Viljelijöiden pääkysymys

Transkriptio

1

2 Viljelijöiden pääkysymys Mitä yrttejä voidaan täällä viljellä???

3 Yrttialan kehitysprosessin kaksi vaihetta I : Alkutuotantokeskeisyys Soveltuvuustutkimukset, peltotuotanto, koneellistaminen, kannattavuus, markkinointi II Erityiskysymykset Lajiketutkimus, luomuviljely, siementuotanto, uhanalaisten yrttikasvien viljelyynotto, Yrttien yhteiskunnallinen hyväksyntä, Kasvigeenivaratoiminnan aloittaminen ja laajeneminen.

4 Ketkä olivat tämän prosessin osallistujat ? Esimerkki: Etelä-Savo Heikkilän 08 LAP yrttitila E-Savo Savon- 05 EPO MAMK ProAgria Ekoneum linnan 04 PPO YTI Yrtti- Yrttipaja 03 E-Savon ohjelma 02 Martat Puumala 01 MTT KAI HY Kenkävero Koivurinne 2000 Mikkeli Ruralia Puumala 99 Arpola 98 SAT 97 Tertti- 96 kartano KES Järvikylä 93 kartano Heinä PTL veden 1989 Yrttipaja HY Yrtti-yritykset 86 Puumala 85 projekti HY 82 Puutarha 81 tieteen 1980 laitos/viikki

5 Yrttihankkeita koko maassa välillä Yrttiviljelyyn ja tilakohtaiseen ensikäsittelyyn liittyvien hankkeiden määrä ja rahallinen arvo: 143 hanketta miljoonaa Euroa MTT:ssä oli 52 yrttihanketta

6 MTT:n rooli oli merkittävä! Fyysiset edellytykset Yrttikokeet kahdeksalla alueellisella tutkimusasemalla Kirjasto Kittilä Henkiset edellytykset Yli 20 tutkijaa, tutkimusmestari luennoitsijana, esittelijänä, kirjoittajana Seminaareja Julkaisuja Sotkamo Ruukki Toholampi Tohmajärvi Kokemäki Mikkeli Jokioinen Anjalankoski Piikkiö

7 Yrttiviljelykokeet MTT Piikkiössä.

8 Yrttiviljelykokeet MTT- Pohjois-Pohjanmaalla, Ruukissa

9 ja 170 km napapiirin yläpuolella Kittilän maatalousoppilaitoksessa

10 Yrttiseminaarit MTT:ssä Mauste- ja rohdoskasvien tutkimusseminaari, Jokioinen Minttuseminaari, Jokioinen Yrttien siementuotantoseminaari, Mikkeli Ruusujuuriseminaari, Mikkeli Kiinalaisten rohdoskasvien viljelyseminaari, Mikkeli Erikoiskasvien päivä, Mikkeli Minttupäivä, Mikkeli Suurkeittiöseminaari, Mikkeli Nokkosseminaari, Nivala, Mikkeli Tuoteideaseminaari, Pieksämäki Likööripäivä, Mikkeli Yrttien laatuseminaari, Mikkeli

11 MTT:n ja Ruralia instituutin yrttijulkaisuja, yrttikirjoja

12 Mitä saatu aikaan?

13 Realistista kuvaa yrttituotannon mahdollisuuksista Yhä ollaan pohjoinen ja kallis maa! Mutta: Yrtit eivät ole mystisiä kasveja, vaan tavallisia kulutustavaroita Osataan tuottaa kuminaa, ruukkuyrttejä ja rohdosyrttejä Paikallisen erikoistuotannon merkitys: yrttitilat eri puolilla maata Suomalainen yrttikulttuuri!

14 Merkittävä kehitys yrttialalla Suomessa ha

15 Suomi tuottaa maailman kuminakulutuksesta 30 %!

16 Ruukkuyrttejä tuotetaan miljoonaa/v

17 Tuoreyrttikasvien kulutus Suomessa ( g/hlö Vuosi

18 Korkealaatuisia rohdosyrttijalosteita lääketeollisuudessa ja pienyrityksissä

19 Yrttitietoisuus laajeni merkittävästi! Yrttiartikkeleiden määrä Suomessa Aikaväli Vuosi Yhteensä Kirjoitus/vuosi Aikakauslehdet: n= 1426 Puutarha & kauppa Kotipuutarha Puutarha Pellervo Kodin Kuvalehti Kotiliesi Kauneus ja Terveys Kotilääkäri

20 II. Yrttikulttuurin laajempi ulottuvuus Uudet yhteiskunnalliset aspektit Terveydellisyys Luonnonmukaisuus, kotimaisuus Paikallinen puutarha- ja kulttuurihistoria Tuoreyrttien ympärivuotinen saatavuus Uudet yrttiystävät: citypuutarhurit, sissipuutarhurit Terassi-, parveke- ja kattopuutarhat Villiyrttien suosio Huomio kasvigeenivarojen säilyttämiseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Yrttien puutarhahoito on terveysliikuntaa Kymmenet tuhannet kotipuutarhurit kertovat: Parhaat päiväni pihalla - Mari Mörö

22 Mausteyrttien terveysvaikutukset ruokailussa 1. Ruoan aistinvarainen laatu: tuoksu, maku, väri 2. Ruoan säilyvyyden parantaminen 3. Lisäävät sylkirauhasten toimintaa 4. Puhdistavat suuonteloa bakteereista 5. Tietyillä yhdisteillä fysiologisia vaikutuksia (antioksidanttinen, antibakteerinen)

23 Yrtit kaikkialla: ikkuna-, parveke-, terassi- ja mökkipuutarhoissa, tv-ohjelmissa, kirjoissa

24 High - tech keittiössä! Vesiviljelytekniikka siirtyy keittiön pöytään

25 Uskomatonta seinäpuutarha! Sisustus ruukkuyrttien kanssa

26 Villiyrtti-neuvojien koulutus (kuva: Annikka Kujala)

27 Kasvigeenivaratoiminta alkaa 1980 Euroopan kasvigeenivaraohjelma (European Cooperative Programme for Crop Genetice Resources networks, ECP/GR Mauste- ja rohdoskasvien työryhmä (Working Group on Medicinal and Aromatic Plants, WG MAP). MAP työryhmän kansainväliset symposiumit 2002 Slovenia 2004 Makedonia 2007 Tsekki 2009 Turkki Mauste- ja rohdosyrttien työryhmän aktiivinen toiminta

28 Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman mauste- ja rohdosyrttien toiminta on vilkastunut Yrttikokoelmien inventaario Suomessa Mauste- ja rohdosyrttien kasvigeenikokoelman perustaminen Mikkelissä Kotimaisten kantojen keruu ja tutkimus: kalmojuuri, väinönputki, kumina, mäkimeirami, aaprotti Kansainvälinen yhteistoiminta: Pohjoismaat, EU, Unkari, Tsekki, Sveitsi

29 Mauste- ja rohdosyrttien yrttitiimi Mikkelissä M. Marttinen, B. Galambosi, Zs. Galambosi, H. Kirjonen, R.Valo Lisäksi innostuvia kollegoita ympäri maata!

30 Inventoitiin Suomessa mauste- ja yrttikasvien kokoelmia. V oli yhteensä 45 kokoelmaa Kasvitieteelliset puutarhat Kunnat ja yksityiset kokoelmat Tutkimuslaitokset

31 Perinteinen yrttitarha Lohjan museossa

32 Pirtin Perinnepuisto, Kangasniemi Kangasniemen vanhoja yrttejä

33 K1, Kilpisjärvi K2, Kilpisjärvi K3, Kilpisjärvi K4,Kilpisjärvi K5, Kilpisjärvi K6, Kilpisjärvi H1, Halti H2, Halti H3, Halti B3, Norjalainen % Kotimaisten ruusujuurikantojen keruu (Kilpisjärvi, Utsjoki) ja tutkimus 3 2,5 2 1,5 1 total rosavins rosavin salidroside 0,5 0 Kuva 1. Pohjois Lapista kotoisin olevien ruusujuuri kantojen rosaviini ja salidrosiidi pitoisuudet v. 2009

34 Kotimaisten oreganokantojen keruu Turun Saaristossa (Houtskari, Ahvensaari) ja tutkimus Mäkimeiramia metsästämässä. Puutarha & Kauppa, 24/ Valkokukkaisen mäkimeiramin maku. Pähkylä, 2012/4: Mäkimeirami on mieto mauste. Puutarha & Kauppa, 6/ Conservation and characterization of oregano (Origanum vulgare L.) wild populations in Europe, 2011

35 Geneettisiä yhteyksiä 19 Euroopan maan Oreganokantojen välillä (Lukas et al. 2011)

36 Kalmojuuren 8 kotimaisen ja 24 tšekkiläisen kannan kemiallinen samankaltaisuus: pääkomponentti on β-asarooni 9-11 % (Dusek et al.2007)

37 Kahden kotimaisen aaprottimarunakannan vertailututkimus (Aaprottimarunan kaksi viljelymuotoa. Maatiainen 4: )

38 Analysoitu Piikkiön 16 kotimaisen kangasajuruohokannan haihtuvan öljyn koostumusta

39 Tutkittiin suomalaisen lehtotaponlehti kokoelman fytokemiallisia ominaisuuksia

40 Kotimaisten taponlehtikantojen pääkomponentti on cis-β asarooni (58-85 %) Essential oil composition on the roots of Asarum samples by SPME-GC/MS methods 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Code of accessions and samples farnesylacetate γ-eudesmol asaronaldehyde cis-β-asarone β-eudesmol unknown junipercamphor α-eudesmol β-elemicine methylisoeugenol unknown β-cadinene methyleugenol unknown bornylacetate linalylacetate Components:

41 Lapin alkuperäisten kuminakantojen tutkimus. Kemijärven kannan öljypitoisuus: 5.9 %

42 Tutkittiin 9 Lapista kerätyn väinönputkikannan juuri- ja siemenöljyn laatua

43 Lapin 9 väinönputkikannan juuriöljyn laatu verrattuna Keski-Europpalaiseen kantaan β-fellandreeni Limoneeni α-pineeni unkarilainen kanta lapin kantojen keskiarvo (n=9)

44 Osallistuminen NordGenin toimintaan Member in Vegetables, MAPs and Potatoes Working Group of NordGen Seminaarissa Plant that tells stories 2011, Tanska. Luento: Saving and demonstrating the Finnish herbal heritage Nordic Terroir Workshop. Luento: Opportunities for Nordic Herbs V Relict plants, kartanoseminaari Tanskan Faaborgissa

45 SPIMED projektin kokous Mikkelissä 2004

46 Spice- and Medicinal Plants in the Nordic and Baltic Countries. Conservation of Genetic Resources (SPIMED) Inventoitiin kahdeksan maan uhanalaisten ja vaarantuneiden yrttikasvien lista (134 lajia) Kartoitettiin 10 vaarantuneen yrttilajin populaatioita: etelänarnikki, hietaolkikukka, islanninnummiajuruoho, kalmojuuri, kangasajuruoho, mäkikuisma, mäkimeirami, nurmiajuruoho, rohtovirmajuuri, ruusujuuri Perustettiin niistä kokoelmia 8 maassa Laadittiin kuvailumenetelmiä (descriptors) (Mikkelissä: ruusujuuri, etelänarnikki) Aloitettiin kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia

47 SPIMED projektin yhteydessä perustettu mauste- ja rohdosyrttikokoelma Mikkelissä

48 Mauste- ja rohdosyrttikokoelman sisältö ja hyödyntäminen 32 lajia, 199 kantaa Suomalaisia yrttisiemeniä (2.5 kg) Nordgeen, Global Seed Vault Kansainvälisiä yhteistutkimuksia Yli 30 julkaisua

49 Tiedottaminen laajalle yleisölle Yrttitietoisuuden keskus 2000 vierasta kotimaasta ja ulkomailta Tutkittu lisäysmateriaalia yrttiyrityksille, yleisölle

50 Mauste- ja rohdosyrttikokoelman tulevaisuus? MTT Mikkelin peltotoiminta loppuu v Mandaattikasvit odottavat siirtoa

51 Ydinkokoelma (27 kantaa) siirtyy MTT Kainuun tutkimusasemalle Sotkamoon Sotkamossa oli jatkuvasti yrttitutkimustoimintaa: Mehiläistutkimus, nokkonen, mäkikuisma, puna-apila, jne.

52 Kaksoiskokoelma siirtyy Anjalaan, Kouvolan Seudun Ammattioppilaitokseen (aromikasvien pitkä viljely-, tislaus- ja opetustoiminta)

53 Henkilökohtaiset loppusanat The farther back you can look, the farther forward you are likely to see. Winston Churchill

54 Yrttialan kehityksen historiallinen viitekehys Liikkeellepanijat Helsingin yliopistolla professori Erkki Kaukovirta ja maaherra Uki Vuotilainen Etelä-Savossa

55 Savolaisten kaskiviljely ja yrttisavotat alkoivat Etelä-Savossa

56 Savolaisten ekspansio luvulla Kemi Levittäytyminen Rautalampi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kemi, Torniojoki Ruotsi, Norja Rautalampi Kainuu Kasvigeenivaraohjelman 10-v juhlaseminaari , Jokioinen Savo

57 Yrttikokeita MTT:n eri tutkimusasemille Mikkeli

58 Yrttikurssit maatalous- ja puutarhaoppilaitoksissa

59 KIITOS! Mauste- ja rohdosyrttikokoelman tulevaisuus näyttää valoisalta!!