NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift"

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift SNY:n ensimmäinen mitali Marraskuu 4/2013 Kutsu syyskokoukseen, juhlavuoden ohjelmaa Rahalöytöjä Suomen pienemmistä linnoista Suomen ensimmäinen rahahuutokauppa? Tuntemattomia esineitä 388. huutokauppa Balderin salissa

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Hannu Männistö Huutokauppa-asiat fax Jäsenasiat Juha Halén Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA fax Puheenjohtaja KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN Petteri Järvi sähköpostilla faxilla Sihteeri tai kirjeitse Juha Halén Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Varainhoitaja YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK Kari Lamminen ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions Varapuheenjohtaja FI / OKOYFIHH Juha Hyötyläinen Jäsenmaksut Membership fees Jäsenet FI / DABAFIHH Klaus Damstén Juha Halén Muut maksut Other payments Juha Hyötyläinen FI / NDEAFIHH Kari Lamminen Jyrki Muona NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Timo Helle TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi KERHOT ISSN Painos 1800 kappaletta. Antiikki Pekka Kemppinen Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kunniamerkit Timo Mäenpää Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Setelit Antti Heinonen Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne LEHDEN ILMOITUSHINNAT pidetään yhdistyksen huoneistossa 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Mechelininkatu 15 B 47. Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http//www.snynumis.fi OHJELMAA PROGRAM 2013 HUUTOKAUPAT AUKTIONERNA Kunniamerkkikerho: aiheena venäläiset Helsinki, SNY 389 rykmenttimerkit Helsinki, SNY Setelikerho: aiheena Suomen setelikanta Helsinki, SNY 391 ennen v:n 1840 raharealisaatiota Helsinki, SNY Antiikinkerho: pikkujoulu 114

3 Ajankohtaista Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen syyskokoukseen Kokous pidetään tiistaina kello 18 alkaen yhdistyksen toimitiloissa, Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 :ssä mainitut asiat: valitaan kolme hallituksen jäsentä vuosiksi Erovuorossa ovat Klaus Damstén, Juha Halén ja Juha Hyötyläinen; valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet; määrätään jäsenmaksut vuodelle 2014; vahvistetaan vuoden 2014 talousarvio; vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle Tervetuloa! Suomen Numismaattisen Yhdistyksen juhlavuosi 2014 Tulevana vuonna Suomen Numismaattinen Yhdistys täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, joihin yhdistyksen jäsenet voivat osallistua. Vanhan rahan päivä järjestetään lauantaina maaliskuun alkupuolella, paikka ja aika ilmoitetaan tarkemmin Numismaattisessa Aikakauslehdessä 1/2014. Ohjelmassa on näyttelyitä, rahojen arviointia, esitelmiä ja juniorijäsenten aktivointia pienillä rahapaketeilla. Tarjolla on myös mm. kohtuuhintaisia antiikin rahoja. Vuoden 2014 toinen huutokauppa pidetään juhlahuutokauppana, myös tästä ilmoitetaan tarkemmin alkuvuoden aikana. Juhlavuoden päätapahtuma sijoittuu viikonloppuun Lauantaina kello 11:30 avataan Antell-aiheinen näyttely Kansallismuseossa. Kello 14:00 alkaen pidetään juhlakokous ravintola Sipulissa Katajanokalla. Iltajuhla on samassa ravintolassa kello 19:00 alkaen. Siellä julkaistaan juhlakirja sekä jaetaan huomionosoitukset ja Örnhjelm-mitali. Sunnuntaina juhlallisuudet jatkuvat opastetulla tutustumisella Suomenlinnaan ja lounaalla Suomenlinnan Panimoravintolassa. Kaikkiin juhlaviikonlopun tapahtumiin vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. Loka- tai marraskuussa yhdistys osallistuu Turun linnan raha- ja mitalikabinetin avajaisiin. Paikalle mahtuu noin 30 vierasta. 115

4 Rahalöytöjä Suomen pienemmistä linnoista Frida Ehrnsten Tämän vuoden aiemmissa numeroissa (1 3/ 2013) olen esitellyt rahalöytöjä Suomen keskiajan suurista kivilinnoista. Viipurin linna kuuluisi luontevasti tähän sarjaan, mutta valitettavasti tiedot sieltä löydetyistä rahoista ovat hajanaisia ja vähäisiä. Wiipurin Sanomissa mainitaan, että korjaustöitä tekevät työmiehet olivat löytäneet muinaisajan rahoja. Tarkennuksena kerrotaan vielä, että rahojen joukosta kuuluu olevan muutamia jo hyvinkin vanhoja. Myös vuodelta 1891 on maininta vanhoista rahoista (Lagus 478). Näillä tiedoilla ei kuitenkaan pitkälle päästä, joten tässä vaiheessa Viipurin linna jää tulevaisuuden projektiksi. Esitän sen sijaan lyhyen yhteenvedon siitä, mitä rahoja Suomen muista, pienemmistä linnoista on löytynyt. Kansallismuseon Rahakammiossa on löytöjä sekä Hakoisten että Liedon linnavuorilta, Junkarsborgista ja Raaseporin linnasta, Kuusiston piispanlinnasta ja Ahvenanmaan Kastelholmasta. Linnavuoret Rautakauden lopun muinaislinnat sijaitsivat asutuskeskusten yhteydessä, usein vesistöjen lähellä. Mahdollisia linnamäkiä on Suomessa rekisteröity noin 400, mutta vain noin 90 on varmasti dokumentoituja (Gardberg 1993: 8 9). Ainoastaan kolmelta linnavuorelta on rahalöytöjä niiden varsinaiselta käyttöajalta. Vanhin löydöistä on Satakunnan Vesilahdessa sijaitsevalta mäeltä, jolla suoritettiin kaivauksia vuonna Muiden rauta- 116 Artikkelisarjassa esitellyt linnat: 1. Kastelholma, 2. Turun linna, 3. Liedon Vanhalinna, 4. Kuusiston piispanlinna, 5. Junkarsborg, 6. Raaseporin linna, 7. Hämeen linna, 8. Hakoisten linnavuori, 9. Olavinlinna.

5 kautisten esineiden lisäksi paikalta löytyi yksi itämainen raha viikinkiajalta (abbasidi, ; Talvio 2002: 199). Esihistoriallisten linnavuorien käyttö jatkui usein keskiajan alkuun asti. Näin on myös Liedon Vanhalinnan tapauksessa. Siellä on tehty useita kaivauksia alkaen 1880-luvulta, jolloin Hjalmar Appelgren-Kivalo suoritti linnavuoren ensimmäiset arkeologiset tutkimukset. Juhani Rinne johti kaivauksia , ja 1950-luvulta lähtien vuorella tai sen ympäristössä on kaivettu useana kesänä Turun yliopiston toimesta (Gardberg 1993: 21). Rahoja on löytynyt yhteensä 16 kappaletta, joista kuusi on 1000-luvulta, kaksi rautakauden ja keskiajan taitteesta ja kahdeksan keskiajalta, noin 1210-luvulta 1300-luvun alkuun (Luoto 1984: 66 67; Talvio 2002: 207). Löytöaineisto kertoo siten rahan käytöstä linnavuorella sekä ennen että jälkeen monetarisoitumisen. Liedon Vanhalinna voidaan nähdä Turun linnan edeltäjänä, ja Janakkalan Hakoisten linnalla oli samanlainen rooli ennen Hämeen linnan rakentamista. Vaikka Hakoisten linnavuorella on myös kaivettu useaan otteeseen, sieltä ei ole löydetty kuin yksi ainoa raha, Birger Maununpojan ( ) penninki. Myös muu löytöaineisto on lähinnä varhaiskeskiaikaista, joten todennäköisesti linna on perustettu vasta 1200-luvulla Birger Jaarlin toimesta (Gardberg 1993: 24). Junkarsborg ja Raaseporin linna Junkarsborgin pieni linna on perinteisesti nähty Raaseporin edeltäjänä. Linnan rakennusvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta nykyisen käsityksen mukaan sen puu- ja kivirakenteet ovat ajalta ennen 1300-luvun puoliväliä. Mahdollisesti paikalla on ollut myös aikaisempi varhaiskeskiaikainen linnoitus (Voionmaa 1977: ; Forsén & Moisanen 1993: 42 43) luvulla Junkarsborg ja Raasepori toimivat vähän aikaa rinnakkain, kunnes Junkarsborg jäi käytöstä 1400-luvun alussa. Junkarsborgia tutkittiin J. R. Aspelinin ja Alfred Hackmanin voimin vuosina 1892 ja 1893 sekä Jouko Voinmaan johdolla 1937 ja Rahoja on löytynyt yhteensä 10, kaikki 1300-luvulta ja sen jälkipuolelta. Neljä rahaa on Gotlannista, yksi Norjasta ja yksi Tallinnasta. Loput neljä rahaa ovat ruotsalaisia brakteaatteja. Pelkästään rahalöytöjen perusteella Junkarsborgin historia vaikuttaa varsin lyhyeltä ja keskittyneeltä. Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvun lopussa Länsi-Uudenmaan keskukseksi ja Tallinnan vastapainoksi. Suhteet Tallinnaan olivat läheisiä koko linnan aktiivisen kauden aikana, mutta vuodesta 1437 yhteydet Tukholmaan tiukentuivat. Samalla myös linnan sisäpoliittinen merkitys kasvoi ja linna koki loistoaikansa, kun sitä kunnostettiin ja laajennettiin; esimerkiksi pyöreän tornin rakentaminen ajoittuu todennäköisesti 1400-luvun jälkipuolelle luvun alussa linna vaihtoi omistajaa tiuhaan tahtiin ja vielä 1540-luvulla sitä vahvistettiin. Tämän jälkeen lääninhallintoa kuitenkin uudistettiin ja uudeksi hallintokeskukseksi tuli Helsinki. Raaseporin läänin hallinto taas siirrettiin Tammisaaren kuninkaankartanoon vuonna Raaseporin linna hylättiin kokonaan ja vuosisatojen aikana se rappeutui pikkuhiljaa (Gardberg 1993: 83 91). Vasta 1880-luvulla matkailijoiden kiinnostus rauniota kohtaan heräsi. Muinaistieteellinen toimikunta anoi vuonna 1886 hallitukselta varoja kunnostamista varten, ja työt alkoivat Neljän vuoden ajan linnasta tyhjennettiin sortunut maa-aines ja siellä tehtiin välttämättömiä korjauksia. Myöhemmät työt ovat lähinnä keskittyneet muurien konservointiin (Gardberg 1993: 91). Suurin määrä rahoja on otettu talteen vuosina , yhteensä 35 kappaletta. 117

6 Vaikka Raaseporista on suhteellisen paljon rahoja, niitä ei valitettavasti voida tarkemmin yhdistää linnan tiloihin ja rakennusvaiheisiin. Suurin osa rahoista on nimittäin saatu talteen sekoittuneesta maa-aineksesta, eikä tarkkoja löytöpaikkoja ole dokumentoitu. Löydetyt rahat sopivat kuitenkin hyvin linnan historiaan. Vanhimmat niistä ovat 1300-luvun jälkipuolelta ja niiden joukossa on sekä Tallinnan artigeja että Ruotsin penninkejä. Keskiaikaisista rahoista yli puolet (25) on liivinmaalaisia, pääosin Tallinnasta ja Tartosta, mutta myös Riiasta. Lisäksi aineistoon kuuluu saksalaisen ritarikunnan killinki ja Liettuan penninki. Suurin osa liivinmaalaisistakin rahoista on 1400-luvun puolivälistä, joten ainakin rahalöytöjen perusteella suhteet Tallinnaan pysyivät yhtä vahvoina, vaikka myös yhteydet Ruotsiin paranivat luvun alun rahat puuttuvat löytöaineistosta lähes kokonaan, vaikka linna oli vielä käytössä. Ainoa poikkeus on Wolter von Plettenbergin Tallinnan penninki 1530-luvulta. Linnan hylkäämisen jälkeiseltä ajalta rahoja on luonnollisesti melko vähän, mutta vuonna 1893 talteen otetuista rahoista peräti 13 on kuitenkin vuosilta Koska tarkempia tietoja niiden löytöpaikoista ei ole, emme voi tietää ovatko ne varmasti linnan sisältä. Kyseessä voi yhtä hyvin olla pienempi kätkö linnan ulkopuolelta. Vaikka linna oli hylätty, matkailijoita ja kauppiaitakin on tietysti voinut pysähtyä ihmettelemään sen raunioita. Kuusiston piispanlinna Kuusiston linna oli piispan maallisen vallan tukikohta ja poikkeaa siten suuresti Suomen muista keskiaikaisista linnoista. Linna perustettiin todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla, ja sen historia ulottuu vuoteen 1528, jolloin se Kustaa Vaasan käskystä purettiin. Vuonna 1318 novgorodilaiset polttivat seutua eikä jälleenrakentamisesta sen jälkeen ole tarkempia tietoja. Kuusisto on kuitenkin nopeasti saatu takaisin asumiskuntoon, sillä 1300-luvulla moni piispa oleskeli siellä. Linnan merkittävin rakennuskausi oli Magnus Olai Tavastin piispakaudella. Näihin aikoihin Kuusistosta alettiin myös puhua linnana. Vuonna se 1485 paloi mutta rakennettiin pian uudelleen (Gardberg 1993: 124). Vuonna 1522 linna joutui tanskalaisten haltuun ja kuningas Kristian II lahjoitti sen palkkioksi Sören Norbylle. Jo pari kuukautta myöhemmin Kustaa Vaasa ajoi kuitenkin tanskalaiset maasta ja Kuusisto siirtyi takaisin Ruotsin alaisuuteen. Uskonpuhdistuksen myötä linna joutui kruunulle ja jo seuraavana vuonna Kustaa Vaasalta tuli määräys sen purkamisesta. Rauniota käytettiin monta sataa vuotta sen jälkeen rakennustöiden kivilouhoksena (Gardberg 1993: 127). Kiinnostus linnan historiallista arvoa kohtaan heräsi 1800-luvun jälkipuolella, ja nykyään Kuusisto on parhaiten tutkittu linnamme. Vuosina 1877 ja 1879 osa raunioista kaivettiin Reinhold Hausenin johdolla ja 1890-luvulla työt jatkuivat Magnus Schjerfbeckin ja Allan Schulmanin toimesta. Vuonna 1959 alkoivat uudet tutkimustyöt, jolloin paljastettiin esilinnojen muurinosat. Suurin projekti lähti käyntiin 1980-luvun puolivälissä, ja se jatkui aina vuoteen Laajat restaurointi- ja tutkimustyöt ovat täydentäneet kuvaa Kuusiston historiasta ja myös rahojen osalta aineisto on sekä laaja että monipuolinen. Yhteensä rahoja on löytynyt 278, ja peräti 252 niistä on keskiaikaisia luvun lopun ja 1900-luvun alun löydöt eivät sisällä yhtäkään rahaa 1300-luvulta. Tämä johtikin aikanaan spekulaatioihin linnan perustamisesta vasta 1400-luvulla (Taavitsainen 1979: 10 15). Varhaiseen löytöaineistoon kuuluu lukuisia rahoja 1400-luvun lopusta ja varsinkin tanskalaisten valloituksen ajalta 1500-luvun alusta. Tanskalaiset 118

7 hvidit ja kupariklippingit muodostavat selvän enemmistön 1800-luvulla kerätyssä löytöaineistoissa. Taavitsainen huomioi myös aikanaan tanskalaisten rahojen suuren määrän ja liitti tämän ilmiön Sören Norbyn valloitukseen (Taavitsainen 1979: 14). Linnasta löytyykin huomattava määrä Norbyn 1520-luvun alussa lyöttämiä killinkejä, joita jo 1883 otettiin talteen yhteensä yhdeksän kappaletta (HY 422). Myöhemmin niitä on löytynyt viisi lisää (kuva 1). On jopa esitetty, että Norbyn rahoja olisi mahdollisesti lyöty linnassa tai Turussa Kuusiston lähellä (Leimus 2008: ; vrt. Talvio 2007: ). Muut rahalöydöt 1800-luvun kaivauksista koostuvat pääasiassa suuresta määrästä aurtoja 1400-luvulta sekä tanskalaisista hvideistä vuosilta Vuonna 1893 löytyi myös 25 kupariklippinkiä 1520-luvulta. On hyvin todennäköistä, että ainakin osa niistä on alkuaan peräisin yhdestä kätköstä, sillä kertymälöydöissä yksittäiset rahatyypit ovat hyvin harvoin niin voimakkaasti edustettuina. Löytöjen suhteellisen homogeeniseen joukkoon mahtuu myös hieman erikoisempi raha, Frankfurtissa lyöty keisari Sigismundin gulden vuosilta (KM 2862: 74; Kluge 2007, n:o 654) (Kuva 2). Vuonna 1985 käynnistynyt uusi tutkimusprojekti toi löytöaineistoon rahoja myös 1300-luvulta. Vanhimmat niistä ovat Maunu Eerikinpojan penninkejä luvulta, lisäksi on yksi kruunubrakteaatti Tallinnasta, ajoitukseltaan noin (Haljak 2010: 7). Samalta ajalta on myös ranskalainen laskuraha (n ; RK ). Rahojen määrä lisääntyy kuitenkin vasta 1300-luvun puolivälin jälkeen Maunu Eerikinpojan brakteaattien myötä. Suurimman löytöryhmän muodostavat edelleenkin 1400-luvun rahat. Uudenajan rahat ovat Kuusistossa hyvin harvinaisia. Vuonna 1892 löytyi kolme venäläistä 1500-luvun tipparahaa Iivana IV:n, Kuva 1. Sören Norbyn killinki Kuusiston linnasta. Kuva Outi Järvinen/Suomen Kansallismuseo. Kuva 2. Yksi Suomen harvoista keskiaikaisista kultarahoista löytyi Kuusiston linnasta Frankfurtin guldeniin ( ) on kuvattu Johannes Kastaja. Kuva Frida Ehrnsten/Suomen Kansallismuseo. Fjodor Ivanovitšin ja Boris Fjodorovitšin ajoilta sekä pari 1700-luvun rahaa. Seuraavana vuonna löytyi seitsemän kuparirahaa vuosilta Vuonna 2005 talteen otettua Kustaa IV Aadolfin ¼-killinkiä lukuun ottamatta kaikki viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana löydetyt uudemman ajan rahat ovat Suomen markkoja 1900-luvulta. Terhi Kivistö, joka tekee Turun yliopistossa väitöskirjaa keskiajan kruununverotuksesta talonpoikien ja porvareiden näkökulmasta, on tutkinut myös Kuusiston rahalöytöjä, joista hänellä on valmisteilla sivulaudaturtyö (Kivistö, henk. komm ). Se tulee varmasti tarjoamaan paljon uutta tietoa niin löydöistä kuin linnan historiastakin. Kastelholma Kastelholman kivilinnan perustamisesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arveltu, että se olisi tapahtunut 1380-luvun puolivälissä. Sitä ennen paikalla sijaitsi jonkinlainen puu- 119

8 Kastelholman rahat aikakausittain, kastelli. Keskiaikainen linna koostuu päälinnasta ja esilinnasta. Vuonna 1418 Ahvenanmaasta tuli itsenäinen läänitysalue, joka annettiin tanskalaiselle Bengt Pogwishille, samalle herralle joka 1420-luvulla hallinnoi myös Raaseporin linnaa. Myöhemmin 1400-luvulla linna oli vuorotellen läänitettynä ja kruunun alaisena. Vuonna 1507 Sören Norby piiritti Kastelholmaa ja valtasi sen. Linna siirtyi pian jälleen ruotsalaisille, mutta jo vuodesta 1520 se oli taas tanskalaisten hallussa kesään 1523 asti. Kustaa Vaasan aikana linna siirtyi kuninkaan voutien alaisuuteen. Juhana III vietti itse aikaa Kastelholmassa ja 1571 hän piti veljeään Eerikiä ja tämän vaimoa vankina linnassa luvun alussa linnan merkitys väheni, ja kun Ahvenanmaa 1634 liitettiin Turun lääniin, linna menetti asemansa kokonaan. Siitä tuli varasto, joka pikkuhiljaa rappeutui. Tulipalo vuonna 1745 tuhosi sen lähes kokonaan (Gardberg 1993: ). Raunioiden konservointi alkoi vuonna 1891, mutta varsinaisia tutkimuksia linnassa ei silloin suoritettu. Rahoja sieltä on kuitenkin otettu talteen jo vuosina Ensimmäinen varsinainen kaivaus tehtiin 1950, ja tutkimuksia suoritettiin linnassa lähes vuosittain. Kaiken kaikkiaan Kastelholman linnasta ja sen lähiympäristöstä on löydetty 317 rahaa, joista 142 on keskiaikaisia. Varhaiset löydöt 1800-luvulta ja luvun alusta ovat Rahakammion kokoelmissa, kaikki uudemmat kuuluvat Ahvenanmaan museolle luvun rahat ovat linnan löytöaineistossa hyvin harvinaisia, eikä niitä ole kuin yksittäisiä kappaleita. Rahojen määrä nousee 1400-luvun puolivälissä, ja niitä on varsin runsaasti myös 1500-luvun alusta. Tässä suhteessa Kastelholman rahat poikkeavat Suomen kaikista muista kertymälöydöistä. Tanskalaisten rahojen osuus on keskiaikaisten rahojen kohdalla luonnollisesti huomattava, mikä selittyy linnan historialla. Liivinmaalaisia rahoja ei sen sijaan esiinny aineistossa kuin satunnaisesti. Uuden ajan rahojen joukossa on myös esimerkki suhteellisen myöhäisestä kätköstä. Linnasta on nimittäin löytynyt aarre, johon kuuluu 50 kahden markan hopearahaa vuosilta Muuten linnan uudempi 120

9 raha-aineisto muodostuu tyypillisistä pikkurahoista, joskaan 1600-ja 1700-luvun rahoja ei ole niin paljon kuin yleensä kertymälöydöissä. Tämäkin kuvastaa linnan historiaa hyvin, sillä sen aktiivisin kausi päättyi jo 1600-luvun alussa. Yhteenveto Jos linnassa tehdään arkeologisia tutkimuksia, sieltä löytyy mitä todennäköisimmin myös rahoja. Kaikki linnat ovat omalla tavallaan olleet keskuspaikkoja ja niissä on siten luonnollisesti liikkunut rahaa. Maahan syystä tai toisesta jääneet rahat kuvastavat linnojen historiaa ja kertovat niiden käytöstä ja kontakteista. Yleensä kyseessä ovat tavanomaiset pikkurahat, mutta jokaisella löytöaineistolla on myös omaleimaiset piirteensä. Linnavuorilta löytyneet rahat kertovat varhaisesta rahanhistoriasta ja rahan käytöstä sekä ennen että jälkeen monetarisoitumisen. Uudellamaalla Raaseporin linna rakennettiin lähinnä kauppapoliittisista syistä, ja rahojen perusteella suhteet Liivinmaalle olivatkin hyvin tiiviit. Kuusistolla taas oli keskiaikaisena piispojen tukikohtana toisenlainen merkitys. Löydöt kertovat siellä vauraasta keskiajasta ja kontakteista Eurooppaan. Rahojen joukosta löytyy esimerkiksi ranskalainen laskuraha, joka on yksi vanhimmista koko Suomesta. Tanskalaisten vaikutus näkyy sekin rahalöydöissä hyvin selkeästi. Myös Kastelholmassa tanskalaisten rahojen määrä on verrattain suuri, muuten luvun iso määrä rahoja kertoo linnan merkityksestä läänin hallintokeskuksena keskiajalla. Vaikka linnojen löydöt edustavat vain pientä murto-osaa niistä rahamääristä, joita niissä ja niiden kautta on kulkenut, osoittaa etenkin Kuusiston rikas löytöaineisto kuitenkin, että paljon kiinnostavaa voi tulla päivänvaloon, kunhan alueita vain tutkitaan. Lyhenteet HY = Helsingin yliopiston rahakokoelma KM = Suomen Kansallismuseo RK = Rahakammio Lyhenteet ja kirjallisuus Forsén, Björn & Moisanen, Jukka 1993: Svartån och bebyggelsen runt denna. Finskt Museum 100, Gardberg, Carl Jacob 1993: Suomen keskiaikaiset linnat. Keuruu. Haljak, Gunnar 2010: Livonian Coins, XIII XVIII Century. Part I: Feudal States, Livonian Coins from XIII XVI Century. Tallinn. Kluge, Bernd 2007: Numismatik des Mittelalters I. Berlin / Wien. Lagus, Wilhelm 1900: Numismatiska anteckningar II. Om mynt funna i finsk jord. Helsingfors. Leimus, Ivar 2008: Über die Beziehungen zwischen Münzstätten in Tallinn (Reval) und Finnland in der 1520er Jahren. Scripta varia numismatico Tuukka Talvio sexagenario dedicata (SNYn: julkaisuja 6), Luoto, Jukka 1984: Liedon Vanhalinnan mäkilinna (SMYA FFT 87). Helsinki. Taavitsainen, Jussi-Pekka 1979: Kuusiston linnan kaivauslöydöt. Turun kaupungin historiallinen museo, raportteja 3. Talvio, Tuukka 2002: Coins and Coin Finds in Finland AD (Iskos 12). Helsinki. Talvio, Tuukka 2007: The coins of Søren Norby in Finnish finds. Magister Monetae. Studies in Honour of Jørgen Steen Jensen (PNM 13), Voionmaa, Jouko 1977: Junkarsborg. Historisk Tidskrift för Finland 62. Wiipurin Sanomat

10 Suomen ensimmäinen rahahuutokauppa? Tuukka Talvio Suomen Numismaattinen Yhdistys piti ensimmäisen huutokauppansa 9. marraskuuta Sitä aikaisemmista rahahuutokaupoista Suomessa ei ainakaan tämän kirjoittaja ole nähnyt missään tietoja. Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelman arkistossa Kansallismuseon Rahakammiossa on kuitenkin säilynyt irrallinen pieni paperilappu, jossa mainitaan Helsingfors Tidningar -lehdessä (n:o 98) julkaistu huutokauppailmoitus. Suomennettuna se kuuluu seuraavasti: Luettelo edesmenneen esittelijäsihteeri Waseniuksen jälkeenjääneestä R a h a- j a M i t a l i k o k o e l m a s t a joka tullaan myymään täkäläisessä huutokauppakamarissa tänään lauantaina tämän kuun 7. p. klo 3 iltap. on nähtävissä [tiloissamme] Wasenius & Comp. Senaatin sotilastoimikunnan esittelijäsihteeri Adolf Johan Wasenius ( ) oli sivutöinään toimittanut Helsingfors Tidningar -lehteä, jossa ilmoitus hänen kokoelmansa myynnistäkin ilmestyi. Edellisen päivän lehdessä oli ollut ilmoitus hänen kirjojensa myymisestä. Lehden oli perustanut hänen veljensä Gustaf Otto Wasenius, joka perusti myös ilmoituksessa mainitun, aikanaan tunnetun Waseniuksen kirjakaupan. (Se siirtyi myöhemmin Stockmann Oy:lle, joka lakkautti sen 1960-luvun lopussa.) A. J. Waseniuksen keräilyharrastuksesta ei valitettavasti näytä säilyneen lähempiä tietoja. Ilmoituksessa mainittu huutokauppa- luettelo lienee ollut käsinkirjoitettu, joten sitä tuskin on mahdollista enää löytää. Helsingissä ilmestyi tuolloin kaksi muutakin lehteä, Finlands Allmänna Tidning (jota A. J. Wasenius myös oli toimittanut) ja Helsingfors Morgonblad. Niissä raha- ja mitalikokoelman huutokaupasta ei ollut ilmoitusta ehkä sitä pidettiin tarpeettomana, sillä HT oli tuolloin maan johtava sanomalehti, kun taas ja FAT sisälsi etupäässä virallisia tiedonantoja. Tässä yhteydessä on kuitenkin kiinnostavaa todeta, että Helsingfors Tidningar julkaisi noihin aikoihin toisenkin rahoja koskevan ilmoituksen. Myytäväksi tarjotaan -otsikon alla mainittiin lauantaina (n:o 96): Suurempi rahakokoelma, koostuen kullasta, hopeasta ja kuparista, Rosenströmin talossa Kolmikulman torin varrella ylioppilas Ahlqvistilla; ostajille tiedotetaan että kokoelma on nähtävissä vain sunnuntaina aamup. Ilmoituksessa mainittu ylioppilas oli Gustaf Johan Ahlqvist ( ), joka myöhemmin toimi Suomen meriekipaasin alilääkärinä. Tässäkään tapauksessa ei kokoelmasta itsestään ole enempiä tietoja. Ahlqvist oli Virolahden kappalaisen poika ja tuolloin vasta 23-vuotias. Saattaa olla, ettei kokoelma ollut hänen omansa, vaan hän vain hoiti sen myymistä jonkun Helsingin ulkopuolella asuvan henkilön puolesta. Kolmikulman tori tunnetaan nykyään myös Dianapuistona. 122

11 Tuntemattomia esineitä Juha Ågren Mitä voi saada selville erästä metallisia prikkaa muistuttavia esineitä, joissa on kiinnostavia kaiverruksia mutta joiden alkuperästä tai käyttötarkoituksesta ei ole tietoa? Niitä on yhteensä 18, kaikki pyöreitä ja osassa reikä keskellä. On ilmeistä, että ne liittyvät Suomeen, sillä joihinkin niistä on kaiverrettu sana FIN ja kaikissa on Suomen rahaan viittaavia merkintöjä: 50 p, 1 mk tai 5 mk. Esineet olivat myynnissä joulukuussa 2012 London Coins -huutokaupassa 139, kohteen numero oli Huutokauppayhtiön sähköposteista ilmenee, että esineet ovat peräisin Englannista. L-merkinnällä varustettujen prikkojen materiaali muistuttaa silmämääräisesti messinkiä tai alumiinipronssia. Tämä materiaali esiintyy ainoastaan markka-arvoilla kaiverretuissa prikoissa, joissa ei ole reikää keskellä. Prikat, joissa on koodi 032, ovat kaksimetallisia siten, että syvennyskohdissa materiaali on kiilloton pronssisen ruskea; keskellä olevat reiät ovat niissä läpimitaltaan 6,5 mm. Loput esineet, joissa on erilaisia koodiyhdistelmiä, ovat kaksimetallisia siten, että keskiosan materiaalissa on punertava kuparia muistuttava kiilto; kaikissa on 5 mm:n reikä. Erilaisin koodein varustettujen kuparinkiiltoisten esineiden pinta on patinoitunut eri koodiyhdistelmissä eriasteisesti. Prikkojen taustan selvittämiseksi turvauduin tietoon Suomen vuoden 1921 kuparinikkelirahojen lyömisestä Birminghamin rahapajassa. Asiasta on kerrottu sekä Suo- men rahoja käsittelevissä kirjoissa että James O. Sweenyn teoksessa Birminghamin rahapajan historiasta. Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle osoitettu tiedustelu vahvisti myös olettamusta, että prikat voisivat olla Isossa Britanniassa valmistettuja, sillä niitä ei tunnistettu Suomessa tehdyiksi. Ralph Heatonin vuonna 1792 perustama metallialan yhtiö laajensi toimintansa rahanlyöntiin 1850 perustajan pojan Ralph Heaton II:n johtajakaudella. Yhtiön nimeksi on brittiläisessä kirjallisuudessa ja tiedotusvälineissä vakiintunut Birmingham Mint, vaikka se esimerkiksi 1920-luvulla oli virallisesti nimeltään The Mint (Birmingham) Limited. Vuonna 1851 se sai ensimmäisen tilauksen Royal Mintiltä ja samalla yksinoikeuden Royal Mintin ulkomaisten rahojen alihankkijana toimimiseen. Ralph Heaton II otti tällöin myös käyttöön H- merkinnän, joka löytyy Suomenkin rahoista H-kirjain oli pitkään Birminham Mintin tunnus. Vuonna 1912 Royal Mint myönsi King s Norton Metal Co. Ltd -yhtiölle oikeuden osallistua ulkomaisten rahojen valmistukseen. Useat pienemmätkin metallialan yritykset ovat myös osallistuneet rahojen valmistukseen. 1 Lähes monopolin ulkomaiden markkinoilla omannut Birmingham Mint menetti asemansa, kun Royal Mint sai luvan alkaa lyödä ulkomaisia rahoja vuonna Birmingham Mint jatkoi tosin sen alihankkijana, mutta rahojen osuus yrityksen toiminnassa 123

12 väheni. Lyötyään vuonna miljoonaa rahaa se löi 1924 enää 21 miljoonaa. 2 Vuonna 1965 Royal Mint, Birmingham Mint ja IMI, joka tunnettiin King s Nortonina ennen muihin yhtiöihin sulautumista, perustivat yhteenliittymän rahojen valmistamiseksi. Birmingham Mintillä oli määrätty osuus kaikista Royal Mintin ulkomaisista tilauksista. Se on kirjattu Royal Mintin vientirahojen toimituksiin, joten tarkkoja lukuja yhteenliittymän ajalta ei ole Birmingham Mintin osalta. 3 Sweeny julkaisi Birmingham Mintin historian 1980-luvulla. Rahapajan myöhemmistä vaiheista löytyy tietoa internetin numismaattisilta foorumeilta. Kerrotaan, että Birmingham Mint koki huippuhetkensä vuosituhannen vaihteessa, jolloin se Royal Mintin alihankkijana toimitti miljoonia yhden ja kahden euron rahoja EU-maille. Birmingham Mintin kaikkien aikojen arvokkain yksittäinen tilaus oli huhujen mukaan 45 miljoonan punnan arvoinen toimitus yhden ja kahden euron aihioita Saksan rahapajoille. Sen on myös väitetty lyöneen 50 miljoonaa 2 euron rahaa toiselle valtiolle. Näitä tietoja ei voi pitää luotettavina, koska internetsivuilla ei mainita lähteitä, ja Birmingham Mintin toimitukset tuona aikana on sisällytetty Royal Mintin kirjoihin. Alihankintasopimus lopetettiin yksipuolisesti vuonna Sen seurauksena Birmingham Mint nosti Royal Mintiä vastaan 5,4 miljoonan punnan vahingonkorvauskanteen. Birmingham Mint oli nyt menettänyt tärkeän osan liiketoiminnastaan, ja vuonna 2003 maailman vanhin yksityinen rahapaja teki konkurssin. Konkurssipesän hoitaja ilmoitti pian alkavansa myydä Birmingham Mintin omaisuutta. 4 Tämän brittiläisen numismatiikan historian kannalta merkittävän tapahtuman kautta päädymme suoraan tämän kirjoituksen aiheeseen. Erään internetfoorumin (24.carat.co.uk) mukaan vuoden 2003 jälkeen markkinoille alkoi ilmestyä harvinaisia eri maiden rahoja, joihin on kuulunut koerahoja sekä keskeytyneistä toimituksista peräisin olevia rahoja. Birmingham Mintin konkurssi on mahdollinen syy, miten näiden prikkojen kaltaiset esineet ovat päätyneet vapaille markkinoille. Konkurssipesän hoitajat ovat saattaneet pistää ne myyntiin muun irtaimiston kanssa. Intuitiivisesti voinee päätellä, että muista kansainvälisille asiakkaille rahoja lyöneistä tahoista esimerkiksi Royal Mint voidaan suoralta kädeltä sulkea pois. Olisi varmaankin tiedossa, jos Englannin valtion rahapaja olisi tehnyt Suomelle kolikoita. Royal Mintillä ei myös varmaankaan olisi ollut tarvetta myydä tällaista aineistoa, jos siellä olisi joskus tehty jonkinlaisia näytteitä suomalaiselle asiakkaalle. Englannissa on myös yksityinen Pobjoy Mint, joka on valmistanut rahoja ja poletteja asiakkaille ympäri maailman. Pikainen tiedustelu Pobjoy Mintiin sai tyhjentävän vastauksen: he eivät ole koskaan tehneet mitään suomalaiselle asiakkaalle. Joten takaisin Birmingham Mintin jäljille. On kuitenkin pakko ottaa huomioon seikka, joka sotii sitä vastaan, että esineet liittyisivät Birmingham Mintin lyömiin Suomen rahoihin. Birminghamissa tehtiin aikanaan 25 ja 50 pennin sekä 1 markan rahoja, mutta näiden esineiden arvomerkinnät ovat 50 p, 1 mk ja 5 mk. Vuonna 1921 ei vielä edes ollut 5 markan rahoja. Olisivatko nämä sitten poletteja, joita esimerkiksi sähköyhtiöt ja puhelinyhdistykset käyttivät? Jaettuani tietoa Rahakammion ja Birminghamin museon asiantuntijoiden kanssa, todennäköiseltä vaihtoehdolta alkoi vaikuttaa esineiden liittyminen rahanlyönnissä käytettyjen koneiden säätämiseen. Birminghamin museossa Dr David Symons totesi, ettei heillä ole mitään vastaavia esineitä Birmingham Mintiin liittyvässä kokoelmassa. Hän myös 124

13 vahvisti, ettei ensikäden tietoa ole saatavissa entisiltä Birmingham Mintin työntekijöiltä, sillä yhteydet heihin on menetetty sen jälkeen kun rahapaja meni konkurssiin. Suurena palveluksena Dr Symons antoi tietoa Birminghamin kirjaston arkistosta ja välitti tiedusteluni Birminghamissa pitkään vaikuttaneelle rahakauppiaalle David Vicelle, jolla on paljon kokemusta Birmingham Mintin aineistosta. Vicen mukaan ei ole kovin todennäköistä, että esineet liittyisivät Suomen rahojen lyömiseen Hän ei ollut koskaan nähnyt Birmingham Mintin yhteydessä vastaavia esineitä. Sen sijaan hän nosti esille Birmingham Mintin vuonna 1929 Suomeen tuottaman rahanlyöntikoneiston, joka mainitaan myös Suomen rahapajan historiassa. Alumiinipronssi oli otettu Suomessa käyttöön rahanlyönnissä 1928, kun oli tarve saada metallirahaa korvaamaan pikkuseteleitä. Pienet 5, 10 ja 20 markan setelit kuluivat nopeasti käytössä ja kävivät kalliiksi Suomen Pankille. Uusi 5 markan raha oli halkaisijaltaan 23 mm. Pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta markanrahojen halkaisijaksi tuli 21 mm entisen 24 mm sijaan, kun Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti oli kiinnittänyt huomiota siihen, että markan ja 5-markkasen tulisi olla helpommin erotettavissa toisistaan. Alumiinipronssirahojen valmistus aloitettiin vuoden 1928 lopussa. Tässä yhteydessä Birmingham Mintiltä tilattiin 1929 kaksipuolinen reunustamiskone ja leimauspuristin. Sweenyn kirjassa on listattu erilaisia rahojen lyömiseen ja reunustamiseen liittyviä laitteita: lever press, edge marking machine sekä milling machine. Asennus- ja muut työt tehtiin kesällä ja syksyllä Prikoissa olevat syvennykset vastaavat täsmälleen vuonna 1929 käytössä olleiden 50 pennin, 1 markan ja 5 markan rahojen kokoa. Ainoastaan kahdessa prikassa syvennykset ovat aavistuksen verran liian pienet (liite 1). Tarkka yhteensopivuus on tuskin sattumaa, joten voimme sulkea muut mahdolliset vaihtoehdot pois ja keskittyä vuoden 1929 konetilaukseen liittyvään materiaaliin. Seuraavaksi oli syytä yrittää hankkia lisätietoja Suomen rahapajan tilauksiin liittyvistä dokumenteista Birminghamin kirjaston arkistossa. Kaikista mahdollisuuksista oli nyt saatu rajatuksi varsin kapea tutkimuskenttä yhteen ainoaan arkistoon. Birminghamin kirjaston arkistossa on perusteellinen Coinage Quotation -niminen kirja, johon on koottu tiedot kaikista asiakkaille toimitetuista raha- ja aihioeristä vuosikymmenien saatossa. Vuoden 1929 Suomen rahojen tai niitä koskevien näytteiden puuttuminen toimitusluettelosta osoittaa prikkojen olleen aikanaan Birmingham Mintin omassa käytössä. Kirjaston luetteloihin on merkitty hyvät kuvaukset kunkin arkistoyksikön sisällöstä. Näin minun oli mahdollista paikantaa kaksi Birmingham Mintin työntekijän käsin kirjoittamaa muistilistaa tuotantoeristä vuodelta Listat eivät suoraan liity lontoolaisen huutokaupan kohteeseen, mutta niissä olevat merkinnät antavat vihjeitä prikoissa olevien kaiverrusten merkityksestä. Muistilapuissa on kolmenumeroisia koodeja eri työvaiheille ja operaattoreiden nimiä sekä myös koneiden nimiä, kuten Lane s Mill ja Tube Mill. Mill voi viitata metallin valssaukseen, jyrsimiseen tai rahojen syrjien lovittamiseen, joten muistilappujen yhteydessä voin ainoastaan puhua koneista kuvailematta mitä niillä tarkalleen tehtiin. Jos prikoissa olevat kirjaimet T, D ja L viittaavat tiettyihin koneisiin ja kolminumeroiset luvut ovat työvaiheita, se tukee teoriaa, jonka mukaan kirjaimet liittyvät metallieriin. T ja D -koneissa olisi siten valmistettu kaksimetallisia prikkoja joissa on reikä ja L-koneessa yksimetallisia prikkoja ilman reikää. Nämä selitykset kirjainkoodeille ovat oletuksia, koska juuri 125

14 kyseisiin prikkoihin liittyviä dokumentteja ei ole. Lisää koodinumeroihin liittyviä vihjeitä löytyi arkistossa olevasta käsin kirjoitetusta kustannuskirjasta, johon on merkitty aihioiden paksuudet 1920-luvun ajalla. Kaikissa 502-koodilla merkityissä prikoissa on luku 16. Metallin paksuutta tarkoittava merkintä 16 W.G. esiintyy säännöllisesti tuotantoerien yhteydessä kustannuskirjassa, joten prikkojen luvut 16 voivat osoittaa niiden metallierän paksuuden. 6 Englanniksi gauge tarkoittaa metallin paksuuden mittaria ja metallin paksuuden arvioiminen perustuu sen painoon, weight. Tutkimusta viimeistellessäni näin vastaavilla merkinnöillä varustettuja prikkoja tulevan myyntiin artikkelin julkaisemisen aikoihin London Coins -huutokaupassa numero 143. Tämänkertaisen erän prikoissa on kruunuihin liittyviä merkintöjä, joten ne voivat hyvinkin liittyä johonkin Pohjoismaahan. Suomen markka-arvoilla varustettujen prikkojen kannalta muiden maiden rahoihin liittyvät samankaltaiset esineet tukevat olettamusta, että ne ovat kansainvälisillä markkinoilla toimineen yhtiön valmistamia. Yhteenvetona voimme todeta, että tärkeimmät vihjeet prikkojen alkuperästä antavat niiden koko ja arvomerkinnät, jotka voidaan yhdistää Suomessa vuonna 1929 käytettyihin 50 pennin, 1 markan ja 5 markan rahoihin, sekä markkinoille ilmaantuneet muiden maiden rahoihin liittyvät samantyyppiset esineet. Nämä esineet viittaavat rahojen tuottamiseen kansainvälisille markkinoille, ja muissa lähteissä on myös dokumentoitu Birmingham Mintin Suomeen 1929 toimittamat koneet. Ei ole mitään todisteita siitä, että muut brittiläiset rahapajat olisivat saaneet tilauksia Suomesta, ja prikat tulivat markkinoille Birmingham Mintin tehtyä konkurssin Kaikki Birmingham Mintin tilaukset listaava Coin Quotation -kirja ei kuitenkaan mainitse mitään suomalaiselle asiakkaalle 1929 tehtyä raha- tai aihioerää. Esineiden ja arkistolähteiden perusteella Suomeen liittyvillä merkinnöillä varustetut prikat voidaan tulkita Birmingham Mintin testaus- tai esittelymateriaaliksi Rahapajan 1929 tekemän konetilauksen yhteydessä. Viitteet 1 Sweeny 1981, ix, 27, Sweeny, 1981, Sweeny 1981, bbc.co.uk ; bbc.co.uk ; bbc.co.uk Kuusi, 1964, 57; Sweeny 1981, 78; Talvio 1989, MS 1623/19.6, Birmingham Mintin arkisto. Lähteet ja kirjallisuus Birmingham Mintin arkisto. Library of Birmingham Archives and Heritage, Birmingham. Kunnas, Hilkka 1986: Kansakunnan omaisuutta. Suomen Pankki Helsinki. Kuusi, Sakari 1964: Suomen Rahapaja Helsinki. Kuusterä, Antti ja Tarkka, Juha 2011: Suomen Pankki 200 vuotta I. Helsinki. Sweeny, James O. 1981: A Numismatic History of the Birmingham Mint. Birmingham. Talvio, Tuukka 1989: Suomen Rahapaja 125 vuotta: Historiaa ja nykypäivää. Helsinki. Talvio, Tuukka 1993: Suomen rahat. 2. p. Helsinki. Internet: bbc.co.uk Royal Mint faces 5.4m damages claim. bbc.co.uk Birmingham Mint goes bust. bbc.co.uk Birmingham Mint closes its doors 126

15 LIITE: esineiden merkinnät ja mitat Ulkoreuna ø Sisennys ø 50 p 032 P D mm 21 mm 502 M 16 D ++ 25,5 mm 21,5 mm 502 M 16 T + 25 mm 21 mm 502 M 16 T mm 21 mm 502 M 16 T - 25 mm 21 mm 502 P 16 T mm 21 mm 502 P 16 D + 25 mm 21 mm 502 P 16 D - 25 mm``` 21 mm 1 mk 032 P D - 24 mm 19 mm 502 P 16 T + 24 mm 19 mm 502 P 16 D mm 18,5 mm 502 P 16 D - 24 mm 18,5 mm FIN M D mm 18 mm FIN MP Ny L mm 18,5 mm 5 mk 032 P D mm 22,5 mm 502 P 16 D ++ 26,5 mm 23 mm L mm 23 mm FIN M 25 mm 19 mm Koodilla 032 varustettujen esineiden keskiosan aukko 6,5 mm Koodeilla T ja D varustettujen esineiden keskiosan aukko 5 mm Seuraava numero Numeroon 1/2014 tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä, mieluiten sähköpostilla pp.inet.fi). Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: In her three earlier articles this year, Frida Ehrnsten has presented the coin finds from Finland s three major medieval castles. In this issue she writes on the coin finds from six minor castles, including three hillforts. Tuukka Talvio comments on a coin auction in Helsinki in The collection of coins and medals had belonged to Adolf Johan Wasenius ( ), a civil servant also known as a journalist. What exactly was sold is not known, but it appears to be the earliest recorded sale of its kind in Finland. Juha Ågren writes on Uknown objects, a series of 18 metal roundels which apparently can be connected with the coining presses ordered by the Mint of Finland from the Birmingham Mint in This issue also gives information about the festivities planned for the centenary of the Finnish Numismatic Society in May

16 388. H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 23. päivänä marraskuuta 2013 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen den 23 november 2013 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet. 23-e 2013 Aleksanterinkatu 12 A o A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 23rd of November The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction. T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N - W E L C O M E

17 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E., Hinnasto ja taustatietoja Suomen rahoista No 7, Helsinki 1978 Borg E., Rahan väärti, Jyväskylä Sid. Pasanen J., Rahakirja, Helsinki Sid Borg E., Rahan väärti, Jyväskylä Sid Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos. Sid., 70 ilman kansipaperia 4 Hallberg, M., Minnespenningar öfver enskilda personer födda eller verksamma i Finland, del I, Helsingfors Nid. Boström, H.J., Suomen muistorahat osa I henkilömitalit ja osa II tapahtumamitalit. Helsinki 1932 ja Nid., uuden veroiset 40 5 Kuusi S., Soiniemi A., Voionmaa J., Suomen rahapaja , Helsinki Sid., ei kansipaperia Pasanen J., Rahakirja, Helsinki Sid., ei kansipaperia Selinheimo O.K., Rahatieteen opas, Helsinki Nid. Talvio T., Suomen rahat, Helsinki Sid., ei kansipaperia 30 6 Ryciny Pienie dzy Polskich nieobie tych dziełem Ignacego 60 Zago rskiego o Monetach dawnej Polski 1858 r. ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS Greece 7 Sicily. Akragas B.C. Trias. S 1023 AE 1? Sicily. Syracuse, Hieron II, B.C., AE 27. S 1221 AE Argolis. Argos B.C. AR Hemidrachm, 2,17 g. S 2797 var. scratches 10 Miletos late 6th century. Electron 1/12 stater, 1,17 g. Electron S 3532 var., comp. J.P. Rosen 581. Scarce 11 Mysia. Kyzikos B.C. AR Hemiobol, 0,26 g, S 3851 var., slightly corroded 12 The Macedonian Kingdom. Alexander III, the Great, B.C. Drachm, 4,11 g. S 6730 var. AR The Ptolemaic Kingdom of Egypt. AE Ptolemaios II, B.C., AE 15, Kyrenaica. S 7788A 14 The Ptolemaic Kingdom of Egypt. AE Ptolemaios V, B.C., AE 24. S 7878

18 15 Greek and greek imperial bronze coins c. 319 BC AD, 8 coins in all (contains the Ptolemaic Kingdom of Egypt. Ptolemaios V B.C.. AE 26. S 7880, Judaea. M. Ambibulus 9-12 AD, AE 17. S GIC 5607) AE 1? ,5 Rome, Republic 16 Victoriatus BC. S 50 AR 1+/1? P. Cornelius Sulla, 151 BC, Denarius. S 84 AR M. Baebius Q.f. Tampilus, 137 B.C. Denarius. S 113 AR M. Cipius M.f., 115/114 B.C. Denarius. S 166 AR 1-1+/ Anonymous, 86 B.C., Denarius. S 266 AR 1-1+/ ,5 Rome, Empire 21 Vespasianus, Denarius, Rome A.D. 76. S 2287 var. AR Vespasianus, Denarius, Rome A.D. 75. S 2301 AR 1? Domitianus, Denarius, Rome A.D. 80. S 2675 AR Antoninus Pius, and Marcus Aurelius. AE 1 70 Sestertius, Rome A.D S 4526, slightly corroded 25 Commodus, Sestertius, Rome A.D AE S 5815 var., minor planchet defects 26 Caracalla, Denarius, Rome A.D AR 1+-01/1+ 25 S 6909 var., RIC Gordianus III, Antoninianus, Rome A.D AR S Gordianus III, Antoninianus. Uncertain eastern mint, possibly Antioch A.D S 8659 AR Gordianus III, Sestertius. Rome, A.D AE S Hostilianus, 251. Sestertius, Rome AE 1 40 S 9574, green patina 31 Salonina, Tetradrachm, Alexandria S 10711, verdigris Aurelianus, Tetradrachm, Alexandria S AE 1, Valerianus, Antoninianus, Cologne Billon 1-1+/1 15 S 10731

19 33 Diocletianus, Radiate, Heraclea S Licinius II, Follis, Cyzicus S Constantinus I, The Great, Follis, Ticinum S Constantinus I, The Great, Centenionalis, Antioch S Billon 1? ,5 The Byzantine Empire 34 Anastasius, Follis. S 19 Justinus I, Follis. S 62 Justinus I, Follis. S 63 Justinianus I, Follis. S 158 Constans II, Follis. S 1001 AE Justinianus I, Follis, Antioch (Theoupolis), AE regnal year XXGII, off. A. S ,5 Islamic coins 36 Omayyads. Hisham AH ( BC). Dirhem, Wasit 123. Mitch 61 Abbasids. Harun al Rashid AH ( BC). Dirhem, Madinat al Salam 192. Mitch 179 AR 1, Ayyubids. Al Kamil Mohammed ibn Al Adil AR, AE 1? AH ( AD). Dirhem. Mitch 831 var. Mamlukes. Al Nasir Nasir al din Hasan , AH. Fals, Damascus. Mitch 1172 var. 37,5 RUOTSIN METALLIRAHAT SVENSKA MYNT COINS OF SWEDEN 37,6 Gustav Vasa 38 Örtug utan årtal ( ), Stockholm. SM 57, kantförluster AR 1? 15 38,5 Erik XIV öre (klipping) SM 48, något rengjord AR ,5 Johan III 40 2 öre SM 62 AR 1? ½ öre SM 91, något ärg AR ,5 Gustav II Adolf 42 4 mark SM 48, varit hängd AR Fyrk (klipping) 162?, Säter, 6,86 g. SM 106, AE 1?/ slagen på litet ämne 43,5 Kristina 44 Taler 1640, Pommern, 28,64 g. SB 12 var. "POMERA", AR obet. plantsfel

20 45 Öre 1644, Avesta. SM 109b. R AE Öre 1646, Avesta. SM 111, något ärg AE Öre 1650, Avesta. SM 115, AE åtsidan obet. korroderad, kantex. 47,5 Karl X Gustav 48 Taler 1655, Pommern, 28,70 g. SB 36, var. "POMER" AR ,5 Karl XI 49 4 mark SM 83 AR ,5 Ulrika Eleonora 50 2 mark SM 6, fläckig AR mark 1719 Kastmynt för drottningens kröning Tenn SM 11a. Avslag i tenn, något bucklig 51,5 Fredrik I 52 2 mark 1720 Kastmynt för konungens kröning AE SM 180a. Avslag i brons 53 Daler SM 1743, Avesta. PLÅTMYNT. SM 264, 767 g AE Daler SM 1747, Avesta. PLÅTMYNT. SM 268, 770 g AE 1? ½ daler SM 1741, Avesta. PLÅTMYNT. SM 262, 363 g AE öre SM SM 313a AE ,5 Gustav III 57 Riksdaler SM 43 AR 1-1+/ Riksdaler SM 44 AR 1+/ Riksdaler SM 47a AR Riksdaler SM 48 AR /3 riksdaler 1777, SM 61, 62 AR /3 riksdaler SM 63, repor AR 1-1+, /6 riksdaler SM 79 62,5 Oskar II kronor 1876, 89, 90, 98. SM 5, 16, 17, 19, totalt 4 ex. AU kronor SM 25a AU ,5 Carl XIV Gustaf kronor Kungliga Slottet 250 år. AU KM 912 (12,00 g,.900), etui kronor Nya Sveriges Delaware. KM 868, 1000 kronor VM Ishockey. KM 870, 1000 kronor Gustav III. KM 880, 1000 kronor Kalmarunionen. KM 891, totalt 4 ex. ( à 5,80 g,.900) AU kronor Åtsidan / frånsidan upp- och nedåt, AE o Sällsynt

Suomen Numismaattinen Yhdistys 388-23.11.2013

Suomen Numismaattinen Yhdistys 388-23.11.2013 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E., Hinnasto ja taustatietoja Suomen rahoista No 7, Helsinki 1978 Borg E., Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. Pasanen J., Rahakirja, Helsinki 1968. Sid. 30

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 391-06.09.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 391-06.09.2014 0,5 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 0,7 Greece 1 Sicily. Kentoripai. AE 1?-1 20 Hemilitron, after 241 B.C. 8,11 g. S 1082, dark green patina 2 Sicily. Messana. 220-200 B.C. Pentonkion. 11,89 g.

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 386-27.04.2013

Suomen Numismaattinen Yhdistys 386-27.04.2013 0 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS Greece 1 Thrace. Maroneia 400-350 B.C. AE 01 15 AE 15. S 1636. Nice specimen 2 Pontos. Amisos 120-60 B.C. AE 1+-01, 1 20 AE 20, AE 18. S 3643, 3647 3 Persian

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 383 01.09.2012

Suomen Numismaattinen Yhdistys 383 01.09.2012 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Aiken Banks F., Coins of Bible Days, New York 1955 Jenkins G.K., Ancient Greek Coins, London 1990 Reifenberg A., Ancient Jewish Coins, Jerusalem 1988 Sayles W.G., Classical

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 384 24.11.2012

Suomen Numismaattinen Yhdistys 384 24.11.2012 Greece Suomen Numismaattinen Yhdistys 384 24.11.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 1 Calabria. Taras 272-235 B.C. Didrachm, 6,41 g S 374 var. 2 Achaean

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 393-07.02.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 393-07.02.2015 0,5,5 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 0,7 Greece 1 Olbia. AE dolphin, 27 mm, 1,53 g. S 1684 AE 1?-1 50 2 Lydia. Siglos c. 450-330 B.C. 5,50 g. S 4683 AR

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 397-13.02.2016

Suomen Numismaattinen Yhdistys 397-13.02.2016 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E, Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. 30 Mönkäre, Hammar, Sali, Allekirjoituksien viidakossa, 1987. Nid. 1,5 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 387-07.09.2013

Suomen Numismaattinen Yhdistys 387-07.09.2013 0 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Borg E, Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. 25 2 Bruun P., The Constantinian Coins of Arelate, Helsinki 1953 Casey P.J., Roman Coinage in Britain, Haverfordwest 1988

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 392-22.11.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 392-22.11.2014 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Mönkäre, Hammar, Sali, Allekirjoituksien viidakossa, 1987. Nid. Paatela, J., Treasures of Finnish Paper Money. Helsinki 1980. Nid. Pasanen J., Tilapäiset maksuvälineet

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 395-5.09.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 395-5.09.2015 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Brekke B.F., The Copper Coinage of Imperial Russia 1700-1917. Malmö 1977 Chernetsov A,V., Types on Russian coins of the XIV and XV centuries. Oxford 1983 Kardakoff

Lisätiedot

9.4.2011. 2. Boström H.J., Suomen Muistorahat I-II, Helsingfors 1932, 36. Sid. Selinheimo O.K., Rahatieteen opas, Helsinki 1948. Nid.

9.4.2011. 2. Boström H.J., Suomen Muistorahat I-II, Helsingfors 1932, 36. Sid. Selinheimo O.K., Rahatieteen opas, Helsinki 1948. Nid. 9.4.2011 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Borg E., Rahan väärti Jyväskylä 1980. Sid. Borgin hinnasto n:o 7 1978 (sisältää kopeekka- ja rupla-arvoisten setelien esiintymistilaston) 30 2. Boström H.J.,

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 396-21.11.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 396-21.11.2015 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Ahlström, B., Almer, Y., Hemmingson, B., Sveriges mynt 1521-1977, Stockholm 1976 Ahlström, B., Almer, Y., Jonsson, K., Sveriges besittningsmynt. Stockholm 1980

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 394-25.04.2015

Suomen Numismaattinen Yhdistys 394-25.04.2015 0,5 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1 Bates M., Buttrey T.V., Johnston A., MacKenzie K.M., Greek, Roman and islamic coins from Sardis. Harward University Press 1981 Dolley M., Anglo-Saxon Pennies (The

Lisätiedot

5.9.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE

5.9.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 5.9.2009 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Tudeer L.O.Th., Die Tetradrachmenprägung von Syrakus, Berlin 1913. Nid. Scarce 50 2. Bruun P., The Constantinian coinage of Arelate, SMYA LII:2, Helsinki

Lisätiedot

21.4.2012. 1. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos Helsinki 1976. Sid. Talvio T., The coins and banknotes of Finland Vammala 1987. Sid.

21.4.2012. 1. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos Helsinki 1976. Sid. Talvio T., The coins and banknotes of Finland Vammala 1987. Sid. 21.4.2012 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 2. painos Helsinki 1976. Sid. Talvio T., The coins and banknotes of Finland Vammala 1987. Sid. 100 ANTIIKIN JA KESKIAJAN

Lisätiedot

10.9.2011 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS

10.9.2011 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 10.9.2011 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS Greece 1. Hispania Ulterior. Carmo 200-1 B.C. AE 32 (As) S -, SNG Cop 139 1? AE 25 2. Sicily. Syracuse 317-289 B.C. Stater, 8,05 g S 975, scratched 1/1?

Lisätiedot

3.12.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

3.12.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 3.12.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Greece 1. Spain. Castulo 100-1 B.C. AE 23 SNG Cop 218 1?-1 AE 20 2. Bruttium. Kroton 510-480 B.C. Stater, 7,37

Lisätiedot

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 5.2.2011 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Rome, Empire 1. Nerva, 96-98 Denarius, Rome A.D. 97 S 3020 var., RIC 14, minor scratches 1 AR 60 2. Trajanus, 98-117

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 389-08.02.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 389-08.02.2014 0,5 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 0,75 Greece 1 Calabria. Taras 334-302 B.C. Litra. 0,67 g. S 355 AR 1+ 25 2 Lucania. Heracleia c. 433-380 B.C. Diobol. 1,13 g. S 386 AR 1?-1/1 30 3 Lucania.

Lisätiedot

13.11.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE

13.11.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 13.11.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Antellin rahakokoelman ruotsalaisten rahojen luettelo III (Juhana III:n - Kustaa II Adolfin rahat) + kuvataulut, Helsinki 1936. Nid., siisti, mutta vikoja

Lisätiedot

11.2.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

11.2.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 11.2.2012 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Greece 1. Thrace. Koson, mid- 1 st cent. B.C. Stater, 8,61 g S 1733 1+-01 AU 400 2. Euboia. Histiaia 250-146 B.C.

Lisätiedot

13.2.2010 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS

13.2.2010 ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKA OCH MEDELTIDA MYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS 13.2.2010 KIRJALLISUUS LITTERATUR LITERATURE 1. Borg E., Rahan väärti, Jyväskylä 1980. Sid. 20 2. Borg E., Suomessa käytetyt rahat, 1. painos, Helsinki 1976. Nid., käytetty kirjastokappale 40 ANTIIKIN

Lisätiedot

Suomen Numismaattinen Yhdistys 390-26.04.2014

Suomen Numismaattinen Yhdistys 390-26.04.2014 0,5 ANTIIKIN RAHAT ANTIKA MYNT ANCIENT COINS 0,75 Greece 1 Syracuse. Hiketas 288-279 B.C. AE 24. 12,01 g. AE 1-1+ 20 S 1209, green patina 2 Thrace. Cherronesos 400-350 B.C. Hemidrachm, AR 1-1+ 25 2,40

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Antellin kokoelman aarteita näytteillä Rahakammiossa 24.5. alkaen. Huhtikuu 2/2014 Kutsu kevätkokoukseen Juhlavuoden asioita Suomen setelikanta

Lisätiedot

Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa

Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa Petteri Järvi Käsitteenä termi numismatiikka lienee tuttu kaikille museoalan ihmisille ja alaa opiskeleville. Mitä numismatiikka varsinaisesti

Lisätiedot

H U U T O K A U P P A 375 A U K T I O N

H U U T O K A U P P A 375 A U K T I O N H U U T O K A U P P A 375 Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 4. päivänä syyskuuta 2010 klo 12.00 Helsingissä. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo 10.30 alkaen. A U K

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP.

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP. 1 markka 1870 Tämä artikkeli on eräänlainen täydentävä jatko-osa Hannu Männistön Numismaattisessa aikakauslehdessä 3/1993 julkaisemaan artikkeliin Markat 1864 1915 keräilykohteina. Varsinkin rahojen alkuvaiheiden

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837

KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837 KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837 e-mail ekman@elisanet.fi www.ekman.fi HUUTOKAUPPASÄÄNNÖT Tarjoushuutokauppaan

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Taalereita Kansallismuseossa, ks. s. 43. Huhtikuu 2/2013 Kutsu kevätkokoukseen Olavinlinnan rahalöydöt Konferenssi Pietarissa Tukholman ja Uppsalan

Lisätiedot

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe kilta toukokuu 2016 Kirjallisuus 1 Scripta varia numismatico Tuukka Talvio sexagenario dedicata (Talvion 60-vuotisjuhlakirja), 30 artikkelia, 346 s, kuv, sid, 2008 oiva lahjakirja ulkom. keräilijäystävälle

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Vuoden 1840 rahat, ks. s. 81. Syyskuu 3/2013 Turun linnan rahalöydöt Vuoden 1840 rahat Ravintoloitsija Carl Åströmin poletit SNY:n vuosikertomus

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift H. F. Antell (1847 1893) Helmikuu 1/2013 H. F. Antellin aukio Hämeen linnan rahalöydöt Setelinsuunnittelukilpailu 1907 Sisällysluettelo 2012 385.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen. WÄRTSILÄ OYJ ABP:N Aika: klo 15.00 16.37 Paikka: Messukeskuksen kongressisiipi, Helsinki Läsnä: Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki.

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (5) BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika ja paikka tiistai klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

RUOTSIN SETELIT 1874-

RUOTSIN SETELIT 1874- RUOTSIN SETELIT 1874- (desimaalijärjestelmän voimaantulon jälkeen) Tämä esitelmä ei pyri olemaan mitenkään kattava esitelmä Ruotsin setelien historiaan. Tarkoitus on antaa pintapuolinen kuva siitä, millaisia

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Säännöt Rekisterinumero 25.275 Seuran nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry, Föreningen för

Lisätiedot

HELSINGIN SANOMAT - MYYNTI JA MARKKINOINTI Arkistoluettelo

HELSINGIN SANOMAT - MYYNTI JA MARKKINOINTI Arkistoluettelo HELSINGIN SANOMAT - MYYNTI JA MARKKINOINTI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO D Henkilöstö Db Henkilöstö ja toimirekisterit 1 H Myynti ja markkinointi Ha Markkinoinnin suunnittelua, kehittäminen ja seuranta

Lisätiedot

32. 50p 1871 3 5.00 33. 50p 1872 3 6.00 34. 50p 1874 2-3 3.70 35. 50p 1889 3-4 3.50 36. 50p 1891 3 2.60 37. 50p 1892 3-4 2.40 38. 50p 1893 4 2.80 39.

32. 50p 1871 3 5.00 33. 50p 1872 3 6.00 34. 50p 1874 2-3 3.70 35. 50p 1889 3-4 3.50 36. 50p 1891 3 2.60 37. 50p 1892 3-4 2.40 38. 50p 1893 4 2.80 39. Etelä-Pohjanmaan Numismaattinen kerho järjestää rahahuutokaupan no: 201 Lapuan Nuorisotalolla sunnuntaina 22.2.Kohteet ovat esillä klo 12.00. Huutokauppa alkaa klo 13.00. Huutokauppaa koskevat tarjoukset

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 20.8.2015

SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 20.8.2015 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 2/2015 SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 20.8.2015 AIKA: 20.8.2015 alkaen klo. 10:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite

Lisätiedot

ASPO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (7) 7.4.2016, klo 10.00 Scandic Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki.

ASPO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (7) 7.4.2016, klo 10.00 Scandic Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki. ASPO OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (7) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika ja paikka Läsnä 7.4.2016, klo 10.00 Scandic Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki. Kokouksessa olivat

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2013 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 AIKA: alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Kirjallisuus, osakekirjat, muuta

Kirjallisuus, osakekirjat, muuta Oulun Numismaattinen Kerho järjestää yhdessä Suomen Numismaatikkoliiton kanssa huutokaupan Oulussa, hotelli Lasaretissa, Kasarmintie 13, 90100 Oulu. Huutokauppa alkaa lauantaina 25.10.2008 klo 14.00 ja

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Maanantai 21.3.2016, klo 13.00. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Maanantai 21.3.2016, klo 13.00. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (7) KEMIRA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2016 Aika: Paikka: Läsnä: Maanantai 21.3.2016, klo 13.00 Scandic Marina Congress Center, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2015 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015 AIKA: 8.4.2015 alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Marraskuu 4/2012 Uusi ansiomitali Päällepainamien käyttö seteleissä Pietari Suuren partaveromerkit 384. huutokauppa Balderin salissa 24.11. SUOMEN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012. Digia uudistuu ja kansainvälistyy. Digian Vuosikertomus 2012 on verkossa osoitteessa vuosikertomus2012.digia.

Vuosikertomus 2012. Digia uudistuu ja kansainvälistyy. Digian Vuosikertomus 2012 on verkossa osoitteessa vuosikertomus2012.digia. Digia uudistuu ja kansainvälistyy Digian Vuosikertomus 2012 on verkossa osoitteessa vuosikertomus2012.digia.com Sisällysluettelo Sijoittajatieto Tietoja osakkeenomistajille Osaketietoa Toimipaikat 1 3

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 1/2007

KULTAKLUBIN UUTISET 1/2007 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2006 n. 170. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

SFO:n voimassa olevat säännöt. SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt. säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka

SFO:n voimassa olevat säännöt. SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt. säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka SFO:n voimassa olevat säännöt SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Fysiikanopiskelijat ry, ruotsiksi Finlands

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Rahoja kirkoista (ks. s. 40) Huhtikuu 2/2012 Suomen kirkkojen rahalöydöt Seteleistä: 1000 mk 1941 Litt. E ja 1922 Litt. D Kellarimestari Zetterströmin

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot