Suunnittelu Optivent. Paineesta riippuva vai riippumaton ohjaus. Muuttuvan ilmavirran järjestelmä. Miksi muuttuvan ilmavirran järjestelmä?

Transkriptio

1 Suunnittelu Optivent uuttuvan ilmavirran järjestelmä uuttuvan ilmavirran järjestelmässä (VAV, Variable Air Volume) tulo- ja poistoilman virtaus muuttuu tarpeen mukaan. uuttuvan ilmavirran järjestelmällä saadaan aikaan sisätilojen tarpeenmukainen ilmanvaihto. uuttuvan ilmavirran järjestelmän sydän on virtaussäädin, joka muuttaa ilmavirtaa tarpeen mukaan. Paineesta riippuva vai riippumaton ohjaus Paineesta riippumaton säädin edellyttää ilmavirran mittausta virtaussäätimellä. Paineesta riippuvassa säätimessä virtausmittausta ei tarvita. iksi muuttuvan ilmavirran järjestelmä? Sisätilojen ilmastointijärjestelmä, jossa ilma toimii jäähdyttävänä aineena Hyödyntää ulkoilman kylmyyttä Ulkoilman suuri virtaus mahdollistaa erittäin hyvän ilman laadun atalat energiakustannukset pieni energian elinkaarikustannusarvo (LCCe) ST Paineesta riippuva järjestelmä ST inimi- ja maksimivirtaus jokaiseen huoneeseen inimi-ilmavirta: hyvän ilmanlaadun kannalta tarvittava raittiin ilman virtaus aksimi-ilmavirta: halutun jäähdytystehon laskennan mukaan uista, että halutun jäähdytystehon laajuuteen vaikuttavat sallittu huonelämpötilan muutos, toiminta-aika sekä mahdolliset auringonvarjostimet. Käsin suoritetut laskelmat johtavat usein ylimitoitukseen eli aivan liian suuriin maksimi-ilmavirtoihin. Suositus: inimi-ilmavirta: 10 l/s raitista ilmaa henkilöä kohti. aksimi-ilmavirta: normaaleissa huonetoimistoissa tarve on usein l/s ja tuloilmavirran lämpötila n. 10 C alle sallitun huonelämpötilan. RC Paineesta riippumaton järjestelmä Säätövyöhykkeiden lukumäärä Säätövyöhykkeiden lukumäärä vaikuttaa investointikustannuksiin. Jos jokainen huone on oma säätövyöhykkeensä, huonelämpötilaa voidaan säätää yksilöllisesti. Ulkopuolinen huonelämpötilan säätö on huono säätövaihtoehto, jos kuormitus sisällä on vallitseva. Suurilla säätövyöhykkeillä esim. avotoimistoissa ei ole mahdollista säätää huonelämpötilaa jokaisen tarpeiden mukaan. Suositus: uodosta jokaisesta huoneesta säätövyöhyke eli asenna yksi virtaussäädin jokaiseen huoneeseen. Fläkt Woods 8460 FI

2 Suunnittelu Optivent Järjestelmän kokoonpano Päätä tulo- ja poistoilman päätelaitteiden sijainti. Asettele kanavisto mahdollisimman symmetrisesti. Liitä tuloilman haarat suljetuiksi piireiksi, jos vain mahdollista. Päätä poistoilmavirran säätötapa. Laadi kanaviston virtauskaavio. GP GP Flow Virtaussäädin variator EOE Flow Virtaussäädin variator EOS Kanavisto itoita kanavisto alimmalle mahdolliselle painehäviölle. Paine-eron ollessa pieni myös äänitaso on matala. Käytä mahdollisuuksien mukaan pyöreitä kanavia. Älä aseta säätöpeltiä puhaltimen ja päätelaitteen väliin. Vältä mekaanisesti toimivia vakiovirtauslaitteita. Flow ittalaite sensor ESF unit ESF Jokainen huone on oma säätövyöhykkeensä. Suositus. Tuloilmakanavat itoita staattisen paineen takaisinvoittomenetelmällä (Pressure Regain) (30 %:n menetelmä). Suunnittele tarvittavat suorat osuudet ennen jokaista päätelaitetta. Asenna aina lämpöeriste (eristeen paksuus yleensä 30 mm). Vältä kanavien asentamista lämmittämättömiin tiloihin. Poistoilmakanavat itoita kitkahäviömenetelmällä (Friction). itoita pienemmille ilman nopeuksille kuin tuloilmakanavat. Käytä pääsääntöisesti yhtä kokoa suurempaa kanavaa samalle ilmavirralle. Vältä mahdollisuuksien mukaan lämmön talteenoton poistoilmakanavien asentamista lämmittämättömiin tiloihin. GP GP ittalaite Flow sensor ESF unit ESF Virtaussäädin Flow variator EOS Virtaussäädin Flow variator EOE Yksi säätövyöhyke useille huoneille. Järjestelmä edellyttää lähes saman jäähdytystarpeen jokaisessa huoneessa. Optivent-järjestelmän rakentaminen CAV Yksi virtaussäädin tuloilmassa, ilma käytävään. Soveltuu pieniin toimistoihin. Optivent VAV -järjestelmän kokoonpano. Poistoilman säätö jokaisesta huoneesta. Soveltuu kokoustiloihin ja suuriin toimistoihin. Fläkt Woods 8460 FI

3 Suunnittelu Optivent Suositellut suurimmat ilman nopeudet Tuloilmakanavien suurin ilman nopeus (kanavan alussa maksimivirtauksella): Pääkanavat/runko < 12 m/s (maks. p = 3 Pa/m). Haarat < 8 m/s (maks. p = 2 Pa/m). issä? Tulo- ja poistoilmassa. Jotta järjestelmässä saavutetaan matala painetaso pienellä ilmavirralla, painetunnistin on sijoitettu ulos järjestelmään eikä puhaltimen läheisyyteen. Poistoilmakanavien suurin ilman nopeus (kanavan lopussa maksimivirtauksella): Pääkanavat/runko< 7.5 m/s (maks. p = 2 Pa/m). Haarat < 5 m/s (maks. p = 1 Pa/m. GP GP Suositus: Valitse tuloilmalaite siten, että se pystyy säilyttämään hyvän virtauskuvion myös minimivirtauksella. Suurin suositeltu alilämpötila ja ilmavirta laitteen eri paikoissa: takareunassa 8 C ja maks. 5 l/s, m 2 etureunassa 10 C ja maks. 5 l/s, m 2 huoneen keskellä 12 C ja maks. 8 l/s, m 2. Virtaussäädin Paineesta riippumattomissa muuttuvan ilmavirran järjestelmissä voidaan käyttää pienempiä kanavia, yksinkertaisempaa suunnittelua ja helpompaa säätöä verrattuna paineesta riippuviin järjestelmiin. Lisävarusteet Täydelliseen muuttuvan ilmavirran yksikköön kuuluu yleensä äänenvaimennin ja tarvittaessa patteri sekä jakolaatikko. ittalaitetta ESF voidaan käyttää virtausmittaukseen tietyissä sovelluksissa. Äänenvaimennin Valitse äänenvaimennin suurimman ilmavirran ja suurimman paine-eron mukaan. Jos kokoonpano ja mitoitus ovat oikein, pattereilla varustettujen yksiköiden paine-ero ei ylitä arvoja 150 Pa ja 250 Pa. Staattisen paineen säätö kanavassa iksi? Ilmavirran pienentyessä painehäviö yksikön osien sekä kanaviston yli pienenee. Näin ollen staattista painetta säädetään, jotta kanavistoon ei synny liian suurta painetta. jotta säästetään puhaltimen energiaa. iten? ittalaipalla, ohjauskiskolla, pellin kulman säädöllä tai taajuusmuuttajalla. Ilmankäsittelykoneet ja puhaltimet aksimimitoitusvirta Joidenkin huoneiden kuten kokous- ja taukotilojen epäsäännöllinen käyttö vaikuttaa järjestelmän tahdistukseen ja siten mitoitusvirtaan. uita siihen vaikuttavia tekijöitä ovat liikematkat, sairauspoissaolot ja lomat. Nämä tekijät huomioiden maksimimitoitusvirraksi voidaan valita pienempi arvo kuin alivirtauksien yhteenlaskettu summa. Jos maksimimitoitusvirta kuitenkin valitaan järjestelmälle lasketun samanaikaisuuskertoimen avulla, jouston mahdollisuus tulevissa muutoksissa vähenee. ääritä maksimimitoitusvirralle keskusyksikkö ja puhaltimet, ja tarkista, että ne myös toimivat tehokkaasti järjestelmän koko virtausalueella. Tämä pätee erityisesti järjestelmän keskimääräiseen virtaukseen, johon vaikuttavat mm. sisävyöhykkeen osuus koko lattiapinta-alaan verrattuna. Lämmön talteenottolaitteet Käytä mahdollisuuksien mukaan pyörivää lämmönsiirrintä. Se tuottaa jopa 85 % lämpötila- ja kosteushyötysuhteesta pienennetyllä ilmavirralla talven aikana. Lämmitysyksikkö Lämmitysyksikkö tulisi mitoittaa n. 17 C:seen koneen keskimääräisellä virtauksella. Jäähdytysyksikkö Jäähdytyspatterin tulisi käyttää jäähdytettyä vettä, jotta jäähdytystehoa voidaan säätää helposti. Koneen koon määräävä jäähdytyspatteri voidaan mitoittaa hieman suuremmille otsapintanopeuksille kuin vakiovirtausjärjestelmässä, koska kone toimii maksimimitoitusvirralla lyhyen aikaa vuotta. Huomioitavat seikat: Tuloilmalaite Virtaussäädin Staattisen paineen säätö Poistoilman säätö Kanavisto Fläkt Woods 8460 FI

4 Suunnittelu Optilab Suunnittelu Optilab Optilab perustuu samoihin periaatteisiin kuin Optivent, mutta sitä käytetään tiloissa, joissa on tiukat vaatimukset ilmavirtojen nopeasta säädöstä ja paineen säilymisestä tarkasti kanavissa ja tiloissa. Optilab-järjestelmän tyypillisiä käyttökohteita Laboratoriotilat, joissa on ilmavirtojen nopeaa ja tarkkaa säätöä vaativia vetokaappeja ja joissa poistoilma saattaa sisältää syövyttäviä aineita. Lääketeollisuuden tuotantotilat ja sairaaloiden leikkaussalit, joissa vaaditaan tarkkaa eri huoneiden välisten paine-erojen säätelyä. Optivent-järjestelmän suunnitteluohje soveltuu kokonaisuudessaan myös Optilab-järjestelmälle, joten ohessa on kuvattu vain muutamia yleisiä asennuksia. Esimerkki asennuksesta vetokaapin yhteyteen vaatimuksena paineen säilyminen vakiona kaikissa huoneen kanavissa 4 5 p = vakio Vetokaappien läpi kulkevat ilmavirrat säädetään Optilab-järjestelmän ja avulla. Ilmanpoistoaukot, joissa poistoilmavirtaus on vakio, vaativat jatkuvan negatiivisen paineen poistoilmakanavaan. Tämä saavutetaan yleisen poistoilmakanavan Optilab-virtaussäätimen avulla. Jotta muuttuva poistoilmavirtaus saadaan sovitettua, virtaussäädin sijoitetaan huoneen tuloilmakanavaan ja sitä säädetään poistoilman virtaussäätimellä. Esimerkki asennuksesta huoneeseen, jossa vaaditaan huoneen paineen tarkkaa säätelyä 1 Kuva 2. Esimerkki asennuksesta huoneeseen, jossa vaaditaan huoneen paineen tarkkaa säätelyä. Kuvassa 2 on huone, jossa täytyy säilyä annettu paine-ero vertailuhuoneeseen verrattuna. Poistoilman virtaussäädin on liitetty letkuilla varsinaiseen huoneeseen sekä vertailuhuoneeseen. Haluttu paine-ero kahden huoneen välille asetetaan säätimestä. Tuloilman virtaussäädin ja poistoilman virtaussäädin toimivat yhdessä siten, että asetettu paine-ero säilyy ilmavirtojen muuttuessa suhteessa toisiinsa Kuva 1. Esimerkki asennuksesta vetokaapin yhteyteen vaatimuksena paineen säilyminen vakiona kaikissa huoneen poistokanavissa. Kuvassa 1 on laboratorio ja kaksi vetokaappia sekä yksi ilmanpoistoaukko, jossa poistoilmavirtaus on vakio. Luukunavaustunnistimet säätävät vetokaappien läpi kulkevaa ilmavirtaa ja pitävät tuloilman nopeuden vakiona riippumatta luukun asennosta (minimi- ja maksimiasennon välissä). 2 3 q = vakio Optilab-järjestelmään kuuluville tuotteille asetetut erityisvaatimukset Vetokaapilla varustetuissa Optilab-asennuksissa poistoilma voi olla syövyttävää, jolloin virtaussäätimen alttiina olevien osien tulee täyttää korroosioluokan C4 vaatimukset. Vetokaappeihin liitetyiltä virtaussäätimiltä vaaditaan usein ilmavirran nopeaa säätöä. yös huoneen tulo- ja poistoilman välinen tasapaino täytyy pystyä palauttamaan hyvin lyhyen ajan kuluessa vetokaapin luukun asennon vaihduttua. Siksi säätöpellin asennon täytyy muuttua erittäin nopeasti, mikä asettaa tiukat vaatimukset pellin akselille ja sen laakereille. Fläkt Woods 8460 FI

5 Suunnittelu EPA/EPD Järjestelmän layout äärittele tulo- ja poistoilmalaitteiden paikat. Tee kanavajärjestelmästä mahdollisimman symmetrinen Vyöhykkeen maksimipituus 30m äärittele poistoilmavirran säätötapa. Laadi kanavajärjestelmän virtauskaavio. Paineesta riippuvat päätelaitteet vaativat vakiopainesäätimet. Esimerkki paineesta riippuvasta järjestelmästä Paineesta riippuva järjestelmä Vakiopaineisissa kanavistoissa laitekohtainen ilmavirran muutos ei aiheuta vaihtelua järjestelmän muissa laitteissa, jolloin saadaan aikaiseksi joustava järjestelmä niin käyttöönoton kuin käytönkin kannalta.painesäädintä voidaan käyttää myös ilmamääräsäätöisessä järjestelmässä varmistamaan riittävä painetaso. iksi paineesta riippuva järjestelmä? uuntojoustavat ratkaisut ilman asennusmuutoksia Yksilöllinen säätö Siirtoilmasäleiköt Paineesta riipuvat tuloilmalaitteet Painesäädin EP(A,D) Virtausanturiyksikkö ESF Ilmavirtasäädin ESS Fläkt Woods 8460 FI

6 Suunnittelu EPA/EPD Kanavajärjestelmä itoita kanavajärjestemä siten, että painehäviö on mahdollisimman pieni. Pienet paine-erot merkitsevät matalaa äänitasoa. Käytä mikäli mahdollista pyöreitä kanavia. Tuloilmakanavat itoita paineen takaisinsaamisen mukaan tai käytä nopeutta alle 4 m/s haaran alussa loppukanava samalla koolla. Sijoita tarvittavat suorat osuudet jokaisen päätelaitteen eteen. Vältä kanavien vetämistä lämmittämättömien tilojen läpi. iten? Painesäätimellä ja taajuusmuuttajalla. issä? Lyhyissä symmetrisissä kanavistoissa voidaan mitata suoraan tuotteesta. Pitkissä kanavistosissa paineen matalimmasta kohdasta. Staattisen paineen takaisin saamisen menetelmä d 2 (mm) Dynaamisessa järjestelmässä ei tiedetä paineen matalinta kohtaa. Voidaan mitata suoraan tuotteesta. q v2 / v 1 q v2 = tilavuusvirta haaran jälkeen [dm 3 /s] v 1 = kanavanopeus ennen haaraa [m/s] l 2 = kanavan/osan ekv. Pituus haaran jälkeen [m] d 2 = kanavan halkaisija haaran jälkeen [cm] Kun tiedetään paineen matalin kohta mitataan sieltä. Käyrästön käyttöesimerkki v 1 = 4 m/s; q v2 = 96 l/s; I 2 = 3 m 96/4 = 24 - Noustaan käyrästössä 24 kohdalta ylös 3 m käyrälle - Luetaan vasemmalta lähin kanavakoko - Lähin vastaava kanava 200 mm Kanavan staattisen paineen säätö iksi? Ilmavirtaa pienennettäessä painehäviö pienenee sekä laitteisto-osissa että kanavistossa. Staattista painetta säädetään, jotta kanaviston paine ei nousisi liian korkeaksi; säästetään puhallinenergiaa. Keskusyksikkö ja puhaltimet itoitusperusteena käytettävä maksimivirtaus Tiettyjen huonetilojen, esimerkiksi neuvottelu- ja taukohuoneiden epäsäännöllinen käyttö vaikuttaa laitteiston osien samanaikaisuuteen ja siten myös mitoitusperusteena käytettävään ilmavirtaan. uita tähän vaikuttavia tekijöitä saattavat olla virkamatkat, sairauspoissaolot ja lomat. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, mitoitusperusteena käytettävä maksimivirtaus voidaan valita pienemmäksi kuin osavirtausten summa. Vaikka mitoitusperuste valitaan laitteistolle lasketun samanaikaisuuskertoimen perusteella, eivät joustomahdollisuudet paineesta riippuvassa järjestelmässä vähenny tulevissa muutoksissa. Valitse keskusyksikkö ja puhaltimet mitoitusperusteena käytetyn maksimivirtauksen mukaisesti. Tarkista, että nämä myös toimivat tehokkaasti laitteiston koko virtausalueella. Tämä on erityisen tärkeätä keskimääräisellä virtausalueella, joka riippu mm. siitä, mikä on sisävyöhykkeen suhteellinen osuus koko lattiapinta-alasta. Fläkt Woods 8460 FI

7 Kuvaus, VAV, CAV, pakko-ohjaus Kuvaus OPTIVENT- ja OPTILAB-järjestelmissä käytetään ilmavirtasäätimiä mittaamaan ja säätämään ilmavirtoja ilmankäsittelyjärjestelmissä sekä pakko-ohjatuilla ilmavirroilla että vakioilmavirroilla. uuttuva ilmavirta (VAV) uuttuvan ilmavirran järjestelmissä ilmavirta muuttuu suhteessa huoneen kuormiin. Järjestelmä käyttää pientä ilmavirtaa pienille kuormille ja suurta suurille kuormille. ääräävä tekijä on yleensä lämpötila. Huonelämpötilaa säädetään muuttamalla tuloilmavirtausta lämpötilasäätimen ja ilmavirtasäätimen avulla. Lämpötilasäädin pyytää ilmavirtasäätimeltä ilmavirtaa, jotta huoneessa säilyy oikean lämpötila. Ilmavirtasäädin säätää pellin asentoa säätöpellin moottorin avulla ja varmistaa, että pyydetty ilmavirta pääsee huoneeseen. Kanaviston paineen muuttuessa ilmavirtasäädin tekee säätöjä säätöpellin moottorin avulla siten, että pyydetty ilmavirta säilyy. Ilmavirtasäätimeen on ohjelmoitu minimi- ja maksimi-ilmavirtarajat. Ilmavirtasäätimillä voidaan myös pitää yllä vakioilmavirtausta. Kanaviston paineen muuttuessa ilmavirtasäädin säätää säätöpellin asentoa pellin moottorin avulla siten, että asetettu ilmavirta säilyy. Tuloilma Optivent E Pellin moottori Ilmavirtasäädin D C C = Ilmavirtaraja D = Todellinen ilmavirta (todellinen arvo) E = Ohjaussignaali pellin moottorille Ilmavirtasäädin vertaa asetettua ilmavirtarajaa C mittausarvoon D, joka vastaa todellista ilmavirtaa. Ilmavirtasäädin korjaa kaikki arvojen C ja D väliset poikkeamat lähettämällä ohjaussignaalin E säätöpellin moottorille, joka puolestaan korjaa pellin asennon. Tuloilma Optivent Pellin moottori E Ilmavirtasäädin D C Lämpötilasäädin Lämpötilatunnistin A B A = Todellinen huonelämpötila (todellinen arvo) B = Haluttu huonelämpötila (vertailuarvo) C = Haluttu ilmavirta (vertailuarvo) D = Todellinen ilmavirta (todellinen arvo) E = Ohjaussignaali pellin moottorille Pakko-ohjaus Ilmavirtasäädin voidaan pakottaa ohjaamaan asetettuja ilmavirtarajoja ja se voi sulkea säätöpellin kokonaan mekaanisesti. Tämä voi tapahtua yhdessä muuttuvan ilmavirran säädön kanssa tai vaihtoehtoisesti omana järjestelmänään. Pakko-ohjaus toteutetaan potentiaalivapailla koskettimilla. Ohjausyksikkö voi olla ajastin, läsnäolotunnistin tms. Lämpötilasäädin vastaanottaa lämpötilatunnistimelta mittausarvon A, joka vastaa todellista huonelämpötilaa. Lämpötilasäädin vertaa tätä mittausarvoa A haluttuun huonelämpötilaan B. Jos A ja B eroavat toisistaan, lämpötilasäädin korjaa erotuksen ilmavirtasäätimelle vertausarvolla C. Ilmavirtasäädin vertaa vertausarvoa C mittausarvoon D, joka vastaa todellista ilmavirtaa. Ilmavirtasäädin korjaa kaikki arvojen C ja D väliset poikkeamat lähettämällä ohjaussignaalin E säätöpellin moottorille, joka puolestaan korjaa pellin asennon. Vakioilmavirta (CAV) Tuloilma Optivent E Ilmavirtasäädin D Pellin moottori C Ajastin C = aksimi-ilmavirtaraja aktivoidulle ajastimelle inimi-ilmavirtaraja aktivoimattomalle ajastimelle D = Todellinen ilmavirta E = Ohjaussignaali pellin moottorille Ajastin ei ole aktivoitu, ajastimen kosketin auki. ääritetty ilmavirta C asetetaan minimi-ilmavirtarajaksi. Ajastin aktivoitu, ajastimen kosketin suljettu. ääritetty ilmavirta C asetetaan maksimi-ilmavirtarajaksi. Fläkt Woods 8460 FI

8 Ilmavirrat, ohjaussignaalit Nimellisilmavirta q nom Jokaisella laitekoolla on nimellisilmavirta, jolle ilmavirtasäätimet on kalibroitu. Säätimen mittausalue on siis sovitettu siten, että tulo- ja lähtösignaalit vastaavat laitteen nimellisilmavirtaa. Esimerkki sähköstä: Koon 160 toiminta-alue (mittausalue) on Pa, mikä vastaa aluetta l/s. Esimerkki paineilmasta: Koon 160 toiminta-alue (mittausalue) on Pa, mikä vastaa aluetta l/s. aksimi-ilmavirtaraja q max Ilmavirtasäätimen maksimiraja on maksimi-ilmavirta, jonka säädin voi antaa maksimitulosignaalilla. Rajaa voidaan muuttaa, mutta ei kuitenkaan koskaan suuremmaksi kuin nimellisilmavirta q nom. Esimerkki sähköstä: Koon 160 laitteen maksimi-ilmavirtaraja on asetettu arvoon 60 % nimellisilmavirrasta q nom. aksimitulosignaali (ohjaussignaali) tuottaa siten 96 l/s (60 % arvosta 160 l/s). Esimerkki paineilmasta: Koon 160 laitteen maksimi-ilmavirtaraja on asetettu arvoon 60 % nimellisilmavirrasta q nom. aksimitulosignaali (ohjaussignaali) tuottaa siten 76 l/s (60 % arvosta 126 l/s). inimi-ilmavirtaraja q min Ilmavirtasäätimen minimiraja on minimi-ilmavirta, jonka säädin voi antaa minimitulosignaalilla. Rajaa voidaan muuttaa, ja se voidaan asettaa arvoon 0. Esimerkki sähköstä: Koon 160 laitteen minimi-ilmavirtaraja on asetettu arvoon 20 % nimellisilmavirrasta q nom. inimitulosignaali (ohjaussignaali) tuottaa siten 32 l/s (20 % arvosta 160 l/s). Esimerkki paineilmasta: Koon 160 laitteen minimi-ilmavirtaraja on asetettu arvoon 20 % nimellisilmavirrasta q nom. inimitulosignaali (ohjaussignaali) tuottaa siten 25 l/s (20 % arvosta 126 l/s). Ohjauksen tulosignaali (ohjaussignaali) Säätimiä ohjataan yleensä ohjaussignaalilla 0 10 V DC. -alue säätimien 227V ja EBL välillä on kuitenkin erilainen. 227V Fläkt Woodsin kompaktisäätimen 227V käyttöalueen ollessa 2 10 V DC, minimi-ilmavirta saavutetaan tulosignaalilla (ohjaussignaalilla) 2 V ja maksimi-ilmavirta tulosignaalilla (ohjaussignaalilla) 10 V. yös tulosignaalilla 0,8 2 V saadaan minimi-ilmavirta, ja säätöpelti sulkeutuu kokonaan tulosignaalin ollessa alle 0,8 V. EBL Kompaktisäätimen EBL käyttöalue on vakiona 2 10 V DC, jolloin minimi-ilmavirta saavutetaan tulosignaalilla (ohjaussignaalilla) 2 V ja maksimi-ilmavirta tulosignaalilla (ohjaussignaalilla) 10 V. yös tulosignaalilla 0,2 2 V saadaan minimi-ilmavirta, ja säätöpelti sulkeutuu kokonaan tulosignaalin ollessa alle 0,2 V. Esimerkki Ohjaussignaali (%) Ohjaussignaali (V DC) V DC Koko q nim, l/s % nimellisilmavirrasta (q nim ) 0-10 V DC % nimellisilmavirrasta (q nim ) Fläkt Woods 8460 FI

9 Säätölaitteet, mittausarvo Pneumaattiset säätölaitteet EPS Säätölaitteiden EPS käyttöalue on 0,2 1,0 bar, jolloin minimi-ilmavirta saavutetaan 0,2 baarissa ja maksimiilmavirta 1,0 baarissa. Alle 0,2 baarin tulosignaali antaa minimi-ilmavirran. Käyttöpaine on 1,3 bar. Koko q nim, l/s Esimerkki (pneumaattinen): Ohjaussignaali (%) % nimellisilmavirrasta (q nim ) ittausarvosignaali (todellisen arvon signaali) Ilmavirtasäätimissä on mittausarvosignaali (todellisen arvon signaali), joka on virtauksen mukainen lineaarinen tulosignaali säätimeltä ja kuvaa laitteen läpi kulkevaa todellista ilmavirtausta. aksimi- ja minimi-ilmavirtarajat eivät vaikuta mittausarvosignaaliin, vaan se on aina % nimellisilmavirrasta. Pneumatic controllers Todellisen arvon signaali (bar) 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, % of nimellisilmavirrasta (q nim ) Esimerkki (sähköinen): Koon 160 laite nimellisilmavirralla q nim 160 l/s tuottaa mittausarvosignaalin 100 % arvolla 160 l/s, mittausarvosignaalin 50 % arvolla 80 l/s ja mittausarvosignaalin 0 % arvolla 0 l/s. Signaalia käytetään slave-säätimen ohjaussignaalina master-slave-säädössä. Sitä voidaan käyttää myös palautesignaalina tai todellisen ilmavirran lukemana syrjäyttävissä järjestelmissä. Esimerkki (pneumaattinen): Koon 160 laite nimellisilmavirralla q nim 126 l/s tuottaa mittausarvosignaalin 100 % arvolla 126 l/s, mittausarvosignaalin 50 % arvolla 63 l/s ja mittausarvosignaalin 0 % arvolla 0 l/s. Signaalia käytetään slave-säätimen ohjaussignaalina master-slave-säädössä. Sitä voidaan käyttää myös palautesignaalina tai EP-releen EPZ kautta todellisen ilmavirran lukemana syrjäyttävissä järjestelmissä. 227V ja EBL Fläkt Woodsin kompaktisäätimien 227V ja EBL mittausarvosignaalin ollessa 2 10 V, kuvaa 2 V arvoa 0 l/s ja 10 V nimellisilmavirtaa. Kaava ilmavirran arviointiin signaalilla 2 10 V: q = (todellisen arvon signaali 2) x q nim /8 Sähköiset säätölaitteet Todellisen arvon signaali (V DC) V DC V DC EPS Säätölaitteen EPS mittausarvosignaali on vakiona 0,2 1,0 bar, jossa 0,2 bar kuvaa arvoa 0 l/s ja 1,0 bar nimellisilmavirtaa. Kaava ilmavirran arviointiin signaalilla 0,2 1,0 bar: q = (todellisen arvon signaali 2) x q nim / % nimellisilmavirrasta (q nim ) Fläkt Woods 8460 FI

10 Rinnakkaisohjaus, master-slave-säätö Rinnakkaisohjaus Rinnakkaisohjausta käytetään vyöhykkeillä, joilla tulo- ja poistoilmalaitteiden täytyy olla erikokoisia. - vyöhykkeillä, joilla tulo- ja poistoilmavirtauksien eron täytyy olla vakio kaikilla virtauksilla. Rinnakkaisohjausjärjestelmissä lämpötilasäätimeltä tuleva ohjaussignaali kytketään rinnan tulo- ja poistoilmalaitteiden säätimien kanssa. Tämä tarkoittaa, että tulo- ja poistoilmalaitteiden ilmavirtarajat asetetaan toisistaan riippumattomasti. Tuloilma EOS, ESS,ESD Poistoilma EOE, ESS,ESD aster-slave-säätö aster-slave-säätöä käytetään vyöhykkeillä, joilla tulo- ja poistoilmalaitteiden täytyy olla samankokoisia ja joilla tulo- ja poistoilmavirtauksien välisen suhteen täytyy olla vakio kaikilla virtauksilla. aster-slave-säätöjärjestelmässä lämpötilasäätimeltä tuleva ohjaussignaali kytketään master-säätimeen (sijaitsee tässä esimerkissä tuloilmalaitteessa). Todellisen arvon signaali master-säätimeltä kytketään vertausarvoksi slave-säätimelle. Kun todellisen arvon signaali on rajoitettu ilmavirtarajoilla master-säätimellä, ilmavirtarajoja ei saa asettaa slave-säätimelle. 1 RC 1 RC 2 Tuloilma, master EOS, ESS,ESD Poistoilma, slave EOE, ESS,ESD 1 Lämpötilasäädin 1 ja sen sisäänrakennettu lämpötilatunnistin pitävät huonelämpötilan vakiona lisäämällä ilmavirtausta ilmavirtasäätimien RC1 ja RC2 kautta jäähdytystarpeen kasvaessa. on päinvastainen jäähdytystarpeen laskiessa. Kyseisiin ilmavirtasäätimiin on ohjelmoitu minimi- ja maksimi-ilmavirtarajat. Kanaviston paineen muuttuessa RC1 ja RC2 säätävät säätöpellin asentoa siten, että määritetty ilmavirta 1:ltä säilyy. RC 1 RC 2 Lämpötilasäädin 1 ja sen sisäänrakennettu lämpötilatunnistin pitävät huonelämpötilan vakiona lisäämällä ilmavirtausta ilmavirtasäätimen RC1 (master) kautta jäähdytystarpeen kasvaessa. Ilmavirtasäädin RC2 (slave) lisää ilmavirtausta RC1:ltä tulevan todellisen arvon signaalin avulla. Ilmavirtausta pienennetään jäähdytystarpeen laskiessa. inimi- ja maksimi-ilmavirtarajat on ohjelmoitu master-säätimeen. Kanaviston paineen muuttuessa RC1 ja RC2 säätävät säätöpellin asentoa siten, että määritetty ilmavirta 1:ltä säilyy. Fläkt Woods 8460 FI

11 Säätöjärjestelmät Poistoilma siirtoilmalaitteen avulla Tuloilmalaitteen ESF täytyy olla samankokoinen kuin poistoilmalaitteen. Kun tuloilmalaitteen mittausarvosignaalilla ohjataan poistoilmalaitetta, ilmavirtarajoja ei saa asettaa. ESF Tuloilma Supply air RC2 Poistoilma Exhaust air EOE, ESS ESD Anturi RC3 mittaa ilman virtauksen tuloilmassa. Ilmavirtasäädin RC2 säätää poistoilmavirtausta anturilta RC3 tulevan todellisen arvon signaalin avulla siten, että poistoilmavirtaus on sama kuin tuloilmavirtaus. RC3 ELS EBL EOS,ESS,ESD ELS EBL EOS,ESS,ESD ELS EBL Vesipatterilla varustettu järjestelmä Patteria käytetään tilanteissa, joissa tiloihin tarvitaan lisälämmitystä. ELS EBL Lämpötilasäädin 1 ja sen sisäänrakennettu lämpötilatunnistin pitävät jäähdytystarpeen kasvaessa huonelämpötilan vakiona ensin sulkemalla vesiventtiilin toimilaitteilla SV1 ja sen jälkeen lisäämällä ilmavirtaa ilmavirtasäätimen RC1 avulla. Jäähdytystarpeen laskiessa ilmavirtaa lasketaan ensin RC1:n avulla, ja sitten toimilaitteet SV1 avautuvat. inimi- ja maksimi-ilmavirtarajat on ohjelmoitu RC1:een. Kanaviston paineen muuttuessa RC1 säätää säätöpellin asentoa siten, että määritetty ilmavirta 1:ltä säilyy. EOS, ESS,ESD RC 1 SV1 + 1 Sähköpatterilla varustettu järjestelmä Patteria käytetään tilanteissa, joissa tiloihin tarvitaan lisälämmitystä. EOS, ESS,ESD + Lämpötilasäädin 1 ja sen sisäänrakennettu lämpötilatunnistin pitävät jäähdytystarpeen kasvaessa huonelämpötilan vakiona ensin sulkemalla sähkölämmityksen pulssilaitteella PD1 ja sen jälkeen lisäämällä ilmavirtaa ilmavirtasäätimen RC1 avulla. Jäähdytystarpeen laskiessa ilmavirtaa lasketaan ensin RC1:n avulla ja sitten sähköpatterin tehoa lisätään pulssilaitteella PD1. inimi- ja maksimi-ilmavirtarajat on ohjelmoitu RC1:een. Kanaviston paineen muuttuessa RC1 säätää säätöpellin asentoa siten, että määritetty ilmavirta 1:ltä säilyy. RC 1 PD1 1 Fläkt Woods 8460 FI

12