LAPSEN JA NUOREN PSYKOSOSIAALINEN ARVIOINTI seminaari Rovaniemellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEN JA NUOREN PSYKOSOSIAALINEN ARVIOINTI seminaari Rovaniemellä 22.5.2007"

Transkriptio

1 LAPSEN JA NUOREN PSYKOSOSIAALINEN ARVIOINTI seminaari Rovaniemellä Perhearviointi Tiina Mäkelä sosiaalityöntekijä psykoterapeutti(teo) Toimiva lapsi ja perhe kouluttaja Sisältö: Haastattelu, kysymykset ja puhumisen merkitys Mikä ihmeen perhe? Kolmen sukupolven tarkastelua Sisarussuhteet Toimivan perheen tunnusmerkit Psykososiaalinen perhearviointi ja sen sovellutukset

2 Haastattelu Haastattelu on kontaktitilanne, jolla on tarkoitus ja päämäärä (Etukäteen valmistautuminen) Haastattelu on vuorovaikutustilanne, jossa toimintamallin ja roolijaon oltava selvät haastattelijalle Ensitapaamisen haastattelun tehtävä on suhteen luominen ja ahdistuksen vastaanottaminen, jakaminen Vastuu haastattelusta on haastattelijalla Haastattelu on aina toisen itsenäisyyttä kunnioittava ja tasa-arvoinen Puhutteluun kiinnitettävä huomiota, esim. sinuttelu-teitittely, lempinimen käyttäminen Haastattelupaikka ja sen varusteet (levollinen ympäristö, tuolit, kamerat, allergiset asiakkaat) (Veikko Tähkä: Psykoterapian perusteet) Mitä asiakkaan sanaton viestintä kertoo? Kysymykset, jotka ovat soveliaita: 1. Johdonmukaisia tilanteeseen nähden. 2. Relevantteja ( asiaan vaikuttavia, merkityksellisiä, olennaisia) paikalle oleville. 3. Kielen tulee olla ymmärrettävää läsnäolijoille: - kysymykset eivät saisi olla teoriaa - tekniikan käyttö rajoittaa tekemistä Miksi kysyt tuollaista? Kerrotaan miksi kysytään. Muista! Kysymys on vain kysymys.

3 Ei ole kiire. Anna muutokselle aikaa. Kuka/ ketkä määrittelevät ajan. ( Lähde: Harry Goolishian, haastattelu Tornio ), Artikkeli: H Goolishian, Perheterapia 4/ 90) Puhumisella on AINA seuraavat merkitykset: Ajatusten, tunteiden ja mielikuvien pukeminen sanoiksi on helpottavaa. Tunteilla ladatuista asioista puhuminen vähentää väliaikaisesti sisäistä painetta ja jännitystä. Syyllisyyttä ja häpeää sisältävien asioiden ja tekojen tunnustaminen helpottaa omaatuntoa. Sanallisen muodon antaminen usein epäselville ja rajaamattomille tunteille ja mielikuville merkitsee etäisyyden ottoa ja suurempaa objektiivisuutta. Asettuminen kuuntelijan asemaan auttaa muovaamaan sanottavansa ymmärrettäväksi, jäsentämään ja auttaa itse ymmärtämään itseään. Aikaisemmat tiedostamattomat elementit tiedostuvat ja tulevat hallintaan. Ei enää muodoton signaaliahdistus ja tätä tietä itsetuntemus lisääntyy. (Veikko Tähkä: Psykoterapian perusteet) MIKÄ IHMEET PERHE? o Ydinperhe ( ensimmäinen avo/avioliitto ja lapsi/ lapsia) o yksinhuoltajaperhe o laajennettu perhe avioeron jälkeen: aikuiset elävät erikseen ja lapset kiertävät heidän välillään o uusperhe o uusuusperhe jne. monimutkaisine sukulaissuhteineen o useamman sukupolven perhe o lapseton avo- tai aviopari

4 o homo- tai lesbopari o kotieläimet perheenjäseninä o he, jotka syövät samasta jääkaapista o keskenään asuvat sisarukset o se yksikkö, joka katsoo olevansa perhe o yhteisöasuminen, jossa roolit määrittelemättömiä. Aikuiset huolehtivat lapsista yhteisvastuullisesti o sijaisperhe ja biologinen perhe o yhden henkilön perhe Kolmen sukupolven tarkastelua Jokainen vanhempi on kasvanut ja kehittynyt omassa perheessään tai perhettä korvaavassa ihmissuhdeyksikössä. Vanhempien lähtöperheen (primaariperhe) vuorovaikutusmallit ovat juurtuneet osaksi heidän persoonallisuuttaan ja tiedostamattomia vuorovaikutustapojaan ja siirtyvät heidän nykyperheeseen ( ydinperheeseen, sekundaariperheeseen) usein huomaamatta. Nykyperheenä toimimista tarkasteltaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka vanhemman irrottautuminen omasta primaariperheestään on onnistunut? Esim: sitominen lojaliteettivaatimuksin Perhesalaisuuksien ja perhemyyttien siirtyminen sukupolvelta toiselle Sukupolvien välinen raja ja kunnioitus vs. aikuisuuden ja vanhemmuuden riistäminen PERHEEN MÄÄRITTELYÄ Perhe tarjoaa lapselle ja nuorelle hänen merkittävimmän ihmissuhdeympäristön ja se on ihmisen bio-psykososiaalisen kehityksen keskeinen yksikkö. Kyky itsenäs toteuttamiseen ja erityisesti kyky merkittävien ihmissuhteiden muodostamiseen on aina yhteydessä perheen ihmissuhteisiin ja se sisäisen vuorovaikutuksen laatuun ja muotoon. ( Jorma Piha)

5 Sisarussuhteet Sisarukset ovat keskeisessä roolissa lapsen kehityksessä. Sisarukset ovat tärkeitä hahmoja kansantarinoissa ja raamatunkertomuksissa ja heillä on merkityksellinen asema elämänkerrallisissa kuvauksissa lapsuudesta ja nuoruudesta. Kehityspsykologiassa sisarussuhteisiin on kiinnitetty huomiota vasta luvulla. Terapiassa sisarusten välistä dynamiikkaa tarkasteltaessa on huomattu, että omat sisarussuhteemme ja siteemme heihin primaariperheessä seuraavat meitä koko elämän (posit./ negat.) Sisarussuhteet ovat yleensä ihmisen elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita ( Doherty, W.J. 1988) Sisarussuhteet muuttuvat lapsen siirtyessä kehitysvaiheesta toiseen. SISARUSASEMAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisarusten syntymäjärjestys Sisarusten sukupuoli Sisarusten välinen ikäero Sisarusten ominaisuudet ( Perheterapia-lehti 2/ 01; McGoldrik et al. 1985, 1999 ja Taipale, V. 1992) Uusinta tutkimustietoa sisarussuhteista: Hyvät sisarussuhteet ovat lapselle suojaava tekijä silloin kun perheessä on ongelmia. Tämä on riippumaton lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta. ( Journal of Child Psychology & Psychiatry Feb 2007, Vol. 48, Issue 2, p )

6 TOIMIVAN PERHEEN TUNNUSMERKKEJÄ 1. Aviopuolisoiden välinen suhde tyydyttävä 2. Lapsia kohtaan osoitetaan riittävää lämpöä ja ymmärtämystä 3. Sukupolvien välinen raja on säilytetty vanhempien ja lasten välisissä suhteissa 4. Vanhemmat toimivat lastensa sopivina samaistumiskohteina 5. Sekä yksilöillä että perheellä on ryhmänä kykyä kasvaa ja oppia 6. Perheen sisäiset ristiriidat myönnetään useammin kuin kielletään 7. Lasten irrottautuminen kodista hyväksytään ( Yrjö Alanen) PSYKOSOSIAALISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMISTYÖ PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLA VUODESTA 1999 ALKAEN Psykososiaalinen työ on sellainen asiakaskohtaisen sosiaalityön orientaatio, jossa terapeuttinen ulottuvuus on tietoisesti tunnistettu työn osa-alue ja jossa työn ulkopuolelle ei rajata sen enempää asiakkaan taloudellisia, sosiaalisia kuin psyykkisiäkään vaikeuksia. Psykososiaalinen työ yrittää ratkaista miten sosiaaliset ongelmat ja psyykkinen pahoinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa yksilöitten ja perheitten elämässä (Riitta Granfelt-93) Lapsen ja nuoren psykiatrinen hoito ei onnistu ilman perheen tai perheen asemassa olevien henkilöiden mukanaoloa, koska perhe on elinehto lapselle ja myös useimmille nuorille. Näin ollen perhe on lastenpsykiatrisessa työssä aina ja välttämättä osa hoitotapahtuman kokonaisrakennetta (Jorma Piha)

