Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen."

Transkriptio

1 Page 1 of 44 Koonnut ja toimittanut Urpo Perkiömäki Lähdetiedot Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen. Olen lukenut yhdistyksen pöytäkirjat ja toimintakertomukset. Kaupunginarkistosta olen saanut luettavakseni kaupungin ryhmäpuutarha-lautakunnan

2 Page 2 of 44 pöytäkirjat ja toimintakertomukset, josta avusta kiitokseni Ulla Toivaselle. Muissa yhteyksissä olen maininnut lähteen. Historiikin käsikirjoituksen ovat tarkastaneet Anja Kirpala-Suokas ja Pertti Sormunen, jotka ovat tehneet siihen lukuisia kronologiseen järjestelyyn liittyviä esityksiä, josta avusta suuri kiitokseni. Kiitos myös Minna Pihkolle, joka on tehnyt kieliasuun liittyviä parannuksia. Puheenjohtajan johdolla yhdistyksen toimintaa johtaa vuosikokouksen valitsema kuusihenkinen johtokunta. Yhdistyksellä oli ja on edelleenkin erikoinen ja arvokas voimavara: palstojen vuokraajat koostuvat erilaisten ammattien osaajista, joita on saatu vapaaehtoiseen talkootyöhön. Tällä on ollut erittäin suuri merkitys. Yhdistyksen arkisto sisältää historiikin kannalta ainoastaan kokousten pöytäkirjoja, joissa on joko henkilövalintoja tai sitten mökkialueen rakentamiseen, alueen hoitoon ja kunnossapitoon liittyviä päätöksiä joten niissä ei kerrota, miten itse kukin Kolmisopen alueella on kokenut asuvansa ja viihtyvänsä. Vuonna 2007 yhdistyksen johtokunta teki kyselyn asukkaiden viihtyvyydestä, jolloin kysyttiin muun muassa, mikä Kolmisopen mökkeilyssä on parasta. Vastauksissa arvostettiin: luonnonläheisyyttä, puuhastelua kasvien kanssa, yhteisöllisyyttä, paljon juttukavereita, naapuruutta, rauhallisuutta, yksinoloa, yhteissaunaa, kaupungin ja palvelujen läheisyyttä, hyvää uimarantaa, yhteisiä juhlia, Onnelan käyttömahdollisuutta, hyvää mieltä, Kolmisoppi koettiin hyvänä paikkana! Kuopiossa Urpo Perkiömäki Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kanta-asukas Onnisoppi Kesä 16 Kansilehti: Urpo Perkiömäki: Neljä nyt asuttua soppea Valokuvat: Urpo Perkiömäki 1. SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTYHISTORIAA ( alkujaan siirtolapuutarha, nykyisin ryhmäpuutarha) 1.1 Puheenjohtaja Marjatta Heiskanen vuonna 1994: Eräät historian tutkijat katsovat niiden saaneen alkunsa keskiajalla Saksassa ja Tanskassa, joissa kuninkaan käskystä vuokrattiin maapalstoja vähävaraisen kaupunkilaisväestön viljeltäväksi. Ranskassa alkoi toiminta luostarien luovuttaessa peltoalueitaan köyhien ryyti- ja kaalimaaksi, joilla munkit ohjasivat viljelyä. Myöhemmin, varsinkin pula-aikoina, kehittivät hyväntekeväisyysjärjestöt toimintaa vuokraamalla maapalstoja, joita voidaan pitää siirtolapuutarhojen alkumuotona. Eräät suomalaiset historiantutkijat väittävät kuitenkin, että siirtolapuutarha-aate ei ole syntynyt työväestön virkistyksen parantamiseksi ja vihannesviljelyn edistämiseksi, vaan että lähtökohta on 1700-luvun Venäjällä, kun tsaari Pietari III. aloitti työsiirtolatoiminnan vankeinhoidon edistämiseksi ja etenkin alkoholin väärinkäytön kitkemiseksi pois rangaistusvankien keskuudessa. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Bobrikov toi idean 1905 Suomeen ja

3 Page 3 of 44 aate sai kaupunginvaltuuston piirissä nopeasti kannatusta. Työsiirtolat perustettiin maaseudulle ja palstat sijoitettiin vartioinnin helpottamiseksi 1.2. Timo Niiranen kirjassaan: Miten ennen asuttiin Siirtolapuutarhojen ja majojen syntyhistoriaa ja kehitystä voidaan verrata myös siihen, miten ennen asuttiin. Se selviää Kuopion museon tutkija fil. lis. Timo Niirasen kirjasta (vuodelta 1981) Miten ennen asuttiin. Timo Niirasella oli mökki Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella. Timo Niirasen kirja on myös hakuteos 1.3. Ryhmäpuutarhat Kuopion kaupungissa Päiväranta on vanhin, se on perustettu 1940-luvulla. Alueen pinta-ala on 7,0 ha, ja palstoja on 132 kpl. Majaniemi on perustettu 1950-luvulla. Alueen pinta-ala on 2,7 ha, ja palstoja on 45 kpl. Virranniemi on perustettu 1960-luvulla. Alueen pinta-ala on 8,4 ha, ja palstoja on 84 kpl. Kolmisoppi on perustettu 1970-luvulla. Alueen pinta-ala on 15,2 ha, ja palstoja 154. Alueet sijoittuvat 5-10 km etäisyydelle kaupungin keskustasta. Kaikki alueet sijoittuvat vesistön rantaan. Majaniemen aluetta lukuun ottamatta ne ovat asemakaava-alueella ja maankäyttö on asemakaavan mukaista; Majaniemi on merkitty yleiskaavaan. (Lähde: Kuopion kaupungin kotisivut; kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen) 1.4. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta Pöytäkirjat vuodelta 1987: Kuopion ryhmäpuutarhojen luonne yli 40-vuotisen olemassaolonsa aikana on muuttunut suuresti. Nykyisin se on nähtävänä korvaavana loma-asuntomuotona ja tällöin tehokkaana maankäyttönä. kaupunkirakenteen osana ja tällöin - säilytettävä osakulttuurin omaleimaisena aluekokonaisuutena sekä - kaupunkimaisen viihtyvyyden laadullisena parantajana ympäristönsuojelua ja hoitoa korostavan tekijänä matkailua edistävänä tekijänä sosiaalisia ja muita yhteiskunnallisia palveluja tukevana Tässä mielessä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota ryhmäpuutarhatoiminnan kehittämiseen. Päätös Päivärannan ryhmäpuutarha-alueen säilyttämisestä nykyisellään toivotaankin saatavan mahdollisimman pian, jotta palstalaisten usko tulevaisuuteen ei horjuisi tällä monitahoisella vapaaaikasektorilla. Pöytäkirjat vuodelta 1989: Palstanvaraajia ja niiksi pyrkiviä on yhtäläisesti kaikista em. muodoista siis - kerros-, rivitalo ja omakotitaloissa asuvia - perheellisiä ja yksinäisiä - iältään nuoria ja huomattavasti myös vanhempaa ikäluokkaa - kakista yhteiskuntaluokista jne.

4 Page 4 of 44 Kehityksen suunta huomioiden tulee kaupungin varautua turvaamaan ryhmäpuutarhatoiminnan jatkuminen pysyväisenä ja laajenevana toimintana, ja varautua uusien alueiden rakentamiseen. 2. KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHA- ALUEEN PERUSTAMINEN (Kuopion kaupungin päätökset ja - operatiivinen toiminta) 2.1. Kolmisopen alueen perustaminen Kolmisopen siirtolapuutarha-alueen kartoitus on suoritettu v. 1973, jolloin myös Kuopion kaupunginvaltuusto varasi Kolmisopen lammen luoteisrannalta olevan alueen uudeksi siirtolapuutarha-alueeksi, määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin sen rajoja. Siirtolapuutarhalautakunnan nimi ryhmäpuutarhalautakunnaksi. Vuonna 1974 siirtolapuutarhalautakunta pyysi, huomioon ottaen palstojen erittäin vilkkaan kysynnän, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin siirtolapuutarhaalueen perustamiseksi kaupungin eteläosaan, jossa sitä ei vielä ole. Alueen kartoitusta täydennettiin v Samana vuonna hyväksyttiin siirtolapuutarhalautakunnan johtosääntö, jonka mukaan lautakunta huolehtii kaupungin alueella harjoitettavan siirtolapuutarhatoiminnan valvonnasta sekä edistäen siirtolapuutarhatoimintaa. Samana vuonna Kuopion kaupungin siirtolapuutarhalautakunta käsitteli useaan otteeseen Kolmisopen alueen suunnittelua ja rakentamista. Kaupunginvaltuusto varasi määrärahan ja velvoitti asemakaavaosaston ryhtymään uuden alueen suunnitteluun. Samalla esitettiin siirtolapuutarha-lautakunnan nimi muutettavaksi ryhmäpuutarha- lautakunnaksi. Nimi ja johtosääntö tulivat voimaan seuraavan vuoden, 1976 alusta Asemakaavaosasto aloittaa alueen ja palstojen suunnittelun Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kaavan on laatinut arkkitehti Kimmo Ruotsalainen, joka vuonna 1976 kutsuttiin suunnittelijana mukaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kolmisopen asemakaavan kokouksessaan Asemakaavamääräysten mukaan puutarha-palstojen pinta-alan tulee olla vähintään. 300 m² ja enintään 450 m2. Puutarhapalstalle saa rakentaa puutarhamajan, jonka kerrosala on korkeintaan 40 m². Alueelle saa rakentaa alueen käyttöä palvelevia kokoontumis-, harraste-, huolto- ja kalustetiloja sekä korkeintaan kolme asuntoa. Alueen metsiä on hoidettava puistomaisesti. Kaavassa Kolmisopen alueelle tuli 6 eri soppea. Rakentamiskelpoisiksi (maasto-olosuhteista johtuen) todettiin kuitenkin 4: Onnisoppi, Vihannessoppi, Hedelmäsoppi ja Juuressoppi, joilla on yhteensä 154 palstaa. Sen sijaan Neulasopen 19 tonttia (Pilpan tien takana) jäi rakentamatta. Marjasopen kunnallistekniikaltaan valmiit palstat on toistaiseksi vuokrattu kasvimaaksi.

5 Page 5 of Tonttien vuokraus kuulutetaan yleiseen hakuun Vuonna 1975 hyväksytyn johtosäännön jälkeen siirtolapuutarhalautakunta teetti ja hyväksyi 5-vuotisbudjetin, johon kirjattiin muun muassa Kolmisopen toteuttamisaikataulu: 1976 alueen suunnitelma, palstoitus, tieverkosto ja salaojitus 1977 talousveden saaminen pumppu ja pintaputkistoineen yhteisten alueiden suunnittelua ja toteutusta kasteluvesiverkosto pintaputkistoineen alueen loppukuntoon saattaminen. Tämän 5-vuotissuunnitelman toteuttamisessaan lautakunta onnistui vuosittain jopa hämmästyttävän hyvin pysymään tekemässään (alustavassa) aikataulussa kuten myös 1980 vuodelle kirjatussa alueen loppukuntoon saattamisessa. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta julkaisi ensimmäisten (Onnisopen) palstojen vuokrauksen (ja lehti-ilmoituksen) kuuluttamalla , että palstojen vuokrausasiakirjat on nähtävissä lautakunnan toimistossa. Palstoja on vuokrattavissa 46 kpl Hyväksytyille järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus; ja vuokrasopimukset allekirjoitettiin (Onnisopen jälkeen) Kaupungin suunnittelurakennusmestari Kalle Mustonen esitti Kolmisopen alueelle rakennettavien mökkien rakentamisen aikataulun, joka tavoite kirjattiin kaupungin toteuttamisohjelmaan vuosille Vihannessoppi 50 palstaa 1980 Hedelmäsoppi 34 palstaa 1981 Juuressoppi 25 palstaa 1982 Neulasoppi 19 palstaa 1983 Marjasoppi 23 palstaa (Näistä Neulasoppi kokonaan ja Marjasoppi mökkien osalta jäivät rakentamatta) Onnisopen 46. palstasta viimeiset palstat valmistuivat vuoden v 1983 aikana, ja Onnisoppi oli rakennettu, yhtä majaa lukuun ottamatta, vuonna Vuokrattavia palstoja Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle valmistui: kasvua kasvua kasvua kasvua kasvua 1

6 Page 6 of kasvua kasvua 20 Samaan aikaan kun ryhmäpuutarhalautakunta on kirjannut pöytäkirjoihinsa uudismökkien vuokrasopimuksia, on kirjattu vuosittain myös lukuisia muuttuneita mökkien omistussuhteiden muutoksia Onnelan tilan kaikki vanhat kiinteistöt Onnisopessa Ennen ryhmäpuutarha-alueen perustamista Onnelan tila oli maanviljelystila. Sittemmin tila siirtyi kaupungin omistukseen ja toimi kaupunginjohtajien kesänviettopaikkana; ja 1970-luvun lopulta alkaen nykyisenä ryhmäpuutarhaalueena. Alueella oli ja eli käsitys että tila siirtyi kaupungille lahjoituksena ehdolla, että sinne perustetaan ryhmäpuutarha-alue. Tästä mainittiin alueella käyneelle toimittajalle. Pian sen jälkeen oli lehdessä vastine, jossa Onnelan viimeisin omistaja (maanviljelijä ja tilan myyjä) vakuutti, että se oli puhdas myynti ja kauppa, joka ei sisältänyt ehtoja. Entisen maanviljelystilan päärakennus, jolle Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys antoi nimeksi Onnela. Onnelaa vastapäätä, tien toisella puolella, on maanviljelystilan navetta, jolle yhdistys antoi nimeksi Varsala. Navetan takana sijaitsi vanha puimalarakennus, jonka huonokuntoisena ja ränsistyneenä kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta puratti Suunnitteluosasto: kuinka paljon ryhmäpuutarha-alueita Kuopiossa pitäisi olla Keväällä 1987 Kuopion kaupunginkanslian suunnitteluosaston tutkija Batrick Hublin ympäristönsuojelutoimistosta on lähettänyt kirjeen Kuopion ryhmäpuutarhayhdistyksille: Kaupunginkanslian suunnitteluosaston vetämänä on käynnissä laaja-alainen vapaa-aikapalvelujen kehittämissuunnittelu, jossa yhtenä osa-alueena on mukana myös ryhmäpuutarha-asiat

7 Page 7 of 44 Kehittämissuunnittelun lähtökohtana on kunkin sektorin omat haaveet siis se, kuinka asianharrastajat haluaisivat tilanteen olevan vuonna 2000 ja sen jälkeen. Se, kuinka realistista se on, jää tässä vaiheessa taka-alalle. Nostetaan esille tiettyjä asioita, jotka konkretisoituvat toteuttamisajan- kohtineen myöhemmin toteuttamisohjelmissa ja talousarvioissa. Tavoite Ryhmäpuutarhojen olemassa olevan tilanteen, sekä tarpeiden ja ongelmien kartoituksen perusteella, vedetään linjoja tulevaisuuteen. Keskeisiä kysymyksiä ymmärtääkseni ovat mm. : - kuinka paljon ryhmäpuutarha-alueita Kuopiossa pitäisi olla? - missä niiden tulisi sijaita? - millaisia (miten varustettuja) niiden tulisi olla? Tulisi saada selkeä kuva tulevaisuuden aluetarpeista kaavoittajalle otettavaksi huomioon käynnissä olevassa yleiskaavan tarkistuksessa. Hublin: Oman henkilökohtaisen käsitykseni mukaan työn tulee osoittaa ryhmäpuutarhojen/siirtolapuutarhojen olevan uudessa nousussa, toiminnan olevan ihmisille tärkeää ja sen tukemisen olevan kaupungille monessakin mielessä järkevää sekä että ryhmäpuutarhoille tulee selkeästi varata omat pysyvät alueensa, joita ei tarpeen tullen oteta muuhun käyttöön. 3. KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHAYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys vuotta Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kuopiossa Hotelli Cumuluksessa klo alkaen. Kokouksen järjestäytymistä viivytti se, etteivät osanottajat tunteneet riittävästi toisiaan. Niinpä Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan sihteeri Pirkko Hassinen, joka myöhemmin tuli laajempaan tietoisuuteen Kuopion kaupunginjohtaja Eino Luukkosen aviopuolisona, poimi nimiä paikalla olleista, jotka tuolloin olivat kaupungin työ- tai luottamuselimissä. Yhdistyksen perustamiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Kaitokari ja sihteeriksi Urpo Perkiömäki. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Esa Heiskanen ja Asko Kokkonen. Yhdistyksen historiansa ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi Paavo Kaitokari puheenjohtajana, Urpo Perkiömäki, Toivo Karhunen, Jorma Huttunen, Helge Nuutinen, Elina Korhonen, Esa Heiskanen ja varajäseniksi Aino Huusko, Eila Kuismanen ja Kaarle Kilpiäinen. Se, että valinnat tehtiin kaupungin palveluksessa tai kaupungin luottamustehtävissä

8 Page 8 of 44 olevien listalta ei ollut sinänsä huono asia. Päinvastoin: kun Kolmisopen alueen rakentaminen oli vasta alkanut ja oltiin lähes täysin kaupungin toimesta tapahtuvan johtamisen, kehittämisen ja resurssien anomisten ja myöntöjen varassa, oli yhdistyksen kannalta suuri merkitys sillä, että ensimmäisellä johtokunnalla oli hyvät suhteet kaupungin päättäjiin - ja johtokunta puolestaan tunsi kaupungin päättäjien toimintatavat. Ellei näin olisi ollut, tuskinpa niin mittavia projekteja olisi polkaistu liikkeelle jo heti ensimmäisenä toimintavuonna niin nopeasti kuin mitä tapahtui. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin Yhdistyksen varsinaisina jäseninä voivat olla henkilöt, joille Kuopion kaupunki vuokraa Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelta palstan. Jäsenten hyväksymisestä päättää yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen toimielimet: Yhdistyksen toiminnasta päättävät yhdistyksen kokoukset ja johtokunta. Varsinaiset vuosikokoukset pidetään helmikuussa ja syyskuussa. Johtokuntaan, joka on yhdistyksen lainmukainen hallitus, kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 6 muuta kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa, sekä 3 vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajat sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt. Vuonna 2006 johtokunnan alullepanemat ja syyskokouksen hyväksymät uudet säännöt saatiin rekisteröityä Jatkossa pidetään vain yksi vuosikokous huhtikuun loppuun mennessä. Ylimenokauden (syyskokouksesta kevätkokoukseen) jatkoivat entiset valitut luottamus- ja toimihenkilöt. 3.2 Yhdistyksen jäsenyyttä haettiin Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n mallisäännöillä Perustamiskokouksessaan yhdistys päätti hakea Siirtolapuutarhaliiton jäsenyyttä. Jäsenyys on hyväksytty Siirtolapuutarhaliiton liittokokous Oulussa vuonna 1985 antoi julkilausuman, jossa todettiin muun muassa: eräissä maamme kaupungeissa harkitaan liiketaloudellisten, liikenteellisten ja maapoliittisten syiden vuoksi siirtolapuutarhojen hävittämistä. Uhka on todellisuutta Helsingissä Marjaniemen siirtolapuutarhan kohdalla, kun alue aiotaan muuttaa kerrostaloalueeksi. (alueella on myös tasavallan presidentin Tarja Halosen ryhmäpuutarhamökki.) Kuopiossa oli esillä Päivärannan siirtolapuutarhan osittainen kaavoittaminen asuntoalueeksi Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta lähetti kirjeen ( ) Kuopion kaupunginhallitukselle. Siinä vastustettiin osan Päivärannan siirtolapuutarha-alueen siirtämistä ryhmäpuutarhakäytöstä asuntoalueeksi. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan päätös syntyi sen jälkeen, kun Kuopion aluejärjestö oli tällaista toimenpidettä siltä pyytänyt. 3.3 Kuopion ryhmäpuutarhayhdistyksille yhteinen aluejärjestö Vuonna 1981 kuopiolaisten ryhmäpuutarhayhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelussa katsottiin tarpeelliseksi perustaa aluejärjestö ajamaan yhdistysten etuja. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan jäsen Helge

9 Page 9 of 44 Nuutinen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen) sai tehtäväkseen esittää (esitettykin ) asian Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnalle. Kolmisopen yhdistyksen vuosikokous maaliskuussa 1982 valitsi edustajikseen Kuopioon perustettavaan aluejärjestöön puheenjohtajansa Marjatta Heiskasen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan varajäsen, keskustapuolue) ja yhdistyksen johtokunnan jäsenen Helge Nuutisen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen, vasemmistoliitto Skdl. Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten Aluejärjestön perustamisen järjestäytymiskokous pidettiin Kuopiossa Kansa-vakuutusyhtiöiden kahvihuoneessa Tulliportinkatu 25 lokakuun 19.päivänä Osallistujat: Marjatta Heiskanen Kolmisoppi, Helge Nuutinen Kolmisoppi, Airi Mäkinen Päiväranta, Aino Hyttinen Päiväranta, Aina Laina Majaniemi, Helvi Ahojärvi Majaniemi sekä Virranniemestä Matti Poutiainen ja Tyyne Niskanen. Kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta joutui puuttumaan Kuopion kaupungissa olevien ryhmäpuutarhayhdistysten toimihenkilöiden valintaan. Lautakunta ilmoitti yhdistyksille, että lautakunnan jäseniin sovellettavat jääviyssäännöt tulee huomioida ryhmäpuutarhayhdistysten johtokunnan jäseniä valitessa. Kunnallislain 25 :n mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja muu jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä, hänen puolisoaan tai henkilöä, joka perintökaaren /40/65) 1-4 lukujen säännösten mukaan voi periä hänet, taikka tällaisen henkilön puolisoa. Muiden luottamushenkilöiden esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa se, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Lautakunta nimesi Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksestä yhden johtokuntaan valitun esteelliseksi, jonka aviopuoliso on lautakunnan jäsen. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta ei joutunut käsittelemään lautakunnan antamaa esteellisyyspäätöstä, sillä johtokuntaan valittu jäsen oli esteellisyyden takia omatoimisesti eronnut. Sen sijaan eronneen tilalle johtokunta valitsi jäljellä olevaksi kaudeksi yhdistyksen varajäsen. Liitosta ja alueyhdistyksestä eroaminen Liiton, eikä aluejärjestönkään, merkitys oikein koskaan avautunut Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella asuville. Niinpä kymmenen vuoden aikana, 1980-luvulla, kasvoi ja voimistui vastustava mielipide liiton jäsenyyttä ja aluejärjestön toiminnan mielekkyyttä kohtaan. Aluetasolla yhtenä tekijänä oli varmaankin se, että ryhmäpuutarhoja oli 1940-luvulta lähtien perustettu 10-vuoden välein, jolloin toimintatavat ja tarpeet olivat kehittyneet eriasteisesti. Kolmisopessa elettiin vasta yhdistystoiminnan alkua ja alueen soppien ja mökkien rakentaminenkin oli vielä kesken. Yhdistyksen vuosikokous helmikuussa 1991 antoi johtokunnan tehtäväksi suorittaa jäsenkysely, miten jäsenistö suhtautuu Suomen Siirtolapuutarhaliiton jäsenyyteen. Jäsenkysely tehtiin kesäkuussa. Vastauksia tuli 69, joista 49 oli liitosta eroamisen kannalla. Se että vastauksia tuli niin vähän johtui siitä, että Kolmisopessa ei tiedetty liiton toiminnasta juuri mitään. Yhdistyksellä oli kyllä edustus liiton hallituksessa, ja sen edustaja kävi Helsingissä kokouksissa, mutta kun liitto ei, palkansaajajärjestöjen tavoin, ollut jäsentensä edunvalvontaelin, niin sen merkitys aatteellisena järjestönäkin jäi jäsenkunnalle hämäräksi. Jäsenkyselyä käsiteltiin vuosikokouksessa syksyllä Kokoukseen tuli myös liiton puheenjohtaja. Pitkän keskustelun ja lopuksi äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli, että yhdistys säilyttää jäsenyytensä liitossa.

10 Page 10 of 44 Mutta jo seuraavana vuonna asia nousi yllättäen uudelleen esille ei johtokunnan taholta vaan alueen asukkailta. Kolmisopen yhdistyksen budjetista liiton jäsenmaksu oli täsmälleen samansuuruinen kuin Kolmisopen yhdistyksen oma jäsenmaksu, jolla yhdistys maksoi toimintansa ja kaikki alueelle ostamansa monet välttämättömät palvelut. Liitolle ei kuitenkaan tämäkään jäsenmaksu riittänyt. Sen toimistotilan hankintaa varten oli vuonna 1988 otettu laina, joka rasitti liiton taloudenhoitoa ja rajoitti toimintamahdollisuuksia. Ongelman hoitamiseksi liitossa ideoitiin 1992 alussa, että jäsenyhdistykset maksaisivat vielä ylimääräisen mutta vapaaehtoisen lahjoituksen liitolle, joka lahjoitus olisi puolet silloisesta liitolle jo maksetusta jäsenmääriin perustuvasta summasta (jäsenmaksusta). Kolmisopen yhdistyksen (maksusuorituksiin perustuva) budjetti ei ollut mitoitettu niin löysäksi, joten johtokunta joutui toteamaan, ettei sillä ole edellytyksiä lahjoituksen antamiseen mutta suositteli, että yksittäiset jäsenet avustaisivat liittoa. Samaan aikaan alueella kuitenkin kasvoi yhä voimakkaampi vaatimus käsitellä uudelleen edellisessä vuosikokouksessa tehtyä päätöstä liiton jäsenyydestä. Liitosta eroamisesta tehtiin esitys johtokunnalle. Johtokunta keskusteli asiasta, mutta siirsi päätöksenteon vuosikokouksen esityslistalle kohtaan: Muut asiat Suomen siirtolapuutarhaliiton jäsenyys. Tätä yhdistyksen vuosikokous käsitteli Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin kannatettu ehdotus, että eroamispäätös alistetaan jo tässä syyskokouksessa jäsenäänestykseen. Kokouksen puheenjohtaja Paavo Kaitokari (joka on lähes aina valittu vuosikokouksen puheenjohtajaksi) ehdotti äänestysmenettelytavaksi nimenhuuto äänestystä, jossa erotaan vastaavat kyllä ja jatketaan ei. Äänestyksen tuloksena oli, että kokouksen äänioikeutetuista 82,5 % oli eroamisen kannalla. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen ylittävän ¾ osan annetuista äänistä, ja täyttävän yhdistyksen sääntöjen 6 :n ehdot, joten hän velvoitti johtokunnan ryhtymään eroamisen aiheuttaviin toimenpiteisiin. Kun yhdistys erosi liitosta pohja putosi myös alueyhdistyksen jäsenyyteen, koska Kolmisopen yhdistys ei enää voinut osallistua eikä esittää ehdokkaita liiton toimielimiin. Myös kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan lakkauttaminen v 1992 vähensi osaltaan yhteenkuuluvuutta. Vuonna 1998 Kolmisopen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous teki päätöksen, että yhdistys eroaa Kuopion Siirtolaja Ryhmäpuutarhayhdistyksestä Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta valvoi mökkien rakentamista Kuopion kaupungin arkkitehtiosasto oli koonnut valmiin kansion, jossa olevien piirustusten, lukuisten detaljien mukaisesti oli helppo rakentaa: perustusvaihtoehdot, puutavaran koot, menekit ja mitoitus, naulausohjeet kantaville rakenteille, rakennussuunnittelun sekä sähkö- ja rakennepiirustukset. Lisäksi oli ohjeet, miten rakentaja menettelee lupa- ja tarkastushakemuksia pyytäessään: Rakentaja hankkii vastuunalaisen työnjohtajan. Mittausosasto suorittaa rakennuspaikan merkitsemisen vuokraajan sitä pyytäessä. Rakennusvalvontatoimisto suorittaa pohjan -perustuksen -, rungon ja lopputarkastukset. Mittausosasto suorittaa sijaintikatselmuksen rakennuksen valmistuttua, kun vuokraaja sitä pyytää. Ensimmäiset mökit olivat 7 x 5 m²pystylomalautainen pintalaudoitus. Komposti Arkkitehtiosastolla oli mökin asemapiirroksen nurkkaukseen merkitty kompostin paikka; joka olikin mökin lisäksi ainoa hyväksytty rakennelma tontilla. Arkkitehtiosasto antoi rakentamisesta, materiaalista ja käytöstä piirustukset ja

11 Page 11 of 44 ohjeet: Komposti on lautarakenteinen (ei painekyllästettyä) kaksiosainen 2 x (100 cm x 100 cm), korkeus 80 cm. Toinen puolisko on esikompostin tekoon, jonka täyttö aloitetaan keväällä keräämällä pohjalle tontilta löytyviä karkeita kuivia jätteitä kuten puiden, pensaiden ja monivuotisten koristekasvien leikkuujätteitä, vatunvarsia, lehtiä, kulottunutta heinää jne. silputtuina karkea ja hieno aines vuorotellen kerroksittain. Ainakin ruoanjätteet ja käymäläjäte on aina peitettävä mullalla tai turpeella. Jos kompostiin ei tule ruoka- eikä käymäläjätettä, lisätään aika ajoin Ureanimistä lannoitetta tai Y- lannasta. Kaisla ja rakkolevä ovat erinomaisia kompostin aineksia kaikkina vuodenaikoina. Esikompostin tulee olla kostea, mutta ei märkä. Varsinainen kompostointi: Syksyllä nostellaan esikomposti toiseen puoliskoon samalla hyvin ravistellen ja sekoittaen. Sivuilla ja päällä olleet huonommin lahonneet sijoitetaan kompostin keskelle vähän Ureaa lisäten. Komposti on sopivan kosteaa, kun kädessä puristettaessa kämmen tulee märäksi, mutta vettä ei valu. Komposti voidaan suojata liialta kuivumiselta esim. raparperinlehdellä. Syksyllä peitetään komposti mullalla (n. 5 cm) ja oljilla tai muilla kasvinjätteillä, jotka keväällä voidaan ottaa esikompostin pohjaksi. Päälle voidaan levittää muovikalvo. Alkuperäinen ohjeistus on lehtikompostina edelleenkin käytössä ja käyttökelpoinen. Ryhmäpuutarhalautakunta valvoi, että annettuja piirustuksia, mitoituksia sekä ohjeita (mm. materiaalit ja värit) noudatetaan. Syksyllä 1982 lautakunta lähetti kirjeen alueen kaikille mökeille. Siinä huomautettiin, ettei annettuja ohjeita ja määräyksiä ole täysin noudatettu. On ilmennyt poikkeavuutta mm. kattojen värityksen suhteen. (vielä kaksi vuotta myöhemmin lautakunta katselmuksessaan totesi, että Vihannessopessa ryhdyttävä toimenpiteisiin katteiden värisävyjen saattamiseksi rakennusluvan mukaiseksi. Palstalle ei saa tuoda, eikä rakentaa minkäänlaista säilytysvajaa tai muuta rakennusta. Yleiset alueet (=palstojen ulkopuoliset alueet) tulee jokaisen palstansa kohdalta ja muut yhteistuumin yhdistyksen kanssa pitää hoidettuina. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta perustettu 1940 ja lakkautettu 1992 kehitti, ohjasi ja valvoi määrätietoisesti Kuopiossa olevien ryhmäpuutarhaalueiden toimintaa. Lautakunta myönsi ja puolsi avustuksia alueen hoitoon ja tiestön kunnossapitoon, mutta myös alueella tehtäviin talkootöihin ja niihin tarvittaviin hankintoihin, sekä vanhojen olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin. Lautakunta teki kevät- ja syystarkastukset, joissa olivat mukana myös yhdistyksen edustajat. Lautakunta oli tiukka valvoja mutta kuunteli herkällä korvalla yhdistyksen/alueen ryhmäpuutarhayhdistysten taholta tehtyjä esityksiä, joita on ainakin Kolmisopen yhdistys, arkistoitujen kirjeiden perusteella, tehnytkin erittäin paljon. Lautakunta teki kaksi alueelle tapahtuvaa katselmusta vuodessa, ja kutsui yhdistysten puheenjohtajat jokakeväiseen palaveriin. Lautakunta valvoi tiukasti myös mökkien rakentamista ja että annetuista ohjeista ei poiketa omilla ismeillään eikä mitään muita rakennelmia saa olla kuin mökin lisäksi palstan nurkassa oleva puinen kompostilaatikko. Erään katselmuksen jälkeen annetussa kirjeessä mökkiläisille kiellettiin jopa rakenteilla olevan erään uuden mökin koristeellinen tuulilauta (katon päädyn reunassa harjalta räystääseen kulkeva, vuoliaisten päätypoikien päät peittävä koristeellinen suojuslauta). Lautakunnan tiukka valvonta auttoi kuitenkin myös esille tulleiden puutteiden todentamista sekä niiden poistamiseen tarvittavien resurssien saamista - ainakin Kolmisopen alueella.

12 Page 12 of 44 Lautakunnan lakkauttamisen jälkeen kaupungin kiinnostus Kuopion alueella olevien ryhmäpuutarhojen asioista on kaiken aikaa vähentynyt. Vuonna 2008 kaupunki teki merkittävän päätöksen, kun se ilmoitti että yhdistys on oikeutettu saamaan avusta, jos sen hakemus täyttää kaupungin yleisten alueiden tekemiseen määriteltyjen töiden ehdot: Kaupungilta anottavan avustuksen antamisessa avustusta saa vasta suunnitelma kustannusarvio katselmus toteutus lopputarkastus prosessin jälkeen. Talkoorahasta päättää tekninen lautakunta. Etusijalle asetetaan asuin- ja elinympäristön kehittämiseen tähtäävät erilliset hankkeet ja kehittämisprojektit, jotka edistävät asukkaiden yhteistä hyvää. Tuettavilla hankkeilla tulee olla laajempaa kaupunkikuvallista tai toiminnallista merkitystä kuin yhden talon tai suppean asukasryhmän etu. Talkoorahaa myönnetään tarvike-, materiaali- ja konekuluihin ja kohteeseen tehtävästä henkilötyöstä vastaavat anojat. Määrärahaa voi hakea: Yleisen kaupunkikuvan kohentamiseen tähtäävät hankkeet (epäsiistin alueen viher- ja istutustyöt, siivoustalkoot yms.) Yleisen kaupunkiympäristön kohentamiseen (keskeiset katualueet, erilaiset virkistysalueet, autopaikka-alueiden järjestelytyöt, jotka liittyvät kaupunginosan kunnossapitoprojekteihin) Palvelutason parantamiseen tähtäävät hankkeet (uima-ja venerannat, ilmoitustaulut ym. yleisten rakennusten ja rakenteiden korjaamiseen) Määrärahaa ei saa rakennuslupa-, jätehuoltoasiat ym. eikä oman piha-alueen kunnostamiseen. Talkoorahasta päättää vuosittain tekninen lautakunta talousarviomäärärahan puitteissa Nurmikot, puistot ja aidat Kaupungin lähes keskustassa maanviljelystilalle historian saatossa raivatut avarat pellot hävisivät, ja niille kaavoitettiin Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue. Alueelle tuli mökkipalstat mutta myös yhteisiä viheralueita. Keväällä 1983 yhdistyksen toimesta uimarannan ja Onnelan välinen vanha peltoaukeama kynnätettiin. Maanviljelyksessä aikoinaan ollut mutta kesannolle jätetty alue elätti jyrsijöitä, jotka kävivät tekemässä tuhojaan läheisten tonttien orapihlaja-aidoille ja mansikka ja kukkaistutuksille. Saatiin lautakunnan lupa siihen, että seuraavana keväänä tälle ylösotetulle alueelle voitaisiin istuttaa perunaa. Arkistotietojen mukaan Onnelan ja Onnisopen välisillä viheralueilla saivat muutamat mökkiläiset hyvän perunasadon. Syksyllä tuli kuitenkin tiedoksi, että palstojen ulkopuolisia viljelmiä ei kaupunki jatkossa tule hyväksymään. Yhdistys lähetti kirjeen tekniselle toimistolle, jossa pyydettiin kiirehtimään teknillistä toimistoa leikkikentän rakentamisessa. Jos syksyllä tehdään pohjatyöt ja varataan tarvikkeet, puutarhayhdistys on valmis rakentamaan itse leikkikentän talkootöinä joko tänä syksynä tai viimeistään ensi keväänä. Leikkikentän tarve on huutava, sillä perheissä on huomattavasti leikkikenttäikäisiä lapsia. Ryhmäpuutarhalautakunnan syyskatselmuksessa todettiin: Lasten leikkipaikka on rakennettu Onnisoppeen. Ensi kesäksi hankitaan leikkivälineistöä Ylipuutarhuri Erkki Oinonen: Talkooavustusta voi edelleenkin hakea.

13 Page 13 of 44 Alueen tiestö kaipaa kunnostusta Kaupungin päätöstä edeltävänä kesänä Kolmisoppeen kutsuttuna vieraana Kuopion kaupungin ylipuutarhuri Erkki Oinonen totesi tulossa olevat avustusehdot, mutta että talkooavustusta voisi edelleenkin myös Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue saada. Tällaisia kohteita voivat olla esim. alueen tiestö, joka kaipaa kunnostamista; pääteiden kunnostus kiireellisempänä. Myös uimarannan peruskunnostustöihin voi hakea ja saada avustusta. Uusista päätösperusteista saatiin tuta v. 2008, kun teknisen lautakunnan kokouksessa käsiteltiin Kolmisopen ryhmäpuutarha-yhdistyksen anomusta alueelle tulevan yleisen tien peruskorjauskustannuksiin. Tuolloin kaupungininsinööri esitti, että olisi perusteltua osoittaa tälle hankkeelle määräraha Asiantuntijalausunnossaan hän toi esille: Tien liikennemäärät huomioon ottaen päällysteeksi sopisi hyvin sidottu sorapinta (SIP). Lautakunta kuitenkin hylkäsi esityksen äänin 1 vastaan 10. Yhdistyksen budjettia hyväksyttäessä ei vielä silloin tiedetty, että kaupungin päätökset tulevat voimaan jo seuraavana vuonna. Niinpä korjaus- ja ylläpitokustannukset ylittivät yhdistyksen budjetin suunnitellun tason. Pensasaidat Katselmuksessa ylipuutarhuri Erkki Oinonen totesi, että ongelmalliseksi osoittautuneet Siperianherne-aidat voidaan korvata toisilla yhtenäisillä aidanteilla, jos asukkaat yksimielisesti päättävät siitä mitä tulee tilalle ja että alue säilyy yhtenäisenä ja viihtyisänä. Oinonen suositteli yhtenäisiä istutusaikoja jo kustannussyistä. Pensasvaihtoehtoja: Aronia, Angervot, Tuomipihlaja, Kuusi, Tuija, Orapihlaja. Tärkeää on hyvä kasvukyky ja uusiutuvuus 4. Eräitä Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan tekemiä päätöksiä kolmenkymmenen vuoden ajalta päivätyllä kirjeellä anottiin ryhmäpuutarhalautakunnalta Onnelan tilan päärakennuksen ja navetan rakennusten käyttöoikeutta kesästä 1979 alkaen toistaiseksi koska alueen majojen rakentaminen alkaa kesällä 1979 ja yhdistyksen

14 Page 14 of 44 käytössä ei ole alueella minkäänlaisia kokoustiloja, joita vastaperustetun yhdistyksen toiminnan käynnistäminen edellyttää. Samalla yhdistys esittää, että kaupunki kunnostaisi ennen käyttöoikeuden luovuttamista Onnelan päärakennuksen alakerran kokoustiloiksi sekä yläkerran aluevalvojan asunnoksi. Kunnostukseen sekä vuokraukseen kaupunki suostui. Vuokra-aika alkoi ja vuokrasopimus allekirjoitettiin Yhdistyksen puolelta sopimuksen allekirjoittivat puheenjohtaja Paavo Kaitokari ja sihteeri Eila Kuismanen. Sopimuksessa todetaan mm. : Kuopion kaupunki vuokraa Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistykselle Kuopion kaupungin Leväsen kylässä Onnelan tilalla Rno 2:21 sijaitsevat rakennukset seuraavilla ehdoilla Vuokra-aika alkaa 1.toukokuuta Vuosivuokra on yhteensä 50 markkaa. Sähköstä vuokranottaja maksaa erikseen sähkölaitokselle tekemänsä sopimuksen mukaan. Vuokranottajalla on oikeus käyttää asuinrakennusta, saunaa ja ulkorakennusta sekä niihin välittömästi liittyvää piha-aluetta ja rantaa. Alueella kasvavia puita ei saa kaataa kaupungin metsätoimiston luvatta. Vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi vuoden kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota kuutta kuukautta ennen vuokra-ajan päättymistä. Tiet ja vesihuolto Yhdistyksen kirjeessä tielautakunnalle 1979 anottiin, että kaupunki ottaisi hoitoonsa Neulasuon tien ja samalla korjaisi sen liikennöitävään kuntoon. Esim. vanha radanylityspaikka on liian korkea linja-auton kulkua ajatellen. Yhdistyksen taholta on puhelimitse kysytty liikennöitsijöiden halua järjestää linja-autovuorot alueelle. Vastauksena on saatu, että on mahdollista hoitaa välttämätön liikennevuoro alueelle vain siinä tapauksessa että tie saadaan siihen kuntoon, että linja-auto voi sitä myöten kulkea. Lampivesi ja kasteluverkosto V kaupungin suunnitelmiin kirjattiin: mökkien kasteluverkoston rakentaminen; tie 5,5 m leveä, rakennekerros 0,5 m. V Kolmisopen yhdistys pyysi tekniseltä lautakunnalta kirjallisen ilmoituksen pumppaamon rakentamisaikataulusta sekä tielautakunnalta tieto tiestä, jotta saataisiin linja-autovuoro alueelle. Pumppaamo nostaa jokaiselle tontille tulevan paineveden, jota käytetään kasteluun. Toimenpide edellytti kaupungin taholta kahden kolmen päivän talkoot kytkennässä ja katkaisussa; jonka jälkeen vesiverkon omatoiminen hoito: päivässä poikki ja päälle. Myöhemmin nämä työt kokonaisuudessaan ovat siirtyneet yhdistyksen johtokunnalle Kesä ehti pitkälle kulua ennen kuin saatiin vedet juoksemaan johtoja pitkin tonteille. Puheenjohtaja Marjatta Heiskanen, joka tuolloin oli Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö, käynnisti Onnelassa 1980-luvun alussa kevätkauden hartaustilaisuuden, joka on säilynyt arvostettuna perinteenä näihin päiviin asti Iso sauna

15 Page 15 of 44 rakennussuunnitelmien mukaisesti v Sauna valmistui Saunasta tuli vähän liian pieni, minkä takia löylyyn pääsyä voi joutua joskus odottamaan. Pian saunan valmistumisen jälkeen johtokunta toi tämän ryhmäpuutarhalautakunnan tietoon ja toivomuksella, että aloitettaisiin toisen saunan valmistelutyö. Toista saunaa ei kuitenkaan saatu. Pikku sauna Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen perustamisen aikaan alueella oli vain yksi pieni, vanha puulämmitteinen hirrestä veistetty yhden perheen sauna. Sauna on edelleenkin (puulämmitteisenä) olemassa ja käytössä. Sitä on vuosien myötä sisätiloiltaan korjailtu. Saunaa on käytetty erityisesti keväisin (jolloin iso sauna ei vielä ole käytössä) ja syksyisin (jolloin vesi on katkaistu ja ison saunan käyttö loppunut). Johtokunnassa on aika ajoin harkittu, että pikkusauna huonokuntoisena purettaisiin, ja sen tilalle pystytettäisiin uusi. Tekninen virasto julkisti alustava rakentamisaikataulun Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle. Tulevia toimenpiteitä: - Talonrakennustyöt: sauna: perustukset, seinät, katto ja hormirakenteet Aluevalvojan huoneiston kunnostus (Onnelassa aluevalvoja jäi nimeämättä) - Maarakennustyöt: jätteiden käsittelyalue, lasten leikkipaikka (Onnisoppi), Vihannessopen rakentaminen teiden, vesijohdon ja sähkötöiden osalta valmiiksi sekä eräiden tonttien peruskunnostus (suurten kivien ja kantojen poistaminen, tasaus ja päällystys tiealueilta saatavalla ruokamullalla yhteensä - Saunarakennus valmiiksi, lentopallokenttä (saunan läheisyyteen). Hedelmäsoppi (tiet, vesijohto ja sähköistystyöt. Aluevalvojan lopulliset tilat Juuressoppi tiet, vesijohto ja sähköistystyöt. Pysäköintialueet (Juuressoppi ja Vihannessoppi) Marjasoppi tiet, vesijohto ja sähköistämistyöt Pienkentät Kerhomaja Neulasoppi tiet, vesijohto ja sähköistämistyöt Palloilukentät Pysäköintialueet loput valmiiksi ja v 1986 tieyhteys kaupunkiin Puimala V 1981 johtokunta käsitteli kirjettä, jossa neljä Onnisopessa asuvaa anoivat Kuopion ryhmäpuutarhalautakunnalta, että Onnelan tilan puimalarakennukseen, joka sijaitsee metsän sisällä navetan takana, saataisiin perustaa kesäaikainen kalkkuna- tai kanatarha. Niitä hoidettaisiin vain kotitalouskäyttöä varten, eläimet otetaan keväällä ja teurastetaan syksyllä. Johtokunta antoi hankkeelle puoltavan lausunnon. Syksyllä 1981 tilattiin Onnelan piha-alueelle 6. hengen istuttavan keinu, sohvapenkkejä 2 kpl, yksi pöytä ja 6 tuolia

16 Page 16 of Johtokunta kiirehti parkkipaikoille johtavan tien rakentamista Vihannessoppeen päin. Parkkipaikat oli rakennettu, mutta suora tieyhteys puuttuu, minkä takia ajoneuvo- ja rahtiliikenne kulkee Onnisopen kautta. Onnisopen alueiden tietkään eivät säily kunnossa minkä lisäksi on huomattavia pölyhaittoja. Bussipysäkin kilpi siirrettiin Onnelan pihaan, jolloin ajo väheni mökkialueella. Ison saunan lämmitysvuorot Sauna valmistui v Samana vuonna Elina Korhonen laati suuritöisen selvityksen, miten Majaniemessä, Päivärannassa ja Virranniemessä menetellään saunan käytössä ja hoidossa. Johtokunta totesi selvityksen erittäin käyttökelpoiseksi, ja päätti sen pohjalta laatia käyttöohjeet uutta saunaa varten. (ohje on käyttökelpoisuudessaan säilynyt ohjeena näihin päiviin saakka). Budjettia varten johtokunta arvioi, että saunojia tulisi 92:sta mökistä 2,5 henkeä/mökki, jolloin käyttäjien määrä olisi 230 henkeä. Kun sauna lämpiää kahdesti viikossa 20:nen viikon ajan, kävijämääräksi tulee asumisvuoden aikana 9200 saunojaa. Yhdistys ei kerää saunan käytöstä voittoa, vaan tulot mitoitetaan menojen mukaan. Saunan lämmittäjistä laaditaan kiertävä vuorolista niin että alueen jokaisesta mökistä on lämmittäjät vuorollaan. Arvio perustui siihen, että saunaa lämmitettiin keskiviikkona ja lauantaina klo ; jolloin vanhaa saunaa ei lämmitetä sinä iltana, kun iso sauna lämpiää. Myöhemmin siirryttiin nykyiseen käytäntöön, että sauna lämpiää tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin - eikä vanhan saunan lämmittäminen ole sidottu ison saunan käyttöön. v 1992 ison saunan yhteyteen suihku, joka on kaikkien alueväen käytössä Uimaranta Kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan toimintakertomuksessa 1981 todetaan: rakennetaan ajanmukainen uimaranta, missä pienten lasten uintimahdollisuudet on otettu kiitettävästi huomioon. Yhdistys haki lupaa venevalkaman rakentamiseen, jotta veneet saataisiin pois uimarannan välittömästä läheisyydestä. Suunnitelmaa tarkasteltiin maastokäynnillä , jolloin paikalla olivat: Jarmo Hartikainen, Anne Grönlund ja Lassi Parviainen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, Jaana Rantakokko ympäristönsuojelutoimistosta, sekä puheenjohtaja Lauri Kemppainen ja Urpo Perkiömäki alueen yhdistyksestä. Venevalkamaa haluttiin laajentaa 25 m jo olemassa olevan uimarannan pohjoispuolelle. Rannan kunnostamiseen käytetään viiraa ja hiekkaa. Kunnostaminen ulottuisi 2 3 m vesialueen puolelle Uimaranta ja sen läheisyydessä olevat saunat kuuluvat ilman muuta Kolmisopen asukkaiden kesän suosituimpiin virkistyskohteisiin. (Panoraama valokuva: Kimmo Perkiömäki) Uimarannan rantaryteikkö raivattiin talkootyönä. Mutapohjaiseen rantaan ja osin rantaveteenkin ulottuen levitettiin suodatinkangas, joka peitettiin hiekkapatjalla. Hiekkakerrosta on jouduttu muutaman kerran vahvistamaan, kuten

17 Page 17 of 44 otetussa digitaalisessa panoraamakuvassakin näkyy. Kuvassa näkyy myös venevalkaman rakentamista varten ajettua maa-ainesta. Kolmisoppi-lampi kuuluu Kolmisoppi -Neulamäki Natura-alueeseen. lyhentämään pari metriä. Lammen rannoilla kasvaa harvinaista varstasaraa, jonka löytymisen takia venevalkaman pituutta jouduttiin Muuta estettä ei löytynyt, mutta ennen töiden aloittamista oli haettava suostumus vesialueen omistajalta sekä ranta-alueen maanomistajalta eli Kuopion kaupungilta. Lisäksi rantavyöhykkeen puuston harventamisesta on sovittava kaupungin metsätoimiston edustajan kanssa. Rakennuslupa saatiin ja venevalkaman rakentaminen alkoi. Työt valmistuivat seuraavana kesänä. Uimaranta käsitettiin yleiseksi rannaksi Suodatinkangas ja hiekkakerros ulottuvat laituriin saakka. Laiturin ja rannan välinen allas suunniteltiin lasten käyttöön. Sitä suojaamaan ja turvaamaan kiinnitettiin laiturin paalutuksen kylkeen vesirajaan ulottuvat levyt, jotka kuitenkin jään aiheuttamien paalujen liikkumisten takia irtosivat. Yhdistyksen talkootyönä on jään nostamia paaluja joukkovoimalla kevätjäältä hakattu takaisin; kuten viimeksi yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Vainikaisen v 2007 koolle kutsuma talkooväki teki. Uimaranta valmistui. v1982. Nopeasti levisi käsitys, että se on yleinen uimaranta. Johtokunta totesikin pian, että tilanne ei ole hallinnassa. Yhdistyksen vuosikokous velvoitti johtokuntaa toimimaan aktiivisesti tässä asiassa. Johtokunta pääsi kaupunginjohtaja Juhani Koskisen puheille, jossa kärjistynyt tilanne kuvailtiin. Välittömästi, suullisesti, kaupunginjohtaja Juhani Koskinen arvioi, ettei yleinen uimaranta voi kuulua kaupungin yhdistykselle vuokraamalle alueelle. Saatiin lupaus, että asia otetaan esille kaupunginhallituksessa. Heti sen jälkeen johtokunnan puheenjohtaja Marjatta Heiskanen lähetti kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa kuvailtiin syntynyttä tilannetta: Kaavoituksessa läntinen ranta on merkitty ryhmäpuutarha-alueen rannaksi, joka on myös ryhmäpuutarhalautakunnan käsitys. Jo kesällä 1981 ja varsinkin tänä kesänä on järjestyksenpito rannalla osoittautunut yhdistykselle ylivoimaiseksi. Jynkästä, Särkiniemestä ja Neulamäestä tulee henkilö- ja pakettiautoja, jotka pysäköivät yhdistyksen hallinnassa olevalle pienelle parkkipaikalle, vaikka niitä ei ole riittävästi edes puutarha-alueen omille asukkaille, kun viralliset parkkipaikat ovat vielä rakentamatta. Autoista jätetään jopa roskia. Autoilla ja mopedeilla ajetaan jopa uimarannalle, jossa voidaan nauttia retkiateria ja jättää aterian tähteet muovipusseineen, pulloineen, peltitörppöineen jne. hiekkarannalle. Särkyneet lasinsirpaleet ovat vaaraksi lapsille ja aikuisillekin, mutta aivan hirveältä tuntuu, että tässä vaiheessa vielä puhdas ja siisti ranta saatetaan tuhota hetkessä. Uimarannalla ei ole edes käymälää. Eivätkä uimarannan ulkopuoliset käyttäjät tyydy käymään pelkästään uimarannalla, vaan kurvailevat rakennetulla puutarha-alueella,

18 Page 18 of 44 ajaen nopeutta, joka asutustaajamissakin on kielletty, teillä jotka on tarkoitettu lähinnä jalankulkijoille ja siellä liikkuville pienille lapsille. Puutarhayhdistyksen toimesta, ryhmäpuutarhalautakunnan luvalla, päätiet on merkitty yksityisaluemerkinnällä, samoin kuin uimarantaan menevä tekstikin, mutta ulkopuoliset eivät näitä kunnioita. Ne herättävät lähinnä agressioita, kun heidän käynnilleen kuuluu olevan liikuntatoimiston lupa. Liikuntatoimisto todellakin kärjisti asian, kun se vastasi lukijan Savon Sanomiin kirjoittamaan kyselyyn, että ranta laitureineen on yleinen uimaranta. Kaupunginhallitus ilmoitti kuitenkin päättäneensä, että ryhmäpuutarhalautakunnalle luovutettu alue on ryhmäpuutarha-aluetta eikä yleisen uimarannan aluetta, ja että Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen hallinta- ja käyttöoikeus kuuluu Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistykselle Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten Aluejärjestön perustaminen. Perustamiskokouksessa Kolmisopesta Marjatta Heiskanen ja Helge Nuutinen 1982: YHDISTYS VASTUSTI MURSKAAMOA MUTTA OLISI HALUNNUT LINJA- AUTOVUOROT Toisin kävi: Murskaustoiminnasta myönteinen päätös hakijalle. Liikennöitsijä luopui linja-autovuoroista koeajojen jälkeen. Yhdistys lähetti kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa esitettiin pelko että suunnitteilla olevasta louhinta- ja murskaustoiminnasta leviävä pöly tulee vahingoittamaan Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kasvimaita. Kaksi päivää vuosikokouksen päätöksestä puheenjohtaja Marjatta Heiskanen, vuosikokouksen sihteeri Urpo Perkiömäki, rahastonhoitaja Elina Korhonen, Timo Niiranen sekä Kolmisopen lammen rannalla ympärivuotisesti asuva Helga Holopainen luovuttivat kaupunginjohtaja Juhani Koskiselle kirjelmän, jossa esitetään kaupunginhallitukselle, että määräaikaistakaan vuokrasopimusta ei tulisi tehdä. Kirjelmän jättäjät painottavat ennen kaikkea alueen merkitystä virkistys- ja ulkoilualueena. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnassa päätettiin, että valitustielle ei kuitenkaan lähdetä, koska se haittaa puutarha-alueen kehittämistä muissa asioissa. Tästä syystä käännyttiin terveyslautakunnan puoleen, jotta se valvoisi, ettei puutarha-alueen viljelmille tulisi pölyhaittoja eikä Kolmisopen suojeltu lampi saastuisi sekä että murskaamon toiminta lopetettaisiin kesän ajaksi meluhaittojen takia. Kaavoitusarkkitehti ja ympäristönhoidonsuunnittelija esittivät kaupunginhallitukselle, että tietyin ehdoin alue varattaisiin anojalle. Kuopion Ympäristönsuojelijoiden mielestä Kolmisopen lammen kaakkoisrannalle ei tulisi sijoittaa louhinta- ja murskaustoimintaa sen aiheuttamien ympäristöhaittojen takia. Ehdotettu alue sijaitsee keskeisellä paikalla taajama- ja virkistysalueiden välissä. Välittömästi lammen takana on ryhmäpuutarha-alue sekä Vuorilammen suojelualue. Ahtaalla alueella eivät melu-, pöly-, maisema- ja liikennehäiriöt ole riittävästi estettävissä. Veden käyttö pölyntorjunnassa keskittäisi toiminnan kesäaikaan, jolloin myös ryhmäpuutarhan ja virkistysalueiden käyttö on vilkkaimmillaan, joten maisemakulissien jättäminen Kolmisopen suuntaan supistaisi paikalla olevan louhittavan materiaalin määrän niin pieneksi, että murskaamon työskentely perustuisi muualta kuljetettuun ainekseen kaupunginhallitus päätti kivenlouhinta- ja murskausluvan myöntämisestä hakijalle. Työvoittona Kolmisopen yhdistyksen johtokunta piti sitä, että murskaamo ei saa toimia parhaana puutarhakautena touko-syyskuussa. 1982: Yhdistyksen tavoite linja-autovuorojen saamiseksi

19 Page 19 of 44 Kolmisoppeen kariutui Heti yhdistyksen perustamisesta lähtien heräsi tavoite, saada pysyvät vuosittaiset linja-autovuorot Kolmisoppeen. Vuosittain kirjein johtokunta muistutti kaupunkia ja erityisesti ryhmäpuutarhalautakuntaa tästä tavoitteesta. Lupa myönnettiin yhdeksi kesäksi Jääskeläisen autolle, jonka pieni linja-auto liikennöi välisenä aikana keskiviikkoisin ja perjantaisin keskiviikkoisin sunnuntaisin klo Kelloniemi Kelloniemi Kelloniemi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kelloniemi Kelloniemi Kelloniemi Reitti: Kelloniemi Saarijärvi Männistö Kauppahalli Puijonlaakso Savilahti Leväsentie/Särkiniementien risteys Kolmisoppi Matkustajien vähyyden takia kokeilu osoittautui tappiolliseksi. Kustannukset mk ja lipputulot 790 mk, joten tappio oli n mk. Tappio katettiin valtion avustuksella ja kaupungin määrärahoista yhdistys lähetti kirjeen kaupungin tekniselle toimistolle, Kuopion Liikenne Oy:lle ja K. Jääskeläinen Ky:lle. koskien linja-autovuorojen saamista Kolmisopen Ryhmäpuutarha-alueelle. Aikatauluja tarvitaan ainakin neljä, jotka pitäisi asettua: klo , , ja , jolloin vuoroja voisivat käyttää päiväksi töihin menijät, päivän töiden jälkeen käydä ostoksilla ja tulla takaisin, jolloin myös paikalliset asukkaat voisivat käyttää samoja vuoroja. K. Jääskeläisen Auto Ky:stä vastattiin, että esitetyt aikataulut eivät yritykselle sovi, koska ne aiheuttaisivat lisähenkilökunnan palkkaamista ja samalla myös ilmeisesti lisäisivät yrityksen tappiollisuutta. Samalla muistutettiin, että lupaa haettiin viideksi vuodeksi, mutta se myönnettiin vain yhdeksi vuodeksi Kuopion Liikenne ilmoitti, ettei ole kiinnostunut ko. linjasta. Teknisestä toimistosta ilmoitettiin, että koska kesä 1982 oli ollut liikennöitsijälle tappiollinen, ei minkäänlaisia vuoroja lähdetty esittämään. Kolmisopen johtokunnan mielestä teknisen toimiston päätös ei kiinnittänyt riittävästi huomiota aikataulujen tarkoituksenmukaisuuteen. Niinpä johtokunta lähetti vielä kerran vähän happamanmakuisen kirjeen kaupunginhallitukselle. Kirjeen kärki oli kuitenkin kohdistettu liikennöitsijään. Kun ottaa huomioon Kuopion liikenteen monopoliaseman ja vuorojen runsauden, ihmetyttää se, että työvuorojen välissä ei yrityksellä ole irrottaa miestä ja kalustoa ajamaan hieman tappiollistakin linjaa, kuten muille Kuopion siirtolapuutarha-alueillekin on. Johtokunta päätti v. 1982, että bussipysäkin kilpi siirretään Onnelan pihaan, niin ajo vähenee mökkialueelta. v 1983 Yhdistys ilmoitti kaupunginhallitukselle, että vuorot olivat käyttäjien kannalta epätarkoituksenmukaiset ja muistutti että syksyllä 1982 yhdistys teki esityksen, jotta vuorot vastaisivat käyttäjien tarvetta. Tekniselle lautakunnalle esitettiin pyyntö, että edes joitakin linja-autovuoroja järjestyisi Kolmisoppeen. v 1984 Kaupunginhallitus ilmoitti, että se on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja päättänyt anoa ko. alueen liikenteen hoitamiseksi asiointiyhteystukea liikenneministeriöltä. Marjatta Heiskasen kirje teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juuso Häikiölle: Kun yhtenä kesänä linja-autovuoro saatiin, oli kaupunki/maistraatti antanut liikennöimisoikeuden K. Jääskeläiselle, joka ajaessaan sai melkoiset tappiot, koska aikataulut eivät käyneet mökkikylältä työssäkäyville. Taustalla oli ollut kuitenkin Jääskeläisen anomus valtion jostakin tuesta. 1983

20 Page 20 of 44 Ote yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskasen kirjeestä Ritva Lampaiselle: Toivottavasti ehdit vaalikiireittesi keskellä tutustua Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen asiaan. Ymmärsin keskusteluistamme torilla lauantaina , että sijoituskiellolla voitaisiin koko murskaamon perustaminen tuolle alueelle estää. Olen itse ollut koko ajan niin idealistinen, että en ole halunnut uskoa murskaamon perustamista, koska ajan henki on ollut se, että luonnonsuojeluajatukselle ja myös tulevaisuuden virkistys- ja puhtaana säilyttämisasialle on alettu herätä. Kuopiossa on aivan liian monta luonnon suomaa virkistys- ja terveyslampea tuhottu ja pantu rakennusten ja teiden alle (niitä on tuhottu minun parikymmenvuotisen Kuopio-tuntemukseni aikana jo toista kymmentä) Saarijärviläisillä ja männistöläisillä on lähteensä, neulamäkeläisillä, leväsläisillä ym. olisi juuri kolmisopen alueilla puhtaita pohjavesiesiintymiä, kaikki uhkaa nyt tuhoutua. Kun puhutaan viidestä vuodesta, kysyn: minkä teollisuuslaitoksen kannattaa investoida vain viideksi vuodeksi? Vuokrasopimusta tullaan uusimaan, jos se kerran päästään tekemään. Marjatta Heiskanen päättää pitkän kirjeensä Lampaiselle intomieliseen huudahdukseen: - Eikö tämä sukupolvi halua tosiaankaan jättää mitään vahingoittamatta? Historian kirjoihin on syytä liittää monta karttaa Kuopion kaupungista 1960-luvulta, jotta tosiasiallinen tuho voitaisiin tajuta 2060-luvulla. Toivon todella että joudat lukemaan nämä asiat. Tämä asia ei ole mikään puoluepoliittinen asia. Haluaisin vain avata päättäjien silmät myös tulevaisuudelle. Johtokunta lähetti vielä kirjeen lääninhallitukselle: Aluetta on rakennettu vasta kolme vuotta. Palstoilla viljellään vihanneksia, juureksia ja marjoja. Jotta pölyhaittoja ei pääsisi tulemaan vihannes- ja marjamailla, olisi murskaamo suljettava parhaaksi puutarhojen tuotantoajaksi, kesä-elokuuksi. V 1983 Johtokunnan kirje ryhmäpuutarhalautakunnalle: Yhä uudelleen on jouduttu toteamaan, että ohiajoteiden ja pysäköintialueiden rakentaminen viivästyy muiden rakennushankkeiden kustannuksella. Mistään vapaa-ajan rauhasta ei Onnisopen alueella ole tietoakaan edes kesällä 1984, jos kolmannen solun rakentajat joutuvat edelleen käyttämään läpikulkuteinään Onnisopen teitä. Sitä paitsi liikenne on aiheuttanut monenmoista harmia, esimerkiksi viinimarjat on jouduttu huuhtomaan useita kertoja, mansikoita ei voitu käyttää tienvarsitonteilla juuri ollenkaan. Pakokaasun leviämistä ei estä edes tiesuola. Tonttien kulmaukset rikkoutuvat raskaasta liikenteestä. V yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskanen on lähettänyt kirjeen ryhmäpuutarhalautakunnalle. Kirjeessä hän tuo esille: johtokunnan tietoon on tullut grynderimäistä toimintaa. Vuokraaja on rakentanut mökin Onnisoppeen, myynyt sen ja rakentanut Vihannessoppeen. Nyt sekin mökki on myynnissä, kun samanaikaisesti hän on hakemassa uutta palstaa. Kirjeessä pyydetään, että lautakunta, joka tekee vuokrasopimukset, tarkkailisi, jos samalle henkilölle lyhyellä välillä on vuokrattu tontti; kun tonteista muutoinkin on nyt kova kysyntä. Kokko 1983 Marjatta Heiskanen anoi poliisilaitokselta lupaa kokon polttamiseen. Samalla hän ilmoitti, että polttamisesta ja jälkivartioinnista vastaavat yhdistyksen johtokunnan nimeämät henkilöt. Tähän poliisilaitos on antanut luvan ehdolla, että paloviranomaisten antamia ohjeita noudatetaan ja että ympäristössä asuville ei aiheuteta kohtuuttomia savu-ja nokihaittoja. Palolaitos ilmoitti kirjallisesti, ettei polttamiselle ole estettä, kunhan valvotaan, ettei kipinät lennä metsään eikä rakennuksiin. Valvojat vastaavat myös jälkisammutuksesta. Polttopaikalle varataan

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Asuntotontin 297-33-33-2 (Lehtoniementie 114) vuokraaminen / Lakea Kiinteistöt Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/12 06.08.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/12 06.08.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) 811 V Viikinmäen asuntotontin (tontti 36110/12) vuokrausperusteet HEL 2012-007240 T 10 01 01 02 Päätös päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Tonttien 297-25-80-1 (Jynkän koulu) ja 297-43-17-1 (Karttulan koulu) vuokraaminen / Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Luolalan teollisuusalueen louhinnat

Luolalan teollisuusalueen louhinnat Tekninen lautakunta 42 11.03.2009 Tekninen lautakunta 26 27.02.2013 Tekninen lautakunta 99 29.10.2014 Luolalan teollisuusalueen louhinnat 307/10.05.00/2013 Tekninen lautakunta 15.11.2005 127 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1602/02.07.00/2015 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039) perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Lisäksi päätettiin tehdä katselmus kaava-alueelle. Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Juha Suominen, p.02.4745281

Lisäksi päätettiin tehdä katselmus kaava-alueelle. Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Juha Suominen, p.02.4745281 Ympäristölautakunta 36 23.04.2013 Ympäristölautakunta 89 24.09.2013 Kaupunginhallitus 370 02.10.2013 Ympäristölautakunta 79 23.09.2014 Kaupunginhallitus 308 01.10.2014 HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali.

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali. NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2,

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.2.2011. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 22.3.2011.

Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.2.2011. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 22.3.2011. VALLILAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.2.2011. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 22.3.2011. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 13. Tekninen lautakunta 15.12.2010

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 13. Tekninen lautakunta 15.12.2010 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 13 Tekninen lautakunta 15.12.2010 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 15.12.2010 klo 16.30 17.15 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Vierikko Jussi Lehtinen

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013 61 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 13/2013 KOKOUSAIKA 26.06.2013 klo 18.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 192 193 194 61 195 62,63

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 256 15.7.2013. 256 Asianro 5027/10.02.05/2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 256 15.7.2013. 256 Asianro 5027/10.02.05/2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (1) 256 Asianro 5027/10.02.05/2013 Rakennuskiellon määrääminen Vehmersalmi Ritoniemi Kaupunkirakennelautakunta 26.6.2013 115 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 18.00-19.20 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

Lohjan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n säännöt

Lohjan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n säännöt Lohjan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lohjan ryhmäpuutarhayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lohja. Yhdistys voi olla jäsenenä alueellisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

rakennusviraston palveluosaston alueidenkäyttö

rakennusviraston palveluosaston alueidenkäyttö MALLI 1 Särkiniemi- Veijarivuori siirtyvät kesämajat KESÄMAJA-ALUEEN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA 2VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS 5 VUOKRA-AIKA 6 VUOKRA Helsingin kaupungin rakennusviraston

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Joutsan kunnanhallitus 167 09.06.2008 Kunnanvaltuusto 52 30.06.2008 Joutsan kunnanhallitus 202 07.07.2008 Joutsan kunnanhallitus 233 25.08.2008 Joutsan kunnanhallitus 92 16.03.2009 Kunnanvaltuusto 33 30.03.2009

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 11.03.2013 Sivu 1 / 1 1196/02.07.00/2013 21 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Rakennuspalvelu J. Nyström Oy:lle varastohallin rakentamista varten, kortteli 85128 tontti 8 Valmistelijat / lisätiedot: Pulkkinen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) 13 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) HEL 2011-008744 T 10 01 01 02 Päätös Lautakunta päätti jatkaa kaupungin

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89. 89 Teollisuustontin vuokraaminen Juvanmalmilta Mertsin Auto- ja Kiinteistö Oy:lle, kortteli 85127 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89. 89 Teollisuustontin vuokraaminen Juvanmalmilta Mertsin Auto- ja Kiinteistö Oy:lle, kortteli 85127 tontti 1 23.09.2013 Sivu 1 / 1 3983/02.07.00/2013 89 Teollisuustontin vuokraaminen Juvanmalmilta Mertsin Auto- ja Kiinteistö Oy:lle, kortteli 85127 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma.

Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma. Rauman Kameraseura ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Koulurakennuksen tarpeellisen remontoinnin lisäksi heillä on tarkoitus rakentaa tontille sepän paja.

Koulurakennuksen tarpeellisen remontoinnin lisäksi heillä on tarkoitus rakentaa tontille sepän paja. Kunnanhallitus 54 24.03.2003 Kunnanhallitus 67 09.04.2003 Kunnanvaltuusto 20 16.04.2003 Kunnanhallitus 110 26.06.2003 Kunnanhallitus 33 16.03.2004 Kunnanvaltuusto 11 24.03.2004 OSTOTARJOUS LÄNSIKYLÄN VANHASTA

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Toimitilan vuokrasopimuksen hyväksyminen, Pihtiputaan Takka Oy / muutos 1.10.2015 alkaen

Toimitilan vuokrasopimuksen hyväksyminen, Pihtiputaan Takka Oy / muutos 1.10.2015 alkaen Kunnanhallitus 234 17.11.2014 Kunnanvaltuusto 77 15.12.2014 Kunnanhallitus 156 07.09.2015 Kunnanvaltuusto 62 28.09.2015 Toimitilan vuokrasopimuksen hyväksyminen, Pihtiputaan Takka Oy / muutos 1.10.2015

Lisätiedot