LAPSEN JA NUOREN PSYKOSOSIAALINEN ARVIOINTI seminaari Rovaniemellä

Transkriptio

1 LAPSEN JA NUOREN PSYKOSOSIAALINEN ARVIOINTI seminaari Rovaniemellä Perhearviointi Tiina Mäkelä sosiaalityöntekijä psykoterapeutti(teo) Toimiva lapsi ja perhe kouluttaja Sisältö: Haastattelu, kysymykset ja puhumisen merkitys Mikä ihmeen perhe? Kolmen sukupolven tarkastelua Sisarussuhteet Toimivan perheen tunnusmerkit Psykososiaalinen perhearviointi ja sen sovellutukset

2 Haastattelu Haastattelu on kontaktitilanne, jolla on tarkoitus ja päämäärä (Etukäteen valmistautuminen) Haastattelu on vuorovaikutustilanne, jossa toimintamallin ja roolijaon oltava selvät haastattelijalle Ensitapaamisen haastattelun tehtävä on suhteen luominen ja ahdistuksen vastaanottaminen, jakaminen Vastuu haastattelusta on haastattelijalla Haastattelu on aina toisen itsenäisyyttä kunnioittava ja tasa-arvoinen Puhutteluun kiinnitettävä huomiota, esim. sinuttelu-teitittely, lempinimen käyttäminen Haastattelupaikka ja sen varusteet (levollinen ympäristö, tuolit, kamerat, allergiset asiakkaat) (Veikko Tähkä: Psykoterapian perusteet) Mitä asiakkaan sanaton viestintä kertoo? Kysymykset, jotka ovat soveliaita: 1. Johdonmukaisia tilanteeseen nähden. 2. Relevantteja ( asiaan vaikuttavia, merkityksellisiä, olennaisia) paikalle oleville. 3. Kielen tulee olla ymmärrettävää läsnäolijoille: - kysymykset eivät saisi olla teoriaa - tekniikan käyttö rajoittaa tekemistä Miksi kysyt tuollaista? Kerrotaan miksi kysytään. Muista! Kysymys on vain kysymys.

3 Ei ole kiire. Anna muutokselle aikaa. Kuka/ ketkä määrittelevät ajan. ( Lähde: Harry Goolishian, haastattelu Tornio ), Artikkeli: H Goolishian, Perheterapia 4/ 90) Puhumisella on AINA seuraavat merkitykset: Ajatusten, tunteiden ja mielikuvien pukeminen sanoiksi on helpottavaa. Tunteilla ladatuista asioista puhuminen vähentää väliaikaisesti sisäistä painetta ja jännitystä. Syyllisyyttä ja häpeää sisältävien asioiden ja tekojen tunnustaminen helpottaa omaatuntoa. Sanallisen muodon antaminen usein epäselville ja rajaamattomille tunteille ja mielikuville merkitsee etäisyyden ottoa ja suurempaa objektiivisuutta. Asettuminen kuuntelijan asemaan auttaa muovaamaan sanottavansa ymmärrettäväksi, jäsentämään ja auttaa itse ymmärtämään itseään. Aikaisemmat tiedostamattomat elementit tiedostuvat ja tulevat hallintaan. Ei enää muodoton signaaliahdistus ja tätä tietä itsetuntemus lisääntyy. (Veikko Tähkä: Psykoterapian perusteet) MIKÄ IHMEET PERHE? o Ydinperhe ( ensimmäinen avo/avioliitto ja lapsi/ lapsia) o yksinhuoltajaperhe o laajennettu perhe avioeron jälkeen: aikuiset elävät erikseen ja lapset kiertävät heidän välillään o uusperhe o uusuusperhe jne. monimutkaisine sukulaissuhteineen o useamman sukupolven perhe o lapseton avo- tai aviopari

4 o homo- tai lesbopari o kotieläimet perheenjäseninä o he, jotka syövät samasta jääkaapista o keskenään asuvat sisarukset o se yksikkö, joka katsoo olevansa perhe o yhteisöasuminen, jossa roolit määrittelemättömiä. Aikuiset huolehtivat lapsista yhteisvastuullisesti o sijaisperhe ja biologinen perhe o yhden henkilön perhe Kolmen sukupolven tarkastelua Jokainen vanhempi on kasvanut ja kehittynyt omassa perheessään tai perhettä korvaavassa ihmissuhdeyksikössä. Vanhempien lähtöperheen (primaariperhe) vuorovaikutusmallit ovat juurtuneet osaksi heidän persoonallisuuttaan ja tiedostamattomia vuorovaikutustapojaan ja siirtyvät heidän nykyperheeseen ( ydinperheeseen, sekundaariperheeseen) usein huomaamatta. Nykyperheenä toimimista tarkasteltaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka vanhemman irrottautuminen omasta primaariperheestään on onnistunut? Esim: sitominen lojaliteettivaatimuksin Perhesalaisuuksien ja perhemyyttien siirtyminen sukupolvelta toiselle Sukupolvien välinen raja ja kunnioitus vs. aikuisuuden ja vanhemmuuden riistäminen PERHEEN MÄÄRITTELYÄ Perhe tarjoaa lapselle ja nuorelle hänen merkittävimmän ihmissuhdeympäristön ja se on ihmisen bio-psykososiaalisen kehityksen keskeinen yksikkö. Kyky itsenäs toteuttamiseen ja erityisesti kyky merkittävien ihmissuhteiden muodostamiseen on aina yhteydessä perheen ihmissuhteisiin ja se sisäisen vuorovaikutuksen laatuun ja muotoon. ( Jorma Piha)

5 Sisarussuhteet Sisarukset ovat keskeisessä roolissa lapsen kehityksessä. Sisarukset ovat tärkeitä hahmoja kansantarinoissa ja raamatunkertomuksissa ja heillä on merkityksellinen asema elämänkerrallisissa kuvauksissa lapsuudesta ja nuoruudesta. Kehityspsykologiassa sisarussuhteisiin on kiinnitetty huomiota vasta luvulla. Terapiassa sisarusten välistä dynamiikkaa tarkasteltaessa on huomattu, että omat sisarussuhteemme ja siteemme heihin primaariperheessä seuraavat meitä koko elämän (posit./ negat.) Sisarussuhteet ovat yleensä ihmisen elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita ( Doherty, W.J. 1988) Sisarussuhteet muuttuvat lapsen siirtyessä kehitysvaiheesta toiseen. SISARUSASEMAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisarusten syntymäjärjestys Sisarusten sukupuoli Sisarusten välinen ikäero Sisarusten ominaisuudet ( Perheterapia-lehti 2/ 01; McGoldrik et al. 1985, 1999 ja Taipale, V. 1992) Uusinta tutkimustietoa sisarussuhteista: Hyvät sisarussuhteet ovat lapselle suojaava tekijä silloin kun perheessä on ongelmia. Tämä on riippumaton lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta. ( Journal of Child Psychology & Psychiatry Feb 2007, Vol. 48, Issue 2, p )

6 TOIMIVAN PERHEEN TUNNUSMERKKEJÄ 1. Aviopuolisoiden välinen suhde tyydyttävä 2. Lapsia kohtaan osoitetaan riittävää lämpöä ja ymmärtämystä 3. Sukupolvien välinen raja on säilytetty vanhempien ja lasten välisissä suhteissa 4. Vanhemmat toimivat lastensa sopivina samaistumiskohteina 5. Sekä yksilöillä että perheellä on ryhmänä kykyä kasvaa ja oppia 6. Perheen sisäiset ristiriidat myönnetään useammin kuin kielletään 7. Lasten irrottautuminen kodista hyväksytään ( Yrjö Alanen) PSYKOSOSIAALISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMISTYÖ PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLA VUODESTA 1999 ALKAEN Psykososiaalinen työ on sellainen asiakaskohtaisen sosiaalityön orientaatio, jossa terapeuttinen ulottuvuus on tietoisesti tunnistettu työn osa-alue ja jossa työn ulkopuolelle ei rajata sen enempää asiakkaan taloudellisia, sosiaalisia kuin psyykkisiäkään vaikeuksia. Psykososiaalinen työ yrittää ratkaista miten sosiaaliset ongelmat ja psyykkinen pahoinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa yksilöitten ja perheitten elämässä (Riitta Granfelt-93) Lapsen ja nuoren psykiatrinen hoito ei onnistu ilman perheen tai perheen asemassa olevien henkilöiden mukanaoloa, koska perhe on elinehto lapselle ja myös useimmille nuorille. Näin ollen perhe on lastenpsykiatrisessa työssä aina ja välttämättä osa hoitotapahtuman kokonaisrakennetta (Jorma Piha)

7 Moniammatillinen työryhmä, jossa yhteistyö bio-, psyko-, sosiaalisen ihmiskuvan mukaisesti voi toteutua. (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä) Lähete lapsesta, josta jollekin aikuiselle on herännyt huoli. Meidän tehtävä on YMMÄRTÄÄ MISTÄ KAIKESTA OIKEIN ON KYSYMYS niin yksilö kuin perhetasolla. Sen ymmärryksen pohjalta mietitään jatkotoimia perheen ja yhteistyötahojen kanssa. Poliklinikan erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijät, psykologit, toimintaterapeutit) kehittivät oman erikoisosaamisensa mukaisesti arviointi-, tutkimus- ja palautekäytännöt, joita sitten hiottiin yhteensopiviksi. Kokonaisuudeksi muodostui paketti, jossa 1. Lapsen tutkimus psykologiset tutkimukset. Lisätutkimusten tarve esim. lastenneurologia, toimintaterapia? 2. Poliklinikan lääkärin suorittama lapsen somaattinen tutkimus. Somaattisen lisätutkimuksen tarve? 3. Perhearviointi Sosiaalityöntekijän tekemä ammatillinen arviointi, joka koostuu sosiaalisen tilanteen yleisarvioinnista, joka toteutuu perheen ensikäynnin haastattelussa, jossa sosiaalityöntekijä on mukana osana moniammatillista työryhmää, sosiaalityön kliinisestä tutkimuksesta, jota lastenpsykiatriassa kutsutaan perhetutkimukseksi ja sosiaalityöntekijän lausunnosta.

8 PERHEARVIOINNIN LIGHT VERSIO Perheeseen voi tutustua keräämällä tietoa sukupuukaavion avulla. Sukupuuta tehtäessä syntyy kuva lapsen suhteista vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin ja lähisukuun. Samoin kuin kuva suvun aikuisten välisistä suhteista. Kuuntelemalla vanhempien kokemuksia omasta lapsuudestaan voi saada lisäymmärrystä myös lapsen ongelmiin. (Irma Moilanen) Kolmen sukupolven ymmärrys - Vanhempien lapsuuden- ja nykyperheen jäsenten etunimet ja syntymävuodet, onko pitkäaikaisia sairauksia. Molempien vanhempien suhde omiin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa, millaista oli olla lapsi omassa perheessä. (hoiva ja huolenpito, itsenäistyminen, traumat ja niiden merkitys myös tällä hetkellä) - Vanhempien työ, koulunkäynti ja opiskelu. - Vanhempien aiemmat avio- ja avoliitot, erovuodet. Onko muualla asuvia lapsia, yhteydenpito heihin. - Vanhempien tutustuminen, yhteen muutto ja parisuhde. Onko yhdessäolon aikana ollut kriisejä ja miten niistä on selvitty. Millainen on tämän hetkinen elämäntilanne ja miten parisuhde voi. - Lapsen oireilu, milloin alkanut, miten yritetty ratkaista, mistä haettu apua, mikä kuva vanhemmilla miksi lapsi oireilee. - Vanhempien kuvaus muista nykyperheen lapsista, onko huolta. Em. tiedot voi koota vanhempien /perheen käyntien kuluessa tai keskitetysti työskentelysuhteen alussa. Tavoitteena on, että työntekijälle muodostuisi ymmärrys:

9 Vuorovaikutuksesta ( kieli, kontakti) Miten perhe toimii ( jäsentyneisyys, huolenpito, rajat, arjen sujuminen) Perheenjäsenten roolit Perheen elämäntilanne, onko muun tuen tarvetta, vanhempien voimavarat. Miten tarvittava apu ja tuki järjestetään. Verkostot. Millainen merkitys lapsen oireilla / vammaisuudella / erityisvaikeuksilla / sairaudella on perheessä, ollaanko vielä sopeutumisvaiheessa. (traumat) Vanhempien sisäistynyt kuva lapsesta Lapsen ja oireiden liittäminen laajempaan kontekstiin (Tiina Mäkelä) Yhteenveto kannattaa tehdä!!

10 Liite 1. Lasten ja nuorisopsykiatrisessa perhekeskeisessä tutkimuksessa kartoitettavat alueet (Jorma Piha) 1. Lapsen tai nuoren ajankohtainen häiriö tai ongelma - häiriön tai ongelman luonne ja kesto - tutkimuksen tai hoitoon hakeutumisen aloitteentekijä - tutkimukseen tai hoitoon hakeutumisen ajankohdan määräytymiseen vaikuttaneet tekijät - vanhempien (omaisten, sukulaisten) toimet ajankohtaisen häiriön tai ongelman ratkaisemiseksi - ajankohtaisen häiriön tai ongelman muut tutkimus- ja hoitoyritykset 2. Lapsen tai nuoren historia - raskaus ja synnytys - vauvaikä - ruumiillinen kehitys ja sairaudet - psyykkinen kehitys ja häiriöt - suhteet vanhempiin ja sisaruksiin - suhteet muihin tärkeisiin ihmisiin - päivähoito ja koulu - ystävyys- ja kaverisuhteet - (em. tietojen vertailu sisarusten vastaaviin) 3a. Ydinperhe ( perhe, johon lapsi tai nuori on syntynyt) - vanhempien seurustelu, kihlautuminen, avioliitto - lasten syntymät - keskenmenot, raskaudenkeskeytykset - vanhempien ja sisarusten ruumiilliset sairaudet ja psyykkiset häiriöt - muut ydinperheelle merkittävät tapahtumat - ihmissuhteet - sosioekonomiset olosuhteet 3b. Hajonnut perhe - erilleen muutto/ asumusero ja virallinen ero - viralliset sopimukset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta - huollon ja tapaamisten toteutuminen - hajonneen perheen ja ulkopuolella elävän biologisen vanhemman välinen suhde - kotona olevan biologisen vanhemman seurustelusuhteet - merkittävät tapahtumat (ks. ydinperhe) 3c. Nykyperhe (perhe, jossa lapsi tai nuori nyt elää) - nykyvanhempien seurustelu, kihlautuminen, avioliitto - perherakenne

11 - isä-/äitipuolen tausta ja lähtöperhe - merkittävät tapahtumat (ks. ydinperhe) 3. Biologisten vanhempien tausta - lähtöperheen rakenne, merkittävät tapahtumat, myytit ja salaisuudet - lähtöperheestä irrottautumisen ja ydinperheen muodostumisen välinen aika Liite 2. Perhetutkimuslomake, Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian pkl Lapsen nimi Äiti Isä Sisarukset Syntymäaika Lähettäjä ja tulosyy Perheestä Raskaus ja synnytys Lapsen elämänvaiheet Perheen vaiheet fyysinen kehitys psyykkinen kehitys, vanhempien työ, parisuhde, sairaudet varhainen vuorovaikutus suhde lapseen, muutot, päivähoito ja koulu muutokset, verkosto sosiaaliset taidot / 1 vuotta jne

12 Liite 3. Sosiaalisen perhetutkimuksen yhteenvedon runko Päijät-Hämeen keskussairaala, Lastenpsykiatrian pkl (Otsikko): YHTEENVETO XXX:N TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄSTÄ PERHETUTKIMUKSESTA ajalla xx.xx xx.xx. Vanhempia tavattu xx kertaa, työntekijänä sosiaalityöntekijä xxxxx Samanaikaisesti psykologi xxxxx suoritti lapselle yksilöpsykologiset tutkimukset/ lapsi oli osastolla kriisi-/ tutkimusjaksolla ( Tutkimuspyyntö): Lääkäri xxxx:n tekemän tutkimuspyynnön mukaisesti on vanhempien kanssa keskusteltu seuraavista asioista: / erityisesti on kiinnitetty huomiota (Perheen esittely): Kyseessä on xxxxxx perhe, johon kuuluvat xxxx lisäksi - vanhempien etunimet, syntymävuodet, ammatit - sisarusten etunimet, syntymävuodet, päivähoitomuoto, koululuokkataso, maininta jos ei asu kotona - maininta muista perheessä asuvista henkilöistä - selvitys uusperheestä ja yhteydenpidosta muualla asuvaan biologiseen vanhempaan ja tämän mahdolliseen uusperheeseen - huoltajuus LAPSESTA: - Lapsen oireet, milloin huoli herännyt, aiemmat tutkimukset ja hoidot, missä ja milloin, ketkä kaikki olivat huolissaan lapsesta - Varhaisvaiheet - Leikki-ikä - Kouluikä PERHEESTÄ: - mm. perhehistoriaan liittyvistä tärkeistä tapahtumista, sairauksista, muutoista ja muutoksista, joilla on ollut selkeästi merkitystä joko lapselle itselleen tai esim. vanhempien voimavarojen riittämiseen - verkosto- ja sukulaissuhteista, mikäli jotain erityistä. - vanhempien omaan aikuisen elämään liittyvistä asioista ( parisuhde, työ, elämänkaareen kuuluvat kriisit, ulkoiset kriisit tarpeen mukaan) TYÖNTEKIJÄN ARVIO: - perhedynamiikasta perheterapeutin arvioimana

13 - onko ja miten lapsen oire selitettävissä/ ymmärrettävissä perhetutkimuksen avulla - muut tutkimuspyynnössä esitetyt huomionaiheet - arvio perheen nykytilanteesta, voimavaroista, huolta herättävistä asioista, selviytymisestä JATKOSUOSITUS: Otetaanko kantaa myös lasta koskeviin jatkosuosituksiin vai pelkästään vanhempien ja perhetason? (allekirjoitus): xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx sosiaalityöntekijä/ perheterapeutti