Ihmisoikeudet ja kansanvainot. Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisoikeudet ja kansanvainot. Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto"

Transkriptio

1 Ihmisoikeudet ja kansanvainot 1 Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto Niin tuhoisia ja tuomittavia kuin sodat ihmiskunnan historiassa ovatkin olleet, on sodan kauhuista osattu eräissä tapauksissa myös oppia. Tämä pätee erityisesti kahteen 1900-luvun maailmanpaloon, ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Ensimmäinen maailmansota vahvisti pyrkimyksiä kieltää sodan käyttö valtioiden välisissä suhteissa. Jo Kansainliiton peruskirja vuodelta 1919 rajoitti pitkälti valtioiden oikeutta aloittaa sota. Pariisissa vuonna 1928 solmittu ns. Kellog-Briandin sopimus puolestaan tuomitsi sodat. Sopimus kielsi sodan kansainvälisen politiikan välineenä. Jatkossa sota on ollut hyväksyttävä vain itsepuolustustarkoituksessa tai Kansainliiton ja nyttemmin YK:n puitteissa tapahtuvana kollektiivisena pakotuskeinona. Toisen maailmansodan kauhut vahvistivat puolestaan ihmisoikeuksia. Nürnbergin kansainvälinen sotarikosoikeudenkäynti toi kansainväliseen rikosnormistoon uuden kategorian, rikokset inhimillisyyttä vastaan. Sotarikolliseksi katsottava henkilö voitiin nyt tuomita rikoksista ihmisyyttä vastaan, vaikkei hän olisi toiminnassaan rikkonut oman maansa voimassa olevia lakeja, ja vaikka hän olisi toiminut kuuliaisuusvelvollisuutensa puitteissa, esimerkiksi esimiehen velvoittavien käskyjen mukaisesti. Tämänkaltainen uusi lain tulkinta voidaan ymmärtää ihmisoikeuksien aiempaa voimakkaampana painottamisena. Ihmisoikeuksien nähtiin ylittävän rikoslain. Niihin voitiin vedota rikoslaista huolimatta. Ihmisarvon perusteella jokaiselle yksilölle kuuluviksi katsotut luovuttamattomat perusoikeudet saivat kirjoitettuina oikeussäädöksinä ilmaisunsa jo Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa vuonna 1776, Ranskan suuren vallankumouksen ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna 1789 sekä Yhdysvaltojen perustuslakiin vuonna 1791 liitetyssä Bill of Rights -oikeuksien luettelossa. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyihin asti näiden luovuttamattomien perusoikeuksien turvaaminen oli kuitenkin levännyt vain kunkin valtion sisäisten lainsäädäntötoimien varassa. Toisen maailmansodan jälkeen näiden oikeuksien turvaamiseksi on pyritty luomaan kansainvälisoikeudellisia takeita. Toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälisen oikeuden kehitys ihmisoikeuksien turvaamiseksi perustuu suurelta osin Yhdysvaltojen presidentti Franklin D.

2 2 Rooseveltin ja Englannin pääministeri Winston Churchillin elokuussa 1941 antamaan ns. Atlannin julistukseen, julistukseen liittoutuneitten sodanpäämääristä. Tämän pohjalta myös Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan otettiin eräitä yleisluonteisia määräyksiä ihmisoikeuksista. Tämän lisäksi Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Ihmisoikeuksista sekä niihin liittyvistä kysymyksistä on 1940-luvun jälkeen annettu useitakin julistuksia ja tehty myös kansainvälisiä sopimuksia. Näistä merkittävimpiin kuuluu eittämättä myös Haagissa äskettäin toimintansa aloittaneen Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö. Perussäännön allekirjoitti 139 valtiota. Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) on ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu kansainvälinen oikeusistuin, jolla on yleinen toimivalta kaikkein vakavampien kansainvälisten rikosten suhteen. Näihin on luettavissa joukkotuhonta, ihmisyyteen kohdistuvat rikokset sekä vakavat sotarikokset. Tuomioistuimen pohjaa työnsä ns. Rooman perussääntöön ja sitä täydentäviin tulkintaohjeohjeisiin. Niissä määritellään tarkoin niin joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan kuin sotarikoksetkin. Termi joukkotuhonta on Suomen kieleen vakiinnutettu käännös englanninkielisestä termistä Genocide. Rooman perussääntöä täydentävien tulkintaohjeiden 7. artiklassa määritellään mm. joukkotuhonnaksi katsottava surmaaminen. Joukkotuhonnassa on kysymys yhden tai useamman tiettyyn kansalliseen, etniseen, rodulliseen tai uskonnolliseen ryhmään kuuluvan henkilön surmaamisesta, kun rikoksentekijän tarkoituksena on kyseisen kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen tässä sen ominaisuudessa joko kokonaan tai osittain. Joukkotuhonnan piiriin katsotaan kuuluvan myös vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen, sellaisten elinehtojen asettaminen, joiden tarkoituksena on ryhmän fyysinen hävittäminen, sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, joiden tarkoituksena on syntyvyyden ehkäiseminen sekä lasten siirtäminen pakolla. Artiklassa rikoksista ihmisyyttä vastaan rikoksiksi määritellään väestön karkottaminen tai pakolla siirtäminen. Määritelmänsä saa myös rikokseksi ihmisyyttä vastaan katsottava vaino. Sen tuntomerkit täyttyvät, jos rikoksentekijä on estänyt törkeästi ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti yhden tai useamman henkilön perusoikeuksien toteutumisen. Rikoksentekijä on kohdistanut vainon kyseisiin

