Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen."

Transkriptio

1 Page 1 of 44 Koonnut ja toimittanut Urpo Perkiömäki Lähdetiedot Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen. Olen lukenut yhdistyksen pöytäkirjat ja toimintakertomukset. Kaupunginarkistosta olen saanut luettavakseni kaupungin ryhmäpuutarha-lautakunnan

2 Page 2 of 44 pöytäkirjat ja toimintakertomukset, josta avusta kiitokseni Ulla Toivaselle. Muissa yhteyksissä olen maininnut lähteen. Historiikin käsikirjoituksen ovat tarkastaneet Anja Kirpala-Suokas ja Pertti Sormunen, jotka ovat tehneet siihen lukuisia kronologiseen järjestelyyn liittyviä esityksiä, josta avusta suuri kiitokseni. Kiitos myös Minna Pihkolle, joka on tehnyt kieliasuun liittyviä parannuksia. Puheenjohtajan johdolla yhdistyksen toimintaa johtaa vuosikokouksen valitsema kuusihenkinen johtokunta. Yhdistyksellä oli ja on edelleenkin erikoinen ja arvokas voimavara: palstojen vuokraajat koostuvat erilaisten ammattien osaajista, joita on saatu vapaaehtoiseen talkootyöhön. Tällä on ollut erittäin suuri merkitys. Yhdistyksen arkisto sisältää historiikin kannalta ainoastaan kokousten pöytäkirjoja, joissa on joko henkilövalintoja tai sitten mökkialueen rakentamiseen, alueen hoitoon ja kunnossapitoon liittyviä päätöksiä joten niissä ei kerrota, miten itse kukin Kolmisopen alueella on kokenut asuvansa ja viihtyvänsä. Vuonna 2007 yhdistyksen johtokunta teki kyselyn asukkaiden viihtyvyydestä, jolloin kysyttiin muun muassa, mikä Kolmisopen mökkeilyssä on parasta. Vastauksissa arvostettiin: luonnonläheisyyttä, puuhastelua kasvien kanssa, yhteisöllisyyttä, paljon juttukavereita, naapuruutta, rauhallisuutta, yksinoloa, yhteissaunaa, kaupungin ja palvelujen läheisyyttä, hyvää uimarantaa, yhteisiä juhlia, Onnelan käyttömahdollisuutta, hyvää mieltä, Kolmisoppi koettiin hyvänä paikkana! Kuopiossa Urpo Perkiömäki Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kanta-asukas Onnisoppi Kesä 16 Kansilehti: Urpo Perkiömäki: Neljä nyt asuttua soppea Valokuvat: Urpo Perkiömäki 1. SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTYHISTORIAA ( alkujaan siirtolapuutarha, nykyisin ryhmäpuutarha) 1.1 Puheenjohtaja Marjatta Heiskanen vuonna 1994: Eräät historian tutkijat katsovat niiden saaneen alkunsa keskiajalla Saksassa ja Tanskassa, joissa kuninkaan käskystä vuokrattiin maapalstoja vähävaraisen kaupunkilaisväestön viljeltäväksi. Ranskassa alkoi toiminta luostarien luovuttaessa peltoalueitaan köyhien ryyti- ja kaalimaaksi, joilla munkit ohjasivat viljelyä. Myöhemmin, varsinkin pula-aikoina, kehittivät hyväntekeväisyysjärjestöt toimintaa vuokraamalla maapalstoja, joita voidaan pitää siirtolapuutarhojen alkumuotona. Eräät suomalaiset historiantutkijat väittävät kuitenkin, että siirtolapuutarha-aate ei ole syntynyt työväestön virkistyksen parantamiseksi ja vihannesviljelyn edistämiseksi, vaan että lähtökohta on 1700-luvun Venäjällä, kun tsaari Pietari III. aloitti työsiirtolatoiminnan vankeinhoidon edistämiseksi ja etenkin alkoholin väärinkäytön kitkemiseksi pois rangaistusvankien keskuudessa. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Bobrikov toi idean 1905 Suomeen ja

3 Page 3 of 44 aate sai kaupunginvaltuuston piirissä nopeasti kannatusta. Työsiirtolat perustettiin maaseudulle ja palstat sijoitettiin vartioinnin helpottamiseksi 1.2. Timo Niiranen kirjassaan: Miten ennen asuttiin Siirtolapuutarhojen ja majojen syntyhistoriaa ja kehitystä voidaan verrata myös siihen, miten ennen asuttiin. Se selviää Kuopion museon tutkija fil. lis. Timo Niirasen kirjasta (vuodelta 1981) Miten ennen asuttiin. Timo Niirasella oli mökki Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella. Timo Niirasen kirja on myös hakuteos 1.3. Ryhmäpuutarhat Kuopion kaupungissa Päiväranta on vanhin, se on perustettu 1940-luvulla. Alueen pinta-ala on 7,0 ha, ja palstoja on 132 kpl. Majaniemi on perustettu 1950-luvulla. Alueen pinta-ala on 2,7 ha, ja palstoja on 45 kpl. Virranniemi on perustettu 1960-luvulla. Alueen pinta-ala on 8,4 ha, ja palstoja on 84 kpl. Kolmisoppi on perustettu 1970-luvulla. Alueen pinta-ala on 15,2 ha, ja palstoja 154. Alueet sijoittuvat 5-10 km etäisyydelle kaupungin keskustasta. Kaikki alueet sijoittuvat vesistön rantaan. Majaniemen aluetta lukuun ottamatta ne ovat asemakaava-alueella ja maankäyttö on asemakaavan mukaista; Majaniemi on merkitty yleiskaavaan. (Lähde: Kuopion kaupungin kotisivut; kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen) 1.4. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta Pöytäkirjat vuodelta 1987: Kuopion ryhmäpuutarhojen luonne yli 40-vuotisen olemassaolonsa aikana on muuttunut suuresti. Nykyisin se on nähtävänä korvaavana loma-asuntomuotona ja tällöin tehokkaana maankäyttönä. kaupunkirakenteen osana ja tällöin - säilytettävä osakulttuurin omaleimaisena aluekokonaisuutena sekä - kaupunkimaisen viihtyvyyden laadullisena parantajana ympäristönsuojelua ja hoitoa korostavan tekijänä matkailua edistävänä tekijänä sosiaalisia ja muita yhteiskunnallisia palveluja tukevana Tässä mielessä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota ryhmäpuutarhatoiminnan kehittämiseen. Päätös Päivärannan ryhmäpuutarha-alueen säilyttämisestä nykyisellään toivotaankin saatavan mahdollisimman pian, jotta palstalaisten usko tulevaisuuteen ei horjuisi tällä monitahoisella vapaaaikasektorilla. Pöytäkirjat vuodelta 1989: Palstanvaraajia ja niiksi pyrkiviä on yhtäläisesti kaikista em. muodoista siis - kerros-, rivitalo ja omakotitaloissa asuvia - perheellisiä ja yksinäisiä - iältään nuoria ja huomattavasti myös vanhempaa ikäluokkaa - kakista yhteiskuntaluokista jne.

4 Page 4 of 44 Kehityksen suunta huomioiden tulee kaupungin varautua turvaamaan ryhmäpuutarhatoiminnan jatkuminen pysyväisenä ja laajenevana toimintana, ja varautua uusien alueiden rakentamiseen. 2. KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHA- ALUEEN PERUSTAMINEN (Kuopion kaupungin päätökset ja - operatiivinen toiminta) 2.1. Kolmisopen alueen perustaminen Kolmisopen siirtolapuutarha-alueen kartoitus on suoritettu v. 1973, jolloin myös Kuopion kaupunginvaltuusto varasi Kolmisopen lammen luoteisrannalta olevan alueen uudeksi siirtolapuutarha-alueeksi, määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin sen rajoja. Siirtolapuutarhalautakunnan nimi ryhmäpuutarhalautakunnaksi. Vuonna 1974 siirtolapuutarhalautakunta pyysi, huomioon ottaen palstojen erittäin vilkkaan kysynnän, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin siirtolapuutarhaalueen perustamiseksi kaupungin eteläosaan, jossa sitä ei vielä ole. Alueen kartoitusta täydennettiin v Samana vuonna hyväksyttiin siirtolapuutarhalautakunnan johtosääntö, jonka mukaan lautakunta huolehtii kaupungin alueella harjoitettavan siirtolapuutarhatoiminnan valvonnasta sekä edistäen siirtolapuutarhatoimintaa. Samana vuonna Kuopion kaupungin siirtolapuutarhalautakunta käsitteli useaan otteeseen Kolmisopen alueen suunnittelua ja rakentamista. Kaupunginvaltuusto varasi määrärahan ja velvoitti asemakaavaosaston ryhtymään uuden alueen suunnitteluun. Samalla esitettiin siirtolapuutarha-lautakunnan nimi muutettavaksi ryhmäpuutarha- lautakunnaksi. Nimi ja johtosääntö tulivat voimaan seuraavan vuoden, 1976 alusta Asemakaavaosasto aloittaa alueen ja palstojen suunnittelun Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kaavan on laatinut arkkitehti Kimmo Ruotsalainen, joka vuonna 1976 kutsuttiin suunnittelijana mukaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kolmisopen asemakaavan kokouksessaan Asemakaavamääräysten mukaan puutarha-palstojen pinta-alan tulee olla vähintään. 300 m² ja enintään 450 m2. Puutarhapalstalle saa rakentaa puutarhamajan, jonka kerrosala on korkeintaan 40 m². Alueelle saa rakentaa alueen käyttöä palvelevia kokoontumis-, harraste-, huolto- ja kalustetiloja sekä korkeintaan kolme asuntoa. Alueen metsiä on hoidettava puistomaisesti. Kaavassa Kolmisopen alueelle tuli 6 eri soppea. Rakentamiskelpoisiksi (maasto-olosuhteista johtuen) todettiin kuitenkin 4: Onnisoppi, Vihannessoppi, Hedelmäsoppi ja Juuressoppi, joilla on yhteensä 154 palstaa. Sen sijaan Neulasopen 19 tonttia (Pilpan tien takana) jäi rakentamatta. Marjasopen kunnallistekniikaltaan valmiit palstat on toistaiseksi vuokrattu kasvimaaksi.

5 Page 5 of Tonttien vuokraus kuulutetaan yleiseen hakuun Vuonna 1975 hyväksytyn johtosäännön jälkeen siirtolapuutarhalautakunta teetti ja hyväksyi 5-vuotisbudjetin, johon kirjattiin muun muassa Kolmisopen toteuttamisaikataulu: 1976 alueen suunnitelma, palstoitus, tieverkosto ja salaojitus 1977 talousveden saaminen pumppu ja pintaputkistoineen yhteisten alueiden suunnittelua ja toteutusta kasteluvesiverkosto pintaputkistoineen alueen loppukuntoon saattaminen. Tämän 5-vuotissuunnitelman toteuttamisessaan lautakunta onnistui vuosittain jopa hämmästyttävän hyvin pysymään tekemässään (alustavassa) aikataulussa kuten myös 1980 vuodelle kirjatussa alueen loppukuntoon saattamisessa. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta julkaisi ensimmäisten (Onnisopen) palstojen vuokrauksen (ja lehti-ilmoituksen) kuuluttamalla , että palstojen vuokrausasiakirjat on nähtävissä lautakunnan toimistossa. Palstoja on vuokrattavissa 46 kpl Hyväksytyille järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus; ja vuokrasopimukset allekirjoitettiin (Onnisopen jälkeen) Kaupungin suunnittelurakennusmestari Kalle Mustonen esitti Kolmisopen alueelle rakennettavien mökkien rakentamisen aikataulun, joka tavoite kirjattiin kaupungin toteuttamisohjelmaan vuosille Vihannessoppi 50 palstaa 1980 Hedelmäsoppi 34 palstaa 1981 Juuressoppi 25 palstaa 1982 Neulasoppi 19 palstaa 1983 Marjasoppi 23 palstaa (Näistä Neulasoppi kokonaan ja Marjasoppi mökkien osalta jäivät rakentamatta) Onnisopen 46. palstasta viimeiset palstat valmistuivat vuoden v 1983 aikana, ja Onnisoppi oli rakennettu, yhtä majaa lukuun ottamatta, vuonna Vuokrattavia palstoja Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle valmistui: kasvua kasvua kasvua kasvua kasvua 1

6 Page 6 of kasvua kasvua 20 Samaan aikaan kun ryhmäpuutarhalautakunta on kirjannut pöytäkirjoihinsa uudismökkien vuokrasopimuksia, on kirjattu vuosittain myös lukuisia muuttuneita mökkien omistussuhteiden muutoksia Onnelan tilan kaikki vanhat kiinteistöt Onnisopessa Ennen ryhmäpuutarha-alueen perustamista Onnelan tila oli maanviljelystila. Sittemmin tila siirtyi kaupungin omistukseen ja toimi kaupunginjohtajien kesänviettopaikkana; ja 1970-luvun lopulta alkaen nykyisenä ryhmäpuutarhaalueena. Alueella oli ja eli käsitys että tila siirtyi kaupungille lahjoituksena ehdolla, että sinne perustetaan ryhmäpuutarha-alue. Tästä mainittiin alueella käyneelle toimittajalle. Pian sen jälkeen oli lehdessä vastine, jossa Onnelan viimeisin omistaja (maanviljelijä ja tilan myyjä) vakuutti, että se oli puhdas myynti ja kauppa, joka ei sisältänyt ehtoja. Entisen maanviljelystilan päärakennus, jolle Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys antoi nimeksi Onnela. Onnelaa vastapäätä, tien toisella puolella, on maanviljelystilan navetta, jolle yhdistys antoi nimeksi Varsala. Navetan takana sijaitsi vanha puimalarakennus, jonka huonokuntoisena ja ränsistyneenä kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta puratti Suunnitteluosasto: kuinka paljon ryhmäpuutarha-alueita Kuopiossa pitäisi olla Keväällä 1987 Kuopion kaupunginkanslian suunnitteluosaston tutkija Batrick Hublin ympäristönsuojelutoimistosta on lähettänyt kirjeen Kuopion ryhmäpuutarhayhdistyksille: Kaupunginkanslian suunnitteluosaston vetämänä on käynnissä laaja-alainen vapaa-aikapalvelujen kehittämissuunnittelu, jossa yhtenä osa-alueena on mukana myös ryhmäpuutarha-asiat

7 Page 7 of 44 Kehittämissuunnittelun lähtökohtana on kunkin sektorin omat haaveet siis se, kuinka asianharrastajat haluaisivat tilanteen olevan vuonna 2000 ja sen jälkeen. Se, kuinka realistista se on, jää tässä vaiheessa taka-alalle. Nostetaan esille tiettyjä asioita, jotka konkretisoituvat toteuttamisajan- kohtineen myöhemmin toteuttamisohjelmissa ja talousarvioissa. Tavoite Ryhmäpuutarhojen olemassa olevan tilanteen, sekä tarpeiden ja ongelmien kartoituksen perusteella, vedetään linjoja tulevaisuuteen. Keskeisiä kysymyksiä ymmärtääkseni ovat mm. : - kuinka paljon ryhmäpuutarha-alueita Kuopiossa pitäisi olla? - missä niiden tulisi sijaita? - millaisia (miten varustettuja) niiden tulisi olla? Tulisi saada selkeä kuva tulevaisuuden aluetarpeista kaavoittajalle otettavaksi huomioon käynnissä olevassa yleiskaavan tarkistuksessa. Hublin: Oman henkilökohtaisen käsitykseni mukaan työn tulee osoittaa ryhmäpuutarhojen/siirtolapuutarhojen olevan uudessa nousussa, toiminnan olevan ihmisille tärkeää ja sen tukemisen olevan kaupungille monessakin mielessä järkevää sekä että ryhmäpuutarhoille tulee selkeästi varata omat pysyvät alueensa, joita ei tarpeen tullen oteta muuhun käyttöön. 3. KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHAYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys vuotta Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kuopiossa Hotelli Cumuluksessa klo alkaen. Kokouksen järjestäytymistä viivytti se, etteivät osanottajat tunteneet riittävästi toisiaan. Niinpä Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan sihteeri Pirkko Hassinen, joka myöhemmin tuli laajempaan tietoisuuteen Kuopion kaupunginjohtaja Eino Luukkosen aviopuolisona, poimi nimiä paikalla olleista, jotka tuolloin olivat kaupungin työ- tai luottamuselimissä. Yhdistyksen perustamiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Kaitokari ja sihteeriksi Urpo Perkiömäki. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Esa Heiskanen ja Asko Kokkonen. Yhdistyksen historiansa ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi Paavo Kaitokari puheenjohtajana, Urpo Perkiömäki, Toivo Karhunen, Jorma Huttunen, Helge Nuutinen, Elina Korhonen, Esa Heiskanen ja varajäseniksi Aino Huusko, Eila Kuismanen ja Kaarle Kilpiäinen. Se, että valinnat tehtiin kaupungin palveluksessa tai kaupungin luottamustehtävissä

8 Page 8 of 44 olevien listalta ei ollut sinänsä huono asia. Päinvastoin: kun Kolmisopen alueen rakentaminen oli vasta alkanut ja oltiin lähes täysin kaupungin toimesta tapahtuvan johtamisen, kehittämisen ja resurssien anomisten ja myöntöjen varassa, oli yhdistyksen kannalta suuri merkitys sillä, että ensimmäisellä johtokunnalla oli hyvät suhteet kaupungin päättäjiin - ja johtokunta puolestaan tunsi kaupungin päättäjien toimintatavat. Ellei näin olisi ollut, tuskinpa niin mittavia projekteja olisi polkaistu liikkeelle jo heti ensimmäisenä toimintavuonna niin nopeasti kuin mitä tapahtui. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin Yhdistyksen varsinaisina jäseninä voivat olla henkilöt, joille Kuopion kaupunki vuokraa Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelta palstan. Jäsenten hyväksymisestä päättää yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen toimielimet: Yhdistyksen toiminnasta päättävät yhdistyksen kokoukset ja johtokunta. Varsinaiset vuosikokoukset pidetään helmikuussa ja syyskuussa. Johtokuntaan, joka on yhdistyksen lainmukainen hallitus, kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 6 muuta kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa, sekä 3 vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajat sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt. Vuonna 2006 johtokunnan alullepanemat ja syyskokouksen hyväksymät uudet säännöt saatiin rekisteröityä Jatkossa pidetään vain yksi vuosikokous huhtikuun loppuun mennessä. Ylimenokauden (syyskokouksesta kevätkokoukseen) jatkoivat entiset valitut luottamus- ja toimihenkilöt. 3.2 Yhdistyksen jäsenyyttä haettiin Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n mallisäännöillä Perustamiskokouksessaan yhdistys päätti hakea Siirtolapuutarhaliiton jäsenyyttä. Jäsenyys on hyväksytty Siirtolapuutarhaliiton liittokokous Oulussa vuonna 1985 antoi julkilausuman, jossa todettiin muun muassa: eräissä maamme kaupungeissa harkitaan liiketaloudellisten, liikenteellisten ja maapoliittisten syiden vuoksi siirtolapuutarhojen hävittämistä. Uhka on todellisuutta Helsingissä Marjaniemen siirtolapuutarhan kohdalla, kun alue aiotaan muuttaa kerrostaloalueeksi. (alueella on myös tasavallan presidentin Tarja Halosen ryhmäpuutarhamökki.) Kuopiossa oli esillä Päivärannan siirtolapuutarhan osittainen kaavoittaminen asuntoalueeksi Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta lähetti kirjeen ( ) Kuopion kaupunginhallitukselle. Siinä vastustettiin osan Päivärannan siirtolapuutarha-alueen siirtämistä ryhmäpuutarhakäytöstä asuntoalueeksi. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan päätös syntyi sen jälkeen, kun Kuopion aluejärjestö oli tällaista toimenpidettä siltä pyytänyt. 3.3 Kuopion ryhmäpuutarhayhdistyksille yhteinen aluejärjestö Vuonna 1981 kuopiolaisten ryhmäpuutarhayhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelussa katsottiin tarpeelliseksi perustaa aluejärjestö ajamaan yhdistysten etuja. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan jäsen Helge

9 Page 9 of 44 Nuutinen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen) sai tehtäväkseen esittää (esitettykin ) asian Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnalle. Kolmisopen yhdistyksen vuosikokous maaliskuussa 1982 valitsi edustajikseen Kuopioon perustettavaan aluejärjestöön puheenjohtajansa Marjatta Heiskasen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan varajäsen, keskustapuolue) ja yhdistyksen johtokunnan jäsenen Helge Nuutisen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen, vasemmistoliitto Skdl. Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten Aluejärjestön perustamisen järjestäytymiskokous pidettiin Kuopiossa Kansa-vakuutusyhtiöiden kahvihuoneessa Tulliportinkatu 25 lokakuun 19.päivänä Osallistujat: Marjatta Heiskanen Kolmisoppi, Helge Nuutinen Kolmisoppi, Airi Mäkinen Päiväranta, Aino Hyttinen Päiväranta, Aina Laina Majaniemi, Helvi Ahojärvi Majaniemi sekä Virranniemestä Matti Poutiainen ja Tyyne Niskanen. Kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta joutui puuttumaan Kuopion kaupungissa olevien ryhmäpuutarhayhdistysten toimihenkilöiden valintaan. Lautakunta ilmoitti yhdistyksille, että lautakunnan jäseniin sovellettavat jääviyssäännöt tulee huomioida ryhmäpuutarhayhdistysten johtokunnan jäseniä valitessa. Kunnallislain 25 :n mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja muu jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä, hänen puolisoaan tai henkilöä, joka perintökaaren /40/65) 1-4 lukujen säännösten mukaan voi periä hänet, taikka tällaisen henkilön puolisoa. Muiden luottamushenkilöiden esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa se, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Lautakunta nimesi Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksestä yhden johtokuntaan valitun esteelliseksi, jonka aviopuoliso on lautakunnan jäsen. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta ei joutunut käsittelemään lautakunnan antamaa esteellisyyspäätöstä, sillä johtokuntaan valittu jäsen oli esteellisyyden takia omatoimisesti eronnut. Sen sijaan eronneen tilalle johtokunta valitsi jäljellä olevaksi kaudeksi yhdistyksen varajäsen. Liitosta ja alueyhdistyksestä eroaminen Liiton, eikä aluejärjestönkään, merkitys oikein koskaan avautunut Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella asuville. Niinpä kymmenen vuoden aikana, 1980-luvulla, kasvoi ja voimistui vastustava mielipide liiton jäsenyyttä ja aluejärjestön toiminnan mielekkyyttä kohtaan. Aluetasolla yhtenä tekijänä oli varmaankin se, että ryhmäpuutarhoja oli 1940-luvulta lähtien perustettu 10-vuoden välein, jolloin toimintatavat ja tarpeet olivat kehittyneet eriasteisesti. Kolmisopessa elettiin vasta yhdistystoiminnan alkua ja alueen soppien ja mökkien rakentaminenkin oli vielä kesken. Yhdistyksen vuosikokous helmikuussa 1991 antoi johtokunnan tehtäväksi suorittaa jäsenkysely, miten jäsenistö suhtautuu Suomen Siirtolapuutarhaliiton jäsenyyteen. Jäsenkysely tehtiin kesäkuussa. Vastauksia tuli 69, joista 49 oli liitosta eroamisen kannalla. Se että vastauksia tuli niin vähän johtui siitä, että Kolmisopessa ei tiedetty liiton toiminnasta juuri mitään. Yhdistyksellä oli kyllä edustus liiton hallituksessa, ja sen edustaja kävi Helsingissä kokouksissa, mutta kun liitto ei, palkansaajajärjestöjen tavoin, ollut jäsentensä edunvalvontaelin, niin sen merkitys aatteellisena järjestönäkin jäi jäsenkunnalle hämäräksi. Jäsenkyselyä käsiteltiin vuosikokouksessa syksyllä Kokoukseen tuli myös liiton puheenjohtaja. Pitkän keskustelun ja lopuksi äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli, että yhdistys säilyttää jäsenyytensä liitossa.

10 Page 10 of 44 Mutta jo seuraavana vuonna asia nousi yllättäen uudelleen esille ei johtokunnan taholta vaan alueen asukkailta. Kolmisopen yhdistyksen budjetista liiton jäsenmaksu oli täsmälleen samansuuruinen kuin Kolmisopen yhdistyksen oma jäsenmaksu, jolla yhdistys maksoi toimintansa ja kaikki alueelle ostamansa monet välttämättömät palvelut. Liitolle ei kuitenkaan tämäkään jäsenmaksu riittänyt. Sen toimistotilan hankintaa varten oli vuonna 1988 otettu laina, joka rasitti liiton taloudenhoitoa ja rajoitti toimintamahdollisuuksia. Ongelman hoitamiseksi liitossa ideoitiin 1992 alussa, että jäsenyhdistykset maksaisivat vielä ylimääräisen mutta vapaaehtoisen lahjoituksen liitolle, joka lahjoitus olisi puolet silloisesta liitolle jo maksetusta jäsenmääriin perustuvasta summasta (jäsenmaksusta). Kolmisopen yhdistyksen (maksusuorituksiin perustuva) budjetti ei ollut mitoitettu niin löysäksi, joten johtokunta joutui toteamaan, ettei sillä ole edellytyksiä lahjoituksen antamiseen mutta suositteli, että yksittäiset jäsenet avustaisivat liittoa. Samaan aikaan alueella kuitenkin kasvoi yhä voimakkaampi vaatimus käsitellä uudelleen edellisessä vuosikokouksessa tehtyä päätöstä liiton jäsenyydestä. Liitosta eroamisesta tehtiin esitys johtokunnalle. Johtokunta keskusteli asiasta, mutta siirsi päätöksenteon vuosikokouksen esityslistalle kohtaan: Muut asiat Suomen siirtolapuutarhaliiton jäsenyys. Tätä yhdistyksen vuosikokous käsitteli Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin kannatettu ehdotus, että eroamispäätös alistetaan jo tässä syyskokouksessa jäsenäänestykseen. Kokouksen puheenjohtaja Paavo Kaitokari (joka on lähes aina valittu vuosikokouksen puheenjohtajaksi) ehdotti äänestysmenettelytavaksi nimenhuuto äänestystä, jossa erotaan vastaavat kyllä ja jatketaan ei. Äänestyksen tuloksena oli, että kokouksen äänioikeutetuista 82,5 % oli eroamisen kannalla. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen ylittävän ¾ osan annetuista äänistä, ja täyttävän yhdistyksen sääntöjen 6 :n ehdot, joten hän velvoitti johtokunnan ryhtymään eroamisen aiheuttaviin toimenpiteisiin. Kun yhdistys erosi liitosta pohja putosi myös alueyhdistyksen jäsenyyteen, koska Kolmisopen yhdistys ei enää voinut osallistua eikä esittää ehdokkaita liiton toimielimiin. Myös kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan lakkauttaminen v 1992 vähensi osaltaan yhteenkuuluvuutta. Vuonna 1998 Kolmisopen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous teki päätöksen, että yhdistys eroaa Kuopion Siirtolaja Ryhmäpuutarhayhdistyksestä Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta valvoi mökkien rakentamista Kuopion kaupungin arkkitehtiosasto oli koonnut valmiin kansion, jossa olevien piirustusten, lukuisten detaljien mukaisesti oli helppo rakentaa: perustusvaihtoehdot, puutavaran koot, menekit ja mitoitus, naulausohjeet kantaville rakenteille, rakennussuunnittelun sekä sähkö- ja rakennepiirustukset. Lisäksi oli ohjeet, miten rakentaja menettelee lupa- ja tarkastushakemuksia pyytäessään: Rakentaja hankkii vastuunalaisen työnjohtajan. Mittausosasto suorittaa rakennuspaikan merkitsemisen vuokraajan sitä pyytäessä. Rakennusvalvontatoimisto suorittaa pohjan -perustuksen -, rungon ja lopputarkastukset. Mittausosasto suorittaa sijaintikatselmuksen rakennuksen valmistuttua, kun vuokraaja sitä pyytää. Ensimmäiset mökit olivat 7 x 5 m²pystylomalautainen pintalaudoitus. Komposti Arkkitehtiosastolla oli mökin asemapiirroksen nurkkaukseen merkitty kompostin paikka; joka olikin mökin lisäksi ainoa hyväksytty rakennelma tontilla. Arkkitehtiosasto antoi rakentamisesta, materiaalista ja käytöstä piirustukset ja

