Ideoita Helsingin yliopistomuseon näyttelyiksi

Transkriptio

1 Yliopistomuseon näyttelyt Kmu 210 Susanna Hakkarainen Marina Bergström Ideoita Helsingin yliopistomuseon näyttelyiksi Helsingin yliopistomuseo huolehtii yliopiston museaalisesti arvokkaan omaisuuden säilymisestä ja kunnostamisesta. Museon tehtäviin kuuluvat yleisölle suunnattu näyttely, neuvonta ja opastustoiminta sekä kuva arkistopalvelut. Museo pitää keskitetysti kortistoa eri puolilla yliopiston kiinteistöjä olevasta arvokkaasta esineistöstä sekä muotokuva ja taidekokoelmasta. RAKENNUKSEN HISTORIA JA NYKYISET NÄYTTELYTILAT Arppeanum valmistui vuonna 1869 kemian laboratorio ja museorakennukseksi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt, ja se sai vaikutteita venetsialaisesta ja hampurilaisesta arkkitehtuurista. Arppeanum on Suomen vanhin (osaksi) museokäyttöön suunniteltu rakennus, jossa museotoiminta on jatkunut keskeytyksettä. Helsingin yliopistomuseo avattiin kiinteistön peruskorjauksen jälkeen lokakuussa Museo kerää, tutkii, julkistaa ja asettaa näytteille tieteen, tutkimuksen ja yliopistolaitoksen historiaan liittyvää aineistoa. Arppeanumissa yhdistyvät Yliopiston museo, Lääketieteen historian museo, Hammaslääketieteen museo, Käsityötieteen kokoelmat ja Geologian museo, joka kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisuuteen. Museossa on näyttelytiloja noin 1400 neliömetriä kolmessa kerroksessa. Museokävijöitä opastetaan yleensä aloittamaan ylimmästä kerroksesta. Tämä käsittää yhdeksän eri kokoista huonetta ja keskittyy lähinnä yliopiston historiaan ja opiskelijaelämään. Toiseksi ylin kerros koostuu seitsemästä eri kokoisesta huoneesta. Kolme näistä muodostavat mineraalikabinetin,

2 loput neljä keskittyvät lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen. Museon alimmassa kerroksessa on esillä kemian laboratorio. Tässä kerroksessa sijaitsee myös vaihtuvien näyttelyiden tila, joka koostuu yhdestä, noin 70 neliömetrin kokoisesta huoneesta. YLIOPISTOMUSEON KOKOELMAT Museon kokoelmiin kuuluu esineitä aina Turun Akatemian perustamisesta Esineistö on huonekaluja, opetus ja tutkimus ja havaintovälineitä ja taideteoksia. Akatemian kokoelmat olivat paljolti luonnontiedepainotteisia, suuren osan niistä muodostivat myös raha ja mitalikokoelmat. Kulttuurihistoriallisen kokoelman perusta oli muinaisesineitä. Lisäksi 1800 luvulta kokoelmissa oli myös etnografisia esineitä. Paljon näistä kokoelmista tuhoutui Turun paloissa. Historiallis kansatieteelliset kkoelmat siirtyivät Suomen Kansallismuseolle, kuten myös raha ja mitalikokoelma (, joka on kuitenkin yliopiston omaisuutta) lähtien on kerätty systemaattisesti talteen vanhaa yliopiston historiaan liittyvää taidehistoriallisesti tai muuten arvokasta aineistoa, kuten huonekaluja ja muita sisustusesineitä, tieteellisiä kojeita ja laitteita sekä valokuvia ja painotuotteita. Vuodesta 2003 yliopistomuseon kokoelmiin ovat kuuluneet myös aikaisemmin itsenäisinä museoina toimineiden lääketieteen historian museon, hammaslääketieteen museon, eläinlääketieteen historian museon ja käsityötieteen kokoelmat. Mineraalikabinetti kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon Geologian museoon. Kokoelmissa on myös yliopiston historiaan liittyvää valokuvaa. Arkistoon kuuluu mittava (3000 kpl) määrä rakennuspiirustuksia yliopiston kiinteistöistä. Muotokuvakokoelmaan kuuluu noin 800 teosta, lisäksi muuta taidetta on runsaasti. NÄYTTELYIDEAT Näyttelyideat kumpuavat yliopistosta ja yliopistoelämästä sekä yliopistomuseon kokoelmista. Lisäksi on ajateltu sitä, mitä yliopistomuseon tulisi tallentaa ja kerätä. Ja mikä olisi kävijöille mielenkiintoista tietoa. Osa on aiheita, joita museossa ei käsitellä, osa on mielenkiintoisia

3 laajennuksia perusnäyttelyn osiin. Opiskelu ja opetus ennen, tutkintovaatimukset Mitä ennen opetettiin? Millaisia olivat opintokokonaisuudet? Mitä oppiarvoja saattoi suoritta, ja mitä nuo suoritukset sisälsivät? Missä ammateissa vaadittiin oppiarvoja? Mikä oli opetuskieli? Millä kielellä kirjoitettiin opinnäytteet? Keillä oli opiskeluoikeus? Opetusvälineet, mitä opetusvälineitä käytettiin (sekä havaintomateriaali että piirtoheittimien ja muiden vekottimien tulo yliopistoon) Tutkintovaatimukset muuttuvat silloin tällöin ja opiskelijoiden pitää olla tarkkana, etteivät jo kerätyt opintoviikot häviä. Nyt Bologna prosessi kadottaa loputkin opintoviikot. Mitä 1640 luvulla vaadittiin maisterin tutkintoon? Entä millä sai tohtorin hatun Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta Suomessa? Olenko minä yhtä paljon kandidaatti kuin 70 luvulla opiskellut äitini? Eli ovatko vaatimukset muuttuneet? Miten tiedekunnat eroavat toisistaan? Kenen perusopinnot ovat laajimmat? Opinnäytteet ja niiden aiheet (oudot/erikoiset väikkärit) Toisten tiedekuntien opinnäytteiden aiheet kuulostavat omituisilta ja kumman spesifeiltä. Mitä kaikkea on yliopistolla graduissa saati väikkäreissä tutkittu? Mitkä ovat oudoimmat ja mitkä yleisimmät aiheet? Mitkä tutkimukset ovat saaneet julkisuutta ja miksi? Tiedekunnat, laitokset ja oppiaineet kuinka vanhoista tai uusista puhutaan... Teologinen tiedekunta on vuodelta 1640, humanistinen perustettu vasta Miksi tiedekunnilla on virallinen järjestys ja mistä se tulee? Mitä oppiaineita on perinteisesti mihinkin tiedekuntaan kuulunut, mitkä ovat uusimpia, millä on vuosisataiset perinteet. Mitkä ovat olleet kiertolaisia, siirtyneet tiedekunnasta toiseen? Mitä ei ole enää? kuolleet oppiaineet Naisten asema yliopistossa Naisten pääsy opiskelemaan ja opettamaan Erivapaudet ja vapautus sukupuolesta Miten naisia on kohdeltu miehiin verrattuna

4 Nainen tutkijana ja tutkimuksen kohteena (Naistutkimus ym) Naisten tulo tiedeyhteisön jäseniksi Naisten osuus opiskelijoista/opettajista/opinnäytteistä Kiintiöt Naisistuminen Tulevaisuus? Kielikysymys ja vähemmistöt Millä kielillä opetettiin/opetetaan? Opinnäytteiden kieli? Latina ja kreikka, ruotsi entä venäjä Fennomania ja svekomania Venäläistämispyrkimykset Suomen kieli saavuttaa virallisen aseman Naisten pääsy yliopistoon Niin kutsuttujen alempien yhteiskuntaluokkien pääsy opiskelemaan Erilaisten vähemmistöjen asema? Henkilöhistorioita Merkkihenkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet yliopistoon tai yliopistolla. Esimerkiksi: Kuningatar Kristiina Aleksanteri I Carl Ludvig Engel Zacharias Topelius Johan Wilhelm Snellman Elias Lönnroth Johan Ludvig Runeberg Henrik Gabriel Porthan Matti Klinge Eero Huovinen Myös Kuuluisuuksien yliopisto kuuluisuuksia ja trendihenkilöitä, ei välttämättä akateemisia vaan tämän päivän julkkiksia ja poliitikkoja Opiskelija ja opettajavaihto

5 Suomalaisten opiskelu ulkomailla ja ulkomaalaisten Suomessa ennen ja nykyisin Opiskelija ja opettajavaihto lähelle ja kauas Mikael Agricolat ja Per Kalmit kävivät ulkomailla opiskelemassa. Saksa ja Ranska olivat suosittuja kohdemaita. Nykyisin opiskelijat jälleen käyvät laajentamassa maailmankuvaansa ja tutkintoaan eri yliopistoissa ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Miksi ulkomaille lähdetään? Miten opiskelu on muuttunut? Haetaanko enemmän kielen hallintaa ja uusia kokemuksia, kuin etsitään todellista huippuoppia? Kampukset Keskeinen sijainti kaupungin sydämessä Vertailu muihin yliopistoihin Suomessa ja ulkomailla Yliopiston laajeneminen Havainnollistaminen esimerkiksi pienoismallein ja kartoin Yliopistorakennukset sekä niiden laajennukset (Esim. Päärakennus) Mitä yliopistorakennusten arkkitehtuurilla on haluttu kertoa eri aikoina? (Monumentaalisuus, arvokkuus, modernius...) Varta vasten yliopistorakennuksiksi suunnitellut tilat (Esim. Viikki) ja alunperin muuhun tarkoitukseen tarkoitetut rakennukset (Esim. Topelia) Engelin vaikutus, ja muut arkkitehdit Rakennusten interiöörit Rakennuspiirustukset Opiskelijoiden ja opettajien vaatetus Pukeutumissäännöt kautta aikain: Miten mies ja naisopiskelijoiden tuli pukeutua? Onko myös opettajiston pukeutuminen ollut säädeltyä? Koska naiset saivat alkaa käyttää housuja yliopistolla? Entä meikkiä? Ylioppilaslakit, univormut, opiskelijahaalarit, ainejärjestöpaidat jne. Aihetta käsitellään jonkin verran Arppeanumin perusnäyttelyssä Yliopisto työpaikkana Kanslerin, rehtorin, dekaanin, professorin, dosentin, assistentin, amanuenssin jne. toimenkuvat ja vaatimukset.

6 Mitä näiden nimikkeiden taa kätkeytyy, mitä niiden viranhaltijat tekevät? Tutkimus ja tutkijat Muut (ei akateemiset) työt kuten sihteerit, rakentajat, vahtimestarit, siivoojat, ruokalatyöntekijät jne. Miten yliopiston hallintojärjestelmä rakentuu ja mitä kukin tekee. Myös opetusjärjestelmä kaipaa selvitystä. Kenen puoleen kääntyä, missäkin kysymyksessä. Mitä muuten proffa tekee silloin, kun ei luennoi? Ruoka ja juoma Muutokset opiskelijoiden ruoanhankinnassa ja ruokailutottumuksissa (Ennen: Evästä kotitilalta? Nykyisin: Nuudelikeittoa marketista?) Jääkaapin vaikutus ruoan säilöntään Yliopistoruokailun tulo Kahvilat ja kapakat Elintarviketutkimus yliopistolla Suomen ja Venäjän suhteet ja niiden vaikutus yliopistoon Tilanne eri aikoina, esim. vuoden 1863 uudistukset, sortovuodet. Eri tsaarien ja kenraalikuvernöörien suhtautuminen Suomeen ja yliopistoon. Venäjän kruununperijät Helsingin yliopiston kanslereina. Maailmannäyttelyt Varhaista näyttelytoimintaa Suomalaisten taiteilijoiden osallistuminen Esineiden keruu Mitä esineille tapahtui näyttelyn loputtua? Näyttelyiden pystytys ja purku Yliopisto sodassa ja tuhon keskellä Sotien vaikutus Helsinkiin ja/tai yliopistoon (Esim. Viaporin piiritys, Oolannin sota, Helsingin pommitukset) Turun palon vaiheet ja seuraukset

7 Paloa seurannut yliopiston muutto Helsinkiin Adressit Suuri adressi ja kulttuuriadressi Ylioppilaiden toiminta, kokoukset, nimien keruu Opiskelijapolitiikka Ylioppilaat ovat aina olleet poliittisesti aktiivisia ja uudistusten ajajia Ollaanko vielä radikaaleja ja kiinnostuneita yhteiskunnasta? Ketkä ovat pitäneet opiskelijapolitiikkaa ponnahduslautana? Mitä opiskelijapolitikoinnilla ollaan satu aikaan? Yliopisto lakossa Suurlakko 1905, yleislakko 1956 Ylioppilaiden toiminta, kansalliskaarti (suojeluskunta, punakaarti). Helsingin tapahtumat, vaikutus yliopistoon? Yliopisto juhlii Promootiot Väitöstilaisuudet, karonkat Merkkipäivät (Esim yliopiston perustamisen vuosipäivä) Uusien laitosten perustaminen Uusien rakennusten käyttöönotto Juhlaseminaarit Osakunnat, Ainejärjestöt Avajaisjuhlat ja Jumalanpalvelus Virallisia ja epävirallisia juhlia Akateemiset tapahtumat ja tavat Akateeminen vartti Kansanlääkintä ja välskärilaitos Arppeanumissa on esillä runsaasti virallisen lääketieteen historiaa. Aihetta voisi laajentaa esittelemällä myös vanhempaa (ja samanaikaista) välskärilaitosta ja kansanlääkintää. Varsinaiset hoitomuodot lääkkeet yms.

8 Uskomukset, magia Fossiilit myytit Mineraalikabinetin yhteydessä on esillä myös fossiileja. Aihetta voisi laajentaa näyttelyllä, joka käsittelisi fossiileihin liittyneitä uskomuksia eri aikoina: Myyttiset olennot kuten yksisarviset, merihirviöt, kykloopit jne. Fossiilien käyttö maagisina esineinä ja lääkkeinä Juhlapuvut Arppeanumissa on esillä myös käsityötieteen kokoelmia. Tähän liittyen näyttely voisi käsitellä erilaisia juhlapukuja: Miten miesten ja naisten juhlapuvut ovat kehittyneet eri aikoina ja eri paikkakunnilla? Eri yhteiskuntaluokkien juhlapukeutuminen Rippipuvut, hääpuvut, hautajaisasut, univormut jne. Miten pukeutuivat/pukeutuvat morsian ja sulhanen? Entä häävieraat? Värit, pituus, hame vai leninki? Uusi vai käytetty puku? Itsetehty vai ostopuku? Muoti ja vaikutteet Miten pukeutuminen on kuvastanut sosiaalista asemaa yms. (yhteiskuntaluokka, ammatti, naimaton/naimisissa, nainen/mies) Osakunnat, tiedekuntayhdistykset, ainejärjestöt, harrastustoiminta Miten opiskelijat järjestäytyvät? Mistä löytyy oma yhteisö kaukana kotoa? Mikä yhdistää opiskelijoita? Missä tavataan samanhenkisiä ihmisiä? Mitä yliopistolla harrastetaan? opintopiirit Opiskelijaelämä Goom risteily Avajaiskarnevaalit Bilekulttuuri eilen ja tänään

9 Miksi yliopisto omistaa taidetta Taidekokoelmien esittely (myös muötokuvat) Miten taidetta on tullut yliopistolle? Miksi sitä on ostettu ja kerätty? Mihin sitä on käytetty? Mitä kokoelmiin kuuluu? Missä kokoelmat ovat? Yliopistot Suomessa (ja maailmalla) ja niiden keskinäinen suhde profiloituminen Yhteislaitokset