Ihmisoikeudet ja kansanvainot. Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto
|
|
- Väinö Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihmisoikeudet ja kansanvainot 1 Dos. Eero Kuparinen, Turun yliopisto Niin tuhoisia ja tuomittavia kuin sodat ihmiskunnan historiassa ovatkin olleet, on sodan kauhuista osattu eräissä tapauksissa myös oppia. Tämä pätee erityisesti kahteen 1900-luvun maailmanpaloon, ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Ensimmäinen maailmansota vahvisti pyrkimyksiä kieltää sodan käyttö valtioiden välisissä suhteissa. Jo Kansainliiton peruskirja vuodelta 1919 rajoitti pitkälti valtioiden oikeutta aloittaa sota. Pariisissa vuonna 1928 solmittu ns. Kellog-Briandin sopimus puolestaan tuomitsi sodat. Sopimus kielsi sodan kansainvälisen politiikan välineenä. Jatkossa sota on ollut hyväksyttävä vain itsepuolustustarkoituksessa tai Kansainliiton ja nyttemmin YK:n puitteissa tapahtuvana kollektiivisena pakotuskeinona. Toisen maailmansodan kauhut vahvistivat puolestaan ihmisoikeuksia. Nürnbergin kansainvälinen sotarikosoikeudenkäynti toi kansainväliseen rikosnormistoon uuden kategorian, rikokset inhimillisyyttä vastaan. Sotarikolliseksi katsottava henkilö voitiin nyt tuomita rikoksista ihmisyyttä vastaan, vaikkei hän olisi toiminnassaan rikkonut oman maansa voimassa olevia lakeja, ja vaikka hän olisi toiminut kuuliaisuusvelvollisuutensa puitteissa, esimerkiksi esimiehen velvoittavien käskyjen mukaisesti. Tämänkaltainen uusi lain tulkinta voidaan ymmärtää ihmisoikeuksien aiempaa voimakkaampana painottamisena. Ihmisoikeuksien nähtiin ylittävän rikoslain. Niihin voitiin vedota rikoslaista huolimatta. Ihmisarvon perusteella jokaiselle yksilölle kuuluviksi katsotut luovuttamattomat perusoikeudet saivat kirjoitettuina oikeussäädöksinä ilmaisunsa jo Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa vuonna 1776, Ranskan suuren vallankumouksen ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna 1789 sekä Yhdysvaltojen perustuslakiin vuonna 1791 liitetyssä Bill of Rights -oikeuksien luettelossa. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyihin asti näiden luovuttamattomien perusoikeuksien turvaaminen oli kuitenkin levännyt vain kunkin valtion sisäisten lainsäädäntötoimien varassa. Toisen maailmansodan jälkeen näiden oikeuksien turvaamiseksi on pyritty luomaan kansainvälisoikeudellisia takeita. Toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälisen oikeuden kehitys ihmisoikeuksien turvaamiseksi perustuu suurelta osin Yhdysvaltojen presidentti Franklin D.
2 2 Rooseveltin ja Englannin pääministeri Winston Churchillin elokuussa 1941 antamaan ns. Atlannin julistukseen, julistukseen liittoutuneitten sodanpäämääristä. Tämän pohjalta myös Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan otettiin eräitä yleisluonteisia määräyksiä ihmisoikeuksista. Tämän lisäksi Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Ihmisoikeuksista sekä niihin liittyvistä kysymyksistä on 1940-luvun jälkeen annettu useitakin julistuksia ja tehty myös kansainvälisiä sopimuksia. Näistä merkittävimpiin kuuluu eittämättä myös Haagissa äskettäin toimintansa aloittaneen Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö. Perussäännön allekirjoitti 139 valtiota. Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) on ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu kansainvälinen oikeusistuin, jolla on yleinen toimivalta kaikkein vakavampien kansainvälisten rikosten suhteen. Näihin on luettavissa joukkotuhonta, ihmisyyteen kohdistuvat rikokset sekä vakavat sotarikokset. Tuomioistuimen pohjaa työnsä ns. Rooman perussääntöön ja sitä täydentäviin tulkintaohjeohjeisiin. Niissä määritellään tarkoin niin joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan kuin sotarikoksetkin. Termi joukkotuhonta on Suomen kieleen vakiinnutettu käännös englanninkielisestä termistä Genocide. Rooman perussääntöä täydentävien tulkintaohjeiden 7. artiklassa määritellään mm. joukkotuhonnaksi katsottava surmaaminen. Joukkotuhonnassa on kysymys yhden tai useamman tiettyyn kansalliseen, etniseen, rodulliseen tai uskonnolliseen ryhmään kuuluvan henkilön surmaamisesta, kun rikoksentekijän tarkoituksena on kyseisen kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen tässä sen ominaisuudessa joko kokonaan tai osittain. Joukkotuhonnan piiriin katsotaan kuuluvan myös vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen, sellaisten elinehtojen asettaminen, joiden tarkoituksena on ryhmän fyysinen hävittäminen, sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, joiden tarkoituksena on syntyvyyden ehkäiseminen sekä lasten siirtäminen pakolla. Artiklassa rikoksista ihmisyyttä vastaan rikoksiksi määritellään väestön karkottaminen tai pakolla siirtäminen. Määritelmänsä saa myös rikokseksi ihmisyyttä vastaan katsottava vaino. Sen tuntomerkit täyttyvät, jos rikoksentekijä on estänyt törkeästi ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti yhden tai useamman henkilön perusoikeuksien toteutumisen. Rikoksentekijä on kohdistanut vainon kyseisiin
3 3 henkilöihin ryhmän tai yhteisön ominaisuuksien vuoksi tai sen ryhmään tai yhteisöön sellaisenaan. Edellytyksenä on myös, että vaino on kohdistettu kyseisiin henkilöihin poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin tai uskonnon tai sukupuolen perusteella. Kansanvainot ja rikokset ihmisyyttä vastaan on kriminalisoitu tänään jo tiheällä kansainvälisen lainsäädännön artiklojen, pykälien ja momenttien verkostolla. Toisen maailmansodan jälkeen käydyt paikalliset sodat siviiliväestöön kohdistuneine veritekoineen - ennen kaikkea Kambodshan, Ruandan ja Jugoslavian murhenäytelmät - ovat ymmärrettävästi edistäneet edellä mainitun lainsäädännön toteutumista. Lienee kuitenkin kiistatonta, että ko. lainsäädännön syntyyn ja kehitykseen on vaikuttanut ennen kaikkea Hitlerin Saksan juutalaisvainojen huipentuminen 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaksi. Holokaustilla on oma keskeinen sijansa maailman kansanvainojen historiassa. Niiden päättymisestä tulee ensi keväänä kuluneeksi 60 vuotta - kaksi sukupolvea. Muistovuoteen valmistautuessa on varmasti syytä tuoda esille myös kysymys holokaustin ainutlaatuisuudesta. Se liittyy niin holokaustin taustaan, arvostukseen kuin myös kysymykseen siitä, mikä asema holokaustilla on maailmanhistoriassa: onko holokaustilla kilpailijoita, vai voidaanko sitä pitää omassa lajissaan ainutlaatuisena historiallinen tapahtumana. Tämän tietäminen on tärkeää, ei vain arvioitaessa holokaustin merkitystä maailmanhistoriassa, vaan myös juutalaisten omassa historiassa. Kysymystä holokaustin ainutlaatuisuudesta voidaan tarkastella useammastakin näkökulmasta. Aihetta on seikkaperäisesti tutkinut mm. Steven T. Katz laajassa teoksessaan Holocaust in Historical Context (1994). Otan ensimmäisenä esille holokaustin aiheuttamien kuolonuhrien suhteellisen osuuden juutalaisten väestöpohjasta. Jos otetaan lähtökohdaksi holokaustissa surmansa saaneiden juutalaisten lukumääräksi yleisimmin esitetty 6 miljoonaa, niin voidaan laskea, että saksalaiset surmasivat koko maailman juutalaisista noin 40%. Laskelmassa on lähdetty olettamuksesta, että maailman juutalaisten lukumäärä olisi ollut toisen maailmansodan aikaan noin 15 miljoonaa. Aivan tarkkaa määrää ei tunneta. Yleisimmin lukumäärän on arvioitu liikkuneen miljoonan rajoissa. Jos kokonaismäärä on ollut 17 miljoonaa, niin vastaavasti holokaustin tuhojen osuus laskee noin 35%:iin. Jos sen sijaan puhumme vain Euroopan juutalaisista, niin tällöin holokaustin vaikutus nousee noin 65%:iin.
4 4 Juutalaisten kolmetuhatvuotinen historia tuntee joukon tapahtumia, jotka koettelivat hyvinkin voimakkaasti juutalaisten väestöpohjaa. Voimme kysyä, löytyykö juutalaisten historiasta jotain holokaustiin verrattavaa tai jopa sen ylittävää. Otan ensimmäiseksi vertauskohteeksi assyrialaisten suorittamat juutalaisten pakkosiirrot 700-luvun alkupuolella ennen ajanlaskumme alkua. Assyrialaiset sovelsivat tällöin valtansa alle alistamiinsa juutalaisiin heille yleistä väestönsiirtopolitiikkaa, jolla he rauhoittivat valtaamiaan alueita. Pelkkä maahan ei kapinoi, jos väestö siirretään pois. Assyrialaiset kohdistivat juutalaisiin kolme pakkosiirtoaaltoa, joiden aikana huomattava osa väestöstä siirrettiin Assyriaan. On arvioitu, että assyrialaiset olisivat pakkosiirtäneet näiden kolmen siirron aikana noin 20-53% maailman kaikista juutalaisista pois kotiseuduiltaan. Edellä mainitut luvut eivät ole missään määrin varmoja, eivätkä myöskään ainoita esitettyjä. Tutkijat eivät ole yksimielisiä, eivät pakkosiirrettyjen määrästä, eivätkä myös alueella pakkosiirtojen aikaan asuneiden juutalaisten kokonaismäärästä. Vaikka edellä mainitut pakkosiirrettyjen osuudet ovatkin korkeita ja pakkosiirroilla on ollut huomattava merkitys oman aikansa juutalaisten yhdyskuntien elämään, niitä ei voi kuitenkaan verrata holokaustiin. Assyrialaisten toimilla on myös eräs varsin perustavanlaatuinen ero holokaustiin verrattuna: assyrialaiset eivät surmanneet juutalaisia. Heidän pakkosiirtonsa oli menetys alueen juutalaisasutukselle, suonenisku, mutta pakkosiirretyt säilyttivät silti henkensä ja saivat jopa jatkaa oman uskontonsa harjoittamista. Juutalaisten historia tuntee antiikin ajalta myös toisen pakkosiirtovaiheen, babylonialaisten toimeenpanemat pakkosiirrot runsas vuosisata myöhemmin. Näiden vaikutusten laskeminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin assyrialaisten pakkosiirtojen kohdalla. Laskentatavasta riippuen Babylonian pakkosiirtojen vaikutuksen on arvoitu liikkuneen 9-40 %:n rajoissa. Kolmas juutalaisia raskaasti koetellut tapahtumasarja oli ns. juutalaissota, Bellum Iudacum vuosina Juutalaiset nousivat kapinaan roomalaisia vastaan seurauksella, että kapina kukistettiin verisesti. On arvioitu, että alueen juutalaisten väestötappio olisi liikkunut eri laskentatavasta riippuen 20-50%:n rajoissa. Näiden lukujen yhteydessä on otettava kuitenkin huomioon, että ko. prosenttiosuus ei koske
5 5 enää koko maailman juutalaisia vaan ainoastaan Israelin maan juutalaisia. On arvioitu, että tuohon aikaan Israelin maan ulkopuolella asuneiden diasporajuutalaisten määrä olisi ollut jopa kaksinkertainen Israelissa asuneiden juutalaisten määrään nähden. Neljäs Israelin maan juutalaisasutusta voimakkaasti verottanut tapahtumasarja oli ns. Bar Kokhba -kapina 130-luvulla. Tämän roomalaisten kukistaman kapinan yhteydessä kuolleiden juutalaisten osuuden on arvioitu nousseen noin 30%:n alueen väestöstä. Eli Bar Kokhba -kapinan kukistaminen olisi merkinnyt noin 10%:n menetystä koko maailman juutalaisten kokonaismäärässä. Tiedämme juutalaisten joutuneen useaan otteeseen valtaväestön väkivallan kohteeksi myös näiden antiikin ajan välikohtausten jälkeen. Juutalaisiin kohdistettua väkivaltaa esiintyi etenkin keskiajalla, mutta Itä-Euroopassa vielä uudemmalla ajalla ja uusimmalla ajallakin. Niiden yhteydessä aiheutettujen väestömenetysten suhteellinen osuus ei nouse kuitenkaan edes lähellekään edellä mainittuja lukuja. Edellä esitetyn valossa näyttäisi siltä, että holokausti edustaisi juutalaisten historiassa jotain aivan uutta. Edellä mainittujen tapausten yhteydessä esitetyt tilastolliset arviot menetysten suhteellisesta osuudesta ovat kuitenkin sitä luokkaa, että emme voi täysin kiistatta puhua holokaustin tilastollisesta yhteismitattomuudesta aiempien kauheuksien kanssa. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi assyrialaisten ja babylonialaisten suorittamiin pakkosiirtoihin verrattaessa korkeat tappioluvut on saatu vain rinnastamalla pakkosiirtojen aiheuttamat väestömenetykset ja väestön surmaaminen. Korostettakoon vielä, että edellä mainitussa vertailussa liikutaan pelkästään tilastollisella pohjalla, eli operoidaan vain luvuilla. Pelkkien lukujen valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että holokausti ei olisi ollut juutalaisten historiassa mitään täysin ainutkertaista. Edellä holokaustin tilastollista merkitystä kartoitettiin vain juutalaisten historian osalta. Tarkastelen seuraavassa kysymystä, löytyisikö muiden kansojen historiasta kilpailijoita holokaustille. Tässä yhteydessä ehkä yleisimmin esitetty esimerkki liittyy armenialaisten kohtaloon ensimmäisen maailmansodan aikana. Armenialaisten keskuudessa oli syntynyt 1800-luvun loppupuolella kansallisuusliike ajamaan heidän
6 oikeuksiaan. Tämä johti Turkin armenialaisten kansannousuyrityksiin ja jatkossa myös turkkilaisten koviin otteisiin maan armenialaisia kohtaan. 6 Kovat otteet huipentuivat vuosina Turkin armenialaisten kansanmurhaksi. Sen mittasuhteista kiistellään yhä. Turkkilaisen historiankirjoituksen esittämän näkemyksen mukaan kuolleita ei voinut olla enempää kuin Tämäkin luku on kolme kertaa suurempi kuin Turkin hallituksen aikanaan ilmoittamat viralliset luvut. Läntinen historiantutkimus on lähtenyt kuitenkin paljon suuremmista luvuista. Joissakin yleisteoksissa näkee esitettävän niinkin suurta lukua kuin 1,5 miljoonaa. Tätä pidetään kuitenkin ylimitoitettuna. Todennäköisimpänä surmattujen maksimimääränä on pidettävä lukua Minimimäärä olisi noin Kun luvut suhteutetaan Turkin armenialaisten kokonaismäärään, niin surmattujen osuus liikkuu laskentatavasta riippuen 32-53%:n rajoissa. Luvut ovat korkeita. Huomattakoon, että edellä mainitussa armenialaisten kokonaismäärässä ovat mukana ainoastaan Turkin armenialaiset, eivät maailman kaikki armenialaiset. Toista hieman eri tyyppistä väestötuhoa edustaa Amerikan alkuperäiskansojen luvulla kokema kohtalo. Tästähän eurooppalaiset siirtomaaimperiumin rakentajat voidaan laittaa vastuuseen ainakin osittain. Amerikan intiaanien menetysten yhteydessä liikutaan jo aivan erilaisissa luvuissa kuin edellä. On arvioitu, että Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan alkuperäisväestön määrä olisi ollut 1400-luvun lopussa niinkin korkea kuin 112 miljoonaa. Vuosisata myöhemmin intiaaniväestöä oli jäljellä enää 4-5 miljoonaa. Eli näiden lukujen perusteella voimme todeta Amerikan alkuperäisväestön määrän laskeneen vuosisadassa jopa yli 96%. Väestömäärän pieneneminen tuntuu todella hurjalta. Tulosta on pidettävä kuitenkin melko luotettavana, sillä se perustuu lukuisiin aluekohtaisiin laskelmiin. Pelkkien tilastolukujen perusteella Amerikan intiaanin väestökatoa voi pitää historian pahimpana tunnettuna demografisena katastrofina. Kokonaismäärältään se ylittää holocaustin moninkertaisesti. Näitä kahta katastrofia verrattaessa on kuitenkin syytä huomata, että Amerikan intiaanien väestökadon aiheuttivat ennen kaikkea eurooppalaisten mukanaan tuomat tartuntataudit. Tietoista surmaamista esiintyi sittenkin vähemmän. Hieman samanlaisesta ilmiöstä on kysymys myös Australian aborginaaliväestön kohdalla. Myös se kärsi huomattavan väestömenetyksen jouduttuaan tekemisiin
7 7 länsimaisen kulttuurin ja sen edustajien kanssa. On arvioitu, että Australian alkuperäisasukkaiden määrä olisi laskenut 1700-luvun lopulta 1920-luvulle tultaessa noin 60-80%. Syyt väestökatoon olivat moninaiset. Tasmanian aborginaaleille kävi vieläkin huonommin. Sen seurauksena, että länsimaiset maahanmuuttajat asettuivat Tasmaniaan 1800-luvulla, koko Tasmanian aborginaaliväestö kuoli sukupuuttoon. Menetysprosentti on siten täydet 100%. Edellä mainittujen katastrofien yhteydessä esitetyt prosenttiluvut osoittavat, että yleismaailmallisessa mittakaavassa holokausti ei ole tilastollisesti määriteltynä ainutlaatuinen. Edellä on jo todettu holokaustin aiheuttaman väestömenetyksen nousseen noin 65%:iin koko Euroopan juutalaisten määrästä. Eräiden alueiden osalta luvut nousivat kuitenkin suuremmiksi. Hollannin juutalaisista holokaustissa menehtyi 80%, Puolan juutalaisista 92% ja Liettuan juutalaisista noin 95-96%. Samalle tasolle ja jopa ylikin päästään kuitenkin sekä Amerikan intiaaniväestön ja Tasmanian aborginaalien väestömenetyksiä laskettaessa. Edellä mainittujen esimerkkien perusteella voikin todeta, että puhtaasti lukujen varassa operoitaessa holokausti ei ollut yleismaailmallisestikaan arvioiden ainutlaatuinen tapahtumasarja. Holokaustin ainutlaatuisuutta maailmanhistoriassa arvioitaessa meidän ei tule kuitenkaan pitäytyä vain lukuihin, vain väestötuhojen matemaattiseen puoleen. On syytä tutkia myös holokaustin ainutlaatuisuutta sen tarkoituksellisuuden kannalta, tarkastella holokaustia juutalaisten kansanmurhaan - joukkotuhontaan - tähdänneenä toimenpiteenä. Onko Hitlerin holokausti tässä mielessä ainutlaatuinen? Edellä mainittu joukkotuhonnan määritelmä perustuu Yhdistyneiden kansakuntien varsin suppeaan kansanmurhan määritelmään vuodelta Sen mukaan joukkotuhonnassa on kysymys tarkoituksesta hävittää kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä. Kuten tiedämme, juutalaisten historia on ollut viimeisten kahdentuhannen vuoden ajan varsin voimakkaasti väkivaltaisen antisemitismin leimaamaa. Juutalaisia on vainottu, heitä on poltettu, hukutettu, hirtetty, lynkattu, ammuttu tai surmattu monella muulla tavalla. Hitlerin vuosiin asti nämä toimet ovat kohdistuneet juutalaisiin kuitenkin aina vain yksilöinä tai pieninä ryhminä. Ne ovat kohdistuneet kerrallaan korkeintaan jonkin asuinalueen, kaupungin tai kylän juutalaisiin. Ennen holokaustia ei
8 8 esiintynyt koskaan tietoista pyrkimystä surmata laajemman maantieteellisen alueen, esimerkiksi koko maan juutalaisväestöä. Tässä mielessä Hitlerin holokausti oli juutalaisten historiassa jotain aivan uutta. Holokaustia voi pitää totaaliseen tuhoon pyrkivän kansanmurhaluonteensa johdosta ainutlaatuisena tapahtumasarjana juutalaisten historiassa. On kuitenkin vielä syytä kysyä, kuinka ainutlaatuinen holokausti on ollut koko maailman historiassa? Onko vastaava löydettävissä muiden kansojen vaiheista? Kun puhutaan Hitlerin juutalaisvainoista, näiden rinnalle nostetaan yleisimmin Stalinin terrori. Stalinin ajan Neuvostoliiton vainojen verisyydestähän on tuotu esiin hyvinkin korkeita lukuja. Neuvostoliittolainen Nobel-kirjailija Alexandr Solzenitsyn on esittänyt teossarjassaan Vankileirien saaristo Stalinin leireillä kuolleiden kokonaismääräksi 40 miljoonaa henkeä. Sama luku päätyi 1990-luvulla myös venäläisiin koulukirjoihin. Viime aikoina julkisuudessa on esiintynyt myös pienempi luku, 32 miljoonaa. Venäjän poliittisten vainojen uhrien maineenpalautuskomissio on arvioinut, että kommunistien mielivalta olisi vaatinut 32 miljoonaa uhria Neuvostoliiton perustamisen ja toisen maailmansodan päättymisen välisenä aikana. Stalinin ajan vainojen verisyyttä ei voi kiistää. Hitleriä ja Stalinia verratessa on kuitenkin syytä muistaa, että Stalin oli hirmuhallitsijana Hitleriä huomattavasti laajaalaisempi. Stalinin terrori oli täyttä mielivaltaa ja vainojen uhreiksi pääsivät kaikki, jotka olivat Stalinin mielestä väärään aikaan väärässä paikassa. Stalinin vainojen uhreiksi kelpasivat niin ukrainalaiset, juutalaiset, aristokraatit, tataarit, kulakit, vanhat bolshevikit, Volgan saksalaiset, Itä-Karjalan suomalaiset, ingushit, tavalliset talonpojat, valtion virkailijat, puoluevirkailijat, puolueen jäsenet, akateemiset ja monet, monet muut. On huomattava myös, että vain pieni vähemmistö Stalinin uhreista surmattiin tietoisesti teloittamalla, valtaosa menetti henkensä vankileireillä nälän, sairauksien ja pakkotyön uuvuttamina. On huomattava myös, että Stalin ei pyrkinyt missään yhteydessä jonkin tietyn ryhmän totaaliseen, fyysiseen tuhoamiseen. Kuolema on tietysti aina samanarvoinen, kuolipa vankileirillä nälkään tai tuhoamisleirillä kaasukammioon. Mitä olen edellä todennut Stalinin vainoista, ei tarkoita sitä, että hän olisi pienempi syntinen kuin Hitler. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on vainojen erilaisesta luonteesta. Voi sanoa, että kärsimystä ympärilleen levittävänä
9 hirmuhallitsijana Stalin on maailmanhistoriassa numero ykkönen. Hänelle kuuluu ehdoton kärkisija. Stalinin rinnalla Hitler on tässä suhteessa vain lähes harrastelija. 9 Harkitun kansanmurhan toteuttajana Hitlerin hallinto nousee sen sijaan ylhäiseen yksinäisyyteen, ei vain lukumäärällisesti arvioituna, vaan myös laadullisesti. Ennen holokaustia historiasta ei löydy yhtään ainoaa esimerkkiä siitä, että jokin valtio olisi ottanut tavoitteekseen tuhota tieten tahtoen fyysisesti jonkin tietyn ihmisryhmän, sen kaikki miehet, naiset, lapset, nuoret, vanhat, terveet ja sairaat ja turvautunut tässä kaikkiin mahdollisiin valtiolla käytettävissä oleviin keinoihin. Tässä mielessä holokaustia on pidettävä ainutlaatuisena tapahtumana maailmanhistoriassa. Vain Kolmannen valtakunnan valtapiirissä asuneet juutalaiset ovat joutuneet tällaisen kaikenkattavan, ehdottoman, totaaliseen tuhoamiseen tähdänneen kansanvainon kohteeksi. Juutalaisiin kohdistetun kansanmurhan ainutlaatuisuus on tosin pyritty kiistämään myös Kolmannen valtakunnan kontekstissa. On kysytty esimerkiksi, erosiko romaniväestön kohtalo Hitlerin Saksassa olennaisesti juutalaisten kohtalosta. Hitlerin Saksan vainoissa surmattujen romanien määrän on arvioitu liikkuneen noin ja rajoissa. Eikö määrä oikeuttaisi puhumaan holokaustia vastaavasta kansanmurhasta myös romanien tapauksessa? Kysymys romanien asemasta Hitlerin holokaustissa on ollut tutkimuksellinen kiistan aihe ja on sitä edelleenkin. On tutkijoita, jotka katsovat, että koska romaneja kaasutettiin Auschwitzissa samalla tavoin kuin juutalaisia, niin holokaustin käsite olisi laajennettava koskemaan myös heitä. He edustavat näkemystä, että saksalaiset vainosivat myös romaneja rodullisista syistä. Näkemyksen vastustajat korostavat puolestaan sitä, että vaikka romaneja surmattiinkin, niin romanien tapauksessa saksalaisilla ei tiedetä olleen juutalaisten surmaamista vastaavaa suunnitelmaa kaikkien romanien surmaamiseksi. Romanien erilaista statusta korostettaessa on painotettu mm. sitä, että romaneja tuhoamisleireille lähettäessään saksalaiset eivät olisi toimineet systemaattisesti. On selitetty, että romanit koettiin taakaksi yhteiskunnalle, josta saksalaiset pyrkivät tarvittaessa vapautumaan. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut samalla intensiteetillä kuin juutalaisten vainoaminen. Intensiteetin puutteesta kertoisi mm. se, että suuri osa Saksan valtapiirin romaneista pystyi välttämään kiinniottamisen ja tuhoamisleireille
10 10 lähettämisen. Voisi sanoa, että tämän näkemyksen mukaan juutalaisten ja romanien eroa oli yksinkertaisuudessaan se, että juutalaisen olemassaolo koettiin vaaraksi arjalaiselle yhteiskunnalle, mutta romanien olemassaolo vain taakaksi. Edellä mainitun tutkijoiden keskuudessa periaatteessa edelleen jatkuvan kiistan yhteydessä on käytetty kovaakin kieltä. Holokaustia vain tiukasti juutalaisten kansanmurhaksi rajaavia juutalaisia tutkijoita on syytetty ekslusiivisuudesta, muiden ulossulkemisesta, eli tässä tapauksessa muiden kansojen kärsimysten vähättelystä, siitä että korostaessaan holokaustin juutalaisuutta, nämä ovat painaneet samalla muut kansanvainot niin sanotusti toisen luokan kansanvainoiksi. Edellä mainitut syytteet kumpuavat ymmärrettävästi Hitlerin Saksan muihin kuin juutalaisiin kohdistuneesta terrorista. Tähän terroriin verrattunahan juutalaisten menetykset jäivät ihmishengissä laskettuna ehkä jopa toiselle sijalle, lukumääräisesti vain toiseksi eniten kärsineeksi etniseksi ryhmäksi. Saksalaistenhan on arvioitu aiheuttaneen Neuvostoliiton siviiliväestölle jopa 7 miljoonan hengen menetykset. Myös surmattujen puolalaisten osuus - niiden puolalaisten, jotka eivät olleet juutalaisia - on huomattava. Näiden lukumäärän on arvioitu nousseen jopa 3 miljoonaan henkeen. Ko. lukujen valossa on ymmärrettävää, että etenkin itäeurooppalaiset tutkijat - venäläiset ja puolalaiset - haluaisivat puhua Hitlerin holokaustin yhteydessä halusta tuhota myös rodullisesti alempiarvoisimmiksi koetut slaavit. Tämä laajentaisi holokaustin sulkemaan sisäänsä juutalaisten ohella myös muita ryhmiä. Tässä yhteydessä on syytä ottaa esille myös Saksan ns. Historikerstreit - historioitsijasota ja sen yhteydessä esille tuotu kielteinen kanta holokaustin ainutlaatuisuuteen. Historioitsijasodallahan ymmärretään Saksan liittotasavallassa vuonna 1986 käynnistynyttä historiapoliittista keskustelua. Muutaman vuoden lehdistössä ja alan aikakauskirjoissa vellonut keskustelu lähti liikkeelle länsiberliiniläisen fasismintutkija professori Ernst Nolten sanomalehtiartikkelista kesäkuulta Nolte esitti artikkelissaan kysymyksen, josta tuli koko Historikerstreitin sytystyslanka ja keskeinen kiistanaihe: Oliko holokausti ainutlaatuinen rikos, jolle ei löydy vertaista maailmanhistoriassa? Nolte kysyi, eikö Stalinin Vankileirien saaristo, Stalinin terrorijärjestelmä ollut sittenkin alkuperäisempi innovaatio kuin Hitlerin Auschwitz. Bolshevikkien toteuttama
11 11 luokkamurha edelsi joka tapauksessa kronologisesti, faktisesti ja loogisesti kansallissosialistien suorittamaa rotumurhaa. Nolte kysyi, ryhtyikö Hitler "aasialaiseen tekoonsa" - jolla nimellä Nolte kutsui juutalaisten kansanmurhaa- koska hän ja muut kansallissosialistit pelkäsivät olevansa itse samanlaisen aasialaisen teon potentiaalisia uhreja. Nolten mielestä holokausti oli itse asiassa itsepuolustuksellinen teko, ja koska Stalinin terrori oli alkuperäisempi, Hitlerin juutalaisvainot olivat vain suhteellinen, "aasialainen teko". Juutalaisvainot olivat Nolten mielestä "aasialainen teko" myös siinä mielessä, ettei tällainen väkivalta kuulunut Nolten mukaan normaalisti saksalaiseen elämänmuotoon. Nolte perusteli Kolmannen valtakunnan radikaalia juutalaispolitiikka myös sillä, että juutalaiset olisivat itse asiassa julistaneet Saksalle sodan, kun juutalaisten maailmankongressin presidentti Chaim Weizmann oli ilmoittanut toisen maailmansodan alussa järjestönsä tukevan Ison-Britannian sotaponnistuksia. Tällä perusteella Saksa kävi puolustussotaa juutalaisia vastaan. Tämä oli näkemys, joka oli voimakkaasti esillä jo sotavuosien Saksassa. Tutkijoiden piirissä Nolte ja hänen näkemyksensä ovat saaneet kannatusta vain varsin niukalti. Mitä edellä on todettu holokaustin ainutlaatuisesta tai pikemminkin ennenkokemattomuudesta maailmanhistoriassa, niin sen perusteella voi sanoa, että näkemys on hyväksytty ainakin tietyissä rajoissa. Vastaväitteitäkin on esiintynyt, mutta nekään eivät ole täysin kiistattomia. Holokaustin ennenkokemattomuudesta antisemitismin historiassa ollaan kuitenkin yksimielisiä. Vaikka juutalaisten historia onkin ollut varsin raa an antisemitismin sävyttämää, niin vastaavaa ilmiötä sieltäkään ei löydä. Edellä mainittuun problematiikka liittyy myös kysymys, onko holokaustia mahdollisuus selittää antisemitismin aiemmalla historialla? Päällisin puolin tämä vaikuttaa varsin turhalta kysymykseltä. Eikö ole itsestään selvyys, että holokaustissa oli kysymys vanhan vuosisataisen antisemitismin äärimmilleen viedystä toteutuksesta Hitlerin Saksassa. Kaikki tutkijat eivät näe asiaa kuitenkaan näin, ja tässä onkin holokaustin tutkimukseen liittyvä tutkimuksellinen vedenjakaja erottamassa toisistaan holokaustin syiden traditionaalista tulkintaa ja toisaalta ns. uusia tulkintoja. Traditionaalinen tulkinta etsii holokaustin syitä Saksan historiasta, mm. vanhasta antisemiittisestä traditiosta. Uudet tulkinnat puolestaan nostavat holokaustin syyksi mm. yleisen modernismin kriisin - ja tähän liittyen mm. rotutieteen nousun.
12 12 Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka etäällä toisistaan nämä kaksi tulkintaa itse asiassa ovat. Holokaustin toteutuksen takana ollut kansallissosialistinen ideologia sisälsi sekä sitoutumisen traditioon että suuntautumisen tulevaisuuteen. Tuhoa tuottava juutalainen basilli ja juutalaisten maailmanherruutta tavoitteleva juutalainen salaliittolainen voidaan sittenkin nähdä vain Hitlerin Saksan juutalaiskuvan kahtena eri aspektina. On mielenkiintoista huomata, että Hitlerin Saksan juutalaispolitiikan voimakkaan rasistisesta luonteesta huolimatta sotavuosien tiukentunutta suhdetta juutalaisiin ei myyty saksalaisille rasismilla vaan pikemminkin vanhalla traditionaalisella antisemitismillä juutalaisten salaliittoteorioineen ja maailmanvalloitussuunnitelmineen. Historioitsija Saul Friedländer on tuonut tähän liittyen uuden termin kuvaamaan Hitlerin holokaustiin päättynyttä antisemitismiä. Termi on raamatullishenkinen lunastusantisemitismi, Erlösungsantisemitismus, redemptive antisemitism. Surmaamalla juutalaiset Hitlerin Saksa vapautuisi saksalaiselle yhteiskunnalle uhaksi nähdyistä juutalaisista ja lunastaisi siten kansalleen pelastuksen. Otan vielä lopuksi esille kiistan holokaustin yhteydessä käytetystä määritteestä ainutlaatuinen. Myös määritettä ainutlaatuinen on kritisoitu. On todettu, että itse asiassa termi viittaa myös tulevaisuuteen. Sen mukaan holokausti on ollut kerran, mutta ei voisi toistua. Tässä yhteydessä on kysytty, eikö termi ennenkokematon kuvaisi holokaustia paremmin. Se jättäisi tulevaisuuden auki. Näin varmaan onkin. Tässä on syytä lainata arvostetun israelilaisen holokaustin tutkija Yehuda Bauerin näkemystä holokaustin luonteesta. Bauerin mukaan holokausti on ainutlaatuinen, mutta ei välttämättä ainutkertainen, eli Bauer pitää holokaustin uusiutumista mahdollisena. Bauer on todennut, että tapahtumat tapahtuvat, koska ne ovat mahdollisia. Jos ne tapahtuvat kerran, niiden on mahdollista tapahtua myös toiste. Tässä mielessä holokausti ei ole ainutlaatuinen, vaan varoitus tulevaisuudelle. Valitettavaa vain on, että tätä varoitusta ei ole kuultu. Toisesta maailmansodan jälkeisistä tapahtumista eri puolilta maailmaa tiedämme, että kansanvainot olleet arkipäivää myös holokaustin jälkeisessä maailmassa. Voi tietysti uskoa toiveikkaasti, että ihmiskunta oppisi jotain erehdyksistään, mutta tämä on ehkä liian optimistinen näkemys. Puhuttaessa kansainvainoista ja suhtautumisesta ihmisoikeuksiin meidän on ihmiskunnan historian osalta kuitenkin valittaen todettava: Vestigia terrent, jäljet pelottava!
13 13
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotTurvattomuus työelämässä, väkivalta
Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotIhmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen
Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotTiedätkö lasten ihmisoikeuksista?
Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
Lisätiedotopettaja Isak Penzev 4.10.2012
1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa
LisätiedotB8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5
B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotRising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen
Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Lisätiedotovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen
Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Lorenzo Fontana ENF-ryhmän puolesta
9.2.2017 A8-0228/102 102 Lorenzo Fontana ENF-ryhmän puolesta Johdanto osan 4 kappale (4) Terrorismin uhka on kasvanut ja muuttunut nopeasti viime vuosina. Henkilöt, joita tarkoitetaan nimityksellä terrorismiin
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotNäkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn. Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO)
Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 29.11.2018 Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO) Sisältö 1. Aluksi 2. Kansainvälinen näkökulma 3. Kansallinen
LisätiedotMitä ihmisoikeudet ovat?
ihmisoikeusetiikka = Mitä ihmisoikeudet ovat? Katse s. 158-164) Ihmisoikeudet ovat ihmisinä kuuluvia oikeuksia. Jos ihmisellä ei olisi mitään oikeuksia, hänestä voitaisiin tehdä esim. orja, ja hänetkin
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotJEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Sananvapaus oikeutena Sananvapauden rajat ja rajoittaminen Sotapropagandan kielto Kiihottaminen
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian
LisätiedotGTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät
GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotErilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto
Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään
LisätiedotVäkivallan vähentämisohjelma Suomessa
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2004/0150(COD) 11.11.2004 LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat YK:n ihmisoikeuspuolustajan määritelmä Puolustajien vaikutus ihmisoikeuksien kehitykseen
LisätiedotMiksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotMiksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto
Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: IHMISOIKEUKSIEN HISTORIAA JA KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: IHMISOIKEUKSIEN HISTORIAA JA KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA Kuvitus: Miina Pohjolainen TÄMÄN LUENNON SISÄLTÖ Ihmisoikeusajattelun kehityksen perusteet Maailmansodat,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAINEISTO 4. Serbejä karkotetaan Itsenäisestä Kroatian valtiosta (natsi-saksan satelliittivaltio)
AINEISTO 4 Toisen maailmansodan aikana miljoonat ihmiset joutuivat joukkoteloitusten, karkotusten, nälkiintymisen, pakkotyön, keskitysleirien ja pommitusten uhreiksi. Pakolaiset ja häädetyt Serbejä karkotetaan
Lisätiedot1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä.
II Diktatuurien nousu ja toinen maailmansota 5 Diktaattorit ottavat vallan, s. 71 1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä. Kaikissa maissa oli vahva pakkovaltakoneisto,
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotSUOMI ON OIKEUSVALTIO
SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö
Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,
LisätiedotVäkivallan vähentäminen Porissa
Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi
LisätiedotSuomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.
Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(96)43 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 1: RASISMIN, MUUKALAISVIHAN, ANTISEMITISMIN JA SUVAITSEMAT
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
LisätiedotSAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotMARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.
MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen
LisätiedotHannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina
Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava
LisätiedotTiedätkö lasten ihmisoikeuksista?
Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotTurvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI
Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotAUSCHWITZ - BIRKENAU
AUSCHWITZ - BIRKENAU Leirien historiaa Auschwitz oli Krakovan läheisyydessä sijainnut saksalaisten rakentama keskitysleiri, tai oikeastaan leirien verkosto. Se muodostui suurimmaksi toisen maailmansodan
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
Lisätiedot