7 Moniammatillinen työryhmä, jossa yhteistyö bio-, psyko-, sosiaalisen ihmiskuvan mukaisesti voi toteutua. (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä) Lähete lapsesta, josta jollekin aikuiselle on herännyt huoli. Meidän tehtävä on YMMÄRTÄÄ MISTÄ KAIKESTA OIKEIN ON KYSYMYS niin yksilö kuin perhetasolla. Sen ymmärryksen pohjalta mietitään jatkotoimia perheen ja yhteistyötahojen kanssa. Poliklinikan erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijät, psykologit, toimintaterapeutit) kehittivät oman erikoisosaamisensa mukaisesti arviointi-, tutkimus- ja palautekäytännöt, joita sitten hiottiin yhteensopiviksi. Kokonaisuudeksi muodostui paketti, jossa 1. Lapsen tutkimus psykologiset tutkimukset. Lisätutkimusten tarve esim. lastenneurologia, toimintaterapia? 2. Poliklinikan lääkärin suorittama lapsen somaattinen tutkimus. Somaattisen lisätutkimuksen tarve? 3. Perhearviointi Sosiaalityöntekijän tekemä ammatillinen arviointi, joka koostuu sosiaalisen tilanteen yleisarvioinnista, joka toteutuu perheen ensikäynnin haastattelussa, jossa sosiaalityöntekijä on mukana osana moniammatillista työryhmää, sosiaalityön kliinisestä tutkimuksesta, jota lastenpsykiatriassa kutsutaan perhetutkimukseksi ja sosiaalityöntekijän lausunnosta.

8 PERHEARVIOINNIN LIGHT VERSIO Perheeseen voi tutustua keräämällä tietoa sukupuukaavion avulla. Sukupuuta tehtäessä syntyy kuva lapsen suhteista vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin ja lähisukuun. Samoin kuin kuva suvun aikuisten välisistä suhteista. Kuuntelemalla vanhempien kokemuksia omasta lapsuudestaan voi saada lisäymmärrystä myös lapsen ongelmiin. (Irma Moilanen) Kolmen sukupolven ymmärrys - Vanhempien lapsuuden- ja nykyperheen jäsenten etunimet ja syntymävuodet, onko pitkäaikaisia sairauksia. Molempien vanhempien suhde omiin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa, millaista oli olla lapsi omassa perheessä. (hoiva ja huolenpito, itsenäistyminen, traumat ja niiden merkitys myös tällä hetkellä) - Vanhempien työ, koulunkäynti ja opiskelu. - Vanhempien aiemmat avio- ja avoliitot, erovuodet. Onko muualla asuvia lapsia, yhteydenpito heihin. - Vanhempien tutustuminen, yhteen muutto ja parisuhde. Onko yhdessäolon aikana ollut kriisejä ja miten niistä on selvitty. Millainen on tämän hetkinen elämäntilanne ja miten parisuhde voi. - Lapsen oireilu, milloin alkanut, miten yritetty ratkaista, mistä haettu apua, mikä kuva vanhemmilla miksi lapsi oireilee. - Vanhempien kuvaus muista nykyperheen lapsista, onko huolta. Em. tiedot voi koota vanhempien /perheen käyntien kuluessa tai keskitetysti työskentelysuhteen alussa. Tavoitteena on, että työntekijälle muodostuisi ymmärrys:

9 Vuorovaikutuksesta ( kieli, kontakti) Miten perhe toimii ( jäsentyneisyys, huolenpito, rajat, arjen sujuminen) Perheenjäsenten roolit Perheen elämäntilanne, onko muun tuen tarvetta, vanhempien voimavarat. Miten tarvittava apu ja tuki järjestetään. Verkostot. Millainen merkitys lapsen oireilla / vammaisuudella / erityisvaikeuksilla / sairaudella on perheessä, ollaanko vielä sopeutumisvaiheessa. (traumat) Vanhempien sisäistynyt kuva lapsesta Lapsen ja oireiden liittäminen laajempaan kontekstiin (Tiina Mäkelä) Yhteenveto kannattaa tehdä!!

10 Liite 1. Lasten ja nuorisopsykiatrisessa perhekeskeisessä tutkimuksessa kartoitettavat alueet (Jorma Piha) 1. Lapsen tai nuoren ajankohtainen häiriö tai ongelma - häiriön tai ongelman luonne ja kesto - tutkimuksen tai hoitoon hakeutumisen aloitteentekijä - tutkimukseen tai hoitoon hakeutumisen ajankohdan määräytymiseen vaikuttaneet tekijät - vanhempien (omaisten, sukulaisten) toimet ajankohtaisen häiriön tai ongelman ratkaisemiseksi - ajankohtaisen häiriön tai ongelman muut tutkimus- ja hoitoyritykset 2. Lapsen tai nuoren historia - raskaus ja synnytys - vauvaikä - ruumiillinen kehitys ja sairaudet - psyykkinen kehitys ja häiriöt - suhteet vanhempiin ja sisaruksiin - suhteet muihin tärkeisiin ihmisiin - päivähoito ja koulu - ystävyys- ja kaverisuhteet - (em. tietojen vertailu sisarusten vastaaviin) 3a. Ydinperhe ( perhe, johon lapsi tai nuori on syntynyt) - vanhempien seurustelu, kihlautuminen, avioliitto - lasten syntymät - keskenmenot, raskaudenkeskeytykset - vanhempien ja sisarusten ruumiilliset sairaudet ja psyykkiset häiriöt - muut ydinperheelle merkittävät tapahtumat - ihmissuhteet - sosioekonomiset olosuhteet 3b. Hajonnut perhe - erilleen muutto/ asumusero ja virallinen ero - viralliset sopimukset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta - huollon ja tapaamisten toteutuminen - hajonneen perheen ja ulkopuolella elävän biologisen vanhemman välinen suhde - kotona olevan biologisen vanhemman seurustelusuhteet - merkittävät tapahtumat (ks. ydinperhe) 3c. Nykyperhe (perhe, jossa lapsi tai nuori nyt elää) - nykyvanhempien seurustelu, kihlautuminen, avioliitto - perherakenne

11 - isä-/äitipuolen tausta ja lähtöperhe - merkittävät tapahtumat (ks. ydinperhe) 3. Biologisten vanhempien tausta - lähtöperheen rakenne, merkittävät tapahtumat, myytit ja salaisuudet - lähtöperheestä irrottautumisen ja ydinperheen muodostumisen välinen aika Liite 2. Perhetutkimuslomake, Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian pkl Lapsen nimi Äiti Isä Sisarukset Syntymäaika Lähettäjä ja tulosyy Perheestä Raskaus ja synnytys Lapsen elämänvaiheet Perheen vaiheet fyysinen kehitys psyykkinen kehitys, vanhempien työ, parisuhde, sairaudet varhainen vuorovaikutus suhde lapseen, muutot, päivähoito ja koulu muutokset, verkosto sosiaaliset taidot / 1 vuotta jne

12 Liite 3. Sosiaalisen perhetutkimuksen yhteenvedon runko Päijät-Hämeen keskussairaala, Lastenpsykiatrian pkl (Otsikko): YHTEENVETO XXX:N TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄSTÄ PERHETUTKIMUKSESTA ajalla xx.xx xx.xx. Vanhempia tavattu xx kertaa, työntekijänä sosiaalityöntekijä xxxxx Samanaikaisesti psykologi xxxxx suoritti lapselle yksilöpsykologiset tutkimukset/ lapsi oli osastolla kriisi-/ tutkimusjaksolla ( Tutkimuspyyntö): Lääkäri xxxx:n tekemän tutkimuspyynnön mukaisesti on vanhempien kanssa keskusteltu seuraavista asioista: / erityisesti on kiinnitetty huomiota (Perheen esittely): Kyseessä on xxxxxx perhe, johon kuuluvat xxxx lisäksi - vanhempien etunimet, syntymävuodet, ammatit - sisarusten etunimet, syntymävuodet, päivähoitomuoto, koululuokkataso, maininta jos ei asu kotona - maininta muista perheessä asuvista henkilöistä - selvitys uusperheestä ja yhteydenpidosta muualla asuvaan biologiseen vanhempaan ja tämän mahdolliseen uusperheeseen - huoltajuus LAPSESTA: - Lapsen oireet, milloin huoli herännyt, aiemmat tutkimukset ja hoidot, missä ja milloin, ketkä kaikki olivat huolissaan lapsesta - Varhaisvaiheet - Leikki-ikä - Kouluikä PERHEESTÄ: - mm. perhehistoriaan liittyvistä tärkeistä tapahtumista, sairauksista, muutoista ja muutoksista, joilla on ollut selkeästi merkitystä joko lapselle itselleen tai esim. vanhempien voimavarojen riittämiseen - verkosto- ja sukulaissuhteista, mikäli jotain erityistä. - vanhempien omaan aikuisen elämään liittyvistä asioista ( parisuhde, työ, elämänkaareen kuuluvat kriisit, ulkoiset kriisit tarpeen mukaan) TYÖNTEKIJÄN ARVIO: - perhedynamiikasta perheterapeutin arvioimana

13 - onko ja miten lapsen oire selitettävissä/ ymmärrettävissä perhetutkimuksen avulla - muut tutkimuspyynnössä esitetyt huomionaiheet - arvio perheen nykytilanteesta, voimavaroista, huolta herättävistä asioista, selviytymisestä JATKOSUOSITUS: Otetaanko kantaa myös lasta koskeviin jatkosuosituksiin vai pelkästään vanhempien ja perhetason? (allekirjoitus): xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx sosiaalityöntekijä/ perheterapeutti

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE 10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Meidän perhe - uusperhe

Meidän perhe - uusperhe Meidän perhe - uusperhe Tekijät: Katja Kurjenrauma, Raision perheneuvola Elina Ketola, Naantalin lastenneuvola Uusperheneuvojakoulutus 2013 Kuvitus: Teemu Niemelä Suomen Uusperheiden Liitto ry Uusperheellisyys

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, jos olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18 vuotiaan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot