AC30A8000 Kandidaatin tutkielma

Transkriptio

1 AC30A8000 Kandidaatin tutkielma

2 KEITÄ OLEMME? Pasi Tuominen,Johtaminen ja Organisaatiot, huone Strateginen johtaminen, osuuskunnat, alueellisuus, paikallisuus Heidi Olander, Strategiatutkimus, huone Innovaatioyhteistyö, tiedon jakamisen ja suojaamisen mekanismit, henkilöstöhallinnon rooli tiedon jakamisessa ja suojaamisessa Helena Sjögrén, Yritysjuridiikka, huone Yhtiöoikeus, pk-yritykset, corporate governance"

3 ILMOITTAUTUMINEN Kurssille on avattu jälki-ilmoittautuminen, joka sulkeutuu tänään 8.9 klo Eli jos et vielä ole ilmoittautunut, niin tee se heti seminaaritilaisuuden jälkeen!

4 KURSSIN AIKATAULU Ke 8.9. Johdanto (Sali 7332, klo 14-16) Ke Tiedonhaku (Marja Talikka, Sali 7332, klo 14-16) To Henkilökohtaiset keskustelut (klo 9-16) Pe Henkilökohtaiset keskustelut (klo 9-16) Ke Tutkimussuunnitelmien esitykset (Sali , klo 9-16) To Tutkimussuunnitelmien esitykset (Sali 1382, klo 9-16) Ke Ongelmanratkaisupäivä (Sali 7332, klo 14-16) Ke Tutkielmien esitykset (YO-talo, LS 209, klo 8-16) To Tutkielmien esitykset (YO-talo, LS 209, klo 8-16)

5 KURSSIN SUORITUSTAVAT Osallistuminen seminaaritilaisuuksiin Kandidaatin tutkielma ja sen esitys Opponointi Arvostelu: Kandidaatin tutkielma 70% Esitys 15% Opponointi 15% Läpäistäkseen kurssin on kaikki osa-alueet suoritettava hyväksytysti

6 MIKÄ ON KANDIDAATIN TUTKIELMA? Tutkintoon kuuluva opinnäytetyö Julkinen asiakirja, joka tulee kaikelle maailmalle tiedoksi kirjastojen kautta Pituus ilman liitteitä noin sivua Prosessi, jossa oppii tekemään itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä Tiedonhaku Tieteellisten menetelmien hallinta Kriittisyys vallitsevaa tietoa kohtaan Oman tutkimuksen väitteiden julkista puolustamista Teoriaa ja useimmiten empiriaa sisältävä tutkimus Erityisosaamista tuova prosessi (valmentaa pro gradu -tutkielmaa varten sekä käytännön työelämän vaatimuksiin laajojen kirjallisten ja suullisten raporttien täsmällisen laatimisen ja perustellun esittämisen osalta) Syventymällä valittuun aiheeseen saa erityisosaamista, jonka avulla voi valmistuessaan erottua muista

7 MIKSI, MITEN, MISSÄ, MILLOIN? Kehittyminen tutkielman tekijänä ja arvioijana miten tutkimusta tehdään, miten siitä raportoidaan, miten arvioidaan muita teoria + empiria käsitteelliset työkalut vs. käytäntö kirjallinen + suullinen esiintyminen Menetelmätietous mikä sopii mihinkin, miten tutkimusmenetelmä valitaan Itsenäisyys opinnäyte, sovitut tapaamiskerrat ja henkilökohtainen ohjaus Aikataulutus

8 MISTÄ AIHE, MISTÄ AINEISTO? Oma kiinnostus, hämmästys, ärsyyntyminen, epätietoisuus tms. Yrityskontaktit Valmiit aineistot (lehdet, muiden keräämät aineistot tms.) erilaiset vaihtoehdot, eri osapuolten odotukset muotoillaan tutkimuskysymykset siten, että niihin on mahdollista vastata kanditutkielman puitteissa valitse itseäsi kiinnostava aihe!

9 MISTÄ HAKEA TIETOA? Ensisijaisina lähteinä akateemiset referoidut tiedelehdet (Journal) tietokannat! (mm. ABI, EBSCO, ELSEVIER, JSTOR, tiedonhausta enemmän ensi kerralla) vältetään bullshittiä - Tekijä voi olettaa lukijakunnan itseään vastaavaksi, joten perustason kurssikirjallisuutta ei lähteinä tulisi pääsääntöisesti käyttää - Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää käyttämiensä lähteiden sisältö, pelkkä tiedelehtien runsas käyttö ei siis takaa onnistumista kaikkea on jollain tasolla tutkittu kysy per heti, jos et pääse eteenpäin!

10 MITEN PÄÄSTÄ SISÄÄN TUTKIMUKSEN TEKEMISEEN? Mitä aiheesta on aiemmin kirjoitettu? Mitkä asiat sivuavat aihetta? Etsiydy lähteiden äärelle: lue, lue ja lue Keskustele runsaasti kavereiden ja muun tiedeyhteisön kanssa ja kun olet perehtynyt aiheeseen, aloita kirjoittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

11 TUTKIMUSSUUNNITELMA -Muutama sivu & esitys noin 5-10 min, sisältäen: 1) Otsikko 2) Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Miksi juuri tällainen tutkielma? Miksi aihe on tutkimisen arvoinen? Miten aihetta on aikaisemmin tutkittu? Mitä uutta tutkimus tuo? Muista tutkimusaiheen perustelut (tutkimusaukon osoittaminen)! 3) Tutkimusongelma 4) Teoreettinen viitekehys eli kirjallisuuskatsaus 5) Rajaukset 6) Tutkimusmenetelmät 7) Aikataulu ja toteutus 8) Alustava sisällysluettelo

12 TUTKIMUSMENETELMISTÄ MÄÄRÄLLISET kyselylomaketutkimukset numerodata tilastolliset analyysit LAADULLISET haastattelut, havainnointi tekstiaineisto laadullinen analyysi SAMA MENETELMÄ EI PÄDE KAIKKEEN! Tutkimusongelma määrää menetelmän, ts. menetelmää ei valita mukavuuden perusteella.

13 TUTKIELMAN RAPORTOINTI Johdanto (ks. tutkimussuunnitelma) Teoreettinen viitekehys: mikä olennaista tämän tutkimuksen kannalta? Linssi, jonka kautta aineistoa tarkastellaan ja johon tulkinta perustuu. Menetelmät: miten olen tutkinut, miksi näin, aineiston keruun kuvaus, aineiston käsittely ja tulkinta Aineiston analyysi + vuoropuhelu teorian kanssa Tutkimustulosten yhteenveto (vastaukset tutkimuskysymyksiin), johtopäätökset (tutkimustulosten suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen - tukevat aiempaa, ovat ristiriidassa, tuovat uutta, mitä? ja jatkotutkimustarpeet) kaikki valinnat on perusteltava! Tieteessä asioita ei vain tapahdu.

14 Johdonmukaisuus, tasapainoisuus, punainen lanka Raportointiohjeiden noudattaminen Graduohjeet, paitsi -Marginaalit 2,5 cm sivun joka laidalta -Tiivistelmäsivua ei liitetä työhön -Sivunumero kansilehteä lukuun ottamatta joka sivulle juoksevasti ykkösestä alkaen Työn nimi merkitään aina myös englannin kielellä Lähteiden määrän oltava riittävä ja niiden on oltava tieteellisiä

15 OPPONOINTI Opponoinnin eli arvioinnin tarkoituksena on auttaa sekä arvioitavan seminaarityön tekijää että opponoijaa kehittymään tutkielman tekijänä ja raportin laatijana. Tavoitteena on, että opponoija kykenee osoittamaan arvioitavasta työstä sellaiset osat, joissa tutkielman tekijä on onnistunut, ja sellaiset osat, joissa tutkielman tekijällä on kehitettävää. Lisäksi opponoinnin tulisi synnyttää tieteellistä keskustelua. Arviointi suoritetaan kriittisenä ja asiallisena vuoropuheluna (ei yksinpuheluna), jolloin opponentti esittää oman näkemyksensä arvioitavasta työstä ja esityksestä sekä pyytää tutkielman tekijää perustelemaan tekemänsä valinnat. Opponoijan tulee perehtyä etukäteen erittäin huolellisesti tutkielmaan sekä sen aihealueeseen voidakseen tehdä kattavan ja uskottavan tutkielman arvioinnin. Opponoija toimittaa arviointinsa myös 3-5 sivun mittaisena kirjallisena raporttina. Raportti luovutetaan opponoinnin jälkeen tutkielman kirjoittajalle sekä seminaarin ohjaajille.

16 ARVIOINTIMATRIISI KANDITUTKIELMALLE Haasteellisuuden ja syvällisyyden lisäksi opiskelija osoittaa työssään lisäksi lahjakkuutta, innovatiivisuutta, huolellisuutta, ahkeruutta ja kykyä tarttua haasteelliseen aiheeseen menestyksekkäästi. Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet on määritelty erittäin selkeästi. Työ on erittäin johdonmukainen, tasapainoinen ja siinä on selkeä punainen lanka. Keskeiset käsitteet on määritelty selkeästi ja teoreettinen viitekehys on selkeä. Aineisto on juuri sopiva tutkimukseen ja sen laajuudessa ei ole mitään toivomisen varaa. Käytetyt menetelmät ja tutkimuksessa tehdyt valinnat on perusteltu erittäin hyvin. Aineiston analyysi on ensiluokkaista ja aikaisempaa kirjallisuutta on hyödynnetty siinä erittäin hyvin. Tutkimuksessa esitetään perustellut johtopäätökset ja jatkotutkimustarpeet. Lähteet ovat ensiluokkaisia, referoituja akateemisia tiedelehtiä ja lähdemerkinnät on tehty ohjeen mukaisesti, kuten myös muut muotoseikat. Opiskelija osoittaa työssään akateemista haasteellisuutta ja syvällisempää osaamista. Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet on määritelty selkeästi. Työ on johdonmukainen, tasapainoinen ja siinä on selkeä punainen lanka. Keskeiset käsitteet on määritelty selkeästi ja teoreettinen viitekehys on selkeä. Aineisto on sopiva tutkimukseen ja sen laajuudessa ei ole toivomisen varaa. Käytetyt menetelmät ja tutkimuksessa tehdyt valinnat on perusteltu hyvin. Aineiston analyysi on hyvää ja aikaisempaa kirjallisuutta on hyödynnetty siinä hyvin. Tutkimuksessa esitetään perustellut johtopäätökset ja jatkotutkimustarpeet. Lähteet ovat pääosin referoituja akateemisia tiedelehtiä ja lähdemerkinnät on tehty ohjeen mukaisesti, kuten myös muut muotoseikat. Normaali työ laajuuden, sisällön ja muotoseikkojen suhteen. Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet on määritelty. Työ on jokseenkin johdonmukainen, tasapainoinen ja siinä on punainen lanka. Keskeiset käsitteet on määritelty ja teoreettinen viitekehys on kohtuullisen selkeä. Aineisto on kohtuullisen sopiva tutkimukseen ja sen laajuudessa ei ole paljoa toivomisen varaa. Käytetyt menetelmät ja tutkimuksessa tehdyt valinnat on perusteltu. Aineiston analyysi on kohtuullisen hyvää ja aikaisempaa kirjallisuutta on hyödynnetty siinä kohtuullisen hyvin. Tutkimuksessa esitetään kohtuullisen hyvin perustellut johtopäätökset ja jatkotutkimustarpeet. Lähteissä on referoituja akateemisia tiedelehtiä ja lähdemerkinnät on tehty kohtuullisen hyvin ohjeen mukaisesti, kuten myös muut muotoseikat

17 ..JATKUU Opiskelijalla on yritystä, mutta osaaminen, laajuus tai muut seikat eivät nosta työtä odotetulle tasolle. Työn johdonmukaisuudessa, tasapainoisuudessa punaisessa langassa on puutteita. Keskeisten käsitteiden määrittelyssä sekä teoreettisessa viitekehyksessä on puutteita. Aineiston sopivuudessa tutkimukseen sekä sen laajuudessa on toivomisen varaa. Käytettyjen menetelmien ja tutkimuksessa tehtyjen valintojen perustelussa on puutteita. Aineiston analyysissä ja aiemman kirjallisuuden hyödyntämisessä on jonkin verran puutteita. Johtopäätösten ja jatkotutkimustarpeiden esityksessä on puutteita. Lähteissä on joitakin referoituja akateemisia tiedelehtiä, mutta lähdemerkinnöissä ja muissa muotoseikoissa on toivomisen varaa. Opiskelija saavuttaa kandidaatin tutkielmalle asetetut minimitavoitteet. Työn johdonmukaisuudessa, tasapainoisuudessa punaisessa langassa on selkeitä puutteita. Keskeisten käsitteiden määrittelyssä sekä teoreettisessa viitekehyksessä on selkeitä puutteita. Aineiston sopivuudessa tutkimukseen sekä sen laajuudessa on paljon toivomisen varaa. Käytettyjen menetelmien ja tutkimuksessa tehtyjen valintojen perustelussa on selkeitä puutteita. Aineiston analyysissä ja aiemman kirjallisuuden hyödyntämisessä on puutteita. Johtopäätösten ja jatkotutkimustarpeiden esityksessä on puutteita, tai ne puuttuvat kokonaan. Lähteet pääosin muita kuin akateemisia tiedelehtiä ja lähdemerkinnöissä ja muissa muotoseikoissa on puutteita. 2 1

18 ARVIOINTIMATRIISI OPPONOINNILLE Suullinen viestintä on erittäin selkeää, ymmärrettävää ja tehokasta. Kaikesta näkee ja kuulee, että opponointiin on valmistauduttu erittäin huolellisesti. Opponentti kykenee osoittamaan arvioitavasta työstä täsmälleen oikein osat, joissa tekijä on onnistunut ja joissa hänellä on kehitettävää. Lähestymistapa on esittäjää kunnioittava ja hänen näkökulmansa ymmärtävä. Opponointi etenee vuoropuheluna erittäin rakentavassa hengessä. Opponointi synnyttää runsaasti tieteellistä keskustelua sekä esittäjän, opponentin että yleisön välillä. Opponointiraportti on kiitettävä. Suullinen viestintä on selkeää, ymmärrettävää ja tehokasta. Opponointiin on valmistauduttu huolellisesti. Opponentti kykenee osoittamaan arvioitavasta työstä osat, joissa tekijä on onnistunut ja joissa hänellä on kehitettävää. Lähestymistapa on esittäjää kunnioittava ja hänen näkökulmansa ymmärtävä. Opponointi etenee pääsääntöisesti vuoropuheluna ja hyvässä hengessä. Opponointi synnyttää tieteellistä keskustelua sekä esittäjän, opponentin että yleisön välillä. Opponointiraportti on erittäin hyvä. Suullinen viestintä on kohtuullisen selkeää, ymmärrettävää ja tehokasta. Opponointiin on valmistauduttu melko huolellisesti. Opponentti kykenee kohtuullisen hyvin osoittamaan arvioitavasta työstä osat, joissa tekijä on onnistunut ja joissa hänellä on kehitettävää. Lähestymistapa on melko kunnioittava ja esittäjän näkökulma ymmärretään, mutta rakentavuudessa ja vuoropuhelussa on hieman parantamisen varaa. Opponointi synnyttää myös tieteellistä keskustelua esittäjän ja opponentin välillä. Opponointiraportti on hyvä. Suullinen viestintä on kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää. Opponointiin on valmistauduttu jonkin verran. Opponentti kykenee osoittamaan arvioitavasta työstä joitakin osia, joissa tekijä on onnistunut ja joissa hänellä on kehitettävää. Lähestymistapa on melko kunnioittava ja esittäjän näkökulma ymmärretään, mutta vuoropuhelussa on parantamisen varaa. Opponointi synnyttää hieman tieteellistä keskustelua esittäjän ja opponentin välillä. Opponointiraportti on erittäin tyydyttävä. Suullisessa viestinnässä on puutteita. Vaikuttaa siltä, että opponointiin on valmistauduttu pintapuolisesti. Opponentti kykenee kuitenkin osoittamaan arvioitavasta työstä ainakin yhden osan joissa tekijä on onnistunut ja jossa hänellä on kehitettävää. Lähestymistapa on melko kunnioittava ja esittäjän näkökulma ymmärretään, mutta vuoropuhelu puuttuu miltei kokonaan. Opponointi ei juuri synnytä tieteellistä keskustelua. Opponointiraportti on tyydyttävä

19 ARVIOINTIMATRIISI ESITYKSELLE Suullinen esitys on jäsennelty, looginen ja havainnollinen, eikä paperiin turvauduta. Työn eri osa-alueet ovat esityksessä juuri oikeassa tasapainossa ja sen keskeinen sisältö välittyy yleisölle erittäin selkeästi. Esitys pysyy aikataulussa erinomaisesti. 5 Suullinen esitys on selkeä, harkittu ja havainnollinen, eikä paperiin turvauduta useasti. Työn eri osa-alueet ovat esityksessä tasapainossa ja sen keskeinen sisältö välittyy yleisölle selkeästi. Esitys pysyy aikataulussa hyvin. 4 Suullinen esitys on selkeä, harkittu ja ymmärrettävä, mutta paperiin joudutaan tukeutumaan kohtuullisen usein. Työn eri osa-alueet ovat esityksessä kohtuullisen hyvin tasapainossa ja sen keskeinen sisältö välittyy yleisölle hyvin. Aikataulussa pysytään kohtuullisen hyvin. 3 Suullinen esitys on ymmärrettävä, mutta paperiin joudutaan tukeutumaan paljon ja kalvojen selkeydessä ja loogisuudessa on jonkin verran toivomisen varaa. Työn eri osa-alueet ovat esityksessä jonkin verran epätasapainossa, mutta sen keskeinen sisältö välittyy yleisölle kohtuullisen hyvin Aikataulussa pysymisessä on toivomisen varaa. Suullinen esitys luetaan miltei suoraan paperista ja kalvojen selkeydessä ja loogisuudessa on runsaasti toivomisen varaa. Vaikka työn eri osa-alueet ovat esityksessä epätasapainossa, välittyy työn sisältö kuitenkin yleisölle tyydyttävästi. Aikataulussa pysymisessä on runsaasti toivomisen varaa. 2 1

20 ESITYKSISTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ 1. Esitys, n. 20 minuuttia Työ palautettava n. viikkoa ennen esitystä sähköisesti ohjaajille sekä opponentille. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin esitys on pidettävä siten, että siinä käydään läpi mm. työ prosessina, tutkimusongelma, teoria, empiria sekä johtopäätökset työn on esitettävä opettaen. Ei siis ulkoalukua paperista. 2. Opponointi, n. 10 minuuttia kirjallisena (palautus 2 vuorokautta ennen esitystä luennoitsijoille sähköpostilla EI esittäjälle), n. 3-5 sivua keskustellen!!!

21 3. Yleinen keskustelu Se todellinen vääntö. Käydään yhdessä (koko porukka) läpi työtä sekä aihepiiriä kriittisellä otteella. Samassa esitetään myös ohjaajien kommentit mahdollisista plussista sekä parannusehdotuksista (suullisesti, ei kirjallisena) 4. Töiden virittäminen (vapaaehtoinen) Viimeinen palautuspäivä ilmoitetaan myöhemmin

22 ESITYSAIKATAULUT Esitys ja opponointi samana päivänä. Läsnäolo koko päivän pakollinen. Edellisenä vuosina ollut yleistä, että opiskelijat ovat käyneet myös muissa sessioissa? Miksi? tajuttu, että tieto on kilpailuetu mistään muualta ei saa pureksittua tietopakettia aiheesta 20 minuutissa.

23 ESIMERKKEJÄ KANDITUTKIELMISTA Urasuunnittelun haasteet ICT-alalla: Nuorten osaajien näkökulma Corporate governance venäläisessä tytäryhtiössä suomalaisen emoyhtiön näkökulmasta Strateginen uudistuminen omistajajohtoisessa yrityksessä omistajanvaihdoksen jälkeen Keskijohto muutoksessa. Case: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liiketoimintaprosessien uudistaminen - Toimintatutkimus Myllykosken Pallo - 47 Ry:n ottelutapahtumasta Rekrytointiprosessin muodostuminen kunnallisorganisaatiossa Miten vapaaehtoistyö eroaa palkkatyöstä? Vapaaehtoistyön erityispiirteet Suomen Unicefin vapaaehtoisryhmien puheenjohtajien kuvaamina Alaistaidot rahtivirkailijoilla. Case: Finnair Cargo Terminal Operations Oy Osuustoiminta hyvinvointialalla

24 TUTKIMUSKIRJALLISUUTTA Hirsitalo, Remes & Sajavaara (2007): Tutki ja kirjoita Uusitalo (1991): Tiede, tutkimus ja tutkielma: johdatus tutkielman maailmaan Black (1991) Doing Quantitative Research in the Social Sciences, SAGE, London Alkula, Pöntinen & Ylöstalo (2002): Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Koskinen, Alasuutari & Peltonen (2005): Laadulliset menetelmät kauppatieteissä Sarajärvi (2003): Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi Ruusuvuori & Tiittula (2005): Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (Tampereen yliopisto, menetelmäopetuksen tietovaranto)