NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift"

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Antellin kokoelman aarteita näytteillä Rahakammiossa alkaen. Huhtikuu 2/2014 Kutsu kevätkokoukseen Juhlavuoden asioita Suomen setelikanta ennen vuoden 1840 raharealisaatiota 390. huutokauppa Balderin salissa 26.4.

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Juha Halén Huutokauppa-asiat fax Jäsenasiat Kaisa Kutilainen Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA fax Puheenjohtaja KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN Petteri Järvi sähköpostilla faxilla Tapahtumakoordinaattori ja sihteeri tai kirjeitse Kaisa Kutilainen Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Varainhoitaja YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK Kari Lamminen ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions Varapuheenjohtaja FI / OKOYFIHH Juha Hyötyläinen Jäsenmaksut Membership fees Jäsenet FI / DABAFIHH Timo Helle Juha Hyötyläinen Muut maksut Other payments Kari Lamminen FI / NDEAFIHH Timo Mäenpää Jyrki Muona NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Marko Salonen TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi KERHOT ISSN Painos 1800 kappaletta. Antiikki Pekka Kemppinen Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kunniamerkit Timo Mäenpää Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Setelit Antti Heinonen Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne LEHDEN ILMOITUSHINNAT pidetään yhdistyksen huoneistossa 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Mechelininkatu 15 B 47. Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http//www.snynumis.fi OHJELMAA PROGRAM 2014 HUUTOKAUPAT AUKTIONERNA Antiikin kerho: painojärjestelmät Helsinki, SNY 390 (juhlahuutokauppa) 27.5 Setelikerho: Yksityispankkien setelit Helsinki, SNY Antiikin kerho: Intian hopearahat Helsinki, SNY Antiikin kerho: Pikkujoulu 30

3 Ajankohtaista Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kevätkokoukseen Kokous pidetään tiistaina klo 18 alkaen yhdistyksen kerhohuoneella osoitteessa Mechelininkatu 15 B 47. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat: esitellään hallituksen kertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien tileistä ja hallinnosta antama lausunto edelliseltä kalenterivuodelta; päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille. käsitellään hallituksen esitys uusien kirjeenvaihtajajäsenten kutsumisesta yhdistyksen 100-vuotisjuhlien juhlakokouksen yhteydessä Yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi kokouksessa on tarjolla kakkukahvit! Tervetuloa! Kokouksessa sekä myös juhlahuutokaupassa Balderin salissa on jaossa maksutta Numismaattisen Aikakauslehden numeroita menneiltä vuosilta. Jos kaipaat täydennystä vuosikertoihisi, hae omasi! Tervetuloa mitali-iltaan Tilaisuus alkaa klo 18 kuvanveistäjä Pertti Kukkosen ateljeessa Ilmattarentie 13, Helsinki (Käpylä), Mäkelänkadun länsipuolella. Mukaan mahtuu noin 12 henkeä. Ennakkoilmoittautuminen tai puhelin , tai tai puhelin Tule keskustelemaan mitaleista, niiden muotoilemisesta, valmistamisesta ja keräilystä. Suomen Numismaattinen Yhdistys ja Suomen Mitalitaiteen Kilta Seuraava numero Lehtemme seuraava numero ilmestyy elokuun jälkipuolella. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle elokuun alkuun mennessä, mieluiten sähköpostilla pp.inet.fi. Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. In this number Antti Heinonen gives an account of the paper money used in Finland before the reform of

4 Suomen setelikanta ennen vuoden 1840 raharealisaatiota Antti Heinonen SNY:n setelikerho valitsi jokin aika sitten kokouksensa aiheeksi otsikon teeman. Tutustuin sen vuoksi pari vuotta sitten julkaistun Suomen Pankin historiateoksen ensimmäiseen osaan 1, jonka pohjalta ja erilaisen kuvamateriaalin avulla alustin aiheesta setelikerhon kokouksessa. Alustus herätti kokouksessa vilkkaan keskustelun. Koska 1800-luvun alkupuolen tapahtumat muodostavat erittäin mielenkiintoisen jakson Suomen setelihistoriassa ja ovat hyvin kuvaavia poikkeustilanteiden rahaoloille laajemminkin, kiinnostavat ne varmasti myös muita aikakauslehden lukijoita kuin vain mainittuun kokoukseen osallistuneita. Tarkastelen seuraavassa aluksi Ruotsin ja Venäjän rahajärjestelmien kehitysvaiheita ja käytössä olleita seteleitä siinä vaiheessa, kun joukko Ruotsin valtakunnan itäosaan kuuluvia läänejä erotettiin vanhasta valtakunnasta ja liitettiin Venäjän keisarikuntaan suuriruhtinaskuntana. Tätä taustaa vasten käsittelen Suomen Pankin seteleiden liikkeeseenlaskuun liittyviä tehtäviä sen vuonna 1811 tapahtuneen perustamisen jälkeen ja liikkeessä olleen setelistön kehitystä Suomen suuriruhtinaskunnan ensi vuosikymmeninä. Sen jälkeen tarkastelen raharealisaatioita, jotka toimeenpantiin Ruotsissa vuonna 1834 ja Venäjällä vuonna 1840, ja sitä miten näiden ansiosta Suomessa syntyivät edellytykset, vasta lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen, vanhan emämaan Ruotsin seteleiden vaihdolle ruplamääräisiin seteleihin. Ruotsin rahajärjestelmän kehitys ja 1800-luvun vaihteessa Ruotsin rahaolot olivat 1700-luvulla hyvin epävakaat jatkuvien sotien seurauksena. Sotia oli tuossa vaiheessa opittu rahoittamaan painamalla seteleitä. Sen seurauksena jouduttiin luopumaan seteleiden lunastamisesta hopealla, joka oli periaatteessa rahajärjestelmän perusta. Siten Ruotsi oli vuonna 1745 ensimmäisenä maana Euroopassa siirtynyt paperirahakantaan luovuttuaan seteleiden lunastamisesta metallilla. 2 Kustaa III uudisti vuonna 1776 Ruotsin silloisen monimutkaisen rahajärjestelmän, ja hopeakantaan palattiin runsaan kolmenkymmenen vuoden pituisen paperirahaajanjakson jälkeen. Rahayksiköksi ja päärahaksi otettiin riikintaaleri, jossa oli 25,70 grammaa hopeaa. Riikintaaleri jakaantui 48 killinkiin ja killinki puolestaan 12 runstykkiin. Talouden vakaa vaihe jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo runsaan vuosikymmenen kuluttua vuonna 1788 Kustaa III aloitti sodan Venäjää vastaan, ja sen rahoittaminen Ruotsin Valtionpankin seteleillä ei olisi 1 Kuusterä, Antti Tarkka, Juha (2011): Suomen Pankki 200 vuotta. Keisarin kassasta keskuspankiksi I. Helsinki. Teos on käsillä olevan artikkelin keskeinen lähde. Lisäksi kiinnostavaa tietoa löytyy Tuukka Talvion (2003) Suomen Rahat -kirjasta, Gunnar Wetterbergin (2009) kirjasta Pengarna och Makten, Riksbankens historia ja Venäjän keskuspankin (2010) julkaisemasta kirjasta Monetary Circulation of Russia, Historical Sketches, From ancient times to the present. 2 Talvio 2003,

5 onnistunut rikkomatta setelikatemääräyksiä. Sodankäynti vaati kuitenkin rahoituksensa ja tilanteen ratkaisemiseksi perustettiin vuonna 1789 uusi instituutio, Valtionvelkakonttori (Riksens Ständers Riksgälds Contor). Konttorin liikkeeseen laskemat valtionvelkasetelit olivat korollisia papereita, mutta jo alun perin tarkoitettu maksuvälineiksi (kuva 1). 3 Valtionvelkasetelit olivat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia kuin Valtionpankin setelit (ks. kuva 7), mutta niiden väärentämisen rangaistavuutta koskeva teksti viittasi vain jäljittelyyn (tuon aikaisella suomen kielellä mukaamiseen ) muttei väärentämiseen. Tuohon aikaan erotettiin toisistaan seteleiden jäljittely (efterapa) ja väärentäminen (förfalska). Jälkimmäisellä tarkoitettiin aidon setelin arvon muuttamista. 4 Rangaistus oli kuitenkin hirttäminen ( skall vara hängd ) molemmissa tapauksissa. Mielenkiintoista on myös ilmiantajalle luvattu ruhtinaallinen riikintaalerin palkkio. Viranomaiset käyttivät rikosten torjunnassa siten sekä keppiä että porkkanaa. Valtionvelkaseteleiden lunastaminen metallilla lopetettiin jo vuonna 1791, ja sen seurauksena niiden määrä kasvoi rajoituksitta siten, että vuoden 1800 lopussa hopeaan vaihdettavien valtionpankin seteleiden osuus liikkeessä olevasta setelistöstä oli supistunut 8 prosenttiin. Vuonna 1803 valtionvelkaseteleiden arvon heikentyminen tunnustettiin ja Ruotsin hallituksen määräyksellä toimeenpantiin rahauudistus. Ruotsinkielinen termi reali- Kuva killingin valtionvelkaseteli vuodelta Sodan rahoittamiseksi Ruotsissa perustettiin 1789 Valtionpankista erillinen laitos, Valtionvelkakonttori, joka ryhtyi laskemaan liikkeeseen valtionvelkaseteleitä. sation tekee selväksi, mistä oli kysymys: valtionvelkaseteleiden arvon alentamisesta (vrt. realisation = alennusmyynti), joskin sillä saatettiin tarkoittaa myös niiden realisointia ja rahaksi muuttamista uudella arvolla. Joka tapauksessa siitä lähtien 1 riikintaaleri hopeana tai Valtionpankin seteleinä vastasi 1 ½ riikintaaleria valtionvelkaseteleinä. Myös tämä vakautustoimenpide jäi lyhytaikaiseksi, sillä Valtionpankki ryhtyi rajoittamaan seteleiden lunastamista hopealla jo 3 Valtionpankin ja Valtionvelkakonttorin seteleiden lisäksi Venäjän sodan aikana oli käytössä myös kolmas paperiraha nimittäin ylisotakomissariaatin liikkeeseen laskemat tilapäissetelit eli ns. faanejelmit ylisotakomissaari P.G. Fahnehielmin mukaan. 4 Ks. myös Talvio 2003, 27. Sinänsä on mielenkiintoista, että vaikka jäljittely (mukaaminen) muodostui keskeiseksi tavaksi väärentää seteleitä sen jälkeen, kun niissä ryhdyttiin käyttämään värejä, on väärentämistä eli setelin arvon muuttamista esiintynyt vielä aivan viime vuosikymmeninä. Tästä ovat esimerkkinä Suomen vuoden 1986 tyypin setelit (nollien lisääminen, ks. Heinonen (2012), Viimeiset markat, ) ja Yhdysvaltain vuoden 1999 tyypin 5 dollarin setelit (seteleiden peseminen ja 100 dollarin ulkoasun kopioiminen näin saadulle aidolle setelipaperille, jossa oli vesileima, joskin väärän henkilön). 33

6 vuonna 1808, kun Venäjä hyökkäsi Ruotsin valtakunnan itäosaan ja Suomen sota syttyi. Venäjän rahaolot ja 1800-luvun vaihteessa Venäjän rahaolojen kehitys ei poikennut olennaisesti kehityksestä Ruotsissa 1700-luvulla. Pietari Suuri oli ottanut Venäjällä käyttöön 1700-luvun alussa hopearuplan, joka jakaantui 100 kopeekkaan. Sen hopeasisältöä oli vuosien aikana vähennetty ja se sisälsi vuodesta 1762 keisariajan loppuun asti 18,00 grammaa hopeaa. Tuohon aikaan eri valuuttojen vaihtokurssit noudattivat rahayksiköiden hopeamääriä ja siten hopeataalerin ja hopearuplan välinen teoreettinen vaihtokurssi vuonna 1808 oli 1: 1,43. Venäjällä seteleitä ryhdyttiin laskemaan liikkeeseen Katariina Suuren aikana vuonna Vuonna 1768 alkanut Venäjän-Turkin sota ( ) kasvatti budjettialijäämää, minkä seurauksena myös Venäjällä havaittiin seteleiden käyttökelpoisuus sotien rahoituksessa. Seteleitä kutsuttiin Venäjällä assignaateiksi, 5 ja niiden metallirahalla lunastamista varten perustettiin Pietariin ja Moskovaan vaihtopankit, jotka ryhtyivät laskemaan liikkeeseen seteleitä. Alun perin assignaatit erosivat toisistaan vain niiden arvoa osoittavan merkinnän ja liikkeeseen laskevan pankin (Pietari tai Moskova) osalta. Myös muut valtion instituutit osallistuivat aktiivisesti assignaattien saattamiseksi kiertoon, joskin ne levisivät suhteellisen verkalleen keisarikunnan reuna-alueille. Siperiassa jopa perinteisten maksuvälineiden, oravanja ketunnahkojen korvaaminen kuparikolikoilla vei aikansa puhumattakaan assignaattien leviämisestä. Monien muiden seteleiden varhaisten liikkeeseenlaskijoiden tavoin Venäjällä havaittiin paperirahan herkkyys väärentämiselle. Katariina Suurelle esitettiinkin vuonna 1776, että seteleihin tulisi niiden väärentämistä koskeva varoitus, jonka mukaan väärentämisestä tuomittaisiin kuolemaan ja ilmiantajalle annettaisiin palkkio. Myös tässä haluttiin seurata Ruotsin esimerkkiä. Kuva ruplan assignaattiseteli vuodelta Katariina Suuri perusti Venäjän assignaattipankin Assignaatti tarkoitti Venäjällä pankin liikkeeseen laskemaa seteliä. Viitteessä 1 mainitun Venäjän keskuspankin julkaiseman kirjan sanastossa assignaatti = setelin nimi Venäjän keisarikunnassa Siten sillä ei ollut yhteyttä Ranskassa 1700-luvun lopussa liikkeeseen laskettuihin assignaatteihin. Jälkimmäisten liikkeeseen laskua perusteltiin sillä, että ne edustivat kirkolta takavarikoitua maaomaisuutta, mutta Ranskan vallankumouksen aikana niiden holtiton liikkeeseenlasku johti hyperinflaatioon. 34

7 Hallitsija ei kuitenkaan tuossa vaiheessa hyväksynyt ehdotusta, ja viittaus kuolemantuomioon Venäjän seteliteksteihin tuli vasta vuonna Katariina Suuri jatkoi pankkijärjestelmän kehittämistä vuonna 1786 perustamalla setelinantoa varten Valtiollisen Assignaattipankin (Gosudarstvennyi Assignatsionnyi Bank), joka muodostettiin yhdistämällä Pietarin ja Moskovan vaihtopankit. Huolimatta siitä, että Katariina Suuri oli vuoden 1786 manifestissaan julistanut Jumalan nimessä, ettei assignaattien määrä tule koskaan nousemaan yli 100 miljoonan ruplan, hänen hallituskautensa lopulla 1796 assignaatteja oli liikkeessä 158 miljoonaa ruplaa. Samalla niiden kurssi oli laskenut 69 hopeakopeekkaan. Aleksanteri I:n hallituskauden ensimmäisen vuosikymmenen aikana assignaattien arvon lasku jatkui heikentyen 44 kopeekkaan ja Suomen sodan jälkeen kopeekkaan, millä tasolla se pysyi 1830-luvulle. Heikentymisen aikana jopa assignaattien lunastamisesta kuparilla oli luovuttu (kuva 2). Ruotsin ja Venäjän rahaoloille oli siten yhteistä, että molemmissa maissa oli sotien takia laskettu liikkeeseen suuria määriä seteleitä ja peruutettu seteleiden lunastaminen metallilla. Suomen Pankin perustaminen ja sen rahan liikkeeseenlaskuun liittyvät tehtävät Kun Suomi irrotettiin Ruotsista, oli maassa liikkeessä ruotsalaisia Valtionpankin ja Valtionvelkakonttorin seteleitä sekä venäläisiä assignaattiruplia. Vaihtorahana käytettiin ruotsalaisia ja venäläisiä kuparirahoja. Eri rahayksiköiden mukaiset setelit sekä niiden vaihtelevat arvot tekivät tilanteen erittäin hankalaksi. Sen takia säätyjä edustanut suomalainen valtuuskunta ehdotti jo sodan aikana syksyllä 1808 Pietarissa, että assignaattiruplan ja ruotsalaisen paperirahan välinen kurssi määriteltäisiin Pietarissa vallitsevan markkinakurssin mukaan. Rahaolojen vakauttamisella oli siten korkea prioriteetti Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnon järjestämisessä. Monivaiheisen valmisteluprosessin tuloksena Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti Waihetus (Wäxeli)- Laina ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa -nimisen laitoksen perustamista ja ohjesääntöä koskevan manifestin 12. joulukuuta Päivämäärää pidetään Suomen Pankin perustamispäivänä, vaikka pankki nimensä mukaisesti oli ensi vaiheessa vain pankkitoimintoja hoitava valtion konttori. Konttori -nimitys vaihtui pankiksi vuonna 1817, ja Suomen Pankki -nimitys otettiin käyttöön Seuraavassa laitoksesta käytetään kuitenkin koko ajan nimitystä Suomen Pankki. Pankin ensimmäisiä tehtäviä rahaolojen järjestämisessä oli saada käyttöön vain yhden rahalajin mukaiset maksuvälineet, syrjäyttää Suomessa yleisesti käytetyt ruotsalaiset rahat, taalerit ja killingit ja korvata ne ruplilla ja kopeekoilla. Venäläisten assignaattiruplien lisäksi Suomen Pankki sai oikeuden laskea liikkeeseen 20, 50 ja 75 kopeekan suuruisia pikkuseteleitä, joilla oli tarkoitus korvata pienet hopearahat, jotka olivat hävinneet kierrosta. Pikkusetelit olivat käypiä vain Suomessa ja Suomen Pankki oli velvollinen lunastamaan ne ruplilla (kuva 3). Liikkeessä olevan ruotsalaisen rahan poistaminen ei osoittautunut niin helpoksi, kuin se ehkä kuviteltiin, eivätkä siinä auttaneet kiellot ja määräykset. 6 Varsinkin 6 Vuonna 1817 annettiin muun muassa määräys, että vuodesta 1819 lähtien kaikki pienet ruotsalaiset setelit oli takavarikoitava. 35

8 Kuva kopeekan pikkuseteli vuodelta Suomen Pankki sai oikeuden laskea liikkeeseen kopeekkamääräisiä pikkuseteleitä vaihtorahapulan helpottamiseksi. maaseudun verovelvollisilla, talollisilla ja torppareilla oli käytössään vain ruotsalaista rahaa. Ruotsin seteleitä virtasi Suomeen vielä Suomen irtautumisen jälkeen huolimatta mainituista kielloista. Syyt ruotsalaisen rahan säilymiseen kierrossa olivat moninaiset. Ihmiset eivät helpolla muuta tottumuksiaan, ja uuteen rahayksikköön ruplaan suhtauduttiin epäluuloisesti, varsinkin kun Napoleonin Venäjän sotaretken aikaisista seteliväärennöksistä oli liikkunut huhuja myös Suomessa. 7 Lisäksi ulkomaankaupan rakenne edesauttoi ruotsalaisen rahan säilymistä, sillä Ruotsi säilyi tärkeänä vientimarkkinana myös poliittisten muutosten jälkeen ja Suomen kauppatase oli ylijäämäinen. Yhtenä merkittävänä selityksenä olivat myös ruotsalaisten ja venäläisten rahojen arvosuhteiden muutokset. Ruotsin seteleiden kurssien heikkeneminen jatkui 1800-luvun alkuvuosikymmeninä jyrkästi, mitä rahvas Suomes- Kuva 4. 1 ruplan seteli vuodelta Kopeekkamääräisten pikkuseteleiden ohella Suomen Pankki sai oikeuden laskea liikkeeseen ruplamääräisiä seteleitä ruotsalaisten seteleiden syrjäyttämisen helpottamiseksi. Tässä vaiheessa Suomen Pankin nimi oli jo muuttunut konttorista pankiksi. sa ei tiedostanut, minkä seurauksena yrittäjät saivat voittoa Suomeen tuomistaan ruotsalaisista seteleistä. Kieltojen ja määräysten ohella yritettiin myös helpottaa rahan vaihtoa. Vuonna 1819 Suomen Pankille myönnettiin oikeus laskea liikkeeseen aikaisempia suurempia 1, 2 ja 4 ruplan seteleitä, joilla olisi helpompi korvata ruotsalaiset setelit (kuva 4). Ruotsalaisten seteleiden vaihdolle syntyivät edellytykset kuitenkin vasta vuosina 1834 ja 1840 Ruotsissa ja Venäjällä suoritettujen raharealisaatioiden myötä. 7 Vihollismaan seteleiden väärentäminen oli tuohon aikaan elimellinen osa sodankäyntiä. Napoleon väärennytti jo ennen Venäjän seteleitä Englannin ja Itävallan seteleitä. Vastaavasti Englanti väärensi Ranskan seteleitä. Perusteet saattoivat olla sekä valuuttapoliittisia, psykologisia tai puhtaasti omien sotaretkien rahoittamista vihollismaan väärennetyllä valuutalla. Ks. edellä mainittua Venäjän keskuspankin julkaisemaa teosta, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti Napoleonin väärennöksiä kuvien kera, s

9 Ruotsin ja Venäjän raharealisaatiot ja Suomen siirtyminen hopeakantaan Ruotsin rahaolot vakautettiin vuonna 1834 valtiopäivien jo 1830 tekemän päätöksen mukaisesti. Päätöksen toimeenpanoa viivytettiin sen verran, että Valtionpankin hopeavaranto saatiin riittäväksi. Päätöksen mukaisesti yksi riikintaaleri hopeassa määriteltiin 2 2/3 riikintaaleriksi Valtionpankin seteleissä (banco) ja 4 riikintaaleriksi valtionvelkaseteleinä (riksgäld). Siten seteleiden arvoa alennettiin merkittävästi, mutta Valtionpankin ja Valtionvelkakonttorin seteleiden arvosuhde säilyi samana kuin vuoden 1803 raharealisaatiossa eli 1: 1 ½. Valtionvelkakonttorin setelit säilyivät edelleen kierrossa, mutta niiden liikkeeseen lasku lopetettiin. Valtionpankin 8, 12 ja 16 killingin määräisten seteleiden liikkeeseen laskua jatkettiin käyttäen vanhoja setelilomakkeita, mutta niihin painetussa tekstissä muutettiin pankin nimeä. Wäxel- Bancon tilalle tuli Wäxel-Banque. Sen sijaan riikintaalerimääräiset setelit uudistettiin vuosina siirtymällä värjätyn paperin käyttöön. Ruotsin tavoin myös Venäjällä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi vakauttaa rahaolot ja tehdä setelit lunastettaviksi hopealla. Heinäkuussa 1839 julkaistun manifestin mukaan hopeasta tuli ainoa arvonmitta ja vuoden 1840 alusta kaikki sopimukset oli tehtävä hopearahan määräisinä. Yksi hopearupla määriteltiin 3,50 assignaattiruplaksi. Ruotsin ja Venäjän raharealisaatioilla luotiin edellytykset Suomen suuriruhtinaskunnan rahaolojen vakauttamiselle yli 30 vuotta kestäneen sekavan vaiheen jälkeen. Yhtäältä Venäjän raharealisaatio koski myös Suomea keisarikunnan osana. Toisaalta Ruotsin päätös lunastaa seteleitä jälleen hopealla mahdollisti Suomen Pankille hopean hankkimisen saattamalla Suomessa kierrosta vedettävät ruotsalaiset setelit lunastettaviksi Ruotsin Valtionpankissa. Suomen rahauudistus valmisteltiin huolellisesti ja prosessi toteutettiin valtiovarainpäällikkö Lars Gabriel von Haartmanin johdolla. Ensimmäisiin tehtäviin kuului Suomen Pankin uusien 3, 5, 10 ja 25 ruplan hopeakatteisten seteleiden tilaaminen Pietarista. Venäjän setelit, joihin oli sillä välin lisätty värejä seteleiden toisistaan erottamisen helpottamiseksi, vaikuttivat myös Suomen ruplaseteleiden väritykseen. Niiden vaikutus osoittautui pitempikestoiseksi kuin ehkä alun perin ajateltiin, sillä ruplaseteleiden ohella sininen säilyi 5 ja punainen 10 yksikön seteleissä myös vuosien 1875, 1886, 1897 ja 1909 markkasetelisarjoissa (kuvat 5 ja 6). Samanaikaisesti uusien seteleiden hankinnan kanssa käynnistettiin vanhojen assignaattiruplien vaihtaminen hopeaan Pietarissa. Assignaattiruplien lunastamiseksi jouduttiin suuriruhtinaskunnassa laskemaan liikkeeseen vielä lisää Suomen Pankin pikkuseteleitä, vaikka niiden poisvetämisestä oli jo päätös. Toimenpiteen seurauksena niiden liikkeessä oleva määrä yli kaksinkertaistui vuonna Ruotsalaisten seteleiden saamiseksi pois kierrosta oli tärkeää, että niiden hallussapitäjät kokivat vaihdon houkuttelevaksi. Sen takia päätettiin käyttää edullisia lunastuskursseja ruotsalaisille seteleille eli maksettiin niistä hienoista ylikurssia. Liikkeestä vedetyillä ja Ruotsin Valtionpankkiin lunastettavaksi toimittamillaan ruotsalaisilla seteleillä Suomen Pankilla oli mahdollisuus hankkia hopeaa. Seteleitä toimitettiin Valtionpankkiin yhteensä 6,1 miljoonan riksin edestä, minkä seurauksena valtionpankin hopeavaranto supistui kolmanneksella (kuva 7). Valtionpankista saatu hopea toimitettiin Tukholmasta Pietariin, jossa se myytiin Pietarin rahapajalle. Siitä ja Pietarissa vaihdetuilla 37

10 Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Ruotsin Valtionpankin 8 killingin seteli vuodelta Vaikka ruotsalaisten seteleiden poisvetäminen Suomesta toteutettiin lähes kokonaisuudessaan 1840-luvun alkuvuosina, säilyi arvoltaan pienissä killinkiseteleissä suomenkielinen arvoteksti samanlaisena aina vuoteen 1849 asti. Kuvat 5 6. Suomen Pankin 10 ruplan seteli vuodelta Liikkeeseenlaskijan nimi esiintyy vuoden 1840 setelisarjassa ensimmäisen kerran muodossa Suomen Pankki. Setelissä on myös ensimmäisen kerran takasivulla Ruotsin seteleiden tavoin seteleiden väärentämisen rangaistavuutta koskeva teksti, kuitenkin vain viittauksena kyseiseen asetukseen. assignaattiruplilla saadulla hopealla maksettiin uudet hopeakatteiset setelit ja luotiin Suomen Pankin liikkeeseen laskemien seteleiden katteena oleva hopeavaranto. Jonkinlaisen kuvan Suomessa tuohon aikaan käytössä olleista rahamääristä antaa arvio, että Suomessa oli vuonna 1840 liikkeessä 6,7 miljoonan hopearuplan edestä erilaista rahaa. Lunastetut setelit jakautuivat lähes tasan ruotsalaisten (48 %) ja venäläisten (45 %) setelien kesken. Sen sijaan Suomen Pankin liikkeeseen laskemien seteleiden osuus oli vaatimaton (7 %). Lopuksi Edellä on kuvattu Suomen setelioloja suuriruhtinaskunnan ensivuosikymmeninä. Vaikka setelistön ja yleensä maksuvälineiden merkitys tuohon aikaan oli vähäinen ja suuri osa kansantaloudesta oli vielä luontaistalouden piirissä, kuvastuvat rahaoloista monet piirteet, jotka ovat liittyneet myöhempiin 38

11 rahanuudistuksiin. Ihmisten on vaikea tottua rahayksiköiden muutoksiin, monet samanaikaisesti käytössä olevat rahayksiköt, joiden arvo vaihtelee, aikaansaavat rahanvaihtoon ja maksutapahtumiin hämärää liiketoimintaa ja itse rahayksikön vaihtotoimenpide on suunniteltava huolellisesti ja luotava kansalaisille kannustimia suorittaa vaihto. Kuvat 2 6 Jaakko Koskentola. Etsimme kohteita huutokauppoihin Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Yhdistyksen provisio on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 :n rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat pidetään perinteisesti 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa. Juhlavuoden syksyllä huutokaupat ovat: 6.9. huutokauppa huutokauppa 392 Jatkuva sisäänotto, soita toimistolle ja varaa aika arviolle, samalla selvität maksutta kohteesi nykyarvon. Suuri, asiantunteva asiakaskunta takaa hyvät markkinat. Olemme Pohjoismaiden suurin alan yhdistys ja vakiintunut toimija jo 100 vuoden ajalta. Lisätietoja: huutokaupanhoitaja Juha Halén

12 Vanhan Rahan päivä oli menestys Kaisa Kutilainen Suomen Numismaattinen Yhdistys järjesti Balderin salissa lauantaina lähes 20 vuoden tauon jälkeen suurelle yleisölle tarkoitetun Vanhan Rahan päivän. Tapahtuman tavoite oli esitellä juhlavuotena numismatiikkaa, lisätä kiinnostusta harrastusta kohtaan ja tuoda juhlavuodelle näkyvyyttä. Juhlanäyttelyssä oli esillä primitiivisiä maksuvälineitä, antiikin rahoja, Ruotsin rahoja (myös plootuja), Suomen metallirahoja ja seteleitä, Venäjän rahoja, poletteja, kunniamerkkejä ja yhdistyksen lyöttämiä mitaleita. Yleisölle oli tarjolla maksutta rahan arviointia ja myynnissä edullisesti alan kirjallisuutta ja antiikin rahoja. Jaossa oli vanhoja Numismaattisen Aikakauslehden vuosikertoja, ja lapsille oli tarjolla kolikoita keräilyn aloittamiseen. Balderin salissa vietettiin erittäin vilkas lauantaipäivä numismatiikan parissa. Tapahtumaan osallistui useita satoja kiinnostuneita kävijöitä. Yleisömenestystä lisäsi tiedotusvälineiden kiinnostus yhdistystä ja tapahtumaa kohtaan. Puheenjohtaja Petteri Järvi oli kertomassa numismatiikasta, yhdistyksen juhlavuodesta ja tapahtumasta mm. Yle Puheessa, Ylen aamutelevisiossa, radio Yle Ykkösen Kultakuume-ohjelmassa, radio Nostalgiassa ja radio Classicissa. Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson esitteli numismatiikkaa myös Radio Vegassa. Lisäksi tapahtuma näkyi pääkaupunkiseudun lehdissä. Kävijöille tehdyn kyselyn ja pitkän jonon perusteella kiinnostavin osa tapahtumaa oli kävijöiden omien vanhojen rahojen arviointi. Yhdistys sai hyvää palautetta myös esitelmistä, jotka täyttivät Balderin pikkusalin. Esitelmiä pitivät Pekka Säilä suomalaisista rahaväärennöksistä ja Jyrki Muona antiikin ajan rahaväärennöksistä, puheenjohtaja Petteri Järvi numismatiikan perusteista ja Antti Heinonen euroseteleistä. Näyttelyssä kävijöitä kiinnostivat kyselyn perusteella mm. plootut, poletit, primitiiviset maksuvälineet, antiikin rahat ja suomalaiset setelit. Menestyksen perusteella Vanhan Rahan päivälle on kysyntää, eikä seuraavaa tapahtumaa kannata odottaa 20 vuotta. Runsaasti työtä vaatineessa tapahtumassa oli mukana useita yhdistyksen vapaaehtoisia ja hallituksen jäseniä. Suuri kiitos tapahtuman onnistumisesta kuuluu heille kaikille. Kuvat Jyrki Muona 40

13 390. J U H L A H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää satavuotisjuhlahuutokaupan lauantaina 26. päivänä huhtikuuta 2014 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. Ю Б И Л Е И Н Ы Й А У К Ц И О Н В честь столетия Нумизматического Общества cостоится юбилеииый аукцион 26 апреля 2014 г. начиная в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Хельсинки. Для просмотра лотов зал аукциона открoется в Кафе работает во время аукциона. J U B I L E U M S A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller en festauktion till äran av sin hundraåriga verksamhet lördagen den 26 april 2014 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet. J U B I L E E A U C T I O N For the one hundred years of the Numismatic Society a jubilee auction will be held on saturday the 26th of April The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N - W E L C O M E Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь

14 0,5 ANCIENT COINS 0,75 Greece 1 Syracuse. Hiketas B.C. AE ,01 g. AE S 1209, green patina 2 Thrace. Cherronesos B.C. Hemidrachm, AR ,40 g. S 1602 var. 3 Istros. Stater B.C. 4,18 g. S 1669 AR Thracian islands. Thassos. Tetradrachm, after 148 B.C. AR 1-1+/ ,69 g. S Epidamnos-Dyrrhachium. Drachm. 3rd and 2nd Cent. post 229 B.C. 2,68 g, S 1899 v. partly weakly struck AR Thessalian league. Drachm B.C. 3,03 g. S 2234 AR Euboia. Histiaia. Tetrobol, 3rd century B.C, 2,56 g S 2496 AR Attica. Athens 87/6 B.C. AE 19. 8,13 g S 2567, AE 1 20 slightly corroded 9 Achaean league. Aigion. Hemidrachm B.C. AR 1-1+/ ,07 g. S Ionia. Samos. Obol, B.C. 0,61 g, comp. S 3518 AR Ionia. Miletos. Twelfth, late 6th century B.C. 1,10 g, AR S 3532, countermarked 12 Kolchis 5th - 4th cent. B.C. Hemidrachm, 1,99 g. S 3628 AR Pontos. Amisos. AE 21, B.C. 8,26 g. S 3642 AE Kabeira. AE 23, late 2nd - early 1st cent. 7,35 g. S Mysia. Kyzikos B.C. Obol 0,88 g. S 3848 v. AR Mysia. Kyzikos. Hemiobol B.C. 0,41 g. S 3851 AR Mysia. Pergamon. Cistophoric tetradrachm B.C. AR ,11 g. S 3944 v. 17 Mysia. Pergamon. AE 22 c. 300 B.C. 6,94 g. S 3976 AE 1? Ephesos. AE B.C. 3,61 g. S 4405 AE Ionia. Magnesia. Diobol c. 350 B.C, 1,56 g. S 4480 v. AR Lydia. Siglos c B.C. 5,48 g. S 4683 AR 1? Caria. Rhodos. Hemidrachm B.C. 1,48 g. S 5054 AR Phrygia. Arameia. AE B.C. 8,67 g. S 5120 AE Lycia. Uvug. Tetrobol, 3rd quarter of the 5th century B.C. AR S 5194

15 24 The Macedonian Kingdom. Alexander III, the Great. AE B.C. E 20, 5,88 g. S The Parthian Kingdom. Orodes II, c B.C. AR Drachm, 3,84 g. S 7441, tooled 26 The Ptolemaic Kingdom of Egypt. Ptolemy II B.C. AE E ,29 g. S Rome, Republic C. Cassius, 126 B.C. Denarius. S 142 AR Q. Fabius Labeo, 124 B.C. Denarius S 148, cracked AR M. Papirius Carbo, 122 B.C. Denarius. S ,76 g AR 1-1+/ Q. Curtius and M. Junius Silanus, 116/115 B.C. AR 1-1+/1 25 Denarius. S 162, 3,66 g 31 C. Fabius C.f. (Hadrianus?) 102 B.C. Denarius. S 200 AR P. Vettius Sabinus. 99 B.C. Quinarius. S 211, AR 1 80 counterstamped 33 L. Calpurnius Piso L.f.L.n. Frugi. Denarius 90 B.C. S 235 AR L. Furius Cn.f. Brocchus. Denarius 63 B.C. S 365. AR 1-1+/1 30 Counterstamped, a planchet crack 35 P. Accoleius Lariscolus, 43 B.C. Denarius. S 484 AR As B.C. Anonymous issue. S ,57 g AE 1? 25 36,5 Rome, Empire 37 Augustus, 27 B.C A.D. Denarius AR 1+-01/1+ 75 (Lugdunum, 2 B.C. - 4 A.D.). S 1597, reverse off-centered 38 Tiberius (Divus Augustus) As, Rome S 1789 AR 1? Caligula As. Rome S 1803 AR 1?-1/1? Claudius, As, Rome. A.D. 42. S 1860 AR 1?-1/1? Nero, Tetradrachm, Alexandria A.D. Billon Regnal year IB (12) A.D ,32 g. S Galba, Tetradrachm, Egypt, Alexandria Billon 1 25 Sep Jan. 69. S 2141 var. (Eirene standing) 43 Vespasianus, Denarius, Rome A.D AR 1+/ S 2295, RIC 124(a) 44 Vespasianus, Dupondius, Rome 71. AR 1 20 S 2351 v. a hole 45 Domitianus, Denarius, Rome A.D. 91. AR S 2730 v. COS XVII, a hole 46 Trajanus, Denarius, Rome A.D. 108 S 3122 AR Nerva, Denarius, Rome A.D. 97. S 3023, cleaned AR 1 60

Suomen Numismaattinen Yhdistys 390-26.04.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 390-26.04.2014 0,5 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 0,75 Greece 1 Syracuse. Hiketas 288-279 B.C. AE 24. 12,01 g. AE 1-1+ 20 S 1209, green patina 2 Thrace. Cherronesos 400-350 B.C. Hemidrachm, AR 1-1+ 25 2,40

Lisätiedot

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- Suomi 10 Markkaa 1878-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105 0,9000 0,1218 3,789

Lisätiedot

3.12.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

3.12.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 3.12.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Greece 1. Spain. Castulo 100-1 B.C. AE 23 SNG Cop 218 1?-1 AE 20 2. Bruttium. Kroton 510-480 B.C. Stater, 7,37

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 384 24.11.2012

Suomen Numismaattinen Yhdistys 384 24.11.2012 Greece Suomen Numismaattinen Yhdistys 384 24.11.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 1 Calabria. Taras 272-235 B.C. Didrachm, 6,41 g S 374 var. 2 Achaean

Lisätiedot

10.9.2011 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS

10.9.2011 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 10.9.2011 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS Greece 1. Hispania Ulterior. Carmo 200-1 B.C. AE 32 (As) S -, SNG Cop 139 1? AE 25 2. Sicily. Syracuse 317-289 B.C. Stater, 8,05 g S 975, scratched 1/1?

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 383 01.09.2012

Suomen Numismaattinen Yhdistys 383 01.09.2012 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Aiken Banks F., Coins of Bible Days, New York 1955 Jenkins G.K., Ancient Greek Coins, London 1990 Reifenberg A., Ancient Jewish Coins, Jerusalem 1988 Sayles W.G., Classical

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 389-08.02.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 389-08.02.2014 0,5 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 0,75 Greece 1 Calabria. Taras 334-302 B.C. Litra. 0,67 g. S 355 AR 1+ 25 2 Lucania. Heracleia c. 433-380 B.C. Diobol. 1,13 g. S 386 AR 1?-1/1 30 3 Lucania.

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 388-23.11.2013

Suomen Numismaattinen Yhdistys 388-23.11.2013 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E., Hinnasto ja taustatietoja Suomen rahoista No 7, Helsinki 1978 Borg E., Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. Pasanen J., Rahakirja, Helsinki 1968. Sid. 30

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 386-27.04.2013

Suomen Numismaattinen Yhdistys 386-27.04.2013 0 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS Greece 1 Thrace. Maroneia 400-350 B.C. AE 01 15 AE 15. S 1636. Nice specimen 2 Pontos. Amisos 120-60 B.C. AE 1+-01, 1 20 AE 20, AE 18. S 3643, 3647 3 Persian

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 391-06.09.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 391-06.09.2014 0,5 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 0,7 Greece 1 Sicily. Kentoripai. AE 1?-1 20 Hemilitron, after 241 B.C. 8,11 g. S 1082, dark green patina 2 Sicily. Messana. 220-200 B.C. Pentonkion. 11,89 g.

Lisätiedot

21.4.2012. 1. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos Helsinki 1976. Sid. Talvio T., The coins and banknotes of Finland Vammala 1987. Sid.

21.4.2012. 1. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos Helsinki 1976. Sid. Talvio T., The coins and banknotes of Finland Vammala 1987. Sid. 21.4.2012 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos Helsinki 1976. Sid. Talvio T., The coins and banknotes of Finland Vammala 1987. Sid. 100 ANTIIKIN JA KESKIAJAN

Lisätiedot

5.9.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE

5.9.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 5.9.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Tudeer L.O.Th., Die Tetradrachmenprägung von Syrakus, Berlin 1913. Nid. Scarce 50 2. Bruun P., The Constantinian coinage of Arelate, SMYA LII:2, Helsinki

Lisätiedot

9.4.2011. 2. Boström H.J., Suomen Muistorahat I-II, Helsingfors 1932, 36. Sid. Selinheimo O.K., Rahatieteen opas, Helsinki 1948. Nid.

9.4.2011. 2. Boström H.J., Suomen Muistorahat I-II, Helsingfors 1932, 36. Sid. Selinheimo O.K., Rahatieteen opas, Helsinki 1948. Nid. 9.4.2011 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Borg E., Rahan väärti Jyväskylä 1980. Sid. Borgin hinnasto n:o 7 1978 (sisältää kopeekka- ja rupla-arvoisten setelien esiintymistilaston) 30 2. Boström H.J.,

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 393-07.02.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 393-07.02.2015 0,5,5 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 0,7 Greece 1 Olbia. AE dolphin, 27 mm, 1,53 g. S 1684 AE 1?-1 50 2 Lydia. Siglos c. 450-330 B.C. 5,50 g. S 4683 AR

Lisätiedot

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 5.2.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Rome, Empire 1. Nerva, 96-98 Denarius, Rome A.D. 97 S 3020 var., RIC 14, minor scratches 1 AR 60 2. Trajanus, 98-117

Lisätiedot

11.2.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

11.2.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 11.2.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Greece 1. Thrace. Koson, mid- 1 st cent. B.C. Stater, 8,61 g S 1733 1+-01 AU 400 2. Euboia. Histiaia 250-146 B.C.

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 387-07.09.2013

Suomen Numismaattinen Yhdistys 387-07.09.2013 0 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E, Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. 25 2 Bruun P., The Constantinian Coins of Arelate, Helsinki 1953 Casey P.J., Roman Coinage in Britain, Haverfordwest 1988

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 392-22.11.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 392-22.11.2014 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Mönkäre, Hammar, Sali, Allekirjoituksien viidakossa, 1987. Nid. Paatela, J., Treasures of Finnish Paper Money. Helsinki 1980. Nid. Pasanen J., Tilapäiset maksuvälineet

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 397-13.02.2016

Suomen Numismaattinen Yhdistys 397-13.02.2016 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E, Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. 30 Mönkäre, Hammar, Sali, Allekirjoituksien viidakossa, 1987. Nid. 1,5 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA

Lisätiedot

13.11.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE

13.11.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 13.11.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Antellin rahakokoelman ruotsalaisten rahojen luettelo III (Juhana III:n - Kustaa II Adolfin rahat) + kuvataulut, Helsinki 1936. Nid., siisti, mutta vikoja

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 395-5.09.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 395-5.09.2015 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Brekke B.F., The Copper Coinage of Imperial Russia 1700-1917. Malmö 1977 Chernetsov A,V., Types on Russian coins of the XIV and XV centuries. Oxford 1983 Kardakoff

Lisätiedot

13.2.2010 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

13.2.2010 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 13.2.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Borg E., Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. 20 2. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 1. painos, Helsinki 1976. Nid., käytetty kirjastokappale 40 ANTIIKIN

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 396-21.11.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 396-21.11.2015 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Ahlström, B., Almer, Y., Hemmingson, B., Sveriges mynt 1521-1977, Stockholm 1976 Ahlström, B., Almer, Y., Jonsson, K., Sveriges besittningsmynt. Stockholm 1980

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 394-25.04.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 394-25.04.2015 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Bates M., Buttrey T.V., Johnston A., MacKenzie K.M., Greek, Roman and islamic coins from Sardis. Harward University Press 1981 Dolley M., Anglo-Saxon Pennies (The

Lisätiedot

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 14.11.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Krause C.L. - Mishler C., Standard Catalog of World Coins 1701-1800 (2nd ed. 1997), 1801-1900 (2nd ed. 1999) and 1901-1999 (27th ed. 1999). Nid., 3 kpl

Lisätiedot

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 24.4.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Anthony J., Collecting Greek Coins, New York 1983. Plant R., Greek coin types and their identification, London 1979. Hard covers Sear D.R., Greek coins and

Lisätiedot

40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA

40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA HNY UUTISET 1/2011 28. VUOSIKERTA 40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA 55 559 HUUTOKAUPPA 16.03.2011 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.30 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

H U U T O K A U P P A 375 A U K T I O N

H U U T O K A U P P A 375 A U K T I O N H U U T O K A U P P A 375 Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 4. päivänä syyskuuta 2010 klo 12.00 Helsingissä. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo 10.30 alkaen. A U K

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift SNY:n ensimmäinen mitali Marraskuu 4/2013 Kutsu syyskokoukseen, juhlavuoden ohjelmaa Rahalöytöjä Suomen pienemmistä linnoista Suomen ensimmäinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Position Position Passengers Percentage Passengers Percentage of all visitors 2013 of all visitors

Position Position Passengers Percentage Passengers Percentage of all visitors 2013 of all visitors Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN TRAVEL DESTINATIONS FROM FINLAND IN 2014 Based on the annual statistics of AFTA, air based package holidays,

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Suomen Pankilla on ruotsalaiset juuret ainakin kahdessa suhteessa.

Suomen Pankilla on ruotsalaiset juuret ainakin kahdessa suhteessa. PUHE 1 (5) Johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkka 4.2.2008 SUOMEN PANKIN RUOTSALAISET JUURET Keisari Aleksanteri I perusti Suomen Pankin runsaat kaksi vuotta sen jälkeen kun Suomen suuriruhtinaskunta oli

Lisätiedot

(2000/C 321/02) Voimassa vuonna 2001

(2000/C 321/02) Voimassa vuonna 2001 C 321/2 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 10.11.2000 Luettelo 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä lokakuuta 1998 annetulla

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Yöpymiset voimakkaassa kasvussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä heinäkuussa selvästi eli 18 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 437.800, oli kaikkien aikojen heinäkuun

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.

Lisätiedot

Myytävät kohteet luettelo Pvm. 3.5.2016

Myytävät kohteet luettelo Pvm. 3.5.2016 Myytävät kohteet luettelo Pvm. 3.5.2016 Kohde KohteenNimi ja Kuvaus Kuntolk. PohjaHinta 1 KIRJEKUORI Vakuutettu kirje(kuori) Kuusjärveltä Joensuuhun 1931. Takana hienot Kuusjärven postin vahasinettileimat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 16.1.2013 Marraskuu Yöpymiset 3 % miinuksella Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (163.000) vähenivät tammi-marraskuussa 3,1 % edellisvuodesta.

Lisätiedot

Market Report / October 2015

Market Report / October 2015 Market Report / October 2015 Overnight stays grow 7% Overnight stays by visitors to Helsinki were up 7% in October when compared to one year ago. Stays by domestic visitors increased more than four percent

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET 2.12.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 351/17 JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET ARVONLISÄVERO (ALV) VEROTON SIJOITUSKULTA Luettelo neuvoston direktiivin 2006/112/EY 344 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Market Report / September 2015

Market Report / September 2015 Market Report / September 2015 Overnight stays grow 8% Overnight stays by visitors to Helsinki increased 8% in September when compared to one year ago. Stays by domestic travellers were up four percent

Lisätiedot

KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837

KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837 KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837 e-mail ekman@elisanet.fi www.ekman.fi HUUTOKAUPPASÄÄNNÖT Tarjoushuutokauppaan

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17. HNY UUTISET 4/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 80 30 HUUTOKAUPPA 09.12.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.00 Vaalikokous klo 18.00 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET

JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET C 306/6 29.11.2008 JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET ARVONLISÄVERO (ALV) (VEROTON SIJOITUSKULTA) Luettelo neuvoston direktiivin 2006/112/EY 344 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävistä

Lisätiedot

Market Report / November 2015

Market Report / November 2015 Market Report / November 2015 Overnight stays down almost 3% Overnight stays by visitors to Helsinki reduced just under 3% in November from one year ago. The fall was equally due to the domestic and overseas

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2014 Markkinaraportti / joulukuu 214 Yöpymiset ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä joulukuussa edellisvuoden tasolla. Ulkomailta tuli vähennystä 6,7 % kotimaisten yöpymisten lisääntyessä 7 %. Ulkomaalaisyöpymisten

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2014

Markkinaraportti / elokuu 2014 Markkinaraportti / elokuu 214 Yöpymiset kotimaasta selvässä nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa 1,9 %. Kasvu tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten lisääntyessä lähes kymmenen prosenttia.

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

RUOTSIN SETELIT 1874-

RUOTSIN SETELIT 1874- RUOTSIN SETELIT 1874- (desimaalijärjestelmän voimaantulon jälkeen) Tämä esitelmä ei pyri olemaan mitenkään kattava esitelmä Ruotsin setelien historiaan. Tarkoitus on antaa pintapuolinen kuva siitä, millaisia

Lisätiedot

Market Report / December 2013

Market Report / December 2013 XII / 213 Market Report / December 213 Overnight stays increase in December December overnight stays increased by 1.1% in Helsinki. The growth was entirely due to domestic travellers, whose stays increased

Lisätiedot

IX / Market Report / September Small changes in bednights in Helsinki in September. Monthly bednights in Helsinki

IX / Market Report / September Small changes in bednights in Helsinki in September. Monthly bednights in Helsinki Market Report / 212 Small changes in bednights in Helsinki in Bednights in Helsinki showed a slight drop (-.4%) in. The drop was the same as in August. Domestic nights were down 2.2% in, while foreigners'

Lisätiedot

Market Report / August 2012

Market Report / August 2012 Market Report / August 212 Overnights in Helsinki almost the same as last year in August Total nights in Helsinki were down a mere.4% in August. Domestic nights increased by.2% while foreigners nights

Lisätiedot

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2014

Markkinaraportti / lokakuu 2014 Markkinaraportti / lokakuu 214 Yöpymiset lokakuussa 1 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 1,3 %. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat 11 % ja ulkomailta saapuneiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2014

Markkinaraportti / heinäkuu 2014 Markkinaraportti / heinäkuu 214 Yöpymiset kääntyivät laskuun Yöpymiset vähenivät Helsingissä heinäkuussa 2,3 %. Miinus tuli pääasiassa kotimaasta yöpymisten vähentyessä lähemmäs neljä prosenttia. Ulkomailta

Lisätiedot

Market Report / August 2014

Market Report / August 2014 Market Report / August 214 Overnights by domestic visitors rising clearly Overnight stays by visitors to Helsinki increased 1.9% in August. This growth was entirely attributable to the domestic segment,

Lisätiedot

Market Report / June 2014

Market Report / June 2014 Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell

Lisätiedot

Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa

Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa Petteri Järvi Käsitteenä termi numismatiikka lienee tuttu kaikille museoalan ihmisille ja alaa opiskeleville. Mitä numismatiikka varsinaisesti

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu

Markkinaraportti / toukokuu V / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / toukokuu World Skills 25 näkyi tilastoissa Toukokuussa ulkomaalaisten yöpymiset olivat selvässä kasvussa. Viime vuoden toukokuuhun verrattuna

Lisätiedot

(2004/C 285/05) Voimassa vuonna 2005 SELITTÄVÄ HUOMAUTUS

(2004/C 285/05) Voimassa vuonna 2005 SELITTÄVÄ HUOMAUTUS C 285/6 ARVONLISÄVERO (ALV) VEROTON SIJOITUSKULTA Luettelo 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä lokakuuta 1998 annetulla neuvoston

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO. Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO. Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA HNY UUTISET 1/2010 27. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 481 Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA 03.03.2010 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.00 Vaalikokous

Lisätiedot

Market Report / December

Market Report / December Market Report / December Nights in Helsinki down 6% in December while the total 212 numbers stayed the same as last year Nights in Helsinki were down 6.1% in December. Domestic nights declined by 8.5%,

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2011

Markkinaraportti / elokuu 2011 Markkinaraportti / elokuu 211 Ulkomaiset yöpymiset nousussa, kotimaiset laskussa Pitkään jatkunut kotimaisten yöpymisten kasvu pysähtyi elokuussa, kun yöpymiset vähenivät 4,1 % edellisen vuoden elokuusta.

Lisätiedot

Market Report / December 2014

Market Report / December 2014 Market Report / December 2014 Overnight stays unchanged in December Overnight stays by visitors to Helsinki in December remained about level with the previous year. Stays by international visitors reduced

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

Market Report / November 2011

Market Report / November 2011 Market Report / 211 Nights in unchanged The growth in nights that had continued throughout the year practically came to an end in. The increase compared with the year before was only.3%. Domestic nights

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Marraskuu 4/2012 Uusi ansiomitali Päällepainamien käyttö seteleissä Pietari Suuren partaveromerkit 384. huutokauppa Balderin salissa 24.11. SUOMEN

Lisätiedot

Market Report / March 2010

Market Report / March 2010 Market Report / 21 Nights continue to rise clearly The strong growth in nights that began in continued in. Growth has also been considerably faster in Helsinki than in other parts of Finland. Increases

Lisätiedot

Market Report / October 2014

Market Report / October 2014 Market Report / October 214 Overnight stays up 1% in October Overnight stays by visitors to Helsinki increased 1.3% in October. Stays by domestic visitors increased more than 11% and stays by foreigners

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2011

Markkinaraportti / lokakuu 2011 Markkinaraportti / lokakuu 211 Yöpymiset etenkin ulkomailta edelleen nousussa Ulkomailta tulleiden yöpymismäärä lisääntyi Helsingissä lokakuussa merkittävästi edelleen huolimatta viipymän lyhentymisestä.

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot