Ihmisoikeudet ja kansanvainot. Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisoikeudet ja kansanvainot. Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto"

Transkriptio

1 Ihmisoikeudet ja kansanvainot 1 Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto Niin tuhoisia ja tuomittavia kuin sodat ihmiskunnan historiassa ovatkin olleet, on sodan kauhuista osattu eräissä tapauksissa myös oppia. Tämä pätee erityisesti kahteen 1900-luvun maailmanpaloon, ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Ensimmäinen maailmansota vahvisti pyrkimyksiä kieltää sodan käyttö valtioiden välisissä suhteissa. Jo Kansainliiton peruskirja vuodelta 1919 rajoitti pitkälti valtioiden oikeutta aloittaa sota. Pariisissa vuonna 1928 solmittu ns. Kellog-Briandin sopimus puolestaan tuomitsi sodat. Sopimus kielsi sodan kansainvälisen politiikan välineenä. Jatkossa sota on ollut hyväksyttävä vain itsepuolustustarkoituksessa tai Kansainliiton ja nyttemmin YK:n puitteissa tapahtuvana kollektiivisena pakotuskeinona. Toisen maailmansodan kauhut vahvistivat puolestaan ihmisoikeuksia. Nürnbergin kansainvälinen sotarikosoikeudenkäynti toi kansainväliseen rikosnormistoon uuden kategorian, rikokset inhimillisyyttä vastaan. Sotarikolliseksi katsottava henkilö voitiin nyt tuomita rikoksista ihmisyyttä vastaan, vaikkei hän olisi toiminnassaan rikkonut oman maansa voimassa olevia lakeja, ja vaikka hän olisi toiminut kuuliaisuusvelvollisuutensa puitteissa, esimerkiksi esimiehen velvoittavien käskyjen mukaisesti. Tämänkaltainen uusi lain tulkinta voidaan ymmärtää ihmisoikeuksien aiempaa voimakkaampana painottamisena. Ihmisoikeuksien nähtiin ylittävän rikoslain. Niihin voitiin vedota rikoslaista huolimatta. Ihmisarvon perusteella jokaiselle yksilölle kuuluviksi katsotut luovuttamattomat perusoikeudet saivat kirjoitettuina oikeussäädöksinä ilmaisunsa jo Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa vuonna 1776, Ranskan suuren vallankumouksen ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna 1789 sekä Yhdysvaltojen perustuslakiin vuonna 1791 liitetyssä Bill of Rights -oikeuksien luettelossa. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyihin asti näiden luovuttamattomien perusoikeuksien turvaaminen oli kuitenkin levännyt vain kunkin valtion sisäisten lainsäädäntötoimien varassa. Toisen maailmansodan jälkeen näiden oikeuksien turvaamiseksi on pyritty luomaan kansainvälisoikeudellisia takeita. Toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälisen oikeuden kehitys ihmisoikeuksien turvaamiseksi perustuu suurelta osin Yhdysvaltojen presidentti Franklin D.

2 2 Rooseveltin ja Englannin pääministeri Winston Churchillin elokuussa 1941 antamaan ns. Atlannin julistukseen, julistukseen liittoutuneitten sodanpäämääristä. Tämän pohjalta myös Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan otettiin eräitä yleisluonteisia määräyksiä ihmisoikeuksista. Tämän lisäksi Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Ihmisoikeuksista sekä niihin liittyvistä kysymyksistä on 1940-luvun jälkeen annettu useitakin julistuksia ja tehty myös kansainvälisiä sopimuksia. Näistä merkittävimpiin kuuluu eittämättä myös Haagissa äskettäin toimintansa aloittaneen Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö. Perussäännön allekirjoitti 139 valtiota. Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) on ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu kansainvälinen oikeusistuin, jolla on yleinen toimivalta kaikkein vakavampien kansainvälisten rikosten suhteen. Näihin on luettavissa joukkotuhonta, ihmisyyteen kohdistuvat rikokset sekä vakavat sotarikokset. Tuomioistuimen pohjaa työnsä ns. Rooman perussääntöön ja sitä täydentäviin tulkintaohjeohjeisiin. Niissä määritellään tarkoin niin joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan kuin sotarikoksetkin. Termi joukkotuhonta on Suomen kieleen vakiinnutettu käännös englanninkielisestä termistä Genocide. Rooman perussääntöä täydentävien tulkintaohjeiden 7. artiklassa määritellään mm. joukkotuhonnaksi katsottava surmaaminen. Joukkotuhonnassa on kysymys yhden tai useamman tiettyyn kansalliseen, etniseen, rodulliseen tai uskonnolliseen ryhmään kuuluvan henkilön surmaamisesta, kun rikoksentekijän tarkoituksena on kyseisen kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen tässä sen ominaisuudessa joko kokonaan tai osittain. Joukkotuhonnan piiriin katsotaan kuuluvan myös vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen, sellaisten elinehtojen asettaminen, joiden tarkoituksena on ryhmän fyysinen hävittäminen, sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, joiden tarkoituksena on syntyvyyden ehkäiseminen sekä lasten siirtäminen pakolla. Artiklassa rikoksista ihmisyyttä vastaan rikoksiksi määritellään väestön karkottaminen tai pakolla siirtäminen. Määritelmänsä saa myös rikokseksi ihmisyyttä vastaan katsottava vaino. Sen tuntomerkit täyttyvät, jos rikoksentekijä on estänyt törkeästi ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti yhden tai useamman henkilön perusoikeuksien toteutumisen. Rikoksentekijä on kohdistanut vainon kyseisiin

3 3 henkilöihin ryhmän tai yhteisön ominaisuuksien vuoksi tai sen ryhmään tai yhteisöön sellaisenaan. Edellytyksenä on myös, että vaino on kohdistettu kyseisiin henkilöihin poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin tai uskonnon tai sukupuolen perusteella. Kansanvainot ja rikokset ihmisyyttä vastaan on kriminalisoitu tänään jo tiheällä kansainvälisen lainsäädännön artiklojen, pykälien ja momenttien verkostolla. Toisen maailmansodan jälkeen käydyt paikalliset sodat siviiliväestöön kohdistuneine veritekoineen - ennen kaikkea Kambodshan, Ruandan ja Jugoslavian murhenäytelmät - ovat ymmärrettävästi edistäneet edellä mainitun lainsäädännön toteutumista. Lienee kuitenkin kiistatonta, että ko. lainsäädännön syntyyn ja kehitykseen on vaikuttanut ennen kaikkea Hitlerin Saksan juutalaisvainojen huipentuminen 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaksi. Holokaustilla on oma keskeinen sijansa maailman kansanvainojen historiassa. Niiden päättymisestä tulee ensi keväänä kuluneeksi 60 vuotta - kaksi sukupolvea. Muistovuoteen valmistautuessa on varmasti syytä tuoda esille myös kysymys holokaustin ainutlaatuisuudesta. Se liittyy niin holokaustin taustaan, arvostukseen kuin myös kysymykseen siitä, mikä asema holokaustilla on maailmanhistoriassa: onko holokaustilla kilpailijoita, vai voidaanko sitä pitää omassa lajissaan ainutlaatuisena historiallinen tapahtumana. Tämän tietäminen on tärkeää, ei vain arvioitaessa holokaustin merkitystä maailmanhistoriassa, vaan myös juutalaisten omassa historiassa. Kysymystä holokaustin ainutlaatuisuudesta voidaan tarkastella useammastakin näkökulmasta. Aihetta on seikkaperäisesti tutkinut mm. Steven T. Katz laajassa teoksessaan Holocaust in Historical Context (1994). Otan ensimmäisenä esille holokaustin aiheuttamien kuolonuhrien suhteellisen osuuden juutalaisten väestöpohjasta. Jos otetaan lähtökohdaksi holokaustissa surmansa saaneiden juutalaisten lukumääräksi yleisimmin esitetty 6 miljoonaa, niin voidaan laskea, että saksalaiset surmasivat koko maailman juutalaisista noin 40%. Laskelmassa on lähdetty olettamuksesta, että maailman juutalaisten lukumäärä olisi ollut toisen maailmansodan aikaan noin 15 miljoonaa. Aivan tarkkaa määrää ei tunneta. Yleisimmin lukumäärän on arvioitu liikkuneen miljoonan rajoissa. Jos kokonaismäärä on ollut 17 miljoonaa, niin vastaavasti holokaustin tuhojen osuus laskee noin 35%:iin. Jos sen sijaan puhumme vain Euroopan juutalaisista, niin tällöin holokaustin vaikutus nousee noin 65%:iin.

4 4 Juutalaisten kolmetuhatvuotinen historia tuntee joukon tapahtumia, jotka koettelivat hyvinkin voimakkaasti juutalaisten väestöpohjaa. Voimme kysyä, löytyykö juutalaisten historiasta jotain holokaustiin verrattavaa tai jopa sen ylittävää. Otan ensimmäiseksi vertauskohteeksi assyrialaisten suorittamat juutalaisten pakkosiirrot 700-luvun alkupuolella ennen ajanlaskumme alkua. Assyrialaiset sovelsivat tällöin valtansa alle alistamiinsa juutalaisiin heille yleistä väestönsiirtopolitiikkaa, jolla he rauhoittivat valtaamiaan alueita. Pelkkä maahan ei kapinoi, jos väestö siirretään pois. Assyrialaiset kohdistivat juutalaisiin kolme pakkosiirtoaaltoa, joiden aikana huomattava osa väestöstä siirrettiin Assyriaan. On arvioitu, että assyrialaiset olisivat pakkosiirtäneet näiden kolmen siirron aikana noin 20-53% maailman kaikista juutalaisista pois kotiseuduiltaan. Edellä mainitut luvut eivät ole missään määrin varmoja, eivätkä myöskään ainoita esitettyjä. Tutkijat eivät ole yksimielisiä, eivät pakkosiirrettyjen määrästä, eivätkä myös alueella pakkosiirtojen aikaan asuneiden juutalaisten kokonaismäärästä. Vaikka edellä mainitut pakkosiirrettyjen osuudet ovatkin korkeita ja pakkosiirroilla on ollut huomattava merkitys oman aikansa juutalaisten yhdyskuntien elämään, niitä ei voi kuitenkaan verrata holokaustiin. Assyrialaisten toimilla on myös eräs varsin perustavanlaatuinen ero holokaustiin verrattuna: assyrialaiset eivät surmanneet juutalaisia. Heidän pakkosiirtonsa oli menetys alueen juutalaisasutukselle, suonenisku, mutta pakkosiirretyt säilyttivät silti henkensä ja saivat jopa jatkaa oman uskontonsa harjoittamista. Juutalaisten historia tuntee antiikin ajalta myös toisen pakkosiirtovaiheen, babylonialaisten toimeenpanemat pakkosiirrot runsas vuosisata myöhemmin. Näiden vaikutusten laskeminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin assyrialaisten pakkosiirtojen kohdalla. Laskentatavasta riippuen Babylonian pakkosiirtojen vaikutuksen on arvoitu liikkuneen 9-40 %:n rajoissa. Kolmas juutalaisia raskaasti koetellut tapahtumasarja oli ns. juutalaissota, Bellum Iudacum vuosina Juutalaiset nousivat kapinaan roomalaisia vastaan seurauksella, että kapina kukistettiin verisesti. On arvioitu, että alueen juutalaisten väestötappio olisi liikkunut eri laskentatavasta riippuen 20-50%:n rajoissa. Näiden lukujen yhteydessä on otettava kuitenkin huomioon, että ko. prosenttiosuus ei koske

5 5 enää koko maailman juutalaisia vaan ainoastaan Israelin maan juutalaisia. On arvioitu, että tuohon aikaan Israelin maan ulkopuolella asuneiden diasporajuutalaisten määrä olisi ollut jopa kaksinkertainen Israelissa asuneiden juutalaisten määrään nähden. Neljäs Israelin maan juutalaisasutusta voimakkaasti verottanut tapahtumasarja oli ns. Bar Kokhba -kapina 130-luvulla. Tämän roomalaisten kukistaman kapinan yhteydessä kuolleiden juutalaisten osuuden on arvioitu nousseen noin 30%:n alueen väestöstä. Eli Bar Kokhba -kapinan kukistaminen olisi merkinnyt noin 10%:n menetystä koko maailman juutalaisten kokonaismäärässä. Tiedämme juutalaisten joutuneen useaan otteeseen valtaväestön väkivallan kohteeksi myös näiden antiikin ajan välikohtausten jälkeen. Juutalaisiin kohdistettua väkivaltaa esiintyi etenkin keskiajalla, mutta Itä-Euroopassa vielä uudemmalla ajalla ja uusimmalla ajallakin. Niiden yhteydessä aiheutettujen väestömenetysten suhteellinen osuus ei nouse kuitenkaan edes lähellekään edellä mainittuja lukuja. Edellä esitetyn valossa näyttäisi siltä, että holokausti edustaisi juutalaisten historiassa jotain aivan uutta. Edellä mainittujen tapausten yhteydessä esitetyt tilastolliset arviot menetysten suhteellisesta osuudesta ovat kuitenkin sitä luokkaa, että emme voi täysin kiistatta puhua holokaustin tilastollisesta yhteismitattomuudesta aiempien kauheuksien kanssa. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi assyrialaisten ja babylonialaisten suorittamiin pakkosiirtoihin verrattaessa korkeat tappioluvut on saatu vain rinnastamalla pakkosiirtojen aiheuttamat väestömenetykset ja väestön surmaaminen. Korostettakoon vielä, että edellä mainitussa vertailussa liikutaan pelkästään tilastollisella pohjalla, eli operoidaan vain luvuilla. Pelkkien lukujen valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että holokausti ei olisi ollut juutalaisten historiassa mitään täysin ainutkertaista. Edellä holokaustin tilastollista merkitystä kartoitettiin vain juutalaisten historian osalta. Tarkastelen seuraavassa kysymystä, löytyisikö muiden kansojen historiasta kilpailijoita holokaustille. Tässä yhteydessä ehkä yleisimmin esitetty esimerkki liittyy armenialaisten kohtaloon ensimmäisen maailmansodan aikana. Armenialaisten keskuudessa oli syntynyt 1800-luvun loppupuolella kansallisuusliike ajamaan heidän

6 oikeuksiaan. Tämä johti Turkin armenialaisten kansannousuyrityksiin ja jatkossa myös turkkilaisten koviin otteisiin maan armenialaisia kohtaan. 6 Kovat otteet huipentuivat vuosina Turkin armenialaisten kansanmurhaksi. Sen mittasuhteista kiistellään yhä. Turkkilaisen historiankirjoituksen esittämän näkemyksen mukaan kuolleita ei voinut olla enempää kuin Tämäkin luku on kolme kertaa suurempi kuin Turkin hallituksen aikanaan ilmoittamat viralliset luvut. Läntinen historiantutkimus on lähtenyt kuitenkin paljon suuremmista luvuista. Joissakin yleisteoksissa näkee esitettävän niinkin suurta lukua kuin 1,5 miljoonaa. Tätä pidetään kuitenkin ylimitoitettuna. Todennäköisimpänä surmattujen maksimimääränä on pidettävä lukua Minimimäärä olisi noin Kun luvut suhteutetaan Turkin armenialaisten kokonaismäärään, niin surmattujen osuus liikkuu laskentatavasta riippuen 32-53%:n rajoissa. Luvut ovat korkeita. Huomattakoon, että edellä mainitussa armenialaisten kokonaismäärässä ovat mukana ainoastaan Turkin armenialaiset, eivät maailman kaikki armenialaiset. Toista hieman eri tyyppistä väestötuhoa edustaa Amerikan alkuperäiskansojen luvulla kokema kohtalo. Tästähän eurooppalaiset siirtomaaimperiumin rakentajat voidaan laittaa vastuuseen ainakin osittain. Amerikan intiaanien menetysten yhteydessä liikutaan jo aivan erilaisissa luvuissa kuin edellä. On arvioitu, että Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan alkuperäisväestön määrä olisi ollut 1400-luvun lopussa niinkin korkea kuin 112 miljoonaa. Vuosisata myöhemmin intiaaniväestöä oli jäljellä enää 4-5 miljoonaa. Eli näiden lukujen perusteella voimme todeta Amerikan alkuperäisväestön määrän laskeneen vuosisadassa jopa yli 96%. Väestömäärän pieneneminen tuntuu todella hurjalta. Tulosta on pidettävä kuitenkin melko luotettavana, sillä se perustuu lukuisiin aluekohtaisiin laskelmiin. Pelkkien tilastolukujen perusteella Amerikan intiaanin väestökatoa voi pitää historian pahimpana tunnettuna demografisena katastrofina. Kokonaismäärältään se ylittää holocaustin moninkertaisesti. Näitä kahta katastrofia verrattaessa on kuitenkin syytä huomata, että Amerikan intiaanien väestökadon aiheuttivat ennen kaikkea eurooppalaisten mukanaan tuomat tartuntataudit. Tietoista surmaamista esiintyi sittenkin vähemmän. Hieman samanlaisesta ilmiöstä on kysymys myös Australian aborginaaliväestön kohdalla. Myös se kärsi huomattavan väestömenetyksen jouduttuaan tekemisiin

7 7 länsimaisen kulttuurin ja sen edustajien kanssa. On arvioitu, että Australian alkuperäisasukkaiden määrä olisi laskenut 1700-luvun lopulta 1920-luvulle tultaessa noin 60-80%. Syyt väestökatoon olivat moninaiset. Tasmanian aborginaaleille kävi vieläkin huonommin. Sen seurauksena, että länsimaiset maahanmuuttajat asettuivat Tasmaniaan 1800-luvulla, koko Tasmanian aborginaaliväestö kuoli sukupuuttoon. Menetysprosentti on siten täydet 100%. Edellä mainittujen katastrofien yhteydessä esitetyt prosenttiluvut osoittavat, että yleismaailmallisessa mittakaavassa holokausti ei ole tilastollisesti määriteltynä ainutlaatuinen. Edellä on jo todettu holokaustin aiheuttaman väestömenetyksen nousseen noin 65%:iin koko Euroopan juutalaisten määrästä. Eräiden alueiden osalta luvut nousivat kuitenkin suuremmiksi. Hollannin juutalaisista holokaustissa menehtyi 80%, Puolan juutalaisista 92% ja Liettuan juutalaisista noin 95-96%. Samalle tasolle ja jopa ylikin päästään kuitenkin sekä Amerikan intiaaniväestön ja Tasmanian aborginaalien väestömenetyksiä laskettaessa. Edellä mainittujen esimerkkien perusteella voikin todeta, että puhtaasti lukujen varassa operoitaessa holokausti ei ollut yleismaailmallisestikaan arvioiden ainutlaatuinen tapahtumasarja. Holokaustin ainutlaatuisuutta maailmanhistoriassa arvioitaessa meidän ei tule kuitenkaan pitäytyä vain lukuihin, vain väestötuhojen matemaattiseen puoleen. On syytä tutkia myös holokaustin ainutlaatuisuutta sen tarkoituksellisuuden kannalta, tarkastella holokaustia juutalaisten kansanmurhaan - joukkotuhontaan - tähdänneenä toimenpiteenä. Onko Hitlerin holokausti tässä mielessä ainutlaatuinen? Edellä mainittu joukkotuhonnan määritelmä perustuu Yhdistyneiden kansakuntien varsin suppeaan kansanmurhan määritelmään vuodelta Sen mukaan joukkotuhonnassa on kysymys tarkoituksesta hävittää kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä. Kuten tiedämme, juutalaisten historia on ollut viimeisten kahdentuhannen vuoden ajan varsin voimakkaasti väkivaltaisen antisemitismin leimaamaa. Juutalaisia on vainottu, heitä on poltettu, hukutettu, hirtetty, lynkattu, ammuttu tai surmattu monella muulla tavalla. Hitlerin vuosiin asti nämä toimet ovat kohdistuneet juutalaisiin kuitenkin aina vain yksilöinä tai pieninä ryhminä. Ne ovat kohdistuneet kerrallaan korkeintaan jonkin asuinalueen, kaupungin tai kylän juutalaisiin. Ennen holokaustia ei

8 8 esiintynyt koskaan tietoista pyrkimystä surmata laajemman maantieteellisen alueen, esimerkiksi koko maan juutalaisväestöä. Tässä mielessä Hitlerin holokausti oli juutalaisten historiassa jotain aivan uutta. Holokaustia voi pitää totaaliseen tuhoon pyrkivän kansanmurhaluonteensa johdosta ainutlaatuisena tapahtumasarjana juutalaisten historiassa. On kuitenkin vielä syytä kysyä, kuinka ainutlaatuinen holokausti on ollut koko maailman historiassa? Onko vastaava löydettävissä muiden kansojen vaiheista? Kun puhutaan Hitlerin juutalaisvainoista, näiden rinnalle nostetaan yleisimmin Stalinin terrori. Stalinin ajan Neuvostoliiton vainojen verisyydestähän on tuotu esiin hyvinkin korkeita lukuja. Neuvostoliittolainen Nobel-kirjailija Alexandr Solzenitsyn on esittänyt teossarjassaan Vankileirien saaristo Stalinin leireillä kuolleiden kokonaismääräksi 40 miljoonaa henkeä. Sama luku päätyi 1990-luvulla myös venäläisiin koulukirjoihin. Viime aikoina julkisuudessa on esiintynyt myös pienempi luku, 32 miljoonaa. Venäjän poliittisten vainojen uhrien maineenpalautuskomissio on arvioinut, että kommunistien mielivalta olisi vaatinut 32 miljoonaa uhria Neuvostoliiton perustamisen ja toisen maailmansodan päättymisen välisenä aikana. Stalinin ajan vainojen verisyyttä ei voi kiistää. Hitleriä ja Stalinia verratessa on kuitenkin syytä muistaa, että Stalin oli hirmuhallitsijana Hitleriä huomattavasti laajaalaisempi. Stalinin terrori oli täyttä mielivaltaa ja vainojen uhreiksi pääsivät kaikki, jotka olivat Stalinin mielestä väärään aikaan väärässä paikassa. Stalinin vainojen uhreiksi kelpasivat niin ukrainalaiset, juutalaiset, aristokraatit, tataarit, kulakit, vanhat bolshevikit, Volgan saksalaiset, Itä-Karjalan suomalaiset, ingushit, tavalliset talonpojat, valtion virkailijat, puoluevirkailijat, puolueen jäsenet, akateemiset ja monet, monet muut. On huomattava myös, että vain pieni vähemmistö Stalinin uhreista surmattiin tietoisesti teloittamalla, valtaosa menetti henkensä vankileireillä nälän, sairauksien ja pakkotyön uuvuttamina. On huomattava myös, että Stalin ei pyrkinyt missään yhteydessä jonkin tietyn ryhmän totaaliseen, fyysiseen tuhoamiseen. Kuolema on tietysti aina samanarvoinen, kuolipa vankileirillä nälkään tai tuhoamisleirillä kaasukammioon. Mitä olen edellä todennut Stalinin vainoista, ei tarkoita sitä, että hän olisi pienempi syntinen kuin Hitler. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on vainojen erilaisesta luonteesta. Voi sanoa, että kärsimystä ympärilleen levittävänä

9 hirmuhallitsijana Stalin on maailmanhistoriassa numero ykkönen. Hänelle kuuluu ehdoton kärkisija. Stalinin rinnalla Hitler on tässä suhteessa vain lähes harrastelija. 9 Harkitun kansanmurhan toteuttajana Hitlerin hallinto nousee sen sijaan ylhäiseen yksinäisyyteen, ei vain lukumäärällisesti arvioituna, vaan myös laadullisesti. Ennen holokaustia historiasta ei löydy yhtään ainoaa esimerkkiä siitä, että jokin valtio olisi ottanut tavoitteekseen tuhota tieten tahtoen fyysisesti jonkin tietyn ihmisryhmän, sen kaikki miehet, naiset, lapset, nuoret, vanhat, terveet ja sairaat ja turvautunut tässä kaikkiin mahdollisiin valtiolla käytettävissä oleviin keinoihin. Tässä mielessä holokaustia on pidettävä ainutlaatuisena tapahtumana maailmanhistoriassa. Vain Kolmannen valtakunnan valtapiirissä asuneet juutalaiset ovat joutuneet tällaisen kaikenkattavan, ehdottoman, totaaliseen tuhoamiseen tähdänneen kansanvainon kohteeksi. Juutalaisiin kohdistetun kansanmurhan ainutlaatuisuus on tosin pyritty kiistämään myös Kolmannen valtakunnan kontekstissa. On kysytty esimerkiksi, erosiko romaniväestön kohtalo Hitlerin Saksassa olennaisesti juutalaisten kohtalosta. Hitlerin Saksan vainoissa surmattujen romanien määrän on arvioitu liikkuneen noin ja rajoissa. Eikö määrä oikeuttaisi puhumaan holokaustia vastaavasta kansanmurhasta myös romanien tapauksessa? Kysymys romanien asemasta Hitlerin holokaustissa on ollut tutkimuksellinen kiistan aihe ja on sitä edelleenkin. On tutkijoita, jotka katsovat, että koska romaneja kaasutettiin Auschwitzissa samalla tavoin kuin juutalaisia, niin holokaustin käsite olisi laajennettava koskemaan myös heitä. He edustavat näkemystä, että saksalaiset vainosivat myös romaneja rodullisista syistä. Näkemyksen vastustajat korostavat puolestaan sitä, että vaikka romaneja surmattiinkin, niin romanien tapauksessa saksalaisilla ei tiedetä olleen juutalaisten surmaamista vastaavaa suunnitelmaa kaikkien romanien surmaamiseksi. Romanien erilaista statusta korostettaessa on painotettu mm. sitä, että romaneja tuhoamisleireille lähettäessään saksalaiset eivät olisi toimineet systemaattisesti. On selitetty, että romanit koettiin taakaksi yhteiskunnalle, josta saksalaiset pyrkivät tarvittaessa vapautumaan. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut samalla intensiteetillä kuin juutalaisten vainoaminen. Intensiteetin puutteesta kertoisi mm. se, että suuri osa Saksan valtapiirin romaneista pystyi välttämään kiinniottamisen ja tuhoamisleireille

10 10 lähettämisen. Voisi sanoa, että tämän näkemyksen mukaan juutalaisten ja romanien eroa oli yksinkertaisuudessaan se, että juutalaisen olemassaolo koettiin vaaraksi arjalaiselle yhteiskunnalle, mutta romanien olemassaolo vain taakaksi. Edellä mainitun tutkijoiden keskuudessa periaatteessa edelleen jatkuvan kiistan yhteydessä on käytetty kovaakin kieltä. Holokaustia vain tiukasti juutalaisten kansanmurhaksi rajaavia juutalaisia tutkijoita on syytetty ekslusiivisuudesta, muiden ulossulkemisesta, eli tässä tapauksessa muiden kansojen kärsimysten vähättelystä, siitä että korostaessaan holokaustin juutalaisuutta, nämä ovat painaneet samalla muut kansanvainot niin sanotusti toisen luokan kansanvainoiksi. Edellä mainitut syytteet kumpuavat ymmärrettävästi Hitlerin Saksan muihin kuin juutalaisiin kohdistuneesta terrorista. Tähän terroriin verrattunahan juutalaisten menetykset jäivät ihmishengissä laskettuna ehkä jopa toiselle sijalle, lukumääräisesti vain toiseksi eniten kärsineeksi etniseksi ryhmäksi. Saksalaistenhan on arvioitu aiheuttaneen Neuvostoliiton siviiliväestölle jopa 7 miljoonan hengen menetykset. Myös surmattujen puolalaisten osuus - niiden puolalaisten, jotka eivät olleet juutalaisia - on huomattava. Näiden lukumäärän on arvioitu nousseen jopa 3 miljoonaan henkeen. Ko. lukujen valossa on ymmärrettävää, että etenkin itäeurooppalaiset tutkijat - venäläiset ja puolalaiset - haluaisivat puhua Hitlerin holokaustin yhteydessä halusta tuhota myös rodullisesti alempiarvoisimmiksi koetut slaavit. Tämä laajentaisi holokaustin sulkemaan sisäänsä juutalaisten ohella myös muita ryhmiä. Tässä yhteydessä on syytä ottaa esille myös Saksan ns. Historikerstreit - historioitsijasota ja sen yhteydessä esille tuotu kielteinen kanta holokaustin ainutlaatuisuuteen. Historioitsijasodallahan ymmärretään Saksan liittotasavallassa vuonna 1986 käynnistynyttä historiapoliittista keskustelua. Muutaman vuoden lehdistössä ja alan aikakauskirjoissa vellonut keskustelu lähti liikkeelle länsiberliiniläisen fasismintutkija professori Ernst Nolten sanomalehtiartikkelista kesäkuulta Nolte esitti artikkelissaan kysymyksen, josta tuli koko Historikerstreitin sytystyslanka ja keskeinen kiistanaihe: Oliko holokausti ainutlaatuinen rikos, jolle ei löydy vertaista maailmanhistoriassa? Nolte kysyi, eikö Stalinin Vankileirien saaristo, Stalinin terrorijärjestelmä ollut sittenkin alkuperäisempi innovaatio kuin Hitlerin Auschwitz. Bolshevikkien toteuttama

11 11 luokkamurha edelsi joka tapauksessa kronologisesti, faktisesti ja loogisesti kansallissosialistien suorittamaa rotumurhaa. Nolte kysyi, ryhtyikö Hitler "aasialaiseen tekoonsa" - jolla nimellä Nolte kutsui juutalaisten kansanmurhaa- koska hän ja muut kansallissosialistit pelkäsivät olevansa itse samanlaisen aasialaisen teon potentiaalisia uhreja. Nolten mielestä holokausti oli itse asiassa itsepuolustuksellinen teko, ja koska Stalinin terrori oli alkuperäisempi, Hitlerin juutalaisvainot olivat vain suhteellinen, "aasialainen teko". Juutalaisvainot olivat Nolten mielestä "aasialainen teko" myös siinä mielessä, ettei tällainen väkivalta kuulunut Nolten mukaan normaalisti saksalaiseen elämänmuotoon. Nolte perusteli Kolmannen valtakunnan radikaalia juutalaispolitiikka myös sillä, että juutalaiset olisivat itse asiassa julistaneet Saksalle sodan, kun juutalaisten maailmankongressin presidentti Chaim Weizmann oli ilmoittanut toisen maailmansodan alussa järjestönsä tukevan Ison-Britannian sotaponnistuksia. Tällä perusteella Saksa kävi puolustussotaa juutalaisia vastaan. Tämä oli näkemys, joka oli voimakkaasti esillä jo sotavuosien Saksassa. Tutkijoiden piirissä Nolte ja hänen näkemyksensä ovat saaneet kannatusta vain varsin niukalti. Mitä edellä on todettu holokaustin ainutlaatuisesta tai pikemminkin ennenkokemattomuudesta maailmanhistoriassa, niin sen perusteella voi sanoa, että näkemys on hyväksytty ainakin tietyissä rajoissa. Vastaväitteitäkin on esiintynyt, mutta nekään eivät ole täysin kiistattomia. Holokaustin ennenkokemattomuudesta antisemitismin historiassa ollaan kuitenkin yksimielisiä. Vaikka juutalaisten historia onkin ollut varsin raa an antisemitismin sävyttämää, niin vastaavaa ilmiötä sieltäkään ei löydä. Edellä mainittuun problematiikka liittyy myös kysymys, onko holokaustia mahdollisuus selittää antisemitismin aiemmalla historialla? Päällisin puolin tämä vaikuttaa varsin turhalta kysymykseltä. Eikö ole itsestään selvyys, että holokaustissa oli kysymys vanhan vuosisataisen antisemitismin äärimmilleen viedystä toteutuksesta Hitlerin Saksassa. Kaikki tutkijat eivät näe asiaa kuitenkaan näin, ja tässä onkin holokaustin tutkimukseen liittyvä tutkimuksellinen vedenjakaja erottamassa toisistaan holokaustin syiden traditionaalista tulkintaa ja toisaalta ns. uusia tulkintoja. Traditionaalinen tulkinta etsii holokaustin syitä Saksan historiasta, mm. vanhasta antisemiittisestä traditiosta. Uudet tulkinnat puolestaan nostavat holokaustin syyksi mm. yleisen modernismin kriisin - ja tähän liittyen mm. rotutieteen nousun.

12 12 Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka etäällä toisistaan nämä kaksi tulkintaa itse asiassa ovat. Holokaustin toteutuksen takana ollut kansallissosialistinen ideologia sisälsi sekä sitoutumisen traditioon että suuntautumisen tulevaisuuteen. Tuhoa tuottava juutalainen basilli ja juutalaisten maailmanherruutta tavoitteleva juutalainen salaliittolainen voidaan sittenkin nähdä vain Hitlerin Saksan juutalaiskuvan kahtena eri aspektina. On mielenkiintoista huomata, että Hitlerin Saksan juutalaispolitiikan voimakkaan rasistisesta luonteesta huolimatta sotavuosien tiukentunutta suhdetta juutalaisiin ei myyty saksalaisille rasismilla vaan pikemminkin vanhalla traditionaalisella antisemitismillä juutalaisten salaliittoteorioineen ja maailmanvalloitussuunnitelmineen. Historioitsija Saul Friedländer on tuonut tähän liittyen uuden termin kuvaamaan Hitlerin holokaustiin päättynyttä antisemitismiä. Termi on raamatullishenkinen lunastusantisemitismi, Erlösungsantisemitismus, redemptive antisemitism. Surmaamalla juutalaiset Hitlerin Saksa vapautuisi saksalaiselle yhteiskunnalle uhaksi nähdyistä juutalaisista ja lunastaisi siten kansalleen pelastuksen. Otan vielä lopuksi esille kiistan holokaustin yhteydessä käytetystä määritteestä ainutlaatuinen. Myös määritettä ainutlaatuinen on kritisoitu. On todettu, että itse asiassa termi viittaa myös tulevaisuuteen. Sen mukaan holokausti on ollut kerran, mutta ei voisi toistua. Tässä yhteydessä on kysytty, eikö termi ennenkokematon kuvaisi holokaustia paremmin. Se jättäisi tulevaisuuden auki. Näin varmaan onkin. Tässä on syytä lainata arvostetun israelilaisen holokaustin tutkija Yehuda Bauerin näkemystä holokaustin luonteesta. Bauerin mukaan holokausti on ainutlaatuinen, mutta ei välttämättä ainutkertainen, eli Bauer pitää holokaustin uusiutumista mahdollisena. Bauer on todennut, että tapahtumat tapahtuvat, koska ne ovat mahdollisia. Jos ne tapahtuvat kerran, niiden on mahdollista tapahtua myös toiste. Tässä mielessä holokausti ei ole ainutlaatuinen, vaan varoitus tulevaisuudelle. Valitettavaa vain on, että tätä varoitusta ei ole kuultu. Toisesta maailmansodan jälkeisistä tapahtumista eri puolilta maailmaa tiedämme, että kansanvainot olleet arkipäivää myös holokaustin jälkeisessä maailmassa. Voi tietysti uskoa toiveikkaasti, että ihmiskunta oppisi jotain erehdyksistään, mutta tämä on ehkä liian optimistinen näkemys. Puhuttaessa kansainvainoista ja suhtautumisesta ihmisoikeuksiin meidän on ihmiskunnan historian osalta kuitenkin valittaen todettava: Vestigia terrent, jäljet pelottava!

13 13

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: IHMISOIKEUKSIEN HISTORIAA JA KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: IHMISOIKEUKSIEN HISTORIAA JA KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: IHMISOIKEUKSIEN HISTORIAA JA KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA Kuvitus: Miina Pohjolainen TÄMÄN LUENNON SISÄLTÖ Ihmisoikeusajattelun kehityksen perusteet Maailmansodat,

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(96)43 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 1: RASISMIN, MUUKALAISVIHAN, ANTISEMITISMIN JA SUVAITSEMAT

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat YK:n ihmisoikeuspuolustajan määritelmä Puolustajien vaikutus ihmisoikeuksien kehitykseen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Sananvapaus oikeutena Sananvapauden rajat ja rajoittaminen Sotapropagandan kielto Kiihottaminen

Lisätiedot

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 16.12.2016 Taltionumero 5353 Diaarinumero 3105/3/16 ja 3181/3/16 1 (5) Asia Valittajat Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva valitus 1. Lulu Ranne, Hämeenlinna

Lisätiedot

Kansainvälinen romanipäivä mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen EU:ssa

Kansainvälinen romanipäivä mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen EU:ssa EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2015)0095 Kansainvälinen romanipäivä mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Tuomio joukkotuhontaa koskevassa rikosasiassa Syyttäjä > Francois BAZARAMBA (R 09/404)

Tuomio joukkotuhontaa koskevassa rikosasiassa Syyttäjä > Francois BAZARAMBA (R 09/404) ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 TIEDOTE 11.6.2010 Tuomio joukkotuhontaa koskevassa rikosasiassa Syyttäjä > Francois BAZARAMBA (R 09/404) 1. OIKEUDENKÄYNNISTÄ JA TUOMION TILAAMISESTA Porvoon käräjäoikeus

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 49/2006 25.8.2006 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Ministeriö on 14.11.2005 antanut yli-insinööri A:lle

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

AUSCHWITZ - BIRKENAU

AUSCHWITZ - BIRKENAU AUSCHWITZ - BIRKENAU Leirien historiaa Auschwitz oli Krakovan läheisyydessä sijainnut saksalaisten rakentama keskitysleiri, tai oikeastaan leirien verkosto. Se muodostui suurimmaksi toisen maailmansodan

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kiitän Teitä tästä minulle merkittävästä vaalituloksesta.

Kiitän Teitä tästä minulle merkittävästä vaalituloksesta. Hyvät naiset ja herrat, arvoisat kollegat Kiitän Teitä tästä minulle merkittävästä vaalituloksesta. Suurimmalle osalle Teistä olin tähän vaaliin saakka parlamentin erään toisen puolueryhmän puheenjohtaja.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot