J ä s e n l e h t i 4 / 2007

Transkriptio

1 J ä s e n l e h t i 4 / 2007

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: (09) Sähköposti: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Julia Burman, varmimmin ke ja to Toimistossa ei ole päivystystä SEURAN HALLITUS 2007 Prof. Kimmo Katajala, puheenjohtaja Prof. Pauli Kettunen Prof. Christian Krötzl Dos. Esko M. Laine Prof. Henrik Meinander Dos. Marjaana Niemi, varapuheenjohtaja Prof. Ilkka Nummela Dos. Markku Peltonen Prof. Irma Sulkunen Prof. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen Historiallinen Seura on alan tieteellinen keskusseura Suomessa. Seura järjestää esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia sekä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja sekä hoitaa alan kansainvälisiä suhteita. Jäseninä on noin 900 tutkijaa ja harrastajaa. Jäsenmaksu on 22 euroa vuodessa (opisk. 18 ). Jäsenet saavat maksutta jäsenlehden sekä n. 25 % alennusta seuran omista sekä monien lähitieteiden seurojen julkaisuista Tiedekirjassa (Kirkkokatu 14) ja SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 3). Verkkokirjakauppaan on linkki seuran kotisivuilta ( tilausta tehdessänne kertokaa olevanne Historiallisen Seuran jäsen! Historiallisen Aikakauskirjan tilausmaksu on seuran jäsenille 28 euroa. Jäsenhakemuslomake on helpointa täyttää internetissä SHS:n kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös seuran toimistosta. Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla.

3 3 PÄÄKIRJOITUS HIENO HISTORIAN JULKAISUVUOSI TAKANA Suomen Historiallinen Seura on tehnyt koko 2000-luvun julkaisuyhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa, kun SKS otti SHS:n perinteiset sarjat kustannettavikseen. SHS:n julkaisuvaliokunta valvoo sarjojen laatua ja tasoa hankkimalla sarjoihin tarjotuille käsikirjoituksille tieteellisissä julkaisuissa arvostetut referee-arviot, linjaamalla sarjojen tieteelliset profiilit ja antamalla suositukset SKS:lle seuran perinteisissä sarjoissa julkaistavista teoksista. Yhteistyö on viime vuodet sujunut hyvin ja kitkatta. Kuluneen vuoden aikana on seuran perinteisiin sarjoihin kertynyt julkaisuja kuusitoista kappaletta. Väitöskirjoista seitsemän on julkaistu 1990-luvun puolimaissa perustetussa Bibliotheca Historica sarjassa ja yksi uudemmassa englanninkielisessä Studia Fennica Historica sarjassa. Julkaistuiksi tulivat Outi Ampujan kaupunkien melua käsittelevä väitöskirja, joka sai mukavasti julkisuutta, korkeatasoiseksi arvioitu Seija Jalaginin suomalaisia naisia lähetystyössä Japanissa käsittelevä tutkimus, Anu Lahtisen palkittu ja kiitetty tutkimus 1500-luvun naisten verkostoista, myös verkostotutkimuksen piiriin kuuluva Kari-Matti Piilahden massiivinen tutkimus ja 1700-lukujen Valkealasta, englanninkielinen Ira Westergårdin keskiajan alttaritauluja käsittelevä tutkimus, sekä joulukuun alussa ilmestynyt Mika Sivosen Inkerin 1600-luvun historiaa käsittelevä tutkimus. Tämän vuoden puolella tulee vielä painosta Yury Shikalovin Karjalan ja Vienan perhehistoriaa käsittelevä väitöskirja, joskin itse väitöstilaisuus siirtyy vuoden 2008 puolelle. Myös vanhimman sarjamme Historiallisen Arkiston numeroiden karttuminen on ollut ripeää, sillä vuonna 2007 sarjassa julkaistiin neljä artikkelikokoelmaa. Marianne Junilan ja Charles Westinin toimittama Suomen ja Ruotsin

4 4 vähemmistöjä käsittelevä antologia on toinen osa suomalaisruotsalaisen tutkimusprojektin Kahden puolen Pohjanlahtea satoa. Simo Laakkosen ja Timo Vuorisalon toimittama teos tarkastelee sotaa ympäristöhistoriallisesta näkökulmasta. Laura-Kristiina Moilasen ja Susanna Sulkusen toimittama Aika ja identiteetti jatkaa jo pitkään pinnalla ollutta keskustelua identiteeteistä ja Seppo Myllyniemen antologia pyrkii tuomaan uutta näkökulmaa vuoden 1918 tapahtumiin tarkastelemalla sisällissotaa Hämeessä yksilötasolla. Hienoisia hyytymisen merkkejä on sen sijaan ollut perinteisen pääsarjamme Historiallisia Tutkimuksia kohdalla. Kun vuonna 2006 sarjassa julkaistiin viisi tutkimusta, tänä vuonna julkaisusarja karttui vain kahdella numerolla. Sarjassa julkaistu Taina Syrjämaan tutkimus käsittelee maailmannäyttelyitä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Massiivinen Esko Riekin elämäkerta taas on kokeneen tutkijan ja kirjoittajan Matti Lackmanin käsialaa. Historiallisia Tutkimuksia -sarjaan tarjottujen korkeatasoisten erillistutkimusten vähäinen määrä paneekin miettimään, onko seuran tutkijajäsenten tutkimusolosuhteissa tapahtunut jokin dramaattinen muutos, vai koetaanko sarjassa olevan jotain vikaa. Voihan toki olla, että korkeatasois- HAE VUODEN ILMAINEN JÄSENKIRJA HArk 126 TIEDEKIRJASTA! Aika ja identiteetti Katsauksia yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen keskiajalta luvulle Toimittaneet Laura-Kristiina Moilanen & Susanna Sulkunen Aika ja identiteetti -kokoelmassa pohditaan identiteettiä yksilöllisenä -> -> ->

5 5 ten tutkijoidemme aika menee nykyään tutkimustyön sijasta monenlaisissa yliopistomaailman uudistuksissa niin, ettei muilta virkatöiltä enää riitä aikaa pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. Historiallisia Tutkimuksia sarjahan on yrittänyt lisätä houkuttelevuuttaan vapauttamalla sarjan tiukoista ulkoasustandardeista. Nykyään Historiallisia Tutkimuksia sarjassa julkaistavien teosten ulkoasu on vapaa. Siinä on siis mahdollista julkaista ulkoisestikin edustavia tutkimuksia, myös kovissa kansissa. Seuran julkaisuvaliokunta ja myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura toivoisivatkin tähän sarjaan tarjottavan enemmän korkeatasoisia tutkimuskäsikirjoituksia. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran omissa sarjoissa on julkaistu peräti 17 tutkijajäsentemme laatimaa historiateosta. Nämä ovat pääsääntöisesti muita kuin varsinaisia tutkimuksia: yleisteoksia, tietokirjoja ja toimitettuja asiakirjajulkaisuja. Tästä joukosta on poimittava ehdottomasti muutama helmi. Seppo Zetterbergin kirjoittama upea ja jykevä Viron historia on saanut ansaitsemaansa huomiota ja tunnustusta ja Markus Hiekkasen teos Suomen keskiaikaisista kivikirkoista on hieno yleisesitys aiheesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia sarjassa on julkaistu myös paljon muuta mielenkiintoista. Sokerina pohjalla voi pitää nyt joulukuussa täyttymyksensä saavan Suomen Kansallisbiografian julkaisemista. Kymmenen osaa ja hakemiston käsittävä (jatkoa ed. sivulta: Hae vuoden ilmainen jäsenkirja Tiedekirjasta, Kirkkokatu 14, Helsinki ) ja kollektiivisena ilmiönä. Teoksen artikkeleissa tarkastellaan monipuolisilla aikalaisaineistoilla, miten yksilön ja tämän identiteettiä muovaavien yhteisöjen välinen suhde on muuttunut keskiajalta 2000-luvulle. Oman aikamme käsitteen hyödyntäminen analyyseissä nostaa esiin myös ihmisyyden ajattomia peruselementtejä. Toisenlaisen näkökulman identiteettiin tarjoavat sen kansalliset tulkinnat luvulta lähtien kansallisuudella on haviteltu valta-asemia; nykyään se kelpaa jopa huonekalujen markkinointivälineeksi. Ymmärryksellä kansallisesta identiteetistä on edelleen tärkeä merkitys. Ylikansallisten verkostojen hallitsemassa maailmassa yhteisiksi koetut juuret tuovat turvaa ja merkityksellistävät kokemuksia. Tässä kirjassa kohtaavat empiria ja teoria, menneisyys ja nykypäivä. HArk 126:n haluava - Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ota yhteys seuran toimistoon, niin kirja lähetetään postitse.

6 6 Kansallisbiografia on käsittämättömän laaja työ. Suomen Historiallinen Seura pani hankkeen 1990-luvulla alkuun ja kansallisbiografia hanke siirtyi sitten muun SHS:n julkaisutoiminnan mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteyteen perustetun Biografiakeskuksen hoiviin. Teossarjan toimituskunta, professori emeritus Matti Klinge, dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo, dosentti Martti Häikiö ja dosentti Markku Tyynilä ovat tehneet suurtyön, josta Suomen Historiallisella Seuralla ja koko historian tiedeyhteisöllä on syytä esittää heille nöyrä kiitos. Suomen Kansallisbiografia on upea päätös hienolle historian julkaisuvuodelle. Kimmo Katajala puheenjohtaja Europe in Upheaval Eurooppa myllerryksessä -konferenssin Studia Generalia luennot Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki to klo Professori Max Engman suomeksi Pe klo Professori Karin Hageman englanniksi Vapaa pääsy, tervetuloa! Lisätietoja

7 7 Julia Burman ELÄMÄKERRASTO KOKO KANSAN ILOKSI Lähes viidentoista vuoden valtaisa urakka on saatu kunniakkaasti päätökseen ja Suomen Kansallisbiografia 1-10 on valmis. Kuusituhatta elämäkertaa maamme historian henkilöistä myös sellaisista vaikuttajista, jotka eivät ole itse täällä käyneet, mutta ovat merkittävästi vaikuttaneet kulttuuriimme ja historiaamme. Tekijöillä oli tavoitteena saada mahdollisimman luettavia juttuja tämä asiallinen tietoteos on parhaimmillaan riemastuttavaa luettavaa esim. Ulfhild Håkanintytär , Ruotsin kuningatar, miehennielijä, myrkyttäjätär ja myöhemmin sisterssiläisten luostareiden perustaja, tai Valter Valli ( ) puna-armeijan eversti, suomalainen, joka läskikapinan jälkeen loikkasi Neuvostoliittoon, tai Ritva Valkaman (s ) näyttelijän, joka ei ole Julia-tyyppiä, mutta menestyksekkäästi esittänyt mm. Othellon Emiliaa ja luonut monipuolisen uran niin komediennenä kuin vakavanakin näyttelijänä intohimona on lukeminen ja myös kirjojen keräily; jo pelkät kauniit kannet riittävät tekemään hänet levottomaksi Teossarjan ja hankkeen valmistumista juhlittiin Ritarihuoneella Helsingissä, juhlapuhujana oli Paavo Lipponen. Hankkeen prima motrix Juhlahumua Pöydän ääressä istuvat päätoimittajat dos. Anneli Mäkelä-Alitalo, dos. Markku Tyynilä, prof. Matti Klinge ja tarjoilijan vasemmalla puolella on SKS:n pääsihteeri Tuomas Lehtonen.

8 8 professori Päivi Setälä Suomen Historiallisen Seuran esimiehenä ollessaan 1992 pystyi saamaan Kansallisbiografia hankkeelle kannattajia ja rahoittajia ja oli luomassa suurhankkeelle hyvin soveltuvaa rahoitusmallia, jossa osan vastuusta kantoi Opetusministeriö ja osan yksityiset rahoittajat, varsinkin Kordelinin säätiö mutta myös Kulttuurirahasto, Wihurin rahasto ja Aaltosen säätiö sekä muutamat muut rahastot. SHS hallinnoi projektia aina 2000-luvun alkuun, jolloin saatiin SKS mukaan hankkeeseen. Näin voitiin verkkojulkaisemisen lisäksi kustantaa kirjasarja ja SKS perusti Biografiakeskuksen, joka otti kansallisbiografian siipiensä suojaan. Biografiakeskus jatkaa toimintaansa henkilöhistorian tutkimuskeskuksena ja elämäkertojen toimittajana tulevaisuudessakin. Kansallisbiografialla on valtaisa määrä kirjoittajia yli 700 henkeä ja laajat asiantuntevat toimituskunnat sekä toimittajia, kuvien hankkijia ja lahjoittajia (kiitokset Jyrki Vesikansalle Aamulehden valokuva-arkiston kuvista) ja lisäksi graafikot, nettisivuston tekijät, kirjanpainajat ja sitojat. Heille kaikille kuuluu suurkiitos hankkeen onnistumisesta. Kansallisbiografia ei kuitenkaan olisi valmistunut näin nopeasti (vertailun vuoksi kerrottakoon, että Ruotsissa vastaavaa on tehty noin 90 vuotta, eikä se ole vielä valmis ) eikä muodostaisi tällaista kokonaisuutta, elleivät päätoimittajat olisi kyenneet tekemään napakkoja ratkaisuja ja kantaneet vastuuta ansiokkaasti. Suomen Historiallisen Seuran hallitus päätti, että on syytä muistaa ja palkita heidän pitkäjännitteistä työtään, jota he ovat tutkijan pyyteettömyydellä tehneet muiden töidensä ohella kaikki nämä vuodet. Kansallisbiografian valmistumisjuhlassa SKS palkitsi suuren joukon kirjan tekijöitä ja Historial- Pidot paranevat! Prof. Matti Klinge ja prof. Päivi Setälä puolisonsa Erkki Sitilä keskustelevat etualalla näkyvän runoilija Lassi Nummen ja hänen puolisonsa Pirkon sekä dos. Martti Häikiön kanssa. Häikiön takana erottuu prof. Kimmo Katajala.

9 lisen Seuran puheenjohtaja Kimmo Katajala ojensi sarjan päätoimittajalle Matti Klingelle, Ruotsin ajan päätoimittaja dosentti Anneli Mäkelä-Alitalolle, Suuriruhtinaskunnan ajan päätoimittaja Markku Tyynelälle ja Tasavallan ajan päätoimittaja dosentti Martti Häikiölle kullatun Eino Jutikkala mitalin sekä kunniakirjan. Symbolisesti kaikkia tekijöitä kiitettiin palkitsemalla myös Biografiakeskus. Juhlissa oli ihastuttava musiikkiohjelma, joka muodosti kokonaistaiteellisen teoksen. Heikki Laitinen ja Anna-Kaisa Liedes lauloivat, Kristiina Ilmonen soitti huiluja, Timo Väänänen suurta sähkökannelta ja Reijo Kela tanssi. Musiikki perustui traditionaalisille sävelmille, sanat kertoivat Kansallisbiografiaan päässeistä henkilöistä aina Piispa Henrikistä, Kreeta Haapasalosta ja Aleksanteri toisesta Matti Haapojaan ja Armi Kuuselaan. Kirjan tekijöitä ja sen syntyyn vaikuttaneita juhlittiin hauskasti ja tyylikkäästi juhlavasti kuten näin komean kirjasarjan valmistumisen kunniaksi sopiikin. Suomen Kansallisbiografia sopii mainiosti jokaiselle suomalaiselle lukukirjaksi. Kyllä minunkin vaatimattomaan vuokrsasuntooni kirjahyllyssä oleva Suomen Kansallisbiografia antaa kulttuurikodin leiman. Mutta ennenkaikkea teossarja on hauskaa luettavaa! 9 Suomen Historiallinen Seura järjestää Ma klo Tutkimuseettinen keskustelutilaisuus: Mikä on tutkijan vastuu yksilönsuojasta historian tutkimuksessa? Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) Vapaa pääsy. Tervetuloa!

10 10 PROFESSORI VILJO RASILALLE ENSIMMÄINEN EINO JUTIKKALAN HISTORIAPALKINTO Suomen Historiallinen Seura, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Akatemia, Helsingin Yliopisto sekä Historian Ystäväin Liitto ja Historian ja Yhteiskuntaopin Opettajien Liitto olivat järjestämässä akateemikko Eino Jutikkalan 100-vuotismuistojuhlaa Yliopiston juhlasalissa. Sen yhteydessä jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäinen Eino Jutikkalan historiapalkinto professori Viljo Rasilalle. Professori (emer.) Viljo Rasila (s. 1926) oli omien sanojensa mukaan Eino Jutikkalan oppipoika, jota akateemikko arvosti suuresti ja piti oman tieteellisen työnsä jatkajana. Rasilan väitöskirja (1961) käsitteli torpparikysymystä. Alaotsakkeensa mukaan se oli yhteiskuntahistoriallinen tutkimus, joka asetti tunnetun ongelman uusiin puitteisiin. Rasila, joka itse oli torpparin poika, osasi kuvata, miten taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset syyt kietoutuivat yhteen ns. torpparikysymyksessä. Hän arvosteli (1959) myös Väinö Linnan luomaa torpparikuvaa, ja Eino Jutikkala vetosi (1961) Rasilan tutkimuksiin väittelyssä siitä, oliko torpparikysymys syy sisällissotaan Rasila toi historiantutkimukseen tilastollisen ja yhteiskuntatieteellisen analyysin Jutikkalan tuki oli ratkaiseva, kun Rasila sai Valtion humanistisen toimikunnan (Suomen Akatemian) nuoremman tutkijan viran. Viljo Rasila jatkoi sisällissodan mytologian purkamista poikkeuksellisella tutkimuksellaan Kansalaissodan sosiaalinen tausta (1968). Siinä poliittisen ja ideologisen

11 asetelman korvasivat lahjomattomat numerot. Monimuuttujamenetelmien soveltaminen historiantutkimukseen oli paitsi empiirisesti antoisaa - se muutti kuvaa vuoden 1918 sodan syistä - myös metodisesti rohkea ja aikaansa edellä ollut ratkaisu. Pitkään sosiologiaa opiskellut Rasila toi historiantutkimukseen tilastollisen ja yhteiskuntatieteellisen analyysin. Hän puolusti systeemiteoriaa selitysmallina (1972) ja kirjoitti oppikirjan tilastollisista menetelmistä Rasilan metodinen ajattelu ja kokeilu oli luontevaa jatkoa varhaisemmalle sosiaalihistorialliselle tutkimukselle, ns. Suolahden - Voionmaan koulukunnalle, josta Eino Jutikkalakin uransa aloitti. Torpparikysymyksen jälkeen (Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, 1971) ja ohella Viljo Rasila paneutui kaupunkihistoriaan kirjoittamalla mm. Suomen kaupunkilaitoksen historiaan sosiaali- ja terveystoimesta (1982; 1983) sekä kaksi laajaa nidettä (II ja IV) Tampereen historiasta (1984; 1992). Väliosan kirjoitti Eino Jutikkala. Tampereen historiassa Rasila keskittyi paitsi rakenteellisiin selittäjiin myös erityisesti yrittäjien rooliin kaupungin kehityksessä. Rasilan tuotannossa alkoikin sittemmin korostua yksilön ja ns. tavallisen ihmisen kokemus ja näkökulma (esim. Teollistumiskauden muuttoliikkeet, 1983). Viljo Rasila oli Eino Jutikkalan kanssa keskeinen henkilö laajojen ja merkittävien kokoomateosten, Suomen taloushistorian I-III ( ) ja Suomen maatalouden historian I-III ( ) toteuttamisessa. Rasila oli jälkimmäisen teossarjan päätoimittaja. Opetustyössään Tampereen yliopiston Suomen historian professorina Rasila onnistui yhdistämään historiantutkimuksen monta ulottuvuutta: historianfilosofian, rakenteelliset tekijät, yksilön kokemuksen ja eettisen pohdinnan. Hän on pyrkinyt tuomaan historiantutkimusta voimakkaasti laajan yleisön tietoon ja on edelleen suosittu ja ahkera luennoitsija. Vuonna 1996 ilmestyi Rasilan kirjoittama Suomen historian yleisesitys venäjäksi. Eino Jutikkalan 100-vuotismuistojuhlan tunnelmia Professori Rasilan luento muistojuhlassa käsitteli kartanolaitosta aihe, joka oli myös akateemikko Jutikkalan sydäntä lähellä. Professori Rasila avasi kartanolaitoksen hiipumiseen 1900-luvulla kiinnostavia näkökulmia. Samalla hän kritisoi Väinö Linnan tuomaa varsin vaurasta käsitystä suomalaisen maaseudun köyhälistöstä, torppareista. Linnan Täällä Pohjantähden 11

12 12 alla unohtaa ja jättää kasvottomaksi maaseudun maattoman väestön, sen suuren köyhän väestönosan, joka yritti pärjätä palkollisena tai hakeutui tehtaisiin töihin. Kartano käsitteenä on 1900-luvulla muuttunut tarkoittamaan suurta ja komeaa taloa, kun aiemmin se oli nimenomaan suuret pellot ja maat omistava aateliston asuintila, joka oli veroista vapautettu. Kartanolaitos murentui siirtoväen asuttamisen yhteydessä sodan jälkeen. Rasilan esitys herätti paljon ajatuksia, ja samalla tuli esiin akateemikoltakin vielä yksi tutkimussuuntaus. Muutoin muistojuhlassa kerrottiin akateemikon maaseutuun (prof. Juha Siltala), kaupunkiin (prof. Marjatta Hietala) ja taloushistoriaan (prof. Yrjö Kaukiainen) liittyvistä tutkimuksista sekä luotiin akateemikko Eino Jutikkalasta lämmin, monipuolinen henkilökuva ihmisenä (prof. Seppo Zetterberg) ja akateemikkona (prof. Pertti Haapala). Ylioppilaskunnan laulajien triplakvartetti vastasi musiikista ja tilaisuus päätettiin yhteislauluna Hämäläisten lauluun. Kauniisti koristellusta juhlasalista siirryttiin nauttimaan tarjoiluista ja keskustelemaan vapaamuotoisesti. Tilaisuudessa oli yli 300 osallistujaa. Europe in Upheaval The Era of the Napoleonic Wars International conference February, 2008 in Hanasaari, Espoo, Finland The war period at the turn of the 19th century affected all European countries and brought about far-reaching political, economic and social changes. States and Empires were altered and new borders drawn; moreover, both armies and civil societies were transformed. Among the many European regions affected by the transformation period was Finland. Finland is not unique; in many other parts of Europe the significance of this period is constantly debated and reinterpreted by scholars. Please, see programme at and fill the registration form there. The conference is free, but pre-registration is required!

13 Toiminnanjohtajan tervehdys 13 Hyvät seuran jäsenet, syyskausi päättyy pian jouluun ja vuodenvaihteeseen. Toivottavasti jäsenlehteä on mukava välipäivinä lueskella ja merkitä jo kalenteriin alkuvuoden tapahtumia. Täällä seuran toimistossa syksy on kulunut nopeasti, eri hankkeiden ja tapahtumien parissa on ollut sekä onnistumisen tunteita että pettymyksiäkin. Kuukausiesitelmien lisäksi syksyn onnistuneita tapahtumia oli luonnollisesti akateemikko Eino Jutikkalan 100-vuotismuistojuhla lokakuussa; Helsingin yliopiston juhlasalissa oli lämmin tunnelma. Oli ilo myös osallistua Suomen Kansallisbiografian valmistumisjuhliin Ritarihuoneella. Muistakaa hakea vuoden ilmaiskirja Aika ja identiteetti Tiedekirjasta maaliskuuhun mennessä, tai jos asutte pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ottakaa yhteys minuun, niin kirja lähetetään Teille postitse. Seuran nykyinen suuri hanke, Kasvatuksen ja koulutuksen historia Suomessa, on nyt päässyt hyvään alkuun säätiöiden ja Opetusministeriön tuella. Sen sijaan Historiallisen bibliografian tulevaisuus näyttää olevan vastatuulessa, Uskon kuitenkin asioiden vielä kääntyvän hyvin, sillä Suomen Historiallisen bibliografian ylläpito kuuluu suomalaisille, jos Suomea pidetään sivistysvaltiona. Tästä yhteistyökumppanimme Kansalliskirjasto on kanssamme samaa mieltä. Historiallinen bibliografia on tärkeä apuväline kaikille ihmisille, jotka etsivät asiallista tietoa Suomen historiasta. Teemme täällä seurassa parhaamme hankkeen rahoituksen turvaamiseksi ja asioiden ratkaisemiseksi myönteisellä tavalla. Kun tänä vuonna on juhlittu parlamentarismia ja vietetty Suomen 90- vuotispäivää, ensi vuonna alkaa merkkivuoden 1809 pohdinta. Ensi vuonna on kulunut 200 vuotta Suomen sodasta, jonka seurauksena Suomi siirtyi Venäjän vallan alle ja monisatavuotinen yhteys Ruotsiin katkesi. Suuriruhtinaskunnan aikana alkoi myös tietoinen kansallisen identiteetin rakentaminen. Merkkivuoden 1809 tapahtumia koordinoi

14 14 Valtioneuvoston kanslia, joka on avannut todella näyttävät ja asiapitoiset, mutta myös hauskat nettisivut Helmikuussa on kaksi merkittävää tapahtumaa merkkivuoden tiimoilta: Lahden historiapäivillä käsitellään Suomen Sotaa ja pääkaupunkiseudulla Espoon ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa Hanasaaressa järjestetään Suomen Sodan alkamispäivien aikaan kansainvälinen historiantutkimuksen konferenssi Europe in Upheaval the Era of Napoleonic Wars, jossa Suomen tapahtumat nähdään osana yleiseurooppalaista myllerrystä ja historian tutkimuksen yleistä problematiikkaa. Täällä Euroopan pohjoiskolkassakin olemme olleet mukana Euroopan myllerryksissä, vaikka usein sotamme tuntuvat täällä ihan kotikutoisilta erillissodilta. Hanasaaren konferenssiin tulee kansainvälisesti merkittäviä tutkijoita eri puolilta maailmaa; suosittelen tutustumaan seuran nettisivuilla tapahtumaan tarkemmin. Erityisesti opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kannattaa mahdollisimman pian ilmoittautua konferenssiin, sillä sponsorien ansiosta myös osalle yleisöä voidaan tarjota konferenssi majoituksineen ja ruokailuineen ilmaiseksi. Luennot ja ns. workshopit ovat kaikille avoimia ja niihin on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Ilmoittautua voi seuran nettisivuilla ja viimeinen ilmoittautumispäivä on Konferenssiin liittyy myös kaksi Studia Generalia -luentoa Helsingissä, Säätytalossa (Snellmaninkatu 9-11): prof. Max Engman puhuu suomeksi to klo alkaen ja prof. Karen Hageman englanniksi pe klo Tarjolla on siis uusinta tietoa aiheesta ja korkeatasoista tutkimusta kaikille asianharrastajille ja tutkijoille. Sydämellisesti tervetuloa! Seura järjestää keväällä keskustelutilaisuuksia tutkimuseettisistä kysymyksistä. Kun tutkimus käsittelee lähiajan historiaa, mikä on tutkijan vastuu esim. vielä elossa olevien ihmisten kohtaloista kerrottaessa? Missä kulkee yksilön tietosuojan ja tutkimuksen paljastusten raja? Kuinka vapaasti voimme nimeltä mainiten tai muuten tunnistettavasti puhua vaikkapa vuoden 1918 vaietuista kuolleista / surmaajista tai viime sodan kipeistä asioista? Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja vaihtuu vuoden alussa. Nykyinen puheenjohtajamme Joensuun yliopiston professori Kimmo Katajala on jo täysin palvellut seuran hallituksessa ja jää pois. Uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin vuosikokouksessa nykyinen varapuheenjohtaja dosentti Marjaana Niemi, joka on tutkijana Tampereen yliopistossa. Hallituksesta jäi pois myös dosentti Esko Laine, ja kaksi uutta

15 jäsentä valittiin hallitukseen: dosentti Tiina Kinnunen Joensuun yliopistosta ja dosentti Tuija Laine Helsingin yliopistosta. Tässä yhteydessä haluan esittää kiitokseni koko hallitukselle hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena ja toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi. Erityisesti tahdon kiittää puheenjohtaja Kimmo Katajalaa, joka on hyvin vastuullisesti luotsannut seuraa ja ollut tärkeä tuki minulle työssäni. Kiitos kaikesta! Kaikista seuran tapahtumista tulee tarkempaa tietoa nettisivuille. Annan myös mielelläni lisätietoja kaikista seuraan liittyvistä asioista ja otan vastaan myös kritiikkiä. Oikein Ihanaa Jouluaikaa sekä Onnellista Uutta Vuotta! Toivottavasti tapaamme ensi vuonna seuran tilaisuuksissa, t. Julia Burman PS. Seuran nettisivuilta on linkki Agricolan tapahtumakalenteriin. Siellä on tietoa historia-alan tapahtumista eri puolilla Suomea! 15 Rakas vihattu Ateena. Otteita suomalaisen tutkijan Wilhelm Laguksen ( ) elämästä Helsinki Kansalliskirjaston Galleriassa (Unioninkatu 36, Hki) Yhteistyössä Suomen Ateenan-instituutin kanssa. Näyttely on esillä Ateenassa lokakuussa Näyttelyn pääaineisto: Kansalliskirjaston Lagus-arkisto. Näyttelyn tuottaja: Suomen Ateenan- instituutti. Vapaa pääsy

16 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008 KAIKILLE SUOMEN HISTORIALLISEN SEURAN JÄSENILLE! Sisällysluettelo HIENO HISTORIAN JULKAISUVUOSI TAKANA 3 Hae tai tilaa vuoden ilmainen jäsenetukirja 4 Europe in Upheaval Eurooppa myllerryksessä -konferenssin Studia Generalia luennot 6 ELÄMÄKERRASTO KOKO KANSAN ILOKSI 7 Tutkimuseettinen keskustelutilaisuus 9 PROFESSORI VILJO RASILALLE ENSIMMÄINEN EINO JUTIKKALAN HISTORIAPALKINTO 10 Europe in Upheaval The Era of the Napoleonic Wars 12 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS 13 Rakas vihattu Ateena 15