Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus Opinto-opas

2 2 LUKIJALLE Uusimuotoinen sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus on alkanut Helsingin yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätöksellä Uusimuotoisessa koulutuksessa opiskelijan on suoritettava filosofian lisensiaatin tutkinto, johon sisältyy sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus. Tämä opinto-opas koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet lääketieteelliseltä tiedekunnalta päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä filosofian lisensiaatin tutkintoon, johon sisältyy sairaalamikrobiologikoulutus. Opas koskee myös niitä opiskelijoita, joille on myönnetty opinto-oikeus suorittaa pelkkä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus. Näissä tapauksissa lisensiaatin tai tohtorin tutkinto on suoritettu jo aiemmin. Sairaalamikrobiologin koulutusta suorittavat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden erikoistumiskoulutukseen pätevyyslautakunnalta mennessä, voivat suorittaa sen aiemmin hyväksyttyjen koulutusvaatimusten mukaisesti, kuitenkin viimeistään mennessä. He voivat myös halutessaan siirtyä suorittamaan uusimuotoista sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutusta. Lisensiaatin tutkinnon valmistumisen jälkeen opiskelija voi halutessaan hakeutua tohtorikoulutukseen ja täydentää lisensiaatintutkimusta väitöskirjaksi. Teoreettisia opintoja ei silloin tarvitse täydentää, vaan lisensiaatin tutkinnon opinnot hyväksytään sellaisenaan tohtorin tutkintoon. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon jo suorittaneilta ei vaadita filosofian lisensiaatin tutkintoa osana sairaalamikrobiologikoulutusta. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneille annetaan erillinen todistus sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta. Seuraavassa esitellään lyhyesti filosofian lisensiaatin tutkinto, johon sisältyy sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus: sen sisältö, hallintojärjestelmä, opintoneuvonta sekä yleisohjeita koulutukseen hakeutumisesta, kuulusteluista sekä muista tutkintoon liittyvistä asioista. 2

3 3 1 KOULUTUKSEN HALLINTOJÄRJESTELMÄ Koulutusyksikkö eli Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta hyväksyy osaltaan koulutussuunnitelmat, nimeää kuulustelijat ja antaa tutkintotodistukset koulutuksen suorittamisesta. Lääketieteellisen tiedekunnan opintotoimisto vastaa käytännön asioista, jotka koskevat opinto-oikeuden ja tutkintotodistuksen myöntämistä sekä sairaalamikrobiologikuulustelun käytännön järjestelyjä. Koulutusohjelman vastuuhenkilö toimii koulutusohjelman osalta asiantuntijana ja vastaa koulutusohjelman toteuttamisesta. Vastuuhenkilö hyväksyy henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat ja seuraa koulutuksen edistymistä. Sairaalamikrobiologien erikoistumiskoulutuksen neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida sairaalamikrobiologien koulutusta ja antaa lausuntoja koulutuksen sisällön kehittämisestä. Koulutuspaikka on koulutusvaatimusten mukaista koulutusohjelmaa toteuttava erikoislääkärijohtoinen kliinisen mikrobiologian laboratorio, jossa erikoistuva työskentelee. Kouluttaja on laboratoriossa (koulutuspaikassa) kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri tai sairaalamikrobiologi, joka vastaa osaltaan koulutettavan koulutussuunnitelman toteuttamisesta. Lisensiaattityön ohjaajana voi toimia vastuuhenkilön ja opiskelijan yhdessä valitsema henkilö. Lisensiaattityön ohjaajalla tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja sairaalamikrobiologin tai kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin pätevyys. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antaa koulutuksen suorittamisen jälkeen hakemuksesta oikeuden käyttää nimikesuojattua sairaalamikrobiologin ammattinimikettä. 2 KOULUTUKSEN JA OPINTONEUVONNAN YHDYSHENKILÖT Koulutuksen vastuuhenkilö Professori Mikael Skurnik, Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti Puh , sähköposti: mikael.skurnik(at)helsinki.fi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintotoimisto Tieteellinen jatkokoulutus (lisensiaatin tutkintoon liittyvät asiat) Suunnittelusihteeri Paula Paqvalin Puh , sähköposti: paula.paqvalin(at)helsinki.fi Opintoasiainsuunnittelija Sari Salmisuo Puh , sähköposti: sari.salmisuo(at)helsinki.fi 3

4 4 Ammatillinen jatkokoulutus (erikoistumiskoulutukseen liittyvät asiat) Opintoneuvoja Anne Päiviö Puh , sähköposti: anne.paivio(at)helsinki.fi Opintoasiainsuunnittelija Anna-Liisa Kuusela Puh , sähköposti: anna-liisa.kuusela(at)helsinki.fi Koulutuspäällikkö Anne-Mari Sund Puh , sähköposti: anne-mari.sund(at)helsinki.fi Sairaalamikrobiologien erikoistumiskoulutuksen neuvottelukunta Puheenjohtaja Sairaalamikrobiologi Merja Rautio, FT, Kliinisen mikrobiologian dosentti, HUSLAB merja.rautio(at)hus.fi Sihteeri Erikoistuva sairaalamikrobiologi Vesa Kirjavainen, FM, HUSLAB vesa.kirjavainen(at)elisanet.fi 3 KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Sairaalamikrobiologikoulutuksen perusvaatimuksena on pääsääntöisesti filosofian maisterin, maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tai elintarviketieteiden maisterin (FM, MMM tai ETM) tutkinto pääaineena yleinen mikrobiologia (biotieteellinen tiedekunta, HY) tai mikrobiologia (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, HY). Tämän lisäksi sellaiselta hakijalta, jolla on biotieteellinen maisterintutkinto pääaineena muu kuin mikrobiologia, tarvitaan syventävät opinnot (ns. sivulaudatur, 120 op) yleisestä mikrobiologiasta sekä 6 kk:n työharjoittelu mikrobiologian alalla ja lisänäyttö tieteellisestä toiminnasta (erikoistyön lisäksi esim. osallisuus tieteellisessä artikkelissa tai sivutyön ohjattu täydennys pro gradu-tutkielmaksi). Hakija hakeutuu koulutukseen, kun hän on suorittanut vaaditun perustutkinnon ja hänet on valittu tai hän on toiminut koulutustoimessa, virassa tai viransijaisuudessa vähintään yhden (1) kuukauden. Hakulomake on saatavilla tiedekunnan www-sivuilta: > Sairaalakemisti- ja sairaalamikrobiologikoulutus. Hakemukseen tulee liittää: Virallinen jäljennös perustutkintotodistuksesta, jos tutkinto on suoritettu muualla kuin Helsingin yliopistossa. Virallinen jäljennös aiemmin suoritetusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon todistuksesta, jos tutkinto on suoritettu muualla kuin Helsingin yliopistossa. Ohjaajan tai ohjaajien hyväksymä yhden sivun mittainen lisensiaatintutkimuksen tutkimussuunnitelma, josta tulee ilmetä tutkimuksen tausta, kysymyksenasettelu ja tavoitteet, pääasiallisesti käytettävät menetelmät, tutkimuksen merkitys ja aikataulu. Lisensiaattitutkimuksen tutkimussuunnitelmaan pätevät samat ohjeet kuin väitöskirjan tutkimussuunnitelmaan. Ohjeet löytyvät tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaasta 4

5 5 Kopio eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunnosta (tarvittaessa). Henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kopio määräyksestä koulutusvirkaan tai todistus työskentelystä koulutuspaikassa. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee lääketieteellisen tiedekunnan tohtoritoimikunta hyväksyttyään tutkimussuunnitelman. Opinto-oikeuden saatuaan Helsingin yliopistossa aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö ilmoittautuu normaalisti yliopistoon läsnä tai poissa olevaksi. Muualla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka ei aikaisemmin ole ollut kirjoilla Helsingin yliopistossa, kirjoittautuu ja ilmoittautuu yliopistoon toimittamalla opintotoimistoon opiskelijarekisterin perustietolomakkeen. Lomakkeen saa kirjeessä, jossa ilmoitetaan opinto-oikeuden myöntämisestä. Jatkossa koulutettavan tulee ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi lukuvuosittain koko opintojensa keston ajan. Sen voi tehdä sähköpostitse tiedekunnan opintotoimistoon. Tietoa muista ilmoittautumistavoista on tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaassa tai yliopiston verkkosivulla 4 TUTKINNON RAKENNE Filosofian lisensiaatin tutkinto muodostuu kahdesta pääosasta: tieteellisistä jatkoopinnoista sekä niiden rinnalla suoritettavasta erikoistumiskoulutuksesta. Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä. Koulutukseksi hyväksytään ainoastaan perustutkinnon jälkeinen koulutus tai työkokemus. Erikoistumiskoulutus koostuu seuraavista osa-alueista: 1) Erikoistumiskoulutus (4 vuotta) Käytännön palvelu Toimipaikkakoulutus 2) Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 tuntia) 3) Kuulustelu (lisensiaattikuulustelu) Valtakunnallinen sairaalamikrobiologien pätevyyskuulustelu. 5 TIETEELLISET JATKO-OPINNOT Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus määritellään asetuksessa. Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus (asetusmuutos 221/ a / ). Tieteelliset jatko-opinnot koostuvat julkaistavasta lisensiaatintutkimuksesta sekä teoreettisesta koulutuksesta (60 op). Filosofian lisensiaatin tutkinnon opintoihin voi sisällyttää erikoistumiskoulutuksen osa-alueita seuraavasti: kuulustelu (lisensiaattikuulusteluksi katsottava pätevyyskuulustelu, 40 op) teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 h = 8 op) työnohjaajan henkilökohtainen ohjaus (2 op) toimipaikkakoulutuksen teoreettiset osuudet (esimerkiksi laboratorion omat seminaaritilaisuudet ja kirjallisuusseminaarit, enintään 6 op) 5

6 6 vapaavalintaiset jatkokoulutuskurssit, jotka yhdessä toimipaikkakoulutuksen teoreettisen osuuden kanssa muodostavat vähintään 10 op kokonaisuuden (esim. alan valtakunnalliset koulutustilaisuudet, kotimaiset tai ulkomaiset konferenssit). Vapaavalintaisiksi kursseiksi käyvät esimerkiksi lääketieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutusta varten järjestämät kurssit, joista löytyy tietoa verkkosivulta Mikäli kurssille tai konferensseille ei ole määritelty laajuutta, voi arvioinnissa käyttää seuraavia ohjeita: luennot (luentotunti = 45 min): 20 tuntia = 2 op kolmen konferenssipäivän kokopäiväinen ohjelma = 2 op. Yhteistyössä koulutettavan ja kouluttajan kanssa koulutettavalle valitaan sopiva käytännön laboratoriotyöhön liittyvä tieteellisten jatko-opintojen aihe filosofian lisensiaattitutkintoa varten. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä joko tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, tai vastaavat tieteelliset kriteerit käsittävä monografia. Lisensiaatintutkimuksen laajuus on noin puolet väitöskirjasta. Tyypillisesti osatöistä koostuva lisensiaatintutkimus sisältää kaksi osatyötä ja yhteenveto-osan. Yhteenveto-osan laajuus on noin puolet väitöskirjan yhteenveto-osan laajuudesta. Kahdesta osatyöstä toisen on oltava hyväksytty julkaistavaksi. Ainakin toisessa osatyössä tutkimuksen tekijän on oltava ensimmäinen kirjoittaja. Monografiamuotoinen lisensiaatintutkimus on yksin lisensiaatintutkimuksen tekijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin ja täyttää vastaavat tieteelliset kriteerit kuin osajulkaisuista koostuva lisensiaatintutkimus. Filosofian, maa- ja metsätaloustieteiden tai elintarviketieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneilta ei vaadita filosofian lisensiaatin tutkintoa osana sairaalamikrobiologikoulutusta. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon jo suorittaneille annetaan erillinen todistus sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta. 6 SAIRAALAMIKROBIOLOGIN ERIKOISTUMISKOULUTUS (Diploma in Diagnostic Microbiology) Sairaalamikrobiologin pätevyyden tavoitteet Koulutuksen jälkeen erikoistuneen mikrobiologin tulee kyetä toimimaan alansa sairaalamikrobiologin tehtävässä siten, että hän hallitsee mikrobiologiset tutkimusmenetelmät ja tulosten käytön pääperiaatteet hallitsee laboratoriotutkimusten laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan pääperiaatteet osoittaa perehtyneisyyden terveydenhuollon hallintoon ja toimintajärjestelmiin kykenee kehittämään alansa laboratoriotoimintaa hallitsee alueellisen laboratoriotoiminnan yleiset periaatteet ja niiden toteuttamisen kykenee toimimaan alansa opettajana terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksessa. 6

7 7 6.1 Erikoistumiskoulutus (4 vuotta) Erikoistumiskoulutukseen sisältyy käytännön palvelu ja toimipaikkakoulutus. Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus on suunniteltava koulutuspaikassa yhdessä kouluttajan kanssa niin, että siitä muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus ottaen huomioon koulutettavan aikaisemman kokemuksen ja opinnot sairaalamikrobiologin toimintaa ajatellen. Koulutuksen tulee sisältää käytännön perehtymistä kliiniseen laboratoriotyöhön, seminaareja ja seminaariesitelmiä, perehtymistä alan kirjallisuuteen, osallistumista tutkimusja kehitystyöhön sekä klinikkakokouksiin Käytännön palvelu Käytännön palvelun koulutuspaikkoja ovat kliinisen mikrobiologian erikoislääkärijohtoiset laboratoriot, jotka toteuttavat koulutusvaatimusten mukaista koulutusohjelmaa ja joissa kouluttajana toimii sairaalamikrobiologi tai kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Koulutusajasta vähintään yksi vuosi on suoritettava yliopistosairaalaa palvelevassa kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Palveluja koskevia yleisiä määräyksiä Palveluajat Koulutukseksi hyväksytään ainoastaan perustutkinnon jälkeinen koulutus ja työkokemus. Erikoistumiskoulutus suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Koulutukseen hyväksytään myös osa-aikaista (esimerkiksi 50 %:sta) palvelua. Tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee. Erikoistumiskoulutuksen aikana tehtävää mikrobiologian alan opetus- tai tutkimustyötä voidaan hyväksyä vastuuhenkilön päätöksellä erikoiskoulutukseen enintään puoli vuotta (6 kk). Lyhin erikoistumiskoulutukseksi hyväksyttävä palvelujakso on yksi kuukausi (kalenterikuukausi tai 30 päivää). Keskeytyksien vaikutus Kunakin koulutusvuonna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta tai opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yhteensä yksi kuukausi, mikäli virkamääräys on voimassa. Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille. Yksityisasian vuoksi otettu virkavapaus pidentää palvelua virkavapauden ajan. Tutkijana toimiminen Kliinisen mikrobiologian alalla suoritettu lisensiaatin tai tohtorin tutkinto korvaa erikoistumiskoulutuksesta kuusi (6) kuukautta. Palvelu ulkomailla Osa erikoistumiskoulutukseen kuuluvasta palvelusta voidaan suorittaa ulkomailla. Koulutusohjelman vastuuhenkilö päättää palvelun hyväksymisestä sisällön perusteella kuultuaan sairaalamikrobiologien erikoistumiskoulutuksen neuvottelukuntaa. Suoritusten vanheneminen Koulutukseen kuuluvat palvelut sekä teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kurssit 7

8 8 vanhenevat kymmenessä (10) vuodessa. Valtakunnallinen pätevyyskuulustelu vanhenee neljässä (4) vuodessa. Erityisestä syystä erikoistuva voi saada pidennystä suoritustensa voimassaoloon (esim. äitiys- ja vanhempainloma). Hoitovapaan osalta palvelujen vanhenemisessa voidaan pidennyksenä huomioida äitiys- ja vanhempainrahaan oikeuttava aika (noin yksi vuosi) Toimipaikkakoulutus Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on antaa jatkokoulutettavalle mikrobiologille riittävät perustiedot ja -taidot diagnostisen mikrobiologian osa-alueilta, jotta hän saavuttaisi kyvyn itsenäiseen ja kriittiseen työskentelyyn diagnostisen mikrobiologian erikoistehtävissä. Koulutusaikana käydään lävitse diagnostisen mikrobiologian keskeinen sisältö sekä käsitellään ajankohtaisia aiheita. Opetusmuotoina ovat luennot, seminaarit, demonstraatiot, sekä henkilökohtainen ohjaus Toimipaikkakoulutus suunnitellaan henkilökohtaisena koulutusohjelmana, joka huomioi koulutettavan taustan. Toimipaikkakoulutus muodostuu seuraavasti: Koulutettavan tulee osallistua diagnostiseen laboratoriotoimintaan ja sen kehittämiseen. Hänen tulee mikrobiologi- ja lääkärikouluttajan seurassa säännöllisesti osallistua kliinisten yksiköiden ja laboratorioiden yhteiskokouksiin siten, että koulutettava saa palautteen tutkimusten vaikuttavuudesta potilaan diagnostiikassa. Koulutukseen tulee myös sisältyä riittävässä laajuudessa perehtymistä sairaalahygieniaan, epidemiologiaan, laboratorion laatujärjestelmiin, laadunhallintaan sekä laboratorion ja sairaalan tietojärjestelmiin. Koulutettavan on myös kouluttajansa kanssa osallistuttava alueelle suuntautuvaan tukilaboratoriotoimintaan. Toimipaikkakoulutuksen sisältö: 1. Laboratoriotyöskentely Käytännön sairaalamikrobiologina toimiminen ja siihen kuuluvien johto- ja organisaatiotehtävien hoitaminen edellyttää menetelmien sekä niihin liittyvien virhelähteiden ja laitteiden tuntemista. Parhaiten koulutus toteutuu, kun koulutettava osallistuu laboratoriotutkimuksista vastaavan henkilön ohjauksessa laboratoriomenetelmien käyttöönottoon ja evaluointiin sekä niiden ylläpitoon ja laadunvarmistukseen. Nimenomaan tässä koulutuskohdassa koulutettavan aikaisempi kokemus mikrobiologian tutkimustyössä ja aikaisempi kokemus koulutukseksi hyväksytyissä työpaikoissa vaikuttavat oleellisesti tarvittavan koulutuksen sisältöön. Koulutettava ei voi saada yksin vastuuta työpisteestä, vaan hänellä tulee koko ajan olla tukena kouluttaja, joko sairaalamikrobiologi tai kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. 2. Ammattikirjallisuuden opiskelu Kouluttajan on heti koulutuksen alussa osoitettava koulutettavalle vaadittava kirjallisuus, jotta koulutettava voi systemaattisesti koko koulutuksensa ajan opiskella koulutusohjelmansa kanssa synkronoitua kirjallisuutta. 3. Tutkimus- ja kehitystyö Koulutettavan on kouluttajansa johdolla perehdyttävä tutkimus- ja kehitystyön periaatteisiin sekä aktiivisesti osallistuttava laboratoriota ja potilashoitoa jo lyhyellä tähtäyksellä hyödyttävien projektien toteuttamiseen. 4. Seminaariesitelmien pitäminen 8

9 9 Koulutettava on velvollinen pitämään erikoistumiskoulutuksen pääaiheisiin liittyviä seminaariesitelmiä laboratorion seminaaritilaisuuksissa ja kirjallisuusmeetingeissä 2 3 kertaa vuodessa. 5. Osallistuminen projektityöskentelyyn Koulutettavan tulee osallistua sekä laboratorion sisäisten projektiryhmien toimintaan että yhteistyöprojekteihin mm. klinikoiden, tietotekniikkosaston ja talousosaston kanssa. Koulutettavalle tulee antaa myös vaativia selvittely- ja yhteenvetotehtäviä. 6. Opetustyö Koulutettavan on osallistuttava järjestettävään opetustyöhön työpaikkakoulutuksessa. 6.2 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 tuntia) Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus on perusopintoja syventävää ja alalla toimimisen kannalta tärkeitä aihekokonaisuuksia käsittelevää opetusta. Suoritettavien kurssien tulee muodostaa erikoistumisen kannalta mielekäs kokonaisuus. Alustava suunnitelma kurssimuotoisen koulutuksen eri osa-alueista tehdään henkilökohtaisen koulutussuunnitelman yhteydessä. Koulutusohjelman vastuuhenkilö hyväksyy koulutussuunnitelman sekä koulutukset tutkintoon soveltuviksi. Osallistuminen koulutukseen tulee osoittaa erillisellä todistuksella. Kliinisen mikrobiologian erikoisalan kurssimuotoista koulutusta vaaditaan vähintään 60 tuntia. Terveydenhuollon suunnittelua ja hallintoa käsittelevää koulutusta tulee olla vähintään 20 tuntia, Hallinnolliseksi koulutukseksi hyväksytään koulutettavan osallistuminen hallinnon kursseille tai koulutuslaboratorion hallinnolliseen toimintaan (korkeintaan 5 tuntia). Lisäksi vastuuhenkilön toimesta voidaan hyväksyä myös muita kursseja hallinnon koulutukseksi. Kurssien/luentojen aihepiireihin kuuluvat seuraavat: terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö terveydenhuollon organisaatio terveydenhuollon suunnittelu terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyvä talous ja hallinto terveydenhuollon kustannuslaskenta tietotekniikan hyväksikäyttö terveydenhuollon eri sektoreilla. 6.3 Valtakunnallinen pätevyyskuulustelu (lisensiaattikuulustelu) Valtakunnallinen pätevyyskuulustelu järjestetään 3 kertaa vuodessa, kaksi kertaa keväällä ja kerran syksyllä. Kuulusteluun ilmoittaudutaan internetissä (ei puhelimitse) viimeistään neljä viikkoa ennen kuulustelua. Kuulusteluun osallistuvan tulee olla ilmoittautunut läsnä olevaksi yliopistoon. Ajankohdista, ilmoittautumismenettelystä ym. lisätietoja saa tiedekunnan wwwsivuilta ( > Valtakunnallinen tentti) sekä valtakunnalliselta kuulusteluyhdyshenkilöltä Helsingin yliopistossa. Tentin voi suorittaa myös Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Kuulusteltavat esiintyvät kuulustelussa koodeina. 9

10 10 Sairaalamikrobiologien erikoistumiskoulutuksen neuvottelukunta nimeää kuulustelijat ja ilmoittaa ne lääketieteelliseen tiedekuntaan. Kuulusteluvaatimukset valtakunnallisessa pätevyyskuulustelussa: Kirjat (viimeisin painos): 1. Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen, toim: Mikrobiologia ja infektiosairaudet (kirjat I ja II, Duodecim) 2. Murray, Baron, Jorgensen, Landry, Pfaller, toim.: Manual of Clinical Microbiology (ASM) 3. Detrick, Hamilton, Folds, toim.: Manual of Molecular and Clinical Laboratory Immunology (ASM) Aikakauslehdet: Kolmen viimeisen vuoden ajalta 1. Journal of Clinical Microbiology 2. Journal of Infectious Diseases 3. Clinical Infectious Diseases 4. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 5. Alaan liittyvät artikkelit kotimaisissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä (Aikakauskirja Duodecim, Suomen Lääkärilehti) 6. Terveydenhuollon lainsäädäntö kliiniseen laboratoriotoimintaan liittyviltä osiltaan; Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, Lakimiesliiton Kustannus, Helsinki, uusin painos. 7 TODISTUKSEN JA PÄTEVYYDEN HAKEMINEN 7.1 Yliopiston todistus filosofian lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta Suoritettuaan opinto-oppaan vaatimusten mukaiset opinnot, koulutettava hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta Helsingin yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta. Lääketieteellinen tiedekunta antaa koulutettavalle todistuksen suoritetusta filosofian lisensiaatin tutkinnosta, johon sisältyy sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon jo aiemmin suorittaneille annetaan erillinen todistus sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta. Todistusta haetaan lomakkeella, joka on saatavissa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta: > Sairaalakemistija sairaalamikrobiologikoulutus. Hakulomakkeen liitteeksi tulee liittää nimikirjanote tai oikeaksi todistetut jäljennökset työtodistuksista, teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta, toimipaikkakoulutuksen teoreettisista osuuksista sekä pätevyyskuulustelun suorittamisesta. 10

11 Sairaalamikrobiologiksi rekisteröityminen Saatuaan yliopiston todistuksen sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta, koulutettavan tulee hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira) oikeutta käyttää nimikesuojattua sairaalamikrobiologin ammattinimikettä. Valviralle tulee lähettää vapaamuotoinen hakemus, jossa koulutettava hakee oikeutta toimia nimikesuojattuna sairaalamikrobiologina. Liitteeksi tulee liittää seuraavat virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset (maistraatti tai yliopiston antama virallinen jäljennös todistuksesta): virkatodistus (tai vastaava) tutkintotodistus peruskoulutuksen suorittamisesta yliopiston antama todistus sairaalamikrobiologikoulutuksen suorittamisesta Hakemuslomake ja toimitusohjeet ovat Valviran www-sivuilla: 11