METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/ Lapin liitto PL Rovaniemi. Lausuntopyyntö

Transkriptio

1 METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 Lapin liitto PL Rovaniemi Lausuntopyyntö LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO SALLATUNTURIN MATKAILUPALVELUALUEEN LAAJENNUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA Lapin liitto on pyytänyt Metsähallitukselta luonnonsuojelulain 65 :n mukaista lausuntoa S allatunturin matkailupalvelualueen laaj ennuksen Natura arvioinnista. Arviointi on osa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan lisäselvityksiä. Arvioinnin on laatinut Ramboll Oy Lapin liiton toimeksiannosta. Arviointi on päivätty Suunnitelman kuvaus Rovaniemen ja Itä-Lapin rnaakuntakaavaluoimoksessa on esitetty Sallatunturin rinteiden laajennuksen aluevaraus kaavarnerkinnällä RM. Aluevaraus on pinta-alaltaan 134 hehtaaria ja se sijoittuu kokonaisuudessaan Aatsinki-Onkarnon Natura alueelle. Kaavamerkintää RM koskee kaavamääräys Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lornakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua ja majoitusta palvelevia toimintoja. Kohdekohtaisena suunnittelumääräyksenä RM (1433) esitetään Alueen suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alueen erityiset luonnonarvot. Maakuntakaavaselostuksessa aluevarauksen kuvauksessa todetaan Sallatunturille osoitetaan nykyisen maankäytön mukainen ja kaksi vaihtoehtoista laskettelurinteiden laaj ennusvaihtoehtoa. Laaj ennusalue sijoittuu Aatsinki-Onkamo Natura-alueelle. Alustavissa suunnitelmissa alueelle osoitetaan laskettelurinnetoimintoj a. Suunnitelmissa on rakentaa Sallatuntureiden toisen, täysin luonnontilaiselle tunturin (ent. nimeltään Iso Pyhätunturi) etelä- ja länsirinteille laskettelurinteet ja hissit. Vaihtoehdot poikkeavat rinteiden ja hissien lukumäärien suhteen. Natura arvioinnissa ei osoiteta, miten kaavaselostuksessa mainitut rinnevaihtoehdot poikkeavat toisistaan. Natura arviointi on laadittu siitä lähtökohdasta, että aluevarauksen kokonaispinta-ala 134 ha voidaan hyödyntää alueen rakentamisessa täysimääräisesti. MITSÄHALLIUS EDLLLKÄVUÄ Metsähallitus PL 94 (vemissakatu 4) FI vantaa FINLAND tel (0) fax +358 (0) Business TD

2 2 (9) Arvioinnin mukaan maakuntakaavan aluevaraus mahdollistaa mm. laskettelurinteiden, hissilinjojen ja muiden rakenteiden sijoittamisen. Aluevarauksen kaavarnääräyksessä ei oteta kantaa rakennusoikeuksiin, joten hotelli- ja muiden vastaavien rakenteiden sijoittaminen laaj ennusalueelle olisi mahdollista. Tiedot Natura alueesta Aatsinki-Onkarno (F ) niminen Natura 2000 alue on perustettu erityisten suojelutoimien alueeksi (SAC). Natura alueen pinta-ala on 9746 hehtaaria. Natura alue muodostuu Kaunisharjun ja Onkarnoj ärven vanhojen metsien suoj eluohj elmaan kuuluvista alueista sekä soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta Aatsnginhaudan suot nimisestä alueesta. Alueen suojelu tullaan toteuttamaan perustamalla alue valtioneuvoston asetuksella luonnonsuojelulain 17 :n tarkoittarnaksi muuksi luonnonsuojelualueeksi. Ympäristöministeriö on valmistelernassa valtioneuvoston asetusta Itä-Lapin luonnonsuojelualueista. Natura -alueen suojelun perusteena ovat viisi luontodirektiivin liitteen 1 liitteen luontotyyppiä ja yksi liitteen II laji. Natura alueelle aiheutuvat vaikutukset Maakuntakaavassa osoitetun Sallatunturin laskettelurinteiden laajennuksen alueelle sijoittuvia luontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät (83,9 ha), puustoiset suot (7,1 ha) ja tunturikankaat (0,26 ha). Luonnonmetsien ja puustoisten soiden osalta suunnitelman vaikutus kohdistuu 1,4 % luontotyypin kokonaisalasta. Tunturikankaiden osalta matkailupalvelujen aluevarauksen alle jäävä osuus luontotyypin kokonaisalasta on 100 %, koska Natura alueella luontotyyppiä esiintyy vain matkailupalveluj en laaj ennusvarauksen alueella. Suunnitelman suorat vaikutukset kohdistuvat em. luontotyyppeihin. Välilliset vaikutukset voivat kohdistua myös luontotyyppeihin humuspitoiset lammet ja järvet, vaihetturnis-ja rantasuot, lähteet ja lähdesuot sekä aapasuot. Arvioinnin mukaan merkittävän haitan kynnys ylittyy luontotyypin tunturikankaat osalta, koska maakuntakaavan aluevaraus mahdollistaa Aatsinki-Onkamon Natura alueen suoj eluperusteena mainitun luontotyypin häviämisen kokonaisuudessaan Natura alueelta. Myös luonnonmetsien osalta merkittävän haitan kynnys ylittyy, sillä maakuntakaavan aluevaraus kohdistuu erityisen edustaville vanhan metsän alueille. Aluevarauksen toteutuminen mahdollistaisi yli 50% menetyksen edustavuudeltaan erinomaisiin luonnonmetsien alueisiin. Muiden luontotyyppien osalta vaikutukset ovat merkittävyydeltään vähäisiä tai vaikutuksia ei ilmene.

3 3 (9) Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden lausunto Arvioinnin asianmukaisuus Natura arvioinnin tarkoituksena on luoda riittävä tiedollinen pohja hankkeen Natura 2000 alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Natura arviointia varten ei ole tehty maastoinventointeja vaan arviointi pohjautuu olemassa olevaan aineistoon. Olemassa olevaa aineistoa on paikoin tulkittu väärin, esimerkiksi esim. kääpien osalta mainitaan, että Sallatunturin etelärinteessä on havaittu yhteensä 94 vanhan metsän indikaattorilajia, kun todellisuudessa kyse on havaintojen määrästä. Jäkälä- ja kääpähavaintojen määrä on esitetty sellaisena kuin se on Metsähallituksen raportista, vaikka selvitysalue ei ole ollut yksi yhteen suunnittelualueen kanssa. Vaikutusten arvioinnissa on luontotyyppien osalta tarkasteltu myös niitä luontotyyppejä, jotka eivät vielä ole Natura tietolomakkeella, mutta jotka tullaan täydentämään sinne keväällä 2016 tapahtuvan tietokantapäivityksen yhteydessä. Luontodirektiivin liitteen II lajien osalta näin ei ole menetelty eikä vaikutuksia lapinleinikkiin ole arvioitu vaikka sille mahdollisia elinyrnpäristöjä esiintyy alueella. Arvioinnissa on epävannuustekijöiden osalta mainittu aluevarauksen yleispiirteisyys ja tarkempien suunnitelmien puute. Epävarmuustekijöistä johtuen vaikutukset on arvioitu varovaisuusperiaatetta noudattaen. Tämän osalta on todettava, että varovaisuusperiaate on sisäänrakennettu luontodirektiivin 6 artikiaan ja Euroopan Unionin tuornioistuin (EUTI) ja korkein hallinto-oikeus (KHO) ovat ratkaisukäytännöissään useaan otteeseen vahvistaneet varovaisuusperiaatteeseen noj autuvan tulkinnan. Koska maakuntakaavaehdotuksessa esitetyn matkailupalvelualueen laaj ennusalueen toteuttarnistapoj a ei ole raj attu suunnittelumääräyksin, arviointi tulee tehdä vaikutuksiltaan laajimman vaihtoehdon mukaisesti. Aluevarauksen yleispiirteisyyden vuoksi myös osa vaikutustyypeistä, aiheutuvista ympäristömuutoksista sekä näiden mahdollisista luontotyypeille ja alueen ekologiselle rakenteelle ja toiminnalle aiheutuvista kokonaisvaikutuksista jää arvioimatta. Vaikutusten arvioinnin kannalta olisi tärkeä tietää millaista rakentamista alueelle toteutetaan. Esimerkiksi kaavamerkinnän mahdollistama laajempi matkailurakentaminen aiheuttaisi välillisiä vaikutuksia huomattavasti aluevarausta laajemmalle alueelle. Aluevarauksen yleispiirteisyyden vuoksi myös rakentamisen aikaisia vaikutukset on kuvattu hyvin yleispiirteisesti. Esimerkiksi arvioinnin esittämä kuvaus rakentamisen aikaisesta toiminnasta laskettelurinteiden ja hissilinjojen rakentamisalueilta poistetaan puusto ja valtaosin myös pintakasvillisuus. Rinteet tasoitetaan tyypillisesti koneellisesti ei anna todellista kuvaa siitä maanrakennustoiminnasta, jolla valtaosin rakkakivikkoa olevat alueet muutetaan rinnealueiksi.

4 4 (9) Laskettelurinteiden vaikutuksia koskevien tutkimusten hyödyntäminen arvioinnissa soveltuvilta osin, olisi tukenut mm. EUTI:n korostarnaa arvioinnin tieteellistä lähestymistapaa. Esimerkiksi keinolumen käytöllä, rinteiden lumipeitteen tiivistämisellä (tarnppaamisella) ja erilaisilla rinnerakentamismenetelmillä on tutkimuksissa havaittu olevan vaikutuksia maaperään, kasvillisuuteen ja vesistöihin. Myös laskettelurinteiden suorista laj istovaikutuksista on olemassa tieteellisiä tutkimuksia. Metsähallituksen näkemyksen mukaan arvioinnissa on puutteita, jotka liittyvät sen yleispiirteisyyteen ja siihen, että arviointia varten ei ole tehty maastotöitä vaan on tukeuduttu ainoastaan valmiiksi saatavilla oleviin selvityksiin. Kuitenkin Metsähallitus katsoo, että arvioinnin ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella on ollut mahdollisuus muodostaa kuva suunnitelman keskeisimpien vaikutusten kohdentumisesta ja niiden merkittävyydestä. Metsähallituksen käsitys arvioinnin j ohtopäätöksistä Vaikutukset tunturikankaisiin Arvioinnin mukaan luontotyypille aiheutuvat vaikutukset ovat merkittäviä, koska suunnitelman vaikutukset kohdistuvat luontotyypin ainoaan esiintymään Natura alueella ja kaavamerkintä mahdollistaa luontotyypin pysyvän hävittämisen alueelta. Metsähallituksen näkemyksen mukaan tunturikankaille aiheutuvien vaikutuksia arvioitaessa tulisi arvioinnissa esitetyn lisäksi huomioida myös seuraavat asiat. Sallatunturin matkailukeskuksen nykyiset laskettelurinteet sijaitsevat Pienellä Pyhätunturilla (466 mpy). Metsähallituksen inventoinnin mukaan ko. tunturin lakialueen laskettelurinteille on alueelle ajetun maan mukana kulkeutunut kasveja, jotka eivät ole tyypillistä tunturikasvillisuutta. Lakialueella esiintyy mm. pikkulaukkua, tunturisyysmaitiaisia, siankärsämöä, pohjan nurmipiippoa tai sykeröpiippoa, nurmilauhaa sekä maitohorsmaa. Vaikka tunturikankaat luontotyyppiä edustava kuvio Aatsinki-Onkamon Natura alueella pystyttäisiin tarkemmassa suunnittelussa jättämään rakentamisalueen ulkopuolelle, on todennäköistä, että alueelle leviävän luontotyypille kuulumattoman kasvillisuuden myötä luontotyypin ominaispiirteet häviäisivät ajan myötä. Myös ihmistoiminnan aiheuttamaa maaston kuluminen tulisi kohdistumaan tunturin korkeimmalla kohdalla sijaitsevalle luontotyyppikuviolle. Tunturikankaat luontotyypin suojelutaso on boreaalisella vyöhykkeellä arvioitu epäsuotuisaksi, riittämättömäksi. Lisäksi Metsähallitus kiinnittää huomioita siihen, että Koillismaan ja Peräpohj olan boreaaliset tunturikankaat luontotyyppi on nimetty luontotyyppien uhanalaisuuden arvioiimin yhteydessä Suomen vastuuluontotyypiksi. On katsottu, että Suomella on suuri vastuu luontotyypin säilymisestä, jos merkittävä osuus Euroopan edustavista esiintymistä (25-40 % osuus luontotyypin esiintymien lukumäärästä tai pinta-alasta) on Suomessa.

5 5 (9) Nykyisen Natura tietokannan mukaan boreaalisella luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä tunturikankaita esiintyy Suomen Natura alueverkostossa yhteensä yhdeksällätoista (19) Natura alueella. Näistä alueista Aatsinki-Onkamon Natura alue on eteläisin. Suunnittelualueen tunturikankaan tuhoutuminen vaikuttaisi luontotyypin esiintyrnisalueeseen. Edustavuus O A: Erinomeinen O BHyvä O C: Merkittävä D: Ei merkittävä O Ei aiviota Kuva luontotyypin tunturikankaat (4060) esiintyminen Natura -alueilla. Metsähallituksen näkemyksen mukaan edellä esitetyn perusteella on katsottava, että suunnitelman vaikutukset luontotyypille tunturikankaat, ovat merkittävästi heikentäviä. Vaikutukset luonnonmetsiin Aatsinki-Onkamon ha laajuinen Natura -alue on merkittävä metsäluonnon suojelukohde ja luonnonmetsät ovat alueen keskeinen suojeluperuste. Arvioinnissa on asianmukaisesti tunnistettu hankealueen luonnonmetsien merkitys vanhan metsän sammal-, jäkälä-, kääpä- ja kovakuoriaislajiston kannalta. Huomiotta on kuitenkin jäänyt vanhoja metsiä elinympäristönään pitävä uhanalainen sinipyrstö (Tarsiger cyanurus). Lajin esiintymisen vuoksi Aatsinki-Onkamo on valittu kansallisesti tärkeäksi lintualueeksi ns. FINIBA-alueeksi. Laji kuuluu myös lintudirektiivin niihin säännöllisesti esiintyviin muuttolintulajeihin, jotka on huomioitava Natura alueita perustettaessa. Sinipyrstön mahdollisesta esiintymisestä suunnittelualueella ei Natura -arvioinnissa eikä MRL:n mukaisessa vaikutustenarvioinnissa esitetä tietoja. Matkailupalvelujen aluevarauksen alueelle sijoittuu 1,4 % luonnonmetsien kokonaisalasta Natura alueella. Ratkaisussa C-258/1 1 EUTI katsoi, ettei paikallinen viranomainen olisi voinut hyväksyä tienrakennushanketta, joka kulki Natura-alueen osan läpi ja olisi merkinnyt n. 1,5 ha luontodirektiivin mukaisen ensisijaisen luontotyypin

6 6 (9) paljaat kalkkikivikalliot menettärnistä pysyvästi. Kyseisen luontotyypin kokonaisala Natura alueella oli 270 hehtaaria. Tämän ratkaisun mukaan luontotyypin 0,5 % osuuden menettärninen kokonaisuudessaan katsottiin merkittäväksi. Vaikka hankkeen vaikutukset kohdistuvat arvioinnin mukaan suhteellisen vähäiselle osalle (noin 1,4 %) Natura alueen luontotyypin boreaaliset luonnonmetsät kokonaispinta-alasta, ratkaisevaa merkittävyyden arvioinnissa on se, että vaikutukset kohdistuvat koko Natura alueen suoj elutavoitteiden kannalta merkittävimpään suojeluarvoon ja luontotyyppiin, jonka suotuisaa suojelutasoa ei ole saavutettu boreaalisella luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä. Vaikutukset alueen suojeluarvoihin ovat myös peruuttamattomia. Edellä mainitun sekä hankealueen vanhan metsän lajistollisten arvojen vuoksi arvioinnin johtopäätös siitä, että luonnomuetsille aiheutuvat vaikutukset ovat merkittäviä, on Metsähallituksen näkemyksen mukaan oikea. Muille alueella esiintyville luontotyypeille aiheutuvat vaikutukset eivät Metsähallituksen näkemyksen mukaan ole merkittäviä. Vaikutukset lajeille Metsähallituksen näkemyksen mukaan arvioinnin johtopäätös siitä, ettei saukolle aiheudu vaikutuksia, on oikea. Vaikutukset alueen eheyteen Arvioinnin keskeinen tehtävä on selvittää, ovatko mahdolliset vaikutukset merkittäviä vai eivät. Luontodirektiivin 6 artikian 3 kohdassa käytetään ilmaisua ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen (eheyteen). Hankkeen tai suunnitelman on katsottava merkittävästi heikentävän luonnonarvoja silloin, kun se vaikuttaa kyseisen alueen koskemattomuuteen. Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan obj ektiivisesti suhteessa kyseessä olevan alueen erityispiirteisiin ja sen yrnpäristöolosuhteisiin, ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet ja tietolomakkeessa kuvatut alueen ekologiset ominaispiirteet eli suojeluperusteena olevat luonnonarvot. Iso Pyhätunturin erityisluonne koko Natura-alueen ainoana tunturina (478 m mpy) on jäänyt arvioinnissa täysin huomioimatta. Iso Pyhätunturi edustaa Fennoskandiassa ainoastaan Suomessa tavattavia ns. eteläisiä erillistuntureita. Näiden boreaalisella vyöhykkeellä esiintyvien, suhteellisen harvojen tuntureiden luonnontila on monin paikoin muuttunut juuri matkailurakentamisen vuoksi. Alueen koskemattornuudelle aiheutuvien vaikutusten osalta on huomioitava, että hankkeen vaikutukset kohdistuvat Natura-alueen ainoaan laeltaan puuttomaan tunturiin, joka tarjoaa poikkeavan elinympäristön muutoin lakimetsäisten vaarojen, soiden ja pienvesien muodostamalla Natura-alueella.

7 7 (9) Edellä esitetyn perusteella myös vaikutukset Natura alueen eheydelle ovat Metsähallituksen näkemyksen mukaan merkittäviä. Johtopäätös Metsähallituksen näkemyksen mukaan Sallatunturin matkailupalveluj en aluetta koskevan merkinnän RM (1433) osalta maakuntakaavaehdotus on luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 mornentin mukaisesti. Vaihtoehtotarkastelu Natura arvioinnissa on esitetty myös luonnonsuojelulain 66 :n poikkearnisen edellyttämä vaihtoehtotarkastelu. Arvioinnin mukaan vuonna 2009 hyväksyttyyn Sallatunturin yleiskaavaan on merkitty uusi ohjeellinen laskettelurinteen sijainti (Aurinkorinne). Keskeinen ero yleiskaavassa osoitetun ns. aurinkorinteen ja maakuntakaavan laajennusvarauksen mukaisesti toteutetun rinteen välillä on niiden profiulissa ja pituudessa. Metsähallituksen näkemyksen mukaan poikkeamisen edellytyksenä olevaa vaihtoehtoisen ratkaisun puuttumista ei Natura arvioinnissa pystytä osoittamaan, koska vaihtoehto on tosiasiallisesti olemassa hyväksytyssä yleiskaavassa. Yleiskaavassa osoitettu ns. Aurinkorinne on ongelmanratkaisultaan rinnastettavissa Iso Pyhätunturille osoitettuun rinneratkaisuun. Maakuntakaava-aineistoon sisältyvässä Natura alueita koskevassa selvityksessä todetaan Sallatunturin matkailupalvelualueen laajennuksen taustalla on Sallan kunnan halu kehittää matkailua kunnan alueella. Vaihtoehdottomuuden edellytysten osalta tulisi lisäksi huomioida EU komission lausuma (24/04/2003 Trupbach-Siegen), jonka mukaan toimintojen vaihtoehtojen tarkasteluja ei tule rajata yksittäisen kunnan alueelle. Iso Pyhätuntutrin nykyinen virkistyskäyttö Kaava-asiakirj oissa ei ole tunnistettu Iso Pyhätunturin merkitystä Sallatunturin matkailualueen virkistyskäytölle. Alueella sijaitsee noin 4,5 kilometrin mittainen Iso Pyhätunturin luontopolku joka on rakennettu vuonna Luontopolku johtaa tunturin laella olevalle näköalapaikalle. Se tarjoaa kävijöille helposti saavutettavan mahdollisuuden tutustua alueen luontoon. Luontopolku on tärkeä osa alueen kesäreittiverkostoa ja ympärivuotista virkistyskäytön tarjontaa. Patikoinnin lisäksi polkua käyttävät lumikenkäilij ät. Rinnerakentaminen aiheuttaisi tarpeen uudelleen sijoittaa ja suunnata kyseinen luontopolku. Myös alueen etelä-lounaispään kautta

8 8 (9) kulkevan latureitin osalta tarvittaisiin mahdollisesti vastaavat toimenpiteet. WI LVt O. Kartta Iso Pyhätunturin luontopolku Kaava-asiakirjojen täyden täminen Metsähallitus esittää, että tässä lausunnossa esitetyt asiat, erityisesti lihavoidut asiakokonaisuudet, täydennetään kaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura alueita koskeva selvitys, Rarnboll ). Lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet erikoissuunnittelijat Liinu Törvi, Pauliina Kulmala ja Elisa PääkkÖ sekä luonnon virkistyskäytön aluepäällikkö Sakari Kokkonen. olonen Aluejohtaj a

9 9 (9) TIEDOKSI Ympäristörninisteriö / Aulikki Alanen (sähköisesti) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Liisa Viitala (sähköisesti)

10