Energiankulutusjakauma 2011 Yht. 2,94 milj.euroa

Transkriptio

1 1 (10) Jyrki Lappi / JL Kaarinan kaupungin energia- ja ilmastostrategia Kaupungin energian kulutuksen nykytila Kaarinan kaupungilla energian käyttö painottuu ensisijaisesti kaupungin omistamiin rakennuksiin. Vähäisessä määrin energiaa kuluu ajoneuvojen ja työkoneiden käytössä sekä katuvalaistuksessa. Kaarinan kaupungin energiakustannukset ovat olleet vuonna 2011 ilman kaukolämpölaitosta 2,94 milj. euroa. Energiankulutus on euromääräisesti jakautunut eri tuotantomuodoille ja lajeille seuraavasti: Autojen ja koneiden polttoaineet 4 % Energiankulutusjakauma 2011 Yht. 2,94 milj.euroa Sähkö 46 % Kaukolämpö 36 % Lämmitysöljy 14 % Kaavio 1: Kaupungin energiankustannusten jakauma Energiakustannukset euroina Kaukolämpö Lämmitysöljy Autojen ja koneiden polttoaineet Sähkö 0 1 Kaavio 2: Energiakustannukset lajeittain Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) KAARINA KAARINA (02) (Faksi)

2 2 (10) Sähkön kulutusjakauma 2011 Yht. 1,37 milj. euroa katuvalaistus 15 % vesihuolto 5 % muut rakennukset 56 % sähkölämmit teiset rakennukset 24 % Kaavio 3: Sähkön kulutuksen jakauma n. 13 GWH/v. Kiinteistöjen energiankulutus Kaupungin omistamien kiinteistöjen ominaiskulutukset vaihtelevat runsaasti. Energiatehokkaimpien opetuskiinteistöjen ominaiskustannus on n. 1,20 /rm3, kun vastaavien heikoimpien ominaiskustannukset ovat n. 3,00-6,00 /rm3. Päiväkotikiinteistöissä ominaiskustannukset vaihtelevat Piispalähteen päiväkodin valmistuttua n. 1,20-6,40 /rm3 välillä. Rakennusten teknisissä ominaisuuksissa on merkittäviä eroja niin vaipan kuin talotekniikankin osalta. Keskimääräiset ominaiskulutukset kiinteistöryhmittäin kwh/rm3 on esitetty oheisessa kaaviossa. Liitteenä on esitetty kaupungin rakennuskannan energiakustannukset /rm3 rakennuksittain.

3 3 (10) Kaavio 4: Rakennusten ominaiskulutukset kwh/rm3/v. Energian hankinta ja tuotanto Kaarinan kaupunki hankkii kaiken käyttämänsä energian kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. Kaupungilla on myös Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n omistusosuuden kautta omaa sähkön tuotantoa n. 30 GWh vuodessa, mutta se myydään markkinoille ja oma käyttösähkö ostetaan erikseen. TSME:n tuotanto on n. kaksinkertainen kaupungin omaan käyttöön (13 GWh/v.) nähden. Kaupunki on hankkinut sähköenergian viimeisten vuosien aikana Oulun Sähkömyynti Oy:ltä. Kaupunki ei ole edellyttänyt sähkön hankinnassaan pelkästään uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa sähköntuotantoa. Kaupunki omistaa oman kaukolämpölaitoksen, mutta on vuokrannut sen Turku Energialle vuoden 2026 loppuun saakka ulottuvalla sopimuksella. Täten kaupunki ostaa myös kaukolämmön Turku Energialta. Energian keskihinnat vuosina 2010 ja 2011 ilmenevät alla olevasta taulukosta. Vuoden 2012 alusta lukien kaukolämmön keskihinta on laskenut Turku Energialle siirtymisen perusteella n. 20 %.

4 4 (10) Energian keskihinta ,00 100,00 80,00 60, ,00 20,00 0,00 Kaukolämpö Lämmitysöljy Sähkö Kaavio 4: Energian keskihinta vuosina Ilmastonmuutos Suomessa Muutoksesta on esitetty useita arvioita. Se voi pahimmillaan aiheuttaa esim. seu raavia asioita: Ilman keskilämpötila nousee 4-8 astetta vuoteen 2080 mennessä muutoksia lumipeitteen ja meren/järvien jääpeitteen kestoajoissa ja meriveden lämpötiloissa, talvet lämpenevät enemmän kuin kesät (jopa + 7 astetta) suuret sademäärän muutokset, % vuoteen 2080 mennessä ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa. Ilmastonmuutos aiheutuu lisääntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä ja nämä puolestaan aiheutuvat esim. energian kulutuksen kasvusta mm. liikenteessä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Trendin muuttamiseksi tarvitaan enemmän uusiutuvia polttoaineita hyödyntäviä laitoksia tai ratkaisuja ja panostusta joukkoliikenteen kehittämiseen tai liikennetarpeen vähentämiseen. Lisäksi tarvitaan päästöjen vähentämistä ja energian kulutuksen hillintää.

5 5 (10) Päästö- ja ilmastotavoitteet EU:n asettamana tavoitteena on päästöjen vähentäminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Saavuttaakseen EU:n tavoitteen, Suomen hallitus laati vuonna 2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (VN, 2008). Strategian mukaan maamme päästöt vuonna 2020 olisivat noin 20 prosenttia vuoden 1990 tasoa korkeammalla, mikäli uusia ilmastopoliittisia toimenpiteitä ei tehdä. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vaikka Suomen tavoitteet onkin asetettu valtakunnan tasolla, niin varsinainen työ niiden saavuttamiseksi tehdään kuntatasolla. Suomessa on nykyään noin 80 kuntaa mukana CO2 raporttipalvelun piirissä ja niiden asukasluku on noin 3,6 miljoonaa. Kymmenesosalla kuntia (Kuntaliiton kysely v. 2009) on päästövähennystavoite asetettu. Tavoitteita on asetettu mm. seuraavilla tavoilla: - 40 % päästövähennys v mennessä vuoteen 1990 verrattuna, - 25 % päästövähennys 2012 mennessä vuoteen 2002 verrattuna. - (tavoitetaso päästöissä) 4,3 tonnia CO 2 -ekv. asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä (Espoo), - Tavoitteena "hiilineutraalikunta" kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Noin 80 % vähennystavoite hiilidioksidipäästöissä. (Kuhmoinen) - Vuoteen 2020 mennessä - 40 % vuoden 1990 tasosta. (Kuopio) - Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vuoden 1990 tasolla, kaupungin uudessa strategiassa on tavoitteena - 50 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. (Lahti) Varsinais-Suomessa on valmistunut v laajapohjaisen valmistelun tuloksena Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia Työn tuloksena on syntynyt yhteinen visio ja merkittävä joukko tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiavisio on seuraava: - Vuonna 2020 Varsinais-Suomi on saavuttanut kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet ja on matkalla kohti hiilineutraliutta. - Toimintatavat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ovat muuttuneet tukemaan hiilineutraaliuden tavoitteita, ja tällä on myönteinen vaikutus maakunnan elinkeinoelämään. Varsinais-Suomi ei ole energiavaroiltaan omavarainen. Vuonna 2007 fossiilisten polttoaineiden osuus oli 88 prosenttia ja uusiutuvien osuus oli vain 12 prosenttia. Eri sektoreiden keskeinen yhdistävä tavoite on fossiilisten polttoaineiden osuuden vähentäminen energiantuotannossa 60 prosenttiin, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja yhdyskuntarakenteen ohjaaminen joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta.

6 6 (10) Kaarinan päästötilanne Kaupunki on mukana valtakunnallisessa CO2-raportoinnissa. Raportissa on koottu yhteen sekä Kaarinan että muiden mukana olevien kuntien alueen koko energiankäyttö ja laskettu niistä aiheutuvat CO2-päästöt. Kaarinan päästöt ovat vertailukuntiin nähden lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Tieliikenteen päästöt alittavat valtakunnallisen keskiarvon ja lämmityksen päästöt ylittävät sen. Raportti Kaarinan osalta ja valtakunnalliset vertailut ovat liitteenä. Kaarinan kaupungin päästöt olivat v eri sektoreilla t CO 2 -ekv. ja asukasta kohti lasketut päästöt olivat 6,5 t CO 2 -ekv. Päästöt kasvoivat vuodessa noin 10 %. Toisaalta kaupungin päästöt ovat olleet jälkikäteen esitetyn arvion mukaan noin 10 % pienemmät vuonna 1990 kuin v Vuoden 2010 päästöt olivat t CO 2 -ekv. ilman teollisuuden päästöjä ja asukaskohtaiset päästöt ovat noin 7,0 t CO 2 - ekv. Kaavio 5: CO2-raportissa mukana olevien asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2010 ilman teollisuutta Päästöt ovat keskimäärin suuremmat niissä kunnissa, joissa kaukolämpö tuotetaan joko turpeella tai kivihiilellä. Kaarinan ongelma on nimenomaan kivihiilellä tuotettu kaukolämpö ja kokonaisuuden kannalta myös liikenne. Kaarinan liikenteen päästöihin lasketaan mukaan kaikki alueen läpi kulkeva liikenne, josta syystä vaikutusmahdollisuudet kaikkiin liikenteen päästöihin ovat vähäiset. Päästömäärien kasvu Kaarinassa on edellä olevien tietojen perusteella valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden vastainen.

7 7 (10) Energiastrategiset linjaukset Kaukolämpötoiminnan kehittäminen Kaukolämmön tuotannon näkökulmasta linjauksia on erittäin vaikea tehdä pidemmällä aikavälillä, koska tekniiikan kehitystä on erittäin vaikea arvioita. Tässä vaiheessa on parempi laatia suunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle eli vuoteen 2016 saakka. Suunnittelu on lähinnä linjausta niiden asioiden osalta, joilla Kaarina pyrkii takaamaan omistamansa lämpölaitoksen toiminnan myös tulevaisuudessa erityisesti vuokra-ajan päättymisen jälkeen Seuraavan viiden vuoden aikana luodaan kaavalliset edellytykset oman lämpölaitoksen toteuttamiseen - Krossin asemakaavan laajentamisen yhteydessä luodaan mahdollisuudet yhden biolämpölaitoksen toteuttamiseen, jonka avulla nykyinen Kaarinan alueen kaukolämmön kulutus voidaan tarvittaessa tyydyttää. Vuoteen 2016 saakka kaikki kaupungin kiinteistöt liitetään kaukolämpöverkkoon niillä alueilla, joilla verkko on kohtuullisella etäisyydellä. Kerrostaloalueet pyritään ohjaamaan jatkossakin kaukolämpöön. Toteutetaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät estä jatkossa uusien energiamuotojen käyttöä. Kaukolämpötoimintaa pyritään laajentamaan alueille, joilla nähdään selkeätä kulutuspotentiaalia. Alueet on esitetty liitekartoilla. Liite 1. Uusiutuvien energioiden käytön lisääminen Tuulivoiman eteen ei luoda ylimääräisiä esteitä - Pientuulivoimaloiden rakentaminen asemakaava-alueilla mahdollistetaan rakennusjärjestystä muuttamalla. - Suurten tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuuksia pyritään edistämään kaavallisin ratkaisuin. Kaupunki ei pakota kiinteistöjä liittymään kaukolämpöön Pyritään kaavaratkaisuissa mahdollistamaan myös aurinkolämmön hyödyntäminen

8 8 (10) - Hyväksytään ratkaisut, joissa aurinkolämmön hyödyntäminen on integroitu rakenteisiin. - Alueet pyritään asemakaavoittamaan siten, että rakennusten suuret katto- tai julkisivupinnat suuntautuvat etelään. Kaupungin omien kiinteistöjen energiaratkaisut Uudisrakentaminen - Uudisrakentamisessa hyödynnetään ensisijaisesti maalämpöratkaisuja pl. kaukolämmön piiriin toteutettavat kohteet. - Uudisrakennukset suunnitellaan siten, että rakennusten energiankulutus on käyttötarkoituksittain ET-luokan A mukainen kwh/brm2 - Uudisrakennuksissa käytetään läsnäoloantureita valaistuksen ohjauksessa. Vanhoissa rakennuksissa pyritään läsnäoloantureita lisäämään lähinnä aula yms. tiloissa. - Valaistuksessa hyödynnetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia ratkaisuja. Lämmöntalteenottolaitteiden kehittäminen edelleen ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen - Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä toteutetaan vain sellaisia kiinteistön energiataloutta parantavia ratkaisuja, jotka ovat kokonaistaloudellisesti perusteltuja. - Ilmanvaihtokoneiden uusimisten yhteydessä käytetään pääosin ilmalämpöpumppuratkaisuja. Rakennusten vaipan korjaukset - Rakennusten vaippojen korjauksiin ei ryhdytä pelkästään energiataloudellisista syistä kuin erikoistapauksissa, joissa elinkaarilaskennassa takaisinmaksuaika jää alle 10 vuoden. Vaippojen korjaukset suoritetaan muiden peruskorjausten yhteydessä. Öljylämmitteisten kiinteistöjen muuttaminen uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviksi - Vuoteen 2016 mennessä energiankulutukseltaan 30 % nykyisistä öljylämmitteisistä kiinteistöistä muutetaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviksi. (Vertailutasona vuosi 2011.) Vuoteen 2020 mennessä

9 9 (10) määrä kasvatetaan 50 %:iin. Tavoitteeseen päästään lähinnä muuttamalla kiinteistöt pelletti/hakelämpöä hyödyntäviksi. - Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä siirrytään vuoteen 2020 mennessä maalämmön ja mahdollisesti ilmalämpö- tai ilma-vesi lämpöpumppujen hyödyntämiseen seuraavissa kohteissa: - Kultanummen päiväkoti - Kesämäen päiväkoti - Tienniityn päiväkoti Kaupungin muut energiansäästötoimenpiteet Ajoneuvokaluston kehittäminen siten, että hyödynnetään uudishankinnoissa sähköautoja tai hybridejä, mikäli niitä on käytettävyyden perusteella tarjolla. Ajoneuvokalustoa pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja ehkäisemään turhaa ajoa. Uusien alueiden toteutuksessa pyritään välttämään ratkaisuja, joissa sekä jäte- että hulevesiä joudutaan pumppaamaan. Katuvalaistuksen valonlähteiden ja ohjausten kehittäminen energiaa säästävämmiksi. Pyritään siihen, että valaistustehoa pystytään alentamaan yöaikaan täydellisen pimennyksen sijaan. - Vuoden 2013 aikana siirrytään keskuskohtaiseen valaistuksen ohjaukseen, jolla voidaan etänä säätää valaistustehoa ja päälläoloaikoja. - Vuosittain vaihdetaan vanhoja elohopealamppuja uusiin energiatehokkaampiin valaisimiin n kappaletta. - Uudisrakennuskohtessa hyödynnetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia ratkaisuja. (Suurpainenatrium, LED, monimetalli) - Uudisrakentamisessa noudatetaan valaistusluokituksessa normien mukaisia ratkaisuja. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen - Toteutetaan rakennemallissa yhteisesti hyväksyttyjä linjauksia - Pyritään kehittämään joukkoliikennekäytäviä siten, että niiden vaikutusalueilla asukastiheys on n asukasta/km2

10 10 (10) Kaupungin päästövähennystavoitteet Päästöt eivät kasva vuoden 2012 tasosta vuoteen 2016 mennessä (n. 7 tn CO2-ekv.) Vuonna 2020 päästöt ovat asukasta kohden 10 % alemmat kuin vuonna 2012 Vuonna 2030 päästöt ovat asukasta kohden 25 % alemmat kuin vuonna (n. 5,3 tn CO2-ekv). Energia- ja ilmastostrategian seuranta Tämän strategian linjausten seuranta on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden välein erillisessä seurantaraportissa. Raportin yhteydessä voidaan toteuttaa myös muutoksia strategian linjauksiin, mikäli esim. tekniikan kehittyminen tai muut tekijät antavat siihen aihetta. Liite 1: Kartta kaukolämpöön liitettävistä alueista