SIPOO, NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA VAIKUTUKSET NATURA ALUEISIIN

Transkriptio

1 SIPOO, NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA VAIKUTUKSET NATURA ALUEISIIN Marko Vauhkonen & Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Sipoon kunnan Nevaksen kylässä sijaitsevan Nevas Gårdin alueelle (kuva 1) laaditaan asemakaavaa. Kaavoitusta varten tehtiin luontoselvitys vuonna 2013 ja sitä täydennettiin pieneltä osin keväällä 2014 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013, 2014). Hankkeen kaavoituskonsulttina toimiva Sweco Ympäristö Oy tilasi toukokuussa 2014 arvioinnin Nevas Gårdin asemakaavan vaikutuksista läheisiin Natura alueisiin. Työn ovat Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ssä tehneet biologit FM Marko Vauhkonen ja FM Esa Lammi. Kuva 1. Nevas Gårdin asemakaava-alueen sijainti ja rajaus (punainen viiva). Pohjakartta Maanmittauslaitos. Lähde: Sweco Ympäristö Oy 2014a. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 9

2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Tehtävänä oli arvioida Nevas Gårdin asemakaavan vaikutuksia Boxin soiden ja Byträsketin Natura alueisiin ja niiden suojeluperusteisiin. Lähtötietona oli käytettävissä luontoselvitystä varten koottu aineisto ja selvitysten tulokset (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013, 2014), Boxin soiden ja Byträsketin Natura-tietolomakkeet (Uudenmaan ympäristökeskus 1998, 2002), kaavaselostuksen luonnos (Sweco Ympäristö Oy 2014a) ja hulevesiselvitys (Sweco Ympäristö Oy 2014b). Nevas Gårdin alueelle tehtiin maastokäynti (Marko Vauhkonen; osan käynnistä mukana Sipoon Perhostutkijat ry:n puheenjohtaja Vesa Lepistö). Käynnillä mm. tarkastettiin Boxin soiden vesitalouteen mahdollisesti vaikuttavien ojien nykytilaa ja virtaussuuntia. 3 ARVIOITAVA SUUNNITELMA Arviointi on tehty päivätystä Nevas Gårdin asemakaavan luonnoksesta (kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset) ja päivätystä kaavaselostuksen luonnoksesta (Sweco Ympäristö Oy 2014a). Kaavaluonnoksen sisältö on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Nevas Gårdin asemakaavan luonnos Lähde: Sweco Ympäristö Oy. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 9

3 Asemakaavan luonnoksessa (kuva 2) on osoitettu yksitoista loma-asuntojen korttelialuetta (RA) ja kaksi matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM). Rakentamisalueiden ulkopuolelle jäävät alueen osat ovat urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). VU-alueesta suurelle osalle voi sijoittaa golfväylän suoja-alueineen (vu-2) tai laskettelurinteen (vu-3). Asemakaava-alueen lounaisosassa on maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Lisäksi kaavaan on merkitty mm. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä (luo-1) ja erityisen tärkeitä alueita (luo-2) luontoselvityksen tulosten perusteella. 4 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Luonnonsuojelulain 65 edellyttää, että jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Natura-arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan varsinaisen arvioinnin tarvetta eli sitä, heikentääkö hanke Natura alueen luonnonarvoja (luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit; lintudirektiivin mukaisilla SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lajit). Jos hankkeen todetaan heikentävän suojeltavia luonnonarvoja, on arvioitava onko tämä heikentyminen todennäköisesti merkittävää. Toisessa vaiheessa arvioidaan, onko luonnonarvojen heikkeneminen sellaista, että lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa (vrt. Söderman 2003). Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos luonnonsuojelulain 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Tässä arvioinnissa on tarkasteltu sekä Nevas Gårdin asemaakaavan välittömiä että välillisiä vaikutuksia. Välittömästä vaikutuksesta on kyse silloin, kun ympäristöä muuttava toimenpide (tässä tapauksessa esim. kaavan mukainen rakentaminen) kohdistuu suoraan suojeltavan luontotyypin tai lajin esiintymisalueelle. Välillisestä vaikutuksesta olisi kyse esimerkiksi silloin, jos Natura alueen ulkopuolella tehtävä rakentaminen aiheuttaisi muutoksia suon vesitaloudessa ja tämä heijastuisi epäedullisesti Natura alueen luontotyyppeihin ja/tai suojeluperusteena olevien lajien elinympäristöihin. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 9

4 5 TARKASTELTAVAT NATURA ALUEET JA NIIDEN SUOJELUPERUSTEET 5.1 Boxin suot 5.2 Byträsket Boxin suot -niminen kohde (FI ) kuuluu Natura suojelualueverkostoon EY:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Natura alueen pinta-ala on 156 hehtaaria. Alue koostuu kolmesta erillisestä suosta, jotka ovat valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohteita. Stormossenin, Fågelmossenin ja Vaxesmossenin sijainti ja rajaukset ilmenevät kuvasta 3. Stormossenin osa-alue sijaitsee Spjutsundintien pohjoispuolella lähimmillään noin 35 metrin päässä asemakaava-alueen rajasta. Vaxesmossenin rajalta on vähimmillään hieman yli kilometrin matka asemakaava-alueen rajalle. Boxin soiden Natura-tietolomakkeen (Uudenmaan ympäristökeskus 1998) mukaan alueen suojeluperusteena on yksi luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi (keidassuot; priorisoitu luontotyyppi) ja yksi luontodirektiivin liitteen II laji (kirjoverkkoperhonen). Lisäksi Natura-tietolomakkeella luetellaan muuna lajistona neljä perhoslajia ja yksi putkilokasvilaji. Nämä lajit eivät kuitenkaan ole Natura alueen suojeluperusteena. Koko Boxin soiden Natura alue on katsottu kuuluvaksi keidassuotluontotyyppiin lukuun ottamatta Stormossenilla ja Vaxesmossenilla olevia kivennäismaasaarekkeita. Byträsket (FI ) kuuluu Natura suojelualueverkostoon EY:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Natura alueen pinta-ala on 18,5 hehtaaria. Kohde on suorantainen umpeenkasvava lampi. Byträsketin sijainti ja rajaus ilmenevät kuvasta 3. Kohde sijaitsee Nevas Gårdin eteläpuolella lähimmillään noin kilometrin päässä asemakaava-alueen rajasta. Byträsketin Natura-tietolomakkeen (Uudenmaan ympäristökeskus 2002) mukaan alueen suojeluperusteena on kaksi luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä (humuspitoiset lammet ja järvet sekä vaihettumissuot ja rantasuot) ja yksi luontodirektiivin liitteen II laji (täplälampikorento). Lisäksi Natura-tietolomakkeella luetellaan kolme säännöllisesti esiintyvää, lintudirektiivin liitteessä I mainitsematonta muuttolintulajia sekä muuna lajistona yksi hyönteislaji ja kaksi putkilokasvilajia. Nämä lajit eivät kuitenkaan ole Natura alueen suojeluperusteena. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 9

5 LIITE/BILAGA 9 Kuva 3. Boxin soiden (Stormossen, Fågelmossen ja Vaxesmossen) ja Byträsketin Natura 2000 alueiden sijainti ja rajaukset (siniset viivat). Nevas Gårdin tilakeskuksen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET BOXIN SOIDEN NATURA ALUEESEEN 6.1 Vaikutukset suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin Boxin soiden suojeluperusteena on yksi luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi: keidassuot. Luontotyyppiin kuuluvat kaikki rajatut osa-alueet lukuun ottamatta Stormossenilla ja Vaxesmossenilla olevia kivennäismaasaarekkeita. Keidassuot ovat laajoja suoyhdistymiä, joiden keskiosia luonnehtii ombrotrofinen suokasvillisuus. Tällaisilla alueilla suokasvillisuus saa ravinteensa pääasiassa sadevedestä. Pohjaveden pinnan taso on tavallisesti korkeammalla kuin ympäröivillä alueilla (Airaksinen & Karttunen 2001). Keidassuon laiteilla on yleensä minerotrofisia osia, joiden suokasvillisuus saa valunnan mukana lisäravinteita ympäröiviltä kivennäismailta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 5 / 9 Puh

6 Nevas Gårdin asemakaavalla ei ole välittömiä vaikutuksia keidassuotluontotyyppiin, sillä kaava-alue ei ulotu Natura alueelle. Asemakaavan välillisiä vaikutuksia arvioitaessa tulee tarkastella soiden vesitaloutta ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sekä hulevesien aiheuttamaa kuormitusta. Lähimpänä asemakaava-aluetta sijaitsee Stormossen, jonka lounaisosan lahdeke ulottuu noin 35 metrin päähän kaava-alueen rajasta. Lahdekkeessa on oligotrofista sarakorpea, jonka puustona on nuorta kuusta ja koivua. Asemakaava-alueen rakentaminen ei todennäköisesti vaikuta suon lähiympäristön pohjavesiolosuhteisiin. Stormossenilla ei ole keidassuot-luontotyypin osana pohjavesivaikutteista kasvillisuutta, johon vaikutukset voisivat edes teoriassa kohdistua. Nevas Gårdin asemakaava-alueen ja Stormossenin osa-alueen välissä on Spjutsundintie. Tien ali on rakennettu rumpu, mutta veden virtaussuunta on Natura alueelta kaava-alueelle päin. Asia todettiin maastokatselmuksessa ja se mainitaan myös hulevesiselvityksessä (Sweco Ympäristö Oy 2014b). Asemakaavalla ei näin ollen voi olla pintavesien määrän ja laadun osalta välillisiä vaikutuksia keidassuot-luontotyyppiin Stormossenilla. Asemakaava-alueen koillisosassa on ojitettu suoalue, josta peruskartan mukaan on ojayhteys ja virtaussuunta kaakkoon päin Vaxesmossenille. Maastokatselmuksessa todettiin, että ojayhteyttä ei todellisuudessa ole. Kuten hulevesiselvityksessäkin (Sweco Ympäristö Oy 2014b) todetaan, on Stortuvkärretin lounaispuolella noin 20 metriä leveä maakaista, jossa Vaxesmossenin suuntaan laskeva oja katkeaa. Tämä kynnys toimii vedenjakajana ja ojavesien erilliset virtaussuunnat (kynnyksen länsipuolella luoteen suuntaan ja sen itäpuolella kaakon suuntaan) voitiin todeta maastokatselmuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että asemakaava-alueelta ei ole Vaxesmossenille yhteyttä, jota pitkin pintavesiä voisi virrata suolle. Asemakaavalla ei näin ollen ole pintavesien määrän ja laadun osalta välillisiä vaikutuksia keidassuotluontotyyppiin Vaxesmossenilla. Nevas Gårdin asemakaava ei ennalta arvioiden aiheuta muita sellaisia muutoksia, joilla olisi todennäköisesti merkittäviä välillisiä vaikutuksia keidassuot-luontotyyppiin. Kaava-alueen rakentaminen voi lisätä Stormossenin virkistyskäyttöä vähäisessä määrin, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan luontotyypin (maaperä ja kasvillisuus) merkittävää kulumista tai muita haitallisia muutoksia. Stormossenilta Vaxesmossenille johtava ojitettu suoalue on tärkeä Natura alueen osien välinen ekologinen yhteys. Tämä aiemmin yhtenäisen suoalueen osa voi edelleen toimia mm. suoperhosten tai muiden eläinten kulkuyhteytenä ja leviämisreittinä. Asemakaavan mukainen rakentaminen heikentää tätä ekologista yhteyttä, mutta ei katkaise sitä kokonaan, sillä kapeahko ojavarren reitti säilyy tonttien välissä MU-alueella. Ekologisen yhteyden heikentymisen merkitystä keidassoilla esiintyvälle lajistolle on vaikea arvioida, sillä se riippuu mm. siitä, millaiseksi alue todellisuudessa rakentuu. Soiden välisen ekologisen yhteyden säilyttäminen on joka tapauksessa tärkeää keidassuot-luontotyypille ominaisen lajiston kannalta. Toinen keidassuot-luontotyyppiä Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 6 / 9

7 pitkällä aikavälillä hyödyttävä toimenpide olisi ojitettujen suoalueiden ennallistaminen mm. Sundmansmossenin koillisosassa. 6.2 Vaikutukset suojeluperusteena olevaan lajiin Boxin soiden suojeluperusteena on yksi luontodirektiivin liitteen II laji, kirjoverkkoperhonen. Lajin esiintymisestä Natura alueella ei ollut käytettävissä tietoja. Kirjoverkkoperhonen ei ole suolaji, joten todennäköisesti se esiintyy tai on esiintynyt Stormossenin ja/tai Vaxesmossenin kivennäismaasaarekkeilla. Nevas Gårdin asemakaavalla ei ole välittömiä vaikutuksia kirjoverkkoperhosen elinympäristöihin ja esiintymiseen Boxin soilla, sillä kaava-alue ei ulotu Natura alueelle. Asemakaavan luontoselvityksessä rajattiin useita kirjoverkkoperhoselle hyvin sopivia elinympäristölaikkuja (ks. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013, 2014). Lajia tavattiin vuoden 2013 inventoinnissa viidellä alueella. Kirjoverkkoperhosen todetut esiintymisalueet on pääsääntöisesti jätetty rakentamisalueiden ulkopuolelle ja osoitettu kaavassa luo-2-merkinnällä. Rakentamisalueiden ulkopuolelle jäävien kirjoverkkoperhoselle sopivien alueiden määrä riittänee turvaamaan lajin säilymisen kaava-alueella. Tämä tukee lajin esiintymistä tai säilymistä myös Natura alueella, joten kaavalla ei arvioida olevan haitallisia välillisiä vaikutuksia kirjoverkkoperhosen esiintymiseen Boxin soilla. Lajin yksilöitä siirtyy todennäköisesti elinympäristölaikusta toiseen paitsi kaava-alueen sisällä, myös kaava-alueen ja Natura alueen osien välillä (mahd. metapopulaatiorakenne). 6.3 Yhteisvaikutukset Tiedossa ei ole sellaisia suunnitelmia tai hankkeita, jotka voisivat vaikuttaa yhdessä Nevas Gårdin asemakaavan kanssa Boxin soiden Natura alueen valintaperusteina olevaan luontotyyppeihin ja lajeihin. 6.4 Yhteenveto vaikutuksista Nevas Gårdin asemakaava ei käytettävissä olevien tietojen ja tehdyn asiantuntijaarvioinnin perusteella todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Boxin suot on sisällytetty Natura verkostoon. Asemakaava ei myöskään heikennä Natura alueen yhtenäisyyttä, luonnontilaa tai edustavuutta. Tämän johdosta varsinaista luonnonsuojelulain 65 1 mom tarkoittamaa arviointia ei tarvita. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 7 / 9

8 7 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET BYTRÄSKETIN NATURA ALUEESEEN 7.1 Vaikutukset suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin Byträsketin suojeluperusteena on kaksi luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä: humuspitoiset lammet ja järvet sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Ensimmäiseen luontotyyppiin kuuluu varsinainen lampi ja jälkimmäiseen luontotyyppiin sitä ympäröivät luhdat ja nevat. Nevas Gårdin asemakaavalla ei ole välittömiä vaikutuksia em. luontotyyppeihin, sillä kaava-alueen raja sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä Natura alueen rajasta. Asemakaavalla ei arvioida olevan myöskään välillisiä vaikutuksia Byträsketin suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin, lammen vedenlaatuun tai sen rantasoiden vesitalouteen. Asemakaava-alueen ja Byträsketin välissä sijaitseva kallioalue (Lännenpuoliberget ym.) toimii vedenjakajana ja estää pintavesien virtaamisen kaavaalueelta lammen suuntaan. Asemakaava-alueen länsiosan pintavedet valuvat Nevasjokeen, josta ei ole yhteyttä Byträsketille. 7.2 Vaikutukset suojeluperusteena olevaan lajiin Byträsketin suojeluperusteena on yksi luontodirektiivin liitteen II laji, täplälampikorento. Nevas Gårdin asemakaavalla ei ole välittömiä vaikutuksia lajiin, sillä kaavaalueen raja sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä Natura alueen rajasta. Täplälampikorennon esiintymiseen voisivat vaikuttaa epäedullisesti Byträsketin vedenlaadun muutokset tai sellaiset rantaluhtien ja -nevojen vesitalouden muutokset, jotka johtaisivat esimerkiksi avosoiden pensoittumiseen. Nevas Gårdin asemakaavalla ei ole tällaisia välillisiä Byträsketiin kohdistuvia vaikutuksia edellisessä alaluvussa esitetyillä perusteilla. 7.3 Yhteisvaikutukset Tiedossa ei ole sellaisia suunnitelmia tai hankkeita, jotka voisivat vaikuttaa yhdessä Nevas Gårdin asemakaavan kanssa Byträsketin Natura alueen valintaperusteina oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin. 7.4 Yhteenveto vaikutuksista Nevas Gårdin asemakaava ei käytettävissä olevien tietojen ja tehdyn asiantuntijaarvioinnin perusteella todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Byträsket on sisällytetty Natura verkostoon. Asemakaava ei myöskään heikennä Natura alueen yhtenäisyyttä, luonnontilaa tai edustavuutta. Tämän johdosta varsinaista luonnonsuojelulain 65 1 mom tarkoittamaa arviointia ei tarvita. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 8 / 9

9 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. 2. korj. p. Ympäristöopas 46: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Sweco Ympäristö Oy 2014a: NE 1 Nevas gård asemakaava. Asemakaavan selostus, valmisteluvaihe. Sipoon kunta, maankäyttöjaosto. Sweco Ympäristö Oy 2014b: Hulevesiselvitys. Työnumero: E Sipoon kunta. Nevas Gårdin asemakaava-alueen hulevesien käsittely. 21 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Uudenmaan ympäristökeskus 1998: Suomen Natura kohteet. Boxin suot. Tietolomake. Uudenmaan ympäristökeskus 2002: Suomen Natura kohteet. Byträsket. Tietolomake. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013: Sipoon Nevas Gårdin asemakaava-alueen luontoselvitys. 26 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014: Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. 6 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 9 / 9