Opiskelu yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelu yliopistossa"

Transkriptio

1 Opiskelu yliopistossa Yliopistossa opiskelu poikkeaa paljon lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelusta. Yliopisto-opetus on teoreettisempaa ja opiskelija saa ottaa itse suuremman vastuun omasta oppimisestaan. Vastavuoroisesti opiskelu on myös vapaampaa, eli oman tutkinnon sisältöön voi vaikuttaa paljon. Kahta samanlaista tutkintoa harvoin saadaan aikaan. Lue lisää sivuilta YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

2 OPISKELU YLIOPISTOSSA Yliopistokoulutus TÄSSÄ OPPAASSA ON KÄSITELTY ERILAISIA YMPÄRISTÖALOJA, JOITA VOI OPISKELLA YLIOPISTOSSA. KÄSITELTYJÄ ALOJA OVAT: akvaattiset tieteet biologia geofysiikka geologia maantiede meteorologia ympäristöekonomia ympäristöpolitiikka ympäristötekniikka ympäristötiede Näitä aloja voi opiskella yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla kymmenessä eri yliopistossa. Opiskelukäytännöt OPISKELUKÄYTÄNNÖT vaihtelevat paljon alakohtaisesti. Opiskelu yliopistossa on paljon muutakin kuin tentteihin pänttäämistä. Alta löydät tietoa muutamista yliopisto-opintoihin oleellisesti liittyvistä opiskelutavoista. LUENTOKURSSIT Kaikissa oppiaineissa on perinteisiä luentokursseja. Luentokursseilla luennoitsija puhuu aiheestaan ja opiskelijat kuuntelevat ja tekevät muistiinpanoja. Luennoille osallistuminen voi olla kurssista riippuen pakollista tai vapaaehtoista, mutta silti suositeltavaa. Luentoja voi samasta kurssista olla useampana päivänä viikossa. Tyypillisesti luennot ovat kaksoistuntien pituisia (90 minuuttia). Luentokurssien yhteydessä on usein myös erilaisia harjoituksia, laboratoriotöitä tai seminaareja. Kurssin lopuksi järjestetään yleisimmin tentti, mutta kurssiarvosanan määräytyminen riippuu monesta eri asiasta. Tenttiä voi vastata myös esimerkiksi harjoitustyö tai kotitentti. SEMINAARIT Seminaareissa opiskelijat pääsevät itse luennoiviksi osapuoliksi. Seminaareja voidaan pitää useista eri aiheista, mutta pakollisina melkein kaikkiin tutkintoihin kuuluu niin kandi- kuin graduseminaarikin. Seminaarien tarkoituksena on syventää opiskelijan osaamista omalla osaamisalueellaan. Seminaareissa saadaan suoraa palautetta kirjoitetusta tekstistä, esityksen ulkoasusta ja pituudesta, puhujan ulosannista sekä asioiden esittämisen selkeydestä. Seminaarit ovat oiva tapa tutustua myös opiskelutoverien tutkimusaiheisiin. KIRJATENTIT Kaikkia kursseja ei järjestetä joka lukuvuosi ja osaa vielä harvemmin. Tällöin kursseja voi olla myös mahdollista kirjatenttiä. Tällaisessa tapauksessa opiskelijalle ilmoitetaan kurssia YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

3 OPISKELU YLIOPISTOSSA varten opiskeltava kirjallisuus, johon opiskelija tutustuu itse. Opiskelija ilmoittautuu tenttimään kurssia ja käytännössä vastaa näin itse omasta oppimisestaan. Kirjatenttejä järjestetään vähemmän ympäristöalalla, mutta esimerkiksi humanistisella alalla ne ovat yleisempiä. INTENSIIVIKURSSIT Intensiivikurssit ovat nimensä mukaan intensiivisiä lyhyitä kursseja, joilla keskitytään yhden kurssin suorittamiseen nopeasti. Intensiivikurssi voi olla esimerkiksi viikon mittainen ja siinä on luentoja joka päivä useampaan otteeseen. Intensiivikurssien tarkoituksena on opettaa jokin asia tehokkaasti, jolloin pitkien kurssien käymiseen ei tarvitse käyttää koko lukukautta. LASKUHARJOITUKSET Laskuharjoitukset ovat usein luentokurssien yhteydessä tehtäviä harjoituksia, joiden kautta opiskelija pääsee soveltamaan luennoilla oppimiaan taitoja. Laskuharjoitukset vaihtelevat paljon alan mukaan, mutta etenkin matemaattisilla aloilla niitä on paljon. Yhdet harjoitukset sisältävät usein viisi tehtävää ja niiden tekemiseen on aikaa viikko. Laskuharjoitustilaisuudessa tehtävät tarkastetaan ja niihin esitetään ratkaisuja. Laskuharjoituksista eli laskareista voidaan puhua myös esimerkiksi ohjelmoinnin yhteydessä, jolloin käsitteenä laskarit tarkoittavat usein pienryhmissä tehtäviä harjoituksia. LABORATORIOKURSSIT Laboratoriokursseilla tai laboratorioharjoituksissa opiskelija suorittaa kokeita ja mittauksia laboratorio-olosuhteissa. Kaikissa yliopistoissa on omat laboratoriot harjoitusten tekemistä varten. Laboratoriotöissä syvennetään luennoilla opittua tietoa käytännön kokeiden kautta. Laboratoriotöissä oppii niin pipetoimaan, titraamaan kuin käsittelemään kasveja, murskaamaan kiviä ja analysoimaan lunta. KENTTÄKURSSIT Kenttäkurssit ovat ympäristöalan parasta antia. Näin kertoo moni opiskelija. Kenttäkursseilla tutustutaan luontoon ja sen osa-alueisiin oman alan ehdoilla. Esimerkiksi biologian kenttäkurssilla voi päästä lajientunnistuksen pariin, kun taas geologian kenttäkurssilla tutustutaan kaivosten toimintaan. Kenttäkursseja järjestetään eniten kesällä poikkeuksena kuitenkin esim. geofysiikka, jonka talvisilla kenttäkursseilla voidaan tutkia lunta ja jäätä. ULKOMAAN EKSKURSIOT Monet yliopistot järjestävät kursseja myös yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa. Osasta matkoja voi saada opintopisteitä. Opiskelijat suunnittelevat matkat pitkälti itse ja ne suuntautuvat alan opiskelijoita kiinnostaviin kohteisiin. Usein reissuille saa myös haettua erilaisia apurahoja. Ulkomaille järjestetään lisäksi erilaisia konferenssimatkoja, joihin osaan voi osallistua jo opiskelijavaiheessa. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka lukuvuosi ja osaa vielä harvemmin. 60 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

4 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS Yliopistokoulutus

5 OPISKELU YLIOPISTOSSA Opintopisteet YLIOPISTOSSA tutkinnot koostuvat kursseista, kurssit puolestaan opintopisteistä. Kandidaatin tutkinto on 180 opintopistettä ja maisterin 120 opintopistettä. Tutkintoihin kuuluu aina pakollisia ja vapaavalintaisia opintoja. Kurssien opintopistemäärä vaihtelee kurssin vaativuuden, keston ja työmäärän mukaan. Yksi opintopiste vastaa tavallisesti noin 27 tuntia opiskelua. Yhden lukuvuoden aikana pitäisi opintopisteitä suorittaa opintotukea saadakseen 60, joka vastaa siis työtuntia. Tutkinnot TUTKINNOT suoritetaan erikseen, joista ensimmäisenä kandidaatin ja sen jälkeen maisterin tutkinto. Opiskelijalla on kuitenkin suoritusoikeus molempiin alusta alkaen, joten maisterin tutkintoon ei tarvitse hakea erikseen. On myös edelleen hyvin tavallista, että kandidaatin tutkinnon tehnyt jatkaa suoraan maisterin tutkintoon saakka, ja tähän myös kannustetaan. KANDIDAATIN TUTKINTO Kandidaatin tutkinnon suorittamiseen on varattu käytännössä kolme vuotta täyspäiväistä opiskelua. Opintoaikaa rajaa eniten opintotuki, jota voi saada vain tietyn aikaa. Mikäli tutkinto venyy yli neljään vuoteen, opintotukikin lakkaa. Kandidaatin tutkinnon tarkoituksena on toimia eräänlaisena yleistietopakettina omalle alalle. Tutkinto sisältää paljon ja laaja-alaisesti erilaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon aikana opiskelija pääsee tutustumaan alaansa ja päättää sitten, mihin haluaa sillä erikoistua. Kandidaatin tutkinto on eräänlainen välietappi, jonka jälkeen opintojen suunnan muuttaminen onnistuu parhaiten ennen maisterinopintojen aloittamista. Mikäli siis opiskelija haluaa vaihtaa esimerkiksi yliopistoa, voi vaihdon tehdä hakemalla opiskelemaan maisteriopintoja toiseen yliopistoon. Myös pääainetta pystyy vaihtamaan tässä vaiheessa. MAISTERIN TUTKINTO Maisterin tutkinto on kahden vuoden täyspäiväisen opiskelun muodostama tutkinto. Tutkinnon tarkoituksena on antaa opiskelijalle erikoisosaaminen tämän valitsemalla alalla. Maisterin tutkintoon kuuluu opiskelijan oman erikoistumislinjan kursseja sekä pro gradu -tutkielma, yliopisto-opiskelujen lopputyö. Gradun tekemiseen kuluu yleisesti noin puoli vuotta täyspäiväistä kirjoittamista ja sen suuruus vaihtelee opintopisteen välillä pääaineesta riippuen. Gradun tekemisellä opiskelija osoittaa osaavansa tuottaa tietellistä tekstiä. 62 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

6 Jatkokoulutus yliopistossa OPISKELIJA VOI HAKEA tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta, kun hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Hakijan on anottava tutkinnolle suoritusoikeutta tiedekunnan tohtoriohjelman kautta. Valintakriteereinä käytetään perustutkinnon opintomenestystä, tutkimussuunnitelman laatua ja jatko-opintossuunnitelman realistisuutta sekä ohjauksen saatavuutta. Hakijalta vaaditaan myös suomen, ruotsin tai englannin kielen taito. Tohtorin tutkinnon suorittaneet työllistyvät tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Tohtorin tutkinto on ylin mahdollinen suoritettava tutkinto. Tohtorin tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua tutkijaksi ja tätä kautta mahdollisiin post doc- positioihin. Opiskelijajärjestöt YLIOPISTO-OPISKELIJAT kuuluvat kaikki oman yliopistonsa ylioppilaskuntaan, ja ylioppilaskunnat järjestävät paljon erilaisia aktiviteetteja. Lähes jokaisella alalla on myös oma ainejärjestö, johon kyseisen alan opiskelijat voivat liittyä. Oppaassa on esitelty lyhyesti erilaisia opiskelijajärjestöjä, joihin eri ympäristöaloilla opiskelevat opiskelijat kuuluvat. Ainejärjestöjen kautta on myös löydetty useita opiskelijoita kommentoimaan omaa alaansa. Ainejärjestöt pitävät yllä opiskelijoiden vapaa-ajantoimintaa sekä järjestävät erilaisia tapahtumia. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

7 OPISKELU YLIOPISTOSSA Kansainvälistyminen yliopistossa OPISKELIJOILLA on lukuisia eri mahdollisuuksia sisällyttää tutkintoonsa myös kansainvälistä näkökulmaa. Yleisimpiä kansainvälistymisen metodeja ovat opiskelijavaihto ja kielikurssit. Tässä luvussa on esitelty erilaisia kansainvälistymisen vaihtoehtoja opintojen aikana. Opiskelijavaihtoa varten olevat organisaatiot ovat pitkälti yhteisiä myös ammattikorkeakoulujen kanssa eli kansainvälistyminen ammattikorkeassa toimii hyvin samalla tavalla. OPISKELIJAVAIHTO TIEDEKUNNAN TAI YLIOPISTON VAIHTOKOHTEESEEN Opiskelijavaihto on vilkasta ja se tapahtuu pääsääntöisesti opiskelijavaihto-ohjelmien kautta. Vaihto-ohjelmista tärkeimpiä ovat Erasmus, jonka kohteet ovat eri Euroopan yliopistoissa, sekä pohjoismainen Nordplus. Yliopistolla on myös muita verkostoja ja yksittäisiä sopimuksia, joiden kautta vaihtoon voi päästä Aasiaan, Afrikkaan, Amerikkaan ja Australiaan. 64 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

8 TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA Muita kansainvälistymismahdollisuuksia ovat kansainvälinen työharjoittelujakso ja tutkimusavustajan tehtävät kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin seminaareihin, konferensseihin ja retkeilyihin Suomessa tai ulkomailla. Näiden kautta voi saada hyviä kontakteja myöhemmin harjoittelupaikkaa hakiessa. TIEDEKUNNAN ENGLANNINKIELINEN OPETUSTARJONTA Kansainvälisyys on ympäristöalan opinnoille luontevaa ja sitä tuetaan monin eri tavoin. Osa kursseista on englanninkielisiä. Etenkin maisterivaiheessa monet kurssit ovat englanninkielisiä, sillä ulkomailta tulee paljon maisteriopiskeliijoita Suomeen. Laitoksen kansainväliset tutkija- ja opettajavieraat pitävät säännöllisesti erikoiskursseja, vierailuesitelmiä ja kollokvioita. Englanninkielisillä kursseilla on usein kansainvälisiä opiskelijoita.ja kun opetustilanteissa keskustellaan, kansainvälinen työskentelykulttuuri käy tutuksi. KANSAINVÄLISTEN OPISKELIJOIDEN TUUTOROINTI Kansainvälisiä opiskelijoita saapuu joka lukuvuosi kaikille aloille. Opiskelijat tarvitsevat suomalaisia tuutoreita, jotka auttavat heitä opintojen alkuvaiheessa. Kansainvälinen tuutorointi on hyvä tapa päästä tutustumaan vaihto-opiskelijoihin ja näiden kulttuureihin. AINEJÄRJESTÖJEN TAI YLIOPPILAS- KUNNAN KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT Ainejärjestöillä voi olla myös oma KV-vastaava, joka huolehtii siitä, että kansainvälisille opiskelijoille menee tieto järjestön tapahtumista ja palveluista. Ylioppilaskunnilla on usein enemmän koko yliopiston laajuisia kansainvälisiä tapahtumia. Näitä järjestää esimerkiksi ylioppilaskunnan kansainvälinen valiokunta, jonka toimintaan voi myös lähteä mukaan. YLIOPISTON KIELIKESKUKSEN KIELIKURSSIT Yliopistot tarjoavat valtavan määrän erilaisia kielikursseja, joita tutkinto-opiskelijat saavat valita vapaasti. Kielitaitojen parantaminen voi olla hyvä tapa tutustua uuteen kulttuuriin, tai ylläpitää vanhoja opittuja taitoja. ENGLANNINKIELISEEN MAISTERIOHJELMAAN HAKU Osa laitoksista tarjoaa opiskelijoille myös kansainvälisiä maisteriohjelmia. Maisteriohjelmat ovat maisterivaiheen opintoja, joihin kuuluu tiettyjä, niihin määrättyjä kursseja. Maisteriohjelmat järjestetään pääsääntöisesti englanniksi. Maisteriohjelmissa opiskelija tutustuu oman alansa muihin opiskelijoihin, jotka ovat tulleet ympäri maailmaa osallistuakseen kyseiseen maisteriohjelmaan. OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN EKSKURSIOT ELI OPINTOMATKAT Opiskelijajärjestöt järjestävät erilaisia ulkomaanmatkoja, joita kutsutaan ekskursioiksi. Monesti matkoilla ollaan yhteydessä myös paikallisiin opiskelijoihin. Tätä kautta aukeaakin mahdollisuus päästä tutustumaan muunmaalaisiin oman alan opiskelijoihin näiden kotimaissa. Yliopistot tarjoavat valtavan määrän erilaisia kielikursseja, joita tutkinto-opiskelijat saavat valita vapaasti. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

9 OPISKELU YLIOPISTOSSA Sivuaineopinnot yliopistoissa Yliopisto-opinnoille erityistä ovat laaja-alaiset sivuaineopinnot. Sivuaineilla tarkoitetaan suppeampaa kokonaisuutta, jonka opiskelija tekee pääaineen oheella. 66 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

10 MELKEINPÄ MISSÄ TAHANSA on ympäristöalan kandidaatin tutkintoa varten suoritettava sivuaineena vähintään yksi perusopintojen laajuinen opintokokonaisuus. Tutkintoon sisällytettävä sivuaine tulee hyväksyttää omassa pääaineessa. Yleensä sivuaineita mahtuu tutkintoon ainakin kaksi. Opintojen suunnittelun helpottamiseksi useat pääaineet ovat laatineet suosituksia pääainetta tukevista sivuainekokonaisuuksista. Joissain opintosuunnissa ja koulutusohjelmissa on määritelty pakollinen sivuaine. Sivuaineiden valinnalle tai niiden aloittamiselle ei ole annettu määräaikaa, vaan jokainen opiskelija suunnittelee omassa opintosuunnitelmassaan sivuaineiden suorittamisajankohdat. Useissa yliopistoissa opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus tiedekunnan sisällä. Oman tiedekunnan kursseista voi siis valita perusopintotasoisia kursseja lähes vapaasti. Pääaineiden lisäksi tiedekunnassa on useita muita oppiaineita, joista voi suorittaa perus- tai aineopinnot. Tämän lisäksi on tarjolla perusopintokokonaisuuksia, jotka on koottu usean eri laitoksen opetustarjonnasta. Sivuaineen voi suorittaa perus- tai aineopintojen laajuisena. Perusopinnoilla tarkoitetaan vähintään 25 opintopistettä. Aineopintojen eli 60 opintopisteen suorittamisesta tulee sopia erikseen oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Sivuaineesta voi myös tehdä lähes pääopintoja vastaavan laajuisena, jolloin sivuaineen lopputyöksi tehdään nk. sivugradu. Näitä opintoja varten tarvitaan kuitenkin usein erillinen lupa. Muissa yliopistoissa tai ulkomailla Tutkintoon voi sisällyttää muissa yliopistoissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja. Muualla suoritettavien opintojen liittämisestä tutkintoon tulee aina neuvotella etukäteen omassa pääaineessa. VALTAKUNNALLISEN JOO-sopimuksen (joustava opinto-oikeus) mukaan opiskelija, jolla on tutkinto-oikeus jossain Suomen korkeakoulussa voi hakea JOO-opinto-oikeutta mihin tahansa toiseen suomalaiseen korkeakouluun. Joustavaa opinto-oikeutta anottaessa hakemukseen tarvitaan oman laitoksen puolto. Puolto voidaan myöntää vain sellaisiin opintoihin, joita ei voi suorittaa opiskelijan kotiyliopistossa. JOOoikeus myönnetään pääsääntöisesti kerran kandidaatin ja kerran maisterin tutkintoon. Opiskelijavaihto on hyvä tapa parantaa kielitaitoa ja hankkia kokemuksia vieraasta kulttuurista. Samalla voi myös suorittaa tutkintoon kuuluvia sivuaineopintoja. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

11 OPISKELU YLIOPISTOSSA Opintojen kuvaukset Akvaattiset tieteet Akvaattiset tieteet YLEISINFO Koulutustaso: Alempi korkeakoulututkinto 180 op + ylempi korkeakoulututkinto 120 op Tutkinto: Luonnontieteiden kandidaatti (LuK), filosofian maisteri (FM) Missä voi opiskella: Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Kesto: vuotta HAKU Keväisin korkeakoulujen yhteishaun kautta. Akvaattisten tieteiden valinta järjestetään osana biologian valtakunnallista yhteisvalintaa. ESITIETOVAATIMUKSET JA VALINTAKOE Valintakokeen tehtävät perustuvat vuonna 2005 käyttöön otettuun lukion biologian opetussuunnitelmaan (pakolliset ja syventävät kurssit, lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, OPH:n määräys 33/011/2003) ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakokeessa on viisi tehtävää. Valinnaisia tehtäviä ei ole. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Vastausten pituus on rajattu. Aiempien vuosien valintakokeisiin voi tutustua yliopistojen sivuilla. OPETUSKIELI Suomi, ruotsi (Helsingissä), englanti (kurssikohtaisesti) 68 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

12 AKVAATTISISSA TIETEISSÄ PARASTA ON, ETTÄ KURSSEIHIN LIITTYY MELKEIN AINA KÄYTÄNNÖN OPETTELUA MAASTOSSA TAI LABRASSA. OPIN MYÖS YLIOPISTOSSA KALASTAMAAN OPPIAINEEN KUVAUS Akvaattisissa tieteissä tutkitaan vedessä tapahtuvia ilmiöitä ja elämää. Kiinnostuksen kohteina ovat vesieliöt kaloista ja loisista aina mikroskooppisiin leviin saakka. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat muun muassa vesistöjen rehevöityminen sekä turvetuotannon ja kaivosteollisuuden vaikutukset. Ala sopii sekä ympäristöhallinnon ja -hoidon ammateista kiinnostuneille että ekologiseen tutkimukseen ja kalabiologiaan suuntautuville opiskelijoille. Koulutukseen sisältyy runsaasti monipuolisia laboratorio- ja kenttäkursseja, joilla alan menetelmiä harjoitellaan käytännössä. Kannattaa varautua vetämään kumisaappaat jalkaan ja lähtemään suolle. Kenttäkurssit järjestetään pitkälti kesäisin. Omakohtainen kokeminen, omin käsin tekeminen, luovuus ja yhteyksien luominen ulkomaailmaan ovat keskeisiä piirteitä akvaattisten tieteiden opiskelussa. Akvaattisten tieteiden koulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijaa oppimaan perustiedot vesieliöistä ja vesiekosysteemien rakenteesta ja toiminnasta oppimaan käytännön mentelmät akvaattisiin aloihin liittyvään työskentelyyn niin luonnossa kuin laboratoriossakin sekä saamaan valmiudet akvaattisten tieteiden alan perustietojen soveltamiseen työelämässä ja tutustuttaa tämä alan työmahdollisuuksiin. Akvaattisten tieteiden opinnoissa opit tuntemaan merien, järvien ja jokien toimintaa sekä niiden biologisia lainalaisuuksia. Biologian lisäksi saat opinnoissasi perustiedot lähialoilta, esim. kemiasta ja ympäristönsuojelusta. TYÖLLISTYMINEN Akvaattiset tieteet tarjoavat kokonaisvaltaisen luonteensa vuoksi erittäin laajan valikoiman erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja, joiden perusteella voi päätyä hyvin erilaisiin töihin. On mahdollista valita esimerkiksi tutkimussuuntautunut lähtökohta, joka voi painottua vaikkapa kemiaan, fysiikkaan tai biologisiin tieteisiin mahdotonta ei ole myöskään lähteä yhteiskunta- tai taloustieteellisestä näkökulmasta. Haasteita löytyy aina maailmanlaajuiselle tasolle saakka, niin perus- kuin soveltavassakin tutkimuksessa. Suomen ympäristöhallinnossa on laaja vesialan koulutuksen saaneen henkilökunnan tarve. Alan tutkimusta tehdään runsaasti sekä yliopistoissa että tutkimuslaitoksissa. Yhä useammin alalle valmistuneet toimivat myös yksityisyrittäjinä. Akvaattisilla tieteillä on myös perinteisesti hyvät yhteydet valtion tutkimuslaitoksiin, kuten Suomen ympäristökeskukseen (SYKE) ja sen Merikeskukseen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen (RKTL) sekä vesialan yrityksiin, mikä takaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet harjoittelu- ja kesätyöpaikkoihin. Suomen ympäristöhallinnossa on laaja vesialan koulutuksen saaneen henkilökunnan tarve. Osa alalta valmistuneista maistereista jatkaa opintojaan tähtäimenään filosofian tohtorin tutkinto. Ala tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös kansainväliseen uraan. JATKOKOULUTUS Sekä Helsingissä että Jyväskylässä voi hakeutua suorittamaan tohtorin tutkintoa akvaattisten tieteiden erikoistumisalalta. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

13 YLIOPISTOKOHTAISET KUVAUKSET Helsingin yliopisto Opiskelupaikkojen määrä: 16 Erikoisuus: Tutkinnon voi suorittaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Opetus on pääosin suomenkielistä, mutta halutessasi voit suorittaa osan biologian perusopetuksen kursseista myös ruotsiksi. Myös kaikki tentit ja opinnäytteet voit tehdä ruotsiksi tai sopimuksen mukaan englanniksi. PÄÄAINEEN TAI ERIKOISTUMISALAN VALINTA Kandidaatin opinnot ovat yhteisiä kaikille akvaattisten tieteiden opiskelijoille, mutta 1,5 2 vuoden perusopintojen jälkeen opiskelijat voivat syventyä kala- ja kalastusbiologian, limnologian ja meribiologian opintoihin valitsemalla erikoistumislinjan. Erikoistumislinjalle ei tarvitse pyrkiä, vaan sen voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Erikoistumislinja valitaan viimeistään maisterivaiheessa. Luonnontieteiden kandidaatiksi voi valmistua kolmessa vuodessa. Akvaattisissa tieteissä voi myös hakea aineenopettajakoulutukseen eli tähdätä biologian opettajaksi. Haku aineenopettajakoulutukseen tapahtuu opintojen aikana. Maisterivaiheessa opiskelija voi suuntautua oman kiinnostuksensa mukaan jollekin kolmesta erikoistumislinjasta: Kala- ja kalastusbiologian opetuksen tavoitteena on syvällinen perehtyminen kalojen biologiaan, ekologiaan ja kalantuotantoon, kalakantojen hoitoon sekä alaan liittyviin tutkimusmenetelmiin. Opetuksen pääpaino on biologiassa, mutta opinnot sisältävät myös alalla tarvittavia matemaattisia menetelmiä. Lisäksi opintoihin on suositeltavaa sisällyttää esimerkiksi ympäristöekonomian opintoja. Limnologia on oppi sisävesien luonnontaloudesta, vesistöissä tapahtuvista ja vesistöihin liittyvistä ilmiöistä sekä niiden välisistä syy-yhteyksistä. Limnologian opetusalana on ensisijaisesti sisävesien fysiikka, kemia ja biologia sekä vesistöjen suojelu. Vesien elämän ympäristön ja sen eliömaailman välinen vuorovaikutus on limnologian keskeisintä problematiikkaa. Meribiologian maisterivaiheessa opiskelija oppii ymmärtämään Itämeren ja muiden merialueiden ekosysteemien kokonaisuutta ja toimintaa, sekä arvioimaan ihmisen vaikutuksen siihen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää Itämeren ja muiden merialueiden suojelussa. Meribiologian erikoistumislinjalla pääpaino on Itämeren ekosysteemissä, mutta valtameret ja etenkin arktiset alueet ovat vahvasti mukana sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Meribiologian maisterivaiheessa opiskelija oppii käyttämään ja soveltamaan kandidaattivaiheessa opittua tietoa käytännön kenttäkursseilla. Akvaattisten tieteiden opiskelija voi opiskella myös kolmella kenttäasemalla: Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, Lammin biologisella asemalla sekä Kilpisjärven biologisella asemalla. Kenttäasemilla järjestetään kenttäkursseja ja niille on mahdollista päästä harjoitteluun. OPISKELIJAJÄRJESTÖT MYY ry Akvaattisten tieteiden opiskelijat kuuluvat ympäristötieteiden opiskelijat MYY ry:hyn. MYY on 1961 perustettu Helsingin yliopiston ympäristöalan opiskelijoiden ainejärjestö. Suurin osa myyläisistä on pääaineopiskelijana joko maatalous-metsätieteellisessä tai bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Myös sivuaineopiskelijat ovat tervetulleita myyläisiksi. MYY järjestää jäsenilleen ekskursioita, bileitä, luontoretkiä, liikuntaa, kulttuuria ja saunailtoja. Perinteisiimme kuuluvat mm. pikkujoulut Karkkilassa, vuosittainen viinikilpailu, keväinen Lapin-retki sekä kauden avajaiset ja päättäjäiset Suomenlinnassa. MYY on myös opiskelijoidensa etujärjestö yliopistossa. 70 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

14 YLIOPISTOKOHTAISET KUVAUKSET Jyväskylän yliopisto Yliopistokoulutus Opiskelupaikkojen määrä: 14 OPINNOT ALKAVAT bio- ja ympäristötieteiden perusopinnoilla, joissa tarkastellaan ympäristöämme ja biologian ilmiöitä soluista ekosysteemeihin ja ympäristöstä yhteiskuntaan, sekä globaalisti että suomalaisesta näkökulmasta. Akvaattisten tieteiden aineopinnoissa annetaan hyvät perustiedot ja -taidot vesistötieteiden osa-alueilta, mm. limnologiasta, kalabiologiasta, vesien luonnonvarojen hyödyntämisestä ja pohjoisten alueiden vesien luonnontaloudesta. Kursseilla opetellaan niin teoriaa kuin akvaattisiin tieteisiin liittyviä tutkimusmenetelmiä sekä luodaan pohjaa tieteelliseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Maisterivaiheessa opiskelija valitsee erikoistumisalakseen jonkin kolmesta vaihtoehtosta: Limnologian vaihtoehdossa opiskelija erikoistuu mm. vesistöihin ja niissä esiintyvään vaihteluun, vesistöjen tilan arviointiin, vesistökunnostukseen, vesiekosysteemien toimintaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä laajasti vesieliöiden, mm. eläin- ja kasviplanktonin, pohjaeläinten sekä vesikasvien tunnistamiseen. Erikoistuminen kalabiologiaan ja kalatalouteen suuntaa opiskelun kaloihin hyödynnettävänä luonnonvarana ja osana vesiekosysteemiä. Opinnot keskittyvät yleiseen kalabiologiaan, kalapopulaatioiden resurssibiologiaan ja populaatiodynamiikkaan, kalabiologisiin tutkimusmenetelmiin, vesiviljelymenetelmiin sekä kalataloustieteisiin, jossa kalastusta ja vesiviljelyä tarkastellaan taloudellisena ja yhteiskunnallisena toimintana ja etsitään keinoja esim. kalastuksen säätelyyn. Akvaattinen parasitologia tutkii vesistöissämme esiintyviä loisia ja niiden vaikutuksia mm. kalojen terveyteen. Tutkintoon sisältyy pääaineen lisäksi kaksi sivuainetta, jotka voivat valinnan mukaan olla mitä vain bio- ja ympäristötieteiden laitoksen muita oppiaineita. Ympäristötiede ja -teknologia, ekologia ja evoluutiobiologia sekä solu- ja molekyylibiologia ovat erinomaisia akvaattisten tieteiden tukiaineita. Myös esim. kauppatiede, kemia, fysiikka, sosiologia, tilastotiede, tietotekniikka, oikeustiede, hallintotiede tai molekyylibiologia voivat sopia sivuaineiksi. Opinnot eivät rajoitu vain Jyväskylän yliopiston tarjontaan, vaan opintoihin on mahdollista liittää tietyin edellytyksin myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. OPISKELIJAJÄRJESTÖT Syrinx ry Vauhtia ja vaarallisia tilanteita jo vuodesta Syrinx ry on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö. Syrinx on opiskelijayhteisö, biologien ja ympäristötieteilijöiden oma pieni ekologinen lokero, johon kuulumisesta on syytä olla ylpeä. Syrinx-yhteisö, tutummin syrreläiset, osallistuu järjestönsä puitteissa jos jonkinlaiseen tapahtumaan ja järjestää itsekin monenmoisia meininkejä. Yhteydet muihin biologeihin ympäri Suomen ovat vahvat, ja valtakunnallisiin biologitapahtumiin otetaan osaa sankoin joukoin. Kala ja Kulaus ry Kala ja Kulaus ry on Jyväskylän yliopiston biologian opiskelijoiden vuonna 1988 perustama Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön alainen rekisteröity, mutta avoinmielinen urheilukalastusseura. Akvaattisten tieteiden opiskelijat ovat olleet aina aktiivisia Kalassa ja Kulauksessa. Toimintaamme kuuluu erilaisten kalaretkien, kilpailujen, välineidenrakennustilaisuuksien ja hupi-iltamien järjestäminen. Pidämme myös kaikille avoimia kursseja kalastuksen eri osa-alueista. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

15 OPISKELU YLIOPISTOSSA Opintojen kuvaukset Biologia Biologia YLEISINFO Koulutustaso: Alempi korkeakoulututkinto 180 op + ylempi korkeakoulututkinto 120 op Tutkinto: Luonnontieteiden kandidaatti (LuK), filosofian maisteri (FM) Missä voi opiskella: Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Åbo Nation Kesto: vuotta HAKU Keväisin korkeakoulujen yhteishaun kautta. Valinta järjestetään osana biologian valtakunnallista yhteisvalintaa. ESITIETOVAATIMUKSET JA VALINTAKOE Valintakokeen tehtävät perustuvat vuonna 2005 käyttöön otettuun lukion biologian opetussuunnitelmaan (pakolliset ja syventävät kurssit, lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, OPH:n määräys 33/011/2003) ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakokeessa on viisi tehtävää. Valinnaisia tehtäviä ei ole. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Vastausten pituus on rajattu. Aiempien vuosien valintakokeisiin voi tutustua yliopistojen sivuilla. Opetuskieli: Suomi, ruotsi (Helsinki, Åbo), englanti (kurssikohtaisesti) 72 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

16 BIOLOGIASSA PARHAINTA ON OPINTOJEN MONIPUOLISUUS, JOKA YHDISTELEE MAASTOHOMMIEN LISÄKSI LABORATORIOTYÖSKENTELYÄ JA LUOKANOPETUSTA. Yliopistokoulutus OPPIAINEEN KUVAUS Biologian koulutus antaa opiskelijoille käsityksen elämän perusilmiöistä ja -mekanismeista molekyylitasolta ekosysteemitasolle. Opiskelija saa perustiedot eliökunnan kehityksestä ja monimuotoisuudesta: geenien, solujen ja eliöiden ominaispiirteistä, rakenteesta, toiminnoista ja niiden säätelystä sekä eliöiden käyttäytymisestä ja vuorovaikutussuhteista niin elollisen kuin elottomankin ympäristön kanssa. Opiskelija omaksuu keskeiset tieteellisen tutkimuksen perustaidot, joiden avulla hän pystyy tuottamaan uutta biologista tutkimustietoa sekä suhtautumaan kriittisesti ja analyyttisesti olemassa olevaan tietoon. Opiskeluympäristö laitoksella on kansainvälinen ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien, jatko-opiskelijoiden sekä runsaan vuosittaisen vaihto-opiskelijajoukon ja laitoksen oman kansainvälisen maisteriohjelman ansiosta. Ekologian opetukseen kuuluu useita kenttäkursseja tutkimusasemilla. Biologian opiskelijoille on myös tarjolla kiinnostavia kansainvälisiä harjoittelu- ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia niin molekyylibiologian huippulaboratorioissa kuin kenttätöissäkin, tropiikista aina arktiselle alueelle. OPINTOJEN LUONNE Biologian opintoihin kuuluvat suurena osana kenttäkurssit. Kenttäkursseja suoritetaan useimmin kesäisin, jolloin kenttäkurssijaksot saattavat viedä suuren osan kesälomasta. Kenttäkurssit ovat kuitenkin paras tapa päästä tutustumaan asioihin, joten ne ovat myös suosituimpia kursseja. Kenttäkursseilla voi päästä tutkimaan kohteita pohjoisen sammalmuodostumista Afrikan ekologiaan. TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN Biologit sijoittuvat pääosin tutkijoiksi ja/tai opettajiksi, asiantuntijoiksi ja suunnittelijoiksi. Työpaikkoja ovat mm.: yliopistot ja ammattikorkeakoulut Luonnonvarakeskus (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) Metsähallitus erilaiset ympäristöhallinnon paikat lääkeyritykset ja muut bioalan yritykset valtionhallinto teollisuus Biologisilla tieteillä ei ole selviä rajoja toisiinsa nähden, vaan ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tärkeimpiä sovellusaloja ovat metsätiede, riista- ja kalabiologia, luonnon- ja ympäristönsuojelu, maataloustiede sekä lääketiede. Biologien työtilanne on ollut viime vuosien aikana korkeakoulutetuista heikoimpia suurten koulutusmäärien vuoksi. Vastavalmistuneella biologilla voi olla vaikeuksia löytää töitä heti omalta alaltaan, mutta edelleen korkeakoulutettujen työtilanne on huomattavasti parempi kuin maan keskimääräinen työttömyys. JATKOKOULUTUS Merkittävä osa alalta valmistuneista maistereista jatkaa opintojaan tähtäimenään filosofian tohtorin tutkinto. Osa opiskelijoista lähtee jatkokouluttautumaan myös siksi, että maisteripohjalta töiden saaminen on tällä hetkellä haastavaa. Kuitenkin sopivilla sivuaineilla ja erikoistumisllinjan valinnalla voi vaikuttaa paljon omaan työllistymiseen. Ala tarjoaa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi kansainväliseen uraan. Sivuainevalinnoilla (esimerkiksi luonnontieteelliset aineet, viestintä, taloustieteet, kasvatustieteet) voit tehdä tutkinnosta itsesi näköisen ja vaikuttaa myös siihen, millaisiin tehtäviin voit työllistyä. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

17 YLIOPISTOKOHTAISET KUVAUKSET Helsingin yliopisto Opiskelupaikkojen määrä: 49 suomenkielistä, 16 ruotsinkielistä KANDIDAATIN TUTKINTO Kandidaatin opinnot ovat yhteisiä kaikille biologian koulutusohjelman opiskelijoille, mutta 1,5 2 vuoden perusopintojen jälkeen opiskelijat syventyvät ekologian ja evoluutiobiologian, fysiologian ja neurotieteen, kasvibiologian, perinnöllisyystieteen tai yleisen mikrobiologian opintoihin. Luonnontieteiden kandidaatiksi voit valmistua kolmessa vuodessa. Biologian koulutusohjelmassa voit myös hakea aineenopettajakoulutukseen eli tähdätä biologian opettajaksi. Haku aineenopettajan koulutukseen tapahtuu opintojen aikana. Pääaineeseen ei tarvitse pyrkiä, vaan voit valita sen oman kiinnostuksesi mukaan. Pääaineen vaihtaminen on mahdollista. MAISTERIN TUTKINTO Maisterivaiheessa opiskelija erikoistuu johonkin biologian erikoistumislinjoista. Ekologia ja evoluutiobiologia Ekologian ja evoluutiobiologian opiskelija tuntee ekologian ja evoluutiobiologian keskeiset teoriat ja niiden analyysimenetelmät. Opintojen aikana opiskelija oppii soveltamaan opittuja teorioita ja menetelmiä käytännön ongelmiin sekä hakea niihin ekologisia ratkaisuja. Keskeisenä osana tutkintoa ovat myös luonnon monimuotoisuuden opettelu. Opiskelija tuntee Suomen eläin- ja kasvilajistoa ja niiden ominaispiirteitä. Fysiologia ja neurotiede Neurobiologian opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuntemaan ja ymmärtämään hermosolujen ja hermoston toimintaa ja niiden tieteellistä tutkimista molekyylitasolta solurakenteisiin, hermoverkkoihin ja aina aivojen tasolle saakka. Opiskelijalla on mahdollisuus painottaa opintojaan monipuolisesti valinnaisten opintojen kurssien ja tenttikirjavalintojen kautta. Viikin kampuksen erityisen vahva neurotieteiden tutkimus tuo alan uusimmat tieteen tulokset opetukseen ja opiskelijoiden ulottuville. Kasvibiologia Maisterivaiheessa opiskelija valitsee jonkin kasvibiologian erikoistumislinjan (kasviekologia, kasvi- ja sienisystematiikka, kasvifysiologia ja kehitysbiologia, yleinen kasvitiede). Kasvibiologiassa perehdytään kasvien monimuotoisuuteen koko maapallolla sekä kasveihin liittyviin ilmiöihin molekyylitasolta ekosysteemitasolle. Ihmisen toiminnan vaikutus kasveihin on keskeisestä eräissä erikoistumislinjoissa. Kasvibiologian opetus on monimuotoista sisältäen sekä moderneja laboratorio- ja tietokonekursseja että kenttäkursseja ja opintoretkiä niin arktisilla alueilla kuin tropiikissakin. Opetus liittyy läheisesti tutkimukseen, joten tutkimusmenetelmät tulevat tutuiksi opintojen kuluessa. Yleisessä kasvitieteessä voi yhdistellä melko vapaasti erikoistumislinjojen ja lähialojen opintoja itselleen mieluisiksi, monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Opetustarjonnan ydin on kasvien ja sienten monimuotoisuudessa ja sen tutkimisessa vaikkapa Huippuvuorilla tai trooppisessa Afrikassa. Erikoistumislinjan vahvuuksia ovat joustavuus ja monipuoli- 74 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

18 Miten yhdestä kasvisolusta kehittyy monimutkainen organismi? Minkälaiset molekyylibiologiset vuorovaikutukset ohjaavat kasvin kehitystä ja miten ympäristötekijät vaikuttavat sen säätelyyn? suus: tutkimusaiheet voivat olla esimerkiksi systematiikkaa, alueellisia lajistoselvityksiä, luonnonsuojelubiologiaa, yhteisöekologiaa, kasvimaantiedettä tai evoluutiotutkimusta. Kasvi- ja sienisystematiikan tutkimuskohde on maapallon kasvi- ja sienidiversiteetti. Eliöyhteisöjen suojelu edellyttää syvällistä tietoa lajistosta sekä lajien erityispiirteistä ja levinneisyydestä. Fylogeneettinen systematiikka tutkii lajien välisiä sukulaisuussuhteita, ja tavoitteena on lajien evoluutiohistoriaan perustuva luokittelu. Monimuotoisuutta ja evoluutiota tutkiva voi syventyä jonkin kasvi- tai sieniryhmän taksonomiaan (lajien tunnistamiseen, nimistöön ja luokitteluun) ja floristiikkaan (alueellisiin lajistoihin) tai laajemmin kasvimaantieteeseen ja evoluutioekologiaan. Kasvifysiologia ja -kehitysbiologia selvittelee kasvien rakenteiden kehitystä, aineenvaihduntaa, kasvun ja lisääntymisen säätelyä sekä veden ja kasviravinteiden kuljetusta. Tutkimus ja opetus keskittyvät kasvupisteiden ja solukoiden erilaistumisen säätelyyn, ympäristön aiheuttamien stressitekijöiden signalointiin ja vaikutuksiin sekä solunseinän rakenteiden synteesiin ja sen säätelyyn. Miten yhdestä kasvisolusta kehittyy monimutkainen organismi? Minkälaiset molekyylibiologiset vuorovaikutukset ohjaavat kasvin kehitystä ja miten ympäristötekijät vaikuttavat sen säätelyyn? Miten eri kasvisolut, solukot tai kasvinosat kommunikoivat keskenään? Kasviekologia tutkii kasvien ja niiden bioottisen ja abioottisen ympäristön välisiä vuorovaikutuksia. Fysiologinen kasviekologia keskittyy kasvien fysiologisiin prosesseihin esimerkiksi stressitilanteissa (esim. UV-säteily, äärilämpötilat ja herbivoria). Populaatio- ja yhteisöekologia pureutuu yksilöiden ja lajien välisiin vuorovaikutuksiin (esim. kilpailun vaikutukset kasvuun ja lisääntymiseen). Ekosysteemiekologiassa tarkastellaan ravinteiden kiertoa ja energiavirtaa sekä ihmisen aiheuttamia muutoksia ekosysteemeissä. Perinnöllisyystiede Perinnöllisyystieteen koulutuksen sisältö vaihtelee hieman erikoistumislinjasta riippuen. Ihmisgenetiikassa perehdytään ihmisen genomin rakenteeseen ja toimintaan, perinnöllisten tautien ja ominaisuuksien molekyyligenetiikkaan, sekä uusimpiin tutkimusmenetelmiin. Maisteritutkinto ihmisgenetiikan erikoistumislinjalta antaa valmiudet hakeutua sairaalageneetikon erikoistumiskoulutukseen (jatkotutkinto). Kehitysgenetiikan opetuksen perustana on toiminnallinen geenitutkimus, joka käyttää hyväksi eri malliorganismeja. Painopistealueina ovat solujen ilmiasun muutokset ja erilaistuminen yksilönkehityksen aikana. Mikrobigenetiikka tarkastelee mikrobien genomin organisaatiota ja sen toiminnan dynamiikkaa. Opinnoissa perehdytään geneettisen informaation rakenteeseen ja monistumiseen sekä geneettisen muuntelun mekanismeihin ja informaation ilmentymiseen. Geneettisessä bioinformatiikassa perehdytään perinnöllistä informaatiota sisältävien tietopankkien hyödyntämiseen. Lisäksi opitaan genomitasoisten kokeiden tuottami- YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

19 YLIOPISTOKOHTAISET KUVAUKSET Helsingin yliopisto en laajojen aineistojen tietokoneavusteista käsittelyä. Genomiikka on perinnöllisten ilmiöiden genominlaajuista tarkastelua. Opinnot keskittyvät alan metodologiaan ja siihen liittyvään bioinformatiikkaan, antavat vankan teknologisen osaamisen ja kyvyn genomiaineistojen käsittelyyn. Mikrobiologia Maisterivaiheen opinnoissa syvennetään mikrobiologian osaamista valitun erikoistumislinjan mukaan. Opetus on hyvin laboratoriopainotteista ja osa opetuksesta tapahtuu tutkimusryhmissä. Opetusryhmät ovat pienet ja vuorovaikutus opettajien ja muiden opiskelijoiden kanssa tiivistä. Sivuaineopinnoilla opiskelija voi monipuolistaa omaa osaamistaan haluamaansa suuntaan. Mikrobiologian maisterivaiheen opintojen keskeisiä sisältöjä ovat: mikrobiologian tutkimusmenetelmät mikrobiologisen tiedon soveltaminen mikrobiologisten ongelmien ratkaisu kriittinen tutkimuslähtöinen tieteellinen ajattelu mikrobiologisen tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi uuden osaamisen luominen biologian alalla OPISKELIJAJÄRJESTÖT Symbioosi ry elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950! Symbioosi perustettiin aikoinaan lujittamaan biologian ja maantieteen opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta, valvomaan opiskelijoiden etua ja oikeuksia ylioppilaskunnassa sekä turvaamaan alan opiskelijoiden taloudellista asemaa valmistumisen jälkeen. Maantieteen opiskelijat ovat sittemmin perustaneet oman järjestönsä MaO ry:n. Nykyisin Symbioosi on kaikkien biologisia aineita opiskelevien ikioma ja rakas järjestö. Tapahtumia meillä on laidasta laitaa: luontoretkistä baari-iltoihin ja luonnonsuojelutempauksista ulkomaanmatkoihin. Yhteistyötä tehdään biotieteellisen muiden järjestöjen kanssa, sekä tietysti muiden Suomen biologien kanssa. Legendaarisimpina tapahtumina symbioosi järjestää vuosittain Ahvenanmaan linturallia. Tule mukaan toimintaan, et varmasti kadu! Helix ry Helsingin yliopiston biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejärjestö Helix ry valvoo HY:n biotieteiden opiskelijoiden yhteisiä etuja sekä järjestää tapahtumia opiskelijavoimin opiskelijoille. Helixin jäseneksi voi liittyä jokainen Helsingin yliopistossa biotieteitä opiskeleva tai biotieteistä kiinnostunut. Opetus on hyvin laboratoriopainotteista ja osa opetuksesta tapahtuu tutkimusryhmissä. 76 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015

20 YLIOPISTOKOHTAISET KUVAUKSET Oulun yliopisto Yliopistokoulutus Opiskelupaikkojen määrä: 50 KANDIDAATIN TUTKINTO Alemmassa korkeakoulututkinnossa eli luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnossa kaikkien opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehto ja pääaine on biologia. LuK-tutkintoon kaikki opiskelijat valitsevat pääaineensa biologian lisäksi toisen biologian sivuaineen, joko biotieteen (BT) tai ekologian (EKO), sekä toisen valinnaisen sivuaineen. Oulussa voi opiskella myös biologian aineenopettajaksi. Biotiede LuK-tutkintoon (180 op) sisältyvät vähintään 78 opintopisteen laajuiset biologian pääaineopinnot. Toisen pakollisen sivuaineen muodostaa vähintään 32 op laajuinen biotieteen sivuaine. Toisen, vähintään 25 op laajuisen pakollisen sivuaineen opiskelija voi valita vapaasti yliopiston opetustarjonnasta. LuKtutkintoon kuuluu pakollisena myös yleisopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä toisten koulutusohjel mien antamia muita opintoja. Ekologia LuK-tutkintoon (180 op) sisältyvät vähintään 86 opintopisteen laajuiset biologian pääaineopinnot. Toisen pakollisen sivuaineen muodostaa vähintään 36 op laajuinen ekologian sivuaine. Toisen, vähintään 25 op laajuisen pakollisen sivuaineen opiskelija voi valita vapaasti yliopiston opetustarjonnasta. LuKtutkintoon kuuluu pakollisena myös yleisopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä toisten koulutusohjelmien antamia muita opintoja. MAISTERIN TUTKINTO Maisterin tutkinnossa biotieteen ja ekologian suuntautumisvaihtoehdoissa on valittavana ekologia- tai genetiikka ja fysiologia -vaihtoehto. Pääaine valitaan LuK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ekologia tarkastelee eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa ja elinympäristönsä kanssa sekä eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä. Ekologinen koulutus ja tutkimus on painottunut evoluu- Maisterin tutkinnossa biotieteen ja ekologian suuntautumisvaihtoehdoissa on valittavana ekologia- tai genetiikka ja fysiologia -vaihtoehto. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle)

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) 1. SYVENTÄVÄT OPINNOT (522065), 70-100 op 1.1. Pakolliset opinnot,

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan!

Tervetuloa opiskelemaan! Tervetuloa opiskelemaan! Kandidaatin- ja maisterintutkinnon opiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkintoohjelma 28.8.2012 Sisältö Opinto-oikeus Onko sinulla aiempi

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Biotieteellinen tiedekunta elävää tiedettä

Biotieteellinen tiedekunta elävää tiedettä Biotieteellinen tiedekunta elävää tiedettä Toimittajat: Nina Saris, Mervi Pyyhtiä, Veli-Pekka Heiskanen ja Satu Himanen Suunnittelu ja taitto: Anita Tienhaara Yliopistopaino 2004 Tervetuloa biotieteelliseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Aineenopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Biologia

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA, OPINTO-OPAS

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA, OPINTO-OPAS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA, OPINTO-OPAS 2014-2016 Ympäristöpolitiikka tarjoaa laaja-alaista ja vahvaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen osaamista ympäristöalan työtehtäviin. Nykyisin niissä arvostetaan

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

METEOROLOGIA Kotisivu: fi/oppiaineet/meteorologia.html

METEOROLOGIA Kotisivu:  fi/oppiaineet/meteorologia.html METEOROLOGIA Kotisivu: http://www.opetus.physics.helsinki. fi/oppiaineet/meteorologia.html TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat 1.8.2012 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 1(10) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.5.2011 HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN OPOSEMINAARI / HANKEN

YLIOPISTOJEN OPOSEMINAARI / HANKEN YLIOPISTOJEN OPOSEMINAARI 4.11. 2016 / HANKEN Helsingin yliopiston hakijapalvelut / Anne Hopia, markkinointisuunnittelija anne.hopia@helsinki.fi 11/11/2016 1 Ajankohtaista hakemisessa 1. Hakemisen rakenne

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Siirtohaku, Biologia, Joensuu Luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)

Siirtohaku, Biologia, Joensuu Luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v) LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA Katso koulutusten kuvaukset yliopiston verkkosivulta tai koulutustarjontaesitteestä tai Opintopolusta. Siirtohaku, Biologia, Joensuu Biologian siirtohaussa

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 17.5.2016 Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Siirtohaku, Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)

Siirtohaku, Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v) 1 FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Katso koulutusten kuvaukset yliopiston verkkosivulta tai koulutustarjontaesitteestä tai Opintopolusta. Siirtohaku, Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu Humanististen tieteiden

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Luonnontieteiden kandidaatti, Ekologia ja evoluutiobiologia, 180op

Luonnontieteiden kandidaatti, Ekologia ja evoluutiobiologia, 180op Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos 2014-2015 Luonnontieteiden kandidaatti, Ekologia ja evoluutiobiologia, 180op Tässä oppaassa annetaan käytännön neuvoja opiskelijan suunnitellessa

Lisätiedot