talousministeriö / Maa- ja metsätalousministeri maaseutuverkostoyksikkö

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeri talousministeriö / maaseutuverkostoyksikkö Tutkimuksen julkaisu, tutkimuksen uudelleen käyttö, tai tutkimusmateriaalin lainaaminen kolmansille osapuolille on kiellettyä ilman Suomen Kyselytutkimus Oy:n suostumusta. Lisätietoa tutkimuksesta: Suomen Kyselytutkimus Oy, Samu Lagerström. Puhelin

2 Sisällys 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta 4 2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet 6 3. Aineiston rakenne 7 4. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset 8 5. Koulutus Koulutukseen osallistuminen Keskeiset tarvittavat koulutustapahtumamuodot Koulutusaihealueiden tärkeys Koulutustapahtumista tiedottamisen kanavat Koulutustapahtumien järjestämisajankohdat Koulutustapahtumien järjestämispaikat Ajallinen matkustamishalukkuus koulutustapahtumiin Koulutustapahtumien yhdistäminen Julkisen asiantuntijarekisterin ylläpito Koulutustapahtumien ja koulutustarjonnan kehittäminen Viestintätoiminta Tiedon kanavat Viestintävälineiden tärkeys viestintäkanavina Viestintää ja maaseutu.fi sivustoa koskevia väittämiä Viestinnän kehittäminen 29 2

3 7. Hyvät käytännöt Hyvistä käytännöistä tiedottaminen Aihealueiden hyödyllisyys Kansainvälistyminen Yhteistyömuotojen tärkeys Kansainvälistymisvaikutusten tärkeys Kansainvälistymisen keskeiset haasteet ja esteet Kansainvälistyminen ja omassa työssä tarvittavat taidot Maaseutuverkostoa ja maaseutuverkostoyksikköä koskevat yleiset kysymykset Maaseutuverkostoyksikön tunnettuuskanavat Maaseutuverkostoyksikköä ja verkostoa koskevat väittämät Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätökset 47 Liite1. Kyselylomake 3

4 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa koulutus- ja palvelutarvekartoituksen avulla eri sidosryhmien näkemyksiä ja odotuksia maaseutuverkostoyksikön toiminnasta ja sen kehittämistarpeista. Maaseutuverkostoyksikkö toimitti listan sidosryhmäorganisaatioista, jonka avulla tutkimus kohdennettiin yhteensä 542:lle sidosryhmien edustajalle. Käytettävä kyselylomake laadittiin kaksikielisenä (suomi / ruotsi) ja yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Tutkimuksen pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä ns. e-lomaketutkimusta välisenä aikana. Vastauksia karhuttiin kaksinkertaisella sähköpostimuistutuksella, sekä erikseen määriteltyjen vastaajien osalta myös puhelinhaastatteluiden avulla (CATI). Tutkimukseen osallistui yhteensä 198 henkilöä, joten tutkimuksen kokonaisvastausprosentiksi muodostui 198 / 542=36,5 prosenttia. E-lomake yhteensä 178 vastausta (~ 90 prosenttia kokonaisvastauksista). Puhelinhaastattelututkimus yhteensä 20 vastausta (~ 10 prosenttia kokonaisvastauksista). 4

5 Vastausprosenttia voidaan pitää vastaaviin tutkimuksiin verrattaessa melko hyvänä. Suomen Kyselytutkimus Oy suosittelee tutkimuksen uusimista määräajoin riittävän seurantatiedon mahdollistamiseksi. 5

6 2. Tutkimuksessa käytetyt k tilastolliset käsitteet k Varsinaisen raporttiosion tuloksissa käytetään seuraavia tilastollisia käsitteitä: Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille. KA = Keskiarvo (laskettu vain tarvittaessa) Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu. SD = Keskihajonta (laskettu vain tarvittaessa) Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä). Lähde: Tilastokeskus

7 3. Aineiston rakenne Sukupuolijakauma % n Miehiä 61 % 117 Naisia 39 % 76 Yhteensä 100 % 193 Ikäryhmä % n Alle 24 0 % % % % % 44 Yli 64 1 % 2 Yhteensä: 100 % 196 Ammattiasema % n Kunnan viranomainen 9 % 18 Valtion viranomainen 24 % 46 Luottamushenkilö 9 % 18 Järjestö 34 % 66 Kuluttaja 0 % 0 Viljelijä / yrittäjä 3 % 5 Muu 22 % 43 Yhteensä: 100 % 196 Maakunta % n Lapin maakunta 3 % 6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 6 % 11 Kainuun maakunta 4 % 7 Pohjois-Karjalan maakunta 5 % 9 Pohjois-Savon maakunta 5 % 9 Etelä-Savon maakunta 6 % 11 Etelä-Pohjanmaan maakunta 6 % 12 Pohjanmaa 7 % 14 Pirkanmaan maakunta 7 % 14 Satakunnan maakunta 2 % 4 Keski-Pohjanmaan maakunta 8 % 15 Keski-Suomen maakunta 6 % 12 Varsinais-Suomen maakunta 5 % 10 Etelä-Karjalan maakunta 4 % 8 Päijät-Hämeen maakunta 2 % 4 Kanta-Hämeen maakunta 5 % 9 Uudenmaan maakunta 15 % 28 Itä-Uudenmaan maakunta 2 % 4 Kymenlaakson maakunta 1 % 2 Ahvenanmaan maakunta 1 % 2 Yhteensä: 100 % 191 7

8 4. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset Taustamuuttujakohtaiset (mm.ikäryhmä ja ammattiasema) prosenttiosuudet on esitetty erillisessä tämän yhteenvetoraportin mukana toimitetussa liiteprosenttitaulukossa. Taustamuuttujakohtaisia tilastointeja tarkasteltaessa tulee huomioida, että tilastollisena minimiluotettavuustasona voidaan vastaavissa erillistarkasteluissa pitää tyypillisesti kysymyksiä joiden näyte on vähintään Suosittelemmekin tuloksien tarkastelua kokonaismääräisenä (kaikkien vastanneiden osalta yhteensä). 8

9 5. Koulutus 1/2 Kaikista vastaajista 66 prosenttia oli osallistunut maaseutuverkostoyksikön järjestämiin koulutustapahtumiin. Keskeisinä koulutustapahtumamuotoina, joita maaseutuverkostoyksikön tulisi järjestää pidettiin: alueellisesti, tai paikallisesti tapahtuvaa pienryhmäkoulutusta (75 prosenttia vastaajista), valtakunnallisia suuria seminaareja (46 prosenttia vastaajista), sekä verkkopohjaista koulutusta (32 prosenttia vastaajista). Vastaajat arvioivat asteikkoa 1-5 käyttäen (5=erittäin tärkeä ja 1=ei yhtään tärkeä) maaseutuverkostoyksikön järjestämien koulutusaihealueiden tärkeyttä. Tuloksia voidaan tarkastella mm. keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä arvo on lukua 5, sitä tärkeämpänä vastaajat pitivät esitettyä koulutusaihealuetta. Mikäli keskiarvo oli puolestaan lähellä lukua 1, ei vastaajat pitäneet koulutusaihealuetta tärkeänä. Neutraalin keskiarvon raja on 3. Tärkeimpinä koulutusaihealueina vastaajat pitivät hanketoimintaan, sekä maaseudun yrittäjyyteen liittyvää koulutusta (kumpikin KA 4,2). Muiden koulutusaihealueiden keskiarvot olivat laskevassa järjestyksessä: - kansainvälisyyden lisäämiseen liittyvä koulutus (KA 3,8) - toimintaryhmätyöhön liittyvä koulutus (KA 3,8) - yleiset valtakunnalliset maaseudun kehittämisseminaarit (KA 3,6) - kylätoimintaan liittyvä koulutus (KA 3,6) - ympäristötuen erityistukiin liittyvä koulutus (KA 3,5) - maatalouden investointitukiin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvä koulutus (KA 3,5) - viestintäkoulutus (KA 3,4) - ympäristötuen perustukiin liittyvä koulutus (KA 3,2) Vastaajat halusivat saada tietoa eri koulutustapahtumista ennen kaikkea sähköpostin (79 prosenttia vastaajista),. maaseutu.fi-sivuston koulutuskalenterin (71 prosenttia vastaajista), sekä sähköisten ajankohtaistiedotteiden (41 prosenttia vastaajista) välityksellä. 9

10 5. Koulutus 2/2 Lähes kaikki vastaajat (95 prosenttia vastaajista) pitivät koulutustapahtumien järjestämistä arkipäivisin viikonloppuja parempana vaihtoehtona. Arkipäivisin järjestettävä ajallinen koulutusajankohta jakoi vastaukset melko tasaisesti kahtia iltapäivällä tapahtuvaan koulutukseen (52 prosenttia vastaajista), sekä aamupäivällä tapahtuvaan koulutukseen (48 prosenttia vastaajista). Mikäli koulutustapahtuma järjestettäisiin viikonloppuna, tulisi se järjestää pääsääntöisesti aamupäivisin (75 prosenttia vastauksista). Neljänä keskeisimpinä koulutustapahtumien järjestämispaikkoina vastaajat haluaisivat koulutusta järjestettävän: maaseutumatkailukohteissa (53 prosenttia vastaajista), oppilaitosten koulutustiloissa (45 prosenttia vastaajista), hotellien koulutustiloissa (34 prosenttia vastaajista), tai julkisissa laitosten / virastojen tiloissa (34 prosenttia vastaajista). Kaikista vastaajista reilusti yli puolet (60 prosenttia) piti ajallisena matkustamishalukkuutena koulutukseen osallistumiseksi maksimissaan kahden tunnin matkustusaikaa. Toisaalta vielä 33 prosenttia vastaajista voisi ajatella matkustavansa koulutustapahtumiin kolme-viisi tuntia. Yli puolet vastaajista (59 prosenttia vastaajista) olisi lisäksi kiinnostunut koulutustapahtumien niputtamisesta esim. muutamia päiviä kestäviksi kokonaisuuksiksi. Negatiivisten vastausten osuus on kysymyksen yhteydessä myös huomioitavan suuri (loput 41 prosenttia). Osana koulutusosion kysymyksiä pyydettiin vastaajia arvioimaan, tulisiko maaseutuverkostoyksikön ylläpitää julkista asiantuntijarekisteriä. Kaikista vastaajista peräti 86 prosenttia olisi ehdotetun asiantuntijarekisterin ylläpidon kannalla. Eräs vastaaja kommentoi myöhemmin asiantuntijarekisteriä seuraavasti: Asiantuntijarekisteri on jo olemassa (Maaseudun Uusi Aika-yhdistyksen ylläpitämänä). Miksi tehdä samaa asiaa uudelleen? Rekisteriä pitäisi vain hyödyntää enemmän, ja siinä maaseutuverkostoyksiköllä olisi paljon tehtävää. Koulutustapahtumien kehittämiseksi vastaajat painottivat eniten yhteistyön merkitystä eri toimijoiden kesken ja paikallisesti siten, että toimijoiden tarpeet tulisivat kuulluksi ja huomioiduksi entistä paremmin. Myös yleiseen tiedottamiseen toivottiin parannuksia. 10

11 5.1 Koulutukseen osallistuminen 1. Oletteko osallistuneet maaseutuverkostoyksikön järjestämiin koulutustapahtumiin? (n=197) % KA=1,3 SD=0, % 34 % 1. Kyllä 2. En 11

12 5.2 Keskeiset tarvittavat koulutustapahtumamuodot Muita mainittuja vastauksia mm: Kansainväliset seminaarit, keskustelutilaisuudet, foorumit, paneelit, Esim. Leader-ryhmille valtakunnan tason koulutuksia ja joissakin asioissa alueellisia, hanketoimijoiden koulutus alueellisesti. 2. Mitkä ovat keskeiset koulutustapahtumamuodot, joita maaseutuverkostoyksikön tulisi järjestää sidosryhmilleen? Monivalintamahdollisuus (n=192) % Alueellisesti, tai paikallisesti tapahtuva pienryhmäkoulutus 75 % Valtakunnalliset suuret seminaarit 46 % Verkkopohjainen koulutus 32 % Road show -tyyppinen kiertuekoulutus 29 % Muu 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 12

13 5.3 Koulutusaihealueiden tärkeys t 1/2 3. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkostoyksikön järjestämiä koulutusaihealueita? Käytetty asteikko: 5=erittäin tärkeä, 1=ei yhtään tärkeä. Hanketoimintaan liittyvä koulutus (n=194) KA = 4,2 SD=0,891 Maatalouden investointitukiin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvä koulutus (n=188) KA = 3,5 SD=1,260 Ympäristötuen perustukiin liittyvä koulutus (n=187) KA = 3,2 SD=1,143 Ympäristötuen erityistukiin liittyvä koulutus (n=189) KA = 3,5 SD=1,122 Kylätoimintaan liittyvä koulutus (n=192) KA = 3,6 SD=1,111 Maaseudun yrittäjyyteen liittyvä koulutus (n=191) KA = 4,2 SD=0,885 Kansainvälisyyden lisäämiseen liittyvä koulutus (n=192) KA = 3,8 SD=1,045 Toimintaryhmätyöhön liittyvä koulutus (n=192) KA = 3,8 SD=1,027 Viestintäkoulutus (n=191) KA = 3,4 SD=1,087 Yleiset valtakunnalliset maaseudun kehittämisseminaarit (n=192) KA = 3,6 SD=1,107 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=erittäin tärkeä =ei yhtään tärkeä 13

14 5.3 Koulutusaihealueiden tärkeys t 2/2 3. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkostoyksikön järjestämiä koulutusaihealueita? Muina tärkeinä koulutusaihealueina mainittuja vastauksia: - Verkoston eri osapuolia yhdistävä koulutus. - Valtakunnallisten tai maakunnallisten kehittämisteemojen ja projektien virittäminen ja aktivointi. - Uusien hankkeiden verkostoitumiseen tähtäävät seminaarit ja ideahaku yhteistyöverkostotapaamiset. - Uusien hallitusten jäsenten perehdyttäminen toimintaryhmätyöhön. - Toimintaryhmä työhön vaikuttavien viranomaisten kanssa pidettävät neuvottelupäivät. - TE-keskusten henkilökunnan "järkeistämis" koulutus *pakkopaita ja karttakeppi* välineenä. - Pykäliin liittyvää koulutusta tulee joka suunnasta, mutta kuka kouluttaa meitä kehittäjinä / kehittäjiksi? - Myös muut maatalouden viljelijätuet ympäristötuen lisäksi. - Maksatukseen liittyvä koulutus. - Maatalouden ympäristöasioihin liittyvä koulutus, syvemmälle menevää koulutusta, ei vain tukiehtoja. - Maaseutututkimus, yhteiskunta, maaseutupolitiikka - historia, nykypäivä, tulevaisuus; yhteiskunnallinen viitekehys työllemme. - Maaseutujaoston kouluttaminen. - Kriittinen ajattelu kehittämistyössä koulutus. - Kaikki ovat todella tärkeitä koulutusaiheita. - Hanketukiin liittyvä ihan yksityiskohtainen koulutus mitä saa tehdä ja mitä ei. Tästä oli viime kaudella kaikkein suurin puute. - Esim. maaseutusihteereille kohdennettua koulutusta. - Ihmissuhdetaidot -> erilaisten ihmistyyppien tunnistaminen ja ymmärtäminen -> erilaisista ryhmätyömenetelmät. - "Järjestäminen", on todella tarkoin harkittava, mitä verkostoyksikkö itse järjestää - Lite historik om LEADER metoden hur varför och för vem. 14

15 5.4 Koulutustapahtumista tiedottamisen kanavat 4. Mitä kautta haluaisitte saada tietoa maaseutuverkostoyksikön koulutustapahtumista? Monivalintamahdollisuus (n=195) % Muita mainittuja vastauksia mm: - Toimintaryhmän kautta. - Viestintä montaa eri kautta puree yleensä. - SMS via GSM tfn. Sähköposti 79 % w w w.maaseutu.fi -sivuston koulutuskalenteri 71 % Sähköiset ajankohtaistiedotteet 41 % Maakunnalliset sanomalehdet 17 % Valtakunnalliset sanomalehdet 13 % Ammattilehdet 12 % Netti-tv 2 % Muu viestintäväline 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 15

16 5.5 Koulutustapahtumien järjestj rjestämisajankohdat 5. Tulisiko koulutustapahtumat pyrkiä ensisijaisesti järjestämään: (n=186) % KA=1,1 95 % 5 % 1. Arkipäivisin 2. Viikonloppuisin SD=0,226 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jos arkipäivisin niin (n=135) KA=1,5 48 % 52 % 1. Aamupäivä 2. Iltapäivä SD=0,502 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jos viikonloppuisin niin (n=8) 75 % 25 % 1. Aamupäivä 2. Iltapäivä KA=1,3 SD=0,463 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16

17 5.6 Koulutustapahtumien järjestj rjestämispaikat 1/2 6. Millaisessa kohteessa koulutukset tulisi ensisijaisesti järjestää? Monivalintamahdollisuus (n=192) % Maaseutumatkailukohteissa 53 % Oppilaitosten koulutustiloissa 45 % Hotellin koulutustiloissa 34 % Julkisissa laitosten / virastojen tiloissa 34 % Muualla 12 % Laivaseminaarina 10 % Kylpylähotellissa 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 17

18 5.6 Koulutustapahtumien järjestj rjestämispaikat 2/2 6. Millaisessa kohteessa koulutukset tulisi ensisijaisesti järjestää? Muina mainintoina: - Tilojen sopivuus tulisi olla ensisijainen kriteeri. - Semmonen paikka mistä porukka ei karkoo kesken karkuun omille asioille. - Sellaisissa tiloissa jossa kotimaanpäiväraha riittää ruokailuihin. - Paikoissa, jotka ovat helposti saavutettavissa ja joissa on myös harrastusmahd, esim liikunta. - Paikoissa, jotka liittyvät koulutusaiheeseen, esim. maatiloilla, maaseutuyrityksissä. - Paikoissa jotka on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä, jos vaatii majoitusta, niin hotellin tilat ovat hyvät. - Paikalliset julkiset tilat. - Osanottajamäärän mukaan, aina jos mahdollista maaseutukohteessa. - Olisi hyvä, että olisivat kohteissa, joihin pääsee myös julkisin kulkuvälinein. - Mahdollisimman halvalla ja ekologisesti kestävästi. - Maaseudulla seuran- ja kylätaloissa. - Koulutus koulutuksena, iltahyppelyt saa jokainen hoitaa omalla ajallaan. - Koulutuksen hinnan tulee kuitenkin olla kohtuullinen. - ihan sama, kunhan sinne on helppo mennä. Ei siis missään jeeran kuusessa ;o) - Hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella keskeisillä paikoilla. - Helppo saavutettavuus ja löydettävyys. - Helposti saavutettavissa paikoissa. - Ei aina Helsingissä. Hyviä lentoyhteyksiä on Ouluun, Kemiin, Rovaniemelle. Olisi hyvä jos väki ei "karkaa" paikasta. - Ingen större skillnad bara kringservicen fungerar. - ingen skillnad var det ordnas men helst någonstans i helsingfors eller tammerfors. - Ute i projektens verklighet. 18

19 5.7 Ajallinen matkustamishalukkuus koulutustapahtumiin 7. Kuinka pitkän matkan olisitte valmis matkustamaan osallistuaksenne koulutukseen? (n=194) % Alle tunnin 9 % KA=2,4 SD=0, tuntia 51 % 3-5 tuntia 33 % Yli viisi tuntia 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 19

20 5.8 Koulutustapahtumien yhdistäminen 8. Olisitteko kiinnostunut koulutustapahtumien niputtamisesta esim. muutamia päiviä kestäviksi kokonaisuuksiksi? (n=194) % KA=1,4 SD=0, % 41 % 1. Kyllä 2. En 20

21 5.9 Julkisen asiantuntijarekisterin ylläpito 9. Tulisiko maaseutuverkostoyksikön ylläpitää julkista asiantuntijarekisteriä, jota kautta voitaisiin etsiä asiantuntijoita seminaareihin, konsultointiin tai muuhun vastaavaan palveluun liittyen? (n=189) % 86 % KA=1,1 SD=0, % 1. Kyllä 2. Ei 21

22 5.10 Koulutustapahtumien ja koulutustarjonnan kehittäminen 10. Miten maaseutuverkostoyksikön koulutustapahtumia ja koulutustarjontaa tulisi mielestänne kehittää, jotta koulutus vastaisi entistä paremmin tarpeitanne? Avoin kysymys (n=74) Vastaajat painottivat eniten yhteistyön merkitystä eri toimijoiden kesken ja paikallisesti, siten että toimijoiden tarpeet tulisivat kuulluksi ja huomioiduksi entistä paremmin. Myös yleiseen tiedottamiseen toivottiin parannuksia. Keskeiseksi nousivat myös alueelliset, eri alojen omat sekä räätälöidyt koulutukset sekä koulutuspaikkojen lisääminen muuallekin kuin rannikkoseudulle. Tämän lisäksi toivottiin parannuksia koulutusten aikatauluttamiseen sekä kouluttajien valintaan. Kouluttajien toivottiin olevan todella perillä asioista ja kentällä toimivien asiantuntijoiden käyttöä kouluttajina pidettiin tärkeänä. Yksittäisinä ehdotuksina nousivat esiin mm. internetsivujen kattavuuden lisääminen, kysymys-vastaus-palsta sekä videoneuvottelujen mahdollisuus. 22

23 6. Viestintätoiminta toiminta 1/2 Maaseudun kehittämiseen liittyvistä asioista vastaajat etsivät tietoa ennen kaikkea erilaisista julkaisuista (89 prosenttia vastaajista), sekä erilaisten verkostojen ja henkilökohtaisten kontaktien kautta (78 prosenttia vastaajista). Myös koulutustapahtumien kautta tietoa haettiin melko aktiivisesti (47 prosenttia vastaajista). Vastaajat arvioivat asteikkoa 1-5 käyttäen (5=erittäin tärkeä ja 1=ei yhtään tärkeä) erilaisten viestintävälineiden tärkeyttä maaseutuverkostoyksikön viestintäkanavina. Tuloksia voidaan tarkastella mm. keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä arvo on lukua 5, sitä tärkeämpänä vastaajat pitivät kyseistä viestintäkanavaa. Mikäli keskiarvo oli puolestaan lähellä lukua 1, ei vastaajat pitäneet viestintäkanavaa tärkeänä. Neutraalin keskiarvon raja on 3. Tärkeimpinä viestintäkanavina (viestintävälineinä) vastaajat pitivät: sähköpostia, sekä maaseutu.fi sivustoa (kumpikin KA 4,4). Muiden viestintäkanavien keskiarvot olivat laskevassa järjestyksessä: - sähköiset ajankohtaistiedotteet (KA 3,9) - ammattilehdet (KA 3,7) - maakunnalliset sanomalehdet (KA 3,5) - esitteet ja julkaisut (KA 3,3) - valtakunnalliset sanomalehdet (KA 3,2) - paikallislehdet (KA 3,1) - messut (KA 2,7) - radio (KA 2,6) - netti-tv (KA 2,2) Vastaajille esitettyyn myös asteikkoa 1-5 käyttäen (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin erimieltä ja 0=ei kokemusta) yleisiä maaseutuverkostoyksikön viestintään liittyviä väittämäkysymyksiä. Viestintämateriaalin saatavuutta sähköisesti pidettiin vastauksissa melko usein jopa erittäin tärkeänä (KA 4,4). 23

24 6. Viestintätoiminta toiminta 2/2 maaseutu.fi sivusto koettiin puolestaan melko tärkeänä henkilökohtaisena tiedonsaantikanavana ja sillä katsottiin olevan melko hyvin tietoa kehittämisohjelman eri toimenpiteistä, tukijärjestelmistä, sekä niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista (kumpikin KA 3,6). Maaseutuverkoston osallistumisen tärkeys erilaisiin messutapahtumiin arvioitiin vastaajien keskuudessa jo hieman neutraalimpana (KA 3,3). Painetusta viestintämateriaalista vastaajat pitivät tarpeellisimpana: - koulutusmateriaalia (KA 3,8) - oppaita (KA 3,7), - esitemateriaalia (KA 3,5). Painettujen lehtien tärkeys arvioitiin jo lähemmäksi neutraalia (KA 3,2). Suurin osa vastaajista piti maaseutuverkostoyksikön viestintää pääosin riittävänä ja tarpeitaan vastaavana. Viestinnän nopeuteen tulisi kuitenkin kiinnittää vielä entistä enemmän huomiota. Lisäksi muutamalle vastaajalle koko viestintäjärjestelmä oli vielä melko tuntematon ja nyt toteutettu kyselytutkimus oli ensimmäinen viestintään rinnastettava yhteydenotto. 24

25 6.1 Tiedon kanavat 11. Mitä kautta etsitte tietoa maaseudun kehittämiseen liittyvistä asioista? Monivalintamahdollisuus (n=193) % Muita mainittuja vastauksia mm: - Toimintaryhmätyöskentelyn kautta. - Ohjelma-asiakirjat, lait, asetukset, Mavin määräykset, MMM:n ja Mavin sivut, koulutusmateriaalit, Maaseudun tulevaisuus. Etsin tietoa erilaisista julkaisuista 89 % Etsin tietoa erilaisten verkostojen ja henkilökohtaisten kontaktien kautta 78 % Etsin tietoa erilaisten koulutustapahtumien kautta 47 % Etsin tietoa messuilta 8 % Muualla 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 25

26 6.2 Viestintävälineiden tärkeys t viestintäkanavina 1/2 12. Kuinka arvioitte seuraavien viestintävälineiden tärkeyttä maaseutuverkostoyksikön viestintäkanavina? Käytetty asteikko: 5=erittäin tärkeä, 1=ei yhtään tärkeä. -sivusto (n=189) KA = 4,4 SD=0,837 Valtakunnalliset sanomalehdet (n=187) KA = 3,2 SD=1,092 Maakunnalliset sanomalehdet (n=186) KA = 3,5 SD=0,982 Paikallislehdet (n=182) KA = 3,1 SD=1,118 Ammattilehdet (n=185) KA = 3,7 SD=0,947 Esitteet ja julkaisut (n=183) KA = 3,3 SD=0,938 Sähköposti (n=189) KA = 4,4 SD=0,764 Radio (n=178) KA = 2,6 SD=1,081 Netti-tv (n=176) KA = 2,2 SD=1,021 Sähköiset ajankohtaistiedotteet (n=186) KA = 3,9 SD=1,084 Messut (n=178) KA = 2,7 SD=0,983 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=erittäin tärkeä =ei yhtään tärkeä 26

27 6.2 Viestintävälineiden tärkeys t viestintäkanavina 2/2 12. Kuinka arvioitte seuraavien viestintävälineiden tärkeyttä maaseutuverkostoyksikön viestintäkanavina? Muina viestintävälineinä ja vastauksina mainittu: Minusta kaikki tiedotusvälineet ovat tärkeitä oikein käytettyinä. - Maaseututoimijat ja niiden välineet. - Maaseudun tulevaisuus. - Kirje. - Kirjallinen ilmoitus tukea myönnettäessä tai kokouksessa (esim toimintaryhmän jk). - Esitteet eivät tavoita juuri ketään. Pitäisi yksinkertaistaa asioita eikä tehdä isoja kalliita julkaisuja, joita ei lue kukaan. - Esim. toimintaryhmien sisäiset kiertokirjeet. - SMS massutskick till GSM. 27

28 6.3 Viestintää ja maaseutu.fi sivustoa koskevia väittv ittämiä 13a. Miten väittämät vastaavat mielipidettänne? Käytetty asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=ei kokemusta, Maaseutu.fi -sivustoilla on riittävästi tietoa kehittämisohjelman eri toimenpiteistä, tukijärjestelmistä, sekä niihin liittyvistä ajankohtaista asioista? (n=198) KA = 3,6 SD=0,770 Maaseutu.fi -sivsto on minulle tärkeä tiedonsaantikanava? (n=198) KA = 3,6 SD=0,936 Viestintämateriaalin saatavuus sähköisesti on tärkeää? (n=198) Maaseutuverkoston osallistuminen erilaisiin messutapahtumiin on tärkeää? (n=198) KA = 4,4 SD=0,723 KA = 3,3 SD=1,032 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=täysin samaa mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 3=ei samaa eikä erikään mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0=ei kokemusta 13b. Painetusta viestintämateriaalista on minulle tarpeellista? Koulutusmateriaali (n=198) KA = 3,8 SD=0,937 Esitemateriaali (n=198) KA = 3,5 SD=1,034 Lehdet (n=198) KA = 3,2 SD=0,965 Oppaat (n=198) KA = 3,7 SD=1,012 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=täysin samaa mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 3=ei samaa eikä erikään mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0=ei kokemusta 28

29 6.4 Viestinnän n kehittäminen 14. Palveleeko maaseutuverkostoyksikön viestintä nykyisellään riittävästi tarpeitanne, vai tulisiko toimintaa kehittää, miten? Avoin kysymys (n=58) Suurin osa vastaajista piti viestintää pääosin riittävänä ja tarpeitaan vastaavana, vaikkakin viestinnän nopeuteen voisi kiinnittää huomiota. Muutamalle vastaajalle koko viestintäjärjestelmä oli vielä täysin tuntematon ja tämä kyselytutkimus oli ensimmäinen yhteydenotto / viestintä. Internetsivujen osalta moni vastaajista toivoi yleistä selkeyttämistä, jotta tieto löytyisi helpommin ja nopeammin. Selkeyttämiseen ehdotettiin mm. alueellista jakoa, uutistiedote osiota sekä hankeoppaita. Yleisesti sähköisen tiedotuksen toimivuutta ja tärkeyttä korostettiin sen nopeuden takia. Yksittäisinä ehdotuksina nousivat esiin mm. alan oma lehti sekä sisäinen intranetti. Ruotsinkieliset toivoivat tietojen nopeampaa kääntämistä ruotsiksi. 29

30 7. Hyvät t käytk ytännöt Kaikista vastaajista peräti 90 prosenttia piti hyvistä käytännöistä tiedottamisen keskeisenä kanavana maaseutu.fi sivustoja. Muita keskeisiä kanavia olisivat: erilaiset tilaisuudet, kuten esim. koulutustilaisuudet (59 prosenttia vastaajista), julkaisujen tai oppaiden koostaminen (52 prosenttia vastaajista), sekä ammattilehdet (49 prosenttia vastaajista). Vastaajat arvioivat asteikkoa 1-5 käyttäen (5=erittäin tärkeä ja 1=ei yhtään tärkeä) erilaisten aihealueisiin liittyvien hyvien käytäntöjen hyödyllisyyttä. Tuloksia voidaan tarkastella mm. keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä arvo on lukua 5, sitä hyödyllisempänä vastaajat pitivät aihealueeseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Mikäli keskiarvo oli puolestaan lähellä lukua 1, ei vastaajat pitäneet aihealueeseen liittyviä hyviä käytäntöjä hyödyllisinä. Neutraalin keskiarvon raja on 3. Hyödyllisimpinä hyvien käytäntöjoen aihealueina vastaajat pitivät: hankkeiden toteuttamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä (KA 4,4), yritysten kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä (KA 4,2), sekä kylien kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä (KA 4,1).Muiden aihealueiden keskiarvot olivat laskevassa järjestyksessä: - kansainvälistymiseen liittyvät hyvät käytännöt (KA 3,9) - toimintaryhmätyöhön liittyvät hyvät käytännöt (KA 3,9) - koulutusten toteuttamiseen liittyvät hyvät käytännöt (KA 3,8) - ympäristötukiin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät hyvät käytännöt (KA 3,6) - erityisympäristötukiin liittyvät hyvät käytännöt (KA 3,5) 30

31 Muita keskeisiä vastauksia: - Sähköposti. - Sähköiset tiedotteet. 7.1 Hyvistä käytännöistä tiedottaminen 15. Miten hyvistä käytännöistä tiedottaminen pitäisi mielestänne toteuttaa? Monivalintamahdollisuus (n=193) % -sivustojen kautta Yksittäisinä vastauksina: -Intranet. -Seminaarit. - Työnkierron avulla! Leaderryhmä -> TE-keskus -> Mavi -> Leader-ryhmä jne. 90 % Erilaisten tilaisuuksien kautta esim. koulutuksissa Koostamalla julkaisuja tai oppaita Ammattilehtien kautta 49 % 52 % 59 % Maakunnallisten sanomalehtien kautta Valtakunnallisten sanomalehtien kautta 29 % 35 % Paikallislehtien kautta Messuilla Muuten Radion kautta Netti-tv:n avulla 21 % 18 % 12 % 10 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 31

32 7.2 Aihealueiden hyödyllisyys 1/2 16. Mihin seuraavista aiheista liittyvät hyvät käytännöt olisivat mielestänne hyödyllisimpiä? Käytetty asteikko: 5=erittäin tärkeä, 1=ei yhtään tärkeä. Ympäristötukiin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät hyvät käytännöt (n=184) KA = 3,6 SD=1,167 Erityisympäristötukiin liittyvät hyvät käytännöt (n=180) KA = 3,5 SD=1,075 Kylien kehittämiseen liittyvät hyvät käytännöt (n=187) KA = 4,1 SD=0,875 Hankkeiden toteuttamiseen liittyvät hyvät käytännöt (n=190) KA = 4,4 SD=0,747 Koulutusten toteuttamiseen liittyvät hyvät käytännöt (n=183) KA = 3,8 SD=0,936 Toimintaryhmätyöhön liittyvät hyvät käytännöt (n=185) KA = 3,9 SD=0,964 Kansainvälistymiseen liittyvät hyvät käytännöt (n=186) KA = 3,9 SD=1,019 Yritysten kehittämiseen liittyvät hyvät käytännöt (n=186) KA = 4,2 SD=0,819 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=erittäin tärkeä =ei yhtään tärkeä 32

33 7.2 Aihealueiden hyödyllisyys 2/2 16. Mihin seuraavista aiheista liittyvät hyvät käytännöt olisivat mielestänne hyödyllisimpiä? Muina aiheina ja vastauksina mainittu: - Toimintaryhmien, TE-keskusten, Mavin, MMM väliset hyvät toimivat yhteistyökäytännöt. - Ohjelmien ja toimenpiteiden seurantaan ja arviointeihin liittyvät hyvät käytännöt. - Maaseudun väestön yleisen osaamistason nostaminen, asennekasvatus, tämän asian voimakas esilletuonti. - kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan yhteistyöhön liittyvät hyvät käytännöt. - kaikki tarpeellisia. - Jopa TE-keskuksien toiminnassa saattaa olla hyviä käytäntöjä mutta vaan huonot tulevat nopeasti valtakunnalliseen tietoon. - Hankkeiden ja yhteistyön kehittämisen hyvät käytännöt. - Eri kehittämisvälineiden käyttäminen yhdessä (kuten Suupohjassa). 33

34 8. Kansainvälistyminen 1/2 Vastaajat arvioivat asteikkoa 1-5 käyttäen (5=erittäin tärkeä ja 1=ei yhtään tärkeä) erilaisten yhteistyömuotojen tärkeyttä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Tuloksia voidaan tarkastella mm. keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä arvo on lukua 5, sitä tärkeämpänä vastaajat pitivät kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyömuotoa. Mikäli keskiarvo oli puolestaan lähellä lukua 1, ei vastaajat pitäneet yhteistyömuotoa tärkeänä. Neutraalin keskiarvon raja on 3. Tärkeimpinä kansainvälistymiseen liittyvinä yhteistyömuotoina vastaajat pitivät: tiedon välitystä muiden maiden tilanteesta, sekä kansainvälistä kontaktivälitystä (kumpikin KA 3,9). Muiden yhteistyömuotojen keskiarvot olivat laskevassa järjestyksessä: - keskittyminen Euroopan laajuiseen yhteistyöhön (KA 3,8) - eri sidosryhmien yleinen tukeminen kansainvälistymisessä (KA 3,8) - hankepartnereiden etsintä (KA 3,8) - kansainvälistymistä edistävät koulutukset (KA 3,8) - kansainvälinen asiantuntijavaihto (KA 3,8) - eri sidosryhmien opintomatkat muihin EU-maihin (KA 3,8) - kansainvälisten kumppaninvälitysmahdollisuuksien kokoaminen ja linkittäminen (KA 3,7) - kansainvälisten seminaarien järjestäminen Suomessa (KA 3,6) - kansainvälisten asiantuntijoiden luennoitsijavierailut Suomeen (KA 3,6) - osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ulkomailla (KA 3,5) - kansainvälisten hankkeiden rekisteri (KA 3,5) - ulkomaisten ryhmien opintomatkat Suomeen (KA 3,5) - keskittyminen Pohjoismaiden ja Baltian maiden lähialueyhteistyöhön (KA 3,2) - osallistuminen kansainvälisiin messuihin ulkomailla (KA 2,9) Vastaajia pyydettiin arvioimaan samaisella asteikolla (1-5) myös kuinka tärkeinä he pitivät esitettyjä maaseutuverkostoyksikön verkoston synnyttämiä mahdollisia kansainvälistymisvaikutuksia. 34

35 8. Kansainvälistyminen 2/2 Tärkeimpinä mahdollisina kansainvälistymisvaikutuksina vastaajat pitivät: tiedon lisääntymistä: tiedon ja kokemusten vaihto (KA 4,2), oppimisen lisääntymistä: uusien toimintamallien räätälöimistä muiden kokemusten pohjalta (KA 4,1), sekä samankaltaisten tai yhteisten ongelmien ratkaisuvaikutuksia (KA 4,0). Muiden mahdollisten kansainvälistymisvaikutusten keskiarvot olivat laskevassa järjestyksessä: - innovaatiolisäarvo: uudenlaisten ongelmanratkaisujen, sovellutusten ja menetelmien yhteiskehittely (KA 3,9) - toisiemme tuntemisen, keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen lisääminen (KA 3,8) - integraation edellytysten parantaminen: uudet yhteistyökumppanit, henkilövaihto ja liikkuvuuden lisääminen (KA 3,7) - yhteenkuuluvuuden vahvistuminen ja kehityserojen väheneminen (KA 3,6) - vaikutusvallan lisääminen (KA 3,3) Kansainvälistymisen keskeisimpinä haasteina ja suurimpina esteinä vastaajat kokivat: hallintobyrokratian raskauden (60 prosenttia vastaajista), ajan riittävyyden (53 prosenttia vastaajista), sekä rahoituksen riittävyyden (46 prosenttia vastaajista). Omassa työssään vastaajat tarvitsivat kansainvälistymiseen liittyen ennen kaikkea kielitaitoa, sekä verkostoitumistaitoja niin koti-, kuin kohdemaassakin. Myös kohdemaiden kulttuurin ja tapojen tuntemus ml. erilaisten rahoituskäytäntöjen tuntemus olivat keskeisiä kansainvälistymiseen liittyviä taitoja (tietotarpeita). 35

36 8.1 Yhteistyömuotojen tärkeys t 1/2 17. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkoston kansainvälistymiseen liittyviä yhteistyömuotoja? Käytetty asteikko: 5=erittäin tärkeä, 1=ei yhtään tärkeä. Kansainvälisten hankkeiden rekisteri (n=186) KA = 3,5 SD=0,977 Kansainvälisten seminaarien järjestäminen Suomessa (n=186) KA = 3,6 SD=0,863 Osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ulkomailla (n=186) KA = 3,5 SD=0,924 Osallistuminen kansainvälisiin messuihin ulkomailla (n=181) KA = 2,9 SD=0,930 Eri sidosryhmien yleinen tukeminen kansainvälistymisessä (n=181) KA = 3,8 SD=0,876 Kansainvälisten kumppaninvälitysmahdollisuuksien kokoaminen ja linkittäminen (n=184) KA = 3,7 SD=0,907 Keskittyminen Pohjoismaiden ja Baltian maiden lähialueyhteistyhön (n=181) KA = 3,2 SD=0,964 Keskittyminen Euroopan laajuiseen yhteistyöhön (n=181) KA = 3,8 SD=0,967 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=erittäin tärkeä =ei yhtään tärkeä 36

37 8.1 Yhteistyömuotojen tärkeys t 2/2 17. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkoston kansainvälistymiseen liittyviä yhteistyömuotoja? Käytetty asteikko: 5=erittäin tärkeä, 1=ei yhtään tärkeä. Kansainvälinen kontaktivälitys (n=192) KA = 3,9 SD=0,976 Hankepartnereiden etsintä (n=186) KA = 3,8 SD=0,829 Kansainvälistymistä edistävät koulutukset (n=186) KA = 3,8 SD=0,910 Tiedon välitys muiden maiden tilanteesta (n=186) KA = 3,9 SD=0,884 Kansainvälinen asiantuntijavaihto (n=180) KA = 3,8 SD=0,924 Kansainvälisten asiantuntijoiden luennoitsijavierailut Suomeen (n=186) KA = 3,6 SD=0,916 Eri sidosryhmien opintomatkat muihin EU-maihin (n=186) KA = 3,8 SD=0,955 Ulkomaisten ryhmien opintomatkat Suomeen (n=185) KA = 3,5 SD=0,926 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=erittäin tärkeä =ei yhtään tärkeä 37

38 8.2 Kansainvälistymisvaikutusten tärkeys t 1/2 18. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkostoyksikön verkostossa synnyttämiä mahdollisia kansainvälistymisvaikutuksia? Käytetty asteikko: 5=erittäin tärkeä, 1=ei yhtään tärkeä. Tiedon lisääntyminen: tiedon ja kokemusten vaihto (n=186) KA = 4,2 SD=0,846 Oppimisen lisääntyminen: uusien toimintamallien räätälöiminen muiden kokemusten pohjalta (n=186) KA = 4,1 SD=0,869 Ongelmanratkaisu: samankaltaisten tai yhteisten ongelmien ratkaisu (n=186) KA = 4,0 SD=0,857 Integraation edellytysten parantaminen: uudet yhteistyökumppanit, henkilövaihto ja liikkuvuuden lisääminen (n=185) KA = 3,7 SD=0,922 Toisiemme tuntemisen, keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen lisääminen (n=185) KA = 3,8 SD=0,922 Yhteenkuuluvuuden vahvistuminen ja kehityserojen väheneminen (n=185) KA = 3,6 SD=0,972 Innovaatiolisäarvo: uudenlaisten ongelmanratkaisujen, sovellutusten ja menetelmien yhteiskehittely (n=186) KA = 3,9 SD=0,895 Vaikutusvallan lisääminen (n=184) KA = 3,3 SD=0,997 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=erittäin tärkeä =ei yhtään tärkeä 38

39 8.2 Kansainvälistymisvaikutusten tärkeys t 2/2 18. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkostoyksikön verkostossa synnyttämiä mahdollisia kansainvälistymisvaikutuksia? Muina aiheina ja vastauksina mainittu: - Yritystoimintaa tukeva markkinoiden laajentuminen, jonka tuloksena yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu. - Yritysten välinen kanssakäyminen. - Oman alueen kehittämistarpeiden ja - mahdollisuuksien huomaaminen kansainvälistymisen kautta (kaukaa näkee lähelle). - Maaseutuverkosto on lähellä toimijaa, siis helppo yhteistyökumppani em asioissa, saavutettavuus hyvä. - Kysymysten muotoiluun olisi pitänyt kiinnittää tarkempaa huomiota. En ymmärrä tätä kysymystä! Synnyttäviä?!? - Kommentti: kysymys on melko vaikeasti asetettu. liekö ymmärsin edes oikein sitä? - Ögonöppnare - mental rörlighet. 39

40 8.3 Kansainvälistymisen keskeiset haasteet ja esteet 1/2 19. Mitkä ovat mielestänne kansainvälistymisen keskeisimmät haasteet ja suurimmat esteet? Monivalintamahdollisuus (n=187) % Hallintobyrokratian raskaus 60 % Ajan riittävyys 53 % Rahoituksen riittävyys 46 % Luotettavien hankekumppanin löytäminen 39 % Kielitaito Osaamisen riittävyys Syrjäinen sijaintimme Kulttuurierot 32 % 32 % 28 % 28 % Tarvittavien suhteiden puuttuminen kotimaassa 17 % Muu Omat kielteiset kokemukset 5 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 40

41 8.3 Kansainvälistymisen keskeiset haasteet ja esteet 2/2 19. Mitkä ovat mielestänne kansainvälistymisen keskeisimmät haasteet ja suurimmat esteet? Muina haasteina ja esteinä, sekä vastauksina mainittu: - Uskallus uuteen. - Toimijoiden kiinnostus kansainväliseen toimintaan ja siitä saatavan lisäarvon arviointi ja ymmärtäminen. - Rahoituksen rajoitukset. - Oikeiden tavoitteiden ja tekemisen löytäminen. - Maaseututoimijoiden kielteinen suhtautuminen, "kv-toiminta on pelkkää matkailua". - Kyseessä on vaikea taiteen laji, ei saa jäädä väin kyläilyksi, mutta mitä ovat ne ihan oikeat hyödyt? - Kv.markkinoilla kantavien tuoteideoiden, rohkeiden yrittäjien ja markkinointiosaamisen vähäisyys. - Hyödyt ovat jääneet ja jäävät olemattomiksi suhteessa panoksiin. - Få länder är så seriösa som finland! 41

42 8.4 Kansainvälistyminen ja omassa työss ssä tarvittavat taidot 20. Minkälaisia taitoja koskien kansainvälistymistä tarvitsisitte omassa työssänne? Avoin kysymys (n=50) Tärkeimmäksi taidoksi vastaajat nostivat kielitaidon. Erillisistä kielistä mainittiin mm. Venäjä ja Ranska -> muukin kuin Englanti. Kielitaito mainittiin miltei jokaisessa vastauksessa. Toiseksi tärkeimmäksi taidoksi nousivat verkostoituminen niin koti- kuin kohdemaassakin, sekä kohdemaiden kulttuurin ja tapojen tuntemus. Kolmanneksi esiin nousi erilaisten rahoituskäytäntöjen tuntemus. Yksittäisinä vastauksina mainittiin mm. ajankäytön hallinta sekä lainsäädännön tuntemus. 42

43 9. Maaseutuverkostoa ja maaseutuverkostoyksikköä koskevat yleiset kysymykset Vastaajat olivat kuulleet maaseutuverkostoyksiköstä ensimmäistä kertaa pääasiassa maa- ja metsätalousministeriön koulutustilaisuuksien (43 prosenttia vastaajista), tai TE-keskusten, tai muiden organisaatioiden kautta (25 prosenttia vastaajista). Vastaajille esitettiin myös yleisiä maaseutuverkostoa ja maaseutuverkostoyksikköä koskevia väittämiä. Väittämiin oli mahdollista vastata asteikkoa 1-5 käyttäen (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin erimieltä ja 0=ei kokemusta). Tuloksia voidaan tarkastella mm. keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä arvo on luku 5, sitä enemmän vastaaja on esitetyn väittämän kanssa samaa mieltä. Mikäli keskiarvo on puolestaan lähellä lukua 1, ei vastaaja ole väittämän kanssa samaa mieltä. Neutraalin keskiarvon raja on 3. Vastaajat suhtautuivat väittämiin kauttaaltaan melko neutraalisti. Eniten vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että: maaseutuverkostoyksikkö lisää yhteistyötä maaseututoimijoiden välillä, sekä maaseutuverkostoyksikön avulla osaaminen lisääntyy maaseudun kehittämistyössä (molemmat KA 3,8). Vähiten vastaajat olivat samaa mieltä puolestaan siitä, että: maaseutuverkostoyksikön valtakunnallinen näkyvyys on riittävää (KA 2,6), sekä maaseutuverkostoyksikkö on Euroopan unionin byrokratian jatke (KA 2,7). Muiden väittämien keskiarvot jakaantuivat laskevassa järjestyksessä seuraavasti: - maaseutuverkoston merkitys on keskeinen kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakajana (KA 3,6) - maaseutuverkostoyksikkö vie Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kehittämisohjelman tavoitteita eteenpäin (KA 3,6) - maaseutuverkostoyksikkö tuo myönteistä näkyvyyttä maaseudun kehittämiseen (KA 3,6) - tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon (KA 3,5) - maaseutuverkostoyksikkö on keskeinen maaseutua koskevan tiedon tuottaja (KA 3,5) - maaseutuverkostoyksikkö on helppo lähestyä (KA 3,5) - maaseutuverkostoyksikön toiminta on välttämätöntä maaseututoimijoiden verkostoitumisen tukijana (KA 3,5) - maaseutuverkostoyksikkö helpottaa työtaakkaani (KA 2,8) 43

44 Muita keskeisiä vastauksia: - Työpaikalta. - Toimintaryhmästä. 9.1 Maaseutuverkostoyksikön n tunnettuuskanavat 21. Mistä kuulitte ensimmäistä kertaa maaseutuverkostoyksiköstä? (n=195) % Maa- ja metsätalousministeriön koulutustilaisuuksien kautta Yksittäisinä vastauksina: tiedotustilaisuudessa, tiedotteesta, luottamustehtävässä, maaseutuohjelman valmisteluprosessin yhteydessä, Maaseudunkehittämisohjelma-julkaisun kautta, Maaseudun uusi aika yhdistykseltä. 43 % TE-keskusten, tai muiden organisaatioiden kautta (ProAgria jne.) 25 % Muualta 15 % -sivustojen kautta 10 % Erilaisten sanoma- ja ammattilehtien kautta 6 % En ole aikaisemmin kuullut maaseutuverkostoyksiköstä 2 % Radion kautta 0 % Messuilla 0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 44

45 9.2 Maaseutuverkostoyksikköä ja verkostoa koskevat väittv ittämät t 1/2 22. Miten väittämät vastaavat mielipidettänne? Käytetty asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=ei kokemusta, Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon (n=198) KA = 3,5 SD=1,233 Maaseutuverkoston merkitys on keskeinen kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakajana (n=198) KA = 3,6 SD=0,974 Maaseutuverkosto lisää yhteistyötä maaseututoimijoiden välillä (n=198) KA = 3,8 SD=0,870 Maaseutuverkostoyksikön avulla osaaminen lisääntyy maaseudun kehittämistyössä (n=198) KA = 3,8 SD=0,820 Maaseutuverkostoyksikkö on keskeinen maaseutua koskevan tiedon tuottaja (n=198) KA = 3,5 SD=1,004 Maaseutuverkostoyksikön toiminta on välttämätöntä maaseututoimijoiden verkostoitumisen tukijana (n=198) KA = 3,5 SD=1,003 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=täysin samaa mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 3=ei samaa eikä erikään mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0=ei kokemusta 45

46 9.2 Maaseutuverkostoyksikköä ja verkostoa koskevat väittv ittämät t 2/2 22. Miten väittämät vastaavat mielipidettänne? Käytetty asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=ei kokemusta, Maaseutuverkostoyksikkö vie Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kehittämisohjelman tavoitteita eteenpäin (n=198) KA = 3,6 SD=0,915 Maaseutuverkostoyksikköä on helppo lähestyä (n=198) KA = 3,5 SD=1,005 Maaseutuverkostoyksikkö tuo myönteistä näkyvyyttä maaseudun kehittämiseen (n=198) KA = 3,6 SD=0,955 Maaseutuverkostoyksikkö helpottaa työtaakkaani (n=198) KA = 2,8 SD=1,044 Maaseutuverkostoyksikkö on Euroopan unionin byrokratian jatke (n=198) KA = 2,7 SD=1,143 Maaseutuverkostoyksikön valtakunnallinen näkyvyys on riittävää (n=198) KA = 2,6 SD=0,955 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5=täysin samaa mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 3=ei samaa eikä erikään mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0=ei kokemusta 46

47 10. Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopää äätökset Suomen Kyselytutkimus Oy toteutti maaseutuverkostoyksikön toimeksiannosta koulutus- ja palvelutarvekartoituksen kesällä Tutkimus toteutettiin pääasiallisena e-lomaketutkimuksena maaseutuverkostoyksikön valitsemille eri sidosryhmien edustajille. Tutkimukseen osallistui yhteensä 198 henkilöä ja tutkimuksen kokonaisvastausprosentiksi muodostui siten 198 / 542=36,5 prosenttia. Kaikista vastaajista keskimäärin noin kaksi kolmesta oli osallistunut maaseutuverkostoyksikön järjestämiin koulutustapahtumiin. 75 prosenttia vastaajista halusi maaseutuverkostoyksikön järjestävän ennen kaikkea alueellisesti, tai paