Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?"

Transkriptio

1 Ilmastofoorumi Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter Taustakuva Arthur Rorsch

2 Ilmaston vaihtelu on totta! P Todisteita ilmaston vaihtelusta löytyy yhtälailla geologian, antropologian, arkeologian kuin historiankin aikakirjoista. (mm. J. P. Lunkan Maapallon ilmasto ), joten pienen jääkauden jälkeinen lämpeneminen tuskin on ennen kuulumaton ja siis väitän, että: P Vaikka aurinko on kiistatta ilmastomme pääsäätelijä, myös geologisesti aktiivisen maapallon sisäisillä tapahtumilla on oma merkityksensä (mannerliikunnat, merivirrat, jne.). Panaman kannaksen sulkeutuminen poisti Atlantin ja Tyynenmeren yhteyden ja näin muutti merten virtauksia ja toi ehkä jääkaudet. P Aurinkokuntamme muilla taivaankappaleilla (kuu, planeetat), kuten myös ulkoavaruuden tapahtumilla, on omat vaikutuksensa. *

3 Myös ihmisen toimet vaikuttavat ilmastoon P On totta, että ihminen on muuttanut merkittävästi ympäristöään niin maalla kuin merellä. Ympäristön likaamista pidetään suurena uhkana, joka on valistuksella torjuttavissa. Myös maankäyttöön liittyvät toimenpiteet (vesistömuutokset, metsien raivaukset, asfaltti- ja betoniviidakoiden laajeneminen, jne.) aiheuttavat todellisia ja usein lähes peruuttamattomia, paikallisia muutoksia. P Ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on uusimman tiedon valossa nähtävästi huomattavasti vähäisempää kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät. P Mielestäni muutosta ei torjuta epätoivoisilla päästörajoituksilla, eikä hiilidioksidi ole se väitetty mörkö. *

4 Maapallon lämpötila on jatkuvassa muutoksessa. Lämpötilan vaihtelu Grönlannin jäälakeudella viimeisten vuoden aikana Reilut vuotta sitten jääkausi päättyi ja lämpötila kohosi hyvin nopeasti lähes parikymmentä astetta Sitten tuli surullisen kuuluisa lätkämailakäyrä, jossa puulustoista arvioidut lämpötilat pantiin surutta samalle viivalle säähavaintoasemien mittausten kanssa. Tarkoituksena oli osoittaa, että nykyihminen on toimillaan aiheuttamassa katastrofaalista ilmastonmuutosta. *

5 Mitä lämpötiloista tiedetään Lätkämailakäyrään liittyvän kritiikin jälkeen monet tutkijat laativat omia pääosin puulusto-, koralli-ym. mittauksiin perustuvia lämpötila-rekonstruktioita. Kuvasta havaitaan, että ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla hajonta on melkoinen eikä tutkijoiden yksimielisyys oikein vakuuta??? Craig Loehlen (2007) realistisempi käyrä maapallon keskilämpötilan vaihtelusta ajanlaskumme alusta nykypäivään. Keskiajan lämpökaudella mm. viikingit asuttivat Grönlantia. Seuraavien vuosisatojen aikana ilmasto kylmeni ja muuttui hyvin epävakaaksi kunnes uusi lämpeneminen alkoi luvulla jatkuen meidän päiviimme saakka. *

6 LÄMPENEMINEN? IPCC:n hovihankija, Britannian Met Office, ylläpitää maapallonkattavaa tilastoa keskilämpötilasta aina v:sta 1850 tähän päivään. Musta viiva kuvaa parasta arviota ja harmaa-alue mittausten keskiarvojen hajontaa. Koko maapallon kattava satelliiteilla mitattu alailmakehän keskilämpötila. Vuodenvaihteen Tyynenmeren uusi hieman vuoden 1998 heikompi el Niño jätti jälkeensä kohonneen lämpötilan. Lämpötilan nopeat vaihtelut johtuvat pääosin pilvisyyden muutoksista (Spencer 2010) *

7 Energiatase poistuu avaruuteen infrapunasäteilynä Se säteily mikä tulee auringosta Maapallon energiatase määräytyy tulevan ja poistuvan säteilymäärän perusteella.

8 Vallitseeko maapallolla säteilytasapaino? Yhtenäinen viiva kuvaa maapallolle auringosta lankeavan energian jakautumaa eri leveyspiireillä ja vastaavasti katkoviiva maapallolta avaruuteen säteilemällä poistuvaa säteilyenergiaa. Päiväntasaajan kummallakin puolella maapallo saa auringosta ylen määrin energiaa (harmaa alue) ja vastaavasti navoille aurinkoenergiaa lankeaa sangen vähän.. 30 asteen leveyspiirin pohjois- ja eteläpuolella (vihreä alue) maapallo näin ollen säteilee enemmän energiaa ulos kuin mitä sinne lankeaa. Lopputuloksena maapallo hakee energiatasapainoa sitä koskaan täysin saavuttamatta. *

9 Maapallon energiabudjetti IPCC:n johtavien tutkijoiden (Trenberth et al., 2008) näkemys maahan lankeavan aurinkoenergian kohtalosta ja miten ylimääräinen energia poistuu avaruuteen. Osa auringonvalosta heijastuu ilmakehästä, pilvistä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Osa taasen lämmittää maata ja meriä. Niistä lämpö siirtyy johtumalla, vettä haihduttamalla ja säteilemällä ympäröivään ilmakehään, mistä se lopulta karkaa säteilynä takaisin avaruuteen. Lähde: Trenberth, K., Fasullo, J., Kiehl, J. (2009). Earth s global energy budget. Bulletin of the American Meteorological Society. IPCC olettaa virheellisesti, että maapallon energiavuot olisivat luonnostaan säteilytasapainossa, eli tuleva ja poistuva lämpömäärät ovat yhtäsuuret. Nyt ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat tätä tasapainoa järkyttäneet, mikä näkyy kohoavana lämpötilana. Näin ollen IPCC:n mukaan ei tarvita kasvavien päästöjen ohella mitään muita tekijöitä selittämään viimeisen vuosisadan havaittua lämpenemistä. *

10 Maapallon lämpötilan säätely P Kaikki lähtee auringon säteilystä. Maapallon pinnalla vallitseva lämpö on edellytys elämälle. (Maan uumenista kulkeutuva geoterminen energia on aurinkoon nähden häviävän pientä - alle 0,1 W/m2 kun auringosta lankeaa keskimäärin yli 300 W/m2). P Kasvihuonekaasut hidastavat lämmön karkaamista takaisin avaruuteen. Näistä kaasuista vesi ja hiilidioksidi ovat lisäksi tuntemamme elämän välttämättömiä rakennuspalikoita P Tuulten ja merivirtojen ohella ilmakehän sameus, hiukkasten ja pilvien muodossa, vaikuttaa lämmön jakautumiseen maapallon eri osien välillä. P Yhdessä eri tekijät asettavat maapallon ilmastolle eri aikakausina vallinneet vaihtelurajat. *

11 Luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat säteilypakotteet IPCC AR4-SYR, Figure 2.4. Maapallon keskimääräiset säteilypakotteet v (parhaat arviot sekä 5-95% epävarmuusrajat) verrattuna vuoden 1750 tilanteeseen CO2, CH4, N2O ja muiden tärkeiden tekijöiden osalta. Punaisella ilmastoa lämmittävät pakotteet ja sinisellä jäähdyttävät pakotteet. Viimeisessä sarakkeessa (LOSU) tiedon taso: korkea, keskinkertainen ja matala. Ihmisperäiseksi säteilypakotteeksi on arvioitu 1,6 W/m2 (0,6-2,4). *

12 Ilmakehän hiilidioksidi - lähteet ja nielut 1: merten kaasunvaihto, 2: yhteyttäminen, 3: aineenvaihdunta, 4: meren-pohjan geologiset kaasupäästöt; 5: kalkkikivien rapautuminen, 6: hiilen hapettuminen, 7: vulkaaniset ja tektooniset kaasupäästöt, 8: sadeveteen imeytyminen, 9: maaperän päästöt. Ihmiskunnan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt (musta viiva) verrattuna ilmakehässä mitattuun vuosittaiseen lisäykseen (vihreä viiva). Havaitaan, että ilmakehässä lisäys on noin puolet siitä mitä fossiilisesta polttoaineesta taivaalle tuprutetaan. On huomattava, että vuotuiset kokonaispäästöt ovat murto-osa (karkeasti 1:20) luonnollisesta lähteiden ja nielujen välisestä CO2-vaihdosta. *

13 Hiilen kierto maapallolla Ihmiskunnan hiilipäästöt ovat kasvaneet vuosittain. Hiilen isotoopin 13-C uskotaan kuvastavan fossiilisesta polttoaineesta lähtöisin olevan hiilen määrää ilmakehässä. - Ilmakehässä 760 GtC ja viimeaikainen lisäys n. 3 GtC/v - Kasveissa ja maaperässä 2000 GtC - Merissä 800 GtC (pintaosissa) ja GtC (syvyyksissä) - Fossiilisissa polttoaineissa 5000 GtC *

14 Ilmastonmuutosta selvitetään tietokonemalleilla P Kun IPCC 1988 perustettiin sen tehtäväksi tuli selvittää miten ihminen toiminnallaan vaikuttaa maapallon ilmastoon. P Jotta ilmastoa säätelevät lukemattomat erilaiset tapahtumat ja tekijät voitaisiin edes jollakin tasolla hallita, on jouduttu turvautumaan tietokonemallinnukseen. Fysikaalisten laskentatehtävien monimutkaisuudesta johtuen kaikkein tehokkaimmatkin supertietokoneet edellyttävät, että monet prosessit parametrisoidaan, eli laskemisen asemesta arvot arvioidaan. Ihmisperäisen vaikutuksen osoittamiseksi mallit ajetaan kahdella tavalla. Toisessa ajot suoritetaan tunnettuilla luonnollisilla pakotteilla sekä myös ihmisen toiminnasta johtuvilla pakotteilla (aiempi kuva), ja toisessa ajossa huomioidaan vain luonnolliset pakotteet kuten auringon säteilytehon vaihtelut ja tulivuoritoiminta.

15 Globaalit T-muutokset Kuva SPM.4. Havaittujen ja ilmastomalleilla simuloitujen pintalämpötilan muutosten vertailua kuudessa maanosassa, koko maapallolla keskimäärin sekä erikseen manner- ja merialueilla.

16 Jatkoa edellisestä kuvasta: Havaituista vuosien lämpötiloista lasketut kymmenvuotiskeskiarvot on kuvissa esitetty mustilla käyrillä, käyttäen nollatasona kauden keskiarvoa. Siniset vyöhykkeet kertovat lämpötilan vaihtelun 90 % (5 95 %) todennäköisyysvälin sellaisissa mallikokeissa (19 ajoa viidellä ilmastomallilla), joissa pakotteena on käytetty ainoastaan luonnollisia tekijöitä, so. tulivuoritoimintaa ja auringon säteilyn muutoksia. Punaisin vyöhykkein on merkitty vastaavat 90 % todennäköisyysvälit sellaisten mallikokeiden (58 ajoa, 14 mallia) perusteella, joissa pakotteena on käytetty sekä luonnollisia että ihmistoiminnasta aiheutuvia tekijöitä. Lähde: IPCC-4AR-SYNT

17 HIILIDIOKSIDI ON KASVIHUONEKAASU, MUTTA ONKO SILLÄ TODELLA VÄITETTY VAIKUTUS MAAPALLON ILMASTOON? P Malleihinsa vedoten IPCC esittää, että ihmisen osuus maapallon ilmaston lämpenemisessä on lähes kiistaton ja syyllisiksi esitetään kasvihuonekaasupäästöt ja niistä nimenomaan hiilidioksidi. P Viimeisessä raportissaan (2007) IPCC kuitenkin myöntää, että CO2:n lisääntyminen ilmakehässä ei yksin pysty aiheuttamaan havaittua lämpenemistä. P Selitys: hienoisenkin lämpenemisen seurauksena ilman vesihöyrypitoisuus kasvaa, joka nostaa lämpötilaa edelleen. Tämä positiiviseksi säteilypalautteeksi nimetty prosessi saattaa pelottelijoiden mukaan johtaa lämpötasapainon katastrofaaliseen järkkymiseen (tipping point). P Entä jos hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan on liioiteltu ja vesihöyryllä onkin negatiivinen säteilypakote?

18 Faktaa kasvihuonekaasuista Ylh. vas. maapallolle auringosta tuleva säteily (UV, näkyvä valo ja IR) ja oik. avaruuteen poistuva lämpösäteily. Sinisellä 5 eri khk:n lämpösäteilyn (infrapuna) absorptiospektrit (vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja happi/otsooni). Ilmakehän kokonaisabsorptio eriteltynä eri kasvihuonekaasuille (H2O, CO2, CH4, N2O ja O2 ja O3) Ilmakehässä oleva ikkuna, mistä kirkkaalla säällä lämpöä aallonpituudella (8-13 mikronia) karkaa suoraan avaruuteen. Oranssilla CO2 absorptiospektrin leveneminen pitoisuuden kaksinkertaistuessa.

19 Tiedämmekö mitkä tekijät säätelevät ilmastoamme? P IPCC väittää, että havaittu lämpeneminen on erittäin suurella todennäköisyydellä ihmisen khk-päästöjen aiheuttama, vaikka monet kysymykset odottavat edelleen vastausta: P Miten auringon magneettisen ja sähköisen aktiivisuuden vaihtelut näkyvät maapallon ilmastossa? P Miten suuresti aurinkokuntamme matka galaksimme kierteissumuissa vaikuttaa ilmastoomme (Nir Shavivin teoria)? P Missä määrin aurinkokuntamme suurilla (esim Jupiter) ja pienillä (kuu) lähinaapureilla on vaikutusta maapallomme dynaamisiin prosesseihin? P Mikä säätelee säähän ja ilmastoon vaikuttavia ilmiöitä kuten el Niñoa, Tyynenmeren oskillaatiota (PDO), Pohjois-Atlantin oskillaatiota (NAO), jne.? P Onko kosmisella säteilyllä vaikutusta pilvimuodostukseen kuten Henrik Svensmark ehdottaa? *

20 Ilmastomallit olettavat, että maapallolla vallitsee energiatasapaino. Maapallolla energiavuot jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti. Tuulet ja merivirrat siirtelevät jatkuvasti auringosta vastaanotettua energia hyvin monimutkaisella tavalla Vallitseeko missään tasapaino?

21 Vesiplaneetta Maa Vai olisiko niin, että maapallon kasvihuoneilmiö toimiikin veden voimalla hyödyntäen sen eri olomuotoja ja muodonmuutoksissa sitoutuvaa ja vapautuvaa energiaa?

22 ILMASTOMALALIT EIVÄT OSAA KÄSITELLÄ PILVIÄ LUOTETTAVASTI Pilvisyyden luonnolliset vaihtelut jätetään huomioimatta ja näin kasvihuonekaasupäästöille annetaan aivan liian suuri painoarvo pohdittaessa ilmaston muutosherkkyyttä.

23 Vesikierto = Energiakierto Vesihöyry (kaasu) Haihtumienen Jäähtyminen Vesi(neste) 40kJ/mol Jää 6 kj/mol (kiinteäaine) Tiivistyminen Lämpeneminen 40kJ/mol Pilvet (vettä ja jäätä) Vettä ja lunta Sadanta

24 Tyynenmeren suuri ilmastoheilahdus eli PDO Negatiivinen PDO Positiivinen PDO P Vuonna 1977 tapahtui tuntemattomasta syystä suuri muutos Tyynen-meren pohjoisosan ilmastossa (positiivinen PDO), jonka seurauksena Alaskan ilmasto lämpeni kertaheitolla. P Muutamia vuosia myöhemmin napojen kautta kulkevat satelliitit havaitsi-vat Jäämeren jäiden vähenemistä. Tätä on jatkunut aina vuoteen 2007, jolloin PDO siirtyi uuteen negatiiviseen vaiheeseen. P Eräät tahot, IPCC mukaan lukien, ovat sitkeästi väittäneet jäiden vähe-nemisen johtuneen ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä, mutta mikä säätelee Tyynenmeren noin 30-vuotista PDO-syklisyyttä - tuskin hiilidioksidi?

25 Missä ilmastomallit ja todellisuus eroavat P Ilmastomallit olettavat, että maapallon energiatase on tasapainossa P Todellisuudessa luonnossa harvoin vallitsee tasapaino. Menneiden aikojen suuret ilmastoheilahdukset ovat täsät hyvänä esimerkkinä. P Ilmastomalleissa tasapainoa horjuttavat lähinnä ihmisperäiset khkpäästöt. Niiden säteilypakotteeksi on arvioitu korkeintaan 2 W/m2 P Todellisuudessa mallit liioittelevat ilmaston herkkyyttä khk-pakotteille. P Ilmastomalleissa vesihöyryä ei käsitellä pakotteena vaan virheellisesti positiivisena (lämpöä lisäävänä) palautteena. P Uusimman satelliittiaineiston perusteella pelkästään Tyynenmeren alueella pilvisyyden vaihtelut aiheuttavat yli 6 W/m2 negatiivisen palautteen (Roy Spencer, 2010).

26 IPCC:n ilmastotutkijat kuvittelevat tietävänsä Uusimman poliittisen arviointiraportin (AR4, 2007) mukaan The science is settled eli tieto on vankkumaton Mutta eihän se voi olla totta sillä ennustukset eivät vastaa havaintoja

27 Mitä vaihtoehtoja luonto tarjoaa meille? IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta etenkin kasvavien khk-päästöjen takia. Luonto tarjoaa monia vaihtoehtoisia selityksiä P Mikä yhteys on sillä, että auringon magneettinen aktiivisuus oli alhaisimmillaan mm pienen jääkauden aikana. Samainen aktiivisuus on hiipunut 2000-luvulla - kylmeneekö ilmasto? Tätä ajatusta tukevat monet aurinkotutkijat. P Tyynenmeren oskillaation (PDO) noin 30-vuotinen vaihtelu positiivisen ja negatiivisen indeksin välillä näkyy Luoteis-Amerikan ilmastossa. P Ratkaiseva kysymys liittyy vesihöyryyn ja pilvisyyteen. IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vähentää pilvisyyttä. Satelliittitutkimukset osoittavat päinvastaista - nouseva lämpö johtaa alapilvien lisääntymiseen - aurinko varjostuu ja lämpeneminen hidastuu. Positiivisen säteilypalautteen asemesta vesihöyryllä onkin pilvien kautta negatiivinen palaute - pyrkii termostaatin tavoin tasaamaan lämpötilaa meille sopivaksi.

28 TOTUUS EI TUNNU KIINNOSTAVAN PÄÄTTÄJIÄ USKO JA MUTU RATKAISEE ELLEI RAHA OLE SITÄ JO EHTINYT TEHDÄ!

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Ilmastofoorumi 29.05.2010 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/ Taustakuva Arthur Rorsch

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011. Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011. Boris Winterhalter: Lauttasaaren Rotary-klubissa 23.11.2011 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei,

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastoskeptikon puheenvuoro:

Ilmastoskeptikon puheenvuoro: Boris Winterhalter 17.05.2008: Ilmastoskeptikon puheenvuoro: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Väitetään, että ihminen, käyttämällä kiihtyvällä tahdilla fossiilisia polttoaineita, on aiheuttamassa kauaskantoisia muutoksia

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen. Kioton ilmastosopimuksen päättyminen. tuudet BORIS WINTERHALTER. Onko geologi kelvollinen keskustelemaan ilmastonmuutoksesta?

Ilmastonmuutoksen. Kioton ilmastosopimuksen päättyminen. tuudet BORIS WINTERHALTER. Onko geologi kelvollinen keskustelemaan ilmastonmuutoksesta? Ilmastonmuutoksen monet t totuude tuudet BORIS WINTERHALTER Kioton ilmastosopimuksen päättyminen 2012 on pannut vauhtia aiheen ympärillä käytävään pahasti kuumentuneeseen keskusteluun, josta sivistynyt

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä

Lisätiedot

400 300 200 100 0 TUHANSIA VUOSIA TAAKSEPÄIN

400 300 200 100 0 TUHANSIA VUOSIA TAAKSEPÄIN UUSI ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura/ kasvuryhmä 14.10.2015 ILMASTON MUUTOS 1 HALLITUSTEN VÄLINEN ILMASTOPANEELI, IPCC 3 ILMASTON VAIHTELU MENNEISYYDESSÄ 4 KATTAVAT LÄMPÖTILAMITTAUKSET,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Eleven of the last twelve years IPCC: Yksitoista viimeisestä kahdestatoista vuodesta (1995-2006)

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA Niklas Tapper Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio GE7 GLOBE 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukioikäisten nuorten

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

AURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON LÄMPÖTILA

AURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON LÄMPÖTILA 1 AURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON LÄMPÖTILA Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos - Viestintä & Havaintopalvelut Toimittajien ilmastonmuutoskoulutuspäivät Ilmatieteen laitoksessa 2.-3.3.2010 (Päivitetty

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. uudelleenharkittuna II. Yhteenveto päättäjille. Fysikaalinen tiede CENTER FOR THE STUDY OF CARBON DIOXIDE AND GLOBAL CHANGE

Ilmastonmuutos. uudelleenharkittuna II. Yhteenveto päättäjille. Fysikaalinen tiede CENTER FOR THE STUDY OF CARBON DIOXIDE AND GLOBAL CHANGE Ilmastonmuutos uudelleenharkittuna II Fysikaalinen tiede Yhteenveto päättäjille CENTER FOR THE STUDY OF CARBON DIOXIDE AND GLOBAL CHANGE SCIENCE AND ENVIRONMENTAL POLICY PROJECT NIPCC:stä ja sen aikaisemmista

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

TIEDONKERUU VIITASAAREN UUSIUTUVAN ENERGIAN HANKKEEN PILOTTIKOHTEESSA

TIEDONKERUU VIITASAAREN UUSIUTUVAN ENERGIAN HANKKEEN PILOTTIKOHTEESSA TIEDONKERUU VIITASAAREN UUSIUTUVAN ENERGIAN HANKKEEN PILOTTIKOHTEESSA Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Uusiutuvan energian koulutusohjelma pro gradu -tutkielma Jukka Väkeväinen 3.3.2005

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista.

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. alkuperäiskansa Kansa, joka ennen maan valloitusta tai asuttamista on asunut alueella, ja joka on säilyttänyt omat sosiaaliset, taloudelliset

Lisätiedot

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot