SUKUPUOLTEN TASA-ARVO SUOMESSA

Transkriptio

1 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO SUOMESSA 2018

2

3 1 Sisällys Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Väestö ja perheet Koulutus Työelämä Palkat Toimeentulo Terveys Teknologia Väkivalta ja rikollisuus Valta ja päätöksenteko Ajankäyttö Tasa-arvonäkemyksiä Tiedustelut: Julkaisutilaukset: Edita Publishing Oy tasa-arvo.tilasto@tilastokeskus.fi puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi Kansikuva: editapublishing.fi Shutterstock/blurAZ Kannen suunnittelu: Irene Matis Taitto: Hilkka Lehtonen Painopaikka: Grano Oy, Helsinki Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.

4 2 ALKUSANAT Sukupuolten tasa-arvo Suomessa julkaisuun on koottu tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Monipuolinen kokonaisuus tarjoaa tietoa sukupuolten asemasta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tiedot on koottu sekä Tilastokeskuksen että muiden tiedontuottajien aineistoista. Tilastokeskuksen tilastot perustuvat pääasiassa koko väestöä koskeviin rekisteri- ja survey-aineistoihin. Usein lähtöaineistona on väestötietojärjestelmä, minkä takia tarkastelut rajoittuvat monesti vain juridisiin sukupuoliin: naisiin ja miehiin. Julkaisu ilmestyy nyt nimellä Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 (aiemmin ja miehet Suomessa). Halusimme huomioida sukupuolten moninaisuuden ja mahdollistaa tältä osin tietosisältöjen laajentamisen siten kuin se aineistojen puolesta on jatkossa mahdollista. Julkaisu ilmestyy myös englanninkielisenä. Julkaisu on saatavilla painotuotteena ja sähköisesti pdf-versiona sekä suomeksi että englanniksi. Sähköinen julkaisu ja lisää tasa-arvotietoa löytyy Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo -teemasivuilta. Julkaisun ovat koostaneet Jaana Asikainen, Marjut Pietiläinen ja Miina Keski-Petäjä yhteistyötahojen kanssa. Suunnitteluvaiheessa kuultiin tasaarvotilastojen asiantuntijaryhmän näkemyksiä ja ehdotuksia. Julkaisun taitosta on vastannut Hilkka Lehtonen. Lämmin kiitos kaikille julkaisun valmisteluun ja kommentointiin osallistuneille. Syyskuussa 2018 Jari Tarkoma Tilastojohtaja Väestö- ja elinolotilastot

5 Takaisin sisällysluetteloon Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä 1864 Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1884 Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan 1886 Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan 1890 Ensimmäinen lastentarha perustetaan Helsingin Sörnäisiin 1892 Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa) 1897 täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina 1900-luku 1900 Suomen Työläisnaisliitto perustetaan 1901 Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1907 Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan 1907 Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja 1908 Helsingin bordellit (16) suljetaan 1910-luku 1911 Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan 1917 Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 1919 Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1920-luku 1926 Ensimmäinen naisministeri: apulaissosiaaliministeriksi Miina Sillanpää 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin 1927 Ensimmäiseksi naisprofessoriksi Alma Söderhjelm/Åbo Akademi 1930-luku 1930 Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja oikeus omaan omaisuuteen 1937 Äitiysavustuslaki 1940-luku 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1944 Laki äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnallisista terveydenhoitajista 1949 Nainen sosiaaliministeriksi, Tyyne Leivo-Larsson 1950-luku 1950 Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein 1954 Nainen opetusministeriksi, Kerttu Saalasti 1960-luku 1961 E-pilleri hyväksytään 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samasta työstä 1965 Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan 1967 Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä ( )

6 4 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Takaisin sisällysluetteloon 1970-luku 1970 Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti 1970 Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia 1970 Nainen sosiaali- ja terveysministeriksi, Anna-Liisa Tiekso 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä 1970 Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus peruskoulujen opetusohjelmaan 1970 Työsopimuslaki kieltää syrjinnän 1971 Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi 1972 Ehkäisypalvelut turvataan lailla 1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan 1973 Päivähoitolaki tulee voimaan 1973 Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat) 1974 Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan 1975 YK:n kansainvälinen naistenvuosi 1975 Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan 1975 Nainen oikeusministeriksi, Inkeri Anttila 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa 1979 Suomen ensimmäiset turvakodit perustetaan Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan 1980-luku 1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 1980 Laki isien oikeudesta jakaa vanhempainloma myös myöhemmässä vaiheessa (voimaan ) 1981 Nainen kauppa- ja teollisuusministeriksi, Pirkko Työläjärvi 1983 Yhteishuoltajuus mahdollistuu 1983 Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia 1984 Nainen sisäasianministeriksi, Kaisa Raatikainen 1985 Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 1986 Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi 1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW) 1986 saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988) 1987 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki 609/1986) 1987 Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta (1986/610, kumottu L:lla /1347, joka voimassa alkaen) 1988 Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS perustetaan 1988 Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa (94 hlöä) 1990-luku 1990 Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1990 Nainen puolustusministeriksi, Elisabeth Rehn ensimmäisenä maailmassa 1991 Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta 1991 Nainen ympäristöministeriksi, Sirpa Pietikäinen

7 Takaisin sisällysluetteloon Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Nainen Suomen Pankin johtajaksi, Sirkka Hämäläinen 1992 Nainen yliopiston rehtoriksi, Aino Sallinen/Jyväskylän yliopisto 1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan 1994 Nainen eduskunnan puhemieheksi, Riitta Uosukainen 1995 Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin 1995 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu 1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa 1995 Nainen ulkoasiainministeriksi, Tarja Halonen 1995 Nainen kansliapäälliköksi oikeusministeriöön, Kirsti Rissanen 1995 Nainen kansliapäälliköksi ympäristöministeriöön, Hannele Pokka 1995 Nainen liikenneministeriksi, Tuula Linnainmaa 1995 Nainen työministeriksi, Liisa Jaakonsaari 1995 Miessakit perustetaan 1996 Alle kouluikäisille oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1996 Nainen Helsingin kaupunginjohtajaksi, Eva-Riitta Siitonen 1996 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 1999 Laki lähestymiskiellosta 1999 Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat 1999 Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot) 1999 Nainen kulttuuriministeriksi, Suvi Lindén 1999 Nainen peruspalveluministeriksi, Eva Biaudet 2000-luku 2000 Nainen tasavallan presidentiksi, Tarja Halonen 2000 Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin 2000 Nainen Suomen pankin johtokuntaan, Sinikka Salo 2000 Ensimmäinen nainen yliopiston kansleriksi, Leena Kartio/Turun yliopisto 2000 Ensimmäinen nainen valmistui kadettikoulusta, Titta Lindqvist 2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta 2003 Isäkuukausi 2003 Nainen puolustusvoimien kapteeniksi, Mervi Pehkonen/Rajavartiolaitos 2003 Nainen pääministeriksi, Anneli Jäätteenmäki 2003 Nainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, Paula Lehtomäki 2003 Nainen toiseksi valtiovarainministeriksi, Ulla-Maj Wideroos 2003 Nainen liikenne- ja viestintäministeriksi, Leena Luhtanen 2004 Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena) 2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus 2006 Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi, Pauliine Koskelo 2007 Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä) 2007 Nainen maahanmuutto- ja Eurooppaministeriksi, Astrid Thors 2007 Nainen hallinto- ja kuntaministeriksi, Mari Kiviniemi 2007 Nainen maa- ja metsätalousministeriksi, Sirkka-Liisa Anttila 2007 Nainen viestintäministeriksi, Suvi Lindén 2008 Miesten tasa-arvo ry perustetaan 2009 Nainen tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi, Päivi Kairamo-Hella

8 6 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Takaisin sisällysluetteloon 2010-luku 2010 Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi, Irja Askola/Helsingin hiippakunta 2010 Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan 2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 2011 Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi 2011 Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi 2011 Nainen valtiovarainministeriksi, Jutta Urpilainen 2011 Nainen kehitysministeriksi, Heidi Hautala 2011 Nainen asunto- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen opetus- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen liikenne- ja kuntaministeriksi, Henna Virkkunen 2014 Nainen kulttuuri- ja asuntoministeriksi, Pia-Liisa Viitanen 2014 Nainen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriksi, Lenita Toivakka 2014 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, voimaan ) 2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014) 2015 Nainen kunta- ja uudistusministeriksi, Anu Vehviläinen 2015 Nainen opetus- ja kulttuuriministeriksi, Sanni Grahn-Laasonen 2015 Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin 2015 Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017) 2015 Istanbulin sopimus voimaan (naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus) 2018 Äitiyslaki (voimaan )

9 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Väestö iän mukaan 1900, 1960, 2017 (vuoden loppu) ja 2065 (ennuste ) yhteensä Tuhatta yhteensä Tuhatta yhteensä vuotta vuotta 0-14 vuotta Tuhatta yhteensä * Tuhatta * ennuste : 100-vuotta täyttäneitä naisia oli 723 ja miehiä 131, naisten keski-ikä oli 44,0 ja miesten 41,3 vuotta. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste

10 8 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.2 Väestö ikäryhmittäin 1950, 2017 (vuoden loppu) ja 2065 (ennuste ), % ,9 5,2 23,8 19,0 30,9 27, ,9 62,8 60,7 64,3 55,2 57, , , ,6 16,7 13,8 14, vuotta vuotta 65 vuotta Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 1.3 Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten viisi suurinta ryhmää 2007 ja 2017, lukumäärä Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Viro Venäjä Irak Kiina Ruotsi Ulkomaan kansalaisia vuonna 2007 yhteensä , joista naisia 48,4 %. Ulkomaan kansalaisia vuonna 2017 yhteensä , joista naisia 45,8 %. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

11 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Ulkomaan kansalaiset Suomessa , 20 suurinta ryhmää Yhteensä % % Viro , ,9 Venäjä , ,5 Irak , ,5 Kiina , ,2 Ruotsi , ,3 Thaimaa , ,2 Somalia , ,8 Afganistan , ,6 Vietnam , ,2 Syyria , ,9 Intia , ,2 Turkki , ,1 Britannia , ,3 Puola , ,4 Ukraina , ,7 Saksa , ,9 Entinen Serbia ja Montenegro , ,4 Filippiinit , ,3 Yhdysvallat (USA) , ,1 Romania , ,4 muut yhteensä* , ,7 Ulkomaan kansalaiset yhteensä , ,2 * sisältää tuntemattomat ja ilman kansalaisuutta Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

12 10 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.5 Vastasyntyneen elinajanodote , ikä Syntymävuosi * * 84,2 v. ja miehet 78,7 v. Lähde: Tilastokeskus, Kuolleet 1.6 Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä * * 31,7 v. ja miehet 33,9 v. Siviilisäädyn muutos -tilaston mukaan avioliittoja solmittiin vuonna 2017 (joista 554 oli samaa sukupuolta olevien avioliittoja). Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset

13 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Avioerot avioliiton keston mukaan eräinä vuosina solmituissa avioliitoissa, naisen ensimmäinen avioliitto Eroja naimisiin mennyttä kohden Avioliiton kesto, vuosina Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset 1.8 Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä Ikä Ensiavioitujat Ensisynnyttäjät Vuosi * Ensiavioitujat 31,7 v., Ensisynnyttäjät 29,2 v. Vuonna 2017 syntyi lasta, joista avioliiton ulkopuolella (44,8 %). Avoliittojen yleistyminen alkoi näkyä vuoden 1985 jälkeen. Avioliitto solmitaan usein vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset ja Syntyneet *

14 12 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.9 Raskauden keskeytykset , lkm Vuosi E-pilleri hyväksyttiin Laki raskauden keskeytyksestä, jossa abortti sosiaalisin perustein sallittiin, tuli voimaan Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Raskauden keskeytykset 1.10 Kokonaishedelmällisyysluku , lasten määrä naista kohden Lasten määrä naista kohden Vuonna 2017 Vuosi vuotiaista naisista 80,1 % oli synnyttänyt lapsen vuotiaat äidit olivat synnyttäneet keskimäärin 2,36 lasta synnyttänyttä kohden vuotiaat naiset olivat synnyttäneet keskimäärin 1,89 lasta naista kohden Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet

15 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Yksin asuvien osuus ikäluokasta 1990 ja 2017, % Ikä yksin asuva nainen 1990 yksin asuva nainen 2017 yksin asuva mies 1990 yksin asuva mies Lähde: Tilastokeskus, Perheet

16 14 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.12 Perheet tyypeittäin Vuosi Perheitä yhteensä Aviopari 1) Avopari Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari Yhteensä Perheväestön osuus Perheen keskikoko lkm % % % % % % % (hlöä) ,8 0,0 14,8 2,4 100,0 85,8 3, ,6 0,0 14,8 1,9 100,0 86,7 3, ,2 2,3 14,8 1,6 100,0 86,7 3, ,3 8,0 11,0 1,7 100,0 84,0 3, ,0 10,1 11,2 1,7 100,0 83,7 3, ,6 13,8 10,8 1,8 100,0 82,1 3, ,5 16,0 11,5 2,0 100,0 80,0 2, ,8 18,7 11,4 2,1 100,0 78,2 2, ,4 19,3 11,3 2,1 100,0 77,9 2, ,1 19,7 11,1 2,1 0,0 100,0 77,6 2, ,8 20,0 11,0 2,1 0,0 100,0 77,4 2, ,9 20,4 10,9 2,1 0,0 100,0 77,1 2, ,6 20,6 10,7 2,1 0,0 100,0 76,8 2, ,4 20,9 10,6 2,0 0,0 100,0 76,6 2, ,3 21,2 10,5 2,0 0,0 100,0 76,3 2, ,3 21,3 10,4 2,0 0,0 100,0 76,1 2, ,1 21,4 10,3 2,1 0,1 100,0 75,9 2, ,0 21,5 10,3 2,1 0,1 100,0 75,6 2, ,8 21,8 10,2 2,1 0,1 100,0 75,4 2, ,7 22,0 10,2 2,1 0,1 100,0 75,1 2, ,3 22,3 10,1 2,1 0,2 100,0 74,9 2, ,9 22,6 10,2 2,1 0,2 100,0 74,6 2, ,6 22,9 10,2 2,1 0,2 100,0 74,4 2, ,2 23,2 10,3 2,2 0,2 100,0 74,0 2, ,2 23,2 10,4 2,2 0,1 100,0 73,6 2,76 1) 2017 sis saman sukupuolen avioparia Lähde: Tilastokeskus, Perheet

17 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Lapsiperheet tyypeittäin Vuosi Lapsiperheitä yhteensä Aviopari ja lapsia 1) Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari ja lapsia Yhteensä Vuosi lkm % % % % % % ,9.. 12,4 1,7 100, ,7.. 9,9 1,3 100, ,9 0,9 9,0 1,2 100, ,1 4,7 10,9 1,4 100, ,0 6,3 11,3 1,5 100, ,6 9,4 12,3 1,7 100, ,2 12,3 15,4 2,1 100, ,1 15,5 17,0 2,4 100, ,3 16,1 17,2 2,4 100, ,7 16,6 17,2 2,4 0,0 100, ,0 17,1 17,4 2,5 0,0 100, ,6 17,4 17,4 2,5 0,0 100, ,3 17,7 17,4 2,5 0,0 100, ,0 18,1 17,4 2,6 0,0 100, ,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100, ,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100, ,4 18,4 17,5 2,7 0,0 100, ,3 18,4 17,5 2,7 0,0 100, ,1 18,6 17,6 2,7 0,1 100, ,9 18,6 17,6 2,8 0,1 100, ,4 19,0 17,7 2,8 0,1 100, ,9 19,2 18,0 2,9 0,1 100, ,4 19,4 18,2 2,9 0,1 100, ,8 19,5 18,6 3,0 0,1 100, ,3 19,6 18,9 3,1 0,1 100,0 Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. 1) 2017 sis. 388 saman sukupuolen avioparin ja lasten muodostamaa perhettä. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

18 16 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.14 Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2017 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan, rekisteröidyt parit nuoremman osapuolen iän mukaan) Tuhatta Ikä * sis. 363 rekisteröityä paria ja 395 saman sukupuolen avioparia ** sis rekisteröityä paria ja saman sukupuolen avioparia Lähde: Tilastokeskus, Perheet Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia* Aviopari ilman lapsia ** Avopari ilman lapsia 1.15 Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan Tuhatta Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Aviopari ja lapsia* Avopari ja lapsia Ikä * Sisältää 345 rekisteröityä paria ja 388 saman sukupuolen avioparia. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

19 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän mukaan 2017 ( ) Henkeä 19 yht yht Ikä Avioliittolain muutos tuli voimaan , mistä lähtien samaa sukupuolta olevat saattoivat solmia avioliiton ja samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin. Ennen lain voimaantuloa tammi- ja helmikuussa rekisteröitiin kuitenkin vielä 36 parisuhdetta solmittiin 554 samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Siiviilisäädyn muutokset 1.17 Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten lukumäärä ja osuus (%) väestön 1 6-vuotiaista vuonna 2017 Alle 3-vuotiaat 3 6- vuotiaat 7 vuotta täyttäneet Lasten lukumäärä 75 Osuus väestön 1 6- vuotiaista, % Kunnallinen varhaiskasvatus päiväkodeissa ,7 perhepäivähoidossa ,9 Kuntien myöntämät palvelusetelit ,7 Kelan yksityisen hoidon tuki ,4 Varhaiskasvatus yhteensä ,7 1 6-vuotiaat yhteensä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

20 18 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.18 Alle kouluikäisten lasten hoitomuodot Varhaiskasvatuksen palveluseteli Kunnallinen 4,5 perhepäivähoito 5,7 Vanhempain päivärahat (vanhempansa hoitamat vastasyntyneet) 10,4 Muu 11,0 Yksityisen hoidon tuki 4,0 Kunnallinen päiväkoti 45,2 Kotihoidon tuki 19,3 Lukumäärä % Kotona Vanhempainpäivärahat (vanhempansa hoitamat vastasyntyneet) ,4 Kotihoidon tuki ,3 Kunnallinen päivähoito Kunnallinen päiväkoti ,2 Kunnallinen perhepäivähoito ,7 Yksityinen päivähoito Yksityisen hoidon tuki ,0 Varhaiskasvatuksen palveluseteli ,5 Muu ,0 Kaikki lapset (0 6 v) ,0 Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen luvuista puuttuvat Ahvenanmaan maakunnan tiedot. Lähde: Kansaneläkelaitos KELA ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

21 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Sairaus- ja vanhempainpäivärahapäivät 2016 Sairauspäivärahat 1) Vanhempainpäivärahat Kaikki Äideille Isille Korvattuja päiviä, kpl Työnantajalle maksettuja, % 35,2 11,6 11,6 11,7 Vähimmäismääräisiä 2), % 7,1 10,0 10,8 2,8 Vähimmäismäärää pienempiä 3), % 2,2 Keskimääräinen päiväkorvaus, 56,21 64,57 62,44 84,88 Työnantajille maksetuissa korvauksissa 66,31 90,92 91,14 88,84 1) Ei sisällä osasairauspäivärahaa, YEL-sairauspäivärahaa, tartuntatautilain perusteella maksettuja päivärahoja ja ansionmenetyskorvauksia eikä elimen tai kudoksen luovuttajalle maksettuja päivärahoja. 2) Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa (23,93 /pv 2016) maksetaan 55 kalenteripäivää kestäneen työkyvyttömyyden jälkeen tulottomalle, pienituloiselle (työtulot alle /v 2016) tai työedellytystä vailla olevalle henkilölle tai heti omavastuuajan jälkeen, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys kestää yli 300 arkipäivää. Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa (23,93 /pv 2016) maksetaan pienituloisille (työtulot alle /v 2016), asevelvollisille, opintorahan saajille sekä työssäkäyville. Viimeksi mainittu ryhmä (vanhempainpäivärahakaudella työssä käyvät) ei sisälly taulukon lukuihin 3) Sairauspäiväraha on vähimmäismäärää pienempi työkyvyttömyyden ensimmäisten 55 kalenteripäivän aikana sairauspäivärahan saajilla, joiden päivärahan suuruus määräytyy työtulojen perusteella ja työtulot ovat e/v. Jos työtulot ovat alle e/v, ei tältä ajalta makseta päivärahaa. Työkyvyttömyyden ensimmäisten 55 kalenteripäivän jälkeen sairauspäiväraha on näillä henkilöillä vähimmäismääräinen. Myös opintorahan suuruinen sairauspäiväraha voi olla vähimmäismäärää pienempi. Lähde: Kansaneläkelaitos KELA, Kelan tilastollinen vuosikirja 2016

22 20 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.20 Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia: lapsen huolto, tapaamisoikeus ja asuminen Sopimuksia vuoden aikana Sopimuksia lapsen huollosta yhteensä yhteisestä huollosta vanhemmat asuvat yhdessä ) vanhemmat asuvat erillään ) huollosta yksin äidille huollosta yksin isälle huollosta yksin toiselle rekisteröidyn parisuhteen puolisolle Sopimuksia tapaamisoikeudesta yhteensä Sopimuksia asumisoikeudesta yhteensä äidin luona isän luona toisen rekisteröidyn parisuhteen puolison luona Vuoroasuminen molempien vanhempien luona 2) ) Tietoja ei ole saatu 50:ltä kunnalta 2) Tämän lisäksi on sovittu asumisesta (lapsen on oltava kirjoilla yhdessä osoitteessa). Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Sosiaaliturva

23 Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet Päättyneet vanhempainrahakaudet sekä keskimääräinen kesto (päiviä) 2016 Etuuslaji Päättyneet kaudet Kauden keskimääräinen kesto päiviä Työnantajalle korvattu kestosta päiviä Keskimäärin Euroa/ päivä Äiti Yhteensä ,37 Erityisäitiysraha ,49 Äitiysraha ,27 Vanhempainraha ,07 -osittainen vanhempainraha ,81 Isä Yhteensä ,94 Isyysrahat yhteensä ,30 isyysraha äitiys- ja vanhempainrahakaudella ,21 isyysraha äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen ,43 Vanhempainraha ,36 osittainen vanhempainraha ,09 Lähde: Kansaneläkelaitos KELA, Lapsiperheet

24 22 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.22 Väestö taustamaan 1) mukaan 2017, % Thaimaa Filippiinit Venäjä Entinen Neuvostoliitto Kiina Vietnam Kongon demokr. tasavalta Suomalaistaustaiset Viro Unkari Ulkomaalaistaustaiset yht. Somalia Entinen Jugoslavia Bulgaria Ruotsi Puola Romania Iran Etiopia Syyria Saksa Afganistan Intia Irak Yhdysvallat (USA) Marokko Bangladesh Turkki Nigeria Pakistan Nepal Britannia 84,2 15,8 69,2 30,8 61,2 38,8 58,9 41,1 55,1 44,9 53,9 46,1 51,4 48,6 50,8 49,2 49,9 50,1 49,1 50,9 48,5 51,5 48,1 51,9 45,3 54,7 45,3 54,7 45,0 55,0 44,6 55,4 43,9 56,1 43,9 56,1 43,8 56,2 43,6 56,4 43,1 56,9 42,2 57,8 41,3 58,7 38,4 61,6 38,2 61,8 36,9 63,1 36,9 63,1 34,5 65,5 34,3 65,7 34,1 65,9 32,8 67,2 19,4 80, ) Taustamaa on henkilön vanhempien syntymämaa, tai jos vanhempien tietoja ei ole saatavilla, henkilön oma syntymämaa. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

25 työkokemus Oppivelvollisuuskoulutus Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Suomen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus 3 vuotta Alemmat korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulut Erikoisammattitutkinnot Ylioppilastutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Kouluvuodet Lukiot Lisäopetus Amm. oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Ik ä työkokemus Perusopetus (Vuosiluokat 7 9) Perusopetus (Vuosiluokat 1 6) Peruskoulut Esiopetus Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

26 24 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2016 Koulutusaste Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä ,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa ,7 29,7 Tutkinnon suorittaneita yhteensä ,3 70,3 Keskiaste 1) ,2 43,8 Alin korkea-aste ,5 7,5 Alempi korkeakouluaste ,9 9,7 Ylempi korkeakouluaste ,9 8,1 Tutkijakoulutusaste ,8 1,1 1) Keskiaste sisältää kaikki toisen asteen ja erikoisammattikouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2.3 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2016, % Koulutusala Terveys- ja hyvinvointialat 87,5 12,5 Kasvatusalat 78,0 22,0 Palvelualat 68,2 31,8 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 67,7 32,3 Humanistiset ja taidealat 67,7 32,3 Yhteiskunnalliset alat 65,2 34,8 Luonnontieteet 52,3 47,7 Muut tai tuntemattomat koulutusalat 52,0 48,0 Yleissivistävä koulutus 48,4 51,6 Maa- ja metsätalousalat 34,6 65,4 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 20,3 79,7 Tekniikan alat 16,3 83,7 Tutkinnon suorittaneita yhteensä , Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

27 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutusasteittain 2016, %-osuus tutkinnoista Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste* 44,0 56,0 55,9 44,1 56,2 43,8 61,5 38,5 47,6 52,4 Tutkinnon suorittaneita yht. 51, ,2 * Keskisaste sisältää kaikki toisen asteen ja erikoisammattikouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2.5 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö ikäryhmän mukaan 2016 Ikäryhmä Tutkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Yhteensä lkm lkm lkm % % ,6 13, ,5 81, ,9 81, ,6 80, ,8 81, ,2 82, ,3 81, ,5 82, ,3 79, ,7 74, ,2 65, ,5 49,0 Yhteensä ,3 70,3 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

28 26 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.6 Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö ikäryhmittäin 2016 Ikäryhmä Korkeakoulututkinnon suorittaneet Osuus ikäryhmästä (koulutusasteet 6 8) Yhteensä lkm lkm lkm % % ,0 0, ,7 3, ,3 24, ,8 31, ,0 33, ,1 29, ,1 23, ,9 19, ,3 17, ,3 17, ,7 15, ,1 14,2 Yhteensä ,6 19,0 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

29 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Tutkijakoulutusasteen suorittanut väestö 1995, Vuosi Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneita Yhteensä lkm lkm lkm % % ,2 72, ,2 67, ,2 66, ,1 65, ,9 65, ,8 64, ,6 63, ,3 62, ,2 61, ,2 60, ,0 60, ,6 59, ,3 58, ,9 58, ,4 57, ,0 57, ,5 56, ,0 56,0 Vuonna 2016 Yliopistoissa suoritettiin 122 lisensiaatintutkintoa ja tohtorintutkintoa, lisensiaatin tutkinnoista oli naisten suorittamia 70,5 prosenttia sekä tohtorin tutkinnoista 50,5 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne ja Yliopistokoulutus

30 28 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.8a Ammatillisen 1) peruskoulutuksen opiskelijat Koulutusala Opiskelijat Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistiset ja taidealat ,9 35,1 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,5 47,5 Luonnontieteet ,9 51,1 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ,6 93,4 Tekniikan alat ,2 84,8 Maa- ja metsätalousalat ,9 50,1 Terveys- ja hyvinvointialat ,6 16,4 Yhteensä ,3 55,7 1) oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammatillinen koulutus 2.8b Ammatillisen 1) peruskoulutuksen tutkinnot 2016 Koulutusala Tutkinnon suorittaneet Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistiset ja taidealat ,9 34,1 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,3 40,7 Luonnontieteet ,2 50,8 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ,8 92,2 Tekniikan alat ,3 83,7 Maa- ja metsätalousalat ,4 49,6 Terveys- ja hyvinvointialat ,1 13,9 Palvelualat ,5 39,5 Yhteensä ,2 52,8 1) oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammatillinen koulutus

31 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Vuonna 2016 ammatillisen 1) peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Koulutusala Terveys- ja hyvinvointialat Humanistiset ja taidealat Palvelualat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Maa- ja metsätalousalat Luonnontieteet Tekniikan alat 86,1 13,9 65,9 34,1 60,5 39,5 59,3 40,7 50,4 49,6 49,2 50,8 16,3 83,7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 7,8 92, ) Oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammatillinen koulutus

32 30 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.10a Ammattikorkeakoulukoulutuksen 1) opiskelijat koulutusaloittain 2017 Koulutusalat Opiskelijoita (Kansallinen koulutusluokitus 2016) Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat ,6 36,4 Humanistiset ja taidealat ,1 30,9 Yhteiskunnalliset alat ,9 24,1 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,3 42,7 Luonnontieteet ,5 29,5 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) ,0 83,0 Tekniikan alat ,2 83,8 Maa- ja metsätalousalat ,4 51,6 Terveys- ja hyvinvointialat ,8 16,2 Palvelualat ,5 38,5 Yhteensä ,7 47,3 1) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulukoulutus 2.10b Ammattikorkeakoulukoulutuksen 1) tutkinnot koulutusaloittain 2017 Koulutusala Tutkintoja (Kansallinen koulutusluokitus 2016) Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat ,6 26,4 Humanistiset ja taidealat ,6 29,4 Yhteiskunnalliset alat ,2 10,8 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,6 32,4 Luonnontieteet ,6 35,4 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) ,1 79,9 Tekniikan alat ,1 81,9 Maa- ja metsätalousalat ,8 48,2 Terveys- ja hyvinvointialat ,8 12,2 Palvelualat ,1 34,9 Yhteensä ,7 37,3 1) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulukoulutus

33 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Vuonna 2017 ammattikorkeakouluissa 1) tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Yhteiskunnalliset alat Terveys- ja hyvinvointialat Kasvatusalat Humanistiset ja taidealat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Palvelualat Luonnontieteet Maa- ja metsätalousalat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan alat 1) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Koulutusala Lähde: Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulukoulutus ,2 10,8 87,8 12,2 73,6 26,4 70,6 29,4 67,6 32,4 65,1 34,9 64,6 35,4 51,8 48,2 20,1 79,9 18,1 81,9

34 32 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.12a Yliopistojen opiskelijat koulutusaloittain 2017 Koulutusala Opiskelijat Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat ,6 18,4 Humanistiset ja taidealat ,6 31,4 Yhteiskunnalliset alat ,2 31,8 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,4 50,6 Luonnontieteet ,6 50,4 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) ,4 81,6 Tekniikan alat ,6 75,4 Maa- ja metsätalousalat ,3 34,7 Terveys- ja hyvinvointialat ,4 33,6 Palvelualat ,2 69,8 Koulutusalat yhteensä ,4 46,6 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus 2.12b Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2017 Koulutusala Tutkinnot Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat ,1 15,9 Humanistiset ja taidealat ,9 28,1 Yhteiskunnalliset alat ,8 29,2 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,5 46,5 Luonnontieteet ,3 46,7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) ,5 78,5 Tekniikan alat ,9 73,1 Maa- ja metsätalousalat ,7 32,3 Terveys- ja hyvinvointialat ,1 26,9 Palvelualat ,0 71,0 Koulutusalat yhteensä ,1 41,9 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus

35 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2017, % Koulutusala Kasvatusalat 84,1 15,9 Terveys- ja hyvinvointialat 73,1 26,9 Humanistiset ja taidealat 71,9 28,1 Yhteiskunnalliset alat 70,8 29,2 Maa- ja metsätalousalat 67,7 32,3 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 53,5 46,5 Luonnontieteet 53,3 46,7 Palvelualat 29,0 71,0 Tekniikan alat 26,9 73,1 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 21,5 78, Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus 2.14 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusasteen 1) mukaan 2017, % Lääkärien erikoistumiskoulutus 69,6 8,7 Tohtorintutkinto 54,3 48,1 Lisensiaatintutkinto 80,4 28,0 Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 59,0 57,4 42,8 40,3 Yhteensä 58, , ) Kansallinen koulutusluokitus 2016 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus

36 34 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.15 Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen välittömästi opiskelemaan 2016, % Lukiokoulutuksessa 43,3 62,7 Ammatillisessa koulutuksessa 32,2 52,1 Ei jatkanut välittömästi 5,1 Tytöt 4,6 Pojat Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2.16 Vuoden 2016 ylioppilaiden sijoittuminen koulutukseen samana vuonna, % Ei jatkanut välittömästi 74,0 66,1 Yliopistokoulutuksessa Ammattikorkeakoulutuksessa 12,7 19,5 8,3 12,3 Ammatillisessa koulutuksessa 5,1 2,1 Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen

37 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusaloittain vuoden 2016 lopussa, % Kasvatustieteellinen ja opettajan Terveys- ja sosiaalialan Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. Luonnontieteellinen Palvelualojen Tekniikan Humanistinen ja taidealan Maa- ja metsätalousalan Yleissivistävä 77,7 73, Työllisistä % valmistuneista (5 vuotta valmistumisen jälkeen) 87,2 92,7 86,5 89,4 84,2 84,0 76,6 80,8 75,7 79,3 71,5 72,2 68,6 57,7 70,7 78,3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti ja Yliopistokoulutus

38 36 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.18 Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat 2015, % Peruskoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat* Lukiot Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammatilliset oppilaitokset Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammattikorkeakoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat** * ei luokanopettajat ** Ammattikoodit Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti 74,7 69,2 47,3 51,3 54,4 40,9 48,4 60, ,3 30,8 51,6 39, ,7 48,7 45,6 59, Yliopistojen opettajat 2015, % Professorit Lehtorit ja yliassistentit Assistentit ja tuntiopettajat 29,0 71,0 57,4 42,6 43,9 56,1 Yhteensä 45,6 54, Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti

39 Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuonna 2017, % Tytöt 4,7 7,1 Tehostettua tukea saaneet Erityistä tukea saaneet Pojat 10,7 12, Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2.21 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18 64-vuotias väestö), % Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutukseen osallistuminen

40 38 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.22 Aikuiskoulutuspäivien määrä laskettuna henkeä kohden 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18 64-vuotias väestö), % Aikuiskoulutuspäivä , ,3 10 9,1 8 7,0 6 15,1 10,2 13,6 7,7 10,7 9,6 7,2 7, Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutukseen osallistuminen

41 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Väestön pääryhmiä työvoimatutkimuksen mukaan Koko väestö 100,0 % 2. Työikäiset (15 74-vuotiaat) 3. Alle 15 v ,7 % 16,3 % 9,1 % Työvoima 6. Työvoiman 48,8 % ulkopuolella 25,9 % Työlliset 8. 44,5 % 4,3 % Palveluelinkeinot 1,8 9,7 % % 32,9 % Teollisuus ja rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Työttömät Väestön pääryhmä työvoimatutkimus 2016 Yhteensä lkm lkm lkm 1. Koko väestö Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) Alle 15-vuotiaat vuotta täyttäneet Työvoima Työvoiman ulkopuolella Työlliset Työttömät Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakennustoiminta Palveluelinkeinot Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

42 40 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.2 ja miehet työelämässä 2016 (15 74-vuotiaat) Yhteensä Yhteensä henkeä %-osuudet vuotiaat ,0 49,8 50,2 Työelämän ulkopuolella ,0 53,0 47,0 Työvoima ,0 48,1 51,9 työlliset ,0 48,3 51,7 työttömät ,0 46,9 53,1 Työllisyysaste, % (15 64-v.) 68,7 67,6 69,8 Työttömyysaste, % 8,8 8,6 9,0 TYÖLLISET: ,0 48,3 51,7 Työaika osa-aikatyö ,0 63,0 37,0 kokoaikatyö ,0 45,4 54,6 Työnantaja ,0 48,3 51,7 Yksityinen ,0 39,4 60,6 Julkinen ,0 72,1 27,9 kunta ,0 77,7 22,3 valtio ,0 49,3 50,7 Ammattiasema/ sosioekonominen asema ,0 48,3 51,7 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,0 32,3 67,7 Palkansaajat ,0 50,9 49,1 ylemmät toimihenkilöt ,0 47,3 52,7 johtotehtävissä ,0 37,0 63,0 alemmat toimihenkilöt ,0 69,4 30,6 työntekijät ,0 30,2 69,8 Toimiala ,0 48,3 51,7 A, B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ,0 25,0 75,0 C-F Teollisuus, rakentaminen ,0 19,3 80,7 G-U Palvelualat ,0 58,1 41,9 X Toimiala tuntematon ,0 54,3 45,7 Tehty työ, milj. tuntia 4 011, , ,6 100,0 44,1 55,9 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

43 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä vuotias väestö toiminnan mukaan 2016, % Työttömät 5,4 % Työttömät 6,1 % Työvoiman ulkopuolella 36,9 % Työvoiman ulkopuolella 32,5 % Työlliset 57,7 % Työlliset 61,4 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.4 Työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella ikäryhmittäin 2016 (vuosikeskiarvo), henkeä Ikäryhmä Väestö Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

44 42 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.5 Työvoimaosuus (15 74-vuotiaat), % * 2016: 63,1 % ja miehet 67,5 % Vuodesta 1989 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Työvoima = Työlliset + Työttömät Työvoimaosuus = Työvoimaan kuuluvien %-osuus vuotiaasta väestöstä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus * 3.6 Työvoimaosuudet ikäryhmittäin 2016, % ,0 88,1 88,7 87,5 83,4 81,7 76,0 74,5 69,1 91,1 91,3 90,6 89,2 80,5 86,1 89,9 66,5 52,0 50,1 74,1 76, , Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Ikäryhmä 17,2 11,2 8,7 3,

45 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä a Työllisyys- ja työttömyysasteet lapsiluvun mukaan 2016, vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,2 75,6 78,8 8,3 7,8 8,7 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,5 73,6 90,1 6,2 7,6 4,9 1 lapsi 81,1 74,2 89,0 6,4 7,8 5,1 2 lasta 84,1 77,1 91,4 6,0 7,3 4,8 3 lasta tai enemmän 77,4 65,7 89,5 5,9 7,8 4,4 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 74,8 76,8 73,0 9,5 7,9 11,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.7b Työllisyys- ja työttömyysasteet nuorimman lapsen mukaan 2016, vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,2 75,6 78,8 8,3 7,8 8,7 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,5 73,6 90,1 6,2 7,6 4,9 nuorin lapsi alle 3-vuotias 67,9 48,6 87,8 7,7 10,2 6,2 nuorin lapsi 3 6-vuotias 85,2 79,2 91,6 5,9 8,1 3,8 nuorin lapsi 7 17-vuotias 88,0 85,6 90,7 5,6 6,5 4,6 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 74,8 76,8 73,0 9,5 7,9 11,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

46 44 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.8 Työllisyysaste vuotiaat (vuosikeskiarvo) , % * Työllisyysaste=15 64-vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä * 2016: 67,6 % ja miehet 69,8 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.9 Työllisyysaste ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä 11, , ,5 46,4 54,3 25,4 76,8 73,5 82,0 84,5 85,3 85,2 84,3 48,3 60,0 68,7 68,5 77,7 75,6 81,2 83,7 82, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

47 Kunta Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Työlliset (15 74-vuotiaat) työnantajasektorin mukaan 2016 Valtio 5,4 % Kunta 9,3 % Valtio 5,2 % Kunta 34,7 % Yksityinen 59,5 % Yksityinen 85,3 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.11 Työlliset (15 74-vuotiaat) koulutusasteittain 2016, % 8,6 41,3 50,1 14,5 48,6 37, Perusasteen koulutus Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

48 46 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.12 Nais- ja miesvaltaisimmat toimialat 2016 (15 74-vuotiaat, TOL2008), %-osuudet alan työllisistä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86 88) P Koulutus (85) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55 56) R-U Muu palvelutoiminta (90 99) 86,6 13,7 68,8 31,2 68,2 31,8 64,9 35,1 K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (64 68) O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45 47) M-N Liike-elämän palvelut (69 82) J Informaatio ja viestintä (58 63) C-E Teollisuus: sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto (10 33, 35 39) A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (01 09) H Kuljetus ja varastointi (49 53) 56,0 44,0 54,1 45,0 48,6 51,4 45,0 55,4 29,7 70,3 25,0 75,0 24,8 74,3 19,1 80,9 F Rakentaminen (41 43) 7,9 92, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

49 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Palkansaajat sekä osa-aikaisten ja määräaikaisten %-osuudet palkansaajista Palkansaajat yhteensä (1 000 henkeä) Osa-aikatyössä %-osuus palkansaajista Määräaikaisessa työsuhteessa %-osuus palkansaajista ,9 7,2 19,9 13, ,8 7,1 20,0 13, ,2 7,7 19,6 12, ,5 7,6 20,0 12, ,3 8,0 19,6 12, ,1 8,0 20,0 12, ,7 8,2 20,0 12, ,6 8,0 19,4 12, ,6 7,7 18,8 11, ,5 7,9 18,4 10, ,2 8,5 18,6 12, ,3 9,2 18,5 12, ,7 9,0 18,4 12, ,6 8,8 18,4 12, ,5 9,3 18,5 12, ,1 9,9 18,1 12, ,4 9,9 18,4 13,1 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.14 Palkansaajien osa-aikatyön syyt 2016 (15 74-vuotiaat), % ,5 32,4 25,7 32,4 12,8 2,0 7,8 8,7 19,7 25,5 Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla Opiskelee Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia Terveydelliset syyt Muu syy Osa-aikaiset palkansaajat: , %-osuus palkansaajista: 20,4 %, 9,9 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

50 48 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.15 Työllisten naisten yleisimmät ammatit 1) 2016 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Myyjät, kauppiaat ym. Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat Terveydenhuollon asiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Palvelutyöntekijät Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat Toimistotyöntekijät Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat Asiakaspalvelutyöntekijät Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät henkeä 1) ammattiluokitus 2010, 2-numerotaso Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

51 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Työllisten miesten yleisimmät ammatit 1) 2016 Kuljetustyöntekijät Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat Myyjät, kauppiaat ym. Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. Palvelutyöntekijät Prosessityöntekijät Sähkö- ja elektroniikkaalan työntekijät 38 1 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät henkeä 1) ammattiluokitus 2010, 2-numerotaso Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

52 50 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.17 Määräaikaisten prosenttiosuus palkansaajista (15 74-vuotiaat, vuosikeskiarvo) , % Vuosi : 18,4 % ja miehet 13,1 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.18 Määräaikaisten osuus palkansaajista ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä ,8 8, ,1 6,5 8,8 6, ,5 7,0 10,5 11, ,1 18, ,1 20, ,1 33, ,3 44, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

53 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus palkansaajista koulutusasteen mukaan 2015, % Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Koulutusaste 17,2 23,2 Keskiaste 13,0 20,1 Korkea-aste 15,5 10, Määräaikaisten osuus (%) Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.20 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien työmarkkina-asema nuorimman lapsen iän mukaan 2016, % Nuorin alle 3-vuotias 48,5 5,5 46,0 3 6-vuotias 79,2 6,9 13, vuotias 85,5 6,0 8,5 Nuorin alle 3-vuotias 87,8 5,8 6,4 3 6-vuotias 91,5 3,64, vuotias 89,3 4,3 6, Työllinen Työtön Työvoiman ulkopuolella Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

54 52 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.21 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet toimialan mukaan 2016 Toimiala Yhteensä % % henkeä henkeä henkeä % % naisista miehistä Toimialat yhteensä (00 99) ,3 67,7 100,0 100,0 A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (01 09) ,8 75,2 14,5 21,1 C F Teollisuus, rakentaminen ,1 88,9 7,1 27,0 G N ja P U Palvelualat ,8 58,2 78,2 51,7 X Toimiala tuntematon (00) ,7 63,3 0,2 0,2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

55 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Työttömät (15 74-vuotiaat) henkeä ja työttömyysasteet Työttömät Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä henkeä % % % % % ,4 59,6 3,2 2,7 3, ,1 60,9 11,7 9,6 13, ,5 57,5 16,6 14,8 18, ,5 51,2 14,6 14,9 14, ,8 50,2 11,4 12,0 10, ,8 48,2 9,8 10,6 9, ,1 52,0 9,1 9,1 9, ,5 51,5 8,8 8,9 8, ,0 49,0 7,7 8,1 7, ,6 49,4 6,4 6,7 6, ,8 55,2 8,2 7,6 8, ,8 56,3 8,4 7,6 9, ,5 56,5 7,8 7,1 8, ,4 55,6 7,7 7,1 8, ,3 55,7 8,2 7,5 8, ,4 55,6 8,7 8,0 9, ,7 54,3 9,4 8,8 9, ,9 53,1 8,8 8,6 9,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

56 54 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.23 Työttömyysasteet ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä ,9 7,4 6,9 8,7 7,3 8,1 5,6 6,8 6,4 6,5 7,5 6,5 7,8 6,3 9,9 10,8 13,2 18,4 29,5 31, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.24 Työttömyysasteet (15 74-vuotiaat) , % Vuosi 2000 Vuodesta 1989 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin 2016: 8,6 % ja miehet 9,0 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

57 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 2016, % Perusasteen koulutus 18,9 14,7 Keskiasteen koulutus 10,3 10,8 Korkea-asteen koulutus 5,6 6, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.26 Pitkäaikaistyöttömät , keskimäärin vuodessa, lukumäärä Yli vuoden työttömänä joista yli 2 v. työttömänä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Työnvälitystilasto

58 56 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.27 Palveluilla työllistetyt 1) , keskimäärin vuodessa (lukumäärä) Yhteensä ) Palkkatuella, starttirahalla ja valtiolle työllistetyt. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Työnvälitystilasto

59 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä a Työnsä fyysisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus ikäryhmittäin 2017, % Yhteensä ,7 30,6 33,2 37, ,0 32, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH b Työnsä fyysisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus koulutustason mukaan 2017, % Korkea 13,4 15,3 Keskitaso 29,1 29,6 Matala 40,0 43, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 2017

60 58 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.28c Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus ikäryhmittäin 2017, % Yhteensä 43,3 47, ,3 43, ,5 50, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH d Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus koulutustason mukaan 2017, % Korkea 54,7 59,2 Keskitaso 49,8 49,3 Matala 35,6 40, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 2017

61 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Palkansaajien työpaikkatapaturmat : ja miehet Lähde: Tilastokeskus, Työtapaturmat 3.30 Työllisten osuus työikäisestä väestöstä (18 64-vuotiaat) syntyperän mukaan , % Suomalaistaustaiset naiset Ulkomaalaistaustaiset naiset Suomalaistaustaiset miehet Ulkomaalaistaustaiset miehet : Suomalaistaustaiset naiset 71,2 % ja miehet 67,4 %, ulkomaalaistaustaiset naiset 45,4 % ja miehet 53,8 % Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti

62 60 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.31 Työikäisten (18 64-vuotiaat) työttömien osuus työvoimasta syntyperän mukaan , % Suomalaistaustaiset naiset Ulkomaalaistaustaiset naiset Suomalaistaustaiset miehet Ulkomaalaistaustaiset miehet : Suomalaistaustaiset naiset 11,0 % ja miehet 14,4 %, ulkomaalaistaustaiset naiset 29,3 % ja miehet 23,4 % Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti 3.32 Työsyrjintää tai eriarvoista kohtelua eri tilanteissa kokeneiden palkansaajien osuus 2013, % Tiedon saannissa Työtovereiden tai esimiesten asenteissa Arvostuksen saamisessa Palkkauksessa Työn tai työvuorojen jaossa Työnantajan järjestämään koulutukseen pääsyssä Etenemismahdollisuuksissa uralla Työsuhde-etujen saamisessa 5,0 6,0 4,7 7,0 8,4 7,0 Työhönotto- tai 5,9 nimitystilanteessa 3, Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus ,4 10,4 10,4 11,9 11,8 12,3 14,0 17,0 19,2 19,0

63 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Syrjintää tai eriarvoista kohtelua havainneiden palkansaajien osuus (%) syrjintäperusteen mukaan 2013 Suosikkijärjestelmät Työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus Terveydentila tai vajaakuntoisuus Vanhoihin kohdistuva Nuoriin kohdistuva syrjintä Sukupuoli, erityisesti nainen Puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito Perheellisyys tai raskaus Kansallisuus tai ihonväri Poliittiset mielipiteet tai ay-toiminta Seksuaalinen suuntautuminen (sukupuolinen suuntautuminen) Sukupuoli, erityisesti mies Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus

64 62 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.34 Etenemismahdollisuudet työssä, hyvät mahdollisuudet -vastaukset, % Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus Palkansaajat, joiden työhön kuuluu esimiestehtäviä, % Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus

65 Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä Palkansaajat, joiden esimies on nainen, % Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus

66 64 4 Palkat Takaisin sisällysluetteloon 4.1 Palkansaajien keskiansioita , euroa/kk * * Ennakkotieto Vuodet neljänneksittäin 2016: euroa/kk ja miehet euroa/kk Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

67 Takaisin sisällysluetteloon 4 Palkat Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot sektoreittain , naisten ansiot prosenttia miesten ansioista Vuosi Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunnat ,6 80,7 80,0 84, ,3 80,8 80,3 84, ,2 80,8 80,5 84, ,2 80,9 80,9 84, ,5 81,1 81,3 84, ,7 82,2 81,9 83, ,8 82,3 82,0 83, ,0 82,2 83,1 83, ,2 82,6 83,7 84, ,8 84,5 84,1 84, ,8 83,6 84,4 85, ,2 83,9 85,6 85, ,1 83,8 86,0 85, ,1 84,0 86,1 85, ,3 84,5 86,1 85, ,2 84,5 86,0 86, ,7 84,9 86,8 86,5 Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkan saajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

68 66 4 Palkat Takaisin sisällysluetteloon 4.3 Keskiansiot työnantajasektoreittain , euroa Vuosi Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunnat Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 4.4 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa , euroa Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Uusi painorakenne Uusi painorakenne Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi ja Yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkat

69 Takaisin sisällysluetteloon 4 Palkat Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot koulutuksessa ja terveydenhuollossa , euroa Koulutus Terveydenhuolto Uusi painorakenne Uusi painorakenne Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi ja Kunta- ja valtiosektorin kuukausipalkat sekä Yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkat 4.6 Keskimääräiset kokonaisansiot kuukaudessa ikäryhmittäin yksityisellä sektorilla ), euroa/kk Ikäryhmä 1) Lukumäärä: naiset ja miehet Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne

70 68 4 Palkat Takaisin sisällysluetteloon 4.7 Keskimääräiset kokonaisansiot kuukaudessa ikäryhmittäin valtiolla ), euroa/kk ) Lukumäärä: naiset ja miehet Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne Ikäryhmä Keskimääräiset kokonaisansiot kuukaudessa ikäryhmittäin kuntasektorilla ), euroa/kk Ikäryhmä 1) Lukumäärä: naiset ja miehet Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne

71 Takaisin sisällysluetteloon 4 Palkat Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot kuukaudessa koulutusasteen mukaan 2016, euroa/kk Perusaste Keskiaste Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkea kouluaste Tutkijakoulutusaste

72 70 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.1 Naisten ja miesten tulot 2016 Tulonsaajien lukumäärä kaikkiaan Ansiotuloja saaneita Pääomatuloja saaneita Valtionveronalaiset tulot yhteensä (milj. euroa) Ansiotulot valtionverotuksessa yhteensä Työtulot Sairausvakuutuslain mukaiset päivä- ja äitiysrahat Lapsen kotihoidon tuki Opintorahat Työttömyysturvaetuudet Eläketulot Kansaneläkkeet Muut eläkkeet Maatalouden tulot Elinkeinotulot Pääomatulot yhteensä Valtionverot yhteensä Kunnallisvero Verot ja maksut yhteensä Veronalaiset tulot -tilaston keskeisin tulokäsite on valtionveronalainen tulo. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuki, kansaneläkkeiden lisäosat ja rintamasotilaslain mukaiset eläkkeet. Tavanomaisten pankkitalletusten ja obligaatioiden korot ovat verottomia, tilastoon eivät sisälly myöskään lähdeveron alaiset korkotulot. Veronalaisia eivät edelleen ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, ansiotulojen perusteella määräytyy valtion tuloveron ohella kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksu. Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot

73 Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo Tulonsaajat valtionveronalaisten tulojen mukaan 2016 Tuhatta henkeä Euroa Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot 5.3 Tulonsaajat valtionveronalaisten tulojen mukaan 2016 Tuloluokka Tulonsaajat Naisten %-osuus tulonsaajista euroa % % tuloluokassa ,2 9,7 50, ,4 9,1 54, ,8 9,6 61, ,0 9,1 60, ,1 8,8 57, ,9 8,7 56, ,5 8,7 53, ,6 7,7 47, ,3 6,3 42, ,9 4,8 38, ,3 17,5 30,5 Tuloluokat yhteensä 100,0 100,0 51,3 Lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot

74 72 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.4 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot iän mukaan 2016, euroa Ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot 5.5 Tulot kotitaloustyypin mukaan 2012 ja 2015 Viitehenkilön ikä alle 65 vuotta Kotitalouksia, kpl Mediaani Käytettävissä oleva rahatulo, euroa Kotitalouksia, kpl Mediaani Käytettävissä oleva rahatulo, euroa Lapsettomat parit 538, , Pari ja 1 lapsi 194, , Pari ja 2 lasta 195, , Pari ja 3+ lasta 96, , Yksinasuva nainen 295, , Yksinasuva mies 356, , Yksinhuoltajat, naiset 82, , Yksinhuoltajat, miehet 14, , Käytettävissä oleva rahatulo = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (pl. asuntotulo ja myyntivoitot) + saadut tulonsiirrot maksetut tulonsiirrot Mediaanitulo on tulotaso, joka jakaa aineiston kahtia. Mediaanituloa enemmän saa puolet ja sitä vähemmän saa puolet kotitalouksista. Kotitalouksien lukumäärä on laskettu otostutkimuksesta. Määrä eroa perhetilaston perheiden lukumäärästä. Yksinhuoltajien ja kahden huoltajan lapsikotitalouksiin on laskettu mukaan kotitaloudet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

75 Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo Velalliset ja velat iän mukaan 2016 Ikäluokat Velallisia yhteensä Yhteensä lukumäärä lukumäärä lukumäärä % % Kaikki ikäluokat ,8 49, ,9 51, ,9 51, ,0 51, ,9 50, ,1 48, ,0 44,0 Ikäluokat Velat yhteensä Yhteensä euroa euroa euroa % % Kaikki ikäluokat ,0 56, ,2 51, ,5 53, ,1 55, ,4 57, ,6 57, ,0 59,0 Lähde: Tilastokeskus, Velkaantumistilasto 5.7a Ulosottovelalliset 1) naiset ja miehet Vuosi Yhteensä Ulosottovelallisista naisia, lkm % lkm Ulosottovelallisista miehiä, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 1) Ulosottovelallisten (avoinna oleva asia) määrä vuoden lopussa (viimeisenä päivänä) Lähde: Tilastokeskus, Ulosottoasiat

76 74 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.7b Keskimääräinen ulosottovelka (euroa) ja perinnässä olevien asioiden määrä , lkm Keskimääräinen ulosottovelka (euroa) Perinnässä olevat asiat yhtä velallista kohti Vuosi Yhteensä Yhteensä ,6 5,3 5, ,8 5,5 5, ,1 5,9 6, ,8 6,7 6, ,1 7,1 7, ,6 7,8 7, ,3 7,5 7, ,1 7,3 7, ,1 7,4 7, ,5 7,7 7,4 Lähde: Tilastokeskus, Ulosottoasiat 5.7c Velkajärjestelyhakemukset , % ,5 56,1 56,9 57,6 55,5 56,6 56,3 52,6 50,4 48,5 48,9 50,3 49,4 50,6 50,1 51,2 50,7 51, ,5 43,9 43,1 42,4 44,5 43,4 43,7 47,4 49,6 51,5 51,1 49,7 50,6 49,4 49,9 48,8 49,3 48, Lähde: Tilastokeskus, Velkajärjestelyt

77 Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo d Naisten velkajärjestelyhakemukset ikäryhmittäin , % ,1 18,5 32,7 34,6 12, ,4 18,3 36,3 33,2 9, ,3 17,8 36,1 34,8 9, ,7 17,8 37,4 34,2 7, ,2 18,0 39,2 33,4 7, ,5 18,9 39,9 33,5 6, ,0 17,2 41,3 31,8 6, ,0 17,5 38,7 35,7 6, ,1 19,7 39,0 32,4 5, ,1 18,9 40,7 31,1 6, ,8 17,8 45,0 29,7 4, ,7 12,8 46,1 32,6 6, ,1 11,1 43,6 38,0 6, ,1 10,4 43,4 38,4 6, ,0 12,5 46,2 34,1 6, ,5 12,6 49,0 31,9 6, ,9 14,2 44,8 34,0 6, ,5 14,7 45,5 31,1 8, alle Lähde: Tilastokeskus, Velkajärjestelyt 5.7e Miesten velkajärjestelyhakemukset ikäryhmittäin , % ,0 18,5 38,4 31,2 9, ,5 18,6 38,5 32,2 8, ,6 18,9 39,0 32,4 7, ,0 17,2 41,3 32,0 6, ,9 20,6 40,9 30,8 5, ,6 20,4 42,3 30,3 5, ,8 18,0 42,4 30,9 6, ,7 19,2 40,0 32,8 6, ,9 19,7 41,0 31,9 5, ,7 19,8 40,9 31,9 4, ,8 16,7 43,2 33,6 4, ,3 11,8 44,4 37,1 5, ,8 9,6 41,7 40,8 7, ,6 8,9 43,8 40,1 6, ,7 9,4 46,8 37,2 5, ,6 10,2 48,3 34,4 6, ,7 12,0 47,4 34,0 6, ,9 11,8 46,7 33,0 7, alle Lähde: Tilastokeskus, Velkajärjestelyt

78 76 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.8 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloustyypin mukaan 1990, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016, % Kotitaloustyyppi Yksinasuvat naiset 24,5 26,0 27,8 27,7 28,7 29,2 Yksinasuvat miehet 39,0 39,0 42,3 43,6 43,9 44,3 Yksinhuoltajat, naiset 10,9 10,7 11,3 10,8 10,6 10,5 Yksinhuoltajat, miehet 1,3 1,1 1,1 1,0 1,1 1,1 Avio-/ja avoparit ilman lapsia 10,0 11,0 7,8 7,6 6,8 6,6 Avio-/ja avoparit, joilla lapsia 14,2 12,1 9,7 9,3 8,8 8,4 Yhteensä Lukumäärä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Toimeentulotuki

79 Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo 77 Työttömyysturva Suomessa työttömyysturvaetuuksia maksavat työttömyyskassat sekä KELA (kansaneläkelaitos). Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiotuloihin sidotut etuudet, Kela maksaa muille työttömille perusturvaetuudet. Työttömyyskassat maksavat ansiopäivärahaa vuotiaalle työttömälle jäsenelleen, joka täyttää työssäoloehdon ja jonka jäsenyys kassassa on kestänyt työssäoloehtoon vaaditun ajan. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Kela maksaa peruspäivärahaa työssäoloehdon täyttävälle vuotiaalle työttömälle, joka ei ole työttömyyskassan jäsen. Oikeus peruspäivärahaan ja sen mahdollisiin lisäosiin määräytyy samoin ehdoin kuin ansiopäivärahassa kassan jäsenyyttä lukuun ottamatta. Kela maksaa työmarkkinatukea vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tai peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon puuttumisen takia. 5.9 Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vuoden aikana saaneet , lkm Tuhansia Vuosi * * , miehet Lähde: Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos, Tilasto Suomen työttömyysturvasta

80 78 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.10 Ansiopäivärahaa vuoden aikana saaneet , lkm Tuhansia Vuosi * * , miehet Lähde: Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos, Tilasto Suomen työttömyysturvasta 5.11 Ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä Ansiopäiväraha, saajat Peruspäiväraha, saajat Työmarkkinatuki, saajat ,8 63,2 46,4 53,6 45,4 54, ,2 52,8 48,3 51,7 43,4 56, ,0 49,0 49,6 50,4 47,0 53, ,0 48,0 50,5 49,5 49,6 50, ,0 47,0 49,9 50,1 51,5 48, ,2 47,8 49,7 50,3 50,8 49, ,3 49,7 48,3 51,7 48,4 51, ,9 51,1 46,1 53,9 45,7 54, ,5 51,5 45,1 54,9 45,3 54, ,3 50,7 46,2 53,8 48,8 51,2 Yhteensä 50,4 49,6 48,7 51,3 47,3 52,7 Lukumäärä yhteensä Lähde: Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos, Tilasto Suomen työttömyysturvasta

81 Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo Eläkkeensaajien kuukausieläkkeet euroa/kk % Lähde: Eläketurvakeskus ETK ja Kansaneläkelaitos KELA, Tilasto Suomen eläkkeensaajista 5.13 Eläkkeensaajien lukumäärä eläkkeen rakenteen mukaan Vuosi Kaikki eläkkeensaajat Työeläkkeen saajat % kaikista eläkkeensaajista Kelan eläkkeensaajat % kaikista eläkkeensaajista lukumäärä ,4 93,0 59,9 41, ,6 93,1 58,7 40, ,9 93,2 57,5 40, ,1 93,2 56,1 38, ,2 93,2 57,7 40, ,3 93,2 56,4 39, ,0 93,0 55,0 38, ,0 93,0 54,0 37, ,0 93,0 52,0 36, ,9 93,4 51,0 35, ,0 93,5 49,7 34, ,2 93,5 48,5 33, ,3 93,6 47,5 32,8 Lähde: Eläketurvakeskus ETK ja Kansaneläkelaitos KELA, Tilasto Suomen eläkkeensaajistas

82 80 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.14 Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma Kokonaiseläke Kokonaiseläkejakauma euroa/kk Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Kaikki Keskimääräinen kokonaiseläke, euroa/kk Työeläkkeen osuus, euroa/kk Kelan eläkkeen osuus, euroa/kk Lähde: Eläketurvakeskus ETK ja Kansaneläkelaitos KELA, Tilasto Suomen eläkkeensaajista

83 Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys a Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus ikäryhmän mukaan 2018, % ,2 54, ,8 25,5 35,7 40, vuotiaat vuotiaat 75+ -vuotiaat Ikäryhmä Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote b Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus koulutustason mukaan 2018, % ,3 39,7 29,5 29,5 25,7 25,4 0 matala keskitaso korkea Koulutustaso Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote

84 82 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.2a Painoindeksi (BMI) ikäryhmän mukaan 2018, % BMI >= 30kg/m vuotiaat vuotiaat vuotiaat 16,2 20,5 24,6 23,6 18,5 19,1 BMI >= 25kg/m vuotiaat 60,2 60, vuotiaat 61,9 70, vuotiaat 44,6 58, Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote b Painoindeksi (BMI) koulutustason mukaan 2018, % BMI >= 30kg/m 2 korkea keskitaso 17,0 16,3 18,4 20,6 matala 25,2 22,9 BMI >= 25kg/m 2 korkea 47,8 60,9 keskitaso matala 50,3 60,8 56,9 65, Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote Paino(kg) BMI = Pituus(m) 2

85 Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys a Alkoholia humalahakuisesti / liikaa käyttävien osuus ikäryhmän mukaan 2018, % Liikaa käyttävät 75+ -vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7,6 21,8 26,5 25,4 32,4 49,5 Humalahakuisesti 75+ -vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0,5 3,7 3,7 3,9 15,8 14, Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote b Alkoholia humalahakuisesti / liikaa käyttävien osuus koulutustason mukaan 2018, % Liikaa käyttävät korkea keskitaso matala 22,3 20,3 24,6 35,5 36,6 40,8 Humalahakuisesti korkea keskitaso matala 2,3 11,5 2,8 12,7 4,9 18, Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote

86 84 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.4a Päivittäin tupakoivien osuus ikäryhmän mukaan 2018, % ,8 14,4 10,4 15, vuotiaat vuotiaat 1,9 3, vuotiaat Ikäryhmä Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote b Päivittäin tupakoivien osuus koulutustason mukaan 2018, % ,2 19, ,1 12,3 5,2 6,8 0 matala keskitaso korkea Koulutustaso Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote

87 Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys Sairauspäivärahat 2016 Päiväraha- Päivärahansaajat Maksetut Keskim. päivät päivärahat päiväkorvaus kpl Lkm milj. euroa euroa/pv ,6 53, ,2 59,58 Yhteensä ,8 56,21 Lähde: Kansaneläkelaitos KELA, Kelan sairausvakuutustilasto Kuolleet kuolemansyyn mukaan 2016 Kuolemansyy Yhteensä Yhteensä Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Hermoston sairaudet Tapaturmat ja väkivalta Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Ruuansulatuselinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Tartunta- ja loistauteja Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Oireet ja epätäydellisesti määritetyt tilat Synnynnäiset epämuodostumat, kromosomipoikkeavuudet Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Ei kuolintodistusta Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt

88 86 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.7 Työikäisten (15 64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt 2016 Kuolemansyy Kuolleet Kuolleet lukumäärä % 1. Kasvaimet ,2 2. Verenkiertoelinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset syyt) ,1 3. Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 243 9,5 4. Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytys) 148 5,8 5. Itsemurhat 129 5,0 6. Hengityselinten sairaudet 82 3,2 Muut kuolemansyyt ,3 Työikäisenä kuolleita yhteensä ,0 Kuolemansyy Kuolleet Kuolleet lukumäärä % 1. Verenkiertoelinten sairaudet ,7 (pl. alkoholiperäiset syyt) 2. Kasvaimet ,8 3. Alkoholiperäiset kuolemansyyt ,3 4. Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytys) ,4 5. Itsemurhat 471 8,4 6. Hengityselinten sairaudet 157 2,8 Muut kuolemansyyt ,7 Työikäisenä kuolleita yhteensä ,0 Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt

89 Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen keskiväkiluvun henkeä kohti Kuolleisuus / Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt 6.9 Tapaturmakuolleisuus keskiväkiluvun henkeä kohti Kuolleisuus / Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt ja Väestörakenne

90 88 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.10 Itsemurhakuolleisuus keskiväkiluvun henkeä kohti Kuolleisuus / Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt ja Väestörakenne 6.11 Kuolleisuus iän (0 64-vuotiaat) ja keskiväkiluvun mukaan 2017, promillea Ikä Lähde: Tilastokeskus, Kuolleet ja Väestörakenne

91 Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys Kuolleisuus iän (65 95-vuotiaat) ja keskiväkiluvun mukaan 2017, promillea Ikä Lähde: Tilastokeskus, Kuolleet ja Väestörakenne 6.13 Kaikki ilmoitetut HIV-tartuntatautitapaukset , lkm Vuosi * * 57, miehet 101 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, HIV ja aidstilastot

92 90 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.14 Koettu sukupuoli muu kuin ilmoitettu sukupuoli kouluterveyskyselyssä 2017, % 20 Tytöt Pojat ,5 5,6 3,6 2,9 5,2 5,0 0 Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely 2017

93 Takaisin sisällysluetteloon 7 Teknologia Seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % kaikki Ikä 13,5 10,8 29,1 41,4 58,8 62,4 76,5 81, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 96,7 95,4 7.2a Käyttää kodin ja työpaikan ulkopuolella langatonta internetiä kannettavalla tietokoneella vähintään viikoittain 2017, % kaikki Ikä 1,2 3,2 9,7 13,5 14,8 18,1 14,9 22,1 20,7 30, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

94 92 7 Teknologia Takaisin sisällysluetteloon 7.2b Käyttää kodin ja työpaikan ulkopuolella langatonta internetiä tablettitietokoneella vähintään viikoittain 2017, % kaikki Ikä 2,3 6,1 11,4 9,4 9,2 11,7 15,1 15,2 14,2 18, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.2c Käyttää kodin ja työpaikan ulkopuolella internetiä matkapuhelimella vähintään viikoittain 2017, % kaikki Ikä 2,3 3,6 37,3 38,9 78, , ,8 60,4 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 74,9 79,2

95 Takaisin sisällysluetteloon 7 Teknologia Tilannut tai ostanut Internetistä jotain omaan tai talouden käyttöön viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % kaikki Ikä 7,0 4,9 30,9 29,9 52,6 52,1 69,3 68,3 72,0 75, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.4 Lukenut verkkolehtiä tai tv-yhtiöiden uutissivuja viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % Kaikki Ikä 27,2 29,4 68,7 70,4 77,6 79,7 93,8 92,1 90,8 87, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

96 94 7 Teknologia Takaisin sisällysluetteloon 7.5a Käyttänyt tekstinkäsittelyohjelmaa viimeisen 12 kk:n aikana 2017, % Kaikki Ikä 12,9 16,1 46,3 44,7 65,1 64,3 79,0 84,5 95,0 87, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.5b Käyttänyt taulukkolaskentaohjelmaa viimeisen 12 kk:n aikana 2017, % Kaikki Ikä 2,9 10,0 24,1 31,7 42,8 50,9 62, ,1 60,2 63,1 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

97 Takaisin sisällysluetteloon 7 Teknologia c Kirjoittanut ohjelmakoodia viimeisen 12 kk:n aikana 2017, % Kaikki Ikä 0,0 1,2 5,2 1,5 2,6 7,8 10,5 13,7 18,0 32, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.6 Käyttänyt internetiä virallisen lomakkeen lähettämiseen viranomaisille tai julkisen palvelun tarjoajalle 2017, % Kaikki Ikä 7,1 13,1 46,7 44,2 59,8 60,4 72,8 66,9 79,6 77, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

98 96 7 Teknologia Takaisin sisällysluetteloon 7.7 Internetin käytön ja eräiden käyttötarkoitusten yleisyys viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % Ikä Käyttänyt internetiä 86,9 89,0 Käyttänyt sähköpostia 82,6 83, Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

99 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus Eräiden poliisin tietoon tulleiden rikosten uhrit 2017, lkm Uhreja yhteensä Uhrina nainen Uhrina mies Raiskausrikokset yhteensä Raiskaus Raiskauksen yritys Törkeä raiskaus Törkeän raiskauksen yritys Raiskaus (3. mom) Raiskauksen yritys (3. mom) Pakottaminen sukupuoliyhteyteen 1 1 Sukupuoliyhteyteen pakottamisen yritys Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt yhteensä Henkirikosten yritykset yhteensä Pahoinpitelyrikokset yhteensä Pahoinpitely Pahoinpitelyn yritys Törkeä pahoinpitely Törkeän pahoinpitelyn yritys Lievä pahoinpitely Ryöstörikokset yhteensä Kiristysrikokset yhteensä Muita rikoksia: Seksuaalinen ahdistelu Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö 5 5 Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytön yritys Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu Vapaudenriisto Törkeä vapaudenriisto Panttivangin ottaminen 1 1 Panttivangin ottamisen yritys Laiton uhkaus Vainoaminen Pakottaminen Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto

100 98 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.2 Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet vuotiaat tekijän ja uhrin suhteen mukaan 2017 (viimeisen 12 kk:n aikana), % Tekijän ja uhrin suhde Nainen Mies Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani Väkivallalla uhkaaminen 2,3 0,8 Fyysinen väkivalta yhteensä 3,6 1,9 Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta 1,6 1,2 Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys 1,0 0,1 Kaikki tekomuodot yhteensä 4,8 2,5 Muu uhrin lähemmin tuntema henkilö 1) Väkivallalla uhkaaminen 1,6 2,2 Fyysinen väkivalta yhteensä 3,5 4,0 Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta 1,7 2,5 Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys 0,6 0,1 Kaikki tekomuodot yhteensä 4,8 5,5 Tuntematon tai puolituttu 2) Väkivallalla uhkaaminen 6,0 8,6 Fyysinen väkivalta yhteensä 8,9 8,0 Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta 3,6 3,1 Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys 0,9 0,3 Kaikki tekomuodot yhteensä 12,8 13,0 Otoskoko (n) ) Veli, sisko, isä, äiti, lapsi, ystävä, tuttava tai työtoveri. 2) Uhrin satunnaisesti kohtaama henkilö, työssä kohtaama asiakas, potilas tai vastaava. Lähde: Helsingin yliopisto / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kansallinen rikosuhritutkimus 2017

101 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus Pelännyt joutuvansa kodin ulkopuolella iltaisin väkivallan uhriksi 2017 (viimeisen 12 kk:n aikana), % Kaikki Nainen Mies Kerran tai pari vuodessa 21,9 26,0 18,0 Yli 3 kertaa vuodessa 11,1 16,0 6,3 Ei liiku iltaisin kodin ulkopuolella 6,5 9,9 3,2 Otoskoko (n) Lähde: Helsingin yliopisto / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kansallinen rikosuhritutkimus Väkivallan seurauksena fyysisen vamman saaneet 2017 (viimeisen 12 kk:n aikana), % ,1 Nainen Mies ,6 4,4 4,2 2,1 1, Lähde: Helsingin yliopisto / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kansallinen rikosuhritutkimus 2017 Ikä 55 74

102 100 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.5a Rikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksittain 2017 Yhteensä lkm % % 1. Kaikki A F rikokset ,7 82,3 A. Omaisuusrikokset ,6 76,4 varkaus ,0 85,0 törkeä varkaus ,0 91,0 näpistys ,5 71,5 ryöstö ,4 85,6 törkeä ryöstö, törkeän ryöstön valmistelu ,2 88,8 vahingonteko, lievä vahingonteko ,4 88,6 törkeä vahingonteko ,8 88,2 kavallus, lievä kavallus ,4 58,6 törkeä kavallus ,7 56,3 petos, lievä petos ,9 67,1 törkeä petos ,6 81,4 maksuvälinepetokset ,5 73,5 muut ,6 82,4 B. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ,2 81,8 tappo 40 5,0 95,0 murha 25 4,0 96,0 pahoinpitelyt ,8 82,2 muut ,8 77,2 C. Seksuaalirikokset ,5 98,5 D. Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan ,1 82,9 E. Eräät liikennerikokset ,4 88,6 rattijuopumus, törkeä rattijuopumus ,5 87,5 muut ,7 89,3 F. Muut rikokset ,9 86,1 huumausaineen käyttörikos ,1 86,9 muut huumausainerikokset ,8 86,2 muut ,0 87,0 2. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus ,6 72,4 Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto

103 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus b Rikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat rikoksittain 2017 Yhteensä lkm % % 1. Kaikki A-F rikokset ,9 75,1 A. Omaisuusrikokset ,0 72,0 varkaus ,8 80,2 törkeä varkaus 16 31,3 68,8 näpistys ,2 62,8 ryöstö 79 6,3 93,7 vahingonteko, lievä vahingonteko ,2 90,8 petos, lievä petos ,8 57,2 muut ,8 85,2 B. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ,4 85,6 pahoinpitely rikokset ,1 85,9 muut 37 21,6 78,4 C. Seksuaalirikokset 61 1,6 98,4 D. Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan ,4 73,6 E. Eräät liikennerikokset ,4 89,6 F. Muut rikokset ,9 74,1 huumausaineen käyttörikos ,7 69,3 alkoholirikokset ja rikkomukset ,3 57,7 muut ,1 77,9 2. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus ,5 82,5 Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto

104 102 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.6a Rangaistukseen 1) tuomitut , % ,5 86,8 85,5 84,4 82,3 81,8 81,1 79,9 78,3 77,7 77,3 77,2 76,7 75,0 74,9 74, ,5 13,2 14,5 15,6 17,7 18,2 18,9 20,1 21,7 22,3 22,7 22,8 23,3 25,0 25,1 25, Naisia Miehiä 1) oikeudessa tuomitut, rangaistusmääräykset ja rikesakot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 8.6b Naisten vankeusrangaistukset , lkm Ehdoton vankeus Ehdollinen vankeus Lähde: Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset Yhdyskuntapalvelu

105 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus c Miesten vankeusrangaistukset , lkm Ehdoton vankeus Ehdollinen vankeus Lähde: Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 8.7a Turvakotien asiakkaat 2017, lkm Ikä (kokonaisina vuosina ) Sukupuoli muu Yhdyskuntapalvelu Sukupuolesta ei tietoa Yhteensä lapset (alle 18 v.) vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta aikuiset yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta v täyttäneet Ei tietoa 8 8 Yhteensä Valtion rahoittamia turvakoteja yhteensä 23. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Turvakotipalvelut 2017

106 104 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.7b Ensi- ja päihde-ensikotien asiakkaat 2017 Aikuisia Naisia Miehiä Naisia Miehiä lkm lkm lkm % % Ensikodit ,9 28,1 Päihde-ensikodit ,6 23,4 Lapsia Tyttöjä Poikia Tyttöjä Poikia lkm lkm lkm % % Ensikodit ,0 56,0 Päihde-ensikodit ,8 52,2 Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto ry 8.8 Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset ikäryhmittäin 2017, lkm Tytöt Pojat v. 3 6-v 7 12-v v v v. Lapsen ikä on vuoden lopussa Vain alle 18-vuotiaita voi sijoittaa kiireellisesti. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lastensuojelu

107 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret ) Vuosi Tytöt Pojat Yhteensä Vuosi Tytöt Pojat Yhteensä ) Kunnat korjaavat lukujaan jälkikäteen, joten aikasarjojen arvot voivat muuttua aikaisemmasta Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lastensuojelu

108 106 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.10 Naisten miesten taholta ja miesten naisten taholta kokema seksuaalinen häirintä kahden viime vuoden aikana ikäluokittain 1998, 2001, 2004, 2008, 2012 ja 2017, % alle 35-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Vastaajana nainen Vastaajana mies Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri

109 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus Pelkääkö joutumista väkivallan kohteeksi tai onko sen takia varuillaan? Vuosina 2001, 2004, 2008, 2012 ja 2017, % Liikkuessaan yksin ulkona illalla, yöllä Naisilla Miehillä Joukkoliikennevälineissä illalla, yöllä Naisilla Miehillä Työtehtävissä Naisilla Miehillä Hyvin harvoin Ainakin silloin tällöin 40 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017 Usein

110 108 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.12 Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikokset 2017 Epäilty mies Epäilty nainen Uhri mies Uhri nainen Tiedot lähi- ja perhesuhteista perustuvat väestötilastojen rekisteriaineistoihin ja kattavat kaikki vain rekistereissä ilmenevät perhe- ja parisuhteet. Tilaston ulkopuolelle jäävät tällöin esimerkiksi eri osoitteissa asuvien seurustelusuhteet ja kauemmat sukulaissuhteet. Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto 8.13 Kahden viime vuoden aikana erilaista seksuaalista häirintää kokeneet sukupuolen mukaan (%) Onko joku? kertonut kaksimielisiä vitsejä tai puhunut härskejä tavalla, jonka olet kokenut loukkaavaksi? esittänyt asiattomia vartaloosi tai seksuaalisuuteesi kohdistuneita huomatuksia? lähennellyt sinua fyysisesti ei-toivotulla tavalla? ehdottanut sinulle seksiä epäasiallisessa yhteydessä? häirinnyt tai ahdistellut sinua edellä kuvatuilla tavoilla sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa? paljastellut sinulle itseään tai seurannut sinua? 7,9 7,6 15,1 5,7 11,2 5,0 7,4 2,4 4,8 2,3 23,8 27,6 Seksuaalista häirintää kokeneet yhteensä 17,1 37, Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017

111 Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus Seksuaalista ja/tai sukupuoleen perustuvaa häirintää ja/tai nimittelyä nykyisessä työpaikassa havainneiden päätoimisten palkansaajien osuus ikäryhmän mukaan 2017, % Ikäryhmä n=797 4,2 6,2 7,2 8,7 10,2 12,0 12,7 12,6 17,6 20, Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017

112 110 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.1 Ehdokkaat ja valitut eduskuntavaaleissa 2015 Yhteensä Ehdokkaat lukumäärä % 39,4 60,6 keski-ikä 45,8 45,2 46,1 Valitut lukumäärä % 41,5 58,5 keski-ikä 47,2 44,4 49,1 Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot 9.2 Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa ,% ehdokkaista (2015: 39,4) äänistä (2015: 42,6) valituista (2015: 41,5) * * Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti 2015, naiset 71,3 %, miehet 68,9 % Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

113 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko Kansanedustajat ikäryhmittäin 2015 (ikä vaalipäivänä ), lkm Ikäryhmä Kansanedustajien keski-ikä 2015; 44,4 vuotta ja miehet 49,1 vuotta Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot 9.4 Kansanedustajat puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, lkm KESK 14 KOK 16 PS 12 SDP 21 VIHR 7 VAS 7 RKP 3 KD 3 Ahvenanmaan KESK = Suomen Keskusta, PS = Perussuomalaiset, KOK = Kansallinen Kokoomus, SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, VIHR = Vihreä liitto, VAS = Vasemmistoliitto, RKP = Suomen ruotsalainen kansanpuolue, KD = Suomen Kristillisdemokraatit Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

114 112 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.5 Eduskuntaryhmät, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 2018 Eduskuntaryhmä Eduskuntaryhmän Jäsenet Johto Puheenjohtaja Yhteensä Yhteensä Varapuheenjohtaja Yhteensä % 42,0 58,0 33,3 66,7 42,1 57,9 Keskustan Kokoomuksen Sosialidemokraattinen Sininen Perussuomalaisten Vihreä Vasemmistoliiton Ruotsalainen 1) Kristillisdemokraattinen ) mukaan lukien Ahvenanmaan edustaja Lähde: Suomen eduskunta

115 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko Eduskunnan valiokuntien jäsenet (kokoonpano) 2017 Suuri (25) Sosiaali- ja terveys (17) Sivistys (17) Laki (17) Ympäristö (17) Liikenne- ja viestintä (17) Ulkoasiain (17) Työelämä- ja tasa-arvo (17) Valtiovarain (21) Perustuslaki (17) Puolustus (17) Hallinto (17) Tarkastus (11) Maa- ja metsätalous (17) Tulevaisuus (17) Talous (17) Puheenjohtajat: 6 naista ja 10 miestä, varapuheenjohtajat: 8 naista ja 9 miestä Lähde: Suomen eduskunta ( )

116 114 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.7 Ministerit (yhteensä 17), pääministeri Juha Sipilän hallitus Ministeri Nimi / puolue Nainen Mies Yhteensä 17 ministeriä 6 11 Pääministeri Juha Sipilä / KESK 1 Ulkoasiainministeri Timo Soini / Sin 1 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen / KOK 1 Oikeusministeri Antti Häkkänen / KOK 1 Sisäministeri Kai Mykkänen / KOK 1 Puolustusministeri Jussi Niinistö / Sin 1 Valtiovarainministeri Petteri Orpo / KOK 1 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen / KESK 1 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen / KOK 1 Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho / Sin 1 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä / KESK 1 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner / KESK 1 Elinkeinoministeri Mika Lintilä / KESK 1 Työministeri Jari Lindström / Sin 1 Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila / Sin 1 Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko / KESK 1 Asunto-, energia- ja teollisuusministeri Kimmo Tiilikainen / KESK 1 Sin= Sininen tulevaisuus Lähde: Valtioneuvoston kanslia

117 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko Ministerivaliokunnat ja ministerityöryhmien jäsenet 2017 ( ) Ministerivaliokunta / Yhteensä Ministerityöryhmä lkm lkm lkm % % Lakisääteiset ministerivaliokunnat Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeriv ,0 100,0 EU-ministerivaliokunta ,4 84,6 Raha-asiainvaliokunta ,0 75,0 Talouspolittiinen ministerivaliokunta 1) ,3 85,7 Ministerityöryhmät Osaamisen ja koulutuksen ,3 66,7 Hyvinvoinnin ja terveyden ,3 16,7 Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ,3 66,7 Toimintatapojen uudistamisen ,7 33,3 Reformi ,7 33,3 Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ,0 40,0 Maahanmuuton ,4 55,6 1) talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee hallituksen työllisyys ja kilpailukyky -kärkitavoitteen alle kuuluvat asiat. Maatalous- ja metsäministeri (Jari Leppä) ja sosiaali- ja terveysministeri (Pirkko Mattila) ovat tarvittaessa paikalla, kun käsitellään työllisyys ja kilpailukykystrategista hanketta. Lähde: Valtioneuvoston kanslia

118 116 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.9 Eduskuntapuolueiden johto, puoluehallitus ja puoluevaltuusto 2018 Puoluejohto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Puoluesihteeri Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies KESK PS SIN KOK SDP VIHR VAS RKP KD Puoluehallitus, Puoluevaltuusto, Puoluevaltuusto, muut jäsenet puheenjohtaja/ varapuheenjohtaja muut jäsenet Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies KESK x PS SIN x 4 9 KOK x SDP 6 7 2x VIHR 5 3 2x VAS 5 4 2x RKP x 14 9 KD x KESK = Suomen Keskusta, PS = Perussuomalaiset, SIN = Sininen tulevaisuus, KOK = Kansallinen Kokoomus, SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, VIHR = Vihreä liitto, VAS = Vasemmistoliitto, RKP = Suomen ruotsalainen kansanpuolue, KD = Suomen Kristillisdemokraatit x = puheenjohtaja Lähde: Puolueiden internetsivut

119 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko Ministeriöiden johto 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Kansliapäälliköt, valtiosihteerit ,2 58,8 Alivaltiosihteerit ,3 66,7 Osastopäälliköt, ylijohtajat ,0 63,0 Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö on mies. Korkeimman oikeuden kansliapäällikkö on mies. Lähde: Ministeriöt, Tasavallan presidentin kanslia, Korkein oikeus 9.11 Naisten osuudet ehdokkaista, äänistä ja valituista kunnallisvaaleissa , % Ehdokkaista Äänistä Valituista * * Naisten osuudet ehdokkaista 39,9 %, äänistä 44,0 % ja valituista 39,0 % äänestysprosentti: naiset 60,7 % ja miehet 56,9 %. Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

120 118 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.12 Valittujen osuudet vaalipiireittäin kuntavaaleissa 2017, % Manner-Suomi Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot 39,0 61,0 49,4 50,6 45,2 54,8 41,1 58,9 34,8 65,2 41,6 58,4 39,3 60,7 38,4 61,6 38,9 61,1 33,9 66,1 38,8 61,2 37,0 63,0 39,5 60,

121 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko Aluehallinnon johtajat a. Kunnan- ja kaupunginjohtajat 2016 Yhteensä lkm lkm lkm % % Kaupunginjohtajat ,5 88,5 Kunnanjohtajat ,1 73,9 Yhteensä ,2 78,8 Lähde: Tilastokeskus, Kuntasektorin palkat b. Manner-Suomen kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä 1. varapuheenjohtajat 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Kunnanvaltuustot puheenjohtajat ,6 61,4 1. varapuheenjohtajat ,8 69,2 Kunnanhallitukset puheenjohtajat ,5 69,5 1. varapuheenjohtajat ,3 64,7 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Luottamushenkilötilasto c. Maakuntien liittojen maakuntahallitukset ja maakuntavaltuustot 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Maakuntahallitus (pjt + vars. jäsenet) ,1 51,9 puheenjohtaja ,7 83,3 1. varapuheenjohtaja ,0 50,0 2. varapuheenjohtaja ,8 69,2 3. varapuheenjohtaja ,0 0,0 varsinaiset jäsenet 1) ,2 47,8 Maakuntavaltuusto (pjt + vars. jäsenet) ,4 53,6 puheenjohtaja ,2 77,8 1. varapuheenjohtaja ,3 66,7 2. varapuheenjohtaja ,4 55,6 3. varapuheenjohtaja ,0 75,0 varsinaiset jäsenet* ,3 52,7 1) varsinaisten jäsenten lkm ei sisällä puheenjohtajia eikä varapuheenjohtajia Lähde: Kuntaliitto (internet-sivut) , Maakuntien liitot

122 120 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon d. Aluehallintovirastojen ylijohtajat (nimitetään kolmivuotiskaudeksi) Yhteensä lkm lkm lkm % % ,0 50, ,0 50, ,7 33, ,7 33,3 Lähde: Aluehallintovirastot 9.14 Työnantajakeskusjärjestö EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Hallitus Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ,0 100,0 Työvaliokunnan jäsenet ,0 100,0 Muut hallituksen jäsenet ,7 83,3 Johtoryhmä ,3 85,7 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) 9.15 Palkansaajakeskusjärjestöt 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Puheenjohtajisto / johtoryhmä ,8 56,3 Hallitus ,4 63,6 Valtuusto / edustajisto / ,7 53,3 työvaliokunta Jäsenistö ,3 45,7 Lähde: Palkansaajajärjestöt (SAK, STTK, Akava)

123 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Suomen Akatemia 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Tieteelliset toimikunnat Puheenjohtajat ,0 50,0 Jäsenet ,0 50,0 Akatemiaprofessorit ,7 68,3 Lähde: Suomen Akatemia (Internet-sivut ) Yhteensä lkm lkm lkm % % Ammattikorkeakoulujen rehtorit 1) ,0 88,0 Yliopistojen rehtorit 2) ,5 87,5 Professorit ) ,0 71,0 1) Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät 2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi 2) mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu (jossa suoritetaan sotilasalan korkeakoulututkinnot) 3) Tilastokeskus, Työssäkäynti Lähde: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene), Opetus- ja kulttuuriministeriö, Yliopistot

124 122 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.18a Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa valtion omistusosuuden mukaan 2016 ja 2017, % ,5 40,0 44,0 45,6 36,2 37,3 31,4 29, ,9 40,9 31,8 29, Yhteensä Valtion kokonaan omistama Enemmistö, Vähemmistö, Enemmistö, listaamaton listaamaton pörssi Vähemmistö, pörssi Vuonna 2017 valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista 19 % ja toimitusjohtajista 12 % oli naisia. Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 9.18b Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa valtion omistusosuuden mukaan seurantavuosina, % Yhteensä 31,2 38,6 39,4 38,4 38,5 40,0 Valtion kokonaan omistama 39,0 48,1 47,8 44,8 44,0 45,6 Enemmistö, listaamaton 35,5 34,9 34,9 38,3 36,2 37,3 Vähemmistö, listaamaton 18,5 29,4 32,8 34,3 31,4 29,0 Enemmistö, pörssi 34,8 42,9 42,9 40,9 40,9 40,9 Vähemmistö, pörssi 25,0 27,8 30,7 26,6 29,4 31,8 Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy

125 Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko a Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä yhtiön markkina-arvon mukaan 2017, % ,2 32,6 27, , Yhteensä Suuret pörssiyhtiöt Keskisuuret pörssiyhtiöt Pienet pörssiyhtiöt Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituksen puheenjohtajista 5 % ja toimitusjohtajista 8 % oli naisia. Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 9.19b Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä yhtiön markkina-arvon mukaan seurantavuosina, % Yhteensä 11,8 21,4 22,8 22,5 24,6 27,2 Suuret pörssiyhtiöt 18,8 27,1 28,8 28,3 29,3 32,6 Keskisuuret pörssiyhtiöt 7,5 22,4 23,6 24,2 27,3 27,8 Pienet pörssiyhtiöt 7,4 16,4 17,4 17,5 18,8 21,7 Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy

126 124 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.20 Naisten osuus suurimpien 1) listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenistä henkilökunnan määrän mukaan 2016 ja 2017, % ,0 18,5 17,1 17,9 18,2 17,9 19,1 21,3 18,0 19, ,8 25, Yhteensä ) Yhtiöjoukkoon lukeutuvat kaikki listaamattomat yhtiöt, joissa henkilökunnan lukumäärä on vähintään 250. Vuonna 2017 suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista 10 % ja toimitusjohtajista 12 % oli naisia. Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 9.21 Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenistä markkina-arvon mukaan 2016 ja 2017, % ,0 18,5 16,5 17,4 20,7 20,4 25,4 24,5 26,1 22,5 17,2 15, Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy

127 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Naisten ja miesten kokonaistyöpanos elinvaiheen mukaan Alle 45-v., ei lapsia Nuorin lapsi 0 6-vuotias Nuorin lapsi 7 17-vuotias Yli 45-v., ei lapsia Avio- tai avoliitossa 24,5 19,3 27,3 14,8 17,7 43,8 37,2 26,6 30,7 27,2 35,7 19,6 14,4 29,8 13,4 22, Tuntia/viikko Ansiotyö Kotityö Naimaton Alle 45-v., vanhempien kotona asuva, ei lapsia 3,7 10,2 7,0 6,4 Alle 45-v., muualla asuva, ei lapsia 20,7 14,8 24,6 13,8 Yli 45-v., ei lapsia 7,4 25,6 15,9 19,0 Yksinhuoltajat 21,5 34, Tieto on liian epävarma esitettäväksi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Tuntia/viikko Ansiotyö Kotityö

128 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.2 Naisten ja miesten kotityöt ja Ruoan valmistaminen Ostokset ja asiointi Siivous* Lastenhoito Pihan ja eläinten hoito Vaatehuolto 20 Astianpesu Toisen kotitalouden auttaminen 6 12 Lämmitys ja vesihuolto 3 4 Korjaus- ja rakennustyöt Kulkuneuvojen korjaus ja huolto Minuuttia/vuorokausi Ostokset ja asiointi Ruoan valmistaminen Siivous* Pihan ja eläinten hoito Korjaus- ja rakennustyöt Lastenhoito Toisen kotitalouden auttaminen 10 7 Lämmitys ja vesihuolto 9 9 Kulkuneuvojen korjaus ja huolto Astianpesu Vaatehuolto Minuuttia/vuorokausi * Vuosien tieto ei täysin vertailukelpoinen. Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

129 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Naisten kotityöhön käyttämä aika iän mukaan , , Ikäryhmä Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

130 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.4 Miesten kotityöhön käyttämä aika iän mukaan , ja Ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Minuuttia/vuorokausi

131 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Naisten kotityöhön käyttämä aika pääasiallisen toiminnan mukaan , ja Työllinen Työtön Koululainen tai opiskelija Työkyvytön/ työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla eläkkeellä Omaa kotitaloutta hoitavat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Minuuttia/vuorokausi

132 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.6 Miesten kotityöhön käyttämä aika pääasiallisen toiminnan mukaan , ja Työllinen Työtön Koululainen tai opiskelija Työkyvytön/ työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla eläkkeellä Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Minuuttia/vuorokausi

133 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö a Miesten yksinolo valveillaoloaikana iän mukaan ja Ikäryhmä Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus b Naisten yksinolo valveillaoloaikana iän mukaan ja Ikäryhmä Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

134 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.8 Vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lasten kanssa arki- ja viikonlopun päivinä ja Kaikki päivät Arkipäivät Viikonloput Minuuttia/vuorokausi Kaikki päivät Arkipäivät Viikonloput Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Minuuttia/vuorokausi

135 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Kulttuuriharrastuksiin osallistuminen 2009, % Valokuvaus Kuvataiteet Kirjoittaminen Soittaminen Laulaminen 8 6 Tanssi Videokuvaus 11 Näytteleminen Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Liikuntaharrastuksiin osallistuminen 2009, % Harrastanut 4 viikon aikana Kävelylenkkeily Kotivoimistelu Pyöräily Uinti Hiihto, laskettelu, luistelu* Ohjattu voimistelu 4 17 Juoksulenkkeily Kuntosaliharjoittelu Tanssiliikunta 2 8 Pallopeli yksilölajina 7 14 Joukkuepeli * Marras-huhtikuu Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

136 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon Liikuntaan, lukemiseen ja television päätoimiseen katsomiseen käytetty aika sekä tietokoneen käyttö 1987, 1999 ja 2009 Television katsominen Lukeminen Liikunta Tietokoneen käyttö Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Minuuttia/vuorokausi 97

137 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Erilaisiin kotitöihin käytetty aika (väestö 10 vuotta tai yli) Kulkuneuvojen korjaus ja huolto 1 2 Korjaus- ja rakennustyöt 3 4 Lämmitys ja vesihuolto 3 6 Toisen kotitalouden auttaminen 12 9 Astianpesu Vaatehuolto Pihan ja eläinten hoito Lastenhoito Siivous* Ostokset ja asiointi Ruoan valmistaminen Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana ikäryhmittäin 1981, 1991, 2002 ja 2017, % (10 vuotta täyttänyt väestö) Ikäryhmä vuotta 61,6 61,9 74,9 59,7 59,0 61,8 81,4 82, vuotta 44,2 49,4 48,6 47,9 53,9 51,1 55,3 49, vuotta 56,7 67,6 53,0 53,7 56,4 56,0 56,2 54, vuotta 57,9 63,5 50,4 54,1 46,1 52,9 47,5 48,6 65 vuotta 44,8 42,3 45,0 44,9 45,6 40,9 51,9 54,9 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

138 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan 1981, 1991, 2002 ja 2017, % (15 vuotta täyttäneet) Sosioekonominen asema Yrittäjä 62,5 65,2 62,3 57,7 56,6 55,0 66,6 63,6 Ylempi toimihenkilö 73,8 77,0 71,4 71,1 62,5 66,3 66,5 63,4 Alempi toimihenkilö 59,9 76,0 54,3 62,2 49,8 58,2 50,3 52,6 Työntekijä 49,7 59,2 35,9 47,3 46,4 50,5 35,9 43,0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas 47,7 42,9 43,5 41,0 45,0 43,4 50,2 52,6 Työtön ,0 37,7 45,7 31,1 44,1 30,7 Opiskelija tai koululainen 46,1 56,8 56,4 58,4 58,3 56,3 56,1 55,0 Omaa kotitaloutta hoitava tai muu 42,9.. 41,6.. 46,9.. 52,8 42,9 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus Osallistuminen yhdistystoimintaan vähintään kerran vuodessa 1981, 1991, 2002 ja 2017, % (10 vuotta täyttänyt väestö) Ainakin yhden yhdistyksen tms. 53,4 60,0 51,8 52,4 51,0 52,3 53,9 53,9 Ammatillinen yhdistys 19,5 22,8 10,2 12,9 7,8 8,9 5,7 5,6 Poliittinen puolue tai aikuisjärjestö 4,7 7,8 3,0 4,5 1,4 2,9 1,7 2,4 Urheilujärjestö tai liikuntakerho 13,9 19,6 15,9 21,6 20,4 25,4 22,8 26,1 Uskonnollinen yhdistys tai kerho 11,0 5,6 11,0 3,7 10,2 5,1 7,4 5,0 Kulttuuri- tai taideyhdistys 3,9 2,9 2,8 1,9 3,0 2,7 3,8 2,2 1) sama henkilö on voinut osallistua useamman kuin yhden yhdistyksen toimintaan Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

139 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Vapaaehtoistyön tekemisen useus 12 kuukauden aikana 2017, % (15 vuotta täyttäneet) Kaksi kertaa viikossa tai useammin Kerran viikossa Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään neljä kertaa vuodessa Vähintään kerran vuodessa Harvemmin Ei koskaan tai ei osaa sanoa 3,0 3,6 3,5 3,3 6,5 6,5 6,1 6,3 7,9 7,2 1,3 1,3 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 71,7 71, Rahan lahjoittaminen kampanjaan tai yhdistyksen toimintaan 12 kuukauden aikana 2017, % (15 vuotta täyttäneet) 50 46, ,9 12,4 31,3 22,5 33,7 25,6 37, Ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

140 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon Kuntalais- tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen 12 kuukauden aikana 2017, % (15 vuotta täyttäneet) ,5 14,6 10,2 19,5 10,9 16,6 11,9 Kuntalais-, kansalaistai muu aloite Kansalaisaloite Kuntalaisaloite 26,8 38,8 31,0 34,4 28, ,5 5,2 8,1 9,5 13,5 12,2 10,8 18,7 18,8 16,2 22,7 28, Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

141 Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö Aikomus äänestää seuraavissa presidentin- tai eduskuntavaaleissa 2002 ja 2017 ikäryhmittäin, % ,6 81,9 91,2 89,4 85,3 87,3 80,3 83, ,6 75,2 85,3 85,4 86,1 90, ,5 83, Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

142 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.1 Arviot naisten ja miesten asemasta nykyisin Suomessa , % Miesten asema on selvästi parempi ja naiset ovat tasa-arvoisia Ei osaa sanoa Miesten asema on hiukan parempi Naisten asema on hiukan tai selvästi parempi Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

143 Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä Julkisen sektorin päätoimisten palkansaajien arviot perhevapaille jäämisen vaikeudesta työpaikoilla, ei lainkaan vaikeaa -vastanneiden osuus , % Äitiysvapaa tai äideille vanhempainvapaa Isyysvapaa (lyhyt) Isille vanhempainvapaa Pitkä isyysvapaa Äideille hoitovapaa Isille hoitovapaa Äideille osittainen hoitovapaa Isille osittainen hoitovapaa n = (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

144 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.3 Yksityisen sektorin päätoimisten palkansaajien arviot perhevapaille jäämisen vaikeudesta työpaikoilla, ei lainkaan vaikeaa -vastanneiden osuus , % Äitiysvapaa tai äideille vanhempainvapaa Isyysvapaa (lyhyt) Isille vanhempainvapaa Pitkä isyysvapaa Äideille hoitovapaa Isille hoitovapaa Äideille osittainen hoitovapaa Isille osittainen hoitovapaa n = (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

145 Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen omassa oppilaitoksessa (% päätoimisista opiskelijoista ja koululaisista) Erittäin hyvin Melko hyvin Keskinkertaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa/ kysymys ei sovi naiset n = 84, miehet n = 78 (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

146 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.5 Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen omalla työpaikalla (% päätoimisista palkansaajista) Erittäin hyvin n = 797 (v. 2017) Melko hyvin Keskinkertaisesti Melko huonosti Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Ei sovi minulle 11.6 Sukupuolesta haittaa nykyisessä työssä kokemattomien osuus (% päätoimisista palkansaajista) n = 797 (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

147 Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä Kotitaloustöiden vastuunjako avo- ja aviopariperheissä 2017, kuka on useimmiten vastuussa (%) Pyykinpesu Silitys Ruuanlaitto Asunnon siivous Astianpesu Päivittäisostokset Vastaaja itse n = Puoliso / kumppani Molemmat yhtä paljon Lapsi / lapset Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Muu kotitalouden jäsen EOS

148 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.8 Huolto- ja pihatöiden, kodin talousasioiden ja lemmikkien hoidon vastuunjako avo- ja aviopariperheissä 2017, kuka on useimmiten vastuussa (%) Lemmikkieläinten hoito Puutarha- ja pihatyöt Jätehuolto Kodin taloutta koskevien asioiden hoito Tietokoneiden ym. Asentaminen ja huolto Kulkuneuvojen huoltaminen Muu huolto, korjaus tai rakentaminen Vastaaja itse n = Puoliso / kumppani Molemmat yhtä paljon Lapsi / lapset Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Muu kotitalouden jäsen EOS

149 Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä Vastuunjako lastenkasvatukseen liittyvissä kotitöissä kahden vanhemman avo- ja aviopariperheissä 2017, kuka on useimmiten vastuussa (%) Yhteydenpidosta päiväkotiin tai kouluun* Sairaan lapsen hoito*** Läksyjenteosta huolehtiminen** Lasten kuljettaminen päiväkotiin / kouluun* Lasten kuljettaminen harrastuksiin* Keskusteleminen, leikkiminen lasten kanssa tms.* Vastaaja itse Lastenhoito**** Puoliso / kumppani Molemmat yhtä paljon * jos alle 18v. lapsia kotitaloudessa kokoaikaisesti ** jos 7-17 v. lapsia kotitaloudessa *** jos alle 10 v. lapsia kotitaloudessa ****jos alle 7 v. lapsia kotitaloudessa n = Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Lapsi / lapset Muu kotitalouden jäsen EOS

150 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon Kuinka vastaaja ja kumppani yleensä jakavat kotitalouden kulut (%) staaja maksaa Puoliso/kumppani maksaa Vastaaja ja puoliso/kumppani maksavat puoliksi Asumiskustannukset Yhteiset ruokakustannukset ja päivittäistavarat Huonekalut ja yhteiset kodinkoneet ja elektroniikkalaitteet 1 18 Vastaaja maksaa naiset n = 527, miehet n = 550 Puoliso/ kumppani maksaa Vastaaja ja puoliso/ kumppani maksavat puoliksi Vastaaja ja puoliso/ kumppani jakavat kulut tulojensa mukaisessa suhteessa Ei koske kotitaloutta/ ei osaa sanoa Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Taulukoissa käytetyt symbolit Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää.

151

152 SEURAA MEITÄ UUTISVIESTIT, SOME TILASTOKESKUS tuottaa tilastoja yhteiskunnan eri osa-alueilta edistää tilastotiedon käyttöä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa luo edellytyksiä tutkimukselle NEUVONTA JA TIETOPALVELU Tietopalvelu ja viestintä Tilastokeskus tel Julkaisutilaukset: Edita Publishing Oy tel ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Tuotenumero 3685 (print)