3 3 henkilöihin ryhmän tai yhteisön ominaisuuksien vuoksi tai sen ryhmään tai yhteisöön sellaisenaan. Edellytyksenä on myös, että vaino on kohdistettu kyseisiin henkilöihin poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin tai uskonnon tai sukupuolen perusteella. Kansanvainot ja rikokset ihmisyyttä vastaan on kriminalisoitu tänään jo tiheällä kansainvälisen lainsäädännön artiklojen, pykälien ja momenttien verkostolla. Toisen maailmansodan jälkeen käydyt paikalliset sodat siviiliväestöön kohdistuneine veritekoineen - ennen kaikkea Kambodshan, Ruandan ja Jugoslavian murhenäytelmät - ovat ymmärrettävästi edistäneet edellä mainitun lainsäädännön toteutumista. Lienee kuitenkin kiistatonta, että ko. lainsäädännön syntyyn ja kehitykseen on vaikuttanut ennen kaikkea Hitlerin Saksan juutalaisvainojen huipentuminen 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaksi. Holokaustilla on oma keskeinen sijansa maailman kansanvainojen historiassa. Niiden päättymisestä tulee ensi keväänä kuluneeksi 60 vuotta - kaksi sukupolvea. Muistovuoteen valmistautuessa on varmasti syytä tuoda esille myös kysymys holokaustin ainutlaatuisuudesta. Se liittyy niin holokaustin taustaan, arvostukseen kuin myös kysymykseen siitä, mikä asema holokaustilla on maailmanhistoriassa: onko holokaustilla kilpailijoita, vai voidaanko sitä pitää omassa lajissaan ainutlaatuisena historiallinen tapahtumana. Tämän tietäminen on tärkeää, ei vain arvioitaessa holokaustin merkitystä maailmanhistoriassa, vaan myös juutalaisten omassa historiassa. Kysymystä holokaustin ainutlaatuisuudesta voidaan tarkastella useammastakin näkökulmasta. Aihetta on seikkaperäisesti tutkinut mm. Steven T. Katz laajassa teoksessaan Holocaust in Historical Context (1994). Otan ensimmäisenä esille holokaustin aiheuttamien kuolonuhrien suhteellisen osuuden juutalaisten väestöpohjasta. Jos otetaan lähtökohdaksi holokaustissa surmansa saaneiden juutalaisten lukumääräksi yleisimmin esitetty 6 miljoonaa, niin voidaan laskea, että saksalaiset surmasivat koko maailman juutalaisista noin 40%. Laskelmassa on lähdetty olettamuksesta, että maailman juutalaisten lukumäärä olisi ollut toisen maailmansodan aikaan noin 15 miljoonaa. Aivan tarkkaa määrää ei tunneta. Yleisimmin lukumäärän on arvioitu liikkuneen miljoonan rajoissa. Jos kokonaismäärä on ollut 17 miljoonaa, niin vastaavasti holokaustin tuhojen osuus laskee noin 35%:iin. Jos sen sijaan puhumme vain Euroopan juutalaisista, niin tällöin holokaustin vaikutus nousee noin 65%:iin.

4 4 Juutalaisten kolmetuhatvuotinen historia tuntee joukon tapahtumia, jotka koettelivat hyvinkin voimakkaasti juutalaisten väestöpohjaa. Voimme kysyä, löytyykö juutalaisten historiasta jotain holokaustiin verrattavaa tai jopa sen ylittävää. Otan ensimmäiseksi vertauskohteeksi assyrialaisten suorittamat juutalaisten pakkosiirrot 700-luvun alkupuolella ennen ajanlaskumme alkua. Assyrialaiset sovelsivat tällöin valtansa alle alistamiinsa juutalaisiin heille yleistä väestönsiirtopolitiikkaa, jolla he rauhoittivat valtaamiaan alueita. Pelkkä maahan ei kapinoi, jos väestö siirretään pois. Assyrialaiset kohdistivat juutalaisiin kolme pakkosiirtoaaltoa, joiden aikana huomattava osa väestöstä siirrettiin Assyriaan. On arvioitu, että assyrialaiset olisivat pakkosiirtäneet näiden kolmen siirron aikana noin 20-53% maailman kaikista juutalaisista pois kotiseuduiltaan. Edellä mainitut luvut eivät ole missään määrin varmoja, eivätkä myöskään ainoita esitettyjä. Tutkijat eivät ole yksimielisiä, eivät pakkosiirrettyjen määrästä, eivätkä myös alueella pakkosiirtojen aikaan asuneiden juutalaisten kokonaismäärästä. Vaikka edellä mainitut pakkosiirrettyjen osuudet ovatkin korkeita ja pakkosiirroilla on ollut huomattava merkitys oman aikansa juutalaisten yhdyskuntien elämään, niitä ei voi kuitenkaan verrata holokaustiin. Assyrialaisten toimilla on myös eräs varsin perustavanlaatuinen ero holokaustiin verrattuna: assyrialaiset eivät surmanneet juutalaisia. Heidän pakkosiirtonsa oli menetys alueen juutalaisasutukselle, suonenisku, mutta pakkosiirretyt säilyttivät silti henkensä ja saivat jopa jatkaa oman uskontonsa harjoittamista. Juutalaisten historia tuntee antiikin ajalta myös toisen pakkosiirtovaiheen, babylonialaisten toimeenpanemat pakkosiirrot runsas vuosisata myöhemmin. Näiden vaikutusten laskeminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin assyrialaisten pakkosiirtojen kohdalla. Laskentatavasta riippuen Babylonian pakkosiirtojen vaikutuksen on arvoitu liikkuneen 9-40 %:n rajoissa. Kolmas juutalaisia raskaasti koetellut tapahtumasarja oli ns. juutalaissota, Bellum Iudacum vuosina Juutalaiset nousivat kapinaan roomalaisia vastaan seurauksella, että kapina kukistettiin verisesti. On arvioitu, että alueen juutalaisten väestötappio olisi liikkunut eri laskentatavasta riippuen 20-50%:n rajoissa. Näiden lukujen yhteydessä on otettava kuitenkin huomioon, että ko. prosenttiosuus ei koske

5 5 enää koko maailman juutalaisia vaan ainoastaan Israelin maan juutalaisia. On arvioitu, että tuohon aikaan Israelin maan ulkopuolella asuneiden diasporajuutalaisten määrä olisi ollut jopa kaksinkertainen Israelissa asuneiden juutalaisten määrään nähden. Neljäs Israelin maan juutalaisasutusta voimakkaasti verottanut tapahtumasarja oli ns. Bar Kokhba -kapina 130-luvulla. Tämän roomalaisten kukistaman kapinan yhteydessä kuolleiden juutalaisten osuuden on arvioitu nousseen noin 30%:n alueen väestöstä. Eli Bar Kokhba -kapinan kukistaminen olisi merkinnyt noin 10%:n menetystä koko maailman juutalaisten kokonaismäärässä. Tiedämme juutalaisten joutuneen useaan otteeseen valtaväestön väkivallan kohteeksi myös näiden antiikin ajan välikohtausten jälkeen. Juutalaisiin kohdistettua väkivaltaa esiintyi etenkin keskiajalla, mutta Itä-Euroopassa vielä uudemmalla ajalla ja uusimmalla ajallakin. Niiden yhteydessä aiheutettujen väestömenetysten suhteellinen osuus ei nouse kuitenkaan edes lähellekään edellä mainittuja lukuja. Edellä esitetyn valossa näyttäisi siltä, että holokausti edustaisi juutalaisten historiassa jotain aivan uutta. Edellä mainittujen tapausten yhteydessä esitetyt tilastolliset arviot menetysten suhteellisesta osuudesta ovat kuitenkin sitä luokkaa, että emme voi täysin kiistatta puhua holokaustin tilastollisesta yhteismitattomuudesta aiempien kauheuksien kanssa. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi assyrialaisten ja babylonialaisten suorittamiin pakkosiirtoihin verrattaessa korkeat tappioluvut on saatu vain rinnastamalla pakkosiirtojen aiheuttamat väestömenetykset ja väestön surmaaminen. Korostettakoon vielä, että edellä mainitussa vertailussa liikutaan pelkästään tilastollisella pohjalla, eli operoidaan vain luvuilla. Pelkkien lukujen valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että holokausti ei olisi ollut juutalaisten historiassa mitään täysin ainutkertaista. Edellä holokaustin tilastollista merkitystä kartoitettiin vain juutalaisten historian osalta. Tarkastelen seuraavassa kysymystä, löytyisikö muiden kansojen historiasta kilpailijoita holokaustille. Tässä yhteydessä ehkä yleisimmin esitetty esimerkki liittyy armenialaisten kohtaloon ensimmäisen maailmansodan aikana. Armenialaisten keskuudessa oli syntynyt 1800-luvun loppupuolella kansallisuusliike ajamaan heidän

6 oikeuksiaan. Tämä johti Turkin armenialaisten kansannousuyrityksiin ja jatkossa myös turkkilaisten koviin otteisiin maan armenialaisia kohtaan. 6 Kovat otteet huipentuivat vuosina Turkin armenialaisten kansanmurhaksi. Sen mittasuhteista kiistellään yhä. Turkkilaisen historiankirjoituksen esittämän näkemyksen mukaan kuolleita ei voinut olla enempää kuin Tämäkin luku on kolme kertaa suurempi kuin Turkin hallituksen aikanaan ilmoittamat viralliset luvut. Läntinen historiantutkimus on lähtenyt kuitenkin paljon suuremmista luvuista. Joissakin yleisteoksissa näkee esitettävän niinkin suurta lukua kuin 1,5 miljoonaa. Tätä pidetään kuitenkin ylimitoitettuna. Todennäköisimpänä surmattujen maksimimääränä on pidettävä lukua Minimimäärä olisi noin Kun luvut suhteutetaan Turkin armenialaisten kokonaismäärään, niin surmattujen osuus liikkuu laskentatavasta riippuen 32-53%:n rajoissa. Luvut ovat korkeita. Huomattakoon, että edellä mainitussa armenialaisten kokonaismäärässä ovat mukana ainoastaan Turkin armenialaiset, eivät maailman kaikki armenialaiset. Toista hieman eri tyyppistä väestötuhoa edustaa Amerikan alkuperäiskansojen luvulla kokema kohtalo. Tästähän eurooppalaiset siirtomaaimperiumin rakentajat voidaan laittaa vastuuseen ainakin osittain. Amerikan intiaanien menetysten yhteydessä liikutaan jo aivan erilaisissa luvuissa kuin edellä. On arvioitu, että Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan alkuperäisväestön määrä olisi ollut 1400-luvun lopussa niinkin korkea kuin 112 miljoonaa. Vuosisata myöhemmin intiaaniväestöä oli jäljellä enää 4-5 miljoonaa. Eli näiden lukujen perusteella voimme todeta Amerikan alkuperäisväestön määrän laskeneen vuosisadassa jopa yli 96%. Väestömäärän pieneneminen tuntuu todella hurjalta. Tulosta on pidettävä kuitenkin melko luotettavana, sillä se perustuu lukuisiin aluekohtaisiin laskelmiin. Pelkkien tilastolukujen perusteella Amerikan intiaanin väestökatoa voi pitää historian pahimpana tunnettuna demografisena katastrofina. Kokonaismäärältään se ylittää holocaustin moninkertaisesti. Näitä kahta katastrofia verrattaessa on kuitenkin syytä huomata, että Amerikan intiaanien väestökadon aiheuttivat ennen kaikkea eurooppalaisten mukanaan tuomat tartuntataudit. Tietoista surmaamista esiintyi sittenkin vähemmän. Hieman samanlaisesta ilmiöstä on kysymys myös Australian aborginaaliväestön kohdalla. Myös se kärsi huomattavan väestömenetyksen jouduttuaan tekemisiin

7 7 länsimaisen kulttuurin ja sen edustajien kanssa. On arvioitu, että Australian alkuperäisasukkaiden määrä olisi laskenut 1700-luvun lopulta 1920-luvulle tultaessa noin 60-80%. Syyt väestökatoon olivat moninaiset. Tasmanian aborginaaleille kävi vieläkin huonommin. Sen seurauksena, että länsimaiset maahanmuuttajat asettuivat Tasmaniaan 1800-luvulla, koko Tasmanian aborginaaliväestö kuoli sukupuuttoon. Menetysprosentti on siten täydet 100%. Edellä mainittujen katastrofien yhteydessä esitetyt prosenttiluvut osoittavat, että yleismaailmallisessa mittakaavassa holokausti ei ole tilastollisesti määriteltynä ainutlaatuinen. Edellä on jo todettu holokaustin aiheuttaman väestömenetyksen nousseen noin 65%:iin koko Euroopan juutalaisten määrästä. Eräiden alueiden osalta luvut nousivat kuitenkin suuremmiksi. Hollannin juutalaisista holokaustissa menehtyi 80%, Puolan juutalaisista 92% ja Liettuan juutalaisista noin 95-96%. Samalle tasolle ja jopa ylikin päästään kuitenkin sekä Amerikan intiaaniväestön ja Tasmanian aborginaalien väestömenetyksiä laskettaessa. Edellä mainittujen esimerkkien perusteella voikin todeta, että puhtaasti lukujen varassa operoitaessa holokausti ei ollut yleismaailmallisestikaan arvioiden ainutlaatuinen tapahtumasarja. Holokaustin ainutlaatuisuutta maailmanhistoriassa arvioitaessa meidän ei tule kuitenkaan pitäytyä vain lukuihin, vain väestötuhojen matemaattiseen puoleen. On syytä tutkia myös holokaustin ainutlaatuisuutta sen tarkoituksellisuuden kannalta, tarkastella holokaustia juutalaisten kansanmurhaan - joukkotuhontaan - tähdänneenä toimenpiteenä. Onko Hitlerin holokausti tässä mielessä ainutlaatuinen? Edellä mainittu joukkotuhonnan määritelmä perustuu Yhdistyneiden kansakuntien varsin suppeaan kansanmurhan määritelmään vuodelta Sen mukaan joukkotuhonnassa on kysymys tarkoituksesta hävittää kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä. Kuten tiedämme, juutalaisten historia on ollut viimeisten kahdentuhannen vuoden ajan varsin voimakkaasti väkivaltaisen antisemitismin leimaamaa. Juutalaisia on vainottu, heitä on poltettu, hukutettu, hirtetty, lynkattu, ammuttu tai surmattu monella muulla tavalla. Hitlerin vuosiin asti nämä toimet ovat kohdistuneet juutalaisiin kuitenkin aina vain yksilöinä tai pieninä ryhminä. Ne ovat kohdistuneet kerrallaan korkeintaan jonkin asuinalueen, kaupungin tai kylän juutalaisiin. Ennen holokaustia ei

8 8 esiintynyt koskaan tietoista pyrkimystä surmata laajemman maantieteellisen alueen, esimerkiksi koko maan juutalaisväestöä. Tässä mielessä Hitlerin holokausti oli juutalaisten historiassa jotain aivan uutta. Holokaustia voi pitää totaaliseen tuhoon pyrkivän kansanmurhaluonteensa johdosta ainutlaatuisena tapahtumasarjana juutalaisten historiassa. On kuitenkin vielä syytä kysyä, kuinka ainutlaatuinen holokausti on ollut koko maailman historiassa? Onko vastaava löydettävissä muiden kansojen vaiheista? Kun puhutaan Hitlerin juutalaisvainoista, näiden rinnalle nostetaan yleisimmin Stalinin terrori. Stalinin ajan Neuvostoliiton vainojen verisyydestähän on tuotu esiin hyvinkin korkeita lukuja. Neuvostoliittolainen Nobel-kirjailija Alexandr Solzenitsyn on esittänyt teossarjassaan Vankileirien saaristo Stalinin leireillä kuolleiden kokonaismääräksi 40 miljoonaa henkeä. Sama luku päätyi 1990-luvulla myös venäläisiin koulukirjoihin. Viime aikoina julkisuudessa on esiintynyt myös pienempi luku, 32 miljoonaa. Venäjän poliittisten vainojen uhrien maineenpalautuskomissio on arvioinut, että kommunistien mielivalta olisi vaatinut 32 miljoonaa uhria Neuvostoliiton perustamisen ja toisen maailmansodan päättymisen välisenä aikana. Stalinin ajan vainojen verisyyttä ei voi kiistää. Hitleriä ja Stalinia verratessa on kuitenkin syytä muistaa, että Stalin oli hirmuhallitsijana Hitleriä huomattavasti laajaalaisempi. Stalinin terrori oli täyttä mielivaltaa ja vainojen uhreiksi pääsivät kaikki, jotka olivat Stalinin mielestä väärään aikaan väärässä paikassa. Stalinin vainojen uhreiksi kelpasivat niin ukrainalaiset, juutalaiset, aristokraatit, tataarit, kulakit, vanhat bolshevikit, Volgan saksalaiset, Itä-Karjalan suomalaiset, ingushit, tavalliset talonpojat, valtion virkailijat, puoluevirkailijat, puolueen jäsenet, akateemiset ja monet, monet muut. On huomattava myös, että vain pieni vähemmistö Stalinin uhreista surmattiin tietoisesti teloittamalla, valtaosa menetti henkensä vankileireillä nälän, sairauksien ja pakkotyön uuvuttamina. On huomattava myös, että Stalin ei pyrkinyt missään yhteydessä jonkin tietyn ryhmän totaaliseen, fyysiseen tuhoamiseen. Kuolema on tietysti aina samanarvoinen, kuolipa vankileirillä nälkään tai tuhoamisleirillä kaasukammioon. Mitä olen edellä todennut Stalinin vainoista, ei tarkoita sitä, että hän olisi pienempi syntinen kuin Hitler. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on vainojen erilaisesta luonteesta. Voi sanoa, että kärsimystä ympärilleen levittävänä

9 hirmuhallitsijana Stalin on maailmanhistoriassa numero ykkönen. Hänelle kuuluu ehdoton kärkisija. Stalinin rinnalla Hitler on tässä suhteessa vain lähes harrastelija. 9 Harkitun kansanmurhan toteuttajana Hitlerin hallinto nousee sen sijaan ylhäiseen yksinäisyyteen, ei vain lukumäärällisesti arvioituna, vaan myös laadullisesti. Ennen holokaustia historiasta ei löydy yhtään ainoaa esimerkkiä siitä, että jokin valtio olisi ottanut tavoitteekseen tuhota tieten tahtoen fyysisesti jonkin tietyn ihmisryhmän, sen kaikki miehet, naiset, lapset, nuoret, vanhat, terveet ja sairaat ja turvautunut tässä kaikkiin mahdollisiin valtiolla käytettävissä oleviin keinoihin. Tässä mielessä holokaustia on pidettävä ainutlaatuisena tapahtumana maailmanhistoriassa. Vain Kolmannen valtakunnan valtapiirissä asuneet juutalaiset ovat joutuneet tällaisen kaikenkattavan, ehdottoman, totaaliseen tuhoamiseen tähdänneen kansanvainon kohteeksi. Juutalaisiin kohdistetun kansanmurhan ainutlaatuisuus on tosin pyritty kiistämään myös Kolmannen valtakunnan kontekstissa. On kysytty esimerkiksi, erosiko romaniväestön kohtalo Hitlerin Saksassa olennaisesti juutalaisten kohtalosta. Hitlerin Saksan vainoissa surmattujen romanien määrän on arvioitu liikkuneen noin ja rajoissa. Eikö määrä oikeuttaisi puhumaan holokaustia vastaavasta kansanmurhasta myös romanien tapauksessa? Kysymys romanien asemasta Hitlerin holokaustissa on ollut tutkimuksellinen kiistan aihe ja on sitä edelleenkin. On tutkijoita, jotka katsovat, että koska romaneja kaasutettiin Auschwitzissa samalla tavoin kuin juutalaisia, niin holokaustin käsite olisi laajennettava koskemaan myös heitä. He edustavat näkemystä, että saksalaiset vainosivat myös romaneja rodullisista syistä. Näkemyksen vastustajat korostavat puolestaan sitä, että vaikka romaneja surmattiinkin, niin romanien tapauksessa saksalaisilla ei tiedetä olleen juutalaisten surmaamista vastaavaa suunnitelmaa kaikkien romanien surmaamiseksi. Romanien erilaista statusta korostettaessa on painotettu mm. sitä, että romaneja tuhoamisleireille lähettäessään saksalaiset eivät olisi toimineet systemaattisesti. On selitetty, että romanit koettiin taakaksi yhteiskunnalle, josta saksalaiset pyrkivät tarvittaessa vapautumaan. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut samalla intensiteetillä kuin juutalaisten vainoaminen. Intensiteetin puutteesta kertoisi mm. se, että suuri osa Saksan valtapiirin romaneista pystyi välttämään kiinniottamisen ja tuhoamisleireille

10 10 lähettämisen. Voisi sanoa, että tämän näkemyksen mukaan juutalaisten ja romanien eroa oli yksinkertaisuudessaan se, että juutalaisen olemassaolo koettiin vaaraksi arjalaiselle yhteiskunnalle, mutta romanien olemassaolo vain taakaksi. Edellä mainitun tutkijoiden keskuudessa periaatteessa edelleen jatkuvan kiistan yhteydessä on käytetty kovaakin kieltä. Holokaustia vain tiukasti juutalaisten kansanmurhaksi rajaavia juutalaisia tutkijoita on syytetty ekslusiivisuudesta, muiden ulossulkemisesta, eli tässä tapauksessa muiden kansojen kärsimysten vähättelystä, siitä että korostaessaan holokaustin juutalaisuutta, nämä ovat painaneet samalla muut kansanvainot niin sanotusti toisen luokan kansanvainoiksi. Edellä mainitut syytteet kumpuavat ymmärrettävästi Hitlerin Saksan muihin kuin juutalaisiin kohdistuneesta terrorista. Tähän terroriin verrattunahan juutalaisten menetykset jäivät ihmishengissä laskettuna ehkä jopa toiselle sijalle, lukumääräisesti vain toiseksi eniten kärsineeksi etniseksi ryhmäksi. Saksalaistenhan on arvioitu aiheuttaneen Neuvostoliiton siviiliväestölle jopa 7 miljoonan hengen menetykset. Myös surmattujen puolalaisten osuus - niiden puolalaisten, jotka eivät olleet juutalaisia - on huomattava. Näiden lukumäärän on arvioitu nousseen jopa 3 miljoonaan henkeen. Ko. lukujen valossa on ymmärrettävää, että etenkin itäeurooppalaiset tutkijat - venäläiset ja puolalaiset - haluaisivat puhua Hitlerin holokaustin yhteydessä halusta tuhota myös rodullisesti alempiarvoisimmiksi koetut slaavit. Tämä laajentaisi holokaustin sulkemaan sisäänsä juutalaisten ohella myös muita ryhmiä. Tässä yhteydessä on syytä ottaa esille myös Saksan ns. Historikerstreit - historioitsijasota ja sen yhteydessä esille tuotu kielteinen kanta holokaustin ainutlaatuisuuteen. Historioitsijasodallahan ymmärretään Saksan liittotasavallassa vuonna 1986 käynnistynyttä historiapoliittista keskustelua. Muutaman vuoden lehdistössä ja alan aikakauskirjoissa vellonut keskustelu lähti liikkeelle länsiberliiniläisen fasismintutkija professori Ernst Nolten sanomalehtiartikkelista kesäkuulta Nolte esitti artikkelissaan kysymyksen, josta tuli koko Historikerstreitin sytystyslanka ja keskeinen kiistanaihe: Oliko holokausti ainutlaatuinen rikos, jolle ei löydy vertaista maailmanhistoriassa? Nolte kysyi, eikö Stalinin Vankileirien saaristo, Stalinin terrorijärjestelmä ollut sittenkin alkuperäisempi innovaatio kuin Hitlerin Auschwitz. Bolshevikkien toteuttama

11 11 luokkamurha edelsi joka tapauksessa kronologisesti, faktisesti ja loogisesti kansallissosialistien suorittamaa rotumurhaa. Nolte kysyi, ryhtyikö Hitler "aasialaiseen tekoonsa" - jolla nimellä Nolte kutsui juutalaisten kansanmurhaa- koska hän ja muut kansallissosialistit pelkäsivät olevansa itse samanlaisen aasialaisen teon potentiaalisia uhreja. Nolten mielestä holokausti oli itse asiassa itsepuolustuksellinen teko, ja koska Stalinin terrori oli alkuperäisempi, Hitlerin juutalaisvainot olivat vain suhteellinen, "aasialainen teko". Juutalaisvainot olivat Nolten mielestä "aasialainen teko" myös siinä mielessä, ettei tällainen väkivalta kuulunut Nolten mukaan normaalisti saksalaiseen elämänmuotoon. Nolte perusteli Kolmannen valtakunnan radikaalia juutalaispolitiikka myös sillä, että juutalaiset olisivat itse asiassa julistaneet Saksalle sodan, kun juutalaisten maailmankongressin presidentti Chaim Weizmann oli ilmoittanut toisen maailmansodan alussa järjestönsä tukevan Ison-Britannian sotaponnistuksia. Tällä perusteella Saksa kävi puolustussotaa juutalaisia vastaan. Tämä oli näkemys, joka oli voimakkaasti esillä jo sotavuosien Saksassa. Tutkijoiden piirissä Nolte ja hänen näkemyksensä ovat saaneet kannatusta vain varsin niukalti. Mitä edellä on todettu holokaustin ainutlaatuisesta tai pikemminkin ennenkokemattomuudesta maailmanhistoriassa, niin sen perusteella voi sanoa, että näkemys on hyväksytty ainakin tietyissä rajoissa. Vastaväitteitäkin on esiintynyt, mutta nekään eivät ole täysin kiistattomia. Holokaustin ennenkokemattomuudesta antisemitismin historiassa ollaan kuitenkin yksimielisiä. Vaikka juutalaisten historia onkin ollut varsin raa an antisemitismin sävyttämää, niin vastaavaa ilmiötä sieltäkään ei löydä. Edellä mainittuun problematiikka liittyy myös kysymys, onko holokaustia mahdollisuus selittää antisemitismin aiemmalla historialla? Päällisin puolin tämä vaikuttaa varsin turhalta kysymykseltä. Eikö ole itsestään selvyys, että holokaustissa oli kysymys vanhan vuosisataisen antisemitismin äärimmilleen viedystä toteutuksesta Hitlerin Saksassa. Kaikki tutkijat eivät näe asiaa kuitenkaan näin, ja tässä onkin holokaustin tutkimukseen liittyvä tutkimuksellinen vedenjakaja erottamassa toisistaan holokaustin syiden traditionaalista tulkintaa ja toisaalta ns. uusia tulkintoja. Traditionaalinen tulkinta etsii holokaustin syitä Saksan historiasta, mm. vanhasta antisemiittisestä traditiosta. Uudet tulkinnat puolestaan nostavat holokaustin syyksi mm. yleisen modernismin kriisin - ja tähän liittyen mm. rotutieteen nousun.

12 12 Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka etäällä toisistaan nämä kaksi tulkintaa itse asiassa ovat. Holokaustin toteutuksen takana ollut kansallissosialistinen ideologia sisälsi sekä sitoutumisen traditioon että suuntautumisen tulevaisuuteen. Tuhoa tuottava juutalainen basilli ja juutalaisten maailmanherruutta tavoitteleva juutalainen salaliittolainen voidaan sittenkin nähdä vain Hitlerin Saksan juutalaiskuvan kahtena eri aspektina. On mielenkiintoista huomata, että Hitlerin Saksan juutalaispolitiikan voimakkaan rasistisesta luonteesta huolimatta sotavuosien tiukentunutta suhdetta juutalaisiin ei myyty saksalaisille rasismilla vaan pikemminkin vanhalla traditionaalisella antisemitismillä juutalaisten salaliittoteorioineen ja maailmanvalloitussuunnitelmineen. Historioitsija Saul Friedländer on tuonut tähän liittyen uuden termin kuvaamaan Hitlerin holokaustiin päättynyttä antisemitismiä. Termi on raamatullishenkinen lunastusantisemitismi, Erlösungsantisemitismus, redemptive antisemitism. Surmaamalla juutalaiset Hitlerin Saksa vapautuisi saksalaiselle yhteiskunnalle uhaksi nähdyistä juutalaisista ja lunastaisi siten kansalleen pelastuksen. Otan vielä lopuksi esille kiistan holokaustin yhteydessä käytetystä määritteestä ainutlaatuinen. Myös määritettä ainutlaatuinen on kritisoitu. On todettu, että itse asiassa termi viittaa myös tulevaisuuteen. Sen mukaan holokausti on ollut kerran, mutta ei voisi toistua. Tässä yhteydessä on kysytty, eikö termi ennenkokematon kuvaisi holokaustia paremmin. Se jättäisi tulevaisuuden auki. Näin varmaan onkin. Tässä on syytä lainata arvostetun israelilaisen holokaustin tutkija Yehuda Bauerin näkemystä holokaustin luonteesta. Bauerin mukaan holokausti on ainutlaatuinen, mutta ei välttämättä ainutkertainen, eli Bauer pitää holokaustin uusiutumista mahdollisena. Bauer on todennut, että tapahtumat tapahtuvat, koska ne ovat mahdollisia. Jos ne tapahtuvat kerran, niiden on mahdollista tapahtua myös toiste. Tässä mielessä holokausti ei ole ainutlaatuinen, vaan varoitus tulevaisuudelle. Valitettavaa vain on, että tätä varoitusta ei ole kuultu. Toisesta maailmansodan jälkeisistä tapahtumista eri puolilta maailmaa tiedämme, että kansanvainot olleet arkipäivää myös holokaustin jälkeisessä maailmassa. Voi tietysti uskoa toiveikkaasti, että ihmiskunta oppisi jotain erehdyksistään, mutta tämä on ehkä liian optimistinen näkemys. Puhuttaessa kansainvainoista ja suhtautumisesta ihmisoikeuksiin meidän on ihmiskunnan historian osalta kuitenkin valittaen todettava: Vestigia terrent, jäljet pelottava!

13 13

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Mitä ihmisoikeudet ovat?

Mitä ihmisoikeudet ovat? ihmisoikeusetiikka = Mitä ihmisoikeudet ovat? Katse s. 158-164) Ihmisoikeudet ovat ihmisinä kuuluvia oikeuksia. Jos ihmisellä ei olisi mitään oikeuksia, hänestä voitaisiin tehdä esim. orja, ja hänetkin

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tuomio joukkotuhontaa koskevassa rikosasiassa Syyttäjä > Francois BAZARAMBA (R 09/404)

Tuomio joukkotuhontaa koskevassa rikosasiassa Syyttäjä > Francois BAZARAMBA (R 09/404) ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 TIEDOTE 11.6.2010 Tuomio joukkotuhontaa koskevassa rikosasiassa Syyttäjä > Francois BAZARAMBA (R 09/404) 1. OIKEUDENKÄYNNISTÄ JA TUOMION TILAAMISESTA Porvoon käräjäoikeus

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Historiallisia tosiasioita Lähi-idässä. Israel

Historiallisia tosiasioita Lähi-idässä. Israel Luvattu Maa Israel Pala monumentista, jonka Damaskuksen kuningas pystytti 800-luvulla ekr. (noin 250 vuotta Kuningas Daavidin jälkeen). Monumenttiin kaiverrettu kirjoitus mainitsee taistelut ja voitot

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

AUSCHWITZ - BIRKENAU

AUSCHWITZ - BIRKENAU AUSCHWITZ - BIRKENAU Leirien historiaa Auschwitz oli Krakovan läheisyydessä sijainnut saksalaisten rakentama keskitysleiri, tai oikeastaan leirien verkosto. Se muodostui suurimmaksi toisen maailmansodan

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet KP- ja TSSsopimuksen sisältämät ehdottomat oikeudet 1 Core Human Rights in the Two Covenants Yhdistyneet kansakunnat Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) Syyskuu 2013 Epävirallinen suomenkielinen käännös

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä. KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi

Lisätiedot

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta Vero2013, Helsinki 13.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.3.2013 Antti Lampinen 0 Tausta Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

RASISMIVISA KUVA: EEVA ANUNDI / EI RASISMILLE! -HANKE

RASISMIVISA KUVA: EEVA ANUNDI / EI RASISMILLE! -HANKE RSISMIVIS KUV: EEV NUNDI / EI RSISMILLE! -HNKE 1. KYSYMYS Mitä rasismi tarkoittaa? C D Ihmisarvon alentamista Suuruudenhulluutta Erakkoluonnetta Suurta itserakkautta 1. VSTUS Ihmisarvon alentamista Rasismi

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 49/2006 25.8.2006 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Ministeriö on 14.11.2005 antanut yli-insinööri A:lle

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Kiitän Teitä tästä minulle merkittävästä vaalituloksesta.

Kiitän Teitä tästä minulle merkittävästä vaalituloksesta. Hyvät naiset ja herrat, arvoisat kollegat Kiitän Teitä tästä minulle merkittävästä vaalituloksesta. Suurimmalle osalle Teistä olin tähän vaaliin saakka parlamentin erään toisen puolueryhmän puheenjohtaja.

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014 Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta Inka Hetemäki 20.11.2014 Tästä tänään Lapsista ja epätasa-arvosta Mikä ajaa liikkeelle Jokunen sana ihmisoikeuksista Useampi sana

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot