Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 341/2008 vp Yrittäjän oikeus asumistukeen Eduskunnan puhemiehelle Asumistukea myönnettäessä yrittäjän tulot arvioidaan nykyisin YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtulon perusteella. Yrittäjän eläkelain mukainen työtulo saattaa käytännössä poiketa merkittävästi elinkeinotoiminnan yrittäjälle antamista todellisista tuloista. Yleisintä on, että yrittäjät aliarvioivat reilusti tulonsa YEL-eläkevakuutusta ottaessaan. Yritystoiminnan alussa eläkelaitokset opastavat uutta yrittäjää vakuuttamaan eläketurvansa todellisten tulojen pohjalta. Alkuun yritystoiminta voi olla tappiollista, mutta tuloharkintaisissa sosiaalieduissa edun saaminen ratkaistaan YELvakuutukseen merkityn työtulon perusteella. Näin tuen tarpeessa oleva tuloton yrittäjä jää vaille esimerkiksi tarvitsemaansa asumistukea, kun taas sellainen yrittäjä, joka on tietoisesti alivakuuttanut itsensä, voi saada asumistukea, vaikka hän ei olisikaan tuen tarpeessa. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ja siihen liittyvässä politiikkaohjelmassa todetaan, että hallitus tukee toimia yrittäjyyshalukkuuden kohottamiseksi ja yritysten kasvun esteiden poistamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa esitetyn epäkohdan poistamiseksi ja yritystoimintaa aloittavan uuden yrittäjän tukemiseksi? Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2008 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 341/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa esitetyn epäkohdan poistamiseksi ja yritystoimintaa aloittavan uuden yrittäjän tukemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Asumistukilain (408/1975) 3 :n mukaan asumistukea myönnetään hakijaruokakunnan pysyvien kuusitulojen perusteella. Asumistukilaissa ei ole säännöksiä yrittäjän tulojen määrittelystä, vaan se on tuen myöntäjän soveltamiskäytännön varassa. Yrittäjän pysyvien tulojen määrittely on varsin vaikeaa ja siinä on käytetty useita eri kriteereitä, joista yhtenä on ollut yrittäjän eläketuloa varten vahvistettu tai määriteltävä työtulo. Kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytännössä ennen tulot arvioitiin lähtökohtaisesti tilinpäätöstietojen ja -asiakirjojen sekä tarvittaessa verotuksen tai veroilmoitustietojen perusteella. Menettely oli varsin raskas sekä tuen hakijan että toimeenpanijan kannalta. Tuen saantiajankohdan tuloja pyrittiin arvioimaan aikaisempien tulojen eli useimmiten edellisen kokonaisen tilikauden tulojen perusteella. Tulojen arviointi ei siten ollut reaaliaikaista ja yrityksen tilanteiden muutokset oli vaikea ottaa huomioon. Jotta menettely olisi yksinkertaisempi ja vähemmän erilaisia liitteitä ja selvityksiä vaativa, päätettiin tulojen arvioinnissa siirtyä yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon käyttämiseen. Työtulo on useimmissa tapauksissa suoraan Kelan käytettävissä eikä tuen hakijan tarvitse sitä erikseen selvittää. Näin määritellyn työtulon käyttämiseen siirryttiin lukien. Muutoksesta neuvoteltiin asumistuen lainsäädännöstä tuolloin vastaavan ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. Muutoksen ei katsottu edellyttävän asumistukilain välitöntä muuttamista. Samaan aikaan eläkkeensaajan asumistuen myöntämisessä siirryttiin vastaavaan menettelyyn. Yrittäjän eläkelain mukaisen työtulon käyttämisestä yrittäjän vuositulona eläkkeensaajan asumistukea myönnettäessä säädetään voimaan tulleen lain muutoksen (1154/2007) mukaisesti eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 12 :ssä. Ulottamalla sama yrittäjän tulojen arvioinnissa käytettävä määrittely myös yleiseen asumistukeen samalla pyrittiin yhtenäistämään eri etuuksien myöntämiskäytäntöä. Sairauspäivärahaa myönnettäessä vastaava menettely on ollut jo pitempään käytössä. Muutoksen vaikutuksia arvioitaessa todettiin, että se on siltä osin yrittäjille edullinen, että aikaisemmin yrittäjän tuloja arvioitaessa huomioitiin sekä työ- että pääomatulo-osuus. Nyt tulot arvioidaan pelkästään työtulon perusteella. Lisäksi esiintyy alivakuuttamista, kuten kysyjäkin toteaa. Yrittäjiä on asumistuen saajien joukossa melko vähän, yrittäjätuloa on vain noin kahdella prosentilla tukea saavista ruokakunnista. Muutoksen ei siten arvioitu vaikuttavan asumistuen määrärahatarpeeseen. 2

3 Ministerin vastaus KK 341/2008 vp Pauliina Viitamies /sd Sovellettavan tulojen arvioinnin katsotaan olevan oikeudenmukainen, koska se perustuu yrittäjän omaan arvioon työtulostaan ja toisaalta työtulo vaikuttaa eri etuuksiin joko niitä pienentävästi tai niitä korottavasti. Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 341/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för avlägsnande av det i motiveringarna angivna missförhållandet och stödande av en ny företagare som inleder sin företagsverksamhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 3 i lagen om bostadsbidrag (408/1975) beviljas bostadsbidrag utgående från hushållets fasta månadsinkomster. Lagen om bostadsbidrag innehåller inga bestämmelser om fastställande av en företagares inkomster, utan detta hänger helt på tillämpningspraxis hos den som beviljar stödet. Det är ytterst svårt att fastställa en företagares fasta inkomster och flera olika kriterier har använts för detta. Som ett sådant kriterium har använts den arbetsinkomst som fastställts eller fastslagits för företagarens pensionsinkomst. Före var utgångspunkten för Folkpensionsanstaltens tillämpningspraxis att inkomsterna uppskattades utgående från bokslutsuppgifter och dokument samt vid behov utgående från beskattningen eller uppgifterna i skattedeklarationen. Metoden var ytterst tungrodd både för den som ansökte om bidrag och för den verkställande myndigheten. Man eftersträvade att uppskatta inkomsterna vid tidpunkten för bidraget utgående från tidigare inkomster, det vill säga oftast utgående från inkomsterna för den senaste hela räkenskapsperioden. Bedömningen av inkomsterna gjordes därför inte i realtid och det var svårt att beakta förändringarna i företagets situation. För att förfarandet skall vara enklare och inte kräva stora mängder olika bilagor och utredningar beslöt man att vid uppskattningen av inkomsterna övergå till användning av inkomster fast-ställda enligt företagarnas pensionslag eller lantbruksföretagarnas pensionslag. I de flesta fall har FPA direkt tillgång till arbetsinkomsten och den sökande behöver inte lämna in någon särskild utredning. Övergången till användning av en på detta sätt fastställd arbetsinkomst gjordes från och med Ändringen diskuterades med tjänstemännen på miljöministeriet, som vid tidpunkten an-svarade för lagstiftningen kring bostadsbidraget. Ändringen ansågs inte kräva omedelbar ändring av lagen om bostadsbidrag. Samtidigt började motsvarande förfarande användas vid beviljande av bostadsbidrag för pensionstagare. Ett stadgande om fastställande av en företagares inkomst enligt den i lagen om pension för företagare fastställda arbetsinkomsten vid beviljande av bostadsbidrag för pensionärer har intagits i förändringen av lagen om bostadsbidrag för pensionstagare (1154/2007), som trädde i kraft Genom att utvidga den definition som används vid uppskattning av företagarens inkomster även till det allmänna bostadsbidraget strävade man efter att förenhetliga praxis för beviljande av olika förmåner. Vid beviljande av sjukdagpenning har motsvarande förfarande varit rådande redan en längre tid. Då effekterna från förändringen uppskattades kunde man konstatera att den är förmånlig för företagarna i det hänseende att man tidigare för företagarnas del beaktade både arbetsinkomstens 4

5 Ministerns svar KK 341/2008 vp Pauliina Viitamies /sd och kapitalinkomstens andel vid uppskattning av inkomsterna. Nu uppskattas inkomsterna endast utgående från arbetsinkomsten. Såsom frågeställaren konstaterar, förekommer dessutom underförsäkring. Bland dem som lyfter bostadsbidrag är andelen företagare relativt liten, endast cirka två procent av de hushåll som får bostadsbidrag har företagarinkomst. Därför utgick man från att ändringen inte påverkar behovet av anslag för bostadsbidrag. Det tillämpade sättet för uppskattning av inkomsterna kan anses vara rättvist eftersom det grundar sig på företagarens egen bedömning av arbetsinkomsten och arbetsinkomsten å andra sidan påverkar olika förmåner antingen sänkande eller höjande. Helsingfors den 16 maj 2008 Omsorgsminister Paula Risikko 5