Toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER) Toimintakertomus 2012 toimintakertomus 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo Johdanto... 4 OSA I: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON OPERATIIVISEN OHJAUKSEN YKSIKÖN TAVOITTEIDEN EDISTYMINEN VUONNA OPERATIIVISEN OHJAUKSEN TAVOITTEET VUODEN 2015 LOPPUUN MENNESSÄ Sähköinen lääkemääräys Sähköinen potilastiedon arkisto Tiedonhallintapalvelu Omien tietojen katselu Potilastietojärjestelmien tiedon rakenteistaminen Sosiaalihuollon tiedonhallinta Valtakunnallisten KanTa-palvelujen kehittämistä tukevat muut tehtävät Vuosille ulottuvat tavoitteet YKSIKÖN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TOIMET KanTa-prosessien tarkistetut aikataulut ja vaiheistukset Kokonaisarkkitehtuuri Auditointi Normiohjaus: viranomaismääräykset ja ohjeet Rahoitusohjaus: valtionavustukset Hankehallinnan tehostaminen Riskienhallinta Seurantajärjestelmän luominen OPERATIIVISEN OHJAUKSEN YKSIKÖN SIDOSRYHMÄT, ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖMALLIT Keskeiset yhteistyötapahtumat Asiakkuuksien hallinta Muu sidosryhmäyhteistyö OSA II: OPERATIIVINEN OHJAUS JA RESURSSIT OPERATIIVISEN OHJAUKSEN YKSIKÖN TEHTÄVÄT Yksikön toiminta-ajatus Yksikön ohjaus OPERATIIVISEN OHJAUKSEN YKSIKÖN RESURSSIT Henkilöstö S i v u

3 5.2 Valtion talousarvion määrärahat vuosina 2011 ja Hankinnat Ohjeet Julkaisut vuonna Käytetyt lyhenteet S i v u

4 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, jäljempänä Asiakastietolaki) ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007, jäljempänä ereseptilaki). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivinen ohjaus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Ohjaustehtävää varten THL:n Tieto-osastolle perustettiin uusi Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER). Yksikkö on hoitanut täysipainoisesti sille annettuja tehtävistä alkaen. Vuoden 2012 alussa sosiaalihuollon tietohallinnon asiat (Tikesos-jatkotyöt) ja toimeenpanon tuki alueille (KunTohanketoimiston jatkotyöt) siirtyivät OPERin vastuulle. Suomeen rakennettava laaja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien kokonaisuus Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. KanTa-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys (eresepti), sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto), asiakkaan omien tietojen katselu sekä tiedonhallintapalvelu (osa potilastiedon arkistoa). Toimeenpano perustuu Asiakastietolakiin ja ereseptilakiin. KanTa-palvelut tulevat käyttöön vaiheittain. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet lakien muutosten siirtymäsäännökset velvoittavat terveydenhuollon organisaatioita ja apteekkeja liittymään valtakunnallisten KanTa-palvelujen käyttäjiksi porrastetusti vuoden 2015 loppuun mennessä. Apteekkien tulee kyetä toimittamaan asiakkaille sähköisiä lääkemääräyksiä alkaen (siirtymäaika loppuu ). Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia asiakkaille sähköisiä lääkemääräyksiä tulee voimaan (siirtymäaika loppuu ) ja yksityisen terveydenhuollon (sisältäen niiden tiloissa toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat) velvoite tulee voimaan (siirtymäaika loppuu ). Julkisten terveydenhuollon palvelujen antajien tulee liittyä potilastiedon arkistoon viimeistään ja yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien vuotta myöhemmin ( mennessä). Yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajia koskeva määräaika velvoittaa niitä palvelujen antajia, joiden potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. STM:n asetuksessa sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuista (1108/2011) säädetään niiden laatimisesta ja toimittamisesta sekä siihen liittyvästä varmentamisesta ja muiden keskitettyjen palvelujen käyttämisestä perittävien maksujen suuruudesta vuosina Terveydenhuollon kansallisen tiedonhallinnan pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa asiakastietojen (mukaan lukien potilastietojen) ja lääkemääräysten tehokas hallinta, tietojen ajantasainen saatavuus, yhteiskäyttö ja sähköinen arkistointi avoimien standardien mukaisesti. Asiakkaiden mahdollisuudet katsella ja hallita omia terveystietojaan paranevat. Kokonaisuus luo pohjaa terveydenhuollon prosessien uudistamiselle, mahdollistaa aiempaa edullisemmat ja vaikuttavammat toimintamallit sekä edistää potilasturvallisuutta. Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn osalta varaudutaan lainsäädännön muuttumiseen vastaavaan suuntaan kuin terveydenhuollossakin. Sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojenkäsittelyn ratkaisut/palvelut ja arkistointipalvelun toteutukset suunnitellaan vuosina Tavoitteena on, että sosiaalihuollon valtakunnallisia tietojenkäsittelypalveluja otetaan käyttöön vaiheittain. 4 S i v u

5 OSA I: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON OPERATIIVISEN OHJA- UKSEN YKSIKÖN TAVOITTEIDEN EDISTYMINEN VUONNA OPERATIIVISEN OHJAUKSEN TAVOITTEET VUODEN 2015 LOPPUUN MENNESSÄ Operatiivisen ohjauksen tulee perustua ajantasaiseen ja laajasti hyväksyttyyn valtakunnalliseen strategiaan. Vuonna 1996 julkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen strategia on edelleen voimassa. Vuonna 2007 on julkaistu Suomen eterveys-tiekartta. Operatiivinen ohjaus nojautuu erityisesti Asiakastietolakiin ja sen voimaan tulleisiin muutoksiin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) muutokset tulivat voimaan , mikä edellyttää mainittuihin lakeihin liittyvien asioiden yhteensovittamista. Näiden lisäksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa (634/2011, jäljempänä Tietohallintolaki) on säännöksiä, jotka vaikuttivat OPERin toimintaan vuonna OPERin toiminnalle asetetun tavoitteen mukaan vuoden 2015 lopussa KanTa-palveluiden avulla voidaan terveydenhuollossa syntyvää laadukasta tietoa käyttää kansalaisen saadessa palvelua myös muualla kuin missä tieto on syntynyt. Sosiaalihuollon sähköistä tietohallintoa ja asiakastiedon käsittelyä on kehitetty lainsäädännön mahdollistamassa laajuudessa. Operatiiviselle ohjaukselle on asetettu 13 tavoitetta (taulukko 1). Tavoitteet 1 8 on asetettu viisivuotiskaudelle Vuoden 2015 loppuun asti operatiivisen ohjauksessa edistetään Asiakastieto- ja ereseptilakien toimeenpanoa, toisin sanoen tehtäviä joilla pyritään varmistamaan KanTa-palveluiden toteutuminen lakien asettamissa aikatauluissa (tavoitteet 1 8). Tavoitteisiin 9 13 liittyvien toimien loppuun saattaminen ulottuu osin tätä kautta pitemmälle. Kukin tavoitteista muodostaa suunnittelussa oman osa-alueensa. Osa-alueelle on asetettu oma päätavoite ja sille alisteiset tulokset, niihin johtavat toimenpiteet ja toimintasuunnitelman tasolla esitetyt tehtävät. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus. Siksi toimenpiteiden tasolta alkaen toiminnot hankkeistetaan ja niitä seurataan kussakin hankesuunnitelmassa esitettyjen osoittimien (indikaattoreiden) perusteella. Taulukko 1. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuosille Sähköiset lääkemääräykset ovat käytössä koko maassa ja kaikki siihen velvoitetut tahot ovat liittyneet Reseptikeskukseen 2. Palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen earkistoon ja käyttävät arkistopalvelua 3. KanTa-potilasasiakirjat ovat rakenteeltaan ja tietosisällöltään kansallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti 4. Asiakkaat voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä suostumuksia, kieltoja ja hoitoaan koskevia tahdonilmaisujaan tiedonhallintapalveluun sekä katsella terveystietojaan. Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon ammattilaiset saavat potilaan terveyden ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot käyttöönsä 5. Terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekit) osaa käyttää valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja 6. Kansalaisille on tarjolla ajantasaista tietoa KanTa-palveluista (Sähköinen lääkemääräys, Sähköinen potilastiedon arkisto, Omien tietojen katselu, Tiedonhallintapalvelu) 7. Tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja niitä valvotaan 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valtakunnan tason poikkihallinnollisia yleisperiaatteita 9. Tietorakenteet mahdollistavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (kuten päätöksenteon tuki) 10. Tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen 11. Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon 12. Asiakkaille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät sekä asiakkaan omaehtoisen terveyden edistämisen ja hoidon että tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä 13. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat yhdenmukaisesti tuotettuja ja saatavissa mahdollisimman organisaatioista riippumattomasti. Valtakunnallista arkistopalvelua (työnimi KanSa ) on pilotoitu ja käyttöönottoa suunniteltu [oletus: lainsäädäntö toteutuu] 5 S i v u

6 1.1 SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa sähköinen lääkemääräys on käytössä koko maassa ja kaikki velvoitetut ovat liittyneet Reseptikeskukseen. Toiminta 2012 Sähköisen lääkemääräyksen oli ottanut käyttöön 98 % apteekeista mennessä ja kaikilla apteekeilla (815) on ollut sähköisten lääkemääräysten toimitusvalmius 10/2012 alkaen. Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköistä yli 70 % (128/180) oli liittynyt valtakunnalliseen Reseptikeskukseen mennessä (määräaika ) kaikkiaan 18 sairaanhoitopiirin alueella. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöön ottaneiden alueiden potilastietojärjestelmissä kirjoitetuista lääkemääräyksistä keskimäärin 63 % oli sähköisiä lääkemääräyksiä mennessä. Osuudet (käyttöasteet) vaihtelivat alueittain (23 90 % välillä), mitä selittävät muun muassa käyttöönottojen aikataulut ja potilastietojärjestelmien versioiden vaihdot. Kelan tietojen mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä lähes 4,1 miljoonaa sähköistä lääkemääräystä oli välitetty sanomina Reseptikeskukseen mennessä. Reseptikeskuksen sähköisistä lääkemääräyksistä oli tehty 4,8 miljoonaa lääketoimitusta yhteensä noin miljoonalle eri henkilölle Suomessa. Yksityisen terveydenhuollon toimijoiden sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottojen valmistelut käynnistettiin ja varsinainen suunnittelu käynnistyi 09/2012. Suunnittelussa on otettu huomioon tunnistettuja yksityisen terveydenhuollon toimijoiden erityispiirteitä kuten suuret toimintayksiköiden koon ja määrän vaihtelut, Valviran ylläpitämän Valveri-rekisterin tietojen vieminen THL:n valtakunnalliseen SOTE-organisaatiorekisteriin, yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja toimijoiden väliset erilaiset sopimukset sekä yksityisellä sektorilla käytössä olevien potilastietojärjestelmien sähköisen lääkemääräyksen valmiudet. Yksityisen terveydenhuollon toimijoille suunnattu kaikille avoin yhteistyötilaisuus järjestettiin Sähköisen lääkemääräyksen osalta varauduttiin vuosien vaihteessa tapahtuviin kuntien ja kuntayhtymien organisaatiomuutoksiin yhdessä Kelan ja TILUn koodistopalvelutiimin kanssa. Sähköisen lääkemääräyksen vaiheistamista tarkistetaan tarpeen mukaan STM:n vuoden 2012 lopulla lausuntokierroksella olleiden lakimuutosten perusteella. 1.2 SÄHKÖINEN POTILASTIEDON ARKISTO Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen sähköiseen potilastiedon arkistoon ja käyttävät arkistopalvelua. Toiminta 2012 Kuopion kaupungissa toteutettiin ensimmäisenä Suomessa potilastiedon arkiston tuotantopilotti 5 yksikössä suunnitelman mukaisesti valtionavustetussa projektissa. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri (PKSHP) liittyi ensimmäisenä Suomessa potilastiedon arkistoon yhteisrekisteri-toiminnallisuudella valtionavustetussa projektissa. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (ISSHP) on valmisteltu valtionavustetussa projektissa yhteisrekisteri-toiminnallisuudella liittymistä 01 02/2013. Lisäksi ISSHP:ssä on vuonna 2012 ollut käynnissä valtionavustettu potilastiedon arkiston käyttöönottoon tähtäävä valtionavustettu testausprojekti. 6 S i v u

7 OPER valmisteli yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa potilastiedon arkiston ja siihen liittyvien potilastietojärjestelmien testaamista ja valtakunnallisen käyttöönoton aloittamista. Yhteiskäytön mahdollistavien avointen standardien mukaiseen arkistointiin liittyviä määrittelyjä on täsmennetty testaushavaintojen ja potilastietojärjestelmien kehittämisen yhteistyössä esiin nousseiden kehittämistarpeiden perusteella. Potilastiedon arkiston toiminnallisen tavoitetilan kuvausta päivitettiin niin, että se voidaan julkaista keväällä Käyttöönottoa on valmisteltu aloittamalla käyttöönottoaikataulun suunnittelu liittyjien kanssa. Ensimmäinen alustava valtakunnallisen käyttöönoton aikataulu julkaistiin Lisäksi on valmisteltu käyttöönottoa tukevia valtakunnallisia toimenpiteitä (kuten verkko-oppimisympäristön hankintaa) käyttöönoton tueksi. Teknisen harjoitteluympäristön (paikallisiin potilastietojärjestelmien koulutusympäristöihin liitettävä KouluKanTa ) toteutuksen mahdollisuuksia selvitettiin syksyllä 2012, mutta asian etenemisestä ei tehty päätöstä vuonna Valtakunnallisia potilastiedon arkiston käyttöön liittyviä toimintamalleja on kuvattu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Paikallisten ja alueellisten käyttöönottoprojektien tueksi on työstetty potilastiedon arkiston käyttöönoton käsikirjaa julkaistavaksi vuoden 2013 alkupuolella. Potilastiedon arkistoon tallennetaan asiakirjoja arkistoon liittymisestä lähtien. Syksyllä 2012 selvitettiin vanhojen tietojen (ennen arkistoon liittymistä syntyneet asiakirjat) valtakunnallisen arkistoinnin tarpeita ja mahdollisuuksia. Joulukuussa 2012 päätettiin käynnistää määrittelyprojekti vanhojen tietojen arkistoinnin edistämiseksi. Kainuun maakunnalle sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) myönnettiin valtionavustusta vanhojen tietojen arkistoinnin määrittelyprojekteja varten. 1.3 TIEDONHALLINTAPALVELU Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa tiedonhallintapalvelu toimii osana potilastiedon arkistoa STM:n asetuksessa (165/2012, jatkossa Vaiheistusasetus, julkaistu ) edellyttämässä aikataulussa. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä tiedonhallintapalveluun tallennettavia suostumuksia, kieltoja ja tahdonilmaisuja sekä katsella omia terveystietojaan. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat tiedonhallintapalvelun kautta näytettävät keskeiset potilastiedot käyttöönsä. Toiminta 2012 Tiedonhallintapalvelu on osa valtakunnallista potilastiedon arkistoa. Tiedonhallintapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa valtakunnallisten KanTa-palvelujen mukaisten suostumusten ja kieltojen hallinta sekä potilaan hoitoon osallistuville mahdollisuus saada keskitetysti nähtäväksi hoidon kannalta merkityksellisiä tietoja. Kela toteuttaa potilaan tiedonhallintapalvelun. Tiedonhallintapalvelu sisältää 7 palvelua/toimintoa: 1) tieto potilaalle valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista annetusta informaatiosta, 2) potilaan antamat suostumukset, 3) potilaan tekemät kiellot, 4) potilaan tekemä elinluovutuskielto ja muut elinluovutuksia koskevat tahdonilmaisut, 5) potilaan hoitotahto, 6) muut potilaan terveyden- ja sairaanhoitoaan koskevat tahdonilmaisut, sekä 7) potilaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot. Kohtien 1 6 tiedot on tallennettu tiedonhallintapalveluun (Kela rekisterinpitäjänä). Kohdan 7 mukaisia tietoja ei tallenneta tiedonhallintapalveluun, vaan sen kautta luodaan näkymä valtakunnallisessa potilastiedon arkistossa oleviin tietoihin. Siten tiedonhallintapalvelun kautta voidaan näyttää henkilön terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot koottuna yhteenvetona potilaalle itselleen tai, potilaan suostumuksella, terveyden-huollon palveluntuottajalle. Palveluun tallennettavat hoidon kannalta keskeisten tietojen tietosisällöt kiinnitettiin Vaiheistusasetuksessa. 7 S i v u

8 Tiedonhallintapalvelun omien tietojen hallinta, valtakunnallisessa potilastiedon arkistossa ja Reseptikeskuksessa olevien tietojen sekä tiedonhallintapalvelun kautta näytettävien hoidon kannalta keskeisiä tietoja voi katsella omien tietojen katselupalvelussa. Tiedonhallintapalvelun toimintojen yhdistäminen omien tietojen katseluun otetaan käyttöön mennessä. Tiedonhallintapalvelun toiminnallisuuksia on määritelty kiireisinä alkaen ja viimeistään käyttöön otettavien tietojen osalta määrittelyt julkaistiin vuoden 2011 lopulla. Vuonna 2012 työtä jatkettiin viimeistään käyttöön otettavien tietojen määrittelyillä. Samassa yhteydessä käyttöön otettavien tietojen määrityksiin tehtiin tiettyjä tarkennuksia. Määrittelytyötä tehtiin THL:n ja Kelan sekä kliinisistä asiantuntijoista kootuissa työpajoissa. Määrittelyt julkaistiin kommentoitavaksi , niitä esiteltiin OPERin järjestämässä avoimessa esittelytilaisuudessa. Lisäksi määrittelyjä oli vielä mahdollista kommentoida laajan lausuntokierroksen yhteydessä. Määrittelyt valmistuivat vuoden 2012 lopulla ja ne julkaistiin THL:n verkkojulkaisuna Vuonna 2012 hankittiin selvitys ammattilaisten käyttöön suunnatusta valtakunnallisesta tiedonhallintapalvelun tiedot sisältävän katseluliittymän tarpeesta. Terveydenhuoltolain mukaisen alueellisen yhteisen potilastietorekisterin valtakunnallinen palvelu valmistui keväällä Alueelliset projektit kahden sairaanhoitopiirin kanssa käynnistettiin kesällä PKSHP otti ensimmäisenä Suomessa valtakunnallisen yhteisrekisteripalvelun käyttöön ISSHP:ssä valtakunnallinen palvelun on suunniteltu otettavaksi käyttöön 01 02/2013. Muiden tiedonhallintapalvelusta löytyvien tahdonilmaisujen hallintapalvelun, katseltaviin tietoihin lisättävien luovutuslokitietojen sekä lähete- ja hoitopalautteiden julkaiseminen siirrettiin vuoteen OMIEN TIETOJEN KATSELU Tavoite 2015 Vuoden 2015 lopussa tiedonhallintapalvelu toimii osana potilastiedon arkistoa Vaiheistusasetuksen edellyttämässä aikataulussa. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä tiedonhallintapalveluun tallennettavia suostumuksia, kieltoja ja tahdonilmaisuja sekä katsella omia terveystietojaan. Toiminta 2012 Tiedonhallintapalvelun omien tietojen hallinta, valtakunnallisessa potilastiedon arkistossa ja Reseptikeskuksessa olevien tietojen sekä tiedonhallintapalvelun kautta näytettävien hoidon kannalta keskeisiä tietoja voi katsella omien tietojen katselupalvelussa. Tiedonhallintapalvelun toimintojen yhdistäminen Omien tietojen katseluun otetaan käyttöön mennessä. Vuonna 2012 teetettiin selvitys ammattilaisten käyttöön suunnatusta valtakunnallisesta tiedonhallintapalvelun tiedot sisältävän katseluliittymän tarpeesta. Omien tietojen katseluun valmistui palvelu yhteisen potilastietorekisterin ja valtakunnallisen potilastiedon arkiston informaation vastaanottamiseksi ja luovutuskieltojen kirjaamiseksi. Omien tietojen katselu oli mukana yhteisrekisteripalvelun yhteistestauksessa vuoden 2012 lopulla. Palvelu julkaistaan kansalaisille ISSHP:n yhteisrekisteripalvelun käyttöönoton jälkeen 02/2013. Omien tietojen katseluun päätettiin tuoda uutena palveluna EU:n komission tukeman epsos-projektin lääkemääräykseen liittyvä suostumuksenhallinta, jonka määrittely valmistui vuoden 2012 lopulla. 8 S i v u

9 Vuoden 2012 lopulla käynnistettiin esiselvitysprojekti sähköisen lääkemääräyksen uusimisesta omien tietojen katselussa. Muiden tiedonhallintapalvelusta löytyvien tahdonilmaisujen hallintapalvelun, katseltaviin tietoihin lisättävien luovutuslokitietojen sekä lähete- ja hoitopalautteiden julkaiseminen siirrettiin vuoteen POTILASTIETOJÄRJESTELMIEN TIEDON RAKENTEISTAMINEN Tavoite 2015 Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa KanTa-potilasasiakirjat ovat rakenteiltaan ja tietosisällöiltään valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti, sähköisen potilastiedon arkiston tiedot ovat hyödynnettävissä kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa käyttöjärjestelmästä riippumatta. Toiminta 2012 Potilasasiakirjojen rakenteiden yhtenäistämiseksi keskeisten terveystietojen tietosisällöt ja tietorakenteet määritellään kansallisesti, niiden käyttöönotto aikataulutetaan ja ne edellytetään otettavaksi käyttöön kaikissa potilastietojärjestelmissä suunnitelluissa aikatauluissa. Tietorakenteiden lisäksi tietojen yhdenmukainen kirjaaminen on oleellista tietojen rakenteistamiselle, mikä vaatii valtakunnallista yhtenäistä ohjeistusta. Vuonna 2012 määriteltiin tiedonhallintapalvelun vaatimien rakenteisten tietojen tietosisällöt ja -rakenteet. Lääkityksen tietosisältöä lukuun ottamatta määrittelyt on hyväksytty koodistopalvelun prosessien mukaisesti ja ne julkaistaan koodistopalvelimella 01 02/2013. Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon vakioitujen tietorakenteiden ja tietosisältöjen määrittelyjen ajantasaisuutta on tarkistettu ja niitä on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja valtakunnallisten Kanta-palveluiden nykytavoitteita. Vaiheistusasetuksen mukaan viimeistään arkistoitavaksi edellytettyjen kaikille yhteisten rakenteisten tietojen tietomäärittelyitä tarkistettiin ja päivitettiin kanta.fi-verkkosivuille. Tietosisältöjen julkaiseminen koodistopalvelimella on suunniteltu tehtäväksi seuraavien sisältöpäivitysten yhteydessä. Voimassa olevien määrittelyiden ja niiden sijaintien listaukset valmistuvat keväällä Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioitujen tietosisältöjen ja rakenteiden kirjaamiskäytännöt kuvataan kootusti THL:n julkaisemassa oppaassa ja linkitetään myös kanta.fi-verkkosivuille. Työn valmistelut käynnistettiin vuoden 2011 lopulla, työ alkoi projektoituna vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla, ja kirjoitustyö käynnistyy vuoden 2013 alussa. Työssä päivitetään määrittelyiden käsitteistö ja sisällöt vastaamaan lainsäädännön sekä potilastiedon arkiston rakenteen ja sisältöjen muutoksia. Opas perustuu julkaisuun Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt (versio 3.0; Hartikainen ym. 2007). 1.6 SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINTA Toiminta 2012 Vuosi 2012 oli ensimmäinen OPERin sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimintavuosi, jonka keskeisenä tehtävänä oli rakentaa uudenlaista toimintatapa sosiaalihuollon tiedonhallinnan pysyvälle kehittämiselle. Yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa ja THL:n sisäisessä toiminnassa tehostettiin. Sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoimina OPER ja alueelliset kuntatoimijat tapasivat 12 kertaa vuonna Tapaamiset paikan päällä kentällä jatkuvat vuonna S i v u

10 Ajankohdat Paikkakunta Sosiaalialan osaamiskeskus Järvenpää Sosiaalitaito Oy Porvoo Verso / Itä-Uusimaa Hämeenlinna Pikassos Tampere Pikassos / Pirkanmaa Kuopio ISO Jyväskylä Koske Seinäjoki SONet BOTNIA / Etelä-Pohjanmaa Nastola Verso / Päijät-Häme Turku Vasso / Varsinais-Suomi ja Satakunta Kouvola Socom Rovaniemi Poske / Lappi Vaasa SONet BOTNIA + FSKC / Keski-Pohjanmaa Socca / Pääkaupunkiseutu Poske / Pohjois-Pohjanmaa Tapaamisten teemana on ollut Sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja tietoperusta kehittäminen THL:ssa. Tavoitteena on ollut viestiä jo tehdystä työstä ja valmistella sosiaalihuollon toimijoita uudenlaiseen toimintatapaan sähköisten tietojärjestelmien hyödyntämisen osalta. Myös alueellisen yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen ja alueellisen osaamisen ja nykytilan kartoitus olivat tapaamisissa keskiössä. Sosiaalihuollon kansallisten tietojärjestelmien määrittelytyötä jatkettiin Tikesos-hankkeen viimeistelytyöt projekteissa, joita toteuttivat Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Itä-Suomen yliopiston (ISY) tietojenkäsittelytieteen laitoksen kaksi ryhmää (HIS, IKE) ja sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ryhmä (Shiftec). Sosiaalihuollon asiayhteyden ja suostumuksen ratkaisumalli esiteltiin TSV / SOHVI-ohjausryhmälle. Asiayhteyttä ja tiedon luovutusta koskevat periaatteet valmisteltiin vuonna 2012 ja ne ovat lausuttavana STM:ssä. Yhteistyö kenttäjohtamisen tietojärjestelmä -hankkeen (KEJO) kanssa keskittyi sosiaalihuollon asiakastietomallin ja tietojärjestelmämääritysten osalta sosiaalipäivystykseen. Vuonna 2012 jatkettiin sosiaalihuollon asiakastietomallin kehittämistä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmä aloitti toimintansa ja sosiaalihuollon luokituksia julkaistiin koodistopalvelimella. Asiakastietomallin kehittämistyön tueksi perustettujen virtuaaliryhmissä kehittämisyöhön vaikuttaa jo yli 100 sosiaalihuollon tiedonhallinasta kiinnostunutta ammattilaista. Sosiaalihuollon käsitemalli (käsiteontologia) valmistui ja asiakasasiakirjojen tarkennukset saatiin valmiiksi vuonna Sanastotyötä jatkettiin kilpailutuksen voittaneen Sanastokeskus TSK ry:n kanssa. Asiakastietomääritysten hallintamalli päivitettiin nykyisiä kehittämisrakenteita vastaavaksi. Tikesos-hankkeen jäljiltä muilla palvelimilla sijanneet aineistot saatiin pääosin kotiutettua THL:n palvelimelle. Vuonna 2012 valmistauduttiin myös asiakastietomallin pilotointiin. Lisäksi valmisteltiin hankintaa sosiaalihuollon asiakastietomallin katselmoinneista, jonka hankintaprosessi jatkui vuodelle Kansallisen sosiaalihuollon asiakastietovarannon (KanSa) kehittämistyön osana toteutettiin laaja sähköinen kysely KanSa-määrittelyistä ja tavoitetilasta. Sosiaalihuollon asiakastietojen arkistoinnin lausuntokierroksesta julkaistiin kaksi verkkotiedotetta ( ja ). Kyselyn tulokset ja KanSa-kehittämistyötä edistävät linjaukset, käyttöönoton vaiheistusehdotus ja kehittämisaikataulu koottiin THL:n julkaisuksi. Määrityksinä valmisteltiin sosiaalihuollon asiayhteyden, tiedon luovutuksen ja asianhallinnan vaatimuksia tietojärjestelmien toteutuksille, jotka viimeistellään ja julkaistaan THL:n julkaisusarjoissa vuoden 2013 alussa. 1.7 VALTAKUNNALLISTEN KANTA-PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT MUUT TEHTÄVÄT Alla kuvatut tavoitteet koskevat ensi vaiheessa pääosin terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollon suunnitelmia tarkennetaan vuonna S i v u

11 1.7.1 TIETOJÄRJESTELMIEN TIETOTURVA JA TIETOSUOJA Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja että niitä valvotaan. Valtakunnallisissa KanTa-palveluissa tietoturvalla ja tietosuojalla on keskeinen merkitys. Potilaiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on voitava ehdottomasti luottaa järjestelmään siten, että pelko mahdollisesta tietojen käyttämisestä väärällä tavalla ei estä hoitoon hakeutumista tai tietojen tallentamista. Tietoturvaa kehitetään useissa yhteistyöfoorumeissa: tärkeitä yhteistyöryhmiä ovat Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) johdolla toimivat Terveydenhuollon tietosuojan ohjausryhmä (TELLU) ja Sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmä (SOHVI). OPER on ollut TELLUn ja SOHVIn jäsen vuodesta Vuonna 2012 OPERin asiantuntijoita osallistui muun muassa vuosittaisen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuoja -seminaariin suunnitteluun ja teki seminaariin esityksiä. OPER on osaltaan tuottanut ja ylläpitänyt ajantasaista tietoturvan ja tietosuojan koulutusaineistoa kanta.fi-verkkosivuilla. Tietosuojavastaavat ovat keskeisessä roolissa tietosuojan toteuttamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ja apteekeissa. Terveydenhuollon organisaatioille ja apteekeille on tarjottu tukea ja koulutusta sähköiseen lääkemääräykseen liittyvissä kysymyksissä (myös tietosuoja) esimerkiksi toimintamallikoulutuksissa, päivittämällä/laatimalla ohjeistusta ja oppaita, sopimusmalleja sekä tarjoamalla neuvontaa. Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset otettiin huomioon myös muita aineistoja ja materiaaleja tuotettaessa. Lokivalvonta on yksi keskeinen tapa varmistaa tietojen käsittelyn asianmukaisuus ja tietosuojan toteutuminen. OPER keskittyi vuonna 2012 erityisesti apteekkien toteuttaman lokivalvonnan kehittämiseen. OPER osallistui TSV:n valmisteleman lokivalvontaohjeen täydentämiseen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden osalta. Vuonna 2012 lokivalvontaan perustuvaa hoitosuhteen varmistusta selvitettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP) koordinoimassa valtionavustetussa Loki-projektissa, jossa valmisteltiin terveydenhuollon organisaatioille ja tietojärjestelmien valmistajille tarvittavaa materiaalia (määrittelyt, säännöstöt, toimintamallit) tietoturvallisen potilastietojen käytön valvontaa ja lokitietojen talletusta varten. Tietoturvaa tuettiin lisäksi jatkamalla toimikorttien käyttöönottoa terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille potilastietoja käsitteleville yhteistyössä Valviran ja VRK:n kanssa. Vuodelle 2012 suunniteltu riskien hallintasuunnitelman laatiminen siirrettiin vuodelle Tavoitteena on, että tietoturva ja tietosuoja ovat mukana riskien hallintasuunnitelmassa osa-alueena. Vuonna 2013 riskien hallintasuunnitelman laatimisessa voidaan ottaa huomioon myös 02/2013 tapahtuvan kansainvälisen arvion ( peer review ) tulokset ja keskusteluissa esiin nousseet asiat AMMATTIHENKILÖSTÖN OSAAMISEN VARMISTAMINEN Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää tietojärjestelmäpalvelujen käytön osaamista, terveydenhuollon toimintaprosessien ja toimintatapojen yhteensovittamista. OPER tukee muutosta toimintamallien koulutuksella, erityisesti tietojärjestelmistä riippumatonta yhtenäistä toimintatapaa. Tietojärjestelmäkoulutuksesta vastaavat tietojärjestelmien toimittajat. Vuonna 2012 tietojärjestelmäpalvelujen koulutuksen erikoissuunnittelija aloitti tehtävässä 02/2012. Vuonna 2012 laadittiin esiselvitys sähköisen lääkemääräyksen koulutusympäristön tarpeesta. Vuoden aikana suunniteltiin, aikataulutettiin, resursoitiin ja toteutettiin sähköisen lääkemääräyksen toimintamalli- ja auditointikoulutuksia yhteistyössä Kelan, alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijoiden sekä sairaanhoitopiirien aluehankepäälliköiden ja paikallisten projektipäälliköiden kanssa. 11 S i v u

12 1.7.3 SOTE-TIETOHALLINNON LAINMUKAISUUDEN VARMISTAMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon (sähköisen) tietohallinnon suunnittelun, kehittämisen, ohjauksen, toteuttamisen ja seurannan lainsäädännön vaatimusten mukaisuuden täyttymistä arvioidaan ja seurataan jatkuvasti ja etukäteisesti. OPER pyrkii varmistamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, että valtakunnallisissa KanTa-palveluissa tai sosiaalihuollon tiedonhallinnassa noudatetaan voimassa olevaa kansallista ja EU-tason lainsäädäntöä sekä poikkihallinnollisia yleisperiaatteita ja muita velvoitteita. Ennakollisen laillisuusvalvonnan onnistuminen edellyttää muun muassa hyvää tiedonkulkua ja aktiivinen yhteistyötä asiantuntijoiden välillä, toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä mahdollisuuksia saada oikeudellista neuvontaa. OPER pyrkii siihen, että operatiivisen ohjauksen ja toimeenpanon yhteydessä tehdyt havainnot, kokemukset ja palautteet otetaan huomioon soveltuvin osin lainsäädäntöä kehitettäessä. OPER tekee tiivistä yhteistyötä myös sidosryhmien kanssa lainsäädännön kehittämisessä. OPER tarjoaa sidosryhmille rajallisesti asiantuntijatukea (muiden muassa viranomaisneuvonta, ohjeet/oppaat) lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. OPER osallistuu lainsäädännön soveltamisen, tulkinnan ja kehittämisen viranomaisyhteistyöhön riittävässä laajuudessa sekä pyrkii osaltaan edistämään yhteistyön foorumeiden ja työryhmien toimintaa tai perustamista. OPER pyrkii osaltaan edistämään lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista. Vuonna 2012 valtakunnallisten KanTa-palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, ohjauksessa, toteuttamisessa ja seurannassa on arvioitu lainsäädännön vaatimusten toteutumista ennakollisesti. Sopimusten, päätösten, ohjeiden/oppaiden, toimintamallien ja vastaavien aineistojen valmistelussa on arvioitu lainsäädännön vaatimusten täyttymistä. OPER tarjosi asiantuntijatukea lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen THL:n asiantuntijoille, asiakkaille ja kansalaisille sekä OPERin asiantuntijoita osallistui sähköisen lääkemääräyksen lakiin ja asiakastietolakiin esitettyjen muutosten valmisteluun STM:n pyynnöstä. OPERissa seurattiin aktiivisesti SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden etenemistä myös lainsäädännön näkökulmasta. 1.8 VUOSILLE ULOTTUVAT TAVOITTEET TIETORAKENTEET UUSIEN INNOVAATIOIDEN MAHDOLLISTAJINA Tiedonhallintapalvelun terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset rakenteiset tiedot ovat tärkeitä, kun rakennetaan yhteyksiä potilaan hoitoa ohjaaviin ja potilasturvallisuutta edistäviin sovelluksiin. Vuonna 2012 tiedonhallintapalvelun määrittelyitä laadittaessa otettiin huomioon paitsi kansainvälistä tietojen vaihtoa mahdollistavat edellytykset myös hoitoa ohjaavien ja potilasturvallisuutta parantavien sovellusten tietosisällöt ja rakenteet. Tietosisällöt ja tietorakenteet määriteltiin sellaisiksi, että tietojen vaihto onnistuu toisten sovellusten kanssa. Tiedonhallintapalvelun määrittelyjen yhteydessä verrattiin tiedonhallintapalvelun tietosisältöjä ja tietorakenteita päätöksentekoa tukevien sovellusten tietosisältöihin ja tietorakenteisiin sekä arvioitiin määrittelyjen kehittämistarpeita tältä osin TIETOJÄRJESTELMÄT TILASTO- JA REKISTERITIEDON KERÄÄMISEN SEKÄ TIEDOLLA JOHTAMISEN MAHDOLLISTAJINA Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen. Perusratkaisuja määriteltäessä otetaan huomioon valtakunnallisten palvelujen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. 12 S i v u

13 Tilasto- ja rekisteritiedon keräämisen kehittäminen on THL:n perustehtävä, josta huolehtivat useat yksiköt. KanTaan kertyvien potilastietojen käytöstä tilastoinnissa on hyväksytty kirjallinen suunnitelma, joka on esitelty STM:lle vuoteen 2015 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilasto- ja rekisterituotannossa sekä asiakastietojärjestelmissä yhdenmukaistetaan termejä ja määrityksiä. Terveydenhuollon sähköisen tiedonkeruun rakenteet ja luokitukset ovat yhteensopivia myös valtakunnallisten KanTa-palvelujen kanssa. Yhtenäiset tietomäärittelyt mahdollistavat järkevän, ajantasaisen, edullisen, vaikuttavan ja nykyistä vaivattomamman tietojenkeruun. Terveydenhuollon potilaskertomuksen tietosisällöissä ja rakenteissa otetaan huomioon tilastojen ja rekisterien tietotarpeet ja tietosisältöjä ja niiden kirjaamista pyritään kehittämään tilasto- ja rekisteritietojen keräämistä tukevaksi. Tilastoitavia tietoja kerätään sähköiseen potilaskertomukseen tallennetuista tiedoista; tilastoitavien tietojen keräämisen kehittämiseksi kartoitetaan teknisiä, toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutostarpeita ja aloitetaan valmistelut muutosten aikaansaamiseksi. Tilastoitavia tietoja kerättiin vuonna 2012 suoraan potilaskertomuksista myös AvoHILMO-tiedonkeruussa. Tämän osalta selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää valtakunnallisia KanTa-palveluja tiedon välityspalveluna. Tiedonhallintapalvelun tietosisältöjä ja rakenteita määriteltäessä otettiin huomioon HILMO- ja AvoHILMO-rekistereiden tietosisällöt ja rakenteet. Vuoden 2012 lopulla aloitettu HILMOn ja AvoHILMOn tietosisältöjen järjestelmällinen vertailu potilaskertomuksen tietojen sisältöihin ja rakenteisiin jatkuu vuonna VALMIUDET POTILASTIEDON VAIHTOON EU:SSA Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon. EU:ssa varaudutaan EU-tasoiseen potilastiedon vaihtoon epsos-hankkeessa (Smart Open Services for European Patients Open ehealth Initiative for a European Large Scale Pilot of Patient Summary and Electronic Prescription). Suomi on mukana epsos-hankkeen laajennusvaiheessa Hankkeen tavoitteena on parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta kansalaisten saadessa hoitoa myös muualla kuin omassa maassaan. Käytännön tavoitteena on mahdollistaa sähköisten lääkemääräysten ja potilaskertomuksiin perustuvien yhteenvetotietojen yhteiskäyttöisyys maiden välillä. Hankkeen kuluessa on tarkoitus määritellä ja testata prosesseja ja sovelluksia, joiden toivotaan muodostavan perustan eurooppalaiselle yhteiskäyttöisyydelle hankkeen jälkeen. EU-tasoisena asiantuntijayhteistyönä määritellään edellytykset kansalliset rajat ylittäville sähköisten lääkemääräysten ja potilaskertomustietojen toiminnallisuuksien yhteistoiminnalle, mitä kokeillaan laajoissa piloteissa hankkeeseen osallistuvien maiden välillä. Suomessa on tarkoitus testata sähköisen lääkemääräyksen käyttöä yli kansallisrajojen yhdessä Ruotsin kanssa Tornionjokilaaksossa vuonna Yhteistyösopimus Suomen epsos-kokeilusta solmittiin THL:n ja Kelan välillä vuonna Yhteen toimivuuden edellyttämä termien käännöstyötä jatkettiin vuonna Suomalaisessa lääkemääräyksessä käytettyjen koodistojen siltaaminen epsos-lääkemääräyksessä käytettäviin koodistoihin tehtiin yhteistyössä Kelan ja Lääketietokeskuksen kanssa. epsos-kokeilu on edellyttänyt myös lainsäädännöllistä tarkastelua. OPER on selvittänyt pilotin toteuttamiseen liittyviä lainsäädäntökysymyksiä yhteistyössä STM:n ja Kelan kanssa. OPER on osallistunut lainsäädännön muutostarpeiden selvittämiseen, valmisteluun ja toteutukseen. epsos-kokeiluun kuuluvan pilotin toteutus on edellyttänyt, että OPER on osaltaan valmistellut valtakunnallisen toteutuksen edellyttämiä sopimuksia, lomakkeita ja muuta vastaavaa aineistoa. epsos-pilotti esitellään TSV:lle (yhdessä Kelan ja STM:n kanssa) erityisesti pilottiin liittyvien tietosuojan ja suostumusmenettelyiden näkökulmista. 13 S i v u

14 epsos-hankkeessa potilastietoa vaihdetaan osallistujamaiden kansallisten yhteyspisteiden (NCP) välityksellä. THL:n ja Kelan välinen sopimus kansallisen yhteyspisteen perustamisesta ja yhteyspisteenä toimimisesta on valmisteltu allekirjoitettavaksi. NCP:tä varten epsos-hankkeessa on jäsenmaiden käyttöön tarjottu kaupalliseen tuotteeseen pohjautuva referenssiratkaisu yhteyspisteestä. Vuonna 2012 hankkeessa päätettiin korvata yhteyspisteen kaupallista ohjelmistoa hankkeessa toteutettavalla, avoimeen lähdekoodiin perustuvilla komponenteilla. Suomi on osallistunut aktiivisesti avoimen lähdekoodin yhteyspisteen toteuttamiseen. Suomen avoimeen lähdekoodiin perustuva kansallisen yhteyspisteen Proof-of-Concept -versio valmistui 05/2012. Yhteyspistettä testattiin kahdessa epsos-hankkeen ja IHE Europen organisoimassa testausjaksossa. epsos-hankkeen valmisteluihin osallistuu useita Tieto-osaston yksiköitä. Koko hankekaudelle ulottuvaan kliiniseen ja lainsäädännön asiantuntijatyöskentelyyn osallistui THL:n asiantuntijoita työpakettien edellyttämässä laajuudessa vuonna SADE-OHJELMAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PALVELUKOKONAISUUS Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen kansalaisille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät potilaan omaehtoisen terveyden edistämisen, hoidon ja tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä. Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön (VM) rahoittamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe), joka käynnistyi vuonna Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan SADe-ohjelmaa: hallituksen yhtenä kärkihankkeena toimivan ohjelman toimikautta jatketaan saakka ja ohjelmalle asetetaan oma, ministeriöiden ja kuntien edustajista koostuva johtoryhmä. SADe-ohjelman tavoitteena on tarjota asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Lähtökohtana on vastata asiakkaan palvelutarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippu-matta. Tarkoituksena on tuottaa konkreettisia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia palveluita sekä tehostaa hallinnon prosesseja ja resurssien käyttöä. Esiselvitysvaiheessa olevat Oma terveys ja Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelukokonaisuudet yhdistettiin Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudeksi. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) puolsi kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden siirtymistä toteutusvaiheeseen. Palvelukokonaisuus tuottaa keinoja, joilla kansalaisella on mahdollisuus ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Tavoitteena on myös tehostaa hoito- ja palveluprosessien suunnittelua ja toteutusta. Tarkoituksena on rakentaa mennessä helppokäyttöisiä kansalaisten omiin tarpeisiin räätälöitävissä olevia asiointipalveluja, joilla on mahdollista 1) tukea kansalaista oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, 2) tukea kansalaista hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, 3) parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun, sekä 4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Palvelukokonaisuuteen sisältyy sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toteutettavia palveluita. Valtakunnallisesti toteutetaan muiden muassa yleistä sosiaali- ja terveystietoa, riskitestejä ja avuntarpeen itsearviointimenetelmiä, palveluhakemisto sekä palautepalveluita potilas- ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Kansalaisille suunnattuja, sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kehittävän sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toimeenpanoon haettiin kehittäjäkumppaneita kunnista ja kuntayhtymistä. Kehittäjäkumppanit osallistuvat kansallisten sähköisten asiointipalvelujen, kansalaisen sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuurin, avoimuuden ja yhteen toimivuuden määrittelytyöhön sekä kuntien yhteistyönä tuotettavien palvelujen kansalaisten sähköisten palvelujen suunnitteluun, toteutukseen, pilotointiin ja käyttöönottoon. Kehittäjäkumppaneiksi haettiin ensisijaisesti usean kunnan tai kuntayhtymän yhteisiä, palvelukokonaisuuden tavoitteita ja linjauksia toteut- 14 S i v u

15 tavia yhteistyöprojekteja, jotka sitoutuvat tuotosten nopeaan ja laajaan käyttöönottoon sekä levittämiseen. Yhteistyöprojekteissa kohderyhminä ovat laajat ja paljon palveluja käyttävät tai tarvitsevat asiakasryhmät. Ohjelman toteuduttua kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia palveluita, joiden avulla hän voi ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan sekä niiden ylläpitämisestä ja edistämisestä. Palvelut mahdollistavat kansalaisen tuottamien omaa terveydentilaa ja hoidon seurantaa koskevien tietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen sekä tiedon hyväksikäytön. Palvelut lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua. Mikäli kehityshankkeet johtavat valtakunnallisesti ylläpidettäviin toimintoihin, ne siirtyvät toiminnon rakentamisen ja käyttöönoton osalta osaksi OPERin toimintaa vuonna Vuonna 2012 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kanssa OPER teki tiivistä yhteistyötä valtionavustusohjeiden työstämisessä ja yhtenäistämiseksi. OPER osallistui työpanoksellaan myös sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden hanketiimiin sekä viitearkkitehtuurin ja ajanvarauksen määrittelytyöhön. OPER teki aktiivisesti yhteistyötä SADen kanssa varmistaakseen, että yhtymäkohdat KanTa-työhön oli otettu huomioon. OPER seurasi SADen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien kehittämistä ja antoi niiden kehittämiseen asiantuntijatukea. 2. YKSIKÖN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TOIMET 2.1 KANTA-PROSESSIEN TARKISTETUT AIKATAULUT JA VAIHEISTUKSET Monien toimijoiden ympäristön sitoutuminen KanTan käyttöönotto- ja kehitysprosesseihin edellyttää, että aikataulutus päivitetään realistiselta ja uskottavalta pohjalta. Sähköisen lääkemääräyksen, potilastiedon arkiston, omien tietojen katselun ja tiedonhallintapalvelun aikatauluja ja vaiheistamissuunnitelmia tarkistetaan Asiakastietolain ja sen perusteella Vaiheistusasetuksen mukaisesti. Sähköisen lääkemääräyksen osalta vaiheistuksen tarkistaminen liittyy erityisesti mahdollisiin lakimuutoksiin, joiden lausuntokierros päättyi STM antoi vaiheistusasetuksen, jonka perustelumuistion liitteeseen sisältyi potilastiedon arkistoon liitettävien tietosisältöjen aikataulutettu suunnitelma vuoteen 2016 saakka. Asetuksen antamisen jälkeen vastuu vaiheistussuunnitelman ylläpidosta siirtyi THL:lle. Erillistä vaiheistussuunnitelmaa ei julkaistu vuonna KOKONAISARKKITEHTUURI STM:n hallinnonalan strategisesta tietohallinnon arkkitehtuurityöstä vastaa STM. OPERin kokonaisarkkitehtuurin asiantuntijana aloitti kehittämispäällikkö Vuonna 2012 aloitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityö ja siihen liittyvät valmistelut. Ensimmäiset tehtävät liittyivät arkkitehtuurin hallintamalliin, jota OPER valmisteli asiantuntijoiden yhteistyönä STM:n ja Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliin sisältyy määrittelyjä arkkitehtuurityön organisoinnista, johtamisesta ja päätöksenteosta. Samanaikaisesti hallintamallin valmistelun kanssa STM ja Kuntaliitto valmistelivat myös alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin tukiprojektia, jonka suunnitteluun osallistui myös OPERin asiantuntijoita. Terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista alettiin valmistella vuonna KanTan arkkitehtuurikuvaukset ja niiden määrittelyt analysoitiin; niitä voidaan käyttää pohjana terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksessa. Samalla tehtiin arvio käytettyjen kuvaustapojen ja -menetelmien suhteesta julkisen hallinnon yleiseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmään (JHS 179). 15 S i v u

16 Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuurin kuvaus vietiin syksyllä 2012 julkisen hallinnon yhteiseen kokonaisarkkitehtuurin työkaluun (VM:n hankkimat konsultit). Kuvaus perustui niin kutsuttuun SOKKA-kokonaisuuteen. Samalla arkkitehtuurikuvausta päivitettiin vastaamaan tämän hetken tilannetta ja JHS 179 kuvauspohjia. Kuvantamisen kansalliseen arkkitehtuuriin liittyvää Proof-of-Concept -pilottia valmisteltiin yhteistyössä Kelan asiantuntijoiden kanssa syksyllä Projekti käynnistettiin 12/2012 ja projektityötä tuetaan ISSHP:n valtionavustetussa projektissa. OPERin kehittämispäällikkö osallistui myös THL:n sisäiseen Yhdessä toimivaksi -kokonaisarkkitehtuuriprojektiin, koska THL:n kokonaisarkkitehtuurissa on yhtymäkohtia OPERin vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kanssa (erityisesti tilasto- ja rekisteritiedot). Standardointi Kaikissa määrittelyissä pyritään mahdollisimman pitkälle noudattamaan yleisiä standardeja. Ensisijaisesti noudatettavia standardeja ovat CEN, ISO, HL7 ja JHS. Näitä standardeja kehittävät organisaatiot pyrkivät omassa työssään välttämään ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä sekä tunnustamaan toistensa standardit. OPER seuraa verkostoituneen yhteistyön keinoin standardoinnin kehitystä ja osallistuu standardointikokouksiin. Standardeja seurataan yhteistyössä SFS:n seurantaryhmän 301, Suomen HL7 yhdistyksen teknisen komitean ja muiden ryhmien ja projektien kanssa. OPERin edustaja toimi Suomen HL7 yhdistyksen hallituksen jäsenenä alkaen. OPERin toimintaa on esitelty muiden muassa Suomen HL7 yhdistyksessä ja IHEssä. Muutoksenhallinta Valtakunnallisten KanTa-palvelujen muutoksenhallinnan kokonaisuuden hallintamallia on edistetty yhteistyössä Kelan kanssa syksystä 2012 alkaen. Mallina on käytetty sähköisen lääkemääräyksen muutosten käsittelyssä vuonna 2012 käytössä ollut prosessi. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottojen laajetessa kehittämis- ja muutosehdotuksia kertyi lisääntyvässä määrin: muutosehdotusten käsittelylle luotiin menettelytavat. Muutosten hallinnassa omaksuttiin ja edistettiin vuosikellosykli -ajattelua. Käyttäjiltä saadun palautteen perusteella kootut sähköisen lääkemääräyksen muutokset työstettiin yhteistyössä STM:n ja Kelan kanssa sähköisen lääkemääräyksen lakimuutoksiksi, joiden kaikille avoin lausuntokierros päättyi Muutoksenhallinnan kokonaisuutta edistetään yhteistyössä viranomaistoimijoiden, potilas- ja apteekkien tietojärjestelmin valmistajien sekä KanTa-palveluja käyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajien kanssa. KanTa-palveluiden muutosten menettelytavoissa ja vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana pidetään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria. 2.3 AUDITOINTI Terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden kannalta on tärkeää, että sen osat on toteutettu yhtenäisellä tavalla. Tietojärjestelmien yhteen toimivuuden varmistamisella taataan, että järjestelmät toimivat teknisesti oikein, pystyvät siirtämään potilastietoja järjestelmästä toiseen ja ymmärtävät toistensa tiedot myös sisällöllisesti oikein. Järjestelmien ja organisaatioiden sertifioinnilla varmistetaan, että ne täyttävät turvallisuudelle asetettavat vaatimukset, jolloin järjestelmät sisältävät vaaditut turvallisuusominaisuudet ja organisaatiot toimivat ja käyttävät järjestelmiä turvallisella tavalla. Ennen kunkin potilaskertomusjärjestelmän ensimmäistä liittymistä KanTa-palveluihin ja käyttöönottoa sen on läpäistävä yhteistestaus, jota koordinoi Kela. Alkuvaiheessa testaus tapahtuu usean toimittajan yhteistyönä, mutta jatkossa tätä varten luodaan oma testiympäristö. Yhteistestauksen jälkeen järjestelmät sertifioidaan. En- 16 S i v u

17 nen liittymistään KanTa-palveluiden käyttäjäksi apteekkien, julkisten ja yksityisten terveydenhuollon organisaatioiden on itse suoritettava testit STM:n vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2012 valmistauduttiin lainsäädännön muutosesityksiin sisältyvään auditointitehtävään. Auditointiin tai sertifiointiin liittyvä tehtävä on THL:lle uusi, laaja, lakisääteinen ja jatkuvaksi (pysyväisluonteinen) tarkoitettu viranomaistehtävä, jonka asianmukainen hoitaminen edellyttää lisäresursseja (osaamista). 2.4 NORMIOHJAUS: VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET JA OHJEET Asiakastietolain voimaan tulleiden muutosten myötä THL:n norminantovaltuuksia (6 ) laajennettiin. THL:lla on lain nojalla mahdollisuus antaa (velvoittavia) määräyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon liittyvistä tietosisällöistä, standardeista ja erikseen sovituista arkkitehtuurimäärityksistä. Vuoden 2012 lopulla lausunnoilla olleiden lakimuutosten perusteella on mahdollista, että THL saisi uusia määräyksenantovaltuuksia Asiakastietolain mahdollisten muutosten myötä. OPER on julkaissut kaksi ohjetta: - Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton aikataulun vahvistaminen (Ohje 1/2011), Toimintaohje sähköisen lääkemääräyksen annosohjeen kirjoittamisessa (Ohje 1/2012), Viranomaismääräysten valmisteluprosessi on pääosin kuvattu ja suunniteltu vuonna RAHOITUSOHJAUS: VALTIONAVUSTUKSET OPER valmisteli vuonna 2012 valtionavustuksille prosessia, hakuohjeen, hakulomakkeet, avustuspäätöksen ja sen ehtojen mallipohjat, kielteisen päätöksen mallipohjan, hallintokäytänteitä sekä viestintää. OPERin aloitteesta mainittuja asioita käsiteltiin valtionavustusten hallinnointiin liittyviä käytänteitä yhteistyössä muiden THL:ssä valtionavustuksia valmistelevien toimijoiden kanssa. THL:n pääjohtaja vahvisti OPERin valmisteluvastuulle kuuluvien valtionavustusten ensimmäisen hakuohjeen (THL/1310/ /2012). Pääjohtajan ja ylijohtajan saatekirje, valtionavustusohje ja hakulomakkeet julkaistiin (www.thl.fi/rahoitus). Vuonna 2012 valtionavustuksista laadittiin useita verkkotiedotteita. Vuonna 2011 saapuneista kirjallisista hakemuksista valtionavustusta myönnettiin 3 projektille, joista yksi päättyi vuonna Vuonna 2012 jätettiin mennessä 25 kirjallista valtionavustushakemusta, joista 7 projektille myönnettiin valtionavustusta. Näistä valtionavustetuista projekteista 2 päättyi vuonna 2012, 3 päättyy vuonna 2013 ja 2 vuonna Valtionavustuspäätöksiä tehtiin ja Vuodelle 2012 kirjatuista hakemuksista yhdelle tehtiin päätös THL on nimennyt jokaiselle valtionavustettavalle projektille valvojan ja yhteyshenkilön. Vuonna 2012 valtionavustusta myönnettiin projekteille: Diaarinro Hakija / Saaja Projekti Projektin lyhyt kuvaus 908/2012 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) (69 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 05-12/2012 Lokivalvontaan perustuva hoitosuhteen varmistus (LOKI) Hoitosuhteen teknistä varmistusta vaaditaan potilastietojen luovutusten valvonnassa terveydenhuoltolain nojalla. Sama vaatimus esitetään myös asiakastietolaissa. Potilastietojen käytön valvonta myös yleisesti vaatii yhtenäistä määrittelyä. Tässä projektissa kuvataan lokivalvonnan avulla todennettu asiakastietojen käytön asianmukaisuuden (hoitosuhde/asiayhteys) todentamisen toimintamalli ja valvontaan tarvittavat komponentit. Projektissa kuvataan lisäksi lokienvalvonnassa tarvittavat tietosisällöt, sekä pyritään luomaan kansallisesti hyväksyttävä säännöstö jälkikäteisvalvonnan toteuttamiseksi. 1545/2012 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) (75 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 01-12/2013 HUS:n vanhojen sähköisten potilaskertomustietojen arkistointi KanTa-palveluun, HUSVANKAN Hankkeen tavoitteena on siirtää HUS:n MUSTI-, SairaalaSeniori-, Uranus- ja RADUpotilastietojärjestelmistä vanhat sähköiset potilaskertomukset sekä kuvantamisen lausunnot Kantapalvelun pitkäaikaisarkistoon. 17 S i v u

18 1041/2012 Itä-Savon sairaanhoitopiiri (ISSHP) (66 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 01/ / /2012 Kainuun maakunta (75 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 01-12/ /2011 Kuopion kaupunki (70 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 01-03/ /2012 Kuopion kaupunki (75 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 01/ /2014 earkistoon liittymisen testaus ja käyttöönotto Itä-Savon sairaan-hoitopiirin kuntayhtymässä sisältäen myös yhteisrekisterin käyttöönoton (ISeArkisto) Kainuun vanhojen potilaskertomus dokumenttien sähköinen arkisto (ea via Xa) Sähköisen potilaskertomusarkiston asiakastestausprojekti ja tuotannollisen käyttöönoton pilotointi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa (KArkisto2) Sähköisen potilaskertomusarkiston käyttöönotto Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla (KArkisto3) 1504/2012 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri (PKSHP) (71 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 05-12/ /2012 Suomen Hammaslääkäriliitto ry ,50 (58 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista) 11/ /2014 KanTa-yhteisrekisteriprojekti Pohjois-Karjalan maakunnassa Yksityisen sektorin eresepti-liittymisen tukihanke (erespa) ISeArkisto-hanke yhdistää Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä (ISSHP) käynnistyneet aarkiston testaus- ja käyttöönottoprojektit ja Kvarkki-projektin yhdeksi hankkeeksi valtionavustuksen hakemista varten. Hankkeella tuetaan kansallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöönottoa sekä niissä tarvittavien toimintamallien ja prosessien kehittämistä. Hankkeessa testataan ja toteutetaan ISSHP:n lakisääteisten velvoitteiden edellyttämä kansalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon liittyminen tähän tarkoitukseen soveltuvalla potilastieto-järjestelmällä. Hanke sisältää myös asetuksen 165/2012 perustelumuistion mukaisen tietohallintapalvelun ensimmäisen vaiheen. Hankkeessa tuotetaan testauksen potilastarinoita ja liittymisen toimintamalleja THL:n OPER-yksikön jatkotyöstettäväksi ja hyödynnettäväksi muille terveydenhuollon palvelujen antajalle ja tietojärjestelmä-toimittajille. Kavarkki-projektissa testataan sairaanhoitopiirien ja kansallisen kuva-arkiston välistä toiminnallisuutta IHE-profiileihin perustuen. Hankkeen aikana on tarkoitus toteuttaa Kainuun maakunta-kuntayhtymän ja Kainuun kahdeksan eri kunnan organisaatioissa syntyneiden aikaisemmin käytössä olleiden ja käytöstä poistuneiden potilastietojärjestelmien potilaskertomustietojen vienti Kainuun sähköiseen arkistoon, josta ne ovat siirrettävissä myöhemmin kansalliseen earkistoon. Hankkeen loppuvaiheessa on tavoitteena pilotoida niitä tietojen ja tietomääritysten oikeellisuuden tarkastamiseen liittyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita tarvitaan vanhojen potilaskertomustietojen earkistoinnissa. Hankkeen aikana syntyneet tietomääritykset ja toimintamallit voidaan jalkauttaa muihin Suomen julkisen terveydenhuollon organisaatioihin. Hankkeessa toteutettiin sähköisen potilaskertomusarkiston testaus määritellyn perustietosisällön osalta ja tuotannollisen käyttöönoton pilotointi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. KArkisto3-hankkeessa toteutetaan sähköisen potilaskertomusarkiston käyttöönotto Pegasos-potilaskertomusjärjestelmällä KArkisto2-hankkeen pilotissa saatujen kokemusten pohjalta. Käyttöönotto toteutetaan Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden kaikissa yksiköissä välisenä aikana. Hankkeessa toteutetaan yhteisrekisteri-informointien ja kieltojen tallennus Mediatripotilastietojärjestelmän avulla suoraan KanTa-palveluun, joka toimii tiedon "master" tallennuspaikkana. Jo olemassa olevat informoinnit ( kpl syyskuu 2012 tilanne) ja kiellot (390 kpl) konvertoidaan KanTaan ennen tuotantokäytön aloitusta. Hankkeella tuetaan yksityisen sektorin liittymistä sähköiseen lääkemääräykseen laissa annettujen aikataulujen puitteissa, varmistetaan yksityisen sektorin erityis-piirteiden huomiointi käyttöönottojen yhteydessä sekä rakennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä toimintamalleja käyttöönoton jälkeisessä tuotantokäytössä yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa. 2.6 HANKEHALLINNAN TEHOSTAMINEN Vuonna 2012 luotiin yksinkertainen työväline OPERin hankintojen ja sopimusten hallintaan. Vuonna 2011 aloitettiin 12 hankintoihin perustuvaa projektia, joista 11 päättyi vuonna 2011 ja yksi on luonteeltaan pitkäaikainen puitesopimus (päättyy ). Vuonna 2012 oli suunniteltu aloitettavaksi 29 hankintoihin perustuvaa projektia, joista kahta ei eri syistä aloitettu ja yksi projekteista oli vielä valmisteilla Aloitetuista 26 projekteista 15 päättyi vuonna 2012, kun 10 päättyy vuonna 2013 ja yksi on luonteeltaan pitkäaikainen puitesopimus (päättyy ). OPER osallistui vuoden 2012 lopulla VM:n pilottiin, jossa koekäytettiin julkisille toimijoille tarkoitettua hankehallinnan ratkaisua. THL:n pääjohtajan vuoden 2011 lopulla asettama Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen IT-projektien ohjausryhmä kokoontui 10 kertaa vuonna RISKIENHALLINTA Vuonna 2012 yksikössä siirryttiin järjestelmälliseen sisäiseen raportointiin. Vastuuhenkilöt raportoivat yksinkertaisella työvälineellä aiheestaan päättyneen kuukauden suoritetut tehtävät, suunnitellut tehtävät, sekä kriittiset asiat ja tunnistetut esteet (riskit) yksikön sisäisesti ennen raportointikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäistä yksikkökokousta. Sisäisistä raporteista muodostetaan OPERin tilannekuvaa myös kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä (riskit). OPERin sisäisten kuukausiraporttien muodostamaa tilannekuvaa täydennettiin valtionavustettujen projektien raportoinneilla. Valtionavustettuihin projekteihin THL:n nimeämät valvoja ja yhteyshenkilöt tuottavat tarvitta- 18 S i v u

19 essa projektinsa tilannekuvan (yleistilanne, resurssit, aikataulu, työmäärä, hankinnat, riskit) sekä tietoa projektissa suoritetuista tehtävistä (suunnitelluista tehtävistä), kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä (riskeistä). Myös valtionavustettujen projektien sisäisistä raporteista kertyy OPERille tilannekuvaa kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä (riskit). 2.8 SEURANTAJÄRJESTELMÄN LUOMINEN Seurannan tarkoituksena on yleisen tilannekuvan ylläpito ja sen raportointi päätöksentekijöille mahdollisia uusia toimenpiteitä varten. Vuoden 2012 syksyllä aloitettiin vuoden 2014 keväällä toteutettaviksi tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille suunnatun tietoteknologiakyselyn sekä lääkärikäyttäjille suunnatun potilastietojärjestelmien käytettävyyskyselyn suunnittelu. Kansainvälistä toimialan seurantaa toteutettiin muun muassa osallistumalla 05/2012 Kööpenhaminassa järjestetyn World of Health IT 2012 (WoHIT 2012) kongressin luennoille ja näyttelyyn. OPER ja Kela isännöivät yhdessä Suomen ehealth Finland -näyttelyosastoa, jossa esiteltiin Suomen valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja vastattiin kysymyksiin. OPERin asiantuntijoita osallistui myös EHTEL / ELO yhteisön tilaisuuksiin Euroopassa sekä yhteisön järjestettyyn kokoukseen Helsingissä: kokouksen ensimmäisenä päivänä OPERin asiantuntijat esittelivät OPERin toimintaa, tehtäviä ja saavutuksia. Vuonna 2012 luotiin yksinkertainen työväline OPERin järjestelmällistä sisäistä raportointia varten. Vastuuhenkilöt raportoivat aiheestaan päättyneen kuukauden suoritetut tehtävät, suunnitellut tehtävät, sekä kriittiset asiat ja tunnistetut esteet (riskit) yksikön sisäisesti ennen raportointikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäistä yksikkökokousta. Sisäisistä raporteista muodostetaan OPERin tilannekuvaa eri tahoille ja eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi valtionavustettuihin projekteihin THL:n nimeämät valvoja ja yhteyshenkilöt tuottavat tarvittaessa projektinsa tilannekuvan (yleistilanne, resurssit, aikataulu, työmäärä, hankinnat, riskit) sekä tietoa projektissa suoritetuista tehtävistä (suunnitelluista tehtävistä), kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä (riskeistä). 3. OPERATIIVISEN OHJAUKSEN YKSIKÖN SIDOSRYHMÄT, ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖMALLIT 3.1 KESKEISET YHTEISTYÖTAPAHTUMAT Vuonna 2012 jatkettiin suunnitelmallista osallistumista suomalaisiin ja kansainvälisiin alan tapahtumiin, koulutustilaisuuksiin ja ammattilaistapahtumiin. OPERin asiantuntijat valmistivat esityksiä ja osallistuivat Suomen Kuntaliitto ry:n järjestämään vuotuiseen tapahtumaan Terveydenhuollon atk-päivät Helsingissä. OPER ja Kela osallistuivat yhteisellä KanTaosastolla Kuntamarkkinoille Terveysmessujen yhteydessä OPER osallistui lehdistötapaamiseen yhdessä STM:n ja Kelan kanssa. Valtakunnallisten toimijoiden ja sidosryhmien viestintäasiantuntijoista koostuva KanTa-viestintäverkosto (STM, THL, Kela) kokoontui säännöllisesti THL:n johdolla myös vuonna ASIAKKUUKSIEN HALLINTA Alueellinen yhteistyö on OPERille uusi toiminnan muoto. Yhteistyön kehittäminen vaati vuoden aikana runsaasti asiakkuuden hallintatehtävän ja alueellisen yhteistyön roolin esittelyä eri tilaisuuksissa sekä keskusteluja sairaanhoitopiirien, kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien edustajien kanssa yhteistyön käynnistämiseksi ja tarpeiden kartoittamiseksi. 19 S i v u

20 Alueellinen yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa (erityisvastuualueittain, Erva) aloitettiin vuoden aikana erikoissuunnittelijoiden rekrytointiaikataulujen mukaisesti. Vuoden 2012 elokuun alkuun mennessä jokaisella Ervaalueelle oli käynnistynyt erikoissuunnittelijan tarjoama alueellinen tuki-, seuranta- ja ohjauspalvelu. Yhteistyö toteutettiin sairaanhoitopiirien johdon tapaamisilla ja yhteistyöverkostojen luomisella. Alueilla tunnistettiin käynnissä olevat Kanta-palvelujen käyttöönottohankkeet ja muut erityishankkeet. Tukipalvelutoiminta aloitettiin osallistumalla sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton ohjaus-, projekti- ja Kelan Reseptikeskukseen liittymisten tarkistuspistekokouksiin sekä muihin KanTa-tapahtumiin. Konkreettinen alueyhteistyö keskittyi kuluneena vuonna sähköisen lääkemääräyksen ja kahden alueen yhteisrekisterien käyttöönottoon. Toimintayksiköiden auditointivaatimusten valmistelutyötä seurattiin tiivisti, tuettiin alueita ongelmatilanteissa, viestittiin heille kansallisesta tilanteesta ja organisoitiin alueille muun muassa sähköisen lääkemääräyksen toimintamallikoulutuksia. Alueilta koottiin sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottojen toteutumisen ja tuotantokäytön tilannekuva (käyttöosuudet %), käytön aikana havaitut ongelmat ja kehittämistarpeet. Tällä varmistettiin tiedonvälitystä alueiden ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Lisäksi kartoitettiin alueiden sähköisen potilastiedon arkiston käyttöönoton valmistelujen tilanteita ja tuettiin arkiston valmistelutyötä. Sosiaalihuollon asiakkaiden tapaaminen toteutettiin sosiaalihuollon osaamiskeskuskierrosten yhteydessä. Asiakkuuden hallintamallin kehitystyö käynnistettiin ja esiteltiin laadittua mallia sairaanhoitopiirien edustajille mallin käynnistämiseksi vuonna Malli pohjautuu kaksiportaisuuteen: ohjaus- ja seurantapalvelua toteutetaan alueen päätösvaltaiselle johdolle sekä toisaalla tukipalveluna osallistumalla hankkeiden ohjaus- ja projektityöhön. Vuoden aikana erikoissuunnittelijat organisoivat alueellaan aluehankepäälliköiden tapaamisia toteuttaakseen yhteistyöverkoston Erva-tasoisesti. Erva-tasoinen alueellinen tuki- ja seurantapalvelu saatiin käynnistymään asiakkuuksissa koko maan laajuisesti vuoden aikana. Ohjaus- ja seurantapalvelussa edustuksellisuus ja ohjauspalvelu ovat toistaiseksi toteutuneet vain vähäisesti. 3.3 MUU SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ TIETOJÄRJESTELMIEN TILAAJIEN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottaminen sekä samaa potilastietojärjestelmää käyttävien tahojen välinen yhteistyö alueilla ja alueiden välillä on ensiarvoista. OPER panostaa erityisesti kohdentamalla 5 henkilöä alueelliseen yhteistyöhön ja toimeenpanon tukeen (Erva) muun muassa tietojärjestelmien tilaajien yhteistyön vahvistamiseksi. Vuonna 2012 OPERin asiantuntijoita osallistui tilaajien tukena potilastietojärjestelmien valmistajien kanssa järjestettyihin tuki- ja seurantatilaisuuksiin. OPERin asiantuntijoita osallistui myös Kelan potilastietojärjestelmien valmistajille tarkoitettuihin yhteiskokouksiin. OPER tapasi myös kahdenkeskisessä yhteistyössä potilastietojärjestelmien valmistajia vuonna Keskeisenä OPERin toimintamallina on yhdistää eri toimijoita yhteistyöhön esimerkiksi luomalla yhteistyölle foorumeita. OPERin ensimmäiseen kesäseminaariin Tampereella (Tampere-talo) osallistui noin 130 henkilöä eri puolilta Suomea. Tampereen kaupunki tuki merkittävällä tavalla tapahtuman järjestelyjä. Järjestelmällisesti kerätyn palautteen mukaan tapahtumalle on selvä tarve, ja seuraava tapahtuma on suunniteltu järjestettäväksi Kuopiossa (Musiikkikeskus). 20 S i v u

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER) Toimintasuunnitelma 2013 toimintasuunnitelma 2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 1. Operatiivisen ohjauksen tehtävät

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Potilastiedon arkiston 2. vaihe Potilastiedon arkiston 2. vaihe THL, Operatiivisen toiminnan yksikkö 24.8.2015 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 1 Potilastiedon arkisto:julkinen terveydenhuolto 15.08.2015 7 Potilastietojärjestelmää

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii Kommentteja TAPAS-työhön Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii 3.11.2011 TAPAS + KANTA / Jari Porrasmaa 1 Esityksen sisältö 1. Kansallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Omien tietojen katselu Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Aktiivisessa käytössä Omien tietojen katselu on aktiivinen sähköinen asiointipalvelu Kirjautumisia jo yli 750.000, yksittäisiä käyttäjiä vähemmän

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotietojen käytönvalvonta 13.9.2012 Jari Suhonen / THL, OPER 1 Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansalaisen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

1 Muutosten taustaa... 3. 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4. 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan...

1 Muutosten taustaa... 3. 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4. 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan... Muutos Lääketietokannan määrittelyihin 5/2014 Sisällys 1 Muutosten taustaa... 3 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan... 5 3.1

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston tuotannon tilanne Kelan tarjoamat palvelut Yksityisen terveydenhuollon liittymisen tunnistetut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys

Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys ATK-päivät Turku THL / OPER - Maritta Korhonen / Heikki Virkkunen 1 Eteneminen perustuu säädöksiin ATK-päivät Turku THL

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Sisällys 1. Liittymisvelvoite, aikataulu ja liittymismallit... 2 2. Liittymisvalmistelut... 5 3. Potilastietojärjestelmä...

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa?

Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa? Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa? Lainsäädäntö ja siihen liittyvä ohjeistus Kuntamarkkinat 10.9.2014, Kuntatalo 10.9.2014 Tanja Stormbom, lakimies, THL

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 Esityksen sisältö KanTa-palvelut, Kelan tehtävät Omien tietojen katselu palvelu

Lisätiedot

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kanta-palveluiden kokonaistilanne Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Esityksen sisältö Kanta-palveluiden hyödyntäminen terveydenhuollossa Potilastiedon arkiston

Lisätiedot

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä.

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä. Mallisopimus Sopimus e-reseptipalveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja itsenäinen ammatinharjoittaja ("Ammatinharjoittaja") sopivat e-reseptipalveluun

Lisätiedot

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere 13.5.2015 Sinikka Rantala THL OPER Toiminnallinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan eteneminen ja organisoituminen

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan eteneminen ja organisoituminen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan eteneminen ja organisoituminen Minna Saario kehittämispäällikkö Terveydenhuollon Atk-päivät, Sosiaalihuollon sessio 15.5.2012, Helsinki OPER - Toiminnan lähtökohdat Lainsäädännön

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

Kansallinen PHR: projektin tilannekatsaus. Konstantin Hyppönen, Kanta-palvelut, Kela ATK-päivät, Lahti 23.5.2016

Kansallinen PHR: projektin tilannekatsaus. Konstantin Hyppönen, Kanta-palvelut, Kela ATK-päivät, Lahti 23.5.2016 Kansallinen PHR: projektin tilannekatsaus Konstantin Hyppönen, Kanta-palvelut, Kela ATK-päivät, Lahti 23.5.2016 Sisällys Nopea muistutus projektin tavoitteista Mitä on juuri nyt työn alla Kokemuksia FHIR-demoon

Lisätiedot

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelujen tilannekatsaus Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelut 25.5.2010 2 Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille:

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Hotelli Lasaretti, Oulu 26.-27.3.2014 Terveyden ja THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29-30.5.2006 Matti Puhakka 1 Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Potilastietojen käyttö ja luovutus Henkilötietolaissa (22.4.1999/523) Rekisterinpitäjän velvollisuus suojata henkilörekistereitä riittävin teknisin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER) Toimintasuunnitelma 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset tavoitteet, lainsäädäntö OPER projektimalli KA-hallintamalli

Lisätiedot

Sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä v 1.0

Sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä v 1.0 Sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä ja Kanta-palvelujen käytöstä v 1.0 Kanta 255 10.15 1(11) Sisällys 1 Liittymisvelvoitteiden ja -vastuiden täyttäminen... 3 2 Kanta-palveluihin liittyvät tietojärjestelmät

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

KanTa-palvelut. Web-reseptisovellukset. versio 1.0

KanTa-palvelut. Web-reseptisovellukset. versio 1.0 Kela Liite auditointivaatimuksiin 1 (8) KanTa-palvelut Web-reseptisovellukset versio 1.0 Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 0.1 31.10.2013 KanTa-palveluryhmä, Kela Ensimmäinen

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto

Potilastiedon arkisto Potilastiedon arkisto Tre 10.10. 2014, CGI:n asiakaspäivät Päivi Achte 17.10.2014 1 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti. Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5.

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti. Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5. Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5.2011 Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Sähköiset palvelut kansalaisille. Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen 8.2.2013

Sähköiset palvelut kansalaisille. Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen 8.2.2013 Sähköiset palvelut kansalaisille Neuvotteleva virkamies Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti: potilas- ja asiakastietojen käsittely Lakisääteisten sote-palvelujen toteuttaminen edellyttää, että käytettävissä

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Hannele Hyppönen THL, Annakaisa Iivari STM TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9. 10.2.2012, Kuntatalo, Helsinki Kansalaisen sähköiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Strategiatyön vaiheet 1. Kartoitus 2. Visiointi 3. Priorisointi 4. Toimenpiteistä ja vastuista sopiminen 5.

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja sovelluspalvelut Osapuolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Käsiteltävät asiat Kelan rooli ja Kanta-palvelut Kanta-palveluihin liittymisen päävaiheet Käyttöliittymä rekisterinpitäjän

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Tietojen käytön valvonta ja seuranta helpommaksi: käyttölokien kansalliset linjaukset ja määrittelyt

Tietojen käytön valvonta ja seuranta helpommaksi: käyttölokien kansalliset linjaukset ja määrittelyt Tietojen käytön valvonta ja seuranta helpommaksi: käyttölokien kansalliset linjaukset ja määrittelyt Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016 Riitta Konttinen, Juha Mykkänen THL/OPER 1 Tässä esityksessä

Lisätiedot

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM Asiakastietolain ja reseptilain muutokset Terveydenhuollon atk-päivät Pekka Järvinen, STM Säädösmuutosten tarve Asiakastietolaki tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset tietojärjestelmien sertifiointi

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana (KanTo) Erkki Aaltonen

Kela kansallisena toimijana (KanTo) Erkki Aaltonen Kela kansallisena toimijana (KanTo) 14.11.2006 Erkki Aaltonen 1 Missä ollaan nyt? Lait voimaan mahdollisimman pian ( 1.3.2007) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asioinnista (HE 253/2006) Laki

Lisätiedot

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi . Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään

Lisätiedot

TIETOJEN TARKASTAMINEN SOTE-ORGANISAATIOREKISTERISTÄ JA IAH-KOODISTOSTA

TIETOJEN TARKASTAMINEN SOTE-ORGANISAATIOREKISTERISTÄ JA IAH-KOODISTOSTA TOIMINTAOHJE 1(7) TIETOJEN TARKASTAMINEN SOTE-ORGANISAATIOREKISTERISTÄ JA IAH-KOODISTOSTA 1. Taustaa Kansallisella Koodistopalvelimella olevia THL - ä ja Valvira - Terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat

Lisätiedot

AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta. Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin

AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta. Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin Sisältö Kokonaisuutta koskevat huomiot Hankkeen visio ja tavoitteet

Lisätiedot