Rakennetun ympäristön selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Rakennetun ympäristön selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28487P001

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (37) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Työn tarkoitus Selvitysalue Aiemmat inventoinnit Lempäälä: Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi Lempäälän keskustasaaren kulttuurihistoriallinen selvitys Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelman Keskustan kulttuuriympäristökohteiden inventointi HISTORIA Lempäälän keskustan historiaa luku: Kunnan aika alkaa luku: kanava ja rautatie luku: kaupankäynti alkaa luvun alku Sotien välinen aika luku; jälleenrakennuskausi ja radanvarren teollistuminen luku; liikekeskustan kehittyminen sotien jälkeen Kaavoitus ja 1970-luvuilla ja uusi Turuntie luvun loppu ja 2000-luvun alku Yhteenveto rakennuskannan kehityksestä KAUPUNKIKUVA Tampereentien länsipuolen kaupunkikuva lukujen liikekeskustan kaupunkikuva Radan varren kaupunkikuva Radan itäpuolen kaupunkikuva ARVOTTAMINEN Säilyneisyys Kunto KOHDELUETTELO JOHTOPÄÄTÖKSET Suositukset radan länsipuolelle asemakaavoitusta ja tarkempaa suunnittelua varten Suositukset radan itäpuolelle LÄHTEET LIITTEET Raportti.docx

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (37) Rakennetun ympäristön selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 JOHDANTO 1.1 Työn tarkoitus Tämä rakennetunympäristön selvitys ja kohdeinventoinnit tehdään asemakaavoitusta varten. Selvityksen tavoitteena on tarkentaa aiempia rakennetun ympäristön selvityksiä asemakaavatasoisiksi ja antaa suosituksia asemakaavamääräyksistä. Työssä selvitetään tarkastelualueen rakennusten historiaa, ominaispiirteitä, arkkitehtuuria ja arvoja sekä tarkastellaan rakennetun ympäristön erityispiirteitä ja kaupunkikuvaa. Osasta rakennuksia tehdään myös kuvaus rakennusten sisätiloista. Työn tilaaja on Lempäälän kunta, jota edustavat Ilari Rasimus ja Maija Villanen. Työn ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä arkkitehdit Minttu Kervinen ja Maritta Heinilä. 1.2 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Lempäälän keskustassa, molemmin puolin rataa aseman kohdalla. Alue on keskustan rakennettua aluetta ja rataympäristön avoimempaa, maankäytön muutosta odottavaa vanhaa teollisuusaluetta. Selvitysalueella sijaitsee 4 rakennusta radan länsipuolella ja 2 radan länsipuolella. Selvityksessä on tarkasteltu historian ja kehittymisen näkökulmasta Lempäälän keskustan aluetta kokonaisuutena, vaikkakin tarkemmat inventoinnit ja kaavoitusta koskevat suositukset on annettu ainoastaan selvitysaluetta koskien. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus osoitettu punaisella. Raportti.docx

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (37) Aiemmat inventoinnit Lempäälä: Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Lempäälän kunta on teettänyt vuonna 2009 Mikroliitti Oy:llä keskustan alueen muinaisjäännösinventoinnin. Alueella, jonka rakennettu ympäristö nyt selvitetään, ei havaittu muinaisjäännöksiä tai arkeologisia jäänteitä varhaisista historiallisen ajan asutuksesta. Kuva 2. Keskustan alueen muinaisjäännösinventoinnin 2009 tutkimusalue (vihreä rajaus) sekä havaintopaikat A-F (A Myllyniemi, B kuoppa, C - louhoskuoppa, D kuoppa, E talon perusta, F Maakalan (Heikkilä) vanha talotontti). Lempoisten kalmiston suojeltu osa punaisella. Rakennetun ympäristön selvityksen kohdealue on osoitettu punaisella soikiolla Lempäälän keskustasaaren kulttuurihistoriallinen selvitys 2003 Lempäälän keskustasaaren kulttuurihistoriallinen selvityksen 2003 teki Arkkitehtitoimisto Eija Teivas. Selvityksessä inventoitiin tarkastelualueelta tai sen läheisyydestä Tenkasen mylly ja Piippo Oy. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet päivitettiin ilman tarkkaa kohdeinventointia. Näitä ovat: Lempäälän kirkon ympäristö, Lempäälän keskiaikainen kirkko, Vanha rautatieasema ja Manttaalitalo Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelman 2006 Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelman 2006 teki Eija Teivas. Ohjelmassa päivitettiin vuoden 1978 tehty rakennetun ympäristön selvitys ja lisättiin muutama aiemmin tuntematon kohde yleiskaavatasoisella inventoinnilla. Selvityksessä oli keskustan alueelta mukana mm. Keskiaikainen kivikirkko, Vanha rautatieasema, Manttaalitalo, Anttilan makasiini, Piippo Oy ja Tenkasen mylly. Raportti.docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (37) Keskustan kulttuuriympäristökohteiden inventointi 2009 Keskustan kulttuuriympäristökohteiden inventoinnin 2009 tekivät KSOY Arkkitehtuuria toimiston arkkitehdit Sohvi Palola ja Eija Teivas Lempäälän keskustan osayleiskaavan nro yhteydessä. Yksittäisinä kohteina inventoitiin Mainiemi eli kunnan virastotalot sekä seurakuntakeskus. Molemmista laadittiin kiinteistö- ja rakennuslomakkeet, joissa kuvattiin rakennukset, niiden historia, ympäristö ja pihapiiri, kulttuurihistorialliset arvot sekä toimenpidesuositukset. 2 HISTORIA 2.1 Lempäälän keskustan historiaa Lempäälän keskustan historialliset kehitysvaiheet on selostettu vuonna 2003 valmistuneessa selvityksessä (Teivas, Eija, Lempäälän keskustasaaren kulttuurihistoriallinen selvitys 2003). Lempäälän muodostumiseen on merkittävästi vaikuttanut eri aikoina erilaiset kulkuväylät. Nykyisen keskustan liepeillä on ollut kalmistosta päätellen asutusta jo rautakaudella. Vesireitti on ollut tällöin tärkeä kulkuväylä. Lempäälän kivikirkko on 1500-luvulta. Vesireitin lisäksi kirkko sijaitsi kahden tärkeän tien risteyksessä. Etelä-pohjoissuunnassa kirkon ohi kulki Hiidentie (Hämeenlinna- Akaa-Lempäälä-Tampere). Kirkon kohdalla Hiidentiehen ristesi harjua seuraileva Valkeakoskelle johtava tie. Kuninkaan kartaston mukaan teiden risteyksessä kirkon kaakkoispuolella ja Valkeakoskentien varrella on ollut asutusta 1700-luvun lopulla. Senaatin kartan mukaan asutus on levinnyt etenkin teiden varsilla 1910-luvulle mennessä. Kuva 3. Lempäälän kirkko. Raportti.docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (37) luku: Kunnan aika alkaa Vuonna 1865 annettiin Suomessa kunnallisasetus, joka edellytti maallisen ja kirkollisen hallinnon erottamista paikallistasolla. Lempäälän kunnallishallinnon perustava kokous pidettiin vuonna Kunnan ja kunnallishallinnon perustaminen johti useiden kunnan toimialaan kuuluvien rakennusten rakentamiseen. Kunnan omistukseen hankittiin maita Lempoisista Kiiliäisen ja Ryynikän taloista (kuva 6, tilat nro 2 ja nro 5). Kuntakokous kokoontui aluksi eri taloissa, mm. Iluksella (kuva 6, tila nro 4). Kunnantalo saatiin vuonna 1916 Kiiliäisen mailta Valkeakoskentien varrelta, nykyistä Manttaalitaloa vastapäätä. Kunnantalo sijaitsi paikalla vuoteen 1960 asti, jolloin kunnantalon toiminnot siirrettiin Mainimen eteläisempään rakennukseen. Kunnan perustaminen ei kuitenkaan vaikuttanut suurestikaan kylän rakenteeseen. Kunnan toiminnot sijoitettiin vanhoille kantatiloille Valkeakoskentien varrelle. Muutoksia alkoi tapahtua vasta seuraavalla vuosikymmenellä liikennemuotojen kehittyessä. Raportti.docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (37) luku: kanava ja rautatie Teiden lisäksi vesireitillä oli edelleen 1800-luvulla merkittävä rooli Lempäälän taajaman muodostumiselle. Vuonna 1873 valmistui Lempoisten kanava Hämeenlinnan ja Tampereen välisen laivaliikenteen käyttöön. Samaan aikaan valmisteltiin rautatien rakentamista Lempäälän kautta Hämeenlinnasta Tampereelle. Hämeenlinna-Turku-Tampere -radasta tehtiin päätös valtiopäivillä Radan rakentaminen ehti Lempäälään 1874 ja rata vihittiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin Lempäälän asema sijoitettiin kirkon kohdalle, maanteiden risteykseen, silloisen Lempoisten kylän kohdalle. Asemarakennus on rakennettu kyseistä rataosuutta varten laadittujen IV-luokan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan. Asemat oli jaettu luokkiin liikennepaikan vilkkauden ja matkustajamäärien perusteella. Piirustukset todennäköisesti laati Valtion rautateiden arkkitehti Knut Nylander. Vanha asema on ainoa IV-luokan säilynyt asemarakennus Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Muita saman luokan asemarakennuksia kyseisellä rataosuudella olivat Parola, Kuurila ja Viiala. Asemarakennusta on myöhemmin laajennettu. Aseman yhteydessä oli aseman puisto, johon oli istutettu jalopuita ja pensaita, mm. syreenimaja. Asemapuistojen järjestelmällinen suunnittelu oli alkanut vuonna 1873, jolloin rautateille palkattiin ensimmäinen ylipuutarhuri. Lempäälässä puistoa hoiti VR:n puutarhuri. Asemien kasvillisuutena käytettiin tyypillisesti erilaisia koti- ja ulkomaisia havupuita, kuten kuusta, siperianpihtakuusta, sembramäntyä ja lehtikuusta. Havupuita käytettiin rivistönä radan varrella suojaamassa ratapihaa tuulelta ja lumelta, ja Lempäälässäkin on edelleen havupuurivistö radan varressa. Lehtipuista yleisimpiä oli lehmus, koivu, pihlaja, vaahtera, jalava ja tammi. Erityisesti lehmus on ollut rautatieomenapuun lisäksi tyypillinen kasvi. Lempäälässä puiston eteläpuolen oli asemapäällikön talo ja puutarha. Radan varrella oli myös muiden rautatieläisten taloja. Kuva 4. Yllä Lempäälän asema radan yli kuvattuna, alla keskustan puolelta kuvattuna. Yläkuvassa takana näkyy Lempäälän kirkko ja kirkon torni. Raportti.docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (37) luku: kaupankäynti alkaa Posti aloitti toimintansa asemalla vuonna Kauppojen perustaminen maalaispitäjissä helpottui 1860-luvulla. Viimeiset maakaupan esteet purettiin vuonna Lempoisten ensimmäinen kauppapuoti perustettiin vuonna Kauppapuoti toimi alkuun Anttilan talon yhteydessä (kuva 6, tila nro 6). Kanavan ja rautatien parantaessa kulkuyhteyksiä Lempoisten kirkonkylä alkoi kehittyä myös kaupallisesti. Kauppapuotien määrä lisääntyi ja palveluita oli radan kummallakin puolen. Anttilan talossa (kuva 6, tila nro 6) Valkeakoskentien ja radan risteyksessä oli toiminut kestikievari vuodesta Kestikievari toimi talossa II maailmansotaan asti. Lempäälän säästöpankki perustettiin vuonna 1874 ja toimintansa se aloitti vuonna Pankki oli kunnan omistama ja ylläpitämä; pankki oli tarkoitettu vähävaraisen kansan rahalaitokseksi. Säästöpankki erotettiin kunnasta uuden lainsäädännön myötä vuonna luvulla Lempäälään tulivat myös ensimmäiset teollisuuslaitokset, jotka olivat sahoja. Kirkonkupeeseen perustettiin saha vuonna Tukit tuotiin uittamalla sahalle ja sahatavara kuljettiin Lempäälän asemalle kapeaa sivuraidetta pitkin. Sivuraide kulki nykyisen Sirvanlahdentien ja Lemmonkadun linjausta pitkin yhtyen päärataan aseman pohjoispuolella. Vuonna 1875 Lempoisten kylässä oli suurpalo, jossa paloi 4 tilan eli Kiiliäisen, Anttilan, Yli-Sulkolan ja Ryynikän rakennukset Valkeakosken tien varrelta. Kansakouluasetus annettiin vuonna Päätös kunnallisesta kansakoulusta tehtiin Lempäälässä vuonna 1872 ja koulua varten päätettiin hankkia Ryynikän talo tiluksineen. Talo oli Valkeakoskentien ja radan risteyksessä (kuva 6, tila nro 5). Koululla sattui useita tulipaloja. Vuonna 1886 valmistui tontille koulurakennus, jossa yhteydessä kansakoulu toimi 1950-luvulle asti. Entinen koulurakennus paloi vuonna Nykyisin paikalla on tyhjillään oleva market-rakennus. Kuva 5. Entisiä Ryynikän maita radanvarressa. Kuvassa näkyvän Lempäälän lämmön rakennuksen paikkeilla sijaitsi rakennus, jossa Säästöpankki toimi 1900-luvun alussa samoin kuin puhelinkeskus. Lämpövoimalan takana kuvan oikeassa reunassa näkyy entinen market-rakennus, jonka paikalla sijaitsi Lempoisten koulu. Raportti.docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (37) luvun lopulla kirkonkylän asutus keskittyi aseman tuntumaan, Valkeakoskentien ja Tampereen tien varsille. Kaupankäynti tapahtui asutuksen yhteydessä. Radan ylikäynti oli nykyistä siltaa n. 100 metriä etelämpänä Kuva 6. Ote kartasta Lempoisten jakokunnan järjestelyyn menevistä tiluksista ja täydennysrajoista 1912, Pirkanmaan Satakunnan maanmittaustoimisto. Punaisella tarkastelualeen rajaus ja tilojen päärakennusten sijainti ennen isojaon järjestelyjen loppuunsaattamista. Mustat numerot järjestelykartassa osoittavat samojen tilojen maat. 1. Halkola, 2. Kiiliäinen, 3. Mottinen, 4. Ilus, 5. Ryynikkä, 6. Anttila, 7. Sulkola, 8. Tarikka ja 9. Nikkilä. Kuvalähde: Mäkelä, Ritva: Lempäälän kirkonkylä Lempoinen, Raportti.docx

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (37) luvun alku Tarkastelualue oli rata-aluetta lukuun ottamatta rakentamatonta peltoa vielä luvun alkuvuosikymmeninä. Asutus ja rakentaminen keskittyivät tarkastelualueen eteläpuolelle Valkeakoskelle johtavan tien varrelle, samoin kuin Tampereen tien varrelle. Uusien palvelujen myötä kirkonkylän elämä vilkastui ja lukujen vaihteessa perustettiin useita yhdistyksiä, joille rakennettiin myös rakennuksia. Nuorisoseura perustettiin vuonna Oma talo valmistui vuonna 1903 Mottisiin. Talo on edelleen kokoontumiskäytössä. Lempäälän työväenyhdistys perustettiin vuonna Jäsenistö oli käsityöläisiä ja sahojen työläisiä. Oma talo valmistui vuonna 1901 Tampereentien varrelle kirkolta pohjoiseen. Osuuskauppa Voima perustettiin Tampereella vuonna Se oli suomen ensimmäinen osuuskauppa. Lempäälän työväenyhdistys kiinnostui osuusliikkeestä ja oma osuuskauppa saatiinkin muutaman vuoden päästä myös Lempäälään. Hyvärisen kauppa perustettiin myös vuosisadan vaihteessa. Alkuun kauppa toimi Anttilan talossa (kuva 6, tila nro 6). Pian kauppias osti itselleen liikerakennuksen Tampereentien ja Valkeakoskentien risteyksestä radan länsipuolelta. Alkuun rakennus oli yksikerroksinen. Hirsirakennusta korotettiin ilmeisesti 1930-luvulla. Rakennuksessa on nykyisin Lempäälän ja Vesilahden sanomien toimitus. Kuva 7. Hyvärisen kaupan rakennus Valkeakoskentien ja Tampereen tien risteyksessä. Puhelinyhteydet Lempäälään saatiin 1900-luvun alussa. Ensimmäinen puhelin Lempäälään hankittiin heti 1900-luvun ensimmäisinä vuosina luvulla perustettiin maaseutupuhelinyhdistyksiä, joilla oli omat maaseutupuhelinkeskuksensa. Lempoisten puhelinkeskus toimi Valkeakoskentien ja radan risteyksessä radan itäpuolella. Samassa rakennuksessa toimi myös Säästöpankki sen irtauduttua kunnan alaisuudesta luvun alussa kylärakenteeseen vaikutti ehkä eniten isojaon loppuun saattaminen. Lempoisissa isojaon järjestelyt saatiin päätökseen vasta vuonna Järjestelyjen seurauksena Sulkolan ja Nikkilän tilat siirtyivät kanavan eteläpuolelle ryhmäkylästä. Halkola oli siirtynyt ryhmäkylästä nykyiselle paikalle jo vuonna 1836 sattuneen suurpalon jälkeen. Raportti.docx

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (37) Sotien välinen aika Ensimmäinen maailmansota vaikutti Suomeen mm. kauppayhteyksien katkeamisena ja Venäjän rakennuttamina juoksuhautoina. Lempäälässäkin juoksuhautoja kaivettiin Narvassa. Myös ruokahuolto vaikeutui Suomessa. Maaliskuun 1917 vallankumouksen seurauksena esivallan ote Suomessa löystyi ja uudistusvaatimukset pääsivät julkisuuteen. Ensimmäisenä niitä olivat vaatimassa mm. työväenyhdistykset. Suomen itsenäistyttyä poliittinen tilanne kiristyi entisestään ja maa ajautui sisällissotaan. Lempäälässäkin taisteltiin ja rakennuksia tuhoutui. Vuonna 1918 säädetyn torpparivapautuslain myötä vuokratiloja itsenäistyi Lempäälässä runsaasti, mutta uusia tiloja ei syntynyt. Lex Kallion myötä tilaton väestö pyrittiin asuttamaan omille tiloilleen. Lempäälän kunta perusti vuonna 1920 asutuslautakunnan, joka myönsi tilattomalle väestölle lainoja tilan ostoa ja kunnostusta varten. Asutustiloja perustettiin mm. kunnan ostaman Ryynikän maille radan varteen. Uusi tilanne vilkastutti myös pankkitoimintaa. Vuonna 1925 perustettiin Itä-Lempäälän Osuuskassa ja vuonna 1930 Lempäälän osuuskassa. Osuuskassat yhdistyivät vuonna Osuuskassojen rinnalla kylällä toimi jo 1800-luvun puolella perustettu Lempäälän säästöpankki luvulla kylällä toimi myös Tampereen Osakepankin haarakonttori ja 1930-luvun alussa pitäjään tuli Kansallisosakepankin sivukonttori. Pankit toimivat asuinrakennuksissa tai vuokrasivat liiketilojen yhteydestä toimitilaa. Omia rakennuksia pankit alkoivat rakentaa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Osuuskauppa Voiman lisäksi kylällä oli useita muita kauppoja. Hyvärisen kauppa jatkoi toimintaansa. Kaupan takana sijaitsi teurastamo. Voiman liikerakennus oli Hyvärisen kaupan eteläpuolella Tampereentien varrella. Linnamon kauppa sijaitsi Tampereentien ja radan välissä, Valkeakoskentien risteyksen pohjoispuolella. Samassa rakennuksessa toimi myöhemmin osuuskauppa Tuotanto. Tuotannon sivurakennuksessa oli leipomo. Apteekki kylälle tuli 1920-luvulla kirkkoa vastapäätä luvun lopulla Lempäälään rakennettiin uusi kivinen, kaksikerroksinen liiketalo Linnamon kaupan viereen. Uudessa liiketalossa toimi Salomaan kauppa, tontilla olleessa puurakennuksessa oli kahvila. Lempäälän saha ja mylly toimi edelleen kirkkorannassa. Paloaseman Lempäälä sai vuonna 1931 kirkon länsipuolelle. Raportti.docx

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (37) Kuva 8. Ote pitäjänkartasta Punaisella tarkastelualeen rajaus. 1. Halkola, 2. Kiiliäinen (kunnantalona), 3. Mottinen, 4. Ilus, 5. Ryynikkä (koulu), 6. Anttila, 7. Sulkola, 8. Tarikka ja 9 Nikkilä. Kuvalähde: Mäkelä, Ritva: Lempäälän kirkonkylä Lempoinen, Raportti.docx

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (37) Suojeluskunta Lempäälään perustettiin vuonna 1917 lokakuussa. Suojeluskuntatalo rakennettiin vasta vuonna 1933, rakennus tunnetaan nykyisin Manttaalitalon nimellä. Autoliikenne oli vielä 1920-luvulla hyvin vähäistä. Toimivien juna- ja vesireittien takia tieliikenteelle ei ollut tarvetta. Valkeakoskentie siirtyi valtion ylläpidettäväksi luvulla ja sitä alettiin aurata talvisin luvun lama-aikana teitä kunnostettiin työllisyystöinä. Lempäälä-Tampere tietä korjattiin ja Valkeakoskentielle rakennettiin silta ratapihan yli. Tampereentietä alettiin aurata talvisin vasta 1930-luvun alussa. Liike- ja asuinrakennukset sijaitsivat heti tien varrella, kun autojen pysäköinnille ei tarvittu tilaa. Hevosia varten oli asemalla ja kirkkotorilla puomi. Ennen toista maailmansotaa liikerakennukset olivat pääasiassa puurakenteisia samoin kuin asuinrakennuksetkin. Lempäälän kirkonkylässä oli edelleen paljon viljeltyä maata ja näkymät olivat varsin maalaismaisia. Toisen maailmansodan ajaksi rakennustoiminta tyrehtyi. Kuva 9. Manttaalitalon eteläjulkisivu Valkeakoskentien puolella. Raportti.docx

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (37) luku; jälleenrakennuskausi ja radanvarren teollistuminen Radan itäpuoli tarkastelualueesta oli pääosin peltoa vielä 1950-luvulla. Radan itäpuolta on kuitenkin alettu kehittää teollisuusalueena, ja tarkastelualeen pohjoispuolelle sijoittui mm. Piippo Oy vuonna Ryynikän- ja Manttaalitien varrella Piippo Oy:n eteläpuolen oli Kairimon ensimmäinen sähkötarvikeliike ja Kauppisen konepaja. Kauppisen konepajan eteläpuolen sijaitsi Lempäälän Tuotannon tavaramakasiini. Manttaalitalon eteläpuolen oli myös varasto- ja kaupparakennus. Radan varteen kasvaneelle teollisuusalueelle rakennettiin sähkömylly vuosina Mylly toimi vain muutaman vuoden, ja rakennuksessa toimi sen jälkeen pitkään kumikorjaamo. Sisätiloissa on tehty rakenteellisia muutoksia, eikä myllyn laitteita ole jäljellä. Rakennuksen kolmikerroksinen, tiilestä rakennettu osa on maisemallisesti merkittävä. Myllyn ja Manttaalitalon välille rakennettiin vuonna 1962 uusi automatisoitupuhelinkeskus. Kuva 10. Tenkasen mylly, puhelinkeskus ja Manttaalitalo radan suunnalta kuvattuna. Kuva 11. Puhelinkeskuksen Manttaalitalon puoleinen julkisivu. Raportti.docx

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (37) Jälleenrakennuskaudella kunta luovutti tontteja rintamamiehille mm. entisistä Ryynikän maista Piippo Oy:n pohjoispuolelta. Karjalalaiselle siirtoväelle lunastettiin asutustiloja suuremmista kartanoista. Asukasmäärän lisääntyessä ja suurten ikäluokkien tullessa kouluikään Lempoisten koulu kävi ahtaaksi. Uuden koulun paikkaa pohdittiin vuoteen 1953 asti, jolloin uusi koulurakennus valmistui kanavan eteläpuolelle. Vanhassa koulussa toimi tämän jälkeen jonkin aikaa yksityinen oppikoulu. Kuva 12. Ote Pohjakartasta Punaisella tarkastelualueen rajaus. Kuvalähde: Lempäälän kunta. Raportti.docx

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (37) luku; liikekeskustan kehittyminen sotien jälkeen Sotien jälkeen kirkonkylän kaupallinen keskus keskittyi entistä selvemmin radan länsipuolelle kirkon ympäristöön. Vuonna 1951 valmistui kirkkotorin eteläreunalle Säästöpankin toimitalo, jossa oli pankin tilojen lisäksi pankinjohtajan asunto ja Hyvärisen kirjakauppa. Rakennuksessa toimii nykyisin Nordea ja kukkakauppa. Myös apteekille valmistui uusi liiketalo 1950-luvulla kirkkoa vastapäätä, vanhan puurakennuksen pohjoispuolelle. Rakennus oli ajalle tyypillinen kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus. Salomaa rakennutti ennen sotaa valmistuneen kivisen liikerakennuksensa rinnalle 3- kerroksisen liikerakennuksen. Liikerakennukset myytiin vuonna 1964 kauppakunta Tuotannolle. Poliisiasema sai oman rakennuksensa 1950-luvulla Lemponkadun pohjoispuolelle. Tätä ennen putka oli sijainnut Myllyrannassa. Kuva 13. Säästöpankin talon julkisivu Tampereentielle ja Kirkkotorille. Raportti.docx

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (37) Kirkonkylän kaupallinen keskus vakiintui radan länsipuolelle 1960-luvulla Mainiemen kiinteistöjen valmistuttua. Lempäälän kunta liittyi Lempäälän seudun osuuskassa perustamaan Mainiemi Oy:n vuonna 1959 ja seuraavana vuonna yhtiö rakennutti vanhan apteekin paikalle kaksi liiketaloa. Osuuskassa siirtyi pohjoisempaan rakennukseen ja sen 2. kerroksessa aloitti verotoimisto. Eteläisempään rakennukseen tuli liiketiloja ja 2. kerroksessa oli kunnanviraston tilat. Mainiemen kiinteistöt toivat rakentamisen uudet ihanteet ja uuden rakennustyypin, ostoskeskuksen, Lempäälään. Rakennusten isot näyteikkunat katoksineen ja rakennusten väliin jäävä aukio sekä yläkerrosten nauhaikkunat poikkesivat selvästi jälleenrakennuskauden tyylistä. Näyteikkunat eivät enää avautuneet päätielle, vaan rakennusten väliin jäävälle aukiolle ja -60-luvuilla Lempäälän keskusta yleisilme muuttui, kun kirkon ympäristöön rakennettiin kivisiä kaksi- ja kolmikerroksisia liike- ja asuinrakennuksia entisten puisten liikerakennusten tilalle ja lomaan. Uudet rakennukset sijoitettiin edelleen lähelle tielinjaa luvulla tyypillinen liikerakennus oli parikerroksinen rakennus, jonka pitkä julkisivu oli tielle päin ja jonka alakerroksessa liiketilat sijaitsivat ja yläkerros oli asuinkäytössä. Mainiemen kiinteistön rakentaminen toi Lempäälän keskustaan uuden rakennustyypin, ostoskeskuksen, jonka yhteydessä oli pieni aukio. Valkeakoskentien varren ilme muuttui vähitellen kunnan toimintojen siirtyessä radan länsipuolelle. Suuremmin tien varsi muutti vasta ja 1970-lukujen taitteessa uuden Turuntien linjauksen myötä. Kuva 14. Mainiemen rakennusten päädyt Tampereentielle ja rakennusten väliin jäävän aukion istutuksia. Raportti.docx

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (37) Kaavoitus ja 1970-luvuilla ja uusi Turuntie Keskustaajama asemakaavoitettiin 1960-luvun alussa ja alueelle järjestettiin vesihuolto. Kaava myötäili varsin paljon jo olemassa olevaa tilannetta. Keskustassa oli tuolloin vielä melko väljää, ja suurten kasvuennusteiden paineessa tyhjille alueille ja myös kaikille mäkitupa-alueille kaavoitettiin kerrostaloja. Tampereentien varsi varattiin liiketiloille. Yleiskaava valmisteltiin 1970-luvun alussa. Uusi Turuntie valmistui ja 1970-lukujen taitteessa. Tällöin vanha Tampereentie jäi paikallisliikenteen käyttöön. Lempoisten kylästä uuden tielinjauksen alle jäi Iluksen tilakeskus, Anttilan rakennuksia ja vanha kunnantalo. Kuva 15. Valkeakoskentien eteläpuolelle entisille Anttilan talon maille on rakennettu kerrostaloja. Kuva 16. Valkeakoskentien pohjoispuolella Turuntien rampin yhteydessä on nykyisin huoltoasema. Paikalla oli ennen Turuntien rakentamista Iluksen talon tilakeskus. Raportti.docx

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (37) Kuva 17. Yllä ote peruskarttalehdestä vuodelta 1954, jossa kiinteistörajat vuodelta 1963 ja alla ote peruskarttalehdestä vuodelta Raportti.docx

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 21 (37) luvun loppu ja 2000-luvun alku Autoistuminen ja maaltamuutto 1960-luvulta alkaen on vaikuttanut suuresti Lempäälän kyläkuvaan. Lempäälä urbanisoitui vauhdilla 1970-luvulla, kun kirkonseudulle rakennettiin kerrostaloja. Vuonna 1980 valmistui radan varteen Aleksinvirasto. Rakennus suunniteltiin verotoimiston, kirjaston, nimismiehen kanslian, poliisin ja VR:n tarpeisiin. Rakennuksen valmistuttua vanha rautatieasema jäi tyhjilleen. Vuonna 1982 rautatieasemalle sijoittui käsityöasema. Osuuspankin tilat Mainiemen kiinteistössä kävivät ahtaaksi 1980-luvulla. Pankille rakennettiin uudet toimitilat vuosina Kiinteitö sai nimekseen OP-Center. Uuteen liikerakennukseen mahtui useita yrityksiä ja liiketiloja. Vuonna 1988 valmistui uusi liike- ja hallintorakennus Mainiemen kiinteistön pohjoispuolelle luvulla uudistui myös Tuotannon ja Salomaan tonttien rakennuskanta Mainiemen kiinteistön eteläpuolen. Tuotannon vanha puurakennus purettiin vuonna Kuva 18. Vasemmalla Aleksinviraston länsijulkisivu ja oikealla OP-centerin julkisivu Tampereentielle. Kuva 19. Vasemmalla Lempäälän kympin julkisivu Tampereentielle ja oikealla Mainiemen eteläpuolinen liikerakennus. Raportti.docx

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 22 (37) luvun lopun vuosikymmenten ja 2000-luvun alun rakentaminen on muuttanut Lempäälän keskustan kyläkuvaa huomattavasti. Autoistumisen ja pysäköintitilan vähyyden takia liiketilat Tampereentien varrella eivät enää olleet yhtä houkuttelevia kuin aiemmin luvulla todettiin, että keskustan parhaimmat laajenemisalueet ovat ratapihan itäpuolella. Lempo-projektin myötä aluetta kehitettiin mm. rakentamalla Valkeakoskentien kiertoliittymä ja Lemponkadun tunneli radan alitse. Alueelle sijoittui useita marketteja pysäköintialueineen. Alueelle rakennettiin myös kerrostaloja. Kuva 20. Tyhjilleen jäänyt market-rakennus pysäköintialueineen Manttaalitalon ja radan välissä luvun alussa valmistui keskustan ohittava moottoritie ja sen varrelle suuri kauppakeskus. Kunnassa nähtiin tällöin, että keskustan asukasmäärä on saatava kasvuun, jotta palvelut säilyvät myös siellä. HHT-Lyyli projektissa keskityttiin asemanseudun liikenteelliseen, toiminnalliseen ja ympäristölliseen kehittämiseen. Projektin ideasuunnitelmassa esitettiin matkakeskuksen ja torin rakentamista rautatien itäpuolelle. Suunnitelmaan kuului myös ylikulkusilta radan yli. Keskustan yleiskaavaa uudistettiin 2010-luvun taitteessa. Tavoitteena oli lisätä asumista aseman tuntumassa ja kaavaratkaisu huomioi myös aiemman ideasuunnitelman ehdotuksia kaupunkirakenteen kehittämisestä luvulla Lempäälän kyläkuvaa hallitsevat uudet, leveät tiet, marketit pysäköintialueineen ja kerrostaloalueet. Näiden välistä pilkahtelee kuitenkin edelleen vanhempaa rakennuskantaa eri vuosikymmeniltä, vaikkakin vanha kylärakenne onkin kadonnut. Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä asemakaavan myötä kunnan keskuksen painopiste on siirtymässä entistä voimakkaammin takaisin radan itäpuolelle, jossa ensimmäiset kunnan tilat alkujaan olivat. Raportti.docx

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 23 (37) Yhteenveto rakennuskannan kehityksestä Oheiselle kartalle on koottu historia osuudessa käsiteltyjen rakennusten sijaintitietoja. 1. Kirkko Vanhat kantatilat 2. Mottinen 3. Nikkilä, siirtyi 1900-luvun alussa kanavan eteläpuolelle 4. Tarikka 5. Ilus, tilakeskus jäi Turuntien alle 1971, paikalla huoltoasema nykyisin 6. Kiiliäinen, vanha kunnantalo jäi Turuntien alle Anttila, jäi Turuntien alle 1971, jäljellä kivirakenteinen aitta 8. Ryynikkä, Lempoisten vanha yhteiskoulu , paloi 1964, paikalla market-rakennus nykyisin 9. Halkola Asema 10. Asema Aseman kioski ja ulkohuone, puretut 12. Asemapäällikön talo, purettu 1930-luvulla sillan tieltä 13. Aseman makasiini, purettu 1980-luvulla 14. Nuorisoseurantalo 1903 Kirkonseudun rakennukset ennen toista maailman sotaa 15. Saha ja mylly 1888, purettu 16. Linnamon kauppa 1900-luvun alku, myöhemmin Tuotanto, purettu 1985 nykyisen rakennuksen tieltä. 17. Salomaan kauppa 1939, vanhemmassa puutalossa toimi kahvila. II ms:n jälkeen rakennus purettiin ja tilalle rakennettiin kolmikerroksinen liike- ja asuintalo. Myytiin tuotannolle Purettu 1980-luvulla nykyisen rakennuksen tieltä. 18. Hyvärisen kauppa 1900-luvun alku, nykyisin rakennuksessa Lempäälän ja Vesilahden sanomat 19. Osuusliike Voima 1900-luvun alku, purettu 20. Apteekki 1920-luku, purettu vuonna 1960 valmistuneiden Mainiemen kiinteistöjen tieltä 21. Paloasema 1931 Radan itäpuolen kehitys 1900-luvun alkupuoliskolla ja radan varren teollistuminen 22. Vanha Säästöpankin ja puhelinkeskuksen talo 1900-luvun alku, purettu lvuun alussa 23. Manttaalitalo 1933, alkujaan suojeluskuntatalo 24. Kauppa ja varasto 1900-luvun alkupuolisko, purettu 25. Piippo Oy Terveystalo Kauppisen konepaja, purettu päiväkodin tieltä 28. Kairimon ensimmäinen sähkötarvikeliike, purettu 29. Tenkasen mylly Puhelinkeskus 1962 Raportti.docx

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 24 (37) Kirkonseuden kehitys luvuilla 31. Säästöpankki Liikerakennus 1950-luku, purettu. Paikalla nykyisin Lempäälän kymppi. 33. Poliisiasema 1950-luku 34. Seurakuntakeskus Kuva 21. Lempäälän rakennuskannan kehittyminen. Mustilla umpipisteillä on esitetty historiaosuudessa käsitellyt, yhä pystyssä olevat rakennukset. Mustilla rinkuloilla on esitetty historiaosuudessa käsitellyt puretut rakennukset. Raportti.docx

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 25 (37) KAUPUNKIKUVA 3.1 Tampereentien länsipuolen kaupunkikuva Radan länsipuolella kaupunkikuvan runkona ovat keskiaikainen kirkko ja asemarakennus 1870-luvulta; yhdessä vesireittien ja vanhojen tielinjausten kanssa nämä selittävät Lempäälän keskustan sijoittumisen nykyiselle paikalleen. Kirkko tapuleineen on olennainen ja vanhin osa Tampereentien varsin kerroksellista rakennuskantaa. Tampereentien ja Valkeakoskentien risteyksessä on säilynyt vanha, jo 1900-luvun alussa liikerakennukseksi muutettu puutalo, ns. Hyvärisen talo, jossa toimi yksi Lempäälän ensimmäisistä sekatavarakaupoista. Hyvärisen talon vieressä on Säästöpankin liikerakennus 1950-luvulta. Rakennuksessa on nykyisin Nordean konttori ja liiketilaa. Kumpikin rakennus sijoittuu aivan katulinjaan kiinni, ja edustaa 1900-luvun puoliväliin asti tyypillistä kaksikerroksista liike- ja asuinrakennustyyppiä, jossa liiketilat olivat maantasokerroksessa ja yläkerrassa oli asuintiloja. Ennen autoistumista luvulla liiketilojen edustoille ei tarvinnut varata pysäköintitilaa, mikä mahdollisti rakennusten sijoittamisen lähelle katulinjaa. Kuva 22. Tampereentien katunäkymiä. Ylhäällä vasemmalla Säästöpankin talo kirkolta päin kuvattuna. Taustalla näkyy Hyväsisen talo, joka on jäänyt kuoppaan Tampereentien korotusten myötä. Ylhäällä oikealla Lempäälän kirkko, taustalla näkyy Säästöpankin talo. Alakuvissa näkymiä kirkonsuuntaan Valkeakoskentien risteyksestä. Vasemmalla alhaalla Säästöpankintalo taustallaan kirkko. Oikealla alhaalla kirkko ja vastapäisen 1980-luvun liikerakennuksen katettu edusta. Raportti.docx

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 26 (37) lukujen liikekeskustan kaupunkikuva Tampereentien ja radan välissä kirkkoa vastapäätä on neljän ja 1980-lukujen liikerakennuksen muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Keskellä on kaksi 1960-luvun alussa rakennettua liike- ja hallintorakennusta. Rakennukset edustavat 1950-luvulla Suomeen tullutta uutta rakennustyyppiä, ostoskeskusta. Rakennuksissa oli niiden väliselle aukiolle avautuvat isot näyteikkunat, jotka jatkuvat myös Tampereentien puoleisiin päätyihin luvun rakennusten etelä- ja pohjoispuolella on samaan tapaan pääty kohti Tampereentietä sijoitettua 1980-luvun liikerakennusta, joihin kumpaankin liittyy Tampereentien puolella katettu jalkakäytävä näyteikkunoiden yhteydessä. Yhtenäisen kokonaisuudesta tekevät samansuuntaiset ja samaa kokoluokkaa olevat ja muodoltaan yhtenevät rakennusmassat, sama räystäskorkeus, hillitty vaalea väritys ja katetut näyteikkunat Tampereentien varrella. Tampereentielle avautuvat rakennusten päädyt tuovat tienäkymään selvän rytmin vastapainoksi kirkon ja hautausmaan rauhalliselle kokonaisuudelle. Samaa ideaa on jatkettu vielä suunnittelualueen pohjoispuolella OP-Centerin julkisivussa, jonka lasikattoista keskusaulaan on korostettu myös julkisivussa. Kuva 23. OP-Centerin julkisivu Tampereentielle. Kuva 24. Yllä ja vasemmalla Tampereentien katunäkymää kirkkoa vastapäätä. Rakennusten päädyt muodostavat kadun varrelle selvän rytmin, joka jatkuu myös OP- Centerin julkisivussa. Raportti.docx

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 27 (37) Valkeakoskentien suuntaan liikekeskusta jatkuu 1980-luvun liikerakennuksilla. Suurempi rakennus on sijoitettu 1900-luvun lopulle tyypilliseen tapaan kiinteistön takarajalle, jotta rakennuksen ja kadun väliin mahtuu pysäköintialue. Lähempänä katulinjaa sijaitsee pienempi liikerakennus, joka tuo katukuvaan postmodernistisen vivahteen torneineen. Rakennuksen katujulkisivujen ilme on kuitenkin hyvin suljettu ja näyteikkunat avautuvat pysäköintialueelle. Tampereentiehen nähden poikittain sijoitettujen liike- hallintorakennusten välistä avautuu näkymiä asemalle ja toisaalta asemansuunnasta kirkolle. Radan ja liikerakennusten välissä on asema ja pysäköintialue sekä puistomainen vyöhyke, jonka läpi kulkee kävelytie. Alueen vanhimmat puut ovat jäänteitä paikalla sijainneesta aseman puistosta. Kuva 25. Tampereentien liikerakennuksia Kirkkotoria ja entistä Säästöpankin, nykyista Nordean, taloa vastapäätä. Kirkkopolun päätteenä näkyy alakuvassa vanha asema ja jo aseman puistossa kasvaneet isot vaahterat. Kuva 26. Vasemmalla liike- ja hallintorakennuksien ja aseman pysäköintialueen väliin jäävän puistikon läpi kulkeva kävelytie. Oikealla näkymä Kirkkopolkua pitkin Kirkkotorille. Kuvan oikeassa reunassa näkyy ilmeisesti jo aseman puistossa kasvaneita vanhoja vaahteroita. Raportti.docx

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 28 (37) Radan varren kaupunkikuva Radan varren kaupunkikuva muodostuu vanhasta asemarakennuksesta ja laiturirakenteista kummallakin puolen rataa. Aseman ympärillä on puustoa muistumana asemapuistosta. Vanhan aseman pohjoispuolella on säilynyt vanha lehtipuu. Radan varteen on istutettu havupuita rivistöksi. Kuva 27. Yllä kuva ratanäkymästä pohjoiseen Valkeakoskentien sillalta kuvattuna. Alakuvassa näkyy asemarakennuksen pohjoispuolinen aseman puistosta peräisin oleva vanha lehtipuu. Raportti.docx

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 29 (37) Radan itäpuolen kaupunkikuva Radan itäpuolella kaupunkikuva ei ole tarkastelualueella yhtä yhtenäinen kuin kirkon ympärillä. Radan ja Manttaalikadun välissä on avointa joutomaata, minkä johdosta näkymät ovat avaria ja Tenkasen mylly sekä Manttaalitalo näkyvät komeasti myös radan ylitse ja kirkollekin asti. Vastaavasti Manttaalitieltä aukeaa näkymä vanhalle asemalle ja aseman sekä liike- ja hallintorakennusten yli kirkolle. Puhelinkeskus Manttaalitalon ja myllyn välillä tuo oman lisänsä varsin suunnittelemattomalta vaikuttavaan ympäristöön. Tenkasen mylly liittyy Piippo Oy:n tehdasrakennuksen kanssa samaan kokonaisuuteen, joka kertoo radan varren teollistumisesta jälleenrakennuskaudella. Manttaalitalo liittyy Valkeakoskentien varren vanhempaan rakennuskantaan, josta on muuten enää yksittäisiä muistumia jäljellä. Piiponraitin ja Puistokadun varsille on muodostunut 2000-luvun vaihteessa uusi asuinja liikerakennusten kokonaisuus, mikä on jättänyt Manttaalitalon ja radan välissä sijaitsevan melko uuden liikerakennuksen vaille käyttöä. Kuva 28. Yllä näkymä Tampereentieltä asemalle ja radan toisella puolen sijaitsevalle Tenkasen myllylle. Alla Manttaalitieltä näkymä vanhalle asemalle, jonka takaa näkyvät kirkon katto ja torni. Raportti.docx

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 30 (37) ARVOTTAMINEN Lempäälän keskustaa on kehitetty monessa vaiheessa yli sadan vuoden ajan. Vaiheet ovat toisaalta lisänneet kulttuuriympäristön ajallisia kerroksia, toisaalta jättäneet aiempia kerroksia alleen. Paikoitellen kulttuuriympäristön ajallinen syvyys ja luottavuus ovat kärsineet, vaikka keskustasta löytyy myös hyviä esimerkkejä kulttuuriympäristön vaalimisesta. Rakennusten ja alueiden vaaliminen ja suojelu ei ole itsetarkoitus; se on keino varmistaa, että nykyaika voi liittyä menneeseen luontevana jatkumona tuhoamatta kaikkea näkyvää historiaa altaan. Siinä missä suuria linjoja ja alueiden arvoja voi parhaiten hallita kunnallisessa päätöksenteossa, yksityisillä ihmisillä on valta omiin valintoihinsa. Toimenpiteille voi aina etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tässä työssä analysoitiin tarkastelualueen rakennusten historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset tekijät ja kohteet arvotettiin, ts. määriteltiin arvojen kannalta olennaiset ominaisuudet. Numeroitua luokitusta ei tehty, vaan arvot on esitetty sanallisesti. Aluetta ja rakennuksia tarkasteltiin seuraavin kriteerein: tyypillisyys kerroksisuus monipuolisuus harvinaisuus sopusuhtaisuus symbolimerkitys intensiteetti avainkohde alkuperäisyys, säilyneisyys edustavuus vaihtelevuus opetus- ja tutkimusarvo yhtenäisyys Erityinen painoarvo on ollut intensiteetillä eli kertovuudella. Raportti.docx

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 31 (37) Säilyneisyys 4.2 Kunto Kriteereistä lienee syytä selostaa käsitettä säilyneisyys, joka ei tarkoita teknistä kuntoa. Rakennusten säilyneisyys on esitetty lomakkeilla seuraavin termein: HYVIN SÄILYNYT Rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa, ja rakennusosista ja pintaverhouksista on merkittävä osa säilynyt alkuperäisinä. Voi sisältää myös myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaiheita. Muutokset on tehty sopusoinnussa alkuperäisen tyylin ja muodon kanssa, eikä suhdemaailma ole kärsinyt. Kunnostettu tai korjattu huoltaen. Huonejako, huonekorkeudet sekä oviaukot ovat säilyneet alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä ja uudet pintamateriaalit vastaavat luonteeltaan alkuperäisiä. KOHTALAISESTI SÄILYNYT Kokenut muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suhteet, erityisesti detaljeissa, ovat muuttuneet. Merkittäviä rakennusosia on uusittu tyyliin sopimattomasti. On käytetty alkuperäisistä huomattavasti poikkeavia materiaaleja ja käsittelytapoja. Tiloja on madallettu tai tilojen yhteyksiä on muutettu, mutta alkuperäinen tilajärjestys on vielä tunnistettavissa. MERKITTÄVÄSTI MUUTETTU Kaikki detaljit edustavat myöhempää aikaa ja rakennusaika on pääteltävissä vain hahmosta. Suhdemaailma on täysin muuttunut, ja mahdollinen laajennus on ristiriidassa vanhan osan kanssa. Tilajärjestys on enää vain jossain määrin hahmotettavissa, ja pintamateriaalit poikkeavat merkittävästi alkuperäisestä. TÄYSIN MUUTETTU Rakentamisajankohtaa ei voi ulkoasusta tai hahmosta enää helposti päätellä. Alkuperäistä huonejärjestystä ei voi laajojen muutostöiden jälkeen tunnistaa. Lomakkeilla esiintyy myös kohta kunto kolmiportaisena: Hyvä, kohtalainen ja huono. Määrittely ei vastaa virallista kuntoarviota, vaan se ilmaisee korjattavuutta, mikä vaikuttaa osaltaan toimenpidesuosituksiin. Määrittelyt ovat seuraavat: HYVÄ KUNTO Rakennus on ryhdissään ja päällisin puolin arvioiden käyttökunnossa. Ulkoasussa tai sisätiloissa voi esiintyä huollon puutteesta johtuvia vähäisiä vaurioita ja kulumista, kuten maalipintojen kulumista tai metalliosien ruostumista. Vauriot ovat helposti korjattavissa. KOHTALAINEN KUNTO Rakennus on pääosin ryhdissään. Ulkoasussa ja sisätiloissa voi olla vaurioita, kuten alimpien hirsikerrosten lahovaurioita tai välikaton roikkumista. Vauriot ovat tavanomaisin toimenpitein korjattavissa. HUONO Rakennus on silminnähden vino ja ainakin osittain painunut tai romahtanut, ja siinä on merkittäviä vaurioita. Korjaus vaatii tavanomaisista poikkeavia, mittavia toimenpiteitä ja autenttisuutta heikentävää uudelleenrakentamista. Raportti.docx

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 32 (37) KOHDELUETTELO Kohdealueelta inventoitiin 6 rakennusta eli kaikki alueen rakennukset. Sisätilat inventoitiin muista kohteista paitsi Puhelinkeskuksesta. Alla on luettelo inventoiduista rakennuksista. 1. Vanha asema Tenkasen mylly Puhelinkeskus Lempäälän kymppi Mainiemi etelä Mainiemi pohjoinen JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Suositukset radan länsipuolelle asemakaavoitusta ja tarkempaa suunnittelua varten Tampereentien varren rakennusten tulee muodostaa kadun suuntaan yhtenäinen, rauhallinen ja värimaailmaltaan neutraali kokonaisuus. Tällä hetkellä katunäkymän yhtenäisyys perustuu tiehen nähden poikittain sijoitettujen rakennusten rytmiin ja yhtenäiseen massoitteluun neutraalin värimaailman lisäksi, mutta yhtenäisyyttä voidaan tavoitella muunkinlaisella ratkaisulla. Tampereentieltä tulee säilyttää näkymiä vanhalle asemalle ja radan vastakkaiselle puolen. Kirkon tulee näkyä uusien rakennusmassojen lomasta paikoitellen myös radan itäpuolelle. Kirkon kohdalla uudisrakennusten korkeus tulee olla kirkon harjaa matalampi. Radan ylittävä silta tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle asemarakennuksesta niin, että asemarakennuksen ja sillan väliin on mahdollista istuttaa kasvillisuutta ja että paikalla mahtuu kasvamaan keskikokoiseksi kasvava lehtipuu. Ratkaisun täytyy kuitenkin myös mahdollistaa sujuvat ja luontevat yhteydet radan yli. Sillan tulee olla rakenteiltaan siro ja huolellisesti suunniteltu kuten ympäristönkin. Sillan ja asemarakennuksen suhteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tarkemmassa suunnittelussa. Inventoitujen rakennusten osalta suositellaan seuraavaa: Vanha asema Asemarakennus tulee suojella. Entisen asemapuiston kulttuurihistorialliset ja taajamakuvan kannalta arvokkaat piirteet tulee säilyttää säästämällä asemapuistoon liittynyttä kasvillisuutta ja uudistamalla kasvillisuutta perinteisillä rautatiepuistojen lajikkeilla. Tampereentieltä ja radan itäpuolelta suositellaan säilytettävän näkymiä asemalle. Lempäälän kymppi Rakennuksen säilyminen on Tampereentien rakennuskannan kerroksellisuuden kannalta suositeltavaa. Rakennus ei kuitenkaan arvoiltaan ole niin merkittävä, että rakennuksen suojelu asemakaavassa olisi välttämätöntä. Mainiemi etelä ja pohjoinen Rakennus on osa Tampereentien varren liikekeskustaa ja edustaa arkkitehtuuriltaan 1960-luvun liikerakentamista. Rakennuksella on myös kunnallishistoriallista arvoa. Rakennuksen säilyminen on Tampereentien rakennuskannan kerroksellisuuden kannalta suositeltavaa. Rakennus ei kuitenkaan arvoiltaan ole niin merkittävä, että rakennuksen suojelu asemakaavassa olisi välttämätöntä. Raportti.docx

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 33 (37) Suositukset radan itäpuolelle Radan itäpuolelta tulisi säilyttää näkymiä vanhalle asemalle ja kirkolle sekä huomioida Manttaalitalon läheisyys suunnittelualueen eteläpuolella. Inventoitujen rakennusten osalta suositellaan seuraavaa: Tenkasen mylly Rakennus suositellaan suojeltavaksi paikallisesti arvokkaana kohteena. Kohde kestää jonkin verran muutoksia. Rakennuksesta suositellaan säilytettävän ja 1960-lukujen arkkitehtuurin vaihettumisesta kertovat piirteet: julkisivumateriaali, ikkunajaotus erityisesti ylemmissä kerroksissa ja porraskäytävän korostaminen korkealla pystyikkunalla ja porraskäytävän ulosvedolla. Puhelinkeskus Rakennuksella on paikallista viestintähistoriallista arvoa. Rakennus ei kuitenkaan arvoiltaan ole niin merkittävä, että rakennuksen suojelu asemakaavassa olisi tarpeellista. Raportti.docx

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 34 (37) LÄHTEET Aaltio, E.A.: Lempäälän kunnallishistoria Lempäälän kunta. Tampere Alanen Kepsu: Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seura Joutsalmi, Sinikka: Asemapuisto. Teoksessa Puistot ja puutarhat Suomalainen puutarhaperinne Toim. Anna-Maija Halme. Suomen Kotiseutuliitto. Kalske, Marja: Lempäälä ajan virrassa: ihmisiä yhteisössä, pitäjä maailmassa. Lempäälän kunta. Vammala Mäkelä, Ritva: Lempoinen: Lempäälän kirkonkylä. Lempäälä-Seura ry. Sastamala Pitäjänkartta 1:20 000, Peruskartta 1:20 000, Lähde: Peruskartta 1:20 000, 1954, kiinteistörajat Lähde: Peruskartta 1:20 000, Lähde: Peruskartta 1:20 000, Lähde: Peruskartta 1:20 000, Lähde: Teivas, Eija: Teiden varsilla ja vesireiteillä: Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma. Lempäälän kunta. Tampere Painamattomat lähteet: Isojaon täydennyksen kartta 1912, P. Bergius. Järventausta, Aino: Kaupunkisuunnittelun esteet ja avaimet Tarkastelussa Lempäälän kuntakeskuksen kehittämisprosessi. Tampereen yliopisto, Pro gradu tutkielma. Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 11/2015 aineistoja Lempäälän keskustasaaren kulttuurihistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto Eija Teivas. Lempäälän kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet. Lempäälän kunnanhallitus Lempäälän Ryynikän alueen rakennusinventointi Arkkitehtitoimisto Eija Teivas. Valokuva Lempäälän solmukeskuksesta , katsottu Pohjakartta Lähde: Lempäälän kunta. Raportti.docx

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 35 (37) LIITTEET Inventointikortit: 1. Vanha asema Tenkasen mylly Puhelinkeskus Lempäälän kymppi Mainiemi etelä Mainiemi pohjoinen Raportti.docx

35 Rakennusinventointi Inventoija Kervinen Minttu Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Kylä Lempoinen Kiinteistötunnus Kunta Lempäälä Alue Keskusta Osoite Tampereentie 10 Peruskartta Aluetyyppi Kirkonkylä Itäkoordinaatit E Kohdetyyppi Liike- ja Pohjoiskoordinaatit N hallintorakennus Hist.tilatyyppi - Rakennusten lkm 1 Nykyinen tilatyyppi - Inventoitu 1 Rakennustyyppi Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Suunnittelija Asemarakennus käsityökeskus asema VR:n tyyppipiirustusten mukaan Signeeraus/vuosil. - Rakentamisvuosi 1875 Rak. vuosikymmen 1870 Rak. vuosisata 1800 Korjausvuodet 1908, 1922 Kerrosluku 1 Pohjakaava - Rungon muoto suorakaide Ullakko on Kellari ei Perustus lohkokivi Runko hirsi Vuoraus lauta Katemateriaali saumapelti Katon muoto aumakatto Kuisti - Kuistin kattomuoto - Historia Hämeenlinna Turku Tampere rakentamisesta tehtiin päätös vuonna Rata linjattiin Lempäälän kautta. Radan rakentaminen ehti Lempäälään vuonna 1874 ja käyttöön rata vihittiin Asemarakennus valmistui samana vuonna. Se vuorattiin ja maalattiin vuonna Lempäälän asema sijoitettiin kirkon kohdalle, maanteiden risteykseen. Asemarakennus on rakennettu kyseistä rataosuutta varten laadittujen IV-luokan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan. Asemat oli jaettu luokkiin liikennepaikan vilkkauden ja matkustajamäärien perusteella. Piirustukset todennäköisesti laati Valtion rautateiden arkkitehti Knut Nylander. Vanha asema on ainoa IV-luokan säilynyt asemarakennus Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Muita saman luokan asemarakennuksia olivat Parola, Kuurila ja Viiala kyseisellä rataosuudella. Asemarakennusta laajennettiin pohjoispäästä vuosina 1908 ja 1922 Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Asemalla on toiminut myös posti. Ratamuutosten myötä radan puoleiset ulkoportaat on poistettu myöhemmin ja ulko-ovi korvattu ikkunalla. Asema jäi tyhjilleen uuden rautatieasema/virastotalon valmistuttua Rakennus siirtyi kunnan haltuun Kiinteistön omistaa liikennevirasto. Nykyisin asemalla toimii käsityökeskus Asemarakennuksen pohjoispäässä on ollut pieni kioskirakennus sekä käymälärakennus matkustajille. Asemaa vastapäätä radan toisella puolella on sijainnut puinen tavaramakasiinirakennus, joka purettiin vanhan aseman jäätyä tyhjilleen 1980-luvulla. Aseman yhteydessä oli aseman puisto, johon oli istutettu jalopuita ja pensaita. Asemapuistojen suunnittelu oli alkanut vuonna 1873, jolloin rautateille palkattiin ensimmäinen ylipuutarhuri. Lempäälässä puistoa hoiti VR:n puutarhuri. Asemien kasvillisuutena käytettiin tyypillisesti erilaisia koti- ja ulkomaisia havupuita, kuten kuusta, siperianpihtakuusta, sembramäntyä ja lehtikuusta. Havupuita käytettiin rivistönä radan varrella suojaamassa ratapihaa tuulelta ja lumelta. Lehtipuista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , 1 (12) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 2 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema yleisimpiä oli lehmus, koivu, pihlaja, vaahtera, jalava ja tammi. erityisesti lehmus on ollut rautatieomenapuun lisäksi varsinainen rautatieasemapuu. Lempäälässä puiston eteläpuolen oli asemapäällikön talo ja puutarha. Radan varrella oli myös muiden rautatieläisten taloja. Puiston kasvillisuudesta on jäljellä jokunen puu asemarakennuksen ympärillä ja kasvillisuutta uudistettaessa on käytetty asemille tyypillistä kasvillisuutta. Kuvaus Kiinteistöllä sijaitsee rata ja aseman tarvitsemia liikennejärjestelyjä kuten asemalaiturit ja kulku niille. Entinen asemarakennus radan länsipuolella on kiinteistön ainut rakennus. Rakennus rajoittuu aidattuun rata-alueeseen. Asemarakennuksen eteläpuolella on puuistutuksia ja asemarakennuksen edessä on kaksi rautatieomenapuuta. Kulkuyhteys asemalle on etelästä. Länteen päin nykyiseltä pääjulkisivultaan vanha asemarakennus on U:n mallinen. Asemahallia on korostettu päätykolmiolla sen molemmin puolin. Myös vuonna 1908 toteutetun pohjoispään laajennusosaa on korostettu päätykolmiolla. Vanhan rautatieaseman pääsisäänkäynti on rakennuksen länsijulkisivussa ja katettu kevytrakenteisella katoksella. Myös sivuovi on länsijulkisivussa. (kuva 5242). Pohjoisjulkisivussa on nykyinen varauloskäynti (kuva 5262). Eteläjulkisivun ikkuna on korvattu uudella ikkunalla (kuva 5253). Myös radanpuoleisessa julkisivussa asemahallin molemmin puolin olevia huoneita on korostettu päätykolmioin. Radanpuoleinen sisäänkäynti on korvattu ikkunalla kun rata-aluetta on laajennettu. (kuva 5283). Vuoden 1908 laajennus on tehty alkuperäinen asema hyvin huomioon ottaen ja kaiken kaikkiaan ulkoasultaan rakennus on säilyttänyt melko hyvin alkuperäisen ilmeensä vaikka sisätiloissa onkin tapahtunut huonetilojen muutoksia. Rakennus ulkoa Vanha asema hahmottuu suorakaiteen muotoisena rakennuksena, vaikka itse asiassa pohja koostuu kolmesta eri syvyisestä suorakaiteesta. Rakennuksen eteläpääty, jossa asemahalli sijaitsi, on levein. Tämän ja pohjoispäädyn laajennusosan välissä sijaitsee rungon kapein kohta. Rakennuksen sokkeli on lohkokiviä ja melko matala. Rakennus on hirsirakenteinen ja lautaverhoiltu. Tyyppipiirustuksissa pääkerros on vaakaverhoiltu ja ullakkokerros pystyverhoiltu ja rimoitettu kuten rakennus nykyisinkin on. Julkisivut on jaettu osiin koristelistoilla. Koristeellisimpia listoja on säilynyt ainakin aseman eteläja pohjoisjulkisivussa. Asema on väritykseltään vaaleanruskea, ullakon pystylaudoitus on sävyltään hieman kellertävämpi kuin seinien alaosa. Koristelistat ovat valkoisia. Sokkelin mataluuden takia seinän alaosan koristelistat näyttävät paikoin kärsineen kosteudesta. Rakennuksen katto on päämuodoltaan aumakatto. Entisen asemahallin molemmin puolin olevien huoneiden yllä katossa on päätykolmiot sekä itä- että länsijulkisivussa. Rakennuksen eteläjulkisivun keskellä on myös päätykolmio samoin kuin laajennusosan länsijulkisivun yllä. Kaiken kaikkiaan melko monimuotoisen katon katemateriaali on saumattu pelti. Väriltään katto on musta tai hyvin tumman harmaa. Rakennuksessa on avoräystäät. Räystäslaudat ovat koristeelliset kulmista ja kattoharjojen kohdalla on koristesalot. Savupiiput ovat tiiltä. Osa tiilistä on lohkeillut. Ikkunat ovat kuusiruutuisia pystyikkunoita ja niiden pokat ja karmit on valkoiseksi maalattuja. Ainakin osassa ikkunoita on edelleen vanha lasi. Ullakolla on pienempiä neliruutuisia ikkunoita ja yksiruutuisia vinoristikolla koristeltuja ikkunoita. Eteläjulkisivun ikkuna on leveämpi yhdeksänruutuinen ikkuna. Ikkunoita ympäröi yksinkertaiset valkoiset koristelistat. Vanhojen pohjapiirustusten ja suullisen lähteen mukaan tällä ikkunalla on korvattu 1980-luvun lopun saneerauksen yhteydessä eteläjulkisivussa aiemmin olleet kaksi kuusiruutuista ikkunaa. Asemahallin länsijulkisivun pääovi on alkuperäinen pariovi, jonka yllä on kolmiruutuinen ikkuna. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 3 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Sisätilat Rakennuksen keskellä on asemahalli, joka toimi aseman odotustilana. Asemahalliin oli sisäänkäynti sekä idästä radan puolelta että lännestä kaupungin puolelta. Alkuperäisissä piirustuksissa sisäänkäyntien yhteydessä ei ole tuulikaappeja, tuulikaapit on lisätty rakennukseen ilmeisesti laajennoksen yhteydessä, jolloin myös osa asemahallista on lohkaistu rele- ja akkuhuoneeksi. Asemahalli palautettiin entiseen laajuuteensa 1980-luvun lopun saneerauksessa, jolloin tilat muokattiin kotiteollisuuden neuvonta-asemaksi. Asemahallissa on edelleen tuulikaappi myös radan puolella, mutta ulko-ovi on korvattu ikkunalla. Asemahallissa on säilynyt alkuperäiset pyöröuunit uuninluukkuineen. Asemahalli on nyt Taitokeskuksen näyttelytila. Pääpiirteissään asemarakennuksen huonejako on pysynyt ennallaan. Rakennuksen eteläpäädyssä on kaksi huonetta, joista isompi on ollut asemankonttori ja josta on avautunut lippuluukku odotusaulaan. Pienempi huone oli asemapäällikön huone. Nykyisin konttorissa on Taitokeskuksen myymälä ja asemapäällikön huoneessa toimisto. Myymälähuoneesta on poistettu eteläseinän kaksi ikkunaa ja korvattu ne yhdellä uudella isommalla ikkunalla. Myöskään lipunmyyntiluukkua asemahalliin ei enää ole. Huoneessa on pyöröuuni, vaikka alkuperäisessä piirustuksessa huoneessa on kaakeliuuni. Pyöröuunin takaa näkyy rakenteita, jotka viittaavat siihen, että paikalla on alun perin ollut kaakeliuuni. Myöskin asemahallin pohjoispuoliset kaksi huonetta ovat säilyneet mittasuhteiltaan muuttumattomina. Nykyisin näissä huoneissa on kangaspuita. Huoneissa on alkuperäiset kaakeliuunit tallella. Länsipuoleisessa huoneessa uuni on kaakeloitu valkoisilla laatoilla ja kulmat on pyöristetty. Uunin yläosassa laatoissa on kasviaiheiset kohokuviolaatat. Itäpuoleisessa huoneessa uuni on pyöreä, sinapin värinen ja sen koristelaattojen aiheena on köynnösseppele. Näiden huoneiden takana on keittiö-, eteis- ja wc-tilat sekä nykyinen askartelutila. Keittiö-, eteis- ja wc-tiloja on uudistettu rakennuksen elinaikana. Ikkunajako on säilynyt ennallaan, vaikka keittiön ja sivuoven eteisen välisen seinän paikkaa on vaihdettu. Tämän väliseinän ovi ja karmit ovat huomattavasti yksinkertaisempi kuin alkuperäiset ovet karmeineen Askarteluhuoneessa on säilynyt neliskulmainen vihreä, runsaasti koristeltu kaakeliuuni. Uunin yläosassa on suuri koristeellinen jugend-aiheinen koristelaatta, jonka aiheena ovat kukkivat puut. Nykyisen askarteluhuoneen takana alkuperäisissä piirustuksissa on pieni varasto ja uloskäynti rakennuksen koilliskulmasta. Aseman laajennoksen yhteydessä nämä huoneet on otettu osaksi isompaa uutta huonetta, joka nykyisin toimii myös askarteluhuoneena. Tämän huoneen kulmassa on laajennoksen aikainen kaakeliuuni. Tämä uuni on valkoinen ja sen kulmat on pyöristetty. Yläosassa koristeaiheena on tammenlehtiä. Uunin luukut näyttävät alkuperäisiltä. Rakennuksen luoteiskulmassa oleva laajennuksen aikainen huone on nykyisin ompeluhuoneena. Huoneen tulisija on muurattu ja valkoiseksi maalattu. Huoneen takana on pieni varastohuone, jonka tulisija on purettu. Lattiassa tämän sijainti näkyy edelleen. Varastohuoneen takana on pieni eteinen, josta on nykyisin varauloskäynti. Uunien lisäksi sisätiloissa on säilynyt pääasiassa alkuperäinen lauta/lankkulattia. Väliovet ovat pääasiassa alkuperäisiä peiliovia, joissa on myös vanhat helat. Myös ovien karmit ovat alkuperäisiä. Suurin osa ikkunoista on alkuperäisiä ja niissä on alkuperäiset helat. Varsinkin ulkoikkunoista maali on lohkeillutta ja pokat tarvitsivat kunnostusta. Rakennuksen ikkunajakoa ja ulko-ovien paikkaa on muutettu muutamaan otteeseen itäjulkisivussa. Ympäristö Rakennuksen länsi- ja pohjoispuolella on omalla kiinteistöllään aseman entistä puistoa. Alue toimii nykyisin pääasiassa pysäköintialueena. Pysäköintialueen ja Mainiemen kiinteistön välissä on yhä muutamia vanhoja jaloja lehtipuita puita jäljellä, samoin kuin asemarakennuksen pohjoispuolella. Radan varressa on rivistö havupuita. Aseman eteläpuolen on havupuuryhmä. Asemalta aukeaa näkymä kirkolle Mainiemen eteläisimmän rakennuksen ja sen eteläpuoleisen rakennuksen välistä inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 4 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema sekä Kirkkopolkua pitkin. Aseman eteen on istutettu rautatienomenapuita. Radan itäpuolelta katsottuna sekä kirkko että kirkontorni näkyvät osittain asemarakennuksen takaa (kuva 5330). Rakennuksen kunto Määrittely ei vastaa virallista kuntoarviota, vaan se ilmaisee korjattavuutta, mikä vaikuttaa osaltaan toimenpidesuosituksiin. Hyvä x Kohtalainen Huono Arvot Rakennuksen säilyneisyys Säilyneisyys ei tarkoita teknistä kuntoa, vaan on arvio kuinka hyvin rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat tunnistettavissa rakennuksesta. Hyvin säilynyt x Kohtalaisesti säilynyt Merkittävästi muutettu Täysin muutettu Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. arvo Historiallinen arvo Ympäristöarvo Arvon perustelu Arkkitehtoninen: rakennus on edustava esimerkki Hämeenlinna-Tampere radan alkuperäisistä asemarakennuksista. Rakennuksessa säilyneet ikkunanpielien, kulmalistojen ja kattolistojen puuleikkaukset sekä koristeveistokset kattopäädyissä kertovat rakennus- ja laajennusajankohdan ihanteista. Säilyneisyys: Myöhempi laajennus on tehty alkuperäinen asema hyvin huomioon ottaen. Sisätiloissa tapahtuneista muutoksista huolimatta rakennuksessa on säilynyt mm. vanhat kaakeliuunit ja muita yksityiskohtia. Osa ikkunoista on alkuperäisiä. Rakennus toimi asemana vuoteen 1980 asti ja on edelleen tunnistettavissa asemarakennukseksi vaikka käyttötarkoitus onkin muuttunut. Myös sisätiloista entinen asemahalli odotustiloineen hahmottuu hyvin. Liikennehistoriallinen: rakennus on edustava esimerkki Hämeenlinna- Tampere radan alkuperäisistä asemarakennuksista. Maisemallisesti keskeinen sijainti: Rakennus näkyy edelleen hyvin radalle. Radan yli katsottuna vanhan aseman takaa näkyy kirkon kattoa ja kellotorni; näkymä kertoo kirkonkylän kehityksestä nykyisenlaiseksi kaupalliseksi keskittymäksi. Lisätiedot Toimenpidesuositus Valtakunnallisesti merkittävä: RKY 2009 Lempäälän asema. Asemarakennus tulee suojella. Entisen asemapuiston kulttuurihistorialliset ja taajamakuvan kannalta arvokkaat piirteet tulee säilyttää säästämällä asemapuistoon liittynyttä kasvillisuutta ja uudistamalla kasvillisuutta perinteisillä rautatiepuistojen lajikkeilla. Tampereentieltä ja radan itäpuolelta suositellaan säilytettävän näkymiä asemalle. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 5 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Kaava LR, sr Suojelu RKY: Lempäälän rautatieasema. Suojelumerkintä maakuntakaavassa sekä Keskustan osayleiskaavassa että asemakaavassa nro Kirjalliset lähteet: Suulliset lähteet: Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), Helsinki Sinikka Joutsalmi: Asemapuisto. Teoksessa Puistot ja puutarhat Suomalainen puutarhaperinne Toim. Anna-Maija Halme. Suomen Kotiseutuliitto. Lempäälän kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet, Lempäälän kunnanhallitus Ritva Mäkelä: Lempoinen: Lempäälän kirkonkylä, Sastamala Eija Teivas: Teiden varsilla ja vesireiteillä: Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, Tampere Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Lempäälän rautatieasema , katsottu Ilari Rasimus , Titta Eräniitty Liitteet Valokuvat Inventoija Tallentaja asemapiirros, pohja- ja julkisivukuvat, ulkokuvat, sisäkuvat Kansiot asema sisältä ja asema ulkoa , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 6 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Asemapiirros inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 7 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Pohja- ja julkisivukuvat Ote alkuperäisestä pohjapiirroksesta. Piirosta ei ole signeerattu eikä päivätty. Ote pohjapiirroksesta, johon suunniteltu aseman laajennusta. Laajennos ja muut muutokset toteutettiin vuosina 1908 ja Laajennuksen suunnitteli Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm. Ote julkisivukuvasta radalle itään. Piirrosta ei ole päivätty. Asemarakennusta ei ole vielä laajennettu, mutta ovista päätellen asemahallista on lohkaistu huoneet rele- ja akkuhuoneelle. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 8 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Ote julkisivukuvista, julkisivujen peruskorjaus Yllä vasemmalla julkisivu radalle itään, alla vasemmalla länteen, yllä oikealla pohjoiseen ja alla oikealla etelään. Näissä kuvissa ei enää ole ulko-ovia radalle päin. Ote pohjapiirroksesta, vanhan aseman saneeraus Rele- ja akkuhuoneiden ja asemahallin välinen väliseinä on merkitty piirrokseen purettavina seininä. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 9 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Ulkokuvat Vanhan aseman lännen eli kirkon puoleinen julkisivu. kuva Vanhan aseman eteläjulkisivu. kuva Vanhan aseman idän eli radan puoleinen julkisivu. kuva Vanhan aseman pohjoisjulkisivu. kuva Vanha ikkuna länsijulkisivussa, kivijalka ja pääsisäänkäynnin katos ja vanha ovi. kuva 5258 ja Kulmalistan koristeveistos ja päätykolmion kattolista koristeineen. kuva 5255 ja inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 10 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Tampereentie 4:n itäpuolella on vanhoja vaahteroita, jotka saattavat olla jäänteitä aseman puistosta. kuva Aseman ympärillä on säilynyt jonkin verran vanhoille asemanpuistoille tyypillistä kasvillisuutta kuten havupuita radan varressa ja jaloja lehtipuita. kuva inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 11 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema Sisäkuvat Vanhan aseman entinen odotushuone on nyt Taitokeskuksen näyttelytilana. Hallin sivuilla on pyöröuunit. Radanpuoleinen ovi on korvattu ikkunalla, mutta tuulikaappia ei ole purettu. kuva Kudontahuone ja keittiön ovi. kuva Rakennuksen uuneja laajennusosasta. kuva 4738 ja Askarteluhuoneen vihreä kaakeliuuni ja kudontahuoneen valkoinen uuni. kuva 4745 ja Peiliovi entiseen asemapäällikön huoneeseen ja nykyisen pääsisäänkäynnin tuulikaappi. kuva 4787 ja Alkuperäisiä oviheloja ja ikkuna. kuva 4799 ja inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 12 (12) Kiinteistö- ja rakennuslomake Vanha asema inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 01 vanha asema.docx

47 Rakennusinventointi Inventoija Kervinen Minttu Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Kylä Lempoinen Kiinteistötunnus Kunta Lempäälä Alue Ryynikkä Osoite Manttaalitie 4 Peruskartta Aluetyyppi Kirkonkylä Itäkoordinaatit E Kohdetyyppi teollisuus, liiketila Pohjoiskoordinaatit N Hist.tilatyyppi - Rakennusten lkm 1 Nykyinen tilatyyppi - Inventoitu 1 Rakennustyyppi Teollisuusrakennus Nykyinen käyttö Autokorjaamo ja soitinrakennus Alkuperäinen käyttö Sähkömylly Suunnittelija - Signeeraus/vuosil. - Rakentamisvuosi 1960 Rak. vuosikymmen 1960 Rak. vuosisata 1900 Korjausvuodet 1979, 1985, 1986, 1987, 1990, 2013 Kerrosluku 2 Pohjakaava Rungon muoto suorakaide Ullakko ei Kellari on Perustus betoni Runko tiili, betoni ja puu Vuoraus tiili ja profiilipelti Katemateriaali aaltopelti ja saumapelti Katon muoto harja Kuisti - Kuistin kattomuoto - Historia Myllylle on haettu rakennuslupa vuonna 1956 ja sähkömylly rakennettiin vuosina Rakennuslupa on haettu nelikerroksiselle rakennukselle, eli myllyssä on alkujaan ollut kellari, 2 kerrosta ja ullakko, mihin nykyinen ikkunajako viittaa. Rakennuksessa toimi mylly vain muutaman vuoden. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi Kettusen kumikorjaamo, jonka aikana laajennus suunniteltiin ja rakennettiin. Kettusen kumikorjaamon aikana 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja on uusittu ontelolaattavälipohjaksi. Lupakuvista ei käy ilmi onko tämä tehty vuonna 1985 vai jo aiemmin. Ilmeisesti samaan aikaan 2. kerroksen ja ullakon välinen välipohja on purettu, mikäli sitä koskaan rakennettiinkaan. Laajennoksen rakennuslupakuvat on päivätty vuodelle Tämän jälkeen rakennuksen sisätiloja on muutettu vuosina 1985, 1986, 1987, 1990 ja 2013 päivättyjen piirustusten mukaan. Rakennuksen länsijulkisivua on muutettu ilmeisesti vuonna 1985 päivätyn piirustuksen pohjalta. Tällöin alimman kerroksen kolmesta ikkunasta kaksi on korvattu leveällä lastausovella. Uudisosaan tehty vuonna 2013 julkisivuun vaikuttavia muutoksia, kun toimisto- ja myymälätilaan on laitettu ikkunat ja lisätty ulko-ovet. Nykyisin rakennuksessa toimii varaosaliike- ja autokorjaamo sekä myllyn ylimmässä kerroksessa soitinrakentamo. Kuvaus Teollisuuskiinteistö sijaitsee radan itäpuolella, pitkään joutomaana olleen avoimen alueen laidalla. Entinen mylly on kiinteistön ainut rakennus. Myllyn vanha osa on kaksikerroksinen suorakaiteen muotoinen punatiilinen ja harjakattoinen rakennus. Porraskäytävän ja entisen pääoven kohdalla eteläjulkisivussa on ulosveto, jonka kummallakin puolen on lastauslaiturit. Varaosaliikkeen pääsisäänkäynti on länsijulkisivussa radanpuolella. Laajennusosa rakennuksen itäpäädyssä on yksikerroksinen, suorakaiteen muotoinen peltihalli, jossa autokorjaamo toimii. Laajennusosa on leveämpi kuin vanha mylly. Korjaamon ovi, josta autot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , 1 (16) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 2 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly ajetaan sisään, avautuu radan suuntaan. Ovia on myös itä- ja eteläjulkisivuissa. Laajennusosan lounaiskulmassa on korjaamon toimistotilat. Rakennuksen ympäri pääsee ajamaan. Radan puoli on asfaltoitu, muuten tontti on hiekkapintainen. Pihaa käytetään autojen säilyttämiseen ja pysäköintiin. Rakennus ulkoa Rakennuksen punatiilinen vanha osa on mittasuhteiltaan miellyttävä ja muodoltaan selkeän yksinkertainen. Sama selkeys ja yksinkertaisuus näkyy julkisivun yksityiskohdissa kertoen teollisuusrakennuksille tyypillisestä rationaalisuudesta. Rakennuksen sokkeli ja kellarikerroksen julkisivu ovat paikalla valettua, maalaamatonta betonia. Rakennuksen kantava rakenne on betoninen pilari-palkkijärjestelmä, jonka varassa välipohjan ontelolaatat ovat. Ulkoseinät on muurattu tiilestä ja rakennus on tiiliverhoiltu. Ikkuna-aukkojen ylitykset on tehty betonipalkein, jotka näkyvät myös julkisivussa. Rakennuksen eteläjulkisivussa rinnakkaisten ikkunoiden välit on rapattu. Ratkaisulla on pyritty vaikutelmaan 1960-luvulla yleistyneistä nauhaikkunoista. Rappaus ikkunoiden välillä on karhea ja väriltään harmaata. Itäjulkisuvussa on rakennuksessa nykyisin toimivan Lempäälän Autopalvelun iso valomainos. Rakennuksella on harjakatto. Avoräystäät ovat sirot. Vesikatteena on väriltään tumman harmaa aaltopelti. Savupiippu on rakennuksen lounaiskulmassa. Piippu on tiilestä muurattu. Osa tiilistä on lohkeillut. Rakennuksen pääikkunat ovat muodoltaan lähes neliskanttisia, ne ovat hieman korkeampia kuin leveämpiä. Myllyn piirustuksissa ikkunat ovat kuusiruutuisia, ja ullakkokerroksen ikkunat ovat edelleen tällaisia. Osa 1. ja 2. kerroksen ikkunoista on pari-ikkunoita, jotka luultavasti ovat alkuperäisiä vaikkakaan eivät julkisivupiirrosten mukaisia. Osa ikkunoista on uusittu. Näissä ikkunoissa on vain yksi ruutu ja lasitus on tehty suoraan karmiin. Ikkunoiden karmit ja puitteet ovat valkoisia, joskin maali on pahasti rapistunut. Ikkunoita ei ole listoitettu. Ullakko- ja kellarikerroksien ikkunat ovat matalia pari-ikkunoita. Porraskäytävässä on kahden kerroksen korkuinen, 8 osaan jaettu ikkuna. Tästä ikkunasta kaksi alinta lasia on vaihdettu ja puitteet uusittu. Muihin ruutuihin on lisätty sisälle toinen ikkunalasi. Ikkunan alla on rakennuksen entinen pääovi. Ovi on alkuperäinen, koristeellinen peiliovi. Rakennuksen muut ovat on uusittu. Rakennuksessa on porraskäytävän molemmin puolin lastauslaiturit, jotka on katettu puurakenteisilla katoksilla. Katosten vesikate on aaltopeltiä. Rakennuksen uudisosa on yksikerroksinen ja sijaitsee alkuperäisen myllyrakennuksen kellarin kanssa samassa tasossa. Ulkoseinät ovat vaalean keltaista profiloitua, muovipintaista peltiä, kantavat rakenteet puuta. Uudisosan sokkelin materiaali ei näy ulos; näkyvissä on vain muovinen patolevy. Uudisosan harjakatto on loiva. Vesikate on saumattua harmaaksi maalattua peltiä. Katolla ei ole sivuräystäitä vaan vesikouru on heti seinässä kiinni. Uudisosassa on peitetty päätykolmio, joka on verhoiltu sahapintaisella, keltaiseksi maalatulla laudalla. Alin lauta on maalattu valkoiseksi. Uudisosan ikkunat sijoittuvat seinien yläosiin. Pohjoisjulkisivussa on kaksi kolmeen osaan jaettua vaakaikkunaa, itäjulkisivussa kolme kahteen osaan jaettua vaakaikkunaa ja eteläjulkisivussa yksi kahteen ja yksi kolmeen osaan jaettu ikkuna. Nämä ovat uudisosan alkuperäiset ikkunat. Näiden lisäksi rakennuksen etelä- ja itäjulkisivulla on seinän alaosassa neliskulmaiset neljän ruudun ruutuikkunat. Ikkunoiden puitteet ja listat ovat valkoisia. Alun perin uudisosassa oli kaksi lastausovea, toinen eteläjulkisivussa ja toinen länsijulkisivussa. Myöhemmin myös itäjulkisivuun on lisätty lastausovi. Myymälä- ja toimistotiloihin ovet on lisätty vasta vuonna inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 3 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Sisätilat Myllyn ensimmäinen ja toinen kerros ovat olleet alun perin yhtenäisiä tiloja. Kellarissa on ollut alun perin eteläseinustalla huone- ja varastotiloja ja muuten kellari on ollut pilareiden tukemaa avointa tilaa. 1. kerros on jaettu kahteen osaan porraskäytävän kohdalta vuonna 1985 päivättyjen piirrosten mukaan ja vuoden 1987 piirrosten mukaan porraskäytävää vastapäätä on rakennettu sähköhuone ja wc-tilat. Tällöin on rakennettu myös wc- ja varastotilat 2. kerrokseen. Nyt ylempi kerros on jaettu kevytrakenteisilla väliseinillä useampaan huoneeseen. Väliseinät eivät kuitenkaan ulotu kattoon asti, joten 2. kerros on edelleen hahmotettavissa yhtenäisenä tilana. Ensimmäisen kerroksen länsipäädyssä on nykyisin Lempäälän Autopalvelun myymälätilat. Myymälän irtokalusteet peittävät ikkunoita ja seiniä. Seinäpinnat ovat sisältä kevyesti rapattua tiiltä ja betoniset pilarit ja katonrajan palkit näkyvät myös. Myöhemmin rakennettu väliseinä on kevytsoraharkoista. Katossa näkyy ontelolaattojen saumat. Kaikki pinnat on maalattu valkoisiksi. Toisessa kerroksessa ulkoseinät on levytetty ja tapetoitu. Myös uudisosa on ollut alun perin yhtä yhtenäistä tilaa. Hallista on ollut alun alkaen kulku myllyn kellarikerrokseen. Hallin etelälaidalle on ilmeisesti jossain vaiheessa 1980-luvulla rakennettu toimistotiloja, joita on laajennettu lisää myöhemmin. Nyt hallin etelälaidalla on myymälä-, toimistoja henkilöstö tiloja kahdessa kerroksessa. Myllyn ensimmäisestä kerroksesta on puhkaistu oviaukko hallin 2. kerrokseen, mutta lupakuvista ei käy ilmi milloin tämä on tehty. Uudisosa on sisältä levytetty kipsilevyin ja maalattu valkoiseksi. Myllyn vanha ulkoseinä on yläosastaan vain maalattu valkoiseksi; alaosa on levytetty. Porrasosan sisäseinien materiaali on säilynyt alkuperäisenä. Porrashuone on maalattu yläosastaan valkoiseksi, alaosa on vaalean harmaa. Portaat ovat alkujaan olleet puurakenteiset. Ne on korvattu vuonna 1985 metallirakenteisilla portailla. Ulko-ovi on alkuperäinen. Ympäristö Rakennuksen itäpuolella on radan suuntainen Manttaalitie. Manttaalitien ja radan väli on tällä hetkellä avointa joutomaata. Vuosien 1991, 1980 ja 1975 peruskartoissa alueelle on merkitty lautatapuleita, vuoden 1963 peruskartassa alue on peltoa. Rakennuksen eteläpuolella on puhelinkeskusrakennus ja teleliikennemasto. Näiden eteläpuolella on Manttaalitalo, joka muodostaa yhdessä Tenkasen myllyn kanssa radanvarren maisemaa mm. asemalta katsottuna. Rakennuksen kunto Määrittely ei vastaa virallista kuntoarviota, vaan se ilmaisee korjattavuutta, mikä vaikuttaa osaltaan toimenpidesuosituksiin. Hyvä Kohtalainen x Huono inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 4 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Arvot Rakennuksen säilyneisyys Säilyneisyys ei tarkoita teknistä kuntoa, vaan on arvio kuinka hyvin rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat tunnistettavissa rakennuksesta. Hyvin säilynyt x Kohtalaisesti säilynyt Merkittävästi muutettu Täysin muutettu Kulttuurihistoriallinen arvo Arvon perustelu Rakennushist. arvo Arkkitehtoninen: rakennus edustaa vaihettumista ja 1960-luvun ihanteiden välillä, mikä näkyy toisaalta perinteisenä punatiilien käyttönä julkisivussa sekä harjakattona ja toisaalta pyrkimyksenä nauhamaisiin ikkunoihin. Porraskäytävän korostaminen korkealla ikkunalla on myös rakennusajankohdalle tyypillinen piirre. Historiallinen arvo Teollisuushistoria: Rakennuksella on paikallista teollisuushistoriallista arvoa sen kertoessa radan varren teollistumisesta toisen maailmansodan jälkeen. Ympäristöarvo - Lisätiedot - Toimenpidesuositus Rakennus suositellaan suojeltavaksi paikallisesti arvokkaana kohteena. Kohde kestää jonkin verran muutoksia. Rakennuksesta suositellaan säilytettävän ja 1960-lukujen arkkitehtuurin vaihettumisesta kertovat piirteet: julkisivumateriaali, ikkunajaotus erityisesti ylemmissä kerroksissa ja porraskäytävän korostaminen korkealla pystyikkunalla ja porraskäytävän ulosvedolla. Kaava T Suojelu ei suojelumerkintää Kirjalliset lähteet: Marja Kalske: Lempäälä ajan virrassa: Ihmisiä yhteisössä, pitäjä maailmassa, Vammala Ritva Mäkelä: Lempoinen: Lempäälän kirkonkylä, Sastamala Eija Teivas: Teiden varsilla ja vesireiteillä: Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, Tampere Suulliset lähteet: - Liitteet Valokuvat Inventoija Tallentaja asemapiirros, pohja- ja julkisivukuvat, ulkokuvat, sisäkuvat kansiot Tenkasen mylly ulkoa ja Tenkasen mylly sisältä , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 5 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Asemapiirros inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 6 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Pohja- ja julkisivukuvat Kettusen kumikorjaamon laajennoksen ja muutoksen pohjapiirros kellarikerros, leikkaus ja eteläjulkisivu inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 7 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Kettusen kumikorjaamo, kellari- ja 1. kerros, porrastilojen muutos inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 8 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Kettusen kumikorjaamo 2. kerros, porrastilojen muutos, Kettusen kumikorjaamo, lisätty väliseinä 1. kerrokseen inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 9 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Kettusen kumikorjaamo, yllä julkisivut länteen ja itään, alla julkisivut pohjoiseen ja etelään, inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 10 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Pari-pyörä Ky, 1. ja 2. kerros, peruskorjaus, Peruskorjauksen yhteydessä on suunniteltu myös hallin laajennusta. Laajennus ei ole toteutunut. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 11 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Lempäälän Rengastalo, 1. ja 2. kerros, julkisivu- ja sisätilamuutos, inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 12 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Lempo-Export Oy, julkisivujen muutos, inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 13 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Ulkokuvat Tenkasen myllyn lännen eli radan puoleinen julkisivu. kuva Uudisosan länsijulkisivu. kuva Tenkasen myllyn eteläjulkisivua. kuva Tenkasen myllyn eteläjulkisivua ja itäjulkisivu. kuva Tenkasen myllyn pohjoisjulkisivua. kuva Tenkasen myllyn pohjoisjulkisivua. kuva inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 14 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Tenkasen myllyn eteläjulkisivun ullakkokerroksen alkuperäisiä ikkunoita sekä julkisivun yksityiskohtia. kuva Tenkasen myllyn savupiippu ja porraskäytävän alkuperäinen koristeellinen peiliovi. kuva 5329 ja Tenkasenmyllyn lastauslaiturin katos. kuva Näkymä asemalle ja Tenkasen myllylle Tampereen tieltä kirkon kohdalta Uudisosan räystäät kaakkoiskulmassa. kuva Uudisosan julkisivumateriaali on profiloitua muovitettua keltasävyistä peltiä. Maanrajassa näkyy patolevy. kuva inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 15 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Sisäkuvat Myymälätilaa myllyn 1. kerroksessa. Kuvassa ikkunaseinällä näkyy betoniset pilarit ja palkki, katossa ontelolaattojen sauma. Jälkeenpäin rakennettu väliseinä on kevytsoraharkoista, ovi johtaa wc-tilaan. kuva Myllyn entiseen ulkoseinään puhkaistu väliovi vanhan osan ja uudisosan välille. kuva 5349 ja Uudisosan autokorjaamon tilat. kuva Uudisosan autokorjaamon tilat. Hallin eteläseinustalla on kahdessa kerroksessa toimistoja henkilökunnan tiloja. kuva Uudisosan katto. kuva inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 16 (16) Kiinteistö- ja rakennuslomake Tenkasen mylly Soitinrakentamon tiloja myllyn 2. kerroksessa itäpäädyssä. kuva Näkymä myllyn 2. kerroksesta asemalle ja kirkolle. kuva Vasemmanpuoleinen kuva: myllyn 2. kerrokseen on rakennettu jälkeenpäin väliseiniä ja varastotiloja. Oikeanpuoleisessa kuvassa 2. kerrokseen myös jälkeenpäin rakennettu keittokomero. kuva 5354 ja Porrashuoneen korkea ikkuna ja alkuperäinen ulko-ovi. kuva 5362 ja inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 02 Tenkasen mylly

63 Rakennusinventointi Inventoija Kervinen Minttu Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Kylä Lempoinen Kiinteistötunnus Kunta Lempäälä Alue Keskusta Osoite Manttaalitie 2 Peruskartta Aluetyyppi Kirkonkylä Itäkoordinaatit E Kohdetyyppi Pohjoiskoordinaatit N Hist.tilatyyppi - Rakennusten lkm 2 Nykyinen tilatyyppi - Inventoitu 1 Rakennustyyppi puhelinkeskus Nykyinen käyttö puhelinkeskus Alkuperäinen käyttö puhelinkeskus ja asunto Suunnittelija - Signeeraus/vuosil. - Rakentamisvuosi 1962 Rak. vuosikymmen 1960 Rak. vuosisata 1900 Korjausvuodet 1989, 1990, 2006 Kerrosluku 1 Pohjakaava - Rungon muoto suorakaide Ullakko ei Kellari on Perustus betoni Runko tiili, betoni Vuoraus rappaus, tiili Katemateriaali saumapelti Katon muoto harja Kuisti - Kuistin kattomuoto - Historia Lempäälän käsivälitteinen puhelinkeskus toimi 1900-luvun alkupuoliskon radan varrella sijainneessa talossa, jossa toimi myös Säästöpankki. Keskus automatisoitiin vuonna 1962, jolloin valmistui uusi puhelinkeskus Manttaalitalon pohjoispuolelle. Alkujaan puhelinkeskusrakennuksessa oli puhelinkeskus ja asunto rakennuksen länsipäässä. Valmistuessaan rakennus oli kokonaan vaaleaksi rapattu. Puhelinkeskuksen tiloja on laajennettu myöhemmin rakennuksen itäpuolella. Tällöin kellarikerrokseen on sijoitettu autotalli, varastotiloja ja henkilöstön tiloja. Ilmeisesti laajennoksen yhteydessä puhelinkeskuksen puolen julkisivut on muutettu tiilipintaisiksi. Puhelinkeskuksen taakse on rakennettu autokatos vuodelle 1982 päivättyjen rakennuslupapiirrosten mukaan. Asunnon autotalli on muutettu toimistotilaksi vuonna Tämän vuoden rakennuslupakuvissa näkyy myös uusi autokatos pohjoisjulkisivulla, mutta autokatos on yliviivattu sekä kuvista että nimiöstä. Autokatokselle on haettu rakennuslupa vuonna 1990 ja katos on toteutettu lupakuvan mukaisena. Asunto on muutettu toimistotilaksi vuonna Vuoden 2006 lupakuvissa autotallin päälle on myös merkitty uusi keskussali. Teleliikennemasto tontille on rakennettu 1980-luvulla. Kuvaus Kiinteistöllä sijaitsee puhelinkeskusrakennus ja sen pohjoispuolella autokatos. Rakennuksen ja autokatoksen välissä on teleliikennemasto. Puhelinkeskusrakennus on melko lähellä tontin eteläreunaa ja Manttaalitietä ja rakennuksen edessä onkin asfaltoitua pihaa. Autokatoksille johtaa hiekkapintainen pihatie rakennuksen itäpuolelta. Tontin takaosassa on hiekkapintainen pihatie ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , 1 (8) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 2 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus muutamia puita. Aluskasvillisuus on pitkää heinää. Tontin länsi- ja etelälaidat ovat hoidettua nurmea pensasistutuksineen. Rakennus koostuu kolmesta suorakaiteen mallisesta osasta. Entinen asunto-osa rakennuksen länsipäädyssä muodostaa oman matalan, runkosyvyydeltään kapeamman osan. Puhelinkeskus on korkeampi punatiilinen osa, jonka kellarikerroksessa on autotalli, teknisiä tiloja, varastotiloja ja henkilökunnan tiloja. Rakennuksen pohjoispuolella autokatos muodostaa oman kuutiomaisen osansa. Rakennus ulkoa Entinen asunto-osa rakennuksen länsipäädyssä muodostaa oman matalan, runkosyvyydeltään kapeamman osan. Asunto-osa on rapattu karkealla rappauksella ja se on väriltään vaalea beesi. Katto on matala harjakatto. Vesikate on saumattua peltiä. Avoräystäiden räystäslaudat ovat tummaksi käsiteltyä sahapintaista puuta. Eteläjulkisivulla on julkisivun mittainen katos suojaamassa sisäänkäyntiä. Asunto-osan sokkeli on pystyuritettua betonia. Alkuperäisten ikkunoiden pokat ja pielet ovat valkoiset sekä etelä- että pohjoisjulkisivussa. Eteläjulkisivulla on uusi ikkuna entisen autotallin oven kohdalla. Tämän ikkunan pokat ja pielet ovat tummaksi käsiteltyä puuta. Koristeena eteläjulkisivussa on käytetty tummaa tiiltä, joka kiertää ulko-oven ja entisen autotallin entistä oviaukkoa. Itse puhelinkeskusosa on punatiiltä, korkeampi ja runkosyvyydeltään leveämpi kuin asunto-osa. Tämän osan sokkeli ja kellarikerros ovat paikalla valettua betonia. Katto on matala harjakatto. Vesikate on saumattua peltiä ja räystäslaudat tummaksi käsiteltyä puuta. Eteläjulkisivussa on 1960-luvulle tyypillinen seitsemän ikkunan muodostama ikkunanauha. Ikkunoiden välit on karkeaksi rapattua ja niiden yllä on vaakalaudoitus tummaksi käsiteltyä puuta. Ikkunoiden pokat ja pielet ovat valkoiset ja ikkunat ovat alkuperäiset. Pohjoisjulkisivussa on vastaava kokonaisuus, joka koostuu viidestä ikkunasta. Eteläjulkisivun ikkunoiden ja punatiilisen savupiipun välissä on standardiulko-ovi, jonka yllä on kevyt katos. Autotallin ovet kellarissa ovat samaa vaaleanruskeaa sävyä. Itäjulkisivussa on kellarikerroksessa kolme matalaa ikkunaa. Näiden ikkunoiden pokat ja pielet ovat tumaksi käsiteltyä puuta. Pohjoisjulkisivussa on uuden autokatoksen vieressä koko julkisivun korkuinen lasitiili-ikkuna. Uusi autokatos rakennuksen pohjoisseinustalla on avoin pohjoisen suuntaan. Katoksen itäseinä on punatiilinen, länsiseinä paikalla valettua betonia. Katto on profiilipeltiä ja laskee loivasti pohjoiseen. Ympäristö Tenkasen mylly on puhelinkeskuksen pohjoispuoleisella tontilla. Eteläpuolella Manttaalitien toisella puolen sijaitsee Manttaalitalo, pysäköintialue ja nyt tyhjillään oleva markettirakennus. Puhelinkeskuksen itäpuolella on pysäköintialue rakennuksen ja kadun välissä. Tyylillisesti puhelinkeskusrakennuksella ja Tenkasen myllyllä on joitain yhtenäisiä piirteitä, kuten rappaukset ikkunoiden välissä. Puhelinkeskuksessa käytetty tiililaatu on väriltään tasaista toisin kuin Tenkasen myllyssä käytetty tiililaatu. Rakennuksen kunto Määrittely ei vastaa virallista kuntoarviota, vaan se ilmaisee korjattavuutta, mikä vaikuttaa osaltaan toimenpidesuosituksiin. Hyvä x Kohtalainen Huono inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 3 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Arvot Rakennuksen säilyneisyys Säilyneisyys ei tarkoita teknistä kuntoa, vaan on arvio kuinka hyvin rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat tunnistettavissa rakennuksesta. Hyvin säilynyt Kohtalaisesti säilynyt x Merkittävästi muutettu Täysin muutettu Kulttuurihistoriallinen arvo Arvon perustelu Rakennushist. arvo - Historiallinen arvo Viestintähistoriallinen: rakennuksessa on toiminut Lempäälän ensimmäinen automatisoitu puhelinkeskus, minkä takia rakennuksella voi nähdä olevan paikallishistoriallista arvoa. Siirtyminen lankapuhelimista kännyköihin näkyy kiinteistöllä: puhelinkeskuksen taakse on rakennettu teleliikennemasto. Ympäristöarvo - Lisätiedot - Toimenpidesuositus Rakennuksella on paikallista viestintähistoriallista arvoa. Rakennus ei kuitenkaan arvoiltaan ole niin merkittävä, että rakennuksen suojelu asemakaavassa olisi tarpeellista. Kaava AO Suojelu ei suojelumerkintää Kirjalliset lähteet: Ritva Mäkelä: Lempoinen: Lempäälän kirkonkylä, Sastamala Eija Teivas: Teiden varsilla ja vesireiteillä: Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, Tampere Valokuva Lempäälän solmukeskuksesta , katsottu Suulliset lähteet: - Liitteet Valokuvat Inventoija Tallentaja asemapiirros, pohja- ja julkisivukuvat, ulkokuvat Kansio puhelinkeskus ulkoa , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 4 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Asemapiirros Ote vuoden pohjakartasta. Puhelinkeskuksen tontti oli tällöin vielä rakentamaton ja käsivälitteinen puhelinkeskus toimi radan varrella olleessa talossa, jossa toimi myös Säästöpankki 1900-luvun alkupuoliskolla. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 5 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Pohja- ja julkisivukuvat Puhelinkeskusrakennuksen autokatos, uudisrakennus, Yllä pohjapiirros, keskellä vasemmalla julkisivu kaakkoon (itään) ja oikealla luoteeseen (länteen), alla vasemmalla julkisivu koilliseen (pohjoiseen) ja oikealla luonaaseen (etelään). inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 6 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Puhelinkeskusrakennuksen autokatos ja muutostyö, Autokatos on yliviivattu sekä pohjakuvasta että nimiöstä. Vasemmalla 1. kerros, oikealla kellarikerros. Puhelinkeskusrakennuksen autokatos ja muutostyö, Autokatos on yliviivattu sekä pohjakuvasta että nimiöstä. Ylhäällä pohjois- ja itäjulkisivut, alla eteläjulkisivu. inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 7 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Puhelinkeskusrakennus, autokatos, Ylhäällä vasemmalla on pohjapiirros, oikealla julkisivu pohjoiseen ja itään, alla julkisivu etelään. Puhelinkeskusrakennus, käyttötarkoituksen muutos asunnosta toimistoksi, 1. kerros, inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 8 (8) Kiinteistö- ja rakennuslomake Puhelinkeskus Ulkokuvat Puhelinkeskuksen eteläjulkisivu. kuva Puhelinkeskuksen itäjulkisivu. kuva Puhelinkeskuksen pohjoisjulkisivu. Vasemmalla näkyy myös erillisen autokatoksen länsijulkisivu. kuvat 5321, 5319 ja Puhelinkeskuksen länsijulkisivu. kuva Puhelinkeskuksen räystäs, takana näkyy Tenkasen myllyn laajennusosa ja uusia kerrostaloja. Oikealla asunto-osan ulko-ovi. kuvat 5335 ja inventointi - kiinteistö- ja rakennuslomake - 03 puhelinkeskus

71 Rakennusinventointi Inventoija Kervinen Minttu Rakennuslomake Mainiemi etelä Kylä Lempoinen Kiinteistötunnus Kunta Lempäälä Alue Keskusta Osoite Tampereentie 6 Peruskartta Aluetyyppi Kirkonkylä Itäkoordinaatit E Kohdetyyppi Hallintorakennus Pohjoiskoordinaatit N Hist.tilatyyppi - Rakennusten lkm 2 Nykyinen tilatyyppi - Inventoitu 2 Rakennustyyppi Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Suunnittelija kunnan virasto hallinto hallinto- ja liikerakennus Kerttu Nuoliala, Arkkitehtitoimisto Kerttu Nuoliala & kump. Signeeraus/vuosil Rakentamisvuosi 1960 Rak. vuosikymmen 1960 Rak. vuosisata 1900 Korjausvuodet Kerrosluku 2 Pohjakaava keskikäytävä Rungon muoto suorakaide Ullakko ei Kellari on Perustus betoni Runko betoni Vuoraus rappaus, levy Katemateriaali saumapelti Katon muoto harjakatto Kuisti - Kuistin kattomuoto - Historia Ks. Rakennusinventointi 2009, Eija Teivas / KSOY luvulla Suomessa uusi rakennustyyppi oli matala ostoskeskus, jonka liikkeisiin pääsi suoraan katutasosta. Tällöin myös katetut kävelykäytävät ja pienet torit liikekeskuksen yhteydessä olivat tyypillisiä. Rakennuksia saatettiin verhota erilaisin levyin ja nauhaikkunat olivat suosittuja. Mainiemen rakennukset liittyvät selvästi tähän rakennustyyppiin, vaikka rakennukset rakennettiinkin vasta vuonna Eteläisemmän rakennuksen 1. kerros oli varattu alkujaan liiketilaksi. Länsipäädyssä oli Kairimon ja Hellqvistin isot liiketilat, itäpäädyssä posti. Kirjasto muutti postin tiloihin vuonna kerroksessa oli kunnanvirasto. Vuodelle 1959 päivätyssä piirroksessa 2. kerroksen länsipäässä on koko kerroksen levyinen, kahtia jaettava kokoussali. Päätyyn kuitenkin rakennettiin kaksi erillistä kokoussalia kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kellarissa oli teknisiä tiloja kuten kattilahuone, kunnan toimiston ja liiketilojen varastotiloja. Kellarin itäpäädyssä oli Kairimon tiloja. Rakennukseen tehtiin peruskorjaus vuonna Tällöin kellarikerroksen itäpäätyyn entisiin Kairimon tiloihin rakennettiin kunnanhallituksen kokoushuone. Länsipääty säilyi varastona. 1. kerroksen liiketilat muutettiin tällöin kunnanviraston toimistotiloiksi. Rakennuksen keskellä olleen kantavan seinän kummallekin puolen rakennettiin käytävät, joiden varrella oli toimistotiloja ja kantavaan väliseinään puhkaistiin yksi oviaukko. Länsipäädystä purettiin entisiä väliseiniä ja ulko-ovi siirrettiin porraskäytävän vierestä rakennuksen päätyyn. Päätyyn puhkaistiin välipohjaan myös aukko kierreportaita varten. Porraskäytävästä puhkaistiin kulku sekä rakennuksen itä- että länsipäätyyn. Vuonna 1994 rakennukselle on tehty julkisivuremontti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , 1 (17) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 2 (17) Rakennuslomake Mainiemi etelä Julkisivua remontoitiin myös vuonna Tällöin suurin osa rakennuksen ikkunoista vaihdettiin ja mm. ovia maalattiin turkoosiksi. Suurin osa isoista näyteikkunoista korvattiin pienemmillä ikkunoilla, mikä on vaikuttanut rakennuksen yleisilmeeseen. Kuvaus Ks. Rakennusinventointi 2009, Eija Teivas / KSOY. Kiinteistö koostuu kahdesta suorakulmaisesta, kaksikerroksisesta rakennuksesta, joiden välissä on laatoitettu jalankulkuaukio istutuksineen. Isässä aukion päättää betonikaide ja portaat aseman pysäköintialueelle. Itäpäädystä on sisäänkäynti kellarin kokoustiloihin. Rakennusten länsipäädyistä kiertää aukion puolelle näyteikkunoita, joita suojaa kapea lippa. Rakennusten lähiympäristössä on pyritty huolelliseen suunnitteluun ja viihtyisään mittakaavaan. Rakennuksen vaakasuuntaa korostavat ikkunanauhat, suuret näyteikkunat ja matala hahmo ilmentävät 1960-luvun ihanteita ja kertovat aikaisemmasta liiketoiminnasta. Mainiemen rakennukset ovat melko tyypillinen ilmentymä 1950-luvulla yleistyneestä uudesta rakennustyypistä, ostoskeskuksesta. Alkuperäinen ilme on melko hyvin säilynyt, vaikka julkisivuun on tehty muutoksia. Rakennus ulkoa Ks. Rakennusinventointi 2009, Eija Teivas / KSOY. Suorakaiteen muotoisen rakennuksen sokkeli on pystyuritettua betonia. Betonipilarirunko mahdollisti suuret aukot julkisivussa ja alun perin liiketiloiksi suunniteltujen tilojen suuret näyteikkunat suojaavan lipan alla. Vaaleiksi rapatut seinät korostavat toisen kerroksen tummia ikkunanauhoja. Ulkoseinissä, pilarien välissä on rappauksen värisiä sementtikuitulevyjä. Turkoosit yksityiskohdat kaiteissa ja ovissa ovat viime vuosilta ja poikkeavat selvästi muuten hillitystä värityksestä. Hyvin loiva satulakatto pellitettyine päätykolmioineen on rakennusajankohdalle tyypillinen. Sisätilat 1. ja 2. kerroksessa toimistohuoneet sijaitsevat keskikäytävän molemmin puolin. Kellarissa on kokous- ja varastotiloja. 1. kerroksen alkuperäinen huonejako on kadonnut, kun liiketilat on muutettu toimistotiloiksi. Itäosassa toimistotilat ryhmittyvät yhden keskikäytävän varrelle, länsiosassa on kaksi rinnakkaista keskikäytävää, joiden varrella toimistohuoneet ovat. Käytävien välille on puhkottu useampi aukko. 2. kerroksen pohjakaavio noudattaa paremmin alkuperäistä suunnitelmaa, vaikka myös 2. kerroksessa huonejakoa on muutettu. Länsipäädyssä on iso taukohuone ja kokoushuone, joiden sisäkatto noudattaa ulkokaton muotoa. Porraskäytävän kohdalla aula on leveämpi muodostaen aulan, johon mm. kunnanjohtajan huone aukeaa. Kellarissa on länsipäädyssä varasto- ja arkistotiloja. Itäpäädyssä on kunnanvaltuuston kokoushuone. Ympäristö Ks. Rakennusinventointi 2009, Eija Teivas / KSOY. Rakennuksen eteläpuolen on uudehko liikerakennus. Välistä kulkee kävelytie kirkolta asemalle. inventointi - rakennuslomake - 05 Mainiemi etelä

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 3 (17) Rakennuslomake Mainiemi etelä Rakennuksen kunto Määrittely ei vastaa virallista kuntoarviota, vaan se ilmaisee korjattavuutta, mikä vaikuttaa osaltaan toimenpidesuosituksiin. Hyvä Kohtalainen x Huono Arvot Rakennuksen säilyneisyys Säilyneisyys ei tarkoita teknistä kuntoa, vaan on arvio kuinka hyvin rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat tunnistettavissa rakennuksesta. Hyvin säilynyt Kohtalaisesti säilynyt x Merkittävästi muutettu Täysin muutettu Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. arvo Historiallinen arvo Ympäristöarvo Arvon perustelu Arkkitehtoninen: rakennuksessa on aikakauden liikerakennuksille tyypillisiä piirteitä, kuten nauhaikkunat ja näyteikkunoiden edustaa suojaava lippa sekä rakennusten väliin jäävä aukio, mutta kokonaisuus ei ole arkkitehtonisesti erityisen edustava. Kunnallishistoria: Rakennuksella on pitkäaikaisena kunnantalona paikallishistoriallista merkitystä. Maisemallisesti keskeinen sijainti: Kirkkoa vastapäätä sijaitsevalla rakennuksella on maisemallisesti keskeinen sijainti Tampereentien varrella ja osana tien varren liikekeskustaa. Lisätiedot - Toimenpidesuositus Rakennus on osa Tampereentien varren liikekeskustaa ja edustaa arkkitehtuuriltaan 1960-luvun liikerakentamista. Rakennuksella on myös kunnallishistoriallista arvoa. Rakennuksen säilyminen on Tampereentien rakennuskannan kerroksellisuuden kannalta suositeltavaa. Rakennus ei kuitenkaan arvoiltaan ole niin merkittävä, että rakennuksen suojelu asemakaavassa olisi välttämätöntä. Kaava AL-15 pvm Suojelu ei ole Kirjalliset lähteet: E. A. Aaltio: Lempäälän kunnallishistoria , Tampere Marja Kalske: Lempäälä ajan virrassa: Ihmisiä yhteisössä, pitäjä maailmassa, Vammala Ritva Mäkelä: Lempoinen: Lempäälän kirkonkylä, Sastamala Suulliset lähteet: - Liitteet Valokuvat Inventoija Aasemapiirros, pohja- ja julkisivukuvat, sisäkuvat Kansio Mainiemi etelä ulkoa ja Mainiemi etelä sisältä , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka inventointi - rakennuslomake - 05 Mainiemi etelä

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 4 (17) Rakennuslomake Mainiemi etelä Tallentaja , Minttu Kervinen, FCG suunnittelu- ja tekniikka Asemapiirros inventointi - rakennuslomake - 05 Mainiemi etelä

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennusinventointi 5 (17) Rakennuslomake Mainiemi etelä Pohja- ja julkisivukuvat Mainiemi etelän (kuvassa rakennus II) 2. kerroksen pohjapiirros, Kerttu Nuoliala, Mainiemi etelän (lupakuvassa rakennus II) pohjapiirrokset, Kerttu Nuoliala, Yllä kellarikerroksen, alla 1. kerroksen pohjapiirros. inventointi - rakennuslomake - 05 Mainiemi etelä