11 Page 11 of 44 ohjeet: Komposti on lautarakenteinen (ei painekyllästettyä) kaksiosainen 2 x (100 cm x 100 cm), korkeus 80 cm. Toinen puolisko on esikompostin tekoon, jonka täyttö aloitetaan keväällä keräämällä pohjalle tontilta löytyviä karkeita kuivia jätteitä kuten puiden, pensaiden ja monivuotisten koristekasvien leikkuujätteitä, vatunvarsia, lehtiä, kulottunutta heinää jne. silputtuina karkea ja hieno aines vuorotellen kerroksittain. Ainakin ruoanjätteet ja käymäläjäte on aina peitettävä mullalla tai turpeella. Jos kompostiin ei tule ruoka- eikä käymäläjätettä, lisätään aika ajoin Ureanimistä lannoitetta tai Y- lannasta. Kaisla ja rakkolevä ovat erinomaisia kompostin aineksia kaikkina vuodenaikoina. Esikompostin tulee olla kostea, mutta ei märkä. Varsinainen kompostointi: Syksyllä nostellaan esikomposti toiseen puoliskoon samalla hyvin ravistellen ja sekoittaen. Sivuilla ja päällä olleet huonommin lahonneet sijoitetaan kompostin keskelle vähän Ureaa lisäten. Komposti on sopivan kosteaa, kun kädessä puristettaessa kämmen tulee märäksi, mutta vettä ei valu. Komposti voidaan suojata liialta kuivumiselta esim. raparperinlehdellä. Syksyllä peitetään komposti mullalla (n. 5 cm) ja oljilla tai muilla kasvinjätteillä, jotka keväällä voidaan ottaa esikompostin pohjaksi. Päälle voidaan levittää muovikalvo. Alkuperäinen ohjeistus on lehtikompostina edelleenkin käytössä ja käyttökelpoinen. Ryhmäpuutarhalautakunta valvoi, että annettuja piirustuksia, mitoituksia sekä ohjeita (mm. materiaalit ja värit) noudatetaan. Syksyllä 1982 lautakunta lähetti kirjeen alueen kaikille mökeille. Siinä huomautettiin, ettei annettuja ohjeita ja määräyksiä ole täysin noudatettu. On ilmennyt poikkeavuutta mm. kattojen värityksen suhteen. (vielä kaksi vuotta myöhemmin lautakunta katselmuksessaan totesi, että Vihannessopessa ryhdyttävä toimenpiteisiin katteiden värisävyjen saattamiseksi rakennusluvan mukaiseksi. Palstalle ei saa tuoda, eikä rakentaa minkäänlaista säilytysvajaa tai muuta rakennusta. Yleiset alueet (=palstojen ulkopuoliset alueet) tulee jokaisen palstansa kohdalta ja muut yhteistuumin yhdistyksen kanssa pitää hoidettuina. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta perustettu 1940 ja lakkautettu 1992 kehitti, ohjasi ja valvoi määrätietoisesti Kuopiossa olevien ryhmäpuutarhaalueiden toimintaa. Lautakunta myönsi ja puolsi avustuksia alueen hoitoon ja tiestön kunnossapitoon, mutta myös alueella tehtäviin talkootöihin ja niihin tarvittaviin hankintoihin, sekä vanhojen olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin. Lautakunta teki kevät- ja syystarkastukset, joissa olivat mukana myös yhdistyksen edustajat. Lautakunta oli tiukka valvoja mutta kuunteli herkällä korvalla yhdistyksen/alueen ryhmäpuutarhayhdistysten taholta tehtyjä esityksiä, joita on ainakin Kolmisopen yhdistys, arkistoitujen kirjeiden perusteella, tehnytkin erittäin paljon. Lautakunta teki kaksi alueelle tapahtuvaa katselmusta vuodessa, ja kutsui yhdistysten puheenjohtajat jokakeväiseen palaveriin. Lautakunta valvoi tiukasti myös mökkien rakentamista ja että annetuista ohjeista ei poiketa omilla ismeillään eikä mitään muita rakennelmia saa olla kuin mökin lisäksi palstan nurkassa oleva puinen kompostilaatikko. Erään katselmuksen jälkeen annetussa kirjeessä mökkiläisille kiellettiin jopa rakenteilla olevan erään uuden mökin koristeellinen tuulilauta (katon päädyn reunassa harjalta räystääseen kulkeva, vuoliaisten päätypoikien päät peittävä koristeellinen suojuslauta). Lautakunnan tiukka valvonta auttoi kuitenkin myös esille tulleiden puutteiden todentamista sekä niiden poistamiseen tarvittavien resurssien saamista - ainakin Kolmisopen alueella.

12 Page 12 of 44 Lautakunnan lakkauttamisen jälkeen kaupungin kiinnostus Kuopion alueella olevien ryhmäpuutarhojen asioista on kaiken aikaa vähentynyt. Vuonna 2008 kaupunki teki merkittävän päätöksen, kun se ilmoitti että yhdistys on oikeutettu saamaan avusta, jos sen hakemus täyttää kaupungin yleisten alueiden tekemiseen määriteltyjen töiden ehdot: Kaupungilta anottavan avustuksen antamisessa avustusta saa vasta suunnitelma kustannusarvio katselmus toteutus lopputarkastus prosessin jälkeen. Talkoorahasta päättää tekninen lautakunta. Etusijalle asetetaan asuin- ja elinympäristön kehittämiseen tähtäävät erilliset hankkeet ja kehittämisprojektit, jotka edistävät asukkaiden yhteistä hyvää. Tuettavilla hankkeilla tulee olla laajempaa kaupunkikuvallista tai toiminnallista merkitystä kuin yhden talon tai suppean asukasryhmän etu. Talkoorahaa myönnetään tarvike-, materiaali- ja konekuluihin ja kohteeseen tehtävästä henkilötyöstä vastaavat anojat. Määrärahaa voi hakea: Yleisen kaupunkikuvan kohentamiseen tähtäävät hankkeet (epäsiistin alueen viher- ja istutustyöt, siivoustalkoot yms.) Yleisen kaupunkiympäristön kohentamiseen (keskeiset katualueet, erilaiset virkistysalueet, autopaikka-alueiden järjestelytyöt, jotka liittyvät kaupunginosan kunnossapitoprojekteihin) Palvelutason parantamiseen tähtäävät hankkeet (uima-ja venerannat, ilmoitustaulut ym. yleisten rakennusten ja rakenteiden korjaamiseen) Määrärahaa ei saa rakennuslupa-, jätehuoltoasiat ym. eikä oman piha-alueen kunnostamiseen. Talkoorahasta päättää vuosittain tekninen lautakunta talousarviomäärärahan puitteissa Nurmikot, puistot ja aidat Kaupungin lähes keskustassa maanviljelystilalle historian saatossa raivatut avarat pellot hävisivät, ja niille kaavoitettiin Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue. Alueelle tuli mökkipalstat mutta myös yhteisiä viheralueita. Keväällä 1983 yhdistyksen toimesta uimarannan ja Onnelan välinen vanha peltoaukeama kynnätettiin. Maanviljelyksessä aikoinaan ollut mutta kesannolle jätetty alue elätti jyrsijöitä, jotka kävivät tekemässä tuhojaan läheisten tonttien orapihlaja-aidoille ja mansikka ja kukkaistutuksille. Saatiin lautakunnan lupa siihen, että seuraavana keväänä tälle ylösotetulle alueelle voitaisiin istuttaa perunaa. Arkistotietojen mukaan Onnelan ja Onnisopen välisillä viheralueilla saivat muutamat mökkiläiset hyvän perunasadon. Syksyllä tuli kuitenkin tiedoksi, että palstojen ulkopuolisia viljelmiä ei kaupunki jatkossa tule hyväksymään. Yhdistys lähetti kirjeen tekniselle toimistolle, jossa pyydettiin kiirehtimään teknillistä toimistoa leikkikentän rakentamisessa. Jos syksyllä tehdään pohjatyöt ja varataan tarvikkeet, puutarhayhdistys on valmis rakentamaan itse leikkikentän talkootöinä joko tänä syksynä tai viimeistään ensi keväänä. Leikkikentän tarve on huutava, sillä perheissä on huomattavasti leikkikenttäikäisiä lapsia. Ryhmäpuutarhalautakunnan syyskatselmuksessa todettiin: Lasten leikkipaikka on rakennettu Onnisoppeen. Ensi kesäksi hankitaan leikkivälineistöä Ylipuutarhuri Erkki Oinonen: Talkooavustusta voi edelleenkin hakea.

13 Page 13 of 44 Alueen tiestö kaipaa kunnostusta Kaupungin päätöstä edeltävänä kesänä Kolmisoppeen kutsuttuna vieraana Kuopion kaupungin ylipuutarhuri Erkki Oinonen totesi tulossa olevat avustusehdot, mutta että talkooavustusta voisi edelleenkin myös Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue saada. Tällaisia kohteita voivat olla esim. alueen tiestö, joka kaipaa kunnostamista; pääteiden kunnostus kiireellisempänä. Myös uimarannan peruskunnostustöihin voi hakea ja saada avustusta. Uusista päätösperusteista saatiin tuta v. 2008, kun teknisen lautakunnan kokouksessa käsiteltiin Kolmisopen ryhmäpuutarha-yhdistyksen anomusta alueelle tulevan yleisen tien peruskorjauskustannuksiin. Tuolloin kaupungininsinööri esitti, että olisi perusteltua osoittaa tälle hankkeelle määräraha Asiantuntijalausunnossaan hän toi esille: Tien liikennemäärät huomioon ottaen päällysteeksi sopisi hyvin sidottu sorapinta (SIP). Lautakunta kuitenkin hylkäsi esityksen äänin 1 vastaan 10. Yhdistyksen budjettia hyväksyttäessä ei vielä silloin tiedetty, että kaupungin päätökset tulevat voimaan jo seuraavana vuonna. Niinpä korjaus- ja ylläpitokustannukset ylittivät yhdistyksen budjetin suunnitellun tason. Pensasaidat Katselmuksessa ylipuutarhuri Erkki Oinonen totesi, että ongelmalliseksi osoittautuneet Siperianherne-aidat voidaan korvata toisilla yhtenäisillä aidanteilla, jos asukkaat yksimielisesti päättävät siitä mitä tulee tilalle ja että alue säilyy yhtenäisenä ja viihtyisänä. Oinonen suositteli yhtenäisiä istutusaikoja jo kustannussyistä. Pensasvaihtoehtoja: Aronia, Angervot, Tuomipihlaja, Kuusi, Tuija, Orapihlaja. Tärkeää on hyvä kasvukyky ja uusiutuvuus 4. Eräitä Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan tekemiä päätöksiä kolmenkymmenen vuoden ajalta päivätyllä kirjeellä anottiin ryhmäpuutarhalautakunnalta Onnelan tilan päärakennuksen ja navetan rakennusten käyttöoikeutta kesästä 1979 alkaen toistaiseksi koska alueen majojen rakentaminen alkaa kesällä 1979 ja yhdistyksen

14 Page 14 of 44 käytössä ei ole alueella minkäänlaisia kokoustiloja, joita vastaperustetun yhdistyksen toiminnan käynnistäminen edellyttää. Samalla yhdistys esittää, että kaupunki kunnostaisi ennen käyttöoikeuden luovuttamista Onnelan päärakennuksen alakerran kokoustiloiksi sekä yläkerran aluevalvojan asunnoksi. Kunnostukseen sekä vuokraukseen kaupunki suostui. Vuokra-aika alkoi ja vuokrasopimus allekirjoitettiin Yhdistyksen puolelta sopimuksen allekirjoittivat puheenjohtaja Paavo Kaitokari ja sihteeri Eila Kuismanen. Sopimuksessa todetaan mm. : Kuopion kaupunki vuokraa Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistykselle Kuopion kaupungin Leväsen kylässä Onnelan tilalla Rno 2:21 sijaitsevat rakennukset seuraavilla ehdoilla Vuokra-aika alkaa 1.toukokuuta Vuosivuokra on yhteensä 50 markkaa. Sähköstä vuokranottaja maksaa erikseen sähkölaitokselle tekemänsä sopimuksen mukaan. Vuokranottajalla on oikeus käyttää asuinrakennusta, saunaa ja ulkorakennusta sekä niihin välittömästi liittyvää piha-aluetta ja rantaa. Alueella kasvavia puita ei saa kaataa kaupungin metsätoimiston luvatta. Vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi vuoden kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota kuutta kuukautta ennen vuokra-ajan päättymistä. Tiet ja vesihuolto Yhdistyksen kirjeessä tielautakunnalle 1979 anottiin, että kaupunki ottaisi hoitoonsa Neulasuon tien ja samalla korjaisi sen liikennöitävään kuntoon. Esim. vanha radanylityspaikka on liian korkea linja-auton kulkua ajatellen. Yhdistyksen taholta on puhelimitse kysytty liikennöitsijöiden halua järjestää linja-autovuorot alueelle. Vastauksena on saatu, että on mahdollista hoitaa välttämätön liikennevuoro alueelle vain siinä tapauksessa että tie saadaan siihen kuntoon, että linja-auto voi sitä myöten kulkea. Lampivesi ja kasteluverkosto V kaupungin suunnitelmiin kirjattiin: mökkien kasteluverkoston rakentaminen; tie 5,5 m leveä, rakennekerros 0,5 m. V Kolmisopen yhdistys pyysi tekniseltä lautakunnalta kirjallisen ilmoituksen pumppaamon rakentamisaikataulusta sekä tielautakunnalta tieto tiestä, jotta saataisiin linja-autovuoro alueelle. Pumppaamo nostaa jokaiselle tontille tulevan paineveden, jota käytetään kasteluun. Toimenpide edellytti kaupungin taholta kahden kolmen päivän talkoot kytkennässä ja katkaisussa; jonka jälkeen vesiverkon omatoiminen hoito: päivässä poikki ja päälle. Myöhemmin nämä työt kokonaisuudessaan ovat siirtyneet yhdistyksen johtokunnalle Kesä ehti pitkälle kulua ennen kuin saatiin vedet juoksemaan johtoja pitkin tonteille. Puheenjohtaja Marjatta Heiskanen, joka tuolloin oli Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö, käynnisti Onnelassa 1980-luvun alussa kevätkauden hartaustilaisuuden, joka on säilynyt arvostettuna perinteenä näihin päiviin asti Iso sauna

15 Page 15 of 44 rakennussuunnitelmien mukaisesti v Sauna valmistui Saunasta tuli vähän liian pieni, minkä takia löylyyn pääsyä voi joutua joskus odottamaan. Pian saunan valmistumisen jälkeen johtokunta toi tämän ryhmäpuutarhalautakunnan tietoon ja toivomuksella, että aloitettaisiin toisen saunan valmistelutyö. Toista saunaa ei kuitenkaan saatu. Pikku sauna Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen perustamisen aikaan alueella oli vain yksi pieni, vanha puulämmitteinen hirrestä veistetty yhden perheen sauna. Sauna on edelleenkin (puulämmitteisenä) olemassa ja käytössä. Sitä on vuosien myötä sisätiloiltaan korjailtu. Saunaa on käytetty erityisesti keväisin (jolloin iso sauna ei vielä ole käytössä) ja syksyisin (jolloin vesi on katkaistu ja ison saunan käyttö loppunut). Johtokunnassa on aika ajoin harkittu, että pikkusauna huonokuntoisena purettaisiin, ja sen tilalle pystytettäisiin uusi. Tekninen virasto julkisti alustava rakentamisaikataulun Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle. Tulevia toimenpiteitä: - Talonrakennustyöt: sauna: perustukset, seinät, katto ja hormirakenteet Aluevalvojan huoneiston kunnostus (Onnelassa aluevalvoja jäi nimeämättä) - Maarakennustyöt: jätteiden käsittelyalue, lasten leikkipaikka (Onnisoppi), Vihannessopen rakentaminen teiden, vesijohdon ja sähkötöiden osalta valmiiksi sekä eräiden tonttien peruskunnostus (suurten kivien ja kantojen poistaminen, tasaus ja päällystys tiealueilta saatavalla ruokamullalla yhteensä - Saunarakennus valmiiksi, lentopallokenttä (saunan läheisyyteen). Hedelmäsoppi (tiet, vesijohto ja sähköistystyöt. Aluevalvojan lopulliset tilat Juuressoppi tiet, vesijohto ja sähköistystyöt. Pysäköintialueet (Juuressoppi ja Vihannessoppi) Marjasoppi tiet, vesijohto ja sähköistämistyöt Pienkentät Kerhomaja Neulasoppi tiet, vesijohto ja sähköistämistyöt Palloilukentät Pysäköintialueet loput valmiiksi ja v 1986 tieyhteys kaupunkiin Puimala V 1981 johtokunta käsitteli kirjettä, jossa neljä Onnisopessa asuvaa anoivat Kuopion ryhmäpuutarhalautakunnalta, että Onnelan tilan puimalarakennukseen, joka sijaitsee metsän sisällä navetan takana, saataisiin perustaa kesäaikainen kalkkuna- tai kanatarha. Niitä hoidettaisiin vain kotitalouskäyttöä varten, eläimet otetaan keväällä ja teurastetaan syksyllä. Johtokunta antoi hankkeelle puoltavan lausunnon. Syksyllä 1981 tilattiin Onnelan piha-alueelle 6. hengen istuttavan keinu, sohvapenkkejä 2 kpl, yksi pöytä ja 6 tuolia

16 Page 16 of Johtokunta kiirehti parkkipaikoille johtavan tien rakentamista Vihannessoppeen päin. Parkkipaikat oli rakennettu, mutta suora tieyhteys puuttuu, minkä takia ajoneuvo- ja rahtiliikenne kulkee Onnisopen kautta. Onnisopen alueiden tietkään eivät säily kunnossa minkä lisäksi on huomattavia pölyhaittoja. Bussipysäkin kilpi siirrettiin Onnelan pihaan, jolloin ajo väheni mökkialueella. Ison saunan lämmitysvuorot Sauna valmistui v Samana vuonna Elina Korhonen laati suuritöisen selvityksen, miten Majaniemessä, Päivärannassa ja Virranniemessä menetellään saunan käytössä ja hoidossa. Johtokunta totesi selvityksen erittäin käyttökelpoiseksi, ja päätti sen pohjalta laatia käyttöohjeet uutta saunaa varten. (ohje on käyttökelpoisuudessaan säilynyt ohjeena näihin päiviin saakka). Budjettia varten johtokunta arvioi, että saunojia tulisi 92:sta mökistä 2,5 henkeä/mökki, jolloin käyttäjien määrä olisi 230 henkeä. Kun sauna lämpiää kahdesti viikossa 20:nen viikon ajan, kävijämääräksi tulee asumisvuoden aikana 9200 saunojaa. Yhdistys ei kerää saunan käytöstä voittoa, vaan tulot mitoitetaan menojen mukaan. Saunan lämmittäjistä laaditaan kiertävä vuorolista niin että alueen jokaisesta mökistä on lämmittäjät vuorollaan. Arvio perustui siihen, että saunaa lämmitettiin keskiviikkona ja lauantaina klo ; jolloin vanhaa saunaa ei lämmitetä sinä iltana, kun iso sauna lämpiää. Myöhemmin siirryttiin nykyiseen käytäntöön, että sauna lämpiää tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin - eikä vanhan saunan lämmittäminen ole sidottu ison saunan käyttöön. v 1992 ison saunan yhteyteen suihku, joka on kaikkien alueväen käytössä Uimaranta Kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan toimintakertomuksessa 1981 todetaan: rakennetaan ajanmukainen uimaranta, missä pienten lasten uintimahdollisuudet on otettu kiitettävästi huomioon. Yhdistys haki lupaa venevalkaman rakentamiseen, jotta veneet saataisiin pois uimarannan välittömästä läheisyydestä. Suunnitelmaa tarkasteltiin maastokäynnillä , jolloin paikalla olivat: Jarmo Hartikainen, Anne Grönlund ja Lassi Parviainen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, Jaana Rantakokko ympäristönsuojelutoimistosta, sekä puheenjohtaja Lauri Kemppainen ja Urpo Perkiömäki alueen yhdistyksestä. Venevalkamaa haluttiin laajentaa 25 m jo olemassa olevan uimarannan pohjoispuolelle. Rannan kunnostamiseen käytetään viiraa ja hiekkaa. Kunnostaminen ulottuisi 2 3 m vesialueen puolelle Uimaranta ja sen läheisyydessä olevat saunat kuuluvat ilman muuta Kolmisopen asukkaiden kesän suosituimpiin virkistyskohteisiin. (Panoraama valokuva: Kimmo Perkiömäki) Uimarannan rantaryteikkö raivattiin talkootyönä. Mutapohjaiseen rantaan ja osin rantaveteenkin ulottuen levitettiin suodatinkangas, joka peitettiin hiekkapatjalla. Hiekkakerrosta on jouduttu muutaman kerran vahvistamaan, kuten

17 Page 17 of 44 otetussa digitaalisessa panoraamakuvassakin näkyy. Kuvassa näkyy myös venevalkaman rakentamista varten ajettua maa-ainesta. Kolmisoppi-lampi kuuluu Kolmisoppi -Neulamäki Natura-alueeseen. lyhentämään pari metriä. Lammen rannoilla kasvaa harvinaista varstasaraa, jonka löytymisen takia venevalkaman pituutta jouduttiin Muuta estettä ei löytynyt, mutta ennen töiden aloittamista oli haettava suostumus vesialueen omistajalta sekä ranta-alueen maanomistajalta eli Kuopion kaupungilta. Lisäksi rantavyöhykkeen puuston harventamisesta on sovittava kaupungin metsätoimiston edustajan kanssa. Rakennuslupa saatiin ja venevalkaman rakentaminen alkoi. Työt valmistuivat seuraavana kesänä. Uimaranta käsitettiin yleiseksi rannaksi Suodatinkangas ja hiekkakerros ulottuvat laituriin saakka. Laiturin ja rannan välinen allas suunniteltiin lasten käyttöön. Sitä suojaamaan ja turvaamaan kiinnitettiin laiturin paalutuksen kylkeen vesirajaan ulottuvat levyt, jotka kuitenkin jään aiheuttamien paalujen liikkumisten takia irtosivat. Yhdistyksen talkootyönä on jään nostamia paaluja joukkovoimalla kevätjäältä hakattu takaisin; kuten viimeksi yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Vainikaisen v 2007 koolle kutsuma talkooväki teki. Uimaranta valmistui. v1982. Nopeasti levisi käsitys, että se on yleinen uimaranta. Johtokunta totesikin pian, että tilanne ei ole hallinnassa. Yhdistyksen vuosikokous velvoitti johtokuntaa toimimaan aktiivisesti tässä asiassa. Johtokunta pääsi kaupunginjohtaja Juhani Koskisen puheille, jossa kärjistynyt tilanne kuvailtiin. Välittömästi, suullisesti, kaupunginjohtaja Juhani Koskinen arvioi, ettei yleinen uimaranta voi kuulua kaupungin yhdistykselle vuokraamalle alueelle. Saatiin lupaus, että asia otetaan esille kaupunginhallituksessa. Heti sen jälkeen johtokunnan puheenjohtaja Marjatta Heiskanen lähetti kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa kuvailtiin syntynyttä tilannetta: Kaavoituksessa läntinen ranta on merkitty ryhmäpuutarha-alueen rannaksi, joka on myös ryhmäpuutarhalautakunnan käsitys. Jo kesällä 1981 ja varsinkin tänä kesänä on järjestyksenpito rannalla osoittautunut yhdistykselle ylivoimaiseksi. Jynkästä, Särkiniemestä ja Neulamäestä tulee henkilö- ja pakettiautoja, jotka pysäköivät yhdistyksen hallinnassa olevalle pienelle parkkipaikalle, vaikka niitä ei ole riittävästi edes puutarha-alueen omille asukkaille, kun viralliset parkkipaikat ovat vielä rakentamatta. Autoista jätetään jopa roskia. Autoilla ja mopedeilla ajetaan jopa uimarannalle, jossa voidaan nauttia retkiateria ja jättää aterian tähteet muovipusseineen, pulloineen, peltitörppöineen jne. hiekkarannalle. Särkyneet lasinsirpaleet ovat vaaraksi lapsille ja aikuisillekin, mutta aivan hirveältä tuntuu, että tässä vaiheessa vielä puhdas ja siisti ranta saatetaan tuhota hetkessä. Uimarannalla ei ole edes käymälää. Eivätkä uimarannan ulkopuoliset käyttäjät tyydy käymään pelkästään uimarannalla, vaan kurvailevat rakennetulla puutarha-alueella,

18 Page 18 of 44 ajaen nopeutta, joka asutustaajamissakin on kielletty, teillä jotka on tarkoitettu lähinnä jalankulkijoille ja siellä liikkuville pienille lapsille. Puutarhayhdistyksen toimesta, ryhmäpuutarhalautakunnan luvalla, päätiet on merkitty yksityisaluemerkinnällä, samoin kuin uimarantaan menevä tekstikin, mutta ulkopuoliset eivät näitä kunnioita. Ne herättävät lähinnä agressioita, kun heidän käynnilleen kuuluu olevan liikuntatoimiston lupa. Liikuntatoimisto todellakin kärjisti asian, kun se vastasi lukijan Savon Sanomiin kirjoittamaan kyselyyn, että ranta laitureineen on yleinen uimaranta. Kaupunginhallitus ilmoitti kuitenkin päättäneensä, että ryhmäpuutarhalautakunnalle luovutettu alue on ryhmäpuutarha-aluetta eikä yleisen uimarannan aluetta, ja että Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen hallinta- ja käyttöoikeus kuuluu Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistykselle Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten Aluejärjestön perustaminen. Perustamiskokouksessa Kolmisopesta Marjatta Heiskanen ja Helge Nuutinen 1982: YHDISTYS VASTUSTI MURSKAAMOA MUTTA OLISI HALUNNUT LINJA- AUTOVUOROT Toisin kävi: Murskaustoiminnasta myönteinen päätös hakijalle. Liikennöitsijä luopui linja-autovuoroista koeajojen jälkeen. Yhdistys lähetti kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa esitettiin pelko että suunnitteilla olevasta louhinta- ja murskaustoiminnasta leviävä pöly tulee vahingoittamaan Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kasvimaita. Kaksi päivää vuosikokouksen päätöksestä puheenjohtaja Marjatta Heiskanen, vuosikokouksen sihteeri Urpo Perkiömäki, rahastonhoitaja Elina Korhonen, Timo Niiranen sekä Kolmisopen lammen rannalla ympärivuotisesti asuva Helga Holopainen luovuttivat kaupunginjohtaja Juhani Koskiselle kirjelmän, jossa esitetään kaupunginhallitukselle, että määräaikaistakaan vuokrasopimusta ei tulisi tehdä. Kirjelmän jättäjät painottavat ennen kaikkea alueen merkitystä virkistys- ja ulkoilualueena. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnassa päätettiin, että valitustielle ei kuitenkaan lähdetä, koska se haittaa puutarha-alueen kehittämistä muissa asioissa. Tästä syystä käännyttiin terveyslautakunnan puoleen, jotta se valvoisi, ettei puutarha-alueen viljelmille tulisi pölyhaittoja eikä Kolmisopen suojeltu lampi saastuisi sekä että murskaamon toiminta lopetettaisiin kesän ajaksi meluhaittojen takia. Kaavoitusarkkitehti ja ympäristönhoidonsuunnittelija esittivät kaupunginhallitukselle, että tietyin ehdoin alue varattaisiin anojalle. Kuopion Ympäristönsuojelijoiden mielestä Kolmisopen lammen kaakkoisrannalle ei tulisi sijoittaa louhinta- ja murskaustoimintaa sen aiheuttamien ympäristöhaittojen takia. Ehdotettu alue sijaitsee keskeisellä paikalla taajama- ja virkistysalueiden välissä. Välittömästi lammen takana on ryhmäpuutarha-alue sekä Vuorilammen suojelualue. Ahtaalla alueella eivät melu-, pöly-, maisema- ja liikennehäiriöt ole riittävästi estettävissä. Veden käyttö pölyntorjunnassa keskittäisi toiminnan kesäaikaan, jolloin myös ryhmäpuutarhan ja virkistysalueiden käyttö on vilkkaimmillaan, joten maisemakulissien jättäminen Kolmisopen suuntaan supistaisi paikalla olevan louhittavan materiaalin määrän niin pieneksi, että murskaamon työskentely perustuisi muualta kuljetettuun ainekseen kaupunginhallitus päätti kivenlouhinta- ja murskausluvan myöntämisestä hakijalle. Työvoittona Kolmisopen yhdistyksen johtokunta piti sitä, että murskaamo ei saa toimia parhaana puutarhakautena touko-syyskuussa. 1982: Yhdistyksen tavoite linja-autovuorojen saamiseksi

19 Page 19 of 44 Kolmisoppeen kariutui Heti yhdistyksen perustamisesta lähtien heräsi tavoite, saada pysyvät vuosittaiset linja-autovuorot Kolmisoppeen. Vuosittain kirjein johtokunta muistutti kaupunkia ja erityisesti ryhmäpuutarhalautakuntaa tästä tavoitteesta. Lupa myönnettiin yhdeksi kesäksi Jääskeläisen autolle, jonka pieni linja-auto liikennöi välisenä aikana keskiviikkoisin ja perjantaisin keskiviikkoisin sunnuntaisin klo Kelloniemi Kelloniemi Kelloniemi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kelloniemi Kelloniemi Kelloniemi Reitti: Kelloniemi Saarijärvi Männistö Kauppahalli Puijonlaakso Savilahti Leväsentie/Särkiniementien risteys Kolmisoppi Matkustajien vähyyden takia kokeilu osoittautui tappiolliseksi. Kustannukset mk ja lipputulot 790 mk, joten tappio oli n mk. Tappio katettiin valtion avustuksella ja kaupungin määrärahoista yhdistys lähetti kirjeen kaupungin tekniselle toimistolle, Kuopion Liikenne Oy:lle ja K. Jääskeläinen Ky:lle. koskien linja-autovuorojen saamista Kolmisopen Ryhmäpuutarha-alueelle. Aikatauluja tarvitaan ainakin neljä, jotka pitäisi asettua: klo , , ja , jolloin vuoroja voisivat käyttää päiväksi töihin menijät, päivän töiden jälkeen käydä ostoksilla ja tulla takaisin, jolloin myös paikalliset asukkaat voisivat käyttää samoja vuoroja. K. Jääskeläisen Auto Ky:stä vastattiin, että esitetyt aikataulut eivät yritykselle sovi, koska ne aiheuttaisivat lisähenkilökunnan palkkaamista ja samalla myös ilmeisesti lisäisivät yrityksen tappiollisuutta. Samalla muistutettiin, että lupaa haettiin viideksi vuodeksi, mutta se myönnettiin vain yhdeksi vuodeksi Kuopion Liikenne ilmoitti, ettei ole kiinnostunut ko. linjasta. Teknisestä toimistosta ilmoitettiin, että koska kesä 1982 oli ollut liikennöitsijälle tappiollinen, ei minkäänlaisia vuoroja lähdetty esittämään. Kolmisopen johtokunnan mielestä teknisen toimiston päätös ei kiinnittänyt riittävästi huomiota aikataulujen tarkoituksenmukaisuuteen. Niinpä johtokunta lähetti vielä kerran vähän happamanmakuisen kirjeen kaupunginhallitukselle. Kirjeen kärki oli kuitenkin kohdistettu liikennöitsijään. Kun ottaa huomioon Kuopion liikenteen monopoliaseman ja vuorojen runsauden, ihmetyttää se, että työvuorojen välissä ei yrityksellä ole irrottaa miestä ja kalustoa ajamaan hieman tappiollistakin linjaa, kuten muille Kuopion siirtolapuutarha-alueillekin on. Johtokunta päätti v. 1982, että bussipysäkin kilpi siirretään Onnelan pihaan, niin ajo vähenee mökkialueelta. v 1983 Yhdistys ilmoitti kaupunginhallitukselle, että vuorot olivat käyttäjien kannalta epätarkoituksenmukaiset ja muistutti että syksyllä 1982 yhdistys teki esityksen, jotta vuorot vastaisivat käyttäjien tarvetta. Tekniselle lautakunnalle esitettiin pyyntö, että edes joitakin linja-autovuoroja järjestyisi Kolmisoppeen. v 1984 Kaupunginhallitus ilmoitti, että se on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja päättänyt anoa ko. alueen liikenteen hoitamiseksi asiointiyhteystukea liikenneministeriöltä. Marjatta Heiskasen kirje teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juuso Häikiölle: Kun yhtenä kesänä linja-autovuoro saatiin, oli kaupunki/maistraatti antanut liikennöimisoikeuden K. Jääskeläiselle, joka ajaessaan sai melkoiset tappiot, koska aikataulut eivät käyneet mökkikylältä työssäkäyville. Taustalla oli ollut kuitenkin Jääskeläisen anomus valtion jostakin tuesta. 1983

20 Page 20 of 44 Ote yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskasen kirjeestä Ritva Lampaiselle: Toivottavasti ehdit vaalikiireittesi keskellä tutustua Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen asiaan. Ymmärsin keskusteluistamme torilla lauantaina , että sijoituskiellolla voitaisiin koko murskaamon perustaminen tuolle alueelle estää. Olen itse ollut koko ajan niin idealistinen, että en ole halunnut uskoa murskaamon perustamista, koska ajan henki on ollut se, että luonnonsuojeluajatukselle ja myös tulevaisuuden virkistys- ja puhtaana säilyttämisasialle on alettu herätä. Kuopiossa on aivan liian monta luonnon suomaa virkistys- ja terveyslampea tuhottu ja pantu rakennusten ja teiden alle (niitä on tuhottu minun parikymmenvuotisen Kuopio-tuntemukseni aikana jo toista kymmentä) Saarijärviläisillä ja männistöläisillä on lähteensä, neulamäkeläisillä, leväsläisillä ym. olisi juuri kolmisopen alueilla puhtaita pohjavesiesiintymiä, kaikki uhkaa nyt tuhoutua. Kun puhutaan viidestä vuodesta, kysyn: minkä teollisuuslaitoksen kannattaa investoida vain viideksi vuodeksi? Vuokrasopimusta tullaan uusimaan, jos se kerran päästään tekemään. Marjatta Heiskanen päättää pitkän kirjeensä Lampaiselle intomieliseen huudahdukseen: - Eikö tämä sukupolvi halua tosiaankaan jättää mitään vahingoittamatta? Historian kirjoihin on syytä liittää monta karttaa Kuopion kaupungista 1960-luvulta, jotta tosiasiallinen tuho voitaisiin tajuta 2060-luvulla. Toivon todella että joudat lukemaan nämä asiat. Tämä asia ei ole mikään puoluepoliittinen asia. Haluaisin vain avata päättäjien silmät myös tulevaisuudelle. Johtokunta lähetti vielä kirjeen lääninhallitukselle: Aluetta on rakennettu vasta kolme vuotta. Palstoilla viljellään vihanneksia, juureksia ja marjoja. Jotta pölyhaittoja ei pääsisi tulemaan vihannes- ja marjamailla, olisi murskaamo suljettava parhaaksi puutarhojen tuotantoajaksi, kesä-elokuuksi. V 1983 Johtokunnan kirje ryhmäpuutarhalautakunnalle: Yhä uudelleen on jouduttu toteamaan, että ohiajoteiden ja pysäköintialueiden rakentaminen viivästyy muiden rakennushankkeiden kustannuksella. Mistään vapaa-ajan rauhasta ei Onnisopen alueella ole tietoakaan edes kesällä 1984, jos kolmannen solun rakentajat joutuvat edelleen käyttämään läpikulkuteinään Onnisopen teitä. Sitä paitsi liikenne on aiheuttanut monenmoista harmia, esimerkiksi viinimarjat on jouduttu huuhtomaan useita kertoja, mansikoita ei voitu käyttää tienvarsitonteilla juuri ollenkaan. Pakokaasun leviämistä ei estä edes tiesuola. Tonttien kulmaukset rikkoutuvat raskaasta liikenteestä. V yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskanen on lähettänyt kirjeen ryhmäpuutarhalautakunnalle. Kirjeessä hän tuo esille: johtokunnan tietoon on tullut grynderimäistä toimintaa. Vuokraaja on rakentanut mökin Onnisoppeen, myynyt sen ja rakentanut Vihannessoppeen. Nyt sekin mökki on myynnissä, kun samanaikaisesti hän on hakemassa uutta palstaa. Kirjeessä pyydetään, että lautakunta, joka tekee vuokrasopimukset, tarkkailisi, jos samalle henkilölle lyhyellä välillä on vuokrattu tontti; kun tonteista muutoinkin on nyt kova kysyntä. Kokko 1983 Marjatta Heiskanen anoi poliisilaitokselta lupaa kokon polttamiseen. Samalla hän ilmoitti, että polttamisesta ja jälkivartioinnista vastaavat yhdistyksen johtokunnan nimeämät henkilöt. Tähän poliisilaitos on antanut luvan ehdolla, että paloviranomaisten antamia ohjeita noudatetaan ja että ympäristössä asuville ei aiheuteta kohtuuttomia savu-ja nokihaittoja. Palolaitos ilmoitti kirjallisesti, ettei polttamiselle ole estettä, kunhan valvotaan, ettei kipinät lennä metsään eikä rakennuksiin. Valvojat vastaavat myös jälkisammutuksesta. Polttopaikalle varataan

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokousaika Torstai 7. helmikuuta 2013 kello 19.00 20.40 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo Leino j. x Elina Rauhala

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali.

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali. NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2,

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan:

Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan: Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Ehdotus Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Byggnämnden/Rakennuslautakunta 26.08.2015 70 Valmistelija V.t

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 1/ Maaseutulautakunta. Keskiviikko klo Kunnantalo, kokoushuone. Husu Tuuliainen Tarja.

LEMIN KUNTA 1/ Maaseutulautakunta. Keskiviikko klo Kunnantalo, kokoushuone. Husu Tuuliainen Tarja. 1/2012 1 Maaseutulautakunta. Keskiviikko 13.6.2012 klo 18.00 19.33 Kunnantalo, kokoushuone Tapanainen Matti Pesu Oiva Haiko Heikki Husu Tuuliainen Tarja Lehtonen Ritva Lahtinen Annikki Pekki Reijo puheenjohtaja

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Norvajärven yleiskaavan muutos tilan Taajoranta, Rn:o 44:9, alueella

Rovaniemen kaupunki Norvajärven yleiskaavan muutos tilan Taajoranta, Rn:o 44:9, alueella Rovaniemen kaupunki Norvajärven yleiskaavan muutos tilan Taajoranta, Rn:o 44:9, alueella OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS- JA SUUNNITTELUPALVELUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT 2010 2 SUUNNITTELUALUE:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 18.00-19.20 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma.

Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma. Rauman Kameraseura ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK:156/2011 KV 58 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK 5.4.2011 27 Oheismateriaali Liite 4 Kaj Strandberg hakee muutosta voimassa olevaan Järvimaan rantaasemakaavaan 15.03.2011

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO 1/2015 Sivu 1 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 17-18.35 Paikka: Virastotalon kokoushuone Läsnä: Kari Mantere, pj Matti Antila Eija Harmanen Henry Hautala Heli Kurikka Heikki Lintala Maija-Liisa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 42 15.08.2012 LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 42 Rakennuslupa nro 2012-534 Rakennuspaikka: 405-563-11-37 Pinta-ala

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Alueen vuokraaminen Karakalliosta FC Kasiysi Espoo Ry:lle jalkapallotekonurmen rakentamista varten

Espoon kaupunki Pöytäkirja Alueen vuokraaminen Karakalliosta FC Kasiysi Espoo Ry:lle jalkapallotekonurmen rakentamista varten 10.03.2014 Sivu 1 / 1 984/02.07.00/2014 27 Alueen vuokraaminen Karakalliosta FC Kasiysi Espoo Ry:lle jalkapallotekonurmen rakentamista varten Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Savonlinnasali Oy:n hakemus euron omavelkaisen lainan takaukseen

Savonlinnasali Oy:n hakemus euron omavelkaisen lainan takaukseen Kaupunginhallitus 78 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 9 30.03.2015 Kaupunginhallitus 280 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 15.06.2015 Savonlinnasali Oy:n hakemus 350 000 euron omavelkaisen lainan takaukseen

Lisätiedot

PARGAS IDROTTSFÖRENING RF:N ANOMUS PAJBACKAN HIEKKAKENTÄN VUOKRAAMISESTA NS. KYLMÄÄ KEINONURMIKENTTÄÄ VARTEN

PARGAS IDROTTSFÖRENING RF:N ANOMUS PAJBACKAN HIEKKAKENTÄN VUOKRAAMISESTA NS. KYLMÄÄ KEINONURMIKENTTÄÄ VARTEN PARGAS IDROTTSFÖRENING RF:N ANOMUS PAJBACKAN HIEKKAKENTÄN VUOKRAAMISESTA NS. KYLMÄÄ KEINONURMIKENTTÄÄ VARTEN 1551/34.340/2006 KHALL 28.02.2007 79 Liitteet B3-6 Talousjohtaja: Pargas Idrottsförening rf

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA Lilk 1998-12/542, 1997/92-542L, 1997-60/614P Merisataman Kylpylä Oy toimitti liikuntavirastoon 14.1.1998

Lisätiedot

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (5) 11 Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle vuokratun asuntotontin (kerrostalo) vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen (Käpylä, tontti 25857/1) HEL 2015-013448 T 10

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kirkkoneuvosto

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kirkkoneuvosto PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 19.55 Paikka: Seurakuntakoti Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Henkilökoh. varajäsen Läsnä Karjalainen Esa x Kiljunen

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kirkkovaltuusto

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kirkkovaltuusto PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Tiistaina klo 19.30 19.43 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Huhtinen Kaija Karjalainen Esa Kautonen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) 59 Asianro 2684/10.00.02.01/2016 Y-tontin 297-34-34-3 (Sipulikatu 4) vuokraaminen / Vaalijalan kuntayhtymä Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen

Lisätiedot

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 14/2014 KOKOUSAIKA 23.10.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 154 155 156 157 158 159 160

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 28 Vapaa-ajan asukastoimikunta 23.09.2016 Aika 23.09.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Läsnä Karjalan prikaati, Varuskuntatie 230, Vekaranjärvi Luettelon mukaan Pykälät 20-26

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot