Verkkoyhtiön laskutusjärjestelmän sähkömarkkinalain 57 :n mukaisuus

Transkriptio

1 Päätös 1 (11) /420/2013 Caruna Oy PL CARUNA Verkkoyhtiön laskutusjärjestelmän sähkömarkkinalain 57 :n mukaisuus Asianosainen Caruna Oy Tutkintapyynnöntekijä Vireilletulo Olli Rauste Tahkokuja 18 B, Espoo Selostus asiasta Toimenpidepyyntö Energiamarkkinavirastoon saapui sähköpostitse Fortum Sähkönsiirto Oy:n (jäljempänä myös Fortum), nykyisen Caruna Oy:n 1, asiakkaan Olli Rausteen tiedustelu koskien Fortum Sähkönsiirto Oy:n laskutuksen sähkömarkkinalain 57 :n mukaisuutta. Energiamarkkinavirasto(nykyinen Energiavirasto) lähetti Fortumille selvityspyynnön ja Rausteen toimittaman lisäaineiston pohjalta vielä lisälausuntopyynnön Fortum toimitti vastineensa Energiamarkkinavirastolle määräajassa selvityspyynnön osalta ja lisäselvityspyynnön osalta Toimenpidepyynnön mukaan Rauste on ajautunut erimielisyyksiin verkkoyhtiönsä Fortumin kanssa sen muutettua hänen laskutuksensa yksipuolisesti tasaerälaskutuksesta kulutusperusteiseen laskutukseen. Rauste katsoi voimaan tulleen sähkömarkkinalain muutoksen velvoittavan Fortumin tarjoamaan myös tasaerälaskua yhtenä vaihtoehtonaan ja toivoi Energiamarkkinavirastolta toimenpiteitä Fortumin velvoittamiseksi noudattamaan voimassa olevaa sähkömarkkinalakia laskutuksen osalta. Myöhemmin Rauste tarkensi näkemystään toteamalla, että 1 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiä koskevan yrityskaupan tultua vahvistetuksi Fortum Sähkönsiirto Oy:n toimintaa on jatkanut lukien Caruna Oy.

2 Päätös 2 (11) riita-asiassa olisi kysymys nimenomaan sen tulkinnasta, mitä maksutavalla tarkoitetaan sähkömarkkinalaissa sekä siitä, onko Fortumilla oikeus periä asiakkaalta eri maksuvaihtoehdoista lisämaksuja asettaen ne siten eriarvoiseen asemaan. Rauste on myös katsonut, ettei Fortum varsinaisesti tarjoa asiakkailleen tasaerälaskua, koska tätä vaihtoehtoa ei löydy yhtiön verkkosivuilta eikä sitä myöskään suoraan tarjota vaihtoehdoksi, vaan asiakkaan pitää itse osata kysyä tätä vaihtoehtoa sopiessaan yhtiön kanssa laskutuksesta. Fortum Sähkönsiirto Oy:n vastaus Fortumin mukaan se tarjoaa asiakkailleen maksutapavaihtoehtoina mahdollisuuden maksaa siirtopalvelu e-laskulla ja paperilaskulla. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus valita, missä rytmissä häntä laskutetaan siirtopalvelusta. Fortum on tarjonnut asiakkailleen heidän erityisestä pyynnöstään edelleen rajoitetuksi ajaksi mahdollisuutta maksaa laskunsa tasaerissä suoraan kulutuksen mukaan määräytyvien laskujen sijaan. Tämä tasaerälaskutusvaihtoehto on nykymuodossaan päättymässä vuoden 2013 lopussa. Fortum toteaa vastineessaan katsovansa, ettei sähkömarkkinalain 57 velvoita sitä tarjoamaan asiakkaille mahdollisuutta maksaa asiakkaille sähkönsiirtopalveluista tasaerissä. Näkemyksensä tueksi Fortum vetosi sähkömarkkinalain 57 :n sanamuotoon sekä talousvaliokunnan mietintöön (TaVM 17/2013) sekä Jan Vapaavuoren antamaan vastaukseen kansanedustaja Antti Kaikkosen tekemään kirjalliseen kysymykseen 791/2013vp. Fortumin mukaan se katsoo maksutapojen tarjoamisen tarkoittavan talousvaliokunnan mietinnön jälkeen asiakkaan fyysisiä tapoja maksaa lasku (paperilasku, e- lasku yms.). Tätä tukee myös Energia-alan etujärjestön Energiateollisuus ry:n jäsenilleen lähettämä kirjallinen tiedote, jossa todetaan myös Energiamarkkinaviraston laintulkinnan tukeneen tätä näkemystä. Myös siirtymäsäännösten poistamisen laista laskutuspykälien osalta voidaan katsoa tukevan sen näkemystä sillä siirtymäajan puuttuessa esimerkiksi hallituksen esityksen mukaisen tasaerälaskutukseen kykenevän sähkötilin perustamista ei luonnollisestikaan voida edellyttää alkaen. Edelleen myös vuoden 2010 alusta voimaan tulleen energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista annetun lain (1211/2009) mukaan energian vähittäismyyjän on laskutettava sähkö, verkkomaakaasu, kaukolämpö ja kaukojäähdytys todettuun energiankulutukseen perustuen vähintään kolme kertaa vuodessa vuoden 2014 alusta lähtien. Kyseinen energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä edustava laki pitää siten toteutuneeseen energiankäyttöön perustuvaa, useamman kerran vuodessa tehtävää laskutusta pääsääntönä ja suomalaisen energian tehokasta käyttöä tavoittelevan energiapolitiikan mukaisena. Fortumin mukaan maksutapapalveluiden kulut sisältyvät siirtohintaan eikä Fortum peri niistä erillistä maksua. Koska nykymuodossaan tasaerälaskujen kokoamiseen liittyvä täysin manuaalinen prosessi on huomattavasti työläämpi kuin kulutukseen perustuvien laskujen prosessi, se perii näin tuotetuista laskuista erillisen laskun tuottamisen lisäkustannukseen perustuvan maksun. Tämä maksu on viisi euroa laskulta. Fortum katsoo maksun olevan suuruudeltaan sellaisen, ettei se tosiasiallisesti muodosta estettä maksutavan käyttämiselle. Maksua ei myöskään voida pitää kohtuuttomana eikä syrjivänä. Maksu peritään kaikilta asiakkailta, jotka haluavat maksaa

3 Päätös 3 (11) laskunsa tasaerissä ja joiden laskutuksesta aiheutuu lisäkustannus. Näkemyksensä tueksi Fortum vetoaa sähkömarkkinalain 57 :n 2 momenttiin ja talousvaliokunnan mietinnössä maksutapojen maksullisuudesta(tavm 17/2013) sanottuun. Edellä mainituilla perusteilla Fortum ei katso toimivansa asiassa sähkömarkkinalain 57 :n vastaisesti, vaikka se ei tarjoaisi asiakkailleen tasaerämaksua yhtenä laskutusvaihtoehtona. Eduskunnan säädettyä, että sähkönkulutuksen tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan, Fortum muiden verkonhaltijoiden tavoin on tehnyt valtavat investoinnit etäluennan mahdollistaviin tuntimittauslaitteistoihin. Mittauslaitteistot mahdollistavat mittauspalvelun, jolla edistetään säädösten tavoitteiden mukaisesti asiakkaiden tehokasta ja säästäväistä sähkönkäyttöä sekä sähkönkäytön ohjausmahdollisuuksien hyödyntämistä. Fortum huomioi asiakkaidensa palautteen ja kehittää jatkuvasti toimintaansa vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Sen mukaan olisi kuitenkin oikeusvarmuuden ja yleisen oikeustajun vastaista, että Fortumilla katsottaisiin olevan velvoite suostua tasaerälaskutuksen pakollista tarjoamista koskeviin vaatimuksiin, kun Eduskunta on tehnyt päinvastaisen ratkaisun poistaessaan velvoitteen sähkömarkkinalaista. Energiavirasto tiedusteli , vieläkö yhtiö tarjoaa tasaerälaskutusta asiakkailleen yhtenä vaihtoehtonaan. Fortumin antaman vastauksen mukaan tasaerälasku aiemmassa muodossaan on poistunut valikoimasta vuodenvaihteessa ja yhtiö kehittää parasta aikaa tasaerälaskutusmallia, joka olisi kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Energiaviraston toimivalta Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 5 :n mukaan Energiaviraston tehtävänä on valvoa 2 :ssä tarkoitetun kansallisen ja unionin lainsäädännön ja viranomaisten määräysten noudattamista sekä hoitaa muut 2 :ssä tarkoitetussa lainsäädännössä sille annetut tehtävät. Energiaviraston toimivaltaan kuuluu sähkömarkkinalainsäädännön noudattamisen valvonta yleisellä tasolla yksittäisten sopimus-, velvoite ynnä muiden riita-asioiden käsittelyn jäädessä viraston toimivallan ulkopuolelle. Lain 9 :n mukaan jos joku rikkoo tai laiminlyö 2 :ssä tarkoitetussa kansallisessa tai Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjä velvoitteitaan, Energiaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä. Energiavirasto voi päätöksessään määrätä, millä tavoin rikkomus tai laiminlyönti tulee korjata. Päätöksessä voidaan myös määrätä palauttamaan asiakkaalle virheellisesti peritty maksu, jos palautukseen ei sovelleta 14 :ssä säädettyä palautusmenettelyä. Asiaan liittyvä lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, mietinnöt ja raportit Sähkömarkkinalaki (588/2013) Sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapojen ehdoissa voidaan huomioida eri maksutapojen tarjoamisesta jakeluverkonhaltijalle aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Jos jakeluverkonhaltija

4 Päätös 4 (11) Muu aineisto tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 2 Sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin säädöksellä on pantu Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (2009/72/EY) esitettyjä vaatimuksia. Direktiivin 3. artikla koskee julkisen palvelun velvoitteita ja kuluttajansuojaa. Kolmannen artiklan 7. kohdan mukaan: Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet loppukäyttäjien suojelemiseksi ja varmistettava erityisesti, että heikossa asemassa olevia asiakkaita suojellaan asianmukaisilla toimenpiteillä. Tässä yhteydessä kunkin jäsenvaltion on määritettävä heikossa asemassa olevien asiakkaiden käsite, jolla voidaan viitata energiaköyhyyteen ja muun muassa kieltoon kytkeä tällaiset asiakkaat pois verkosta kriittisinä aikoina. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että heikossa asemassa olevia asiakkaita koskevia oikeuksia ja velvoitteita sovelletaan. Niiden on erityisesti toteutettava toimenpiteitä syrjäseuduilla asuvien loppukäyttäjien suojelemiseksi. Niiden on varmistettava kuluttajansuojan korkea taso erityisesti sopimusehtojen, yleisen tiedottamisen ja riitojenratkaisumenettelyjen avoimuuden osalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaatimukset täyttävät asiakkaat voivat tosiasiallisesti helposti vaihtaa toimittajaa. Ainakin kotitalousasiakkaiden osalta näihin toimenpiteisiin on kuuluttava liitteessä I esitetyt toimenpiteet. Sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin säädös liittyy direktiivin 3 artiklan 7 kohdassa viitattuun liitteen I kohdan 1 alakohdan d vaatimukseen, jossa todetaan: Direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on tarkoitus varmistaa, että asiakkaat voivat valita useista eri maksumenetelmistä, jotka eivät saa olla kohtuuttoman syrjiviä eri asiakkaiden välillä. Ennakkomaksujärjestelmien on oltava oikeudenmukaisia ja riittävästi heijastettava todennäköistä kulutusta. Ehtojen ja edellytysten mahdollisten erojen on heijastettava erilaisista maksumenetelmistä toimittajalle johtuvia kuluja. Yleisten ehtojen ja edellytysten on oltava oikeudenmukaisia ja avoimia. Ne on esitettävä selvällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimuksen ulkopuolisia esteitä kuluttajan oikeuksien toteutumiselle, kuten kohtuuttoman laajaa sopimusaineistoa. Asiakkaita on suojeltava epäoikeudenmukaisilta tai harhaanjohtavilta myyntimenetelmiltä. 2 jäljempänä myös sähkömarkkinadirektiivi

5 Päätös 5 (11) Euroopan komission tulkintapaperi (Interpretative Note on Directive 2009/72/EC concerning common rules for the internal market in electricity and Directive 2009/73/EC concerning common rules for the internal market in natural gas / Retail markets ) 4.3. Billing information and obligations relating to switching processes Annex I(1)(i) states that consumers must be properly informed of actual electricity/gas consumption and costs frequently enough to enable them to regulate their own electricity/gas consumption. The Commission services note that the introduction of appropriate smart meters would greatly assist the fulfilment of this obligation. Annex I also points out that consumers must be offered a wide choice of payment methods, which do not unduly discriminate between customers. Furthermore, prepayment systems must be fair and adequately reflect likely consumption. These provisions are intended to ensure that consumers do not pay an excessive amount as part of a regular payment system and that consumers have access to a range of methods for payment. It is reasonable to assume that consumers should have access to systems that are paid in arrears or in advance and are accessible to all consumers, including those without bank accounts or access to the internet. Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi (HE 20/2013 vp) 57. Pykälään on sisällytetty myös uusi säännös kuluttajille tarjottavista maksutapavaihtoehdoista. Maksutapavaihtoehtoina on kuluttaja-asiakkaalle tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuvaa maksutapavaihtoehtoa sekä arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen pohjautuvaa tasasuuruisiin maksueriin perustuvaa maksutapavaihtoehtoa. Lähtökohtana laskutuksessa tulisi olla asiakkaan todettuihin lukematietoihin perustuva laskutus silloinkin, kun kuluttaja valitsee tasaerälaskutuksen. Asiakkaalla olisi myös oikeus sähkönkulutustietojensa saantiin siitä riippumatta, mitä laskutustapaa asiakas käyttäisi. Laskutuksen tasaaminen vastaamaan asiakkaan todellisia kulutuslukemia tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa. Maksutapavaihtoehdoissa ei saisi olla perusteettomia tai eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei asiakkaalta saisi veloittaa ylimääräistä palvelumaksua asiakkaan valitessa maksutavakseen tasaerälaskutuksen. Verkonhaltijalla olisi oikeus muuttaa asiakkaalta veloitettavan tasaerän suuruutta muuttaessaan hinnoittelua tai asiakkaan vuotuisen arvioidun kulutuksen määrän muuttuessa. Ehdotettu säännös ei vaikuttaisi siihen, minkälaista jakelu- ja mittauspalvelutuotetta asiakas käyttäisi. Myös tasaeriin perustuvan maksutavan valinnut asiakas voisi kuulua erilaisten palvelujen piiriin. Maksutapavaihtoehtoja koskevan ehdotuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja poistaa sähköyhtiöiden yksipuolisesti käyttöön ottama, pelkästään lukemalaskutukseen perustuva maksukäytäntö. Taustalla on se, että sähkölämmittäjien sähkölaskut vaihtelevat merkittävästi vuoden eri ajankohtien välillä. Jatkossakin sähkönkulutus mitattaisiin tunneittain ja mittaustiedot olisivat laskutuksen perusteena. Uudistusta olisi se, että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä olisi velvollisuus tarjota myös palvelua, jossa asiakas saisi halutessaan lyhentää vuotuista sähkölaskuaan tasasuuruisissa erissä. Asiakkaalla voisi olla esimerkiksi eräänlainen sähkötili jakeluverkonhaltijassa, johon lukemalaskut kirjattaisiin ja, jota asiakas maksaisi tasasuuruisina erinä. Myös sähkömarkkinadirektiivin kuluttajansuojaa koskeva liite 1 edellyttää, että asiakkaat voi-

6 Päätös 6 (11) vat valita useista eri maksumenetelmistä. Säännöksen vaikutusta sähkömarkkinoilla ja sen suhdetta energiansäästöön tulisi arvioida muutamien vuosien kuluttua. Silloin voitaisiin arvioida uudelleen säännöksen tarvetta. Jakeluverkonhaltija voisi tarjota maksutapavaihtoehtona kuluttajalle myös ennakkolaskutusperusteista maksuvaihtoehtoa. Ennakkolaskutus ei kuitenkaan saisi olla ainoa kuluttaja-asiakkaalle tarjottava maksuvaihtoehto. Ennakkoon laskutettavien erien tulisi myös heijastaa riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta. Talousvaliokunnan mietintö (TaVM 17/2013) Eduskunnan talousvaliokunnan mietinnössä hallituksen esityksestä eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi (TaVM 17/2013 vp) todetaan yleisperusteluissa laskutuksen osalta seuraavaa: Sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit edellyttävät, että asiakkaille tarjotaan erilaisia maksuvaihtoehtoja. Esityksessä on ehdotettu (1. lakiehdotuksen 57 ja 68 sekä 2. lakiehdotuksen 4 luvun 3 ), että pakollisina vaihtoehtoina tulee tarjota ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin pohjautuva vaihtoehto. Ensin mainittu vaihtoehto on jo laajasti käytössä, ja valiokunta katsoo, että ajantasaiseen sähkönkulutuksen seurantamahdollisuuteen liitettynä tämä vaihtoehto tukee hyvin mm. energian säästölle ja energiatehokkuuden lisäämiselle asetettuja tavoitteita. Tasasuuruisiin maksueriin perustuvan laskutuksen avulla on haluttu erityisesti ottaa huomioon sähkölämmittäjien sähkönkulutuksessa tapahtuvat merkittävät vaihtelut lämmitystarpeen mukaan. Osalla kuluttajia on ollut vaikeuksia varautua talvikauden suuriin sähkölaskuihin. Esityksen lähtökohta on sinänsä perusteltu. Asian käsittelyn yhteydessä on kuitenkin tullut esille, että pakollinen tasalaskutus saattaa edellyttää merkittäviä investointeja sähköyhtiöiden tietojärjestelmiin ja aiheuttaa hyötyynsä nähden suhteettomia kustannuksia. Samoin on todettu, että tasalaskutusta käyttäviä asiakkaita on suhteellisen vähän ja heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon muillakin tavoin. Valiokuntakäsittelyn yhteydessä on tuotu esille mm. mahdollisuus sähköyhtiöiden ja luottolaitosten väliseen yhteistyöhön, joka mahdollistaisi kustannuksiltaan kohtuullisemmat tasalaskutusta vastaavat ratkaisut. Jotta tasalaskutuksesta ei aiheutuisi turhia asiakkaiden maksettaviksi tulevia kuluja, talousvaliokunta esittää, että laskutussäännöstä muutetaan siten, että kuluttajien valinnanmahdollisuus edelleen turvataan. Valiokunnan muutosehdotuksissa otetaan tasapainoisesti huomioon niin asiakkaiden, yhtiöiden kuin EU-sääntelynkin asettamat tarpeet. Muutoksenkin jälkeen kuluttajille tulisi tarjota erilaisia maksutapoja, mutta pakolliset maksutapavaihtoehdot poistettaisiin säännöksistä. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saisi olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapapalveluista voitaisiin periä asiakkailta maksuja. Tällöin maksutapojen ehdoissa voitaisiin myös huomioida eri maksutapojen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Kohtuuttomana maksujen kustannusten erona pidettäisiin myös sellaista tilannetta, jossa asiakkailta perityt maksut muodostaisivat suuruutensa vuoksi tosiasiallisen esteen maksutavan käyttämiselle. Syrjivää olisi esimerkiksi maksun asettaminen vain osalle maksutavoista.

7 Päätös 7 (11) Perustelut Muutoksen myötä tarve esitetylle siirtymäsäännökselle (122 ) poistuu. Verkonhaltijan maksuvalikoima Asiassa on kyse siitä, täyttääkö Caruna Oy:n laskutusvalikoima voimassa olevan sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin vaatimukset. Tutkintapyynnöntekijän mukaan Fortumin ei voitu katsoa tarjoavan asiakkailleen vaihtoehtoja, koska e-laskua ja paperilaskua ei voida pitää sähkömarkkinalain 57 :n tarkoittamina erilaisina maksutapoina eikä tasaerälaskua myöskään tarjottu yleisesti kaikille asiakkaille. Sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapojen ehdoissa voidaan huomioida eri maksutapojen tarjoamisesta jakeluverkonhaltijalle aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Jos jakeluverkonhaltija tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta. Energiavirasto toteaa, että kyseistä säännöstä koskevan hallituksen esityksen, kuten myös sitä koskevan talousvaliokunnan mietinnön, selvänä lähtökohtana on, että verkonhaltijan tulee tarjota kuluttajalle erilaisia maksutapavaihtoehtoja laskunsa suorittamiseksi. Hallituksen esityksessä olleen säännöksen mukaan kuluttaja-asiakkaalle tuli tarjota ainakin sekä todelliseen kulutukseen perustuvaa että arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen pohjautuvaa tasasuuruisiin eriin perustuvaa laskutusvaihtoehtoa, joista tasaerälasku olisi ollut pakollinen laskutusmuoto. Eduskunnan päätöksellä lakiesityksestä poistettiin kuitenkin pakolliset laskutusmuodot. Energiavirasto katsoo tämän siten merkitsevän, ettei voimaan tullut sähkömarkkinalain muutos aseta verkonhaltijoille yleistä lakisääteistä velvollisuutta tarjota tasaerälaskua yhtenä maksutapavaihtoehtona. Energiavirasto katsoo eduskuntakäsittelyn aikana tehtyjen muutosten jälkeen verkonhaltijan maksupalveluiden tarjoamisvelvoitteen tarkoittavan kuluttajien osalta, että kuluttajille on tarjottava vaihtoehtoja, näiden vaihtoehtojen on oltava keskenään tasapuolisia siten, ettei tarjotuissa vaihtoehdoissa saa olla perusteettomia ja eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Energiavirasto toteaa edelleen, että vaikka eduskunta piti tasaerälaskun pakollisuuden taustalla olleita tavoitteita sähkölämmittäjien laskutuksen vaihteluiden tasaamisesta sinänsä perusteltuina, se päätti kuitenkin poistaa pakolliset vaihtoehdot ja jättää rajaamatta muulla tavoin verkonhaltijan käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Näin ollen virasto katsoo, että verkonhaltija voi itse vapaasti päättää asiakkailleen tarjoamastaan maksutapavalikoimasta sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin asettamissa rajoissa. Maksutapavaihtoehto käsitteenä Käsillä olevassa asiassa Fortum tarjosi ennen vuodenvaihdetta asiakkailleen mahdollisuuden maksaa siirtopalvelusta kulutusperusteisena joko e-laskuna tai paperilaskulla sekä asiakkaan pyynnöstä mahdollisuutta maksaa tasaerissä. Vuodenvaihteen jälkeen tasaerämaksu on poistunut valikoimasta. Tutkintapyynnöntekijän mukaan Fortumin tarjoamat laskutusvaihtoehdot eivät täyttäneet sähkömarkkinalain

8 Päätös 8 (11) vaatimuksia, koska e-laskua ja paperilaskua ei voida pitää lain tarkoittamina maksutapoina eikä Fortumin vuodenvaihteeseen asti tarjoama tasaerälasku kuulunut yhtiön yleisesti tarjoamiin maksutapavaihtoehtoihin. Energiavirasto toteaa, ettei sähkömarkkinalakia muuttaneessa hallituksen esityksessä eikä sitä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössäkään ole tarkemmin avattu sitä, mitä maksutavan käsitteellä tarkoitetaan. Sen ratkaiseminen, voidaanko Fortumin katsoa tarjoavan asiakkailleen sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla maksutapavaihtoehtoja, edellyttää Energiaviraston mukaan maksutapa käsitteen merkityssisällön määrittämistä. Energiavirasto toteaa, että johtoa säännöksen sisällölle voidaan hakea paitsi itse säännöksestä ja sitä koskevista kansallisista esitöistä sekä sääntelyn taustalla vaikuttavasta ylikansallisesta normiaineksesta ja niihin liittyvistä tulkintaperiaatteista. Laintulkinnassa ensisijaisena tulkintalähteenä on pidettävä itse säännöstä ja sen esitöitä. Energiaviraston toteaa, että sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin esitöissä mainitaan maksutapavaihtoehtoina ainakin kulutusperusteinen ja arvioperusteinen laskutus sekä ennakkolaskutus. Energiavirasto katsoo, ettei näitä ole syytä syrjäyttää säännöksen sisältöä tulkittaessa, sillä talousvaliokunta ainoastaan poisti hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä pakolliset vaihtoehdot säännöksestä ottamatta muutoin kantaa itse maksutavan käsitteen määrittelyyn. Energiavirasto toteaa siten, että edellä mainittuja laskutustapoja on pidettävä säännöksen tarkoittamina maksutapoina. Energiavirasto huomauttaa kuitenkin, että sähkömarkkinalain 57, talousvaliokunnan mietintö ja hallituksen esitys antavat ymmärtää, etteivät edellä mainitut ole ainoita mahdollisia lain tarkoittamia maksutapoja. Energiavirasto toteaa, ettei sähkömarkkinalain 57 :ssä tai sitä koskevissa kansallisissa esitöissä ole esitetty itse maksutapavalikoimaa koskevia yksityiskohtaisia asiallisia rajoituksia tai rajauksia tai edes maksutavan käsitteen tarkkaa määritelmää. Sen arviointi, voisivatko myös e-lasku a paperinen lasku olla sääntelyn tarkoittamia maksutapoja, edellyttää maksutapa -käsitteen määrittelyä tulkinnan kautta. Kansallisten laintulkinnan periaatteiden mukaan tulkinnan aukkotilanteessa apuna voidaan käyttää säännöksen sanamuodonmukaista tulkintaa, jossa säännöksessä käytetylle termille pyritään löytämään sen yleiskielen mukainen merkitys. Energiavirasto on tutustunut maksutavan käsitteeseen ja kyseisen termin käyttöyhteyksiin ja sen perusteella toteaa, että yleiskielessä maksutavalla viitataan yleisesti siihen tapaan ja keinoihin, jolla jokin palvelu tai hyödyke maksetaan palvelun tai hyödykkeen tarjoajalle 3. Kansallisen säännöksen sisällön määrittämiseksi voidaan hakea apua myös sen taustalla olevasta ylikansallisesta normiaineistosta, kuten tässä tapauksessa sähkömarkkinadirektiivistä 2009/72/EY. Ylikansallisena normina direktiiveihin liittyy tiettyjä kansallista laintulkintaa ohjaavia välittömiä vaikutuksia. Eräs välittömän oikeusvaikutuksen muoto on direktiivin tulkintavaikutus. Direktiivin tulkintavaikutuksen johdosta kansallisilla viranomaisilla ja tuomioistuimilla on lähtökohtainen velvollisuus tulkita kansallista oikeutta direktiivin mukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa, 3 Esimerkiksi Bing selain haulla maksutapa sanahaku tuottaa listauksen verkko-, luottokorttimaksut, paypal jne. palvelut. Ks lisää termin käytöstä esim e-b c939de6e9.aspx, jossa mainitaan samassa yhteydessä paitsi luottokortti ja tilimaksut myös viitataan yrityksen laskuttamiseen yleisesti.

9 Päätös 9 (11) että eri tulkintavaihtoehdoista on valittava se, joka parhaiten johtaa direktiivin tarkoituksen mukaiseen lopputulokseen. Direktiivin 2009/72/EY kuluttajansuojatoimenpiteitä koskevan liiteen 1. kohdan d) alakohdan mukaan direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on tarkoitus varmistaa, että asiakkaat voivat valita useista eri maksumenetelmistä 4, jotka eivät saa olla kohtuuttoman syrjiviä eri asiakkaiden välillä. Direktiivin kuluttajansuojatoimenpiteitä koskevassa liitteessä ei ole tarkemmin määritelty maksumenetelmän käsitettä. Direktiiviä koskevassa komission juridisesti sitomattomassa tulkintaohjeessa 5 on direktiivin tarkoitusta avattu toteamalla, että kuluttajilla tulee olla käytettävissään valikoima maksutapoja, joita määritettäessä tulisi myös ottaa huomioon asiakkaiden eri lähtökohdat. Lisäksi Komission tulkintaohjeessa on sääntelyn tarkastelunäkökulmaa avattu maksutavan osalta viittaamalla kuluttaja-asiakkaan mahdollisuuksiin tehdä suorituksensa eri tavoin riippumatta siitä, onko hänellä käytettävissään internet- yhteyttä tai pankkitiliä. Laintulkinnan aukkotilanteissa myös yhteisön oikeudessa säännöksen sanamuodon mukaista tulkintaa voidaan pitää tulkinnan lähtökohtana 6. Direktiivin kuluttajansuojatoimenpiteitä koskevassa liitteessä ja sen tulkintaohjeessa käytetyt termit maksutapa ja -menetelmä viittaavat terminologisen selvityksen perusteella yleisesti siihen tapaan, jolla asiakas maksaa suorituksensa yritykselle 7 toisin sanoen käteismaksuun, luottokorttimaksuun, pankkisiirtoihin tililtä jne 8. Lisäksi direktiiviä koskevassa komission tulkintaohjeessa on yksiselitteisesti viitattu käteismaksuun sekä internetin tai pankin välityksellä tapahtuvaan maksamiseen. Edellä mainitun perusteella Energiavirasto katsoo direktiivin lähtökohtana olevan asiakkaan käytettävissä olevat maksutavat käteismaksu, pankkisiirto jne. Siten kansallisen säännöksen tulkinnassakaan ei viraston mukaan voida syrjäyttää direktiivin tarkastelunäkökulmaa maksutavan käsitteen rajojen määrittelyssä. Maksutavan käsitteen on siten katsottava kattavan myös ne tavat, joilla asiakas konkreettisesti maksaa suorituksensa verkkoyhtiölle, kuten esimerkiksi e-laskun ja paperilaskun. Energiavirasto katsoo siten, että koska sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin ei voida katsoa asettavan verkkoyhtiölle vaihtoehtojen määrällisiä tai laadullisia vaatimuksia syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden ohella, katsoo Energiavirasto Caruna Oy:n laskutusvalikoiman täyttävän lähtökohtaisesti sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin vaatimukset, kun se tarjoaa asiakkailleen vaihtoehtoisina maksutapoina kulutusperusteista laskutusta joko e-laskulla tai paperilaskulla asiakkaan toivomalla laskutusrytmillä. Edelleen maksutavat ovat myös Energiaviraston saaman selvityksen perusteella toisiinsa nähden ehdoiltaan tasapuolisia ja syrjimättömiä. 4 käytetyn terminologian eroavuuksista huolimatta myös direktiivin Kuluttajansuojatoimenpiteitä koskevassa liitteessä I käytetty termi maksumenetelmä viittaa yleiskielessä asiakkaan käytettävissä oleviin maksutapavaihtoehtoihin 4. 5 Euroopan komission tulkintapaperi (interpretative note on directive 2009/72/EC, ). 6 Eurooppaoikeus (Joutsamo, Aalto, Kaila, Maunu, Lakimiesliiton kustannus 2000)s Näin paitsi suomenkielisen maksutapa termin myös direktiivin englanninkielisen termin payment method osalta. ks. esim. Lisäksi termin suora käännös on suomeksi maksutapa, joka siis viittaa asiakkaan maksumenetelmiin. 8 selainhaku sanalle maksutapa antoi oheisen listauksen:

10 Päätös 10 (11) Carunan maksutapavalikoiman on siten katsottava myös tältä osin täyttävän sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin vaatimukset. Maksutapavaihtoehtojen maksullisuus Tutkintapyynnöntekijän mukaan Caruna Oy:n tulisi sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin perusteella asettaa kaikille laskutusvaihtoehdoilleen yhtä suuren käsittelymaksun tai vaihtoehtoisesti olla perimättä mistään vaihtoehdosta ylimääräisiä maksuja. Fortumin antaman selvityksen mukaan se ei perinyt asiakkailtaan ylimääräisiä laskutusperusteisia maksuja muun kuin tasaerälaskun osalta sen vaatiman manuaalisen koontityön vuoksi. Asiakkailta perittiin tasaerävaihtoehdon osalta käsittelykuluja 5 euroa laskulta. Sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin mukaan tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapojen ehdoissa voidaan huomioida eri maksutapojen tarjoamisesta jakeluverkonhaltijalle aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Hallituksen esityksessä eri maksutapojen maksullisuudesta todetaan seuraavaa: Maksutapavaihtoehdoissa ei saisi olla perusteettomia tai eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei asiakkaalta saisi veloittaa ylimääräistä palvelumaksua asiakkaan valitessa maksutavakseen tasaerälaskutuksen. Talousvaliokunnan mietinnössä maksutapojen hinnoitteluun on myöskin otettu kantaa. Mietinnön mukaan: maksutapapalveluista voitaisiin periä asiakkailta maksuja. Tällöin maksutapojen ehdoissa voitaisiin myös huomioida eri maksutapojen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Kohtuuttomana maksujen kustannusten erona pidettäisiin myös sellaista tilannetta, jossa asiakkailta perityt maksut muodostaisivat suuruutensa vuoksi tosiasiallisen esteen maksutavan käyttämiselle. Syrjivää olisi esimerkiksi maksun asettaminen vain osalle maksutavoista. Energiavirasto toteaa, että sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentti antaa verkonhaltijalle mahdollisuuden periä eri maksutapojen tarjoamisesta sille aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Säännös ei viraston mukaan oikeuta verkkoyhtiöitä perimään kaikkia sille maksutapavaihtoehtojen tarjoamisesta ja ylläpidosta sille aiheutuvia kuluja eikä toisaalta edellytä, että verkkoyhtiön tulisi asettaa maksu kaikille vaihtoehdoille. Sen sijaan Energiavirasto katsoo, että säännös edellyttää, että jos yhtiön valikoimaan kuuluu prosessikustannusrakenteeltaan samankaltaisia vaihtoehtoja, verkkoyhtiön tulisi käsitellä tällaisia tuotteita samalla tavalla perimiensä kulujen osalta. Lisäksi eri maksutapojen hinnoittelu tulisi toteuttaa siten, etteivät jostakin vaihtoehdosta perityt maksut muodostu jonkin vaihtoehdon osalta tosiasialliseksi valinnan esteeksi. Asiassa saadun selvityksen mukaan Fortum peri kuluttaja-asiakkailtaan ylimääräistä 5 euron maksua ainoastaan tasaerälaskutuspalvelun osalta, muista maksutavoista asiakkailta ei peritä kuluja. Tasaerälaskusta perittiin maksu laskutuksen aiheuttaman yksilöllisen koontityön aiheuttamien kulujen vuoksi. Energiavirastolla ei ole aihetta epäillä Fortumin antamaa selvitystä asiasta eikä yrityskauppa ole viraston tietojen mukaan aiheuttanut muutoksia tähän liittyen. Energiavirasto katsoo siten, että Caruna Oy, aiempi Fortum Sähkönsiirto Oy, kohtelee tarjoamiaan vaihtoehtoja tältä osin tasapuolisesti eikä sen voida katsoa toimineen asiassa sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin vastaisesti.

11 Päätös 11 (11) Ratkaisu Energiavirasto katsoo, ettei Caruna Oy ole toiminut asiassa sähkömarkkinalain 57 :n 2 momentin vastaisesti. Asia ei edellytä enempiä toimenpiteitä. Energiavirasto poistaa asian käsittelystä. Sovelletut säännökset Muutoksenhaku Sähkömarkkinalain (588/2013) 57 :n 2 momentti. Lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (590/2013) 5 ja 9. Päätös ei sisällä toimenpidepyynnön tekijän osalta hallintolainkäyttölain (586/1996) 5 :ssä tarkoitettua ratkaisua, josta voisi valittaa hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä. Päätös ei sisällä hallintolainkäyttölain (586/1996) 5 :ssä tarkoitettua ratkaisua, josta Caruna Oy voisi valittaa hallintokäyttölain mukaisessa järjestyksessä Ylijohtaja Riku Huttunen Johtava asiantuntija Mari Salo Jakelu Tiedoksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto Työ-ja elinkeinoministeriön energiaosasto Energiateollisuus ry Olli Rauste Kuluttajariitalautakunta Maksutta