OHJE KV SÄHKÖJOHDON RAKENTAMISLUPA - NEUVOTTELUMENETTELY JA YMPÄRISTÖSELVITYS

Transkriptio

1 OHJE KV SÄHKÖJOHDON RAKENTAMISLUPA - NEUVOTTELUMENETTELY JA YMPÄRISTÖSELVITYS

2 OHJE 2(6) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 2 1. LÄHTÖKOHDAT 3 2. SÄHKÖMARKKINALAIN ASETTAMAT VAATIMUKSET VERKON KEHITTÄMISELLE 3 3. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAISET LUVAT JA YVA-MENETTELY 3 4. YKSITTÄISTEN JOHTOHANKKEIDEN ETENEMINEN 4 5. YMPÄRISTÖSELVITYS 5 6. NEUVOTTELUMENETTELY 6 ALKUSANAT Vuonna 1995 voimaan tulleen sähkömarkkinalain perusteella nimellisjännitteeltään vähintään 110 kv sähköjohdon rakentamiseen on pyydettävä sähkömarkkinaviranomaisen, Energiamarkkinaviraston lupa. Lupahakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön. Koska hakemuksen sisältöä ei laissa ole tarkemmin yksilöity, viranomainen sai etenkin alkuvaiheessa tasoltaan ja laajuudeltaan kovin erilaisia hakemuksia. Tämä koski erityisesti sähkömarkkina-asetuksen edellyttämiä ympäristöselvityksiä. Asian korjaamiseksi Fingrid Oyj laati vuonna kv sähköjohdon rakentamisluvan hakemista koskevan ohjeen. Ohje laadittiin Energiamarkkinaviraston ohjauksessa, ja työhön osallistuivat ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Senerin edustajat. Vaikka ohje sinänsä on edelleen käyttökelpoinen, on nähty tarpeelliseksi päivittää ohjetta saatujen kokemusten perusteella. Ohjetta on tiivistetty aikaisemmasta ja siinä on nyt keskitytty 110 kv johtoihin. Käytännön päivitystyöstä on vastannut Fingrid Oy yhteistyössä Energiamarkkinaviraston, Finergyn ja Senerin edustajien kanssa. Ohjeen tarkoituksena on opastaa, miten 110 kv johdon rakentamislupaprosessi ja erityisesti siihen liittyvä neuvottelumenettely etenee. Tämän lisäksi ohjeessa kerrotaan, mitä hakemukseen liitettävän ympäristöselvityksen laatimisessa tulisi ottaa huomioon.

3 OHJE 3(6) 1. LÄHTÖKOHDAT Sähkömarkkinalaki edellyttää nimellisjännitteeltään vähintään 110 kv sähköjohdon rakentamiseen lupaa sähkömarkkinaviranomaiselta (sähkömarkkinalaki; SML 18 ). Lupahakemuksessa on esitettävä hankkeesta seuraavat tiedot: johdon rakennuttaja, tärkeimmät teknilliset tiedot, rakentamisaikataulu, kustannusarvio, selvitys tarpeellisuudesta, selvitys ympäristövaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön sekä muut lupakäsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot (sähkömarkkina-asetus; SMA 5 ). Haettava rakentamislupa on tarveperusteinen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista (SML 18 ). Rakentamislupa voidaan periaatteessa myöntää, vaikka hankkeella olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rakentamislupahakemus ja ympäristöselvitys tuottavat hankkeen toteuttajalle tarpeellista tietoa jatkosuunnittelua varten sekä auttavat paikallisten kontaktien luomisessa. Ympäristöselvitystyön tavoitteena on selvittää, onko sellaisia ympäristöllisiä seikkoja, jotka on erityisesti otettava huomioon hankkeen toteuttamisessa, mutta samalla se on myös ns. tietopaketti suunnittelulle. Asiakirja voidaan myöhemmin liittää lunastuslupahakemukseen. 2. SÄHKÖMARKKINALAIN ASETTAMAT VAATIMUKSET VERKON KEHITTÄMISELLE Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkon haltijoita verkon kehittämiseen. Seuraavat velvoitteet koskevat kaikkea luvanvaraista verkkotoimintaa ja kaikkia verkkoluvan haltijoita. Verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus; SML 9 ). Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja sähköntuotantolaitokset toiminta-alueellaan (liittämisvelvollisuus; SML 9 ). Verkonhaltijan on kohtuullista korvausta vastaan myytävä sähkön siirtopalveluja niitä tarvitseville verkkonsa siirtokyvyn rajoissa (siirtovelvollisuus; SML 10 ). 3. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAISET LUVAT JA YVA-MENETTELY Rakentamislupa Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamiseen on haettava sähkömarkkinaviranomaisen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että johdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Lupa on tarveperusteinen ja siinä todetaan johdon tarpeellisuus. Luvassa ei määritellä johdon reittiä eikä lupa perusta lunastus-, käyttö- tai muuta niihin verrattavaa oikeutta toisen omistamaan alueeseen. Johtoalueelle käyttöoikeudensupistus haetaan sopimusteitse tai lunastamalla. Rakentamisluvan hakija toimittaa hakemuksen sähkömarkkinaviranomaiselle. Hakemuksen liitteinä tulee olla erillinen selvitys hankkeen tarpeellisuudesta ja ympäristöselvitys, johon on hyvä liittää kokousmuistio neuvottelumenettelystä (ks. kohta 6). Sähkömarkkinaviranomainen ei ota kantaa rakentamislupaa koskevassa päätöksessään johtoreittiin, mutta päätöstä tehdessään huomioi laaditut ympäristöselvitykset. Lupa on voimassa myöntämispäivästä 5 vuotta, jonka aikana hankkeen tulee valmistua. Lisäksi lupaa saatetaan tarvita, kun johtoreitti, pylväsrakenne tai johdon vaikutukset ympäristöön muuttuvat esimerkiksi johdon perusparantamisen yhteydessä. Tällöin tulee tarkistaa aikaisempiin ympäristöselvityksiin tarvittavat muutokset tai merkittävien muutosten osalta laatia kokonaan uudet selvitykset. Uutta lupaa tai selvitysten tarkentamista ei pääsääntöi-

4 OHJE 4(6) sesti tarvita esimerkiksi johtimen tai eristinketjujen muuttamiseen tai pylväiden vaihtamiseen toisiin samantyyppisiin pylväisiin. Epäselvissä tilanteissa on aina syytä selvittää luvan tarve ottamalla yhteyttä sähkömarkkinaviranomaiseen. Kunnan suostumus Sähkömarkkinalain 18 :n mukaan kunnan suostumusta ei tarvita ennen rakentamisluvan myöntämistä. Mikäli johtoaluetta ei lunasteta ja nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle tai jos tällaista aluevarausta ei kaavassa ole, johtoreitille tulee kuitenkin maaomistajien suostumuksen ohessa saada myös kunnan suostumus ennen johdon rakentamista (SML 20 ). Tiedottaminen Jakeluverkon haltijan on huolehdittava jakeluverkon rakentamista koskevan suunnittelun tiedottamisesta kunnille (ks. kohta 6). Jakeluverkon haltijan on yhdessä vastuualueensa kuntien kanssa muutoinkin huolehdittava riittävän yhteistoiminnan järjestämisestä siten, että kuntien maankäyttöä koskevat näkökohdat tulevat verkon sijoittamisessa huomioon otetuiksi. (SML 20 ) Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) Tämän ohjeen mukainen ympäristöselvitys laaditaan 110 kv sähköjohtojen rakentamislupahakemuksen yhteydessä, mikäli hankkeeseen ei sovelleta lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki). Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki ja -asetus) edellyttävät, että "vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä" sovelletaan YVA-menettelyä (YVA-asetus 5 ). Ympäristöministeriö voi päättää omasta aloitteestaan tai alueellisen ympäristökeskuksen esityksestä, YVA-asetuksen hankeluetteloon kuulumattoman hankkeen YVA-menettelystä (YVA-laki 4, 6, YVA-asetus 6 ). Mahdollisen harkinnanvaraisen YVA-menettelyn soveltaminen on selvitettävä alueellisesta ympäristökeskuksesta neuvottelumenettelyssä ennen sähkömarkkinaviranomaiselle toimitettavaa rakentamislupahakemusta. Mikäli YVA-menettelyä sovelletaan johtohankkeeseen, ympäristöselvitykset laaditaan YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti ja ympäristövaikutusten arviointiselostus liitetään lupahakemukseen. 4. YKSITTÄISTEN JOHTOHANKKEIDEN ETENEMINEN Johtohanke voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: hankkeen tarpeen syntyminen reittivaihtoehtojen selvittäminen maankäytön suunnitelmien, ympäristötietojen ja karttojen avulla teknisten toteutusvaihtoehtojen ja niiden kustannusten selvittäminen: liityntätavat, avojohto/kaapeli, pylvästyypit, johtimet yms. ympäristövaikutusten arviointi sekä tarvittavat viranomaisneuvottelut yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman laatiminen, jossa on selvitettävä mitoitus-, liityntä- ja rakenneratkaisut sekä mahdolliset varayhteydet rakentamisluvan hakeminen sähkömarkkinaviranomaiselta käyttöoikeuksien hankkiminen (ks. Lunastuslaki tai Maankäyttö- ja rakennuslaki) hankkeen toteutus.

5 OHJE 5(6) 5. YMPÄRISTÖSELVITYS Aluksi tulee päättää, laatiiko rakentamisluvan hakija selvityksen itse vai teettääkö sen muualla. Selvitystyön laatimispäätökseen vaikuttavat hankkeen laajuus ja luonne sekä tarvittava ympäristöasiantuntemus. Ympäristöselvityksen laatiminen aloitetaan reittivaihtoehdon ja teknisten ratkaisujen hahmottumisen jälkeen. Seuraavassa on esitelty ympäristöselvityksen rakenne: Perustiedot, yhteystiedot ja yhteydenpito Selvityksen alussa tulee olla hankkeen nimi ja rakennusluvan hakijan puolelta vastaavien yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Hankkeen nimen tulee olla sama kuin varsinaisessa lupahakemuksessa, ja sen avulla pitää voida yksilöidä hanke riittävällä tarkkuudella. Lisäksi tässä yhteydessä on hyvä mainita selvityksen vuoropuheluun osallistuneet henkilöt. Hankkeen esittely, johtorakenteet ja tilantarve Hanke-esittelyssä kuvataan käytettävät pylvästyypit ja niiden vaatima johtoalue sekä mahdollisen nykyisen johtoalueen muutokset. Esittelyyn tulee sisällyttää muut johtohankkeeseen liittyvät hankkeet ja niiden yhteisvaikutukset, koska luvanhakijan tulee olla selvillä johdon sijoittumisalueen muista hankkeista (mm. aikataulu ja toteutuminen). Johtohankkeen havainnollistamiseksi suositellaan yleispiirteistä kuvaa tai karttapiirrosta alueen sähköverkosta. Johtoreitin vaikutusalueen tarkastelu Vaikka sähkömarkkinaviranomainen ei ota kantaa johtoreittiin (luvan tarveperusteisuus), ympäristövaikutusten arvioinnissa kannattaa keskittyä ohjeelliseen johtoreittiin ja sen vaikutusalueeseen. Ohjeellinen johtoreitti on hyvä kuvata karttaliitteelle. Johdon lopullinen paikka tarkentuu yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja viimeistään lunastusmenettelyn aikana. Vaikutusalueesta kuvataan luonnon pääpiirteet, kuten maaston peitteellisyys (metsä, suo, pelto), vesistöt, maaston muodot, maiseman pääpiirteet ja muut mahdollisesti merkittävät osatekijät. Maaston muodoilla tarkoitetaan kallioalueita, kumpuilua tai tasaisuutta. Muu merkittävä erityistekijä voi olla esim. alueen virkistyskäyttö. Hankkeen soveltuvuus alueen maankäyttöön Selvityksessä esitetään, miten suunniteltu johtohanke soveltuu asutukseen ja alueella voimassa oleviin kaavoihin ja kaavaluonnoksiin (maakunta-, yleis- ja asemakaavat). Ympäristön- ja luonnonsuojelu Selvitetään vaikuttaako johdon rakentaminen ympäristönsuojelun kannalta tiedossa olevien merkittävien kohteiden arvoihin. Maisemalliset vaikutukset Maiseman kannalta tulee yleispiirteisesti kuvata valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat maisema-alueet ja -kohteet ja johdon niissä aiheuttamat visuaaliset muutokset. Uusi johto muuttaa aina maisemaa, mutta myös olemassa olevien rakenteiden muutoksilla saattaa olla vaikutusta. Lähteet Ympäristöselvitykseen on hyvä liittää lähdeluettelo, josta tarvittaessa lupaviranomaiselle selviää esimerkiksi ympäristökohteet.

6 OHJE 6(6) 6. NEUVOTTELUMENETTELY Menettelyn tavoitteena on varmistaa johdon suunnittelun ja ympäristöselvityksen laatimisen yhteydessä ympäristötekijöiden huomiointi, yhteydenpito ja tiedon kulkeminen. Lähtötietojen keräämisen yhteydessä tulee vähintään ottaa yhteyttä alueelliseen ympäristökeskukseen, maakuntaliittoon ja asianomaisiin kuntiin. Hankkeen laajuus saattaa edellyttää tapauskohtaisesti yhteydenottoja lisäksi mm. alueellisiin viranomaisiin, joiden toimialaa hanke koskee (lääninhallitus, museovirasto), ilmailulaitokseen, puolustusvoimiin, alueen aktiivisiin sidosryhmiin (luonto-, lintu-, kulttuuri-, asukas-, kotiseutu- ja metsähoitoyhdistykset). Ohjeellisen johtoreitin varmistuttua ja lähtötietojen alustavan analysoinnin jälkeen tulee rakennusluvan hakijan ja ympäristöselvityksen laatijan järjestää kaksi kokousta, joihin kutsutaan ainakin alueelliseen ympäristökeskuksen, maakuntaliiton ja kuntien edustajat. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat: Projektiesittely, joka sisältää mm. hankkeen perusteet, lähtöasetelman ja ohjeellisen johtoreitin vaikutusalueen Sähkömarkkinalain edellyttämä ympäristönäkökohtien selvittäminen Neuvottelumenettelyn aikataulu Lähtötietojen pyytäminen viranomaisilta, erityiskohteet Tarvittavien lähtötietojen hankkimisen ja sidosryhmien alustavien näkemysten kartoittamisen jälkeen laaditaan ympäristöselvitys, jolloin on tärkeää säilyttää jatkuva keskusteluyhteys viranomaisten kanssa. Yhteydenpidolla varmistetaan kaiken tarpeellisen ajankohtaisen tiedon välittyminen. Näitä voivat olla esim. muutokset maankäytössä tai sidosryhmissä. Ympäristöselvitysluonnos toimitetaan sidosryhmille kommentteja varten. Tämän jälkeen järjestetään kuntien, alueellisen ympäristökeskuksen ja maakuntaliiton kanssa toinen kokous, jossa käsitellään ainakin seuraavia asioita: Kokousmuistion laatimisesta sopiminen (muistio liitetään ympäristöselvitykseen) Ympäristöselvitysluonnoksen esittely ja kommenttien kerääminen Pyydetään alueellisen ympäristökeskuksen näkemys, ettei ole YVA-menettelyn soveltamistarvetta tai luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarvetta. Ympäristökeskuksen näkemys perusteluineen kirjataan muistioon. Tapaamisen jälkeen ympäristöselvitys viimeistellään, ja siihen liitetään kokouksen osallistujien kommentoima muistio. Ympäristöselvitys, kokousmuisto ja erillinen selvitys hankkeen tarpeellisuudesta liitetään rakentamislupahakemukseen.