Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?
|
|
- Pasi Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastofoorumi Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter Taustakuva Arthur Rorsch
2 Ilmaston vaihtelu on totta! P Todisteita ilmaston vaihtelusta löytyy yhtälailla geologian, antropologian, arkeologian kuin historiankin aikakirjoista. (mm. J. P. Lunkan Maapallon ilmasto ), joten pienen jääkauden jälkeinen lämpeneminen tuskin on ennen kuulumaton ja siis väitän, että: P Vaikka aurinko on kiistatta ilmastomme pääsäätelijä, myös geologisesti aktiivisen maapallon sisäisillä tapahtumilla on oma merkityksensä (mannerliikunnat, merivirrat, jne.). Panaman kannaksen sulkeutuminen poisti Atlantin ja Tyynenmeren yhteyden ja näin muutti merten virtauksia ja toi ehkä jääkaudet. P Aurinkokuntamme muilla taivaankappaleilla (kuu, planeetat), kuten myös ulkoavaruuden tapahtumilla, on omat vaikutuksensa. *
3 Myös ihmisen toimet vaikuttavat ilmastoon P On totta, että ihminen on muuttanut merkittävästi ympäristöään niin maalla kuin merellä. Ympäristön likaamista pidetään suurena uhkana, joka on valistuksella torjuttavissa. Myös maankäyttöön liittyvät toimenpiteet (vesistömuutokset, metsien raivaukset, asfaltti- ja betoniviidakoiden laajeneminen, jne.) aiheuttavat todellisia ja usein lähes peruuttamattomia, paikallisia muutoksia. P Ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on uusimman tiedon valossa nähtävästi huomattavasti vähäisempää kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät. P Mielestäni muutosta ei torjuta epätoivoisilla päästörajoituksilla, eikä hiilidioksidi ole se väitetty mörkö. *
4 Maapallon lämpötila on jatkuvassa muutoksessa. Lämpötilan vaihtelu Grönlannin jäälakeudella viimeisten vuoden aikana Reilut vuotta sitten jääkausi päättyi ja lämpötila kohosi hyvin nopeasti lähes parikymmentä astetta Sitten tuli surullisen kuuluisa lätkämailakäyrä, jossa puulustoista arvioidut lämpötilat pantiin surutta samalle viivalle säähavaintoasemien mittausten kanssa. Tarkoituksena oli osoittaa, että nykyihminen on toimillaan aiheuttamassa katastrofaalista ilmastonmuutosta. *
5 Mitä lämpötiloista tiedetään Lätkämailakäyrään liittyvän kritiikin jälkeen monet tutkijat laativat omia pääosin puulusto-, koralli-ym. mittauksiin perustuvia lämpötila-rekonstruktioita. Kuvasta havaitaan, että ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla hajonta on melkoinen eikä tutkijoiden yksimielisyys oikein vakuuta??? Craig Loehlen (2007) realistisempi käyrä maapallon keskilämpötilan vaihtelusta ajanlaskumme alusta nykypäivään. Keskiajan lämpökaudella mm. viikingit asuttivat Grönlantia. Seuraavien vuosisatojen aikana ilmasto kylmeni ja muuttui hyvin epävakaaksi kunnes uusi lämpeneminen alkoi luvulla jatkuen meidän päiviimme saakka. *
6 LÄMPENEMINEN? IPCC:n hovihankija, Britannian Met Office, ylläpitää maapallonkattavaa tilastoa keskilämpötilasta aina v:sta 1850 tähän päivään. Musta viiva kuvaa parasta arviota ja harmaa-alue mittausten keskiarvojen hajontaa. Koko maapallon kattava satelliiteilla mitattu alailmakehän keskilämpötila. Vuodenvaihteen Tyynenmeren uusi hieman vuoden 1998 heikompi el Niño jätti jälkeensä kohonneen lämpötilan. Lämpötilan nopeat vaihtelut johtuvat pääosin pilvisyyden muutoksista (Spencer 2010) *
7 Energiatase poistuu avaruuteen infrapunasäteilynä Se säteily mikä tulee auringosta Maapallon energiatase määräytyy tulevan ja poistuvan säteilymäärän perusteella.
8 Vallitseeko maapallolla säteilytasapaino? Yhtenäinen viiva kuvaa maapallolle auringosta lankeavan energian jakautumaa eri leveyspiireillä ja vastaavasti katkoviiva maapallolta avaruuteen säteilemällä poistuvaa säteilyenergiaa. Päiväntasaajan kummallakin puolella maapallo saa auringosta ylen määrin energiaa (harmaa alue) ja vastaavasti navoille aurinkoenergiaa lankeaa sangen vähän.. 30 asteen leveyspiirin pohjois- ja eteläpuolella (vihreä alue) maapallo näin ollen säteilee enemmän energiaa ulos kuin mitä sinne lankeaa. Lopputuloksena maapallo hakee energiatasapainoa sitä koskaan täysin saavuttamatta. *
9 Maapallon energiabudjetti IPCC:n johtavien tutkijoiden (Trenberth et al., 2008) näkemys maahan lankeavan aurinkoenergian kohtalosta ja miten ylimääräinen energia poistuu avaruuteen. Osa auringonvalosta heijastuu ilmakehästä, pilvistä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Osa taasen lämmittää maata ja meriä. Niistä lämpö siirtyy johtumalla, vettä haihduttamalla ja säteilemällä ympäröivään ilmakehään, mistä se lopulta karkaa säteilynä takaisin avaruuteen. Lähde: Trenberth, K., Fasullo, J., Kiehl, J. (2009). Earth s global energy budget. Bulletin of the American Meteorological Society. IPCC olettaa virheellisesti, että maapallon energiavuot olisivat luonnostaan säteilytasapainossa, eli tuleva ja poistuva lämpömäärät ovat yhtäsuuret. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat tätä tasapainoa järkyttäneet, mikä näkyy kohoavana lämpötilana. Näin ollen IPCC:n mukaan ei tarvita kasvavien päästöjen ohella mitään muita tekijöitä selittämään viimeisen vuosisadan havaittua lämpenemistä. *
10 Maapallon lämpötilan säätely P Kaikki lähtee auringon säteilystä. Maapallon pinnalla vallitseva lämpö on edellytys elämälle. (Maan uumenista kulkeutuva geoterminen energia on aurinkoon nähden häviävän pientä - alle 0,1 W/m2 kun auringosta lankeaa keskimäärin yli 300 W/m2). P Kasvihuonekaasut hidastavat lämmön karkaamista takaisin avaruuteen. Näistä kaasuista vesi ja hiilidioksidi ovat lisäksi tuntemamme elämän välttämättömiä rakennuspalikoita P Tuulten ja merivirtojen ohella ilmakehän sameus, hiukkasten ja pilvien muodossa, vaikuttaa lämmön jakautumiseen maapallon eri osien välillä. P Yhdessä eri tekijät asettavat maapallon ilmastolle eri aikakausina vallinneet vaihtelurajat. *
11 Luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat säteilypakotteet IPCC AR4-SYR, Figure 2.4. Maapallon keskimääräiset säteilypakotteet v (parhaat arviot sekä 5-95% epävarmuusrajat) verrattuna vuoden 1750 tilanteeseen CO2, CH4, N2O ja muiden tärkeiden tekijöiden osalta. Punaisella ilmastoa lämmittävät pakotteet ja sinisellä jäähdyttävät pakotteet. Viimeisessä sarakkeessa (LOSU) tiedon taso: korkea, keskinkertainen ja matala. Ihmisperäiseksi säteilypakotteeksi on arvioitu 1,6 W/m2 (0,6-2,4). *
12 Ilmakehän hiilidioksidi - lähteet ja nielut 1: merten kaasunvaihto, 2: yhteyttäminen, 3: aineenvaihdunta, 4: meren-pohjan geologiset kaasupäästöt; 5: kalkkikivien rapautuminen, 6: hiilen hapettuminen, 7: vulkaaniset ja tektooniset kaasupäästöt, 8: sadeveteen imeytyminen, 9: maaperän päästöt. Ihmiskunnan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt (musta viiva) verrattuna ilmakehässä mitattuun vuosittaiseen lisäykseen (vihreä viiva). Havaitaan, että ilmakehässä lisäys on noin puolet siitä mitä fossiilisesta polttoaineesta taivaalle tuprutetaan. On huomattava, että vuotuiset kokonaispäästöt ovat murto-osa (karkeasti 1:20) luonnollisesta lähteiden ja nielujen välisestä CO2-vaihdosta. *
13 Hiilen kierto maapallolla Ihmiskunnan hiilipäästöt ovat kasvaneet vuosittain. Hiilen isotoopin 13-C uskotaan kuvastavan fossiilisesta polttoaineesta lähtöisin olevan hiilen määrää ilmakehässä. - Ilmakehässä 760 GtC ja viimeaikainen lisäys n. 3 GtC/v - Kasveissa ja maaperässä 2000 GtC - Merissä 800 GtC (pintaosissa) ja GtC (syvyyksissä) - Fossiilisissa polttoaineissa 5000 GtC *
14 Ilmastonmuutosta selvitetään tietokonemalleilla P Kun IPCC 1988 perustettiin sen tehtäväksi tuli selvittää miten ihminen toiminnallaan vaikuttaa maapallon ilmastoon. P Jotta ilmastoa säätelevät lukemattomat erilaiset tapahtumat ja tekijät voitaisiin edes jollakin tasolla hallita, on jouduttu turvautumaan tietokonemallinnukseen. Fysikaalisten laskentatehtävien monimutkaisuudesta johtuen kaikkein tehokkaimmatkin supertietokoneet edellyttävät, että monet prosessit parametrisoidaan, eli laskemisen asemesta arvot arvioidaan. Ihmisperäisen vaikutuksen osoittamiseksi mallit ajetaan kahdella tavalla. Toisessa ajot suoritetaan tunnettuilla luonnollisilla pakotteilla sekä myös ihmisen toiminnasta johtuvilla pakotteilla (aiempi kuva), ja toisessa ajossa huomioidaan vain luonnolliset pakotteet kuten auringon säteilytehon vaihtelut ja tulivuoritoiminta.
15 Globaalit T-muutokset Kuva SPM.4. Havaittujen ja ilmastomalleilla simuloitujen pintalämpötilan muutosten vertailua kuudessa maanosassa, koko maapallolla keskimäärin sekä erikseen manner- ja merialueilla.
16 Jatkoa edellisestä kuvasta: Havaituista vuosien lämpötiloista lasketut kymmenvuotiskeskiarvot on kuvissa esitetty mustilla käyrillä, käyttäen nollatasona kauden keskiarvoa. Siniset vyöhykkeet kertovat lämpötilan vaihtelun 90 % (5 95 %) todennäköisyysvälin sellaisissa mallikokeissa (19 ajoa viidellä ilmastomallilla), joissa pakotteena on käytetty ainoastaan luonnollisia tekijöitä, so. tulivuoritoimintaa ja auringon säteilyn muutoksia. Punaisin vyöhykkein on merkitty vastaavat 90 % todennäköisyysvälit sellaisten mallikokeiden (58 ajoa, 14 mallia) perusteella, joissa pakotteena on käytetty sekä luonnollisia että ihmistoiminnasta aiheutuvia tekijöitä. Lähde: IPCC-4AR-SYNT
17 HIILIDIOKSIDI ON KASVIHUONEKAASU, MUTTA ONKO SILLÄ TODELLA VÄITETTY VAIKUTUS MAAPALLON ILMASTOON? P Malleihinsa vedoten IPCC esittää, että ihmisen osuus maapallon ilmaston lämpenemisessä on lähes kiistaton ja syyllisiksi esitetään kasvihuonekaasupäästöt ja niistä nimenomaan hiilidioksidi. P Viimeisessä raportissaan (2007) IPCC kuitenkin myöntää, että CO2:n lisääntyminen ilmakehässä ei yksin pysty aiheuttamaan havaittua lämpenemistä. P Selitys: hienoisenkin lämpenemisen seurauksena ilman vesihöyrypitoisuus kasvaa, joka nostaa lämpötilaa edelleen. Tämä positiiviseksi säteilypalautteeksi nimetty prosessi saattaa pelottelijoiden mukaan johtaa lämpötasapainon katastrofaaliseen järkkymiseen (tipping point). P Entä jos hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan on liioiteltu ja vesihöyryllä onkin negatiivinen säteilypakote?
18 Faktaa kasvihuonekaasuista Ylh. vas. maapallolle auringosta tuleva säteily (UV, näkyvä valo ja IR) ja oik. avaruuteen poistuva lämpösäteily. Sinisellä 5 eri khk:n lämpösäteilyn (infrapuna) absorptiospektrit (vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja happi/otsooni). Ilmakehän kokonaisabsorptio eriteltynä eri kasvihuonekaasuille (H2O, CO2, CH4, N2O ja O2 ja O3) Ilmakehässä oleva ikkuna, mistä kirkkaalla säällä lämpöä aallonpituudella (8-13 mikronia) karkaa suoraan avaruuteen. Oranssilla CO2 absorptiospektrin leveneminen pitoisuuden kaksinkertaistuessa.
19 Tiedämmekö mitkä tekijät säätelevät ilmastoamme? P IPCC väittää, että havaittu lämpeneminen on erittäin suurella todennäköisyydellä ihmisen khk-päästöjen aiheuttama, vaikka monet kysymykset odottavat edelleen vastausta: P Miten auringon magneettisen ja sähköisen aktiivisuuden vaihtelut näkyvät maapallon ilmastossa? P Miten suuresti aurinkokuntamme matka galaksimme kierteissumuissa vaikuttaa ilmastoomme (Nir Shavivin teoria)? P Missä määrin aurinkokuntamme suurilla (esim Jupiter) ja pienillä (kuu) lähinaapureilla on vaikutusta maapallomme dynaamisiin prosesseihin? P Mikä säätelee säähän ja ilmastoon vaikuttavia ilmiöitä kuten el Niñoa, Tyynenmeren oskillaatiota (PDO), Pohjois-Atlantin oskillaatiota (NAO), jne.? P Onko kosmisella säteilyllä vaikutusta pilvimuodostukseen kuten Henrik Svensmark ehdottaa? *
20 Ilmastomallit olettavat, että maapallolla vallitsee energiatasapaino. Maapallolla energiavuot jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti. Tuulet ja merivirrat siirtelevät jatkuvasti auringosta vastaanotettua energia hyvin monimutkaisella tavalla Vallitseeko missään tasapaino?
21 Vesiplaneetta Maa Vai olisiko niin, että maapallon kasvihuoneilmiö toimiikin veden voimalla hyödyntäen sen eri olomuotoja ja muodonmuutoksissa sitoutuvaa ja vapautuvaa energiaa?
22 ILMASTOMALALIT EIVÄT OSAA KÄSITELLÄ PILVIÄ LUOTETTAVASTI Pilvisyyden luonnolliset vaihtelut jätetään huomioimatta ja näin kasvihuonekaasupäästöille annetaan aivan liian suuri painoarvo pohdittaessa ilmaston muutosherkkyyttä.
23 Vesikierto = Energiakierto Vesihöyry (kaasu) Haihtumienen Jäähtyminen Vesi(neste) 40kJ/mol Jää 6 kj/mol (kiinteäaine) Tiivistyminen Lämpeneminen 40kJ/mol Pilvet (vettä ja jäätä) Vettä ja lunta Sadanta
24 Tyynenmeren suuri ilmastoheilahdus eli PDO Negatiivinen PDO Positiivinen PDO P Vuonna 1977 tapahtui tuntemattomasta syystä suuri muutos Tyynen-meren pohjoisosan ilmastossa (positiivinen PDO), jonka seurauksena Alaskan ilmasto lämpeni kertaheitolla. P Muutamia vuosia myöhemmin napojen kautta kulkevat satelliitit havaitsi-vat Jäämeren jäiden vähenemistä. Tätä on jatkunut aina vuoteen 2007, jolloin PDO siirtyi uuteen negatiiviseen vaiheeseen. P Eräät tahot, IPCC mukaan lukien, ovat sitkeästi väittäneet jäiden vähe-nemisen johtuneen ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä, mutta mikä säätelee Tyynenmeren noin 30-vuotista PDO-syklisyyttä - tuskin hiilidioksidi?
25 Missä ilmastomallit ja todellisuus eroavat P Ilmastomallit olettavat, että maapallon energiatase on tasapainossa P Todellisuudessa luonnossa harvoin vallitsee tasapaino. Menneiden aikojen suuret ilmastoheilahdukset ovat täsät hyvänä esimerkkinä. P Ilmastomalleissa tasapainoa horjuttavat lähinnä ihmisperäiset khkpäästöt. Niiden säteilypakotteeksi on arvioitu korkeintaan 2 W/m2 P Todellisuudessa mallit liioittelevat ilmaston herkkyyttä khk-pakotteille. P Ilmastomalleissa vesihöyryä ei käsitellä pakotteena vaan virheellisesti positiivisena (lämpöä lisäävänä) palautteena. P Uusimman satelliittiaineiston perusteella pelkästään Tyynenmeren alueella pilvisyyden vaihtelut aiheuttavat yli 6 W/m2 negatiivisen palautteen (Roy Spencer, 2010).
26 IPCC:n ilmastotutkijat kuvittelevat tietävänsä Uusimman poliittisen arviointiraportin (AR4, 2007) mukaan The science is settled eli tieto on vankkumaton Mutta eihän se voi olla totta sillä ennustukset eivät vastaa havaintoja
27 Mitä vaihtoehtoja luonto tarjoaa meille? IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta etenkin kasvavien khk-päästöjen takia. Luonto tarjoaa monia vaihtoehtoisia selityksiä P Mikä yhteys on sillä, että auringon magneettinen aktiivisuus oli alhaisimmillaan mm pienen jääkauden aikana. Samainen aktiivisuus on hiipunut 2000-luvulla - kylmeneekö ilmasto? Tätä ajatusta tukevat monet aurinkotutkijat. P Tyynenmeren oskillaation (PDO) noin 30-vuotinen vaihtelu positiivisen ja negatiivisen indeksin välillä näkyy Luoteis-Amerikan ilmastossa. P Ratkaiseva kysymys liittyy vesihöyryyn ja pilvisyyteen. IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vähentää pilvisyyttä. Satelliittitutkimukset osoittavat päinvastaista - nouseva lämpö johtaa alapilvien lisääntymiseen - aurinko varjostuu ja lämpeneminen hidastuu. Positiivisen säteilypalautteen asemesta vesihöyryllä onkin pilvien kautta negatiivinen palaute - pyrkii termostaatin tavoin tasaamaan lämpötilaa meille sopivaksi.
28 TOTUUS EI TUNNU KIINNOSTAVAN PÄÄTTÄJIÄ USKO JA MUTU RATKAISEE ELLEI RAHA OLE SITÄ JO EHTINYT TEHDÄ!
Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?
Ilmastofoorumi 29.05.2010 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/ Taustakuva Arthur Rorsch
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Entä esim. talvet 1924/25 ja
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotMissä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa
Missä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa Ilmasto on ainaisessa muutostilassa. Mikä säätelee maapallon ilmastoa? Kasvihuonekaasut ja säteilypakote. Auringon aktiivisuus ja pilvisyys. Ovatko poliitikot
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011.
Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011. Boris Winterhalter: Lauttasaaren Rotary-klubissa 23.11.2011 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei,
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotMiksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset
Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotIlmastoskeptikon puheenvuoro:
Boris Winterhalter 17.05.2008: Ilmastoskeptikon puheenvuoro: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Väitetään, että ihminen, käyttämällä kiihtyvällä tahdilla fossiilisia polttoaineita, on aiheuttamassa kauaskantoisia muutoksia
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
Lisätiedot40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta
40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 2.2.2012 Esityksen sisältö Ilmastojärjestelmän energiatasapainosta ENSO ja NAO Havaitut ilmaston muutokset
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotGLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009
GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotLataa Maan muoto. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Maan muoto Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Maan muoto Lataa ISBN: 9789525329292 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.71 Mb Maa on parhaiten tunnettu taivaankappale, vaikka emme aina ajattelekaan sitä planeettana planeettojen joukossa.
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotSuomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen
Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma
LisätiedotSISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan
ILMASTONMUUTOS SISÄLTÖ 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan 1. Ilmastojärjestelmä Mikä on ilmasto? Ilmastoa
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT
ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotAURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla
AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa
LisätiedotLapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Kasvihuoneilmiö Luento 30.1.2013 Kyösti Ryynänen 2. Kasvihuonekaasut 3. Kasvihuonekaasujen lähteet 4. Eri kasvihuonekaasujen merkitys 5. Pitoisuuksien muutokset Menneisyydessä Nykyiset trendit Tulevaisuudessa
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotPienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
LisätiedotIlmastonmuutos missä nyt menemme
Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotSahat ilmastonmuutoksessa Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät Satakunnan Puumiehet ry Rauma Sahateollisuus ry Kai Merivuori
Sahat ilmastonmuutoksessa Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät Satakunnan Puumiehet ry Rauma 25.04.2019 Sahateollisuus ry Kai Merivuori Sahateollisuus ry itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö
LisätiedotIlmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa
Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan
LisätiedotWASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotGlobaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto
Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotIlmastonmuutoksen. Kioton ilmastosopimuksen päättyminen. tuudet BORIS WINTERHALTER. Onko geologi kelvollinen keskustelemaan ilmastonmuutoksesta?
Ilmastonmuutoksen monet t totuude tuudet BORIS WINTERHALTER Kioton ilmastosopimuksen päättyminen 2012 on pannut vauhtia aiheen ympärillä käytävään pahasti kuumentuneeseen keskusteluun, josta sivistynyt
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotGLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009
GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Eleven of the last twelve years IPCC: Yksitoista viimeisestä kahdestatoista vuodesta (1995-2006)
Lisätiedot