Erikoistuvan lääkärin kansio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoistuvan lääkärin kansio"

Transkriptio

1 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus Erikoistuvan lääkärin kansio Päivitetty Tampereen yliopisto Yleislääketieteen oppiala 1

2 YLEISLÄÄKETIETEESEEN ERIKOISTUVAN KANSIO 1. ESIPUHE 2. ERIKOISTUMISKOULUTUS 2.1. Opinto-oikeus 2.2. Tavoitteet 2.3. Tutkinnon rakenne 2.4. Kuulusteluvaatimukset 2.5. Valtakunnallinen kuulustelu 2.6. Tutkintotodistus 2.7. Suoritusten vanheneminen 3. YLEISLÄÄKETIETEESEEN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN KANSIO 3.1. Lokikirja 3.2. Portfolio 3.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma 4. ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN OHJAUS 5. OPINTOJEN EDISTYMISEN ARVIOINTI 6. YLIOPISTON HYVÄKSYMÄT TERVEYSKESKUKSET 7. YLEISLÄÄKÄRIN TYÖN ERITYISPIIRTEITÄ 7.1 Vuorovaikutus 7.2 Kokonaisvaltainen hoito 7.3 Hoidon jatkuvuus 7.4 Moniongelmainen potilas 7.5 Konsultaatioprosessi 7.6 Verkostoituminen 7.7 Yhteisöanalyysi- ja diagnoosi 7.8 Oman työn hallinta 8. TERVEYSKESKUSPALVELU 8.1 Vastaanotto 8.2 Päivystys 8.3 Vuodeosasto 8.4 Kotisairaanhoito 8.5 Aikuisten terveystarkastukset ja neuvonta 8.6 Seulontatutkimukset 8.7 Perhesuunnittelu 8.8 Äitiysneuvola 8.9 Lastenneuvola 8.10 Kouluterveydenhuolto 8.11 Opiskelijaterveydenhuolto 8.12 Työterveyshuolto 8.13 Ensihoito ja sairaankuljetus sekä varautuminen poikkeuksellisiin oloihin/ katastrofivalmius 8.14 Palvelutoiminnot ja erityistyöntekijät 8.15 Hallinto ja johtaminen 8.16 Oikeuslääketieteelliset tehtävät 2

3 8.17 Tartuntatautien vastustaminen 8.18 Ympäristöterveydenhuolto 8.19 Päihdetyö 8.20 Mielenterveystyö 8.21 Kuntoutustoiminta 8.22 Terveyden edistäminen 9. PALVELU MUILLA KLIINISILLÄ ERIKOISALOILLA 10. TOIMENPITEET 10.1 Perustoimenpiteet 10.2 Täydentävät toimenpiteet 11. YLEISIMMÄT SAIRAUS- JA TAUTIRYHMÄT SEKÄ VAMMAT 12. TEEMOJA 13. TOIMIPAIKKAKOULUTUS 14. TEOREETTINEN KURSSIMUOTOINEN KOULUTUS 15. YHTEYSTIEDOT 16. LIITTEET 16.1 Lomakkeet HOPS:n tekemiseen 16.2 Lomakkeet teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kirjaamiseen 3

4 1. ESIPUHE Yleislääketiede erikoisalana perustettiin Muiden erikoisalojen tavoin se oli aluksi lääkintöhallituksen myöntämä erikoislääkärin pätevyys. Vuonna 1986 erikoislääkärin tutkinnot siirtyivät yliopistojen vastuulla. Viimeisenä siirtyi yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinto vuonna Vuoden 1999 alusta on ollut voimassa erikoislääkäritutkintoasetus, joka asettaa erikoislääkärikoulutukselle laadullisia tavoitteita. Määräyksiä täydennettiin asetuksella 1346/2002, mutta ne eivät vaikuttaneet yleislääketieteen erikoislääkäritutkintoon. Tampereen yliopiston yleislääketieteen erikoislääkäritutkintoa on arvostettu alusta pitäen. Onhan Tampereella ollut yleislääketieteen oppituoli jo vuodesta 1973 alkaen vaikkakin se perustettiin salanimellä avoterveydenhuolto. Peruskoulutuksessa on painotettu yleislääkärin valmiuksia hyvällä menestyksellä. Sen osoittavat tutkimukset, joissa Tampereelta ja Kuopiosta valmistuneet arvioivat terveyskeskuskoulutustaan paremmaksi mitä muista yliopistoista valmistuneet arvioivat. Erikoistuvat ovat äänestäneet jaloillaan ja niinpä Tampereella on yleislääketieteeseen erikoistujia kaksin- ja kolminkertaisesti muihin yliopistoihin verrattuna. Vuonna 2003 heitä oli noin 300. Vuosituhannen lopulla oli jopa tilanne, jolloin tiedekunnassa oli yleislääketieteeseen erikoistujia enemmän kuin opiskelijoita lääketieteen perustutkinnossa. Valmistuneiden lääkärien määrän vähentyessä on yleislääketieteeseen erikoistuvien määräkin vähentynyt, mutta edelleen Tampereen tiedekunta on maan suurin kouluttaja yleislääketieteen alalla. Yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinto on tavoitteiltaan ja kuulusteluvaatimuksiltaan sama kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Toteutuksessa on pieniä eroja eri yksiköiden välillä. Aluksi suunniteltiin yhteistä lokikirjaa erikoislääkärikoulukseen. Periaatteista sovittuaan yksiköt päättivät kuitenkin hyvässä yhteisymmärryksessä jatkaa kukin oman lokikirjansa kehittelyä ja kokeilua. Tarkoituksena on saada työhön osallistumaan useampia tahoja ja tuoreimmat aivot. Aikanaan voitaisiin sitten valita parhaat sovellutukset ja siten yhtenäistää käytäntöjä. Tamperelainen käsitys lokikirjasta on jäsentynyt erikoistujan kansioksi. Se tarkoittaa selvitystä ja esimerkkejä siitä, miten tutkinnon yksityiskohtaiset tavoitteet voi saavuttaa. Se on jonkinlainen katekismus, ohjekirja siitä, mitä yleislääkäriys pitää sisällään ja miten yleislääkäriyden eri osaalueita voi opiskella. Se tarjoaa esimerkkejä, se osoittaa mahdollisuuksia. Se on itsekontrollin väline, se on erikoistujan henkilökohtainen apuväline. Erikoistujan kansio ei ole opintokirja, suoritusrekisteri tai jonkun ulkopuolisen tahon täydentämä suoritinkortti. Tampereen tutkinnon mukaan opiskelevat käyttävät tätä "lokikirjaa" opiskelunsa tukena ja ainoat, jotka kansioon tekevät merkintöjä ovat erikoistuvat itse. Kädessäsi on nyt yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin kansio. Se yhdistää sekä lokikirjan että portfolion tavoitteet, mutta ohjaa erikoistumista näitä syvällisemmin. Kansiosta ei ole Sinulle hyötyä, ellet käytä sitä aktiivisesti. Kehitystyö on kaiken aikaa käynnissä. Käytä kansiota ja anna siitä palautetta. Tehdään yhdessä yleislääketieteeseen erikoistumisesta tarkoituksenmukainen oppimistapahtuma. Koulutuksen vastuuhenkilö professori Kari Mattila Koulutuksen vastuuhenkilö lähtien on professori Elise Kosunen. Kansio on päivitetty vuosille asetettujen tutkintovaatimusten mukaisesti joulukuussa

5 2. ERIKOISTUMISKOULUTUS Kaikilla Suomen lääketieteellisillä tiedekunnilla on keskeisiltä osiltaan samanlaiset yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon vaatimukset. Tavoitteet ja kuulusteluvaatimukset ovat pilkulleen samanlaiset, pieniä eroja voi olla vaadittavan sairaalapalvelun sekä teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen sisällöissä. Tutkintovaatimuksista sovitaan yleensä keväisin ja ne astuvat voimaan elokuun alusta. Ne on kirjattu opinto-oppaisiin, joka löytyy helpoimmin yliopiston lääketieteen yksikön verkkossivuilta (Ammatillinen jatkokoulutus > erikoistumiskoulutus). Opinto-oppaassa on yleisohjeet ja perussäädökset erikoislääkärin tutkinnoista. 2.1 Opinto-oikeus Opinto-oikeuden voi saada anomuksesta lääketieteelliselle yksikölle sen jälkeen, kun on osallistunut yleislääketieteen oppialan järjestämään starttiseminaariin ja laatinut hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Starttiseminaarissa käydään läpi opiskelun keskeiset periaatteet, joiden avulla HOPS on mahdollista laatia. Opinto-oikeutta yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoon ei siis saa ilman osallistumista starttiseminaariin ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista. Opinto-oikeuteen liittyvä prosessi on kuvattu oheisessa kaaviossa. Oppiala toivoo, että starttiseminaariin tultaisiin heti, kun päätös yleislääketieteeseen erikoistumisesta on syntynyt. Opinto-oikeuden voi hankkia heti, kun on saanut lisensiaattitutkinnon suoritetuksi. Opinto-oikeus on myös mahdollista hankkia myöhemmässä vaiheessa, kun elämänkokemus on auttanut tekemään päätöksen erikoistumisesta. Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) ei ole ehtona opinto-oikeuden saamiselle. Starttiseminaareja järjestetään kerran kuukaudessa lukukausien aikana. Starttiseminaariin ilmoittaudutaan opintosihteeri Virpi Sirénille (puh , Opinto-oikeus säilyy tutkinnon suorittamiseen asti, ellei siitä erikseen luovu. Oikeutensa säilyttääkseen tulee syksyisin ilmoittautua yliopistoon. Ilmoittautuminen on maksutonta. 5

6 Kaavio. Opinto-oikeuden saamiseen liittyvä prosessi. 6

7 2.2 Tavoitteet Yleislääketieteen erikoislääkärin työn kohteena on väestö, toisin kuin useimpien muiden erikoisalojen lääkärien, joiden työn kohteena on elimessä tai elinjärjestelmässä oleva ongelma. Tämä edellyttää yleislääkäriltä erilaista osaamista ja ammattitaitoa. Tutkinnon tavoitteissa on tämä ammattitaito määriteltynä. Tutkinnon tavoitteet kannattaa lukea ajatuksella läpi ennen kuin ryhtyy laatimaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Ne kannattaa myös lukea läpi, kun alkaa valmistautua valtakunnalliseen kuulusteluun. Tenttivastausten avulla arvioidaan, onko yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tavoitteet saavutettu. Koulutusohjelman suorittaneella on - kyky eritellä ja tunnistaa yksilön ongelmia ja niiden vaikutusta hänen terveydentilaansa - laaja-alainen kyky tunnistaa sairauksia ja niiden riskejä, erityisesti maassamme yleisiä sairauksia, kroonistumiseen taipuvia sairauksia, ensiapua ja hoitoa vaativia tai vakavia seuraamuksia aiheuttavia sairauksia ja vammoja, - taito hyödyntää perusterveydenhuoltoon soveltuvia diagnostisia menetelmiä, - kyky yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa antaa potilaalle se sairauden mukainen hoito ja kuntoutus, joka on annettavissa perusterveydenhuollossa, - tieto muista käytettävissä olevista terveyden- ja sairaanhoidon menetelmistä sekä kyky ohjata potilas niiden piiriin, - kyky soveltaa terveyskasvatuksen menetelmiä sekä yksilön ja yhteisön terveyden edistämiseen vaikuttavia työskentelytapoja ja keinoja, - kyky toimia terveydenneuvontatyössä, erityisesti äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminnassa, - kyky ottaa huomioon perhe-, työ- ja muun lähiyhteisön merkitys yksilön sairauksien ja toiminnanvajavuuksien hoidossa ja kuntoutuksessa, - kyky ottaa huomioon asumis- ja muun ympäristön merkitys yksilön sairauksien ja toiminnanvajavuuksien hoidossa ja kuntoutuksessa, - kyky ottaa huomioon elinympäristön muutosten vaikutus väestöön sekä sen sairauksien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon, - kyky ja valmius toimia perusterveydenhuollon lääketieteellisenä asiantuntijana yhteisössä, - kyky hyvän jatkuvan potilas-lääkäri suhteen muodostamiseen ja ylläpitämiseen, - kyky ymmärtää empatian merkitys ja empaattinen toimintatapa yleislääkärin työssä, - valmius auttaa potilasta itse ratkaisemaan ongelmiaan ja hoitamaan itseään, - valmius ottaa kokonaisvaltainen vastuu potilaasta, - kyky yhteistyöhön muiden lääkäreiden sekä terveydenhuollon muun henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa, - kyky ymmärtää terveydenhuollon tieteellisen tutkimustyön perusteita sekä soveltaa tutkimustuloksia ja menetelmiä kriittisesti omassa työssään, erityisesti soveltaa epidemiologisia menetelmiä ja epidemiologista ajattelutapaa, - kyky ja valmius seurata oman erikoisalansa kehitystä ja valmius täydennyskoulutukseen sekä oman työnsä kriittiseen arviointiin, - hyvä suomalaisen perusterveydenhuollon ja muun terveydenhuollon järjestelmän tuntemus, - keskeisen terveydenhuoltoa koskevan ja sitä sivuavan lainsäädännön sekä terveydenhuollon suunnittelujärjestelmän hyvä tuntemus, - kyky osallistua terveydenhuollon suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan, - kyky organisoida oman työyksikön toimintaa siten, että väestön tarpeet tyydytetään optimaalisella tavalla käytettävissä olevin voimavaroin, - kyky toimia perusterveydenhuollon johtotehtävissä. 7

8 2.3 Tutkinnon rakenne Runkokoulutus (2 vuotta) Jatkokoulutettavan lääkärin on palveltava päätoimisessa lääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä koulutusyksikön hyväksymässä terveydenhuollon laitoksessa vähintään 2 vuotta, josta vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Terveyskeskuspalvelun todistuksena hyväksytään vain koulutusvastaavan erityiselle lomakkeelle kirjoittama todistus. Enintään 6 kuukautta voidaan suorittaa toimimalla vastuulaitoksilla esim. tutkimustehtävissä. Eriytyvä koulutus (4 vuotta) Eriytyvän koulutuksen kokonaiskesto on 4 vuotta. Terveyskeskuspalvelu: Vähintään 24 kk palvelua päätoimisena terveyskeskuslääkärinä yliopiston hyväksymässä koulutusterveyskeskuksessa. Lyhin hyväksytty koulutusjakso on 3 kk. Sisä-Suomen ja Pohjanmaan (TAYS:n miljoonapiiri) alueella yliopiston hyväksymiä terveyskeskuksia ovat ne terveyskeskukset, jotka ovat sitoutuneet täyttämään tietyt laatukriteerit. Yleislääketieteen yksiköstä sekä erikoislääkärikoulutuksen verkkosivuilta on saatavissa tiedot näistä terveyskeskuksista sekä muiden yliopistojen vastuualueiden kouluttajaterveyskeskuksista. Terveyskeskuspalvelun todistuksena hyväksytään vain koulutusvastaavan erityiselle lomakkeelle kirjoittama todistus Sairaalapalvelu: Vähintään 12 kuukautta muilla kliinisen lääketieteen erikoisaloilla siten, että vähintään neljällä eri erikoisalalla suoritetaan kullakin vähintään 3 kk ja kyseisen terveydenhuollon toimipaikan tulee pääsääntöisesti olla hyväksytty ao. erikoisalan koulutuspaikaksi (kts. erikoislääkärikoulutuksen verkkosivut: Koulutuspaikat erikoisaloittain). Työterveyshuollon palvelua ei hyväksytä korvaamaan sairaalapalvelua. Jäljellä oleva 12 kuukautta voidaan suorittaa palveluna yliopiston hyväksymässä koulutusterveyskeskuksessa tai kliinisen lääketieteen erikoisaloilla (myös työterveyshuollossa). Enintään 6 kk voidaan korvata työskentelemällä päätoimisena lääkärinä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja enintään 3 kk työskentelemällä tutkijana, opettajana tms. yleislääkärin työhön liittyvässä tehtävässä kouluttajan harkinnan mukaan. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus 100 h Erikoistuvan lääkärin on osallistuttava henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti koulutusyksikön järjestämään tai hyväksymään syventävään koulutukseen. Tätä teoreettista koulutusta vaaditaan 100 tuntia, josta vähintään 20 tuntia on oltava yleislääketieteen yksikön järjestämää koulutusta. Teoreettisen kurssimuotoisen koulutustapahtuman keston pitää olla vähintään 3 tuntia. Yhdestä yksittäisestä koulutustapahtumasta hyväksytään enintään 15 tuntia. Erikoistuvan on koulutuksensa aikana osallistuttava yleislääketieteen kansalliseen tai kansainväliseen tieteelliseen kongressiin. Yleislääketiedettä lähellä oleva kongressi (esim. terveydenhuoltotutkimuksen tai kansanterveystieteen kongressi) voidaan hyväksyä, mikäli erikoistujalla on siellä tieteellinen esitys (abstrakti tai posteri). Johtamiskoulutus 10 op Koulutettavan on suoritettava 10 opintopistettä johtamiskoulutusta. Koulutukseksi hyväksytään pääsääntöisesti Tampereen yliopiston lääketieteellisen yksikön erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyössä järjestämä koulutus. 8

9 Erikoistujan on mahdollista suorittaa vapaaehtoiset lisäopinnot (20 opintopistettä) ja saavuttaa siten 30 opintopisteen johtamiskoulutuspaketti, josta annetaan erillinen todistus. Tarkempia tietoja johtamiskoulutuksen järjestelyistä löytyy yksikön nettisivuilta. Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) Yleislääketieteen erityiskoulutuksena suoritettu palvelu voidaan laskea osaksi erikoislääkäritutkintoa sekä runkokoulutukseen että eriytyvään koulutukseen. Koulutus katsotaan suoritetuksi silloin, kun asetusten 1435/93 ja 1342/2002 ehdot on täytetty. Koulutuksen tulee sisältää 2 vuotta palvelua lääkärin tehtävissä siten, että vähintään 9 kuukautta palvelusta tapahtuu koulutusyksikön hyväksymässä terveyskeskuksessa, vähintään 6 kuukautta koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa ja enintään 6 kuukautta koulutusyksikön hyväksymässä muussa yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa laitoksessa tai yksikössä. Lisäksi tulee suorittaa koulutusyksikön järjestämä tai hyväksymä vähintään 16 h kurssimuotoinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvaan. 2.4 Kuulusteluvaatimukset (päivitetty ) Kirjat (viimeisin painos) 1. The European Definition of General Practice / Family Medicine. Short version, EURACT Saatavissa WONCA Europen verkkosivuilta: 2. Larivaara P., Lindroos S. & Heikkilä T. (toim.): Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto (Duodecim) 3. Guyatt G. & Ennie D. R. (toim.): User's guides to the medical literature. Essentials of evidence-based clinical practice (AMA Press) 4. Tones K. & Green J.: Health promotion. Planning and strategies (Sage Publications). 5. Carneiro I & Howard N. Introduction to epidemiology (Open University Press). 6. Kumpusalo E., Ahto M., Eskola K., Keinänen-Kiukaanniemi S., Kosunen E., Kunnamo I. & Lohi J. (toim.): Yleislääketiede (Duodecim). Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Family Practice - an International Journal 2. European Journal of General Practice 3. Scandinavian Journal of Primary Health Care 4. Yleislääkäri/Allmänläkaren 5. British Medical Journal 6. Suomen Lääkärilehti, Duodecim, yleislääketieteeseen liittyvät artikkelit Käypähoitosuositukset ( Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2.5 Valtakunnallinen kuulustelu Vaatimuksiin sisältyy muiden erikoislääkäritutkintojen tapaan yhteinen valtakunnallinen kuulustelu, joka järjestetään kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa ja lokakuussa. Tiedekunnat ovat nimenneet kuulustelijoiksi maan yleislääketieteen professorit. Kutakin kuulustelua varten nimetään satunnaisessa järjestyksessä kaksi kuulustelijaa, ykkös- ja kakkoskuulustelijat. Ykköskuulustelija laatii kysymykset neuvoteltuaan niistä kakkoskuulustelijan kanssa. Ykköskuulustelija myös laatii kysymyksille arvosteluperusteet, tarkastaa vastaukset ensimmäisenä ja pisteyttää ne. Vastaukselle annetaan pisteitä nollasta kuuteen. Tämän jälkeen kakkoskuulustelija pisteyttää vastaukset. Molempien tarkastajien antamien pisteiden keskiarvo 9

10 määrää tentin tuloksen. Hyväksytty tulos edellyttää pistemäärää, joka on 60 %:a maksimipistemäärästä. Kuulustelijat neuvottelevat vielä keskenään hyväksymisrajan alittaneiden sekä rajan läheisyyteen sijoittuneiden vastauksista. Neuvottelun perusteella he voivat tarkistaa pisteytystään. Mikäli kuulustelijat ovat erimielisiä, jää voimaan neuvottelua edeltänyt pisteytys. Hälventääkseen kuulusteluun liittyviä pelkoja ja epäilyksiä kuulustelijat ovat sopineet tarkastusprosessin pelisäännöistä sekä toimista kuulustelun kehittämiseksi. Osana näitä toimia julkaistaan Yleislääkäri -lehdessä ja Kunnallislääkärin vuosikirjassa yleislääketieteen erikoislääkärikuulustelun kysymykset sekä käytetyt arviointiperusteet. Tämä auttaa erikoistujia valmistautumaan kuulusteluun ja arviointiperusteiden avulla ehkä syvemmin ymmärtämään erikoisalan oppimistavoitteita. Erikoislääkärikuulustelu on "double blind". Kuulusteltava vastaa koodinumerolla, eikä siten ole kuulustelijan tunnistettavissa. Myös kulloisenkin tentin kuulustelijat ovat anonyymejä, mutta kuulustelun jälkeen erikoistujalle on mahdollisuus saada tietää kuulustelun arvostelijat. Valtakunnalliset kuulusteluohjeet edellyttävät, että mikäli erikoistuja hylätään kolmessa kuulustelussa, siitä tiedotetaan vastuuhenkilölle (yleislääketieteessä professori Kosunen). Ohjeissa erikoistujaa ja vastuuhenkilöä kehotetaan keskustelemaan ongelmista, jotka ovat johtaneet hylkäyksiin. Erikoistuja ei voi osallistua kuulusteluun kolmen hylkäyksen jälkeen kahtena seuraavana tenttikertana. Tampereen yleislääketieteen yksikkö järjestää koulutustilaisuuksia Ongelmanratkaisu yleislääketieteessä, joissa käytetään vanhoja tenttikysymyksiä oppimateriaalina. Nämä koulutustilaisuudet ovat hyödyllisiä erityisesti tenttiin valmistautuville. 2.6 Tutkintotodistus Kun kaikki palvelut ja valtakunnallinen kuulustelu on suoritettu, anotaan tiedekunnalta erikoislääkärin tutkintotodistusta. Anomus lähetetään koulutuspäällikkö Sari Orhaselle ja mukaan liitetään: - palvelutodistuksista kopiot. Tampereen miljoonapiirin terveyskeskuksista todistuksen tulee olla koulutusvastaavan kirjoittama. Muiden kliinisten erikoisalojen palvelusta todistuksen tulee olla kyseisen yksikön kouluttajalta. - todistus hyväksytysti suoritetusta kuulustelusta - erilliselle lomakkeelle laadittu yhteenveto teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Lomake on tämän kansion liitteenä. - kopiot todistuksista teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tilaisuuksista Koulutuspäällikkö tarkistaa suoritusten teknisen oikeellisuuden ja esittelee asiat tutkinnon vastuuhenkilölle. Hän tarkistaa suorituskokonaisuuden asiallisen sisällön ja hänen hyväksymisensä jälkeen johtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen. 2.7 Suoritusten vanheneminen Anomuspapereita käsiteltäessä jätetään vanhenemissäännösten mukaisesti anomishetkeä kymmenen vuotta vanhemmat suoritukset huomiotta. Eli suoritusten vanheneminen arvioidaan tutkintotodistusta anottaessa. Suorituksista ei anneta varsinaisia välipäätöksiä ja sellaiset eivät ole voimassa lopullista arviota tehtäessä. Äitiysloma ja varusmiespalvelu huomioidaan vanhenemisaikoja arvioitaessa. Erikoislääkärikuulustelu vanhenee neljässä vuodessa. 10

11 3.YLEISLÄÄKETIETEESEEN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN KANSIO Yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin kansio sisältää tietoa tutkintovaatimuksista, erikoistuvan lääkärin ohjauksesta, lokikirjasta, portfoliosta ja henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta Lokikirja Nykysuomen sanakirjan mukaan lokikirja tarkoittaa aluksen päiväkirjaa. Erikoislääkärikoulutuksen yhteydessä tätä termiä on käytetty muutamia vuosia. EUerikoislääkärityöryhmä eli ns. Ahosen työryhmä määritteli muistiossaan lokikirjan seuraavasti: "Lokikirjalla tarkoitetaan erikoislääkärikoulutuksen yhteydessä opintokirjaa, jossa on esitetty koulutuksen tavoitekuvauksessa mainitut taidot ja valmiudet. Siihen merkitään kaikki läpikäydyt, tavoitekuvauksessa määritellyt oppimistilanteet, esimerkiksi itsenäisesti ja ohjaajan avustamana suoritetut toimenpiteet." Yleislääketieteessä ja Tampereen yliopiston yleislääketieteen koulutusohjelmassa lokikirja on se osa yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin kansiota, joka konkretisoi yliopiston opintooppaassa esitettyjä tavoitteita. Yleisistä tavoitteista edetään konkreettisiin yksityiskohtiin. Jokaisessa kohdassa esitetään opiskelukohteita ja opiskelutapoja. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä ja miten voi opiskella. Ei ole tarkoitus, että erikoistuva lääkäri itse toteuttaisi kaikki ehdotukset. Siihen ei erikoistumisaika edes riittäisi. Joillakin operatiivisilla aloilla lokikirjassa on tarkkaan määritelty, miten monta kertaa tiettyjä toimenpiteitä pitää erikoistumisaikana seurata avustajana, tehdä seniorin avustamana ja valvomana ja lopulta itsenäisesti. Voi myös olla perusteltua, että seniori vahvistaa tapahtuneet toimenpiteet lokikirjaan nimikirjoituksellaan. Tämä saattaa olla näillä aloilla tarkoituksenmukaista ja jopa erikoistuvan lääkärin oppimismahdollisuuksien turvaamisen kannalta tärkeää. Yleislääketieteessä on vaikea päästä yksimielisyyteen edellä mainitun kaltaisesta menettelystä. Kysehän on lopulta yleislääkärin tekemän työn asettamista vaatimuksista. Yleislääkärin pitää opetella asiat, joita hän tarvitsee esimerkiksi oman vastuuväestönsä hoitamisessa. Tämän vuoksi tähän lokikirjaan ei sisällytetty tehtävien varmistusnimikirjoitusten keräämistä kouluttajilta. Tavoitteena on, että tämä yleislääkärin tehtävien tarkempi analyysi ja jokaiseen kohtaan liittyvä omien tietojen ja taitojen arviointi auttaa yleislääkäriä oman opiskelunsa ja koulutuksensa suunnittelussa Portfolio Portfolio on sana, joka on 1990-luvulla ilmaantunut koulutukseen. Nykysuomen sanakirja (vuodelta 1990) ei tätä sanaa tunne. Englantilaissuomalaisen sanakirjan mukaan portfolio tarkoittaa salkkua tai piirustuskansiota. Portfolio-sanalle ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, kun on kyse koulutuksesta. Mm. termiä kehittymiskansio on ehdotettu. Tällä erää näyttää siltä, että sana portfolio jää sellaisenaan käyttöön. Tampereen yleislääketieteen koulutusohjelmassa portfoliolla tarkoitetaan kokoelmaa, jossa on näyttöä opiskelijan kokemuksista ja saavutuksista koulutusaikana. Meidän käsityksemme mukaan portfolio toimii oppimisen tukena ja apuna. Portfolion sisällöstä ja käytöstä päättää erikoistuva lääkäri itse. Portfolioon voi kerätä hyvinkin monenlaista materiaalia, joka kuvastaa ammatillista kasvua. Kyseessä voi olla esimerkiksi pohdiskelevia kuvauksia potilastapauksista, videoita tai ääninauhoja omista potilaskontakteista, kuvauksia ja arviointeja työskentelystä kollegojen ja muun henkilökunnan kanssa, kriittisiä arvioita tieteellisistä artikkeleista, omaan työhön liittyviä selvitysprojekteja, tutkimusprojekteja, raportteja koulutuksesta, johon on osallistunut, omia 11

12 ajatuksia työstä ja oppimisesta päiväkirjan muodossa, analyyseja erilaisista elämän tapahtumista. Portfolion avulla erikoistuva lääkäri voi jäsentää omia oppimistavoitteitaan, seurata niiden saavuttamista, tunnistaa omia vahvuuksiaan ja toisaalta alueita, joilla on tarvetta kehittyä. Ohjaaja terveyskeskuksessa ja kummikollega auttavat erikoistuvaa lääkäriä näissä asioissa. He voivat tehdä ehdotuksia käsiteltävistä asioista ja tehtävistä, joita käydään läpi seuraavan tapaamisen aikana. Erikoistuva lääkäri valitsee kuitenkin aina itse materiaalin, jota esittelee ohjaajilleen. Portfoliota ei käytetä kontrollin välineenä tai korvaamaan tenttiä Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Starttiseminaarissa esitellään Itse ohjautuvan oppimisen menetelmä (Self directed learning) ja harjoitellaan opintotavoitteiden määrittämistä. Tämän perusteella kukin tekee oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman asianomaisille lomakkeille. HOPS lähetetään opintooikeusanomuksen kera professori Elise Kosunen, joka varmistaa sen asiallisuuden ja kirjoittaa puoltonsa opinto-oikeusanomukseen. Lääketieteen yksikön ohtaja tekee lopullisen päätöksen opinto-oikeudesta. HOPS on hahmotelma erikoistumisen kokonaisuudesta. Joku saattaa jo olla suorittanut osan tutkintoon vaadittavista palveluista. Ne merkitään suunnitelmaan jo toteutuneina. Loput tutkinnon edellyttämistä asioista luonnostellaan henkilökohtaisten tavoitteiden ja toivomusten mukaisesti. Jos suunnitelmat myöhemmin oleellisesti muuttuvat, oppialalle tulee lähettää vahvistettavaksi korjattu suunnitelma. Pieniä muutoksia suunnitelmaan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen suunnitelman on tarkoitus ohjata koulutukseen hakeutumista. Siksi sen osaksi ei kelpaa osallistuminen Tampereen Lääkäripäiville tai osallistuminen yleislääketieteen yksikön järjestämiin tilaisuuksiin. Erikoistujan tulee lokikirjan avulla analysoiden löytää ne aihealueet, joissa hän arvionsa mukaan erityisesti tarvitsee lisäkoulutusta. Nämä aihealueet tuntimäärineen merkitään sitten ylös HOPSiin. Ennen lähettämistä HOPSista kannattaa ottaa jäljennös. Sen avulla voi tarvittaessa esittää työnantajalle opintosuunnitelmansa ja sen toteuttamisvaiheen. 4. ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN OHJAUS Asetus erikoislääkärin tutkinnosta (678/98) annettiin Asetus astui voimaan vuoden 1999 alusta. Asetusehdotukseen liittyneessä perustelumuistiossa kiinnitettiin erityistä huomiota koulutuksen laadun parantamiseen ja terveyspalvelutarpeisiin vastaamiseen. Erikoistuvalle lääkärille osoitettu henkilökohtainen ohjaaja ja yksilöllinen koulutussuunnitelma, opintojen edistymisen raportointi ja seuraaminen sekä koulutusprosessin arviointi ovat osa koulutuksen prosessia ja laadunvarmistusta. Henkilökohtainen ohjaaja voidaan eri erikoisaloilla ymmärtää eri tavoin. Myös yleislääketieteessä saattaa eri tiedekunnilla olla toisistaan hieman poikkeava näkemys siitä, mikä henkilökohtainen ohjaaja on, ja mitkä hänen tehtävänsä ovat. Käytännössä asetuksen mukainen koulutusjärjestelmä toteutuu eri terveyskeskuksissa hyvin eri lailla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimiva perusterveydenhuollon yksikkö (PETE) pyrkii yhtenäistämään miljoonapiirin terveyskeskusten koulutuskäytöntöjä terveyskeskusten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Tähän tehtävään PETE on palkannut jokaiseen sairaanhoitopiiriin aluekouluttajan. 12

13 Tamperelaista näkemystä henkilökohtaisesta ohjaajasta on helpompi ymmärtää, kun ensin selvitetään seuraavat käsitteet: koulutusohjelman vastuuhenkilö, terveyskeskuksen koulutusvastaava, ohjaava lääkäri ja kummikollega. Koulutusohjelman vastuuhenkilö Yliopisto nimeää kullekin erikoistumisohjelmalle vastuuhenkilön. Yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon vastuuhenkilö on professori Elise Kosunen. Terveyskeskuksen koulutusvastaava Jokaisessa opetusterveyskeskuksissa tulee olla koulutusvastaava. Koulutusvastaavaksi toivotaan nimettävän yleislääketieteen erikoislääkäri, mutta se ei ole ehdoton vaatimus tähän hallinnollispainotteiseen tehtävään. Koulutusvastaava huolehtii, että terveyskeskuskoulutukselle asetetut valtakunnalliset kriteerit täyttyvät. Hän huolehtii, että erikoistuvalle on nimetty ohjaava lääkäri. Tehtäviin kuuluu mm. pitää huolta siitä, että erikoistuvan lääkärin toimenkuva on riittävän monipuolinen. Hän myös huolehtii siitä, että terveyskeskuksessa on saatavilla erikoislääkäritutkintoon kuuluva kirjallisuus ja että terveyskeskuksessa on moniammatillista toimipaikkakoulutusta noin 100 tuntia vuodessa. Koulutusvastaava on terveyskeskuksen yhteyshenkilö yliopistoon päin. Terveyskeskuspalvelusta hyväksytään tutkintotodistusta varten vain koulutusvastaavan erilliselle lomakkeelle kirjoittama palvelutodistus. Ohjaava lääkäri Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri työskentelee terveydenhuollossa monissa erilaisissa toimipisteissä sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa suorittaessaan tutkintoon vaadittua palvelua. Kaikissa koulutuspaikoissa tulee olla nimettynä lääkäri, kokenut kollega, joka tarvittaessa ohjaa päivittäisissä töissä ja jolta voi kysyä neuvoa. Ohjaajaksi nimetyn lääkärin tulee olla yleislääketieteen erikoislääkäri. Jos terveyskeskuksessa ei ole yleislääketieteen erikoislääkäriä, ohjaus on järjestettävä yhteistyössä naapuriterveyskeskuksen tai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualueen toimesta. Tarvittaessa konsulttiapua ja ohjantaa voivat toki antaa muutkin kokeneet terveyskeskuslääkärit hyvän kollegiaalisen tavan mukaisesti. Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskusten kanssa Tampereen yliopistolla on sopimus, joka määrittelee ohjauksen vähimmäismäärän. Yleislääketieteen erityiskoulutukseen (runkokoulutukseen) liittyen ohjausta tulee saada vähintään 2 tuntia viikossa ja yleislääkärin erikoislääkärikoulutukseen liittyen 4 tuntia kuukaudessa. Kummikollega On kokenut yleislääketieteen erikoislääkäri, joka mieluiten on jostain muusta työpaikasta, kuin siitä, missä erikoistuva lääkäri työskentelee. Meidän näkemyksemme mukaan on tärkeää, että kummikollegan ja erikoistuvan lääkärin välillä on riippumaton suhde, ei siis esimerkiksi esimies/alainen - tai työtoverisuhde. Kummin tehtävänä on seurata erikoistuvan lääkärin yksilöllisen koulutussuunnitelman toteutumista ja hänen opintojensa edistymistä. Kummi on auttamassa erikoistuvan lääkärin ammatillista kasvua ja kehitystä. Kummin kanssa erikoistuva lääkäri voi esim. käydä läpi kansioonsa keräämiään tehtäviä. Kummi antaa palautetta ja auttaa erikoistuvaa lääkäriä uusien oppimistarpeiden tunnistamisessa ja oppimisen tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteena on, että kaikilla erikoistuvilla lääkäreillä on kummikollega ja että kummi ja erikoistuva lääkäri tapaavat kerran lukukaudessa arvioidakseen erikoistuvan lääkärin edistymistä. 13

14 Erikoistuvan lääkärin tulee itse etsiä itselleen oma kumminsa eli pyytää tehtävään arvostamansa, kokenut yleislääketieteen erikoislääkäri. Kummin nimi ja osoite ilmoitetaan yleislääketieteen yksikköön samalla kun sinne palautetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kummiksi ryhtyminen on luonnollisesti vapaaehtoista. Yliopisto ei voi maksaa tehtävästä palkkiota. Kummina toimimista ei myöskään toistaiseksi huomioida terveyskeskuslääkärien palkkauksessa (vaikka tietysti pitäisi). Kummina toimiminen on omiaan kehittämään myös kokeneen yleislääketieteen erikoislääkärin ammattitaitoa. Yleislääketieteen oppiala järjestää kummeille tarvittaessa koulutusta ja tiedottaa erikoistumiseen liittyvistä asioista. 14

15 5. OPINTOJEN EDISTYMISEN ARVIOINTI Asetus erikoislääkärin tutkinnosta (678/98) annettiin Asetus astui voimaan vuoden 1999 alusta. Asetusehdotukseen liittyneessä perustelumuistiossa kiinnitettiin erityistä huomiota koulutuksen laadun parantamiseen ja terveyspalvelutarpeisiin vastaamiseen. Itsearviointi Erikoistuvan lääkärin tulee myös itse arvioida oman koulutussuunnitelmansa toteutumista ja opintojensa edistymistä. Tätä tehtävää helpottamaan on tähän erikoistuvan lääkärin kansioon soveltuviin kohtiin liitetty jana, jonka avulla on tarkoitus arvioida omia tietoja ja taitoja asteikolla -. Tee arvioisi erikoislääkärikoulutuksen aikana noin kerran vuodessa. Merkitse janalle pystyviiva arviotasi vastaavaan kohtaan ja viereen kuukausi ja vuosi. Näiden merkintöjen pohjalta voit arvioida omia oppimistarpeitasi ja hakeutua niiden mukaiseen koulutukseen. Esimerkki: 2/08 Kotisairaanhoito Muu arviointi Ohjaaja ja kummi antavat erikoistuvalle lääkärille palautetta hänen edistymisestään. On hyvä muistaa, että janoja ei ole tarkoitettu kontrollivälineeksi vaan avuksi rehelliseen itsearviointiin. Erikoistuva lääkäri voi kuitenkin harkintansa mukaan esitellä omia itsearviointejaan ohjaajalleen. Kertyneen kokemuksen mukaan tämä janojen läpikäynti yhdessä voi johtaa hedelmälliseen keskusteluun ja pohdiskeluun. Yliopiston yleislääketieteen oppiala toivoo saavansa erikoistuvilta lääkäreiltä palautetta palvelun suorittamispaikoista. Palautteen voi toistaiseksi lähettää oppialan vastuuhenkilölle tai muille opettajille vapaamuotoisesti sähköpostina. Myöhemmässä vaiheessa arviointeja tullaan mahdollisesti pyytämään strukturoiduilla lomakkeilla. 6. YLIOPISTON HYVÄKSYMÄT TERVEYSKESKUKSET Kukin yliopisto vastaa alueellaan kouluttajaterveyskeskuksista. Tampereen yleislääketieteen yksikössä pidetään reaaliaikaista rekisteriä eri yliopistojen hyväksymistä kouluttajaterveyskeskuksista. Pääperiaate on, että terveyskeskus täyttää ainakin seuraavat kriteerit: - Terveyskeskuksessa on koulutusvastaava, jonka tehtävänä on huolehtia, että erikoistujan työ on monipuolista terveyskeskustyötä. Koulutusvastaava on yhdyshenkilö yliopistoon päin. - Terveyskeskuksessa järjestetään toimipaikkakoulutusta 100 h vuodessa eli noin 2 h viikossa. - Erikoistujalla on käytössään tutkintovaatimusten kirjatr ja lehdet. - Erikoistujalla on käytössään internet-yhteydet ja sähköposti. - Erikoistujalla on mahdollisuus osallistua tarvittaessa keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa terveyskeskuksen ulkopuoliseen koulutukseen. Jos ehdot eivät täyty, terveyskeskus poistetaan kouluttajaterveyskeskusten luettelosta. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta Tampereen vastuualueen terveyskeskukset ovat sitoutuneet täyttämään nämä kriteerit. Muussa kuin kouluttajaterveyskeskuksessa suoritettua palvelua ei enää jälkeen ole hyväksytty tutkinnon osaksi. Sama koskee yleislääketieteen erityiskoulutuksen terveyskeskusmääräyksiä. 15

16 7. YLEISLÄÄKÄRIN TYÖN ERITYISPIIRTEITÄ Yleislääkärin työssä on asioita, joilla on työn onnistumisen kannalta erityisen suuri merkitys. Niillä ei välttämättä ole samaa painoarvoa sairaalalääkärin tai muun alan erikoislääkärin työssä. Oppikirjoissa näitä erityispiirteitä on käsitelty syvällisemmin. Ohessa on muutamia esimerkkejä siitä, miten näitä asioita on mahdollista käytännössä harjoitella. Opiskelukohteita: a) potilas lääkärisuhde, potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus b) kokonaisvaltaisen hoidon ja hoidon jatkuvuuden merkitys c) moniongelmaisen potilaan kohtaaminen d) konsultaatioprosessi e) verkostoituminen, moniammatillinen yhteistyö yleislääkärin työssä f) yhteisödiagnoosi, epidemiologinen ajattelu yleislääkärin työssä g) oman työn hallinta, työssä jaksaminen Tutustu kirjallisuuteen yleislääkärin työn erityispiirteistä. 16

17 7.1 Potilas- lääkärisuhde, potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus Opiskelukohteita a) teoreettinen tieto potilaan ja lääkärin välisestä suhteesta ja sen merkityksestä yleislääkärin työssä b) potilaskeskeisen haastattelutyylin perusteet c) kirjallisuudessa esitetyt mallit vastaanottotapahtuman vaiheistuksesta vuorovaikutuksen analysoimiseksi d) oman vastaanottotapahtuman analysointiin käytettävät tekniikat Opiskelutapoja 1) potilaan ja lääkärin välistä suhdetta sekä vuorovaikutusta koskevaa kirjallisuutta 2) osallistu vuorovaikutustaitojen kehittämiseen tähtäävälle kurssille 3) aloita oman vastaanottotyöskentelysi analysointi. Kuuntele omaa keskusteluasi nauhoittamalla vastaanottotapahtuman puhe esim. sanelukoneelle (potilaalta luvan kysyen) 4) nauhoita muutama kokonainen vastaanottotapahtuma videolle (potilaan kirjallisella luvalla) ja analysoi sitä esim. oppimasi perusteella vaihe vaiheelta. 17

18 7.2 KOKONAISVALTAINEN HOITO Opiskelukohteita: Mitä kokonaisvaltainen hoito mielestäsi on? Miten ja missä tapauksessa potilaan kokonaisvaltainen hoito toteutuu omassa työssäsi? Jotta potilaan kokonaisvaltainen hoito voisi toteutua, mitä se edellyttää lääkäriltä, potilaalta, terveyskeskukselta? Opiskelutapoja: 1) Muistatko potilastapauksia, joissa potilaan ongelman ratkaisemisessa on merkittävästi auttanut jokin potilaan taustaa koskeva tieto? 2) Milloin Sinusta on järkevää ja hyödyllistä kartoittaa tarkemmin potilaan elämänpiiriä? 3) Onko sairauskertomuksessa tiivistelmä potilaan keskeisistä tiedoista? Olisitko kaivannut jossain tilanteissa sellaista, miten olisit sitä hyödyntänyt? 4) Missä tilanteissa käytät apunasi terveyskeskuksen muita työntekijöitä/muita yhteistyökumppaneita? Onko yhteistyössä parantamisen varaa? 18

19 7.3 HOIDON JATKUVUUS Opiskelukohteita: Mitä hoidon jatkuvuus mielestäsi on? Millaisia vaikutuksia näet hoidon jatkuvuudella potilaalle, lääkärille, terveyskeskukselle? Mitkä seikat auttavat tai vaikeuttavat hoidon jatkuvuutta? Miten hoidon jatkuvuus toteutuu väestövastuuterveyskeskuksessa/ei väestövastuussa? Hoitoketjumalleihin perehtyminen. Opiskelutapoja: 1) Selvitä vaikkapa vuoden ajalta 20 oman potilaasi terveyspalvelujen käyttöä (puhelinkontaktit, sairaanhoitajan kontaktit, päivystyksen käyttö ja syy siihen). 2) Onko potilasryhmiä, joiden kohdalla hoidon jatkuvuus on vähäinen? Miksi? Mitä hyötyä hoidon jatkuvuudesta voisi olla näiden potilaiden kohdalla? 3) Onko potilaita, joilla hoidon jatkuvuus on hyvä? Mistä tämä johtuu? 4) Tarkastele jonkun potilaasi kautta, miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis- työ on toiminut. Miten olet toiminut potilaan hoidon koordinoijana? 5) Onko terveyskeskuksessasi olemassa jollekin potilasryhmälle hoitoketju? Miten se toteutuu? 6) Miten hoidon jatkuvuus vaikuttaa lääkärintyöhösi? 19

20 7.4. MONIONGELMAINEN POTILAS Opiskelukohteita: psykosomaattiset oireet, mielenterveys- ja päihdeongelmat, syrjäytyminen, perhekeskeinen työskentelytapa, terveyspalvelujen suurkuluttajat, hoitoon sitouttaminen, hoidon jatkuvuus, moniammatillinen työskentely, verkostotyö, lääkärinä jaksaminen, työnohjaus Opiskelutapoja: 1. Millainen potilas on moniongelmainen? Etsi omista potilaistasi muutamia, jotka täyttävät asettamasi kriteerit. 2. Piirrä moniongelmaisen potilaasi perheen sukupuu. 3. Osallistu moniammatillisen työryhmän neuvotteluun. Parhaassa tapauksessa toimi työryhmän kokoonkutsujana. Perehdy moniammatillisen ryhmätyön periaatteisiin. 4. Onko paikkakunnallasi menossa/suunnitteilla/toteutettu eri hallintokuntien yhteistyöprojekteja moniongelmaisten auttamiseksi? 5. Keskustele kollegoiden kanssa heidän kokemuksistaan moniongelmaisten potilaiden kohtaamisesta ja hoitamisesta. 6. Perehdy työnohjausmenetelmiin. Selvitä, minkälaiset mahdollisuudet paikkakunnallasi on saada työnohjausta. 7. Miten määrittelet terveyspalvelujen suurkuluttajan? Tutustu oman terveyskeskuksesi/terveysasemasi/vastuuväestösi käyntitilastoihin ja pyri selvittämään palvelujen suurkuluttajien osuus. Onko heitä enemmän ajanvaraus- vai päivystysvastaanotolla? Millainen on ikä- ja sukupuolijakauma? Onko suurkuluttaja myös moniongelmainen? 20

21 7.5 KONSULTAATIOPROSESI Opiskelukohteita: Molempien osapuolien kannalta hyvin toimivan konsultaatioprosessin edellytykset. Opiskelutapoja: 1. Kartoita tahot, joita nykyisestä työpaikastasi konsultoidaan usein ja toisaalta tahot, joita konsultoidaan hyvin harvoin. Onko olemassa ohjetta siitä, ketä eri tilanteessa konsultoidaan? Onko konsultaatioille varattu jokin tietty aika? 2. Mitä tahoja/ketä itse konsultoit työpaikkasi sisällä ja ulkopuolella? Kuinka usein? 3. Ketkä/mitkä tahot konsultoivat sinua työpaikkasi sisällä ja ulkopuolelta? Kuinka usein? 4. Missä määrin työpaikassasi käytetään eri teknisiä keinoja konsultaatioissa (henk koht. tapaaminen, puhelin, kirjallisesti, sähköposti, muu (videoneuvottelu, digitaalinen kuvansiirto). Mitkä ovat mielestäsi eri konsultaatiotapojen puolet ja ongelmat. 5. Nuorempi kollega, kesäsijainen, konsultoi sinua. Miten toivoisit hänen valmistelevan konsultaatiota etukäteen ja miten toivoisit hänen esittävän asian? 6. Miten valmistaudut konsultaatiotilanteisiin, pyritkö selvittämään eri vaihtoehtoja ensin itse (käsikirjat, YKT) vai konsultoitko suoraan, kun törmäät ongelmaan, jonka ratkaisusta et ole varma? Entäpä konsultaation aikana, esitätkö pelkästään kysymyksiä vai tuotko esille omia ajatuksiasi/ehdotuksiasi. 7. Onko kohdallesi sattunut epämiellyttäviä tai huonosti sujuneita tai hyödyttömäksi jääneitä konsultaatiotilanteita. Mitkä seikat eri osapuolten toiminnassa mahtoivat myötävaikuttaa lopputuloksen? 8. Muistele kolmea mielestäsi hyvin sujunutta konsultaatiotilannetta. Mikä näissä tilanteissa oli yhteistä, mikä myötävaikutti hyvään lopputulokseen. 21

22 7.6 VERKOSTOITUMINEN Opiskelukohteita a) tärkeimmät yhteistyökumppanit omassa terveyskeskuksessa (eri sektorien hoitajat, potilasasiamies, talouspäällikkö, terveyslautakunnan tai vastaavan puheenjohtaja jne.) b) tärkeimmät yhteistyökumppanit kunnan viranhaltijoissa (kaavaoittaja, sosiaalityöntekijä, päiväkodin johtaja, rehtori, teknisen toimiston esimies jne.) c) tärkeimmät yhteistyökumppanit erikoissairaanhoidossa (sisätautikollega, kirurgikollega, gynekologikollega, psykiatrikollega, periatrikollega jne.) d) tärkeimmät yhteistyökumppanit yhteisössä, jota palvelet (pappi, opettaja, poliisi, ulosottomies, kauppias, puoluevaikuttaja, auktoriteetit, urheiluseuran valmentaja, Kelan toimistonhoitaja jne.) e) tärkeimmät yhteistyökumppanit valtionhallinnossa (läänin sosiaalineuvos, lääninlääkäri, terveydenhuollon tarkastaja, neuvotteleva virkamies STM:ssä jne.) f) Yhteistyökumppanit yleislääketieteen laitoksella (professorit, apulaisopettajat) Opiskelutapoja 1) Kartoita ja nimeä henkilöt, jotka ovat edellä luetellusta listasta Sinun kannaltasi tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ota selvää, miten he voivat vaikuttaa työhösi. 2) Pyri tapaamaan heidät erikoistumisesi aikana ja pyri keskustelemaan heidän kanssaan mm. yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä. 3) Tutustu heihin niin, että voit aina huoletta soittaa heille ja pysähtyä hetkeksi juttelemaan, milloin heitä tapaat. 22

23 7.7. YHTEISÖANALYYSI JA YHTEISÖDIAGNOOSI Opiskelukohteita: kunnan/kuntayhtymän yhdyskuntarakenne (taajamat, liikenneväylät, ympäristöriskit), väestö (jakautuminen iän ja sosioekonomisen aseman mukaan), elinkeinorakenne (aktiiviväestö toimialan mukaan, suurimmat työpaikat), terveyspalvelut (julkiset/yksityiset laitos/avopalvelut), sosiaalipalvelut (julkiset ja yksityiset laitokset, asumispalvelut, lapset), muut palvelut (oppilaitokset, kauppa, liikunta, viihde, kulttuuri), järjestöt (erit. kansanterveys, potilasyhdistykset, seurakunnat), väestön sairastavuus ja terveyspalvelujen käyttö, terveydenhuoltomenot. Opiskelutapoja: 1) Perehdy yhteisöanalyysiin (esim. googlettamalla sanan yhteisöanalyysi löydät Stakesin ideakortin 3/00) 2) Tee kunnasta yhteisöanalyysi käyttäen esim. seuraavia tietolähteitä kuntatilastot Sotka, Hilmo, Topi rekisterit (pitäisi olla tk:n käytössä) terveyslautakunnan myöntämät järjestöavustukset kartta terveysvalvonta- ja ympäristövirkamiehet palo- ja pelastustoimi (ml. väestönsuojelu) asukkaat (potilaat, työtoverit) 3) Tee itsellesi selväksi, mitkä ovat yhteisöäsi säätelevät arvot ja arvostukset. Seuraa näiden kehittymistä ja niistä käytävää keskustelua. Ole tietoinen myös yhteisösi valtarakenteista. Seuraa paikallislehtien kirjoittelua ja paikallisradion raportteja. 23

24 7.8 Oman työn hallinta Oman työn hallintaan kuuluu seuraavia näkökohtia: Riittävät tiedot ja taidot työn suorittamiseksi, mikä tarkoittaa työn sisällön eli substanssin osaamista ja hallintaa. Työajan hallinta eli miten työ järjestetään, jotta se tulisi laadukkaasti tehdyksi käytettävissä olevassa ajaa. Päätöksenteko kahden edellä olevan yhteensovittamiseksi. Yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin kansio käsittelee pääasiassa työn hallintaa työssä esiin tulevien asioiden osaamisen kannalta. Tässä kohdassa pohditaan työn hallintaa ajankäytön, työn organisoinnin ja päätöksenteon näkökulmasta. Opiskelukohteita: Työajan käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (esim: lääkärin oma tapa tehdä työtä, potilaat ja heidän ongelmansa, työehtosopimus, työnantajan antamat ohjeet työpäivän kulusta, lähimpien työtoverien tulkinnat tilanteista ja vaikutus edellä mainittuihin asioihin) Ajanvarauksen järjestäminen. Akuutteihin potilaisiin ja erilaisiin odottamattomiin tapahtumiin varautuminen. Vastaanoton työrauhan turvaaminen (keskeytysten minimoiminen). Puhelinliikenteen järjestäminen. Potilastyöhön liittyvät todistukset. Yhteistyöverkoston hoitaminen työajan käytön näkökulmasta. Toimipaikkakoulutus työajan käytön näkökulmasta. Konsultointi työajan käytön näkökulmasta. Opiskelutapoja: 1. Edellä mainitut asiat on hoidettu tavalla tai toisella kaikissa työpaikoissa. Osa asioita on tietysti voitu jättää hoitamattakin. Erikoistumisen aikana lääkäri näkee hyvin monenlaisia ratkaisuja. Pohdi ja vertaile ajanvarauksen järjestämisen hyviä ja huonoja puolia ainakin kahdessa eri toimipaikassa. 2. Suunnittele ideaalinen hyvin toimiva työpäivä ja vertaa sitä omaan nykytilanteeseesi. 3. Pohdi oman työn hallintaa oman työssä jaksamisesi kannalta nykyisessä työssäsi. Mitkä asiat auttavat jaksamaan työssä? Entä mitkä asiat erityisesti kuluttavat voimavarojasi? Pitäisikö tilannetta muuttaa? Mitä olisi tehtävissä tilanteen muuttamiseksi? Kaikki edellä olevat esimerkit sopivat hyvin pohdittavaksi yhdessä henkilökohtaisen ohjaajan kanssa. 24

25 8. TERVEYSKESKUSPALVELU 8.1. VASTAANOTTO Opiskelukohteita: a) vastaanoton eri resurssit (ajanvarausjärjestelyt, oheispalvelut, avustava henkilökunta, ajankäyttö, vastaanoton varustetaso) 1) vastaanottotapahtuman vaiheet 2) diagnostiset strategiat 3) käypä hoito-ohjeet, näyttöön perustuva lääketiede yleislääkärin työssä 4) tietotekniikan ja uuden teknologian hyväksikäyttö Opiskelutapoja: 1) Oman (tai työyksikön) vastaanottojärjestelyiden analysointi. Laadi oma ehdotuksesi siitä, miten järjestäisit uudelleen mahdollisesti havaitsemasi ongelmakohdat (ajanvarauksen sujuvuus, päivystysaikojen riittävyys, puhelintunti,laboratoriotulosten tarkistaminen, reseptien uusinta, kollegoiden joustava konsultaatio jne.) 25

26 8.2 PÄIVYSTYS Opiskelukohteita: päivystyspalveluiden käyttö, asianmukainen hoito, lisätutkimusvalmiudet, jatkohoidon järjestäminen, moniammatillinen työskentely, ensihoito ja sairaankuljetus, virka-apu, hoidon porrastus, terveyspalvelujen suurkäyttäjä, hoidon jatkuvuus Opiskelutapoja: 1) Kirjaa kolmen päivystyskerran aikana potilaiden tulosyyt ja pohdi niitä päivystyksen toimivuuden ja hoidon porrastuksen kannalta. Onko potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan? 2) Kirjaa kolmen päivystyskerran aikana potilaiden jatkohoito: koti/sairaala 26

27 8.3. VUODEOSASTO Opiskelukohteita: toiminta-ajatus ja resurssit, asema hoidon porrastuksessa, johtajuus, moniammatillinen työskentely, hoitoketju, akuuttihoito, pitkäaikaishoito, intervallihoito, kuntoutus, terminaalihoito, yhteistyö omaisten ja kotisairaanhoidon kanssa Opiskelutapoja: 1) Selvitä, kuinka suuri osa terveyskeskuksesi vuodeosaston potilaista on osastolla jonkin akuutin syyn takia ja kuinka suuri osa on pitkäaikaispotilaita. Mitkä ovat keskimääräiset hoitoajat ja tavallisimmat vuodeosastolla olon syyt näissä ryhmissä? Intervallihoidossa olevien määrä? 2) Selvitä kuntasi muiden pitkäaikaishoitolaitosten käyttö. 3) Jos työskentelet terveyskeskuksen vuodeosastolla, selvitä itsellesi muutaman pitkäaikaispotilaan elämänhistoria pääpiirteissään (ammatti, omaiset, erityisharrastukset tms). 27

28 8.4. KOTISAIRAANHOITO Opiskelukohteita: valvottu ja muu kotisairaanhoito, moniammatillinen työskentely, kotikäynnit, yhteistyö omaisten kanssa, ikääntyvä potilas terveydenhuollossa, hoidon jatkuvuus, saattohoito, sosiaalietuudet, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa, yhteisödiagnoosi Opiskelutapoja: 1) Selvitä, mitkä sosiaali- ja terveystoimen ammattiryhmät tekevät yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. 2) Selvitä, mitä muita yhteistyötahoja kotisairaanhoidolla on (esim. seurakunnan diakonityöntekijät, yksityiset palveluyritykset, potilas- ja vapaaehtoisjärjestöt 3) Tutustu kotisairaanhoitopiirisi alueella toimivaan yhteistyöverkoston työntekijään ja hänen työhönsä. 4) Arvioi eri yhteistyötahojen työnjaon sujuvuutta ja yhteistoimintaa potilaiden ja heidän omaistensa kesken 5) Tutustu omaishoitajan arkeen. 28

29 8.5. AIKUISTEN TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA Opiskelukohteita: tarkastusten kohdentaminen ja organisointi, kutsuntatarkastukset, työ- ja eläkeikäisten terveystarkastukset, ajokorttitarkastus, yhteistyö terveydenhoitajan kanssa, yksilö- ja ryhmätason terveysneuvonta Opiskelutapoja: 1) Selvitä, miten aikuisväestön terveystarkastukset toteutetaan omassa terveyskeskuksessasi. Onko tarkastukset kohdennettu alueen väestön ja sen sairastavuuden kannalta mielekkäällä tavalla? Kuinka suuri osa kutsutuista ottaa osaa tarkastuksiin? Miten tarkastettavat ja tarkastusten suorittajat suhtautuvat toimintaan? 2) Arvioi terveyskeskuksessasi toteutettavaa aikuisten terveysneuvontaa, sen menetelmiä, kattavuutta, vaikuttavuutta ja eettisyyttä. Mikä on lääkärin rooli terveysneuvonnassa? 3) Selvitä, mitä terveyden edistämisen ryhmiä toimii terveyskeskuksessasi (esim. laihdutusryhmä, tupakkavierotusryhmä jne). 4) Arvioi terveysneuvonnan osuutta omassa vastaanottotyössäsi. 29

30 8.6. SEULONTATUTKIMUKSET Opiskelukohteita: hyvän seulontatutkimuksen kriteerit, seulonnan etiikka, seulonnan kustannukset Opiskelutapoja: 1. Tutustu kirjallisuuteen perustuen seulontatutkimusten periaatteisiin 2. Ota selvää, mitä seulontoja omassa terveyskeskuksessasi toteutetaan erilaisten terveystarkastusten yhteydessä. Miten ne mielestäsi täyttävät seulontatutkimusten yleiset kriteerit? Ehdottaisitko jotain uutta seulonnan kohdetta? Miten ja miksi? 30

31 8.7. PERHESUUNNITTELU Opiskelukohteita: Ehkäisymenetelmät, ehkäisymenetelmien valinta, ehkäisyä käyttävien asiakkaiden seuranta, sterilisaatio, raskauden keskeyttäminen, lapsettomuushoito, sukupuolitautien ennaltaehkäisy, seksuaalineuvonta, nuoren asiakkaan kohtaaminen Opiskelutapoja: 14 Työskentely perhesuunnittelutehtävissä neuvolassa tai väestövastuulääkärinä. 15 Perehdy raskauden keskeytystä ja sterilisaatiota koskevaan lainsäädäntöön ja muuhun ohjeistukseen. 16 Opiskele kierukan ja kapseleiden asettamista videoiden avulla ja/tai kokeneen kollegan ohjauksessa ja/tai osallistumalla valtakunnallisten täydennyskoulutustilaisuuksien työpajaopetuksiin. 17 Selvitä, mitä tarkoittaa seksuaaliterveyden edistämisen kokonaisuus. 18 Pohdi, mitä erityistä liittyy asiakkaan ja erityisesti nuoren asiakkaan kohtaamiseen seksuaaliterveysasioissa. 19 Osallistu valtakunnallisiin ja/tai alueellisiin perhesuunnittelun ja seksuaaliterveyden edistämisen koulutustilaisuuksiin. 31

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää: Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä

Lisätiedot

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi) 1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero HLL-tutkintopvm, yliopisto Koulutusohjelma HLL-tutkinnon laillistuspvm

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos)

YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos) 2009-2011 YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos) Vastuuhenkilö: Prof. Johan Eriksson Kansanterveystieteen laitos, Mannerheimintie 172, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 27557, johan.eriksson@helsinki.fi

Lisätiedot

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 12.12.2012 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Erikoislääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat johtokunnan hyväksymät määräykset koulutuksen suorittamisesta,

Lisätiedot

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015 Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS 2013 2015 (voimassa 1.8.2013 31.7.2015) 1 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.8.2013 31.7.2015 Erikoislääkärikoulutusta

Lisätiedot

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013 I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2011 2013 Erikoislääkärikoulutusta koskevat yleiset määräykset ovat lääketieteellistä opetusta antavien yliopistoyksiköiden yhteisesti sopimia määräyksiä,

Lisätiedot

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä 1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä Koulutusohjelma

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus

Lisätiedot

Koulutuspaikkasopimus

Koulutuspaikkasopimus Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIEDE

YLEISLÄÄKETIEDE 2009-2011 YLEISLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Prof. Johan Eriksson Kliininen laitos, Biomedicum 2B, Tukholmankatu 8 b, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 27557, johan.eriksson@helsinki.fi Tavoitteet Yleislääketieteen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta. 2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon

Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon Info-iltapäivä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta 9.9.2015 Lääketieteellinen tiedekunta / Anna-Liisa

Lisätiedot

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) , 2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 12.12.2012 ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Erikoishammaslääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat lääketieteellisen tiedekunnan johtokunnan

Lisätiedot

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS 21 II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS 1. JOHDANTO Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (PTL) voi halutessaan suorittaa samanaikaisesti erikoislääkärikoulutuksen kanssa suorittamalla koulutukseen kuuluvan

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin 20.12.2015 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan

Lisätiedot

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson tavoitteet ja toteutus Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö Kun valmistut, rekisteröidy YEK:iin ja/tai

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS Hakeutuminen erityispätevyysohjelmaan Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlandsläkare

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) , 2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS 2017 2019 Uusi OPS voimaan 1.8.2017 Rakenne OPS 2017-19 palvelujaksot Runkokoulutus 24 kk Yleislääketieteen erityiskoulutus

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE Erikoislääkärikoulutuksen uudistus Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen taustaa Vastuu el-koulutuksen ohjauksesta siirtyi OKM:ltä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta. Opinto-opas 2007 2009. Erikoislääkärikoulutus

Lääketieteellinen tiedekunta. Opinto-opas 2007 2009. Erikoislääkärikoulutus Lääketieteellinen tiedekunta Opinto-opas 2007 2009 Erikoislääkärikoulutus Postiosoite Puhelin Faksi Sähköposti Internet Toimittanut Taitto Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopio (017) 162 211* (vaihde)

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus

Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus Opinto-opas 2009 2011 2 LUKIJALLE Uusimuotoinen sairaalamikrobiologin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 Sisältö Milloin ulkomailla suoritettu tutkinto tarvitsee rinnastaa? Valviran hakemus Tutkinnon laillistamisprosessi

Lisätiedot

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009-2011 UROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Kimmo Taari KLL/Urologian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, 00029 HUS Puh. 050-427 0057, kimmo.taari@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on, että erikoistuva

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

TTH-Erha. Eija Ruottinen

TTH-Erha. Eija Ruottinen TTH-Erha Eija Ruottinen 12.11.2008 TTH-Erha yleisesti Erikoislääkärikoulutusta antavien yliopistojen, Hus:in ja Kronodoc Oy:n hanke TTH-Erha on kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien pilottihanke TTH-Erha

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee

Lisätiedot

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia) 2009 11 GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA Vastuuhenkilö: dos. Pauli Puolakkainen Vatsaelinkirurgian klinikka, Meilahden sairaala, PL 340, 00029 HUS tai Helsingin yliopisto/ii kirurgian klinikka, PL22, 00014

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus 2019-2020 Valmennuksen (60h) tavoitteena on, että sen jälkeen osallistuja: - hahmottaa erikoislääkärikoulutuksen rakenteen ja erikoislääkärikouluttajan

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

REUMATOLOGIA

REUMATOLOGIA 2009-2011 REUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Marjatta Leirisalo-Repo KLL/Reumatologian yksikkö, Kasarmikatu 11 13, PL 263, 00029 HUS Puh. (09) 471 88303, marjatta.leirisalo-repo@hus.fi Tavoitteet Reumatologian

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA 2009-2011 ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ilkka Kiviranta Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS Puh. (09) 4711, ilkka.kiviranta@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 7 I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Erikoislääkärikoulutusta koskevat pysyväismääräykset ovat lääketieteellisten tiedekuntien yhteisesti sopimia määräyksetiä, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Syventävien opintojen opinnäytetyö

Syventävien opintojen opinnäytetyö Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin

Lisätiedot