Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?"

Transkriptio

1 Ilmastofoorumi Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter Taustakuva Arthur Rorsch

2 Ilmaston vaihtelu on totta! P Todisteita ilmaston vaihtelusta löytyy yhtälailla geologian, antropologian, arkeologian kuin historiankin aikakirjoista. (mm. J. P. Lunkan Maapallon ilmasto ), joten pienen jääkauden jälkeinen lämpeneminen tuskin on ennen kuulumaton ja siis väitän, että: P Vaikka aurinko on kiistatta ilmastomme pääsäätelijä, myös geologisesti aktiivisen maapallon sisäisillä tapahtumilla on oma merkityksensä (mannerliikunnat, merivirrat, jne.). Panaman kannaksen sulkeutuminen poisti Atlantin ja Tyynenmeren yhteyden ja näin muutti merten virtauksia ja toi ehkä jääkaudet. P Aurinkokuntamme muilla taivaankappaleilla (kuu, planeetat), kuten myös ulkoavaruuden tapahtumilla, on omat vaikutuksensa. *

3 Myös ihmisen toimet vaikuttavat ilmastoon P On totta, että ihminen on muuttanut merkittävästi ympäristöään niin maalla kuin merellä. Ympäristön likaamista pidetään suurena uhkana, joka on valistuksella torjuttavissa. Myös maankäyttöön liittyvät toimenpiteet (vesistömuutokset, metsien raivaukset, asfaltti- ja betoniviidakoiden laajeneminen, jne.) aiheuttavat todellisia ja usein lähes peruuttamattomia, paikallisia muutoksia. P Ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on uusimman tiedon valossa nähtävästi huomattavasti vähäisempää kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät. P Mielestäni muutosta ei torjuta epätoivoisilla päästörajoituksilla, eikä hiilidioksidi ole se väitetty mörkö. *

4 Maapallon lämpötila on jatkuvassa muutoksessa. Lämpötilan vaihtelu Grönlannin jäälakeudella viimeisten vuoden aikana Reilut vuotta sitten jääkausi päättyi ja lämpötila kohosi hyvin nopeasti lähes parikymmentä astetta Sitten tuli surullisen kuuluisa lätkämailakäyrä, jossa puulustoista arvioidut lämpötilat pantiin surutta samalle viivalle säähavaintoasemien mittausten kanssa. Tarkoituksena oli osoittaa, että nykyihminen on toimillaan aiheuttamassa katastrofaalista ilmastonmuutosta. *

5 Mitä lämpötiloista tiedetään Lätkämailakäyrään liittyvän kritiikin jälkeen monet tutkijat laativat omia pääosin puulusto-, koralli-ym. mittauksiin perustuvia lämpötila-rekonstruktioita. Kuvasta havaitaan, että ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla hajonta on melkoinen eikä tutkijoiden yksimielisyys oikein vakuuta??? Craig Loehlen (2007) realistisempi käyrä maapallon keskilämpötilan vaihtelusta ajanlaskumme alusta nykypäivään. Keskiajan lämpökaudella mm. viikingit asuttivat Grönlantia. Seuraavien vuosisatojen aikana ilmasto kylmeni ja muuttui hyvin epävakaaksi kunnes uusi lämpeneminen alkoi luvulla jatkuen meidän päiviimme saakka. *

6 LÄMPENEMINEN? IPCC:n hovihankija, Britannian Met Office, ylläpitää maapallonkattavaa tilastoa keskilämpötilasta aina v:sta 1850 tähän päivään. Musta viiva kuvaa parasta arviota ja harmaa-alue mittausten keskiarvojen hajontaa. Koko maapallon kattava satelliiteilla mitattu alailmakehän keskilämpötila. Vuodenvaihteen Tyynenmeren uusi hieman vuoden 1998 heikompi el Niño jätti jälkeensä kohonneen lämpötilan. Lämpötilan nopeat vaihtelut johtuvat pääosin pilvisyyden muutoksista (Spencer 2010) *

7 Energiatase poistuu avaruuteen infrapunasäteilynä Se säteily mikä tulee auringosta Maapallon energiatase määräytyy tulevan ja poistuvan säteilymäärän perusteella.

8 Vallitseeko maapallolla säteilytasapaino? Yhtenäinen viiva kuvaa maapallolle auringosta lankeavan energian jakautumaa eri leveyspiireillä ja vastaavasti katkoviiva maapallolta avaruuteen säteilemällä poistuvaa säteilyenergiaa. Päiväntasaajan kummallakin puolella maapallo saa auringosta ylen määrin energiaa (harmaa alue) ja vastaavasti navoille aurinkoenergiaa lankeaa sangen vähän.. 30 asteen leveyspiirin pohjois- ja eteläpuolella (vihreä alue) maapallo näin ollen säteilee enemmän energiaa ulos kuin mitä sinne lankeaa. Lopputuloksena maapallo hakee energiatasapainoa sitä koskaan täysin saavuttamatta. *

9 Maapallon energiabudjetti IPCC:n johtavien tutkijoiden (Trenberth et al., 2008) näkemys maahan lankeavan aurinkoenergian kohtalosta ja miten ylimääräinen energia poistuu avaruuteen. Osa auringonvalosta heijastuu ilmakehästä, pilvistä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Osa taasen lämmittää maata ja meriä. Niistä lämpö siirtyy johtumalla, vettä haihduttamalla ja säteilemällä ympäröivään ilmakehään, mistä se lopulta karkaa säteilynä takaisin avaruuteen. Lähde: Trenberth, K., Fasullo, J., Kiehl, J. (2009). Earth s global energy budget. Bulletin of the American Meteorological Society. IPCC olettaa virheellisesti, että maapallon energiavuot olisivat luonnostaan säteilytasapainossa, eli tuleva ja poistuva lämpömäärät ovat yhtäsuuret. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat tätä tasapainoa järkyttäneet, mikä näkyy kohoavana lämpötilana. Näin ollen IPCC:n mukaan ei tarvita kasvavien päästöjen ohella mitään muita tekijöitä selittämään viimeisen vuosisadan havaittua lämpenemistä. *

10 Maapallon lämpötilan säätely P Kaikki lähtee auringon säteilystä. Maapallon pinnalla vallitseva lämpö on edellytys elämälle. (Maan uumenista kulkeutuva geoterminen energia on aurinkoon nähden häviävän pientä - alle 0,1 W/m2 kun auringosta lankeaa keskimäärin yli 300 W/m2). P Kasvihuonekaasut hidastavat lämmön karkaamista takaisin avaruuteen. Näistä kaasuista vesi ja hiilidioksidi ovat lisäksi tuntemamme elämän välttämättömiä rakennuspalikoita P Tuulten ja merivirtojen ohella ilmakehän sameus, hiukkasten ja pilvien muodossa, vaikuttaa lämmön jakautumiseen maapallon eri osien välillä. P Yhdessä eri tekijät asettavat maapallon ilmastolle eri aikakausina vallinneet vaihtelurajat. *

11 Luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat säteilypakotteet IPCC AR4-SYR, Figure 2.4. Maapallon keskimääräiset säteilypakotteet v (parhaat arviot sekä 5-95% epävarmuusrajat) verrattuna vuoden 1750 tilanteeseen CO2, CH4, N2O ja muiden tärkeiden tekijöiden osalta. Punaisella ilmastoa lämmittävät pakotteet ja sinisellä jäähdyttävät pakotteet. Viimeisessä sarakkeessa (LOSU) tiedon taso: korkea, keskinkertainen ja matala. Ihmisperäiseksi säteilypakotteeksi on arvioitu 1,6 W/m2 (0,6-2,4). *

12 Ilmakehän hiilidioksidi - lähteet ja nielut 1: merten kaasunvaihto, 2: yhteyttäminen, 3: aineenvaihdunta, 4: meren-pohjan geologiset kaasupäästöt; 5: kalkkikivien rapautuminen, 6: hiilen hapettuminen, 7: vulkaaniset ja tektooniset kaasupäästöt, 8: sadeveteen imeytyminen, 9: maaperän päästöt. Ihmiskunnan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt (musta viiva) verrattuna ilmakehässä mitattuun vuosittaiseen lisäykseen (vihreä viiva). Havaitaan, että ilmakehässä lisäys on noin puolet siitä mitä fossiilisesta polttoaineesta taivaalle tuprutetaan. On huomattava, että vuotuiset kokonaispäästöt ovat murto-osa (karkeasti 1:20) luonnollisesta lähteiden ja nielujen välisestä CO2-vaihdosta. *

13 Hiilen kierto maapallolla Ihmiskunnan hiilipäästöt ovat kasvaneet vuosittain. Hiilen isotoopin 13-C uskotaan kuvastavan fossiilisesta polttoaineesta lähtöisin olevan hiilen määrää ilmakehässä. - Ilmakehässä 760 GtC ja viimeaikainen lisäys n. 3 GtC/v - Kasveissa ja maaperässä 2000 GtC - Merissä 800 GtC (pintaosissa) ja GtC (syvyyksissä) - Fossiilisissa polttoaineissa 5000 GtC *

14 Ilmastonmuutosta selvitetään tietokonemalleilla P Kun IPCC 1988 perustettiin sen tehtäväksi tuli selvittää miten ihminen toiminnallaan vaikuttaa maapallon ilmastoon. P Jotta ilmastoa säätelevät lukemattomat erilaiset tapahtumat ja tekijät voitaisiin edes jollakin tasolla hallita, on jouduttu turvautumaan tietokonemallinnukseen. Fysikaalisten laskentatehtävien monimutkaisuudesta johtuen kaikkein tehokkaimmatkin supertietokoneet edellyttävät, että monet prosessit parametrisoidaan, eli laskemisen asemesta arvot arvioidaan. Ihmisperäisen vaikutuksen osoittamiseksi mallit ajetaan kahdella tavalla. Toisessa ajot suoritetaan tunnettuilla luonnollisilla pakotteilla sekä myös ihmisen toiminnasta johtuvilla pakotteilla (aiempi kuva), ja toisessa ajossa huomioidaan vain luonnolliset pakotteet kuten auringon säteilytehon vaihtelut ja tulivuoritoiminta.

15 Globaalit T-muutokset Kuva SPM.4. Havaittujen ja ilmastomalleilla simuloitujen pintalämpötilan muutosten vertailua kuudessa maanosassa, koko maapallolla keskimäärin sekä erikseen manner- ja merialueilla.

16 Jatkoa edellisestä kuvasta: Havaituista vuosien lämpötiloista lasketut kymmenvuotiskeskiarvot on kuvissa esitetty mustilla käyrillä, käyttäen nollatasona kauden keskiarvoa. Siniset vyöhykkeet kertovat lämpötilan vaihtelun 90 % (5 95 %) todennäköisyysvälin sellaisissa mallikokeissa (19 ajoa viidellä ilmastomallilla), joissa pakotteena on käytetty ainoastaan luonnollisia tekijöitä, so. tulivuoritoimintaa ja auringon säteilyn muutoksia. Punaisin vyöhykkein on merkitty vastaavat 90 % todennäköisyysvälit sellaisten mallikokeiden (58 ajoa, 14 mallia) perusteella, joissa pakotteena on käytetty sekä luonnollisia että ihmistoiminnasta aiheutuvia tekijöitä. Lähde: IPCC-4AR-SYNT

17 HIILIDIOKSIDI ON KASVIHUONEKAASU, MUTTA ONKO SILLÄ TODELLA VÄITETTY VAIKUTUS MAAPALLON ILMASTOON? P Malleihinsa vedoten IPCC esittää, että ihmisen osuus maapallon ilmaston lämpenemisessä on lähes kiistaton ja syyllisiksi esitetään kasvihuonekaasupäästöt ja niistä nimenomaan hiilidioksidi. P Viimeisessä raportissaan (2007) IPCC kuitenkin myöntää, että CO2:n lisääntyminen ilmakehässä ei yksin pysty aiheuttamaan havaittua lämpenemistä. P Selitys: hienoisenkin lämpenemisen seurauksena ilman vesihöyrypitoisuus kasvaa, joka nostaa lämpötilaa edelleen. Tämä positiiviseksi säteilypalautteeksi nimetty prosessi saattaa pelottelijoiden mukaan johtaa lämpötasapainon katastrofaaliseen järkkymiseen (tipping point). P Entä jos hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan on liioiteltu ja vesihöyryllä onkin negatiivinen säteilypakote?

18 Faktaa kasvihuonekaasuista Ylh. vas. maapallolle auringosta tuleva säteily (UV, näkyvä valo ja IR) ja oik. avaruuteen poistuva lämpösäteily. Sinisellä 5 eri khk:n lämpösäteilyn (infrapuna) absorptiospektrit (vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja happi/otsooni). Ilmakehän kokonaisabsorptio eriteltynä eri kasvihuonekaasuille (H2O, CO2, CH4, N2O ja O2 ja O3) Ilmakehässä oleva ikkuna, mistä kirkkaalla säällä lämpöä aallonpituudella (8-13 mikronia) karkaa suoraan avaruuteen. Oranssilla CO2 absorptiospektrin leveneminen pitoisuuden kaksinkertaistuessa.

19 Tiedämmekö mitkä tekijät säätelevät ilmastoamme? P IPCC väittää, että havaittu lämpeneminen on erittäin suurella todennäköisyydellä ihmisen khk-päästöjen aiheuttama, vaikka monet kysymykset odottavat edelleen vastausta: P Miten auringon magneettisen ja sähköisen aktiivisuuden vaihtelut näkyvät maapallon ilmastossa? P Miten suuresti aurinkokuntamme matka galaksimme kierteissumuissa vaikuttaa ilmastoomme (Nir Shavivin teoria)? P Missä määrin aurinkokuntamme suurilla (esim Jupiter) ja pienillä (kuu) lähinaapureilla on vaikutusta maapallomme dynaamisiin prosesseihin? P Mikä säätelee säähän ja ilmastoon vaikuttavia ilmiöitä kuten el Niñoa, Tyynenmeren oskillaatiota (PDO), Pohjois-Atlantin oskillaatiota (NAO), jne.? P Onko kosmisella säteilyllä vaikutusta pilvimuodostukseen kuten Henrik Svensmark ehdottaa? *

20 Ilmastomallit olettavat, että maapallolla vallitsee energiatasapaino. Maapallolla energiavuot jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti. Tuulet ja merivirrat siirtelevät jatkuvasti auringosta vastaanotettua energia hyvin monimutkaisella tavalla Vallitseeko missään tasapaino?

21 Vesiplaneetta Maa Vai olisiko niin, että maapallon kasvihuoneilmiö toimiikin veden voimalla hyödyntäen sen eri olomuotoja ja muodonmuutoksissa sitoutuvaa ja vapautuvaa energiaa?

22 ILMASTOMALALIT EIVÄT OSAA KÄSITELLÄ PILVIÄ LUOTETTAVASTI Pilvisyyden luonnolliset vaihtelut jätetään huomioimatta ja näin kasvihuonekaasupäästöille annetaan aivan liian suuri painoarvo pohdittaessa ilmaston muutosherkkyyttä.

23 Vesikierto = Energiakierto Vesihöyry (kaasu) Haihtumienen Jäähtyminen Vesi(neste) 40kJ/mol Jää 6 kj/mol (kiinteäaine) Tiivistyminen Lämpeneminen 40kJ/mol Pilvet (vettä ja jäätä) Vettä ja lunta Sadanta

24 Tyynenmeren suuri ilmastoheilahdus eli PDO Negatiivinen PDO Positiivinen PDO P Vuonna 1977 tapahtui tuntemattomasta syystä suuri muutos Tyynen-meren pohjoisosan ilmastossa (positiivinen PDO), jonka seurauksena Alaskan ilmasto lämpeni kertaheitolla. P Muutamia vuosia myöhemmin napojen kautta kulkevat satelliitit havaitsi-vat Jäämeren jäiden vähenemistä. Tätä on jatkunut aina vuoteen 2007, jolloin PDO siirtyi uuteen negatiiviseen vaiheeseen. P Eräät tahot, IPCC mukaan lukien, ovat sitkeästi väittäneet jäiden vähe-nemisen johtuneen ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä, mutta mikä säätelee Tyynenmeren noin 30-vuotista PDO-syklisyyttä - tuskin hiilidioksidi?

25 Missä ilmastomallit ja todellisuus eroavat P Ilmastomallit olettavat, että maapallon energiatase on tasapainossa P Todellisuudessa luonnossa harvoin vallitsee tasapaino. Menneiden aikojen suuret ilmastoheilahdukset ovat täsät hyvänä esimerkkinä. P Ilmastomalleissa tasapainoa horjuttavat lähinnä ihmisperäiset khkpäästöt. Niiden säteilypakotteeksi on arvioitu korkeintaan 2 W/m2 P Todellisuudessa mallit liioittelevat ilmaston herkkyyttä khk-pakotteille. P Ilmastomalleissa vesihöyryä ei käsitellä pakotteena vaan virheellisesti positiivisena (lämpöä lisäävänä) palautteena. P Uusimman satelliittiaineiston perusteella pelkästään Tyynenmeren alueella pilvisyyden vaihtelut aiheuttavat yli 6 W/m2 negatiivisen palautteen (Roy Spencer, 2010).

26 IPCC:n ilmastotutkijat kuvittelevat tietävänsä Uusimman poliittisen arviointiraportin (AR4, 2007) mukaan The science is settled eli tieto on vankkumaton Mutta eihän se voi olla totta sillä ennustukset eivät vastaa havaintoja

27 Mitä vaihtoehtoja luonto tarjoaa meille? IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta etenkin kasvavien khk-päästöjen takia. Luonto tarjoaa monia vaihtoehtoisia selityksiä P Mikä yhteys on sillä, että auringon magneettinen aktiivisuus oli alhaisimmillaan mm pienen jääkauden aikana. Samainen aktiivisuus on hiipunut 2000-luvulla - kylmeneekö ilmasto? Tätä ajatusta tukevat monet aurinkotutkijat. P Tyynenmeren oskillaation (PDO) noin 30-vuotinen vaihtelu positiivisen ja negatiivisen indeksin välillä näkyy Luoteis-Amerikan ilmastossa. P Ratkaiseva kysymys liittyy vesihöyryyn ja pilvisyyteen. IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vähentää pilvisyyttä. Satelliittitutkimukset osoittavat päinvastaista - nouseva lämpö johtaa alapilvien lisääntymiseen - aurinko varjostuu ja lämpeneminen hidastuu. Positiivisen säteilypalautteen asemesta vesihöyryllä onkin pilvien kautta negatiivinen palaute - pyrkii termostaatin tavoin tasaamaan lämpötilaa meille sopivaksi.

28 TOTUUS EI TUNNU KIINNOSTAVAN PÄÄTTÄJIÄ USKO JA MUTU RATKAISEE ELLEI RAHA OLE SITÄ JO EHTINYT TEHDÄ!

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Ilmastofoorumi 29.05.2010 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/ Taustakuva Arthur Rorsch

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Entä esim. talvet 1924/25 ja

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Missä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa

Missä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa Missä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa Ilmasto on ainaisessa muutostilassa. Mikä säätelee maapallon ilmastoa? Kasvihuonekaasut ja säteilypakote. Auringon aktiivisuus ja pilvisyys. Ovatko poliitikot

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011. Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011. Boris Winterhalter: Lauttasaaren Rotary-klubissa 23.11.2011 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei,

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Ilmastoskeptikon puheenvuoro:

Ilmastoskeptikon puheenvuoro: Boris Winterhalter 17.05.2008: Ilmastoskeptikon puheenvuoro: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Väitetään, että ihminen, käyttämällä kiihtyvällä tahdilla fossiilisia polttoaineita, on aiheuttamassa kauaskantoisia muutoksia

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta 40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 2.2.2012 Esityksen sisältö Ilmastojärjestelmän energiatasapainosta ENSO ja NAO Havaitut ilmaston muutokset

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan ILMASTONMUUTOS SISÄLTÖ 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan 1. Ilmastojärjestelmä Mikä on ilmasto? Ilmastoa

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Luento Kyösti Ryynänen

Luento Kyösti Ryynänen 1. Kasvihuoneilmiö Luento 30.1.2013 Kyösti Ryynänen 2. Kasvihuonekaasut 3. Kasvihuonekaasujen lähteet 4. Eri kasvihuonekaasujen merkitys 5. Pitoisuuksien muutokset Menneisyydessä Nykyiset trendit Tulevaisuudessa

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen. Kioton ilmastosopimuksen päättyminen. tuudet BORIS WINTERHALTER. Onko geologi kelvollinen keskustelemaan ilmastonmuutoksesta?

Ilmastonmuutoksen. Kioton ilmastosopimuksen päättyminen. tuudet BORIS WINTERHALTER. Onko geologi kelvollinen keskustelemaan ilmastonmuutoksesta? Ilmastonmuutoksen monet t totuude tuudet BORIS WINTERHALTER Kioton ilmastosopimuksen päättyminen 2012 on pannut vauhtia aiheen ympärillä käytävään pahasti kuumentuneeseen keskusteluun, josta sivistynyt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

400 300 200 100 0 TUHANSIA VUOSIA TAAKSEPÄIN

400 300 200 100 0 TUHANSIA VUOSIA TAAKSEPÄIN UUSI ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura/ kasvuryhmä 14.10.2015 ILMASTON MUUTOS 1 HALLITUSTEN VÄLINEN ILMASTOPANEELI, IPCC 3 ILMASTON VAIHTELU MENNEISYYDESSÄ 4 KATTAVAT LÄMPÖTILAMITTAUKSET,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Eleven of the last twelve years IPCC: Yksitoista viimeisestä kahdestatoista vuodesta (1995-2006)

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

LUENTO Kyösti Ryynänen REAALITODELLISUUS ILMASTOMALLIT HILA HILA PARAMETRISOINTI

LUENTO Kyösti Ryynänen REAALITODELLISUUS ILMASTOMALLIT HILA HILA PARAMETRISOINTI LUENTO 6.3.2013 Kyösti Ryynänen 1. MALLIT JA TODELLISUUS 2. TIETEIDEN KEHITTYMINEN 3. ILMASTOMALLIEN KEHITTYMINEN 4. LASKENTATEHON KEHITTYMINEN 5. HAVAINTOJEN KEHITTYMINEN 6. ILMASTOMALLIEN RAJOITUKSET

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA Niklas Tapper Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio GE7 GLOBE 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukioikäisten nuorten

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki erkki.joki-tokola@mtt.fi OTSIKON TAUSTALLA MAAILMAN VÄKILUVUN KASVU FOSSIILLISEN ENERGIAN

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset

Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset - asian ytimen kiteytys, jota et virallisista tiedotusvälineistä löydä 15.9.2016 Alla olevat graafiset kuvat kiteyttävät mielestäni hyvin

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot