Sekahedelmä. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Sekahedelmä
|
|
- Pauli Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sekahedelmä Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Sekahedelmä
2 Sisältö Pääkirjoitus... 3 Ryhtiä ja Isänmaallisuutta... 4 Tervehdys toverit... 5 Aluesihteeriltä... 6 Slangi-visa... 8 SEL:n Edustajakokousvaalit... 9 Sosiaalisten oikeuksien kupla Työttömyysturvan puolesta Leuhkimistaja leveilyä Hakaniemessä.. 16 Leipomoalan yrittäjä tuomittiin Kakku on kärsitty Miten voitin poliisipelkoni Sekahelmä Päätoimittaja Heikki Vesanto luukku.com Taitto Anitta Kainulainen Painopaikka Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio Seuraava Sekahedelmä -lehti ilmestyy kesäkuussa. Aineistot mennessä päätoimittajalle. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry ao. Osasto 10 Siltasaarenkatu 4, 5 krs, Helsinki puh Johtokunta 2011 Puheenjohtaja: Jukka Nissinen GSM sff.fi Varapuheenjohtaja: Juha Sulisalo, Paulig Sihteeri: Olli Hallikas GSM meira.fi Osaston varasihteeri: Heikki Vesanto GSM luukku.com Sekahedelmä Pauli Paavola, Mildola Jukka Mahlamäki, Meira Tarja Palmamäki, Meira Pekka Helin,Koff Antti Tervonen, Koff Eija Högel, Paulig Minna Ohvo, Halva Jaokset ja vastaavat Taloudenhoitaja: Pirjo Vainio puh , GSM selry.fi Talousjaos: Puheenjohtaja, vara-pj, sihteeri, taloudenhoitaja 2 Tiedotusjaos: Jukka Nissinen ja Heikki Vesanto, Sekahedelmän päätoimittajana Opinto-ja nuorisojaosto: Olli Hallikas Antti Tervonen Urheilujaos: - kesälajit Antti Tervonen - talvilajit Juha Sulisalo
3 Pääkirjoitus Morjens toverit Tekivät meikäläisestä vaihteeks Sekahedelmän päätoimittajan.täytyy ruveta skrivailemaan pääkirjoituksia. Mä oon funtsinut viime aikoina sellaista juttuu, kun duunareiden vakoilu. Se on sitä hommaa, kun toinen duunari kyttää toisen duunarin touhuja ja puhumisiakin työnantajan edustajien toimeksiannosta. Tää on nykyään ehkä aika kovaa tekstiä, mutta ainakin parikyt vuotta sit ihan mahdollista. Eräissäkin elintarvikealan firmoissa sitä harrastettiin. Esimerkiksi eräskin "vakooja" toimi eräässä juomatehtaassa ja sen jälkeen eräässä kasviöljytehtaassa. Molemmissa firmoissa hän ainakin silloin sattu narahtamaan erään valppaan pääluottamusmiehen ansiosta. Samalla meni eräs "salapoliisi" firmakin nurin, jonka kautta hänet oli palkattu. Nämä tuskin olivat ainoita tapauksia siihen aikaan. Tämä kaveri sattui kuitenkin olemaan sen verran hölmö "duunarivakooja", että meni kertomaan jälkimmäisessä firmassa ollessaan, samassa yö-vuorossa olleelle pääluottamusmiehelle koko jännittävän "vakoojastoorinsa". Kun firman isoin diriga aamulla sai tietää tapauksesta, sai vakooja heti kenkää ja johtaja väitti, ettei tiennyt aiemmin asiasta mitään. Samassa keskustelussa pääluottamusmiehen kanssa selvisi myös,että hän oli "vakoillut" kavereitaan juomatehtaassakin ja kun kaveri narahti siitäkin, niin sielläkin johtajat yrittivät pestä kätensä asiasta. Selityksensä olivat, että kyseessä oli tavara hävikin seuranta. Selitys oli kuitenkin huono, kun kaveri yritti esiintyä tavallisena duunarina ja kertoi vielä itse, että hänen oli myös raportoitava kavereitten keskusteluja firman tehtaanjohtajalle ja turvallisuusjohtajalle. Kyseiset johtajat yrittivät turhaan päästä pälkähästä,mutta olivat ryvettäneet maineensa asiassa sen verran pahasti, että yksi joutui lähtemään talosta ja toinenkin siirrettiin muualle hommiin, tuskin sentään porttivakeks. Halusin ottaa asian sen takia esiin, että jossain firmassa on kuulemma vastaavia tapauksia meinannut nousta esiin. Ollaan esimerkiksi tovereiden kanssa normaaleissa tekemisissä ja kuitenkin ollaan niin huolissaan heidän tekemistä töistään, että pitäiskö oikein kertoa päälliköille? Tälläistä tällä kertaa, ehkä nykyäänkin kannattas tsiigaa selän taakse,ennen kuin pamlaa mitä vaan. Hessu Sekahedelmä
4 Puheenjohtajalta Ryhtiä ja Isänmaallisuutta Viime vuodet olemme joutuneet seuraamaan Euroopan ja koko maailmankin talouden rämpimistä kriisistä kriisiin. Maailma on pienentynyt entisestään ja yskäisy Atlantin takana saattaa vaikuttaa suomalaisen potkukelkan myyntihintaan. Syntyy helposti mielikuva ettei virtaan voi vaikuttaa. Väärin! Ryhti. Kasvavat luokkakoot, teiden kunnossapidon laiminlyönti, vanhushuollon rapautuminen - listaa voisi jatkaa loputtomiin - johtuvat julkishallinnon varojen puutteesta tai väärin kohdentamisesta. Valitsemalla edustajiksemme päättäjiä, joilla on sama arvomaailma kuin meillä, pystymme vaikuttamaan verovarojen kohdentamiseen. Markkinatalous edellyttää toimiakseen kulutuskykyisiä kuluttajia. Julkishallinnon palvelukyky vaatii verotuottoja. Molempia edellä mainittuja voimme edistää merkittävästi hoitamalla paikalliset esim. ansiotasoa säätelevät neuvottelut ryhdikkäästi. Joskus se ensin sattuu vähän. Kuitenkin polun päässä, pölyn laskeuduttua, kaikki ovat voittajia - työnantajalla on tyytyväisiä ja sitoutuneita työläisiä - verottajalla enemmän verotuloja - marketissa ostovoimaisempia kuluttajia - ja proletaarillakin on vara päivittää potkukelkkansa. Rahan pitää liikkua. Isänmaallisuus. Pääomalla ei ole isänmaata. Maksimituottoa haetaan sieltä mistä se helpoiten löytyy. Kotimaisiksi miellettyjä tuotteita valmistetaan, pikavoittojen toivossa, vierailla mailla. Kuulostaako esim. puolalaisen sinapin myyminen nimellä Turun-Sinappi rehdiltä? Mites turkkilainen Jenkki-purkka? Jos mikälie maissa, millälie ehdoilla tuotetut tuotteet valtaavat Suomen ruokapöydät joutuu suomalainen tuotantoketju ahtaalle. Suomen työläisten isänmaa on Suomi. Pysyykö maaseutu elinvoimaisena? Riittääkö elintarviketyöläisille töitä? Se on pitkälti meidän kuluttajien isänmaallisuuden varassa. Brasilialaista vai savolaista broileria? Uusimaalaista vai ylikansallista olutta? Kotimaista vai Baltialaista pitkoa? Iso vai pieni hiilijalanjälki? Helppoja valintoja, joilla on suuri vaikutus koko kansakunnan hyvinvointiin. Demokratiassa joutuu vähänväliä äänestämään. Vaali oman hyvinvointimme ja kurjistumiskierteen välillä käydään marketin hyllyjen välissä. Näitä mietiskellen kevättä kohti. Kympin puheenjohtaja Jukka Nissinen Sekahedelmä
5 Sihteerin terveiset Tervehdys toverit Päätin aloittaa näinkin mahtipontisesti kun nyt ensimmäistä kertaa kirjoitan tätä palstaa. Pieni esittely lienee paikallaan eli oon 51 v. stadin kundi. Päivätyökseni toimin koneenhoitajana Meiran maustetehtaalla. Olen kuusi vuotta toiminut pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Ja vapaa-aika kuluu liikkuen, musisoiden sosiaalista elämääni ylläpitäen. Liike on tärkein sanoi entinen tasavallan presidentti. Olen Maunon kanssa samaa mieltä - tosin suunnalla lienee myös merkitystä.. Aika ajoin tuntuu siltä, että vaikutusmahdollisuudet omaan elämään (saati sitten toisten) ovat vähäiset, ihmisellä on maailmank aikkeudessa kusiaisen valtuudet luin jostain. Mutta johonkin sentään, on esim. äänioikeus. Jos samaa mieltä olevia kusiaisia on tarpeeksi monta voi muuttaa mitä tahansa. Tämä on vaali täyteinen vuosi. Pressan vaalit vilahti jo ja syksyllä odottaa kunnallisvaalit. Siinä välisssä on elintarviketyöläiselle tärkeät liittovaltuustovaalit. Käytä äänioikeuttasi! Mielestäni äänestämässä käyneellä on oikeus jopa jälkinurinaan, äänestämättä jättäneellä ei ole - hän on ensimmäisenä hyväksymässä tulevat päätökset, koska ei vaivautunut uurnalle. Se saarnasta! Kevät tulee, päivä pitenee. Olli Sekahedelmä
6 Aluesihteerin palsta Kuka päättää ja kuka vastaa päätöksistä? Liittomme linjakas toiminta aikaisempina vuosina ja jäsenistön aktiivisuus ja halu parantaa työsuhteen ehtoja on kantanut hedelmää. Hyvällä omalla tunnolla voi sanoa, että olemme suomalaisessa ay-kentässä onnistuneet poikkeuksellisen hyvin pitämään kiinni työajoista ja samalla onnistuneet nipistämään parempia palkankorotuksia ja saavuttamaan ikuisuuskysymystä, teollisuuden yleistä palkkatasoa. Palkkamme ovat viime vuosina kehittyneet selkeästi muuta teollisuutta paremmin. Vuosina 1994 ja 2010 torjuimme työnantajan esitykset työaikajoustoista ja sen seurauksena saamme edelleen nauttia pekkaspäivistä, ylityökorvauksista ja kahdeksan tunnin työpäivästä. Me olemme toimineet jäsenistön tarpeiden pohjalta ja ainoa tie on tulevillakin sopimuskierroksilla saada läpi työpaikoilta tulleet esitykset. Meidän on käytävä oma työehtosopimuskierroksemme itsenäisesti yhteisesti valmisteltujen esitysten pohjalta. Meillä on ja tulee olemaan vastuu myös tulevaisuudessa huolehtia siitä, että emme pelkästään torju työnantajien kohtuuttomia ja epärealistisia tavoitteita 10-tuntisista työpäivistä, liha-alan lauantaityöstä ja muista joustoista, jotka heikentäisivät sopimusturvaa ja ansiotasoa, vaan pystymme nostamaan pääkaupunkiseutulisää ja lopettamaan pätkätyöt. Edelleen pyrimme myös vaikuttamaan asumisen hinnan alentamiseen. Pääkaupunkiseudulla duunarit ovat tilanteessa, jossa työehtosopimuksen ylemmätkään palkat eivät riitä pilviin kohonneista elinkustannuksista selviämiseen. Me tiedämme, että rahaa tarvitaan elämiseen. Jo nyt suurin osa jäsenistöstä tekee vuorotyötä ja uupuu työpaikoilla. 10-tuntinen työpäivä vuoden tasoittumisajalla tekisi elämän mahdottomaksi niin kotona, kuin työpaikoillakin. Se lisäisi ongelmia lastenhoidossa, perheasioissa sekä koko jokapäiväisessä elämän kirjossa. Jokainen voi helposti laskea, kuinka paljon vähemmän tilipussiin olisi tullut reilun kymmenen vuoden aikana, jos työnantaja olisi saanut esityksensä läpi vuonna Tai jos vuonna 2010 työaikajoustot olisivat tulleet alalle. Kuinka paljon jäsenistö olisi tulevaisuudessa menettänyt palkkoina ja miten radikaalisti joustot olisivat vaikuttaneet perhe-elämään? Olisimme tehneet töitä ilman ylityökorvauksia ja heikennetyin työsuhteen ehdoin. Vaikka olimme lakossa ja sulussa olemme saaneet menettämämme palkat moninkertaisesti takaisin. Yhdessä huolehdimme nytkin siitä, että Sekahedelmä
7 joustoja ei hyväksytä. Meillä on velvollisuus turvata jäsenistölle vuosien aikana taistellut etuisuudet myös tulevaisuudessa. Useissa sosialidemokraattijohtoisissa liitoissa paikallinen sopiminen ja työaikajoustot ovat arkipäivää. Vain vahvoilla työpaikoilla noudatetaan lakia, muualla eletään työnantajan käskyvallan alla. Haluaako jäsenistö oikeasti pekkaspäivien myymistä, työaikajoustoja, aluetoimistojen sulkemisia ja paikallista sopimista mm. ylitöistä meillekin? En usko. Oman mausteensa kaikkeen tuo käyn- nissä olevat edustajakokousvaalit. Ei ole yhdentekevää, kenelle äänensä antaa. Äänestämällä turvataan tulevaisuus ja ryhdikkäät ehdokkaat varmistavat sen, että pysymme jäsendemokratiaa vaalivana liittona, joka takaa alueellisen palvelutason ja pysyttelee erossa katteettomia lupauksia antavasta hallituslinjasta. Huolehtikaamme yhdessä siitä, että me olemme se porukka, joka päättää nyt ja tulevaisuudessa liiton linjan säilymisestä. Jouni Konttila, aluesihteeri Aluetoimiston merkitys liiton jäsenille on korvaamaton. Aluetoimistolta saavat apua ne pienten työpaikkojen työntekijät, joiden työpaikalla ei omaa luottamusmiestä ole. Koski asia sitten palkkaa, työaikaa tai vaikkapa arkipyhäkorvauksia tai palvelusvuosilisiä Lisäksi aluetoimistolla apua ja tukea tarjotaan työttömiksi jääneille jäsenille monin eri tavoin. Olemme alueella ottaneet useamman kerran kantaa työttömyysturvaan liittyviin epäkohtiin. Olemme mm. vaatineet, että työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta ansiopäivärahan 500 päivän laskuri ei kuluisi. Olemme vaatineet parannuksia työttömyysturvan tasoon ja saamisehtojen parantamista. Alueella järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia, jotka ovat jäsenillemme edullisia. Järjestämme vuosittain mm. kevätretken eläkeläisille ja työttömille jäsenillemme, lapsiperhetapahtuman sekä Vappulounaan. Alueella järjestetään myös monenlaista koulutusta mm. pätkätyöntekijöiden oikeuksista, työttömyysturvasta ja monesta muusta aiheesta. Aluetoimisto tukee alueen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja muita luottamushenkilöitä heidän työssään työpaikoilla. Lisäksi aluetoimistolta saavat neuvoja ja tukea alueen ammattiosastojen toimijat ja muut aktiivit. Aluetoimistolla aluesihteeri Jouni Konttila, toimistonhoitaja Pirjo Rauanheimo ja toimistotyöntekijä Minttu Sillanpää ovat olemassa jäseniä varten! Sekahedelmä
8 Slangi-visa 1. Mitä on MANDOLIINIBULTTIS? Vihjaan, ettei se oikeen mikään musatermi oo. 1) Voimakas humalatila. x) Onnekas sattuma. 2) Rasittava kohmelo, krapula. 2. Jos meet londaa biblust bögejä, nii mikähän ois niinku homman minimijutska? 1) Sul täytyy olla tsetti messis. X) Sul täytyy olla fyrkkendaalii lämiskäs. 2) Sun kandee varoo et skoudet ei hiffaa. 3. Mähän vielki slumppaan ja duunaan bulia satseja shaggaa... Mitä tarkoitetaan slangisanalla SHAGGA? 1) Pontikkaa. x) Ruokaa. 2) Simaa. (Väinö Lignellin julkaisematon pakinakokoelma, Slangi.net 2002) 5. Ku sä rääkkäät jossai flipperii ja se tilttaa, nii sille voi 1) Antaa snadisti kenkää et se alkais skulaa. x) Sjungaa jonkun stygen et se alkais spiidaa täböillä. 2) Stikkaa vodaa ineen et se alkais lykkää tatsoja. (Erkki Johannes Kauhanen: Pakinakniiga, tulossa) 6. Sörkan Gibat toimii nykyisin nimellä Kallio-seura, ihan kliffaa joo, mut mitä noi GIBAT oli? 1) Partiolaisii. x) Seurakunnan nuorii. 2) Poikii, kavereita. 4. GEKLU kuulostaa aika jännältä, eiks je, mut mikä se on? 1) Parta. x) Puukko. 2) Rappioalkoholisti. OIKEA RIVI: 21x x12 Sekahedelmä
9 SEL:n Edustajakokousvaalit Mitkä? Miksi? Liiton jäsenet johtavat Suomen Elintarviketyöläisten Liittoa. Jotta jäsenistön tahto toteutuisi, järjestetään joka viides vuosi liittovaalit. Kevään vaaleissa valitaan 97 edustajaa kesäkuun 2012 edustajakokoukseen. Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajakokous. Se valitsee mm. - Liitolle puheenjohtajan jäsenisen liittohallituksen jäsenisen valtuuston. Valtuuston merkitys on suuri. Valtuusto esim. viimekädessä päättää hyväksytäänkö TES vai ei. Myös TES:n tekemisen yhtey dessä lakkoon ryhtyminen on valtuuston kädessä. Valitsemamme edustajakokousedustajat viitoittavat tulevien vuosien toiminnan suunnan ja määrittävät tavoitteiden painopistealueet. Heidän kauttaan viesti kentälle tärkeistä asioista kulkeutuu Hakaniemen toimijoiden tietoon. Haluammeko joustavampia työaikoja (10 / 50)? Olemmeko valmiita pikkumyönnytyksiin välttääksemme vielä isomman pahan vai otetaanko erä? Minkälaisiinä ponnistuksiin olemme valmiita vaikkapa palkankorotustavoitteiden saavuttamiseksi? Minkälaisia yhteiskunnallisia avauksia odotamme edustukselliselta kärjeltämme? Onko Liiton syytä ottaa aktiivisempi rooli ruoan kotimaisuuskeskustelussa? Suhtautumisemme yleis-eurooppalaiseen minimiehtokeskusteluun? Välillä jää vaikutelma, että jatkuvasti on jotkin vaalit käynnissä. Nyt eteen tulevat liittovaalit ovat meille elintarviketyöläisille sieltä tärkeimmästä päästä. Nyt valitsemiemme edustajien tekemä työ vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme melko lyhyellä aikajänteellä. Viikolla 13 jokainen äänioikeutettu SEL:n jäsen saa kotiinsa äänestysmateriaalin. Helpoin tapa täyttää jäsenvelvollisuutensa lienee äänestää postitse saman tien materiaalin saavuttua. Äänestystoimikunta tulee järjestämään aluetoimistolla ja suurimmilla alueen työpaikoilla uurnavaalinkin, mutta oletko uurnavaalihetkellä paikalla onkin sitten toinen juttu. Jukka Nissinen Kympin puheenjohtaja Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Sekahedelmä
10 Pauli Paavola Työläinen, Mildola. Kirkkonummi. 25 vuotta pääluottamusmies, 17 vuotta Helsingin Elintarviketyöntekijät ammattiosasto 10:n puheenjohtaja, useassa liittohallituksessa jäsenenä ja vara jäsenenä, 10 vuotta SEL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Ehdokasnumero 53 Itäinen vaalipiiri Kokemusta riittää! Olli Hallikas Koneenhoitaja, Meiran maustetehdas. Helsinki. pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Ehdokasnumero 35 Itäinen vaalipiiri puhelinnumero Torjutaan heikennykset! Sekahedelmä
11 Jukka Nissinen Työmies, Koff. Kerava. pääluottamusmies, Carlsbergin EWC-edustaja, ammattiosasto Kympin puheenjohtaja, SEL:n kv-jaoston jäsen Ehdokasnumero 51 Itäinen vaalipiiri puhelinnumero Työmies ja jäsenistön viestinviejä Uudeltamaalta. Pitämällä SEL:n uskottavana sopijaosapuolena pystymme parhaiten takaamaan säällisen elämän jäsenistöllemme. Liiton tulee laajentaa yhteistyötään kuluttaja- ja tuottajajärjestöjen kanssa elintarvikkeiden kotimaisuuskeskustelun laajentamiseksi. Harri Bergman Panimotyöntekijä, Koff. Kerava. Ehdokasnumero 33 Itäinen vaalipiiri Sekahedelmä
12 Pertti Hampinen Laitosmies, eläkeläinen. Vantaa. Ehdokasnumero 36 Itäinen vaalipiiri Jukka Mahlamäki Raakakahvisiilottaja, Meiran kahvipaahtimo. Helsinki. pääluottamusmies, SEL:n liittohallituksen jäsen, ammattiosaston johtokunnan jäsen Ehdokasnumero 48 Itäinen vaalipiiri puhelinnumero Itsenäisen, voimakkaan ja tasa-arvoisen SEL:n puolesta. Aina. Stadilainen perusduunari, joka tajuaa kentän ongelmat. SEL:n jäsen 28 vuotta. Sekahedelmä
13 Catarina Degerlund Elintarviketyöntekijä, Oy S zoya Ab. Raasepori. Ehdokasnumero 34 Itäinen vaalipiiri Peruspalkkojen korotuksen sekä parempien työehtojen puolesta. Minna Ohvo Makeistyöntekijä, Halva. Helsinki. pääluottamusmies Ehdokasnumero 52 Itäinen vaalipiiri Sekahedelmä
14 SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN KUPLA PUHKAISTIIN KARKAUSPÄIVÄNÄ Karnevalistiseen tapaan vietettiin Helsingissä Sosiaalisten oikeuksien Karkauspäivää. Hakaniementorilta Pitkänsillan yli kulkenut kolmisatainen kansalaisjoukko halusi puhkaista sosiaalisten oikeuksien kuplan. Sitä varten oli kansanliike rakenta nut suuren kuplan, joka lässäytettiin lyttyyn, kuten oikeuksista saaduille lupauksillekin on tuntunut käyvän. Sosiaaliset oikeudet ovat esillä juhlapuheissa, mutta kun niitä pitäisi alkaa soveltaa käytäntöön, rahat eivät useinkaan riitä niiden toteuttamiseen, todettiin kannanotossa, jonka kansanliikkeen edustajat veivät Helsingin valtuustoryhmille. - Nuorten syrjäytymisuhka tunnuttiin ottavan tosissaan sillä ainakin Viikin nuorisotalon pikaiseen saantiin valtuustoryhmät tuntuivat yksituumaisilta, kertoi kannanottoa viemässä ollut Teemu Kaskela. Pro-kuntapalvelut -toimintaryhmän Anita Kelles-Viitanen vaati, että perusoikeuksia rajaavat budjettileikkaukset ja kuntabudjettien sosiaalimenojen jatkuva alibudjetointi on saatava kuriin. Lisäksi on tuettava osallistavia demokraattisia prosesseja ja kaikista hankkeista ja muutoksista on tehtävä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviot. Kannanotossa korostettiin asunnon olevan ihmisen perusoikeus. Helsinki on unohtanut, että sillä on vastuu myös uusista helsinkiläisistä. Vaatimuksena onkin rakentaa nykyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Lisäksi ehdotettiin tilkkutäkiksi muodostuneen tukijärjestelmän reivaamista, toteuttamalla perustulokokeilu Itä-Helsingin alueella. Tilaisuuden ohjelma alkoi Hakaniemessä, jossa Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry:n sihteeri Antti Honkonen kertoi edellisen, neljän vuoden takaisen tapahtuman vaatimuksista toteutuneen ainakin sadan euron korotuksen perusturvaan. Lisäksi kuultiin asunnottomuutta kokeneiden Steissi-hankkeesta ja ay-aktivisti Mira Auer muistutti samana päivänä vietetyn Euroopan eri puolilla leikkausten vastaista päivää. Hänen mielestään Stadin duunareilla menee nykyään melko huonosti, kun palkat eivät riitä kunnolla edes asumiskuluihin. Senaatintorilla tohtori Päivi Uljas katsasteli eurooppalaista taloustilannetta - Kreikkaa unohtamatta - latoen madonlukuja hyvinvointivaltion tulevaisuusnäkymistä, ellei nykymenoon saada parannusta aikaiseksi. Lisäksi kuultiin räpin ohessa useita asiantuntijapuheenvuoroja mielenterveys-, asumis- ja perustuloaiheista. Värikäs kulkueväki sai musiikillista innostusta Zapan ja Laineen Kasperin esityksistä. Senaatintorilla kuultiin purevasanovaa räppiä Jontin ja kavereidensa toimesta. Sekahedelmä
15 Suomen Elintarviketyöläisten liiton edustajakokoukselle Aloite työttömyysturvan uudistamiseksi Siedettävän työttömyysturvan puolesta 1. Viime vuosikymmenien aikana työvoimahallinto on muodostunut valtioksi valtion sisällä. Tilanne on riistäytynyt normaalin suomalaisten yhteiskunnallisten oikeusoikeuskäytäntöjen ulkopuolelle. Työhallinnon toiminta tulee sitoa yhteiskunnan normaalien lakien ja instituutioiden järjestelmiin. Sekä työttömyyskoulutus että työelämäharjoittelu tulee toteuttaa työttömien absoluuttisia ihmisarvoja kunnioittaen. Nykykäytäntö, jossa työpaikoille tuodaan ilmaisia työntekijöitä ohi työehtosopimusten ja työlainsäädännön on ehdottomasti lopetettava. Samoin epämääräinen ja epäselkeä työvoimakoulutus, joka ei nojaa hyväksi havaittuun suomalaiseen yleiseen koulutusjärjestelmään on fuusioitava yhteen normaalin koulutuksen kanssa ja työvoimaministeriöstä opetushallituksen toimivallan piiriin. Kaikille yli puoli vuotta työttömille olleille tulee tarjota oikeus työllistämistyöhön tai koulutukseen. Työllistämistyöstä tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja jokainen työllistäminen tulee toteuttaa työpaikan ammattiyhdistyksen kanssa sopien. Työttömien koulutus tulee toteuttaa suomalaisen opetushallinnon peruskoulu-, ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistojärjestelmän sekä valvotun aikuiskoulutuksen koulutussuunnitelmien, opetusohjelmien ja kontrollin puitteissa, siten, että työtön saa ammattitaitoiseen koulutukseen perustuvan normaalin oppiarvon ja alalla hyväksyttävän ammattitaidon. 2. Työttömyysturvaan viimeisten vuosien aikana tehdyt heikennykset tulee perua; keskeisimpänä esiin nousevat seuraavat tavoitteet: Työssäoloehto tulee palauttaa kuuteen kuukauteen. Ansiosidonnainen päiväraha ei saa kulua työvoimapoliittisen koulutuksen aikana, vaan sen tulee kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa. Muiksi työssäoloehdon toteuttaviksi toimenpiteiksi tulee hyväksyä ns. kolmannella sektorilla ja järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö. Päiväraha ei saa heikentyä työssäoloehdon täytyttyä verrattuna aiempaan työttömän työttömyysturvan tasoon. Osa-aikatyön ja keikkatyön päivärahamäärittelyn tapa tulee palauttaa sellaiseksi, että myös osa-aikatyötä tekevän päiväraha määritellään vain tehdyn työn palkan perusteella. Koululaisille ja opiskelijoille, jotka ovat päässeet ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, tulee palauttaa oikeus saada työttömyysajalta päivärahaa, silloin kun he eivät opiskele, mikäli esimerkiksi kesä-töitä ei ole saatavissa. Lisäksi tutkijoiden, taiteilijoiden ja ns. itsensä työllistävien yrittäjien tulee päästää ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin normaalin kassajärjestelmän puitteissa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostoon vaadittava lisäraha on kerättävä työnantajilta. Helsingissä Pekka Luoma Sekahedelmä
16 Leuhkimista ja leveilyä Hakaniemessä KU:n toimittaja Risto Korhonen on kirjoittanut eräiden ay-johtajien haastattelun pohjalta kirjan, joka on yhteenveto vasemmistoa edustaneiden oikeistolaisten toimitsijoiden epädemokraattisista menettelyistä SAK:n byrokratian ja vasemmistoliiton liepeillä vuosina (Korhonen Risto, Hakaniemen voimavuodet, Keuruu 2011, Otava). Kirjan ansio on, että siinä kirjataan työnantajapiirien sosiaalidemokraateille antama rahatuki kommunistien vastaiseen toimintaan ja epärehelliset kaksoisneuvottelut. Rahansiirtoja kuvataan puutteellisesti, mutta ansio on hyvässä dokumentaatiossa. Toisaalta ammattiliittojen sos.dem. puolueelle menevästä rahavirrasta ei tehdä selkoa. Kirjan tarkoitus paljastuu jo johdannossa. Korhonen sai vuonna 2007 Pekka Ahmavaaran huvilalla tehtäväkseen laatia selityksen Ahmavaaran, Pekka Hynösen, Pekka Rautaportaan ja eräiden muiden mieleisestä ay-liikkeen uudesta suunnasta. Ihailun ja palvonnan kohteina kirjassa ovat etenkin kolme Pekkaa sekä Kalevi Väisänen. Hynöstä lukuun ottamatta kaikki olivat liittojensa sos.dem. johdon myötäilijöitä, mikä kirjassa väännetään sankaruudeksi. Pitkään ay-toimittajana toiminut Korhonen osaa sujuvasti muuttaa kirjallisen muotoon haastattelemiensa, vähäisellä kirjoitustaidolla olevien, toimitsijoiden rehentelyt. Eräänlaista asiakirja-aineistoakin on ollut käytettävissä, mutta valikoivasti. Tosiasiaväitteet pitävät paikkansa. Sen sijaan Korhosen asiantuntemattomuus yllättää monissa juuri ammattiyhdistystoimintaan liittyvissä ja muissakin yhteiskunnan asioissa. Esimerkkinä voi mainita, että hän luulee ammattiliitoilla olevan jonkun myöntämät sopimusoikeudet ikään kuin olisi joku virasto myöntämässä tällaisia oikeuksia (s. 73). Kirjan päähenkilöiden hengenheimolaisen Matti Putkosen (ent. sd, nyk. ps) raiskaustuomion hän leimaa ehdolliseksi (s. 67), vaikka tuomiot eivät tietenkään ole ehdollisia. Putkonen tuomittiin vankeusrangaistukseen, joka määrättiin ehdolliseksi. Työttömyyskassojen hän luulee olevan liittojen kassoja, vaikka ne todellisuudessa ovat itsenäisiä julkista tehtävää toteuttavia yhteisöjä. Myös erisnimissä esiintyy virheitä (Lehtonen, Salonen ja jopa SKDL). Tarkoitushakuinen lienee väite, että vuonna 1899 perustettiin Suomen sosialidemokraattinen työväenpuolue. Todellisuudessa maamme poliittinen työväenliike aloitti nimellä Suomen Työväenpuolue, joka ei tietenkään ollut sosiaalidemokraattinen. Sittemmin puolue johti sisällissodan punaisia. Kielivirheistä jää toistuvana mieleen sanan sosiaalidemokraattinen kirjoittaminen yhdellä A:lla myös yleisnimenä. Kirjan pääanti on SAK:n vasemmistoryhmän eräiden johtajien toiminnan kuvailu. Tärkeitä urotekoja olivat EU:n jäsenyyden propagoiminen ympäri maata, ydinvoima- Sekahedelmä
17 loiden puolustaminen ilman vaihtoehtoja ja Naton juoksupojan, porvari Ahtisaaren tukeminen presidentiksi. Jäsenyyttä EU:ssa vaadittiin yhdessä pääomapiirien kanssa, koska se merkitsee johtajien mielestä työväenliikkeen kansainvälistä solidaarisuutta. Samalla väitettiin työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistuvan, mikä on paljastunut valheeksi. Yksi menetelmä oli ammattiliittojen jäsenmaksuista kerättyjen ryhmärahojen ohjailu salaisilla ylätason sopimuksilla samaa mieltä olevien ehdokkaiden tueksi eduskuntavaaleissa. Tuettavat ehdokkaat oli päätetty pienellä joukolla, jonka taloudelliseksi taustaksi otettiin Rakentajien Vasemmistoyhdistys. Sen jäseninä oli vain muutama ay-toimitsija ja puheenjohtajana aluksi Rakennusliiton toimitsija Osmo Kirkkola. Ehdokkaiden sanottiin olevan ay-liikkeen ehdokkaita, vaikka todellisuudessa lähes kaikki vasemmiston ehdokkaat olivat jäseniä ja aktivistejakin omissa ammattiliitoissaan. Erityisesti Ahtisaaren kampanjan tukeminen sai stalinistisia piirteitä. Kirjassa kerrotaan Kalevi Väisäsen tokaisusta tilanteesta Puuliiton vasemmistoryhmässä. Väisänen oli Maaliiton luhistumisen ja yhdistämisen yhteydessä valittu oikeistodemarien ehdotuksesta Puuliiton sihteeriksi vuonna Väisäsen mukaan presidentinvaaleja käsitelleessä ryhmäkokouksessa ensimmäisen puheenvuoron käyttäjä sanoi, että päättäkää mitä vain, niin hän äänestää joka tapauksessa jo ensimmäisellä kierroksella sosiaalidemokraatteja. Tyypillistä on, että muita puheenvuoroja ei edes mainita, vaikka kaikki muut olivat oman ehdokkaan Anderssonin takana. Väisänen esitti, että vasemmistoryhmä hyväksyy vielä lisätukena Ahtisaaren kampanjaan aikaisemman lisäksi markkaa, joka annettaisiin liiton varoista suoraan SDP:lle. Esitystä vastustivat kokouksessa lähes kaikki, joten sama ensimmäisen puheenvuoron käyttäjä esitti päätöksen lykkäämistä. Kun kaikilla oli kiire omiin töihinsä, asia jäi pöydälle. Kokouksen jälkeen Väisänen yhdessä liiton puheenjohtajan Heikki Peltosen kanssa siirsi liiton tililtä mainitun summan SDP:lle. Seuraavassa ryhmäkokouksessa ihmeteltiin, miksi pöydälle pantu asia ei ole listalla. Tähän Väisänen kertoi, että raha on jo mennyt koska oli kiire, joten asiasta on turha keskustella. Eräänlainen huipentuma olivat vuosien salaiset neuvottelut suoraan SDP:n johdon kanssa. Tämä tieto on varmaan monille uusi, vaikka johtajien mieltymys oikeistodemarien linjaan näkyi kaikkialla. Korhonen kertoo kolmesta neuvottelusta SDP:n toimistossa, jossa tapaamisiin Lipposen ym. kanssa osallistuivat johtohenkilöinä Pekka Hynönen, Pekka Rautaporras ja Kalevi Väisänen.. Myös Timo Roppola oli luonnollisesti puuhamiehenä tuolloinkin. Päähuolena kerrotaan olleen tupojen säilyminen. Väisänen katsoi, että edellisen tes-kierroksen palkankorotukset olivat olleet liian korkeita, joten tarvitaan tupo. Tässä ilmenee pelkistetysti todellinen vastuunkanto. Neuvotteluporukan mielestä ongelmana oli Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, joka ei ymmärtänyt valtakunnan tilaa - päinvastoin kuin he. He kuitenkin saivat aikaan vasemmiston osallistumisen seuraavaan hallitukseen Anderssonia painostamalla. Heidän ansiostaan Ahtisaari valittiin presidentiksi (Väisänen s. 162). Todella hieno asia oli Lipposen hallitus, joka lisäsi ronskisti tuloeroja. Lipposen hallitus jopa pelasti Suomen, koska ilman sitä olisi tullut kaaos. Risto Korhosen tehtävänä ei ollut analysoida, mistä näin voimakas nöyrtyminen sosiaalidemokraattien edessä johtuu. Kysymyksessä on vain yhteenveto mainittujen ay-johtajien omista kehumisista Sekahedelmä
18 ja siitä, miten he panivat puheenjohtaja Aitamurronkin polvilleen erinomaisilla kyvyillään. Jonkinlaisia heittoja ay-liikkeen asemaan markkinataloudessa on, mutta ne jäävät ilmaan. Mitä ovat esimerkiksi syndikalistiset piirteet toimihenkilöjärjestöissä (s. 206)? Mitään huomiota ei saa SAK:n poliittinen syrjintä kaikissa valinnoissa. Mielenkiintoinen ja helppolukuinen kirja, joka kannattaa käydä lukaisemassa kirjastossa. Mielenkiintoinen kysymys on myös, minkä takia kirjan julkaisemista porvarikustantamossa ovat tukeneet SAK, Puu- ja erityisalojen liitto, Vakuutusyhtiö Turva ja Yrjö Sirolan Säätiö. Etenkin vakuutusyhtiön ja säätiön rahojen käyttö tällaiseen hankkeeseen näyttää oudolta. Mainittakoon, että samoista kähminnöistä on asiantuntevammin ja tyylikkäämmin kirjoittanut Esko Seppänen kirjassaan Oma pääoma (Into 2011). Kalevi Hölttä Leipomoalan yrittäjä tuomittiin työaikasyrjinnästä sakkoihin ja korvauksiin laittoman koeaikapurun takia Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut Alavudella toimivan leipomoalan yrityksen entisen omistajan ja hallituksen jäsenen työsyrjinnästä 50 päiväsakkoon eli 300 euron sakkorangaistukseen. Sakkojen lisäksi työnantaja velvoitettiin maksamaan korvausta loukkauksen tuottamasta kärsimyksestä työntekijälle euroa ja oikeudenkäyntikuluja 4 239,45 euroa. Työnantajan edustaja oli purkanut koeaikana työntekijän työsuhteen tämän sairastuttua ja tultua hetkellisesti työkyvyttömäksi. Työnantaja vetosi purkuperusteena työntekijän soveltumattomuuteen työhön, mutta koeaikapurun ajallinen yhteys sairauslomaan ja se, että työnantaja oli painostanut työntekijää tulemaan töihin sairauslomasta huolimatta, osoittivat, että todellinen syy koeaikapurkuun oli se, että kiireapulaiseksi otettu työntekijä sairastui. Käräjäoikeus katsoi työnantajan edustajan siten asettaneen työntekijän epäedulliseen asemaan tämän terveydentilan perusteella. Käräjäoikeus katsoi perusteluissaan rangaistuksen määrää koventavasti vaikuttavaksi seikaksi sen, että työnantaja oli painostanut sairauslomalla ollutta, kivuista ja pahoinvoinnista kärsivää työntekijää jatkamaan työntekoaan, vaikka tämä oli ollut tuolloin oikeastaan sairaalahoidon tarpeessa. Sekahedelmä
19 Kakku on kärsitty Lähtiessäni keväällä 2006 tekemään aikuisopintotuella, vuorotteluvapaakorvauksella ja palkansaajasäätiön apurahalla väitöskirjaa suomalaisen sosiaaliturvan synnystä, en arvannut kuinka kauan se kestää ja kuinka työläs prosessi siitä tulee. Tulot tietenkin tippuivat puoleen, mutta alkuaikoina nautin vain loputtomasti vapauden tunteesta. Ei tarvinnut kantaa huolta työttömistä, alueen nuoriso- ja eläkeläistoiminnasta, ay-päivistä, kesäpäivien järjestelyistä, ammattiosastojen lehtien avustamisesta eikä miljoonasta muusta asiasta. Istuin kauniissa yliopiston kirjastossa ja luin tutkimusta varten keskeiset päivälehdet kymmeneltä vuodelta, ajalta, jolloin muutos tapahtui ja tein noin tuhannen ihmisen muistoista tilastollista analyysia; kaikki se oli hauskaa ja iloista. Jos tuli virheitä, se ei ollut pois kenenkään ihmisen ansioista, niin kuin ammattiliittotyössä tehdyissä virheissä tuppaa käymään. Tulihan sitten vaikeitakin hetkiä. Professoriohjaajat eivät olleet tyytyväisiä työn jälkeen ja jouduin kirjoittamaan tekstin viisi kertaa kokonaan uudelleen, ennen kuin alkoi tulla myönteisiä lausuntoja. Tämähän on varsin tavallista väitöskirjan tekijöille, mutta otti se ylpeyden päälle. Analyysiä, analyysiä, tee parempaa ohjaajat vaativat ja oli vaikeata pusertaa ulos päästä, että mitä oikeasti tapahtui. Sitten työ meni kahdelle laitoksen määräämälle esitarkastajalle, jotka vielä vaativat muutoksia, joita tein sitten syksyn Kirjan lopullinen versio tuli oikolukuun tietenkin jouluaaton aattona, juuri kun kymmenen litraa perunoita piti jalostaa suvulle imelletyksi perunalaatikoksi. Väitös sitten tuli ja meni ja lopullista arvosanaa odotellaan pienellä jännityksellä. Ehkä väitteleminen vähän jännitti, mutta jos on pitänyt kymmeniä luentoja irtisanotuille työntekijöille, voi asioiden suhteita verrata, eikä väitös ollut vaikeimmasta päästä. Kannattiko koko vaiva, sitä olen pohdiskellut. Nyt kun suomalaisesta hyvinvointi- Sekahedelmä
20 valtiosta taistellaan ja tuloerojen kasvun myötä ollaan palaamassa ihan luokkayhteiskunnaksi on ehkä kuitenkin tärkeää tietää, miten suomalainen hyvinvointi on tosiasiassa syntynyt. On tärkeää ymmärtää, ettei se tullut lahjana ylhäältä, ettei se syntynyt tutkijoiden ja eliitin avulla, vaan sen puolesta käytiin kovaa kamppailua ja voimasuhteita koeteltiin puolin ja toisin. Pääkaupunkiseudun elintarviketyöläisten rooli oli hyvin keskeinen, kun järjestömme ja aktiivimme kiersivät lähetystöissä eduskunnassa, järjestivät ja osallistuivat mielenosoituksiin ja lähettivät kirjelmiä ammattiosastoistaan. Tässä mielessä väitöskirjan tekeminen oli jatkoa sille työlle, jota tein aluetoimistossa ja ehkä siitäkin on hyötyä meidän alamme itseymmärrykselle. Yhä edelleen myös Helsingin elintarviketyöläisten ammattiosaston ja jäsenten on syytä käsitellä yhteiskunnallista tilannetta, lähettää kirjelmiä tärkeistä asioista liittoon, SAK:oon ja eduskunnalle. Tutkimukseni ajankohtana monet sanoivat, ettei näistä kirjelmistä ja lähetystöistä ole mitään hyötyä. Eivätkä he edes oikein huomanneet, että olivat tulleet rakentaneeksi suomalaisen hyvinvointivaltion. Tämän kirjoituksen myötä haluan kiittää kaikkia niitä ammattiosaston eläkeläisjäseniä, jotka auttoivat väitöskirjani tekemistä vastaamalla kyselyyn ja vielä erikoisesti kirjoittamalla lisätietoja lapsuutensa maailmasta. Haluan kiittää myös Kahvila Pääskyn kulmapöydän porukkaa, Rainer Levanderia ja muita kumppaneita keskusteluista, jotka ohjasivat ajatuksiani menneen maailman omalaatuisten arvoitusten ratkaisuihin. Päivi Uljas Elintarviketyöläisten Etelä-Suomen eläkkeellä oleva toimistonhoitaja. Köyhässä maassa Euroopan pohjoislaidalla sokerin ja voin hinnankorotukset suututtavat ihmisiä ja protestiaalto pyyhkii yli maan. Vanha poliittinen eliitti hajautuu ja poliitikot ryvettyvät mediaryöpytyksessä ja korruptio-oikeudenkäynneissä. Päivi Uljas esittää väitöskirjassaan uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 1950-luvusta. Yhteiskunta oli rauhoitettu ja sosiaaliturva hoidettu asutustoiminnalla, mutta pienviljely ei enää riittänyt elättämään väestöä. Kaupunkien palkkatyöväki oli siirtymässä työnjaon yhteiskuntaan, jossa elantoa ei voinut täydentää omalta maatilkulta eikä vanhoja voinut hoitaa itse hautaan. Kaivattiin myös keskinäistä sosiaalivakuutusta, ja sitä luotaessa politiikan ja julkisen sektorin rooli oli arvioitava kokonaan uudelleen. Uljaksen salapoliisityö julkisten aineistojen parissa paljastaa hajanaisuudessa toistuvan kuvion: palattaisiinko budjettisäästöjen kautta 1930-luvun yövartija valtioon vai luotaisiinko ekspansiivisemmalla talous politiikalla jonkinlainen hyvinvointivaltio? Tutkimus seuraa ruohonjuuritason liikehdintää ammatti osastoissa ja selvittää aktiivien pienviljelijätaustaa. Uljas ottaa vakavasti liikehdintään osallistuneiden omat kokemukset ja näkemykset, joita ei voi kunnolla luokitella makrotason ideologioilla tai tarkastella vain liikehdinnän lopputulosten näkökulmasta. Päivi Uljas on hilpeän 60-luvun kasvatti, aktivisti ja historiantutkija, jonka edellinen teos Kun Suomi punastui julkaistiin vuonna Uljaksen tutkimustulokset ovat merkittäviä ja uusia uria avaavia, ja niillä on relevanssia myös kansainvälisen hyvinvointivaltio tutkimuksen kannalta. professori Kari Teräs ISBN Päivi Uljas HYVINVOINTIVALTION LÄPIMURTO HYVINVOINTIVALTION LÄPIMURTO Pienviljelyhegemonian rapautumisen, kansalais liikehdinnän ja poliittisen murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa luvun loppuvuosina Päivi Uljas Väitöskirjatutkimus Ohjaajina Juha Siltala & Matti Peltonen Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen ja Pohjoismaiden historia Ajankohtaista Helsingin Yliopistolta Väitös: Uusi tulkinta Suomen hyvinvointivaltion synnystä Viime vuonna näimme, kuinka sokerin hinnankorotukset käynnistivät kansalaisliikehdinnän Tunisian syrjäseuduilla ja panivat liikkeelle massiivisen ilmiön, jota nyt kutsutaan arabikevääksi. Myös Suomen hyvinvointivaltiokehitys alkoi hiukan vastaavanlaisesta tilanteesta: sokerin, kahvin, vehnäjauhojen ja bensiinin toistuvista korotuksista vuosina 1956 ja 1957, käy ilmi Päivi Uljaksen 11. helmikuuta tarkastettavasta väitöstutkimuksesta Hyvinvointivaltion läpimurto. Tutkimus käsittelee suomalaisen hyvinvointivaltion syntyprosessia, joka oli niin Sekahedelmä
21 kiihkeä, että se mursi vanhan taloudellisen ja poliittisen eliitin valtaan perustuneen konsensuksen ja hajotti useimmat puolueet. Suuren murroksen keskeisin taistelu käytiin valtion luonteesta: rakennetaanko hyvinvointivaltiota ja sosiaalisia turvajärjestelmiä vai palataanko vanhaan yövartijavaltioon muun muassa perumalla 1950-luvun sinänsä vaatimattomia tulonsiirtoja. Kansalaisliikehdintään osallistuneet ihmiset olivat joko köyhtyvän maaseudun mökkiläisväestöä tai maaltamuuttajia, jotka olivat kasvaneet yhteisvastuun oloissa kantamaan huolta perheistään. Päivi Uljas kuvaa tutkimuksessaan, miten ennen hyvinvointivaltiota puoliomavarainen talous toimi ihmisten arjessa ja käytännössä sekä miten sen tuhoutuminen käynnisti liikehdinnän kaupunkilaistumisen tarpeita vastaavan sosiaalivakuutuksen ja infrastruktuurin puolesta. Suomen muutosta köyhästä kehitysmaasta suhteellisen vauraaksi yhteiskunnaksi on kiitetty menestystarinana. Vielä runsas viisikymmentä vuotta sitten tilanne oli perin toisenlainen ja poliitikot moittivat suomalaisia siitä, kuinka kansa eli liian ylellistä elämää syömällä voita ja juomalla kahvia. Tietoisuus hyvinvointivaltion syntyhistoriaan liittyneistä konflikteista voi auttaa ymmärtämään nyt ajankohtaista keskustelua hyvinvointivaltion tarpeesta, olemuksesta ja sen rahoittamisesta. Väittelijä Päivi Uljas on 60-luvun kasvatti ja toiminut vuosikymmeniä ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa. Aiemmissa julkaisuissaan hän on käsitellyt ammattiyhdistysliikettä, hyvinvointivaltiota ja suomalaista kansalaistoimintaa. Päivi Uljas väitteli kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Hyvinvointivaltion läpimurto Pienviljelyhegemonian rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja HS Väitöstilaisuudessa oli läsnä niin Limppu, Anja, Myllis kuin moni muukin. Juuri meidän eläkeläiset on antaneet muistelmiensa avulla väitökseen sisällön. - terveisin Päivi poliittisen murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa 1950-luvun loppuvuosina". Väitöstilaisuus järjestettiin osoitteessa Porthania, luentosali II, Yliopistokatu 3. Vastaväittäjänä on FT dosentti Kari Teräs, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Juha Siltala. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa. Sekahedelmä
22 :: Vieraskynä Miten voitin poliisipelkoni Istuin Helsingin yliopiston Portaanian luentosalissa seuraamassa vasta eläkkeelle jäneen, siis itseäni ainakin seitsemäntoista vuotta nuoremman, työkaverini Päivi Uljaksen väitöskijan tarkastusta. Aluksi muistelin miten ensimmäisen kerran tapasin, nyt katederissa puhetta pitä - vän tummaan leninikiin pukeutuneen arvokkaaan rouvashenkilön. Olin silloin Elintarviketyöläisten liiton Helsingin ja Uudenmaan piirin aluetoimitsija eli luottamusmiesten takapiru ja hän vallankumouksellisia ideoita pursuava teiniliiton touhuhujen takia opintonsa keskeytänyt tyttö, joka tuli Helsingin Leipuriammattiosaston toimistonhoitajaksi ja aivan liian usein törmäsi huoneseeni kertomaan miten hommat hoidettaisiin nykyistä paremmin. Kerran kun laki ja sopimuskirjat edessäni mietiskelin erästä hankalaa työpaikkakiistaa hermostuin hänen höpinöihinsä siinä määrin, että uhkasin - tosin enemmän piloillani - potkia hänet toimiston rappuja alas ellei hän antaisi minulle työrauhaa. Päivistä kehittyi kuitenkin vuosien saatossa erinomainen toimistonhoitaja ja järjestötyöntekijä, jolla oli pelisilmää ja hommat hanskassa. Väitöskirja käsitteli suomalaisen hyvinvointivaltion syntyä ja aloin muistella miten hän aikoi ja sitten haastatteli minua samaa asiaa käsittelevän gradutyönsä aineksia kerätessään. Yleislakon jälkeen minusta tuli pienen vajaat parisataa jäsentä käsittävän Helsingin Kumikorjaajien ammattiosaston puheenjohtaja ja sitä kautta jouduin mukaan puoluetoimintaan ja siihen kuudenkymmenenkahdeksan helsinkiläisen ammattiosastun liittymään, joka järjesti parhammillaaan yli kymmenentuhannen ihmisen mielenosoituksia eduskuntatalon eteen kun sisällä käsiteltiin työntekijöille tärkeitä asioita. Kun minusta vuonna viisikymmentäyhdeksän tuli SKP:n piirin ruotsalaistoimitsija, minulla oli myös päivisin aikaa osallistua mielenosoitusten valmisteluihin. Suurmielenosoituksiin lähdettiin työajan jälkeen marssimaan kolmesta eri paikasta: Hakaniemen torilta, Hietalahden torilta ja vanhan Messuhallin viereiseltä aukiolta. Yleensä hoitelin erään sähkömiehen apuna kovaäänisten pystyttämistä ja johtojen vetoa eduskuntatalon edessä, mutta erään kerran joudin kuskaamaan virkamossellani tunnuksia ja banderolleja messukentälle. Kun porukka puoli neljän nurkilla alkoi saapua rupesin jakamaan Sekahedelmä
23 lastiani. Tunnukset ja banderollit menivät hyvin kaupaksi, mutta pääairueen leveä punainen nauha ei kelvannut kenellekään vaan porukka oli sitä mieltä, että se on minun hommani - kun kerran olin niitä kapinakeskuksen tavaritsejä. Mikäpä auttoi, heitin nauhan poplarin oikean olan yli ja kiinnitin sen hakaneuloilla niin, että se kulki poikittain rinnan yli, käskin porukan järjestymään neliriviin ja katsoin, että tunnukset tulivat sopiviin väleihin. Letkasta tuli pitempi kin Dragsvikin prikaatin itsenäisyyspäiväparaati ja olin oikeastaan aika polleeta poikaa kun kaksikymmentä vailla viisi komensin porukan liikkeelle ja läksin rinta rottingilla marssiman sen kärjessä. Eläintarhantiellä oli aika hiljainen liikenne, mutta Mannerheimintiellä kulki melkein katkeamaton autojono maalle päin. Siihen aikaan ei liikennevaloja ollut ja mietin miten saisin autojonon pysäytettyä, että päästäisiin kaupunkiin päin johtavalle kaistalle, jossa liikenne oli hiljaisempaa kun eteeni ilmestyi poliisi valkoiseen hanskaan puettu käsi pystyssä. Hän puhalsi pilliinsä ja karjui: - Mikä kulkue tämä on, tähän ei ole pyydetty lupaa. Minuun menasi ensin iskeä vanha katupojan vaisto - kun poliisi karjuu, pitää ottaa hatkat - mutta nyt oli takanani yli tuhatpäinen joukko joten karjuin takaisin: - Perustuslain mukaan mieltä saa reauhanomaisesti osoittaa ilman poliisin lupaa, joten katkaise liikenne ja päästä meidät marssimaan tuonne kadun hiljaisemmalla puolella! Myönnän, että ääneni vähän vapisi ja poliisikin katsoi minua ensin kuin halpaa makkaraa, mutta sitten hän puhalsi pilliinsä, pysäytti liikenteen ja viittasi meitä jatkaman matkaa kaupunkiin päin. Tunsin muistaakseni itseni suureksi vallankunousjohtajaksi kun viittasin porukkani liikkeelle. Sen jälkeen en enää koskaan ole juossut poliisia karkuun. Limppu Sekahedelmä
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLöydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi
Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotSYYTÄ KUULUA LIITTOON!
SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut
LisätiedotItäisen vaalipiirin ehdokkaat
Itäisen vaalipiirin ehdokkaat Pentti Aaltovirta linjanhoitaja, pääluottamusmies, Fazer Makeiset Jouni Ahjolinna leipuri, Fazer Leipomot, Vantaa Aki Ahonlinna logistiikkatyöntekijä, osaston varaluottamusmies,
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotTeollisuusliiton opiskelijajäseneksi
Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi www.operaatiovakiduuni.fi www.taisteluamisopetuksesta.fi 14.9.2016 Jussi-Pekka Ahonen 1 Teollisuusliitto Metalliliitosta tuli Teollisuusliitto vuonna 2017 Perustettu
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotLiiton strategia Karoliina Öystilä
Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat
LisätiedotSekahedelmä. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10
Sekahedelmä 1 2007 Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Sisältö Pääkirjoitus... 3 Sihteerin terveiset... 4 Kahdet vaalit on tulossa... 5 Vieraskynä - Vaalit tulossa... 6 Jullen synttärit... 8
LisätiedotKuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari
Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotYleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:
Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotTeollisuusdemarien toimintaohje
1 1 Ammattiosaston ryhmätoiminta Ammattiosasto on liiton toiminnan ja järjestäytymisen perusyksikkö, jonka päätehtävä on tukea työpaikkojen edunvalvontaa, järjestämistä ja jäsenhankintaa. 1.1 Ammattiosaston
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotLUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT
LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012
JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä
Lisätiedotliittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotJäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.
Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotMärsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä
Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti
LisätiedotOulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto
Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Sisällys: s.1. Sisällysluettelo s.2. Yleistä s.3. Kokous- ja järjestötoiminta s.4. Tiedotustoiminta s.5. Koulutustoiminta
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotReilu maailma työn alla. Laura Ventä
Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotPAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ
PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61
LisätiedotSisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.
PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotSELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen
SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia
31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotLuottamusmiesten määrä
Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2018 Selkeä esityslista Esityslista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotUlos pätkävankilasta
Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30
Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotSeurakuntavaalit 2014
Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit
LisätiedotKokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014
Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin
LisätiedotTÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON
TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotEduskuntavaalit 18.3.2007
Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla
Lisätiedotedustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy
edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin
Lisätiedot1 Tukiryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo 8:20. 2 Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan haastekampanja
1 EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika: To 2.10.2014 klo 8.20-9 Paikka: Eduskunta, Sali A 107 MUISTIO 3.10.2014 Läsnä eduskunnasta: Anne Kalmari Sanna Lauslahti Kari Uotila Pirkko Mattila
LisätiedotOHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten
YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin
LisätiedotValmistautuminen väitöspäivään
Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,
Lisätiedot1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
Lisätiedotkampanjaopas #kunnontyönpäivä
kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin
LisätiedotSavuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin
LisätiedotMitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?
Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotJärjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.
Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),
LisätiedotVANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016
VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKoulutus on tarkoitettu henkilöstönedustajalle (lm ja tsv) ja varahenkilölle.
AMMATTILIITTO PRON KOULUTUKSET 2018 LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUS Koulutus on tarkoitettu henkilöstönedustajalle (lm ja tsv) ja varahenkilölle. Työsuojeluinfo Kohderyhmä: uudet työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut
Lisätiedot5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen
5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotVANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotTOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon
LisätiedotAMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019
AMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019 Koulutusohjelma on suunniteltu niin, että tietyn nimiset koulutukset ovat sisällöllisesti samanlaisia ja siten toisilleen vaihtoehtoisia. Luottamushenkilöiden
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotAJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko
AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotINSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA
INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin
LisätiedotTurun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta
1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25
LisätiedotKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
Lisätiedot