KOLARI RÄMEÄNNIMEN YLLÄSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 14

Transkriptio

1 1 KOLARI RÄMEÄNNIMEN YLLÄSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 14 KOLARIN KUNTA SEITAP OY

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kolarin kunnan, 2. kunnanosan, Rämeänniemen Ylläsjärven ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan muutos koskee korttelia 14. Kaavanlaatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 ja Martti Pörhölä, ins. YKS KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Kolarin kunnan Ylläsjärven kylän eteläpuolella. (kuva 1).. Kaavamuutosalue Kuva 1. Rämeänniemen ranta-asemakaava-alueen sijainti

3 1.3 KAAVANMUUTOKSEN TAVOITE 3 Kiinteistö Oy Ylläskakkonen on esittänyt Kolarin kunnanhallitukselle kaavamuutosta Rämeänniemen ranta-asemakaavaan Ylläskakkonen RN:o 5:46- nimisen tilan alueelle. Tilan alue muodostaa Rämeänniemen Ranta-semakaavan korttelin 14 rakennuspaikasta 4. Ranta-asemakaavan muutosta yhtiö on perustellut tarpeella rakentaa alueelle varastorakennuksia. Korttelin 14 rakennuspaikan rajoja on tarpeen myös tarkistaa niin, että ne vastaavat voimassa olevaa kiinteistöjaotusta. Samoin korttelin 14 rakennuspaikasta 2 on muodostettu kaksi erillistä rakennuspaikkaa, jotka erotetaan rantaasemakaavan muutoksella omiksi erillisiksi rakennuspaikoiksi jakamalla kaavan mukainen rakennusoikeus (300 k-m 2 ) tasan rakennuspaikkojen kesken. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Ilmoitus vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ollut nähtävillä välisenä aikana (liite 2). 1.viranomaisneuvottelu Kaavaan luonnos ja valmisteluaineisto ollut nähtävillä xxx 2013 välisenä aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n (MRA 27 ) mukaisesti julkisesti nähtävillä xxxx 2014 välisen ajan. Kunnanvaltuusto hyväksynyt ranta-asemakaavan xxxx RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaavan muutosalue sijaitsee Rämeänniemen alueella, Kurtakosta tultaessa noin 2,5 km ennen Ylläsjärven kylää Ylläsjärventien itäpuolella. Muutosalueella on nykyisessä kaavassa rakennusoikeutta 2400 ka-m 2 :ä, muutoksella rakennusoikeus korotettaan 3000 k-m 2 :iin.

4 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Muutosalueella, korttelin 14 rakennuspaikalla 3 on rivitalotyyppisiä lomaasuntorakennuksia viisi (5) ja rakennuspaikalla 4 kolme (3). Rakennuspaikalla 2 on kaksi erillistä loma-asuntorakennusta Luonnonympäristö Maaperä on rakennuskelpoisuudeltaan hyvää hiekkakangasta. Alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä luonnonarvoja Rakennettu ympäristö Nykyinen maankäyttö Kaavamuutosalueen alueen vieressä kulkee Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuoltoverkosto. Kaavamuutosalueella on loma-asuntorakennuksia. Palvelut ja virkistys Ylläsjärven kylän keskustaan on matkaa noin 2,5 km, jossa on päivittäistavara myymälä. Tekninen huolto Loma-asuntorakennukseton liitetty Ylläksen yhdyskuntateknisen huollon vesihuoltoverkkoon. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Ranta-asemakaava-alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Liikenne Korttelin 14 rajoittuu Kolari-Ylläsjärvi maantiehen, johon muutosalueelta on liittymä Parintie- nimisen kadun kautta. Rakennuspaikoille 1 ja 2 osoitetun erillinen liittymä Kolari-Ylläsjärvi maantiehen. Maanomistus Korttelin 14 alueesta pääosa on kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Korttelin 14 rakennuspaikat 1-3 on yksityisessä omistuksessa.

5 5 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Tunturi-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Ranta-asemakaava-alue kuuluu maakuntakaavassa laajaan matkailupalveluiden alueeseen (RM 1406). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät matkailu- ja lomakeskukset ja lomakylät niihin kuuluvine virkistysalueineen. Yleiskaava Kolarin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ylläksen yleiskaavan muutoksen Korkein hallinto-oikeus on kumonnut päätöksellään Rovaniemen hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset yleiskaavasta. Ranta-asemakaava-alue on Ylläksen yleiskaavan muutoksessa osoitettu lomaasuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (RA/s-1). Yleiskaavamääräysten mukaan yksityiskohtaisempi rakentamisen tulee ohjata asemakaavalla. Aluetehokkuuden tulee olla alle 0,03. Asemakaavoituksessa tulee huomioida alueella olevat luontoarvot (Kuva 3). Kuva 3. Ote Ylläksen yleiskaavan muutoksesta

6 Ranta-asemakaava 6 Korttelin rakennuspaikkojen 2-4 alueella on voimassa /U 416 vahvistettu ranta-asemakaava, rakennuspaikalla 1 on voimassa /U 812 vahvistettu ranta-asemakaava. (Kuva 4. Kuva 4. Ote Ylläsjärven-Rämeänniemen ranta-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kolarin kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on hyväksytty

7 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 TAVOITTEET Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavoituksen tavoitteena on olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja sen tuke minen sekä rakennetun infrastruktuurin tehokas käyttö Yleiskaavan antamat tavoitteet Ylläksen yleiskaavan muutoksessa ranta-asemakaavan muutosalue on osoitettu väljän lomarakentamisen alueeksi (RA-3), jolla aluetehokkuus tulee olla alle 0,3 Yleiskaavan mukaan alue tulee asemakaavoittaa Muut tavoitteet Maanomistajan tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on saada omistamalleen rakennuspaikalle rakennusoikeutta varastorakennusten rakentamiseksi. 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ranta-asemakaavalla hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta siten, että uudet loma-asutukseen osoitetut rakennuspaikat sijoittuvat alueelle aikanaan kaavoitettujen korttelialueiden sekä vesihuoltoverkoston ja tiestö välittömään yhteyteen. Ranta-asemakaavaluonnos noudattaa Ylläksen yleiskaavan mukaista maankäyttöä. Liikenteellisesti alue liittyy Parintie- nimisen kadun kautta Kolari- Ylläsjärvi maantiehen. Alueelle on rakennettu sähkö- ja vesihuollon verkostot. Alueen liikenneväylät ovat sorapäällysteisiä (kuva 5).

8 8 Kuva 5. Parintie. Kuva 6. Rivitalo korttelissa 14. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalueen loma-asuntorakennuksista pääosa on rivitalotyyppisiä rakennuksia (kuva 6). Alueen läheisyyteen on muodostunut myös melko tiivistä loma-asutusta. Ranta-asemakaavan muutoksen johdosta ei tarvitse rakentaa uusia katuja, eikä vesi- ja energiahuollon verkostoja. Korttelin 14 rakennuspaikan 4 aluetta on kaavamuutoksella laajennettu hieman viereiselle retkeily- ja ulkoilualueelle (VR). Laajennus noudattaa rakennuspaikan 4 kiinteistönmuodostuksessa syntyneitä rajoja. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen ympäristön luontoon ja luonnonympäristöön. Jätevedet voidaan johtaa Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuoltoverkkoon. 4.5 Natura arvioinnin tarveharkinta Tornionjoen- Muonionjoen Natura 2000-alue ja sen luontoarvot Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit- luontotyyppiin luetaan luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset jokireitit niiden osat boreaalisella ja hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Luontotyypillä vesi on niukkaravinteista, veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu on suurta ja talvella vedenpinta jäätyy. Jokisuulla, missä veden kuluttavan ja kuljettavan vaikutuksen vuoksi. ( Ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueisiin Ranta-asemakaavan toteuttamisesta ei seuraa välittömiä vaikutuksia Natura alueen luontoarvoille. Kaava-alueelle on rakennettu keskitetty vesi- ja viemäriverkosto. Näin ollen rantaasemakaavan mahdollistaman lisärakentamisen vaikutukset Ylläsjärveen jäävät vähäisiksi. Kokonaisuudessaan ranta-asemakaavan toteuttaminen ei heikennä suojeltavan luontotyypin säilymistä Tornionjoen- Muoniojoen Natura-alueella.

9 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Asemakaava- alue ei ole tyypillistä saukon elinympäristöä. Eikä ole tiedossa saukon liikkumisesta alueella. Tämän perusteella voidaan olettaa, että rantaasemakaavan toteuttaminen ei heikennä saukon elinoloja Natura-alueella Haitan merkittävyys Asemakaavan toteuttaminen ei heikennä Tornionjoen- Muonionjoen Naturaalueen luontotyyppien luonnontilaa, eikä olennaisesti vähennä luontotyypin levinneisyysaluetta sekä luontodirektiivin liitteen II lajien tärkeitä elinympäristöjä. Kaavasta ei myöskään seuraa merkittävää häiriötä luontodirektiivin liitteen II lajeille. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, ranta-asemakaava ei aiheuta luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, jotka on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura suojeluverkostoksi eikä jatkossa luonnonsuojelulain (65 ja 66 ) mukaista Natura arviointia ole tarpeen suorittaa. 5 RANTA-ASEMAKAAVA 5.1 MITOITUS Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu loma-asumiseen tarkoitettuja korttelialueita (RA ja RA-1) on 2,74 ha. Rakennusoikeitta alueelle tulee kaavamuutoksen jälkeen 3000 k-m 2. Korttelitehokkuus e= 0,11. Tilojen 5:24, 5:43, 5:48 ja 5:55 rakennusoikeudet noudattavat voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Rakennusoikeutta näillä RA- alueilla on yhteensä 1600 k- m 2. Korttelin 14 rakennuspaikan 5 rakennusoikeutta on 1300 k-m 2. Rakennusoikeuden lisäys alueella on 600 k-m ALUEVARAUKSET Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueita (RA) on 0,7270 ha, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 400 k-m 2, Kerrosluku yksi (I). Rivitalojen ja muiden kytkettyjen loma-asuntorakennusten korttelialueita (RA-1) on 2,0130 ha, joissa rakennusoikeutta on 2600 k-m 2. Kerrosluku yksi (I). Rovaniemi, Tapani Honkanen Martti Pörhölä

10 10

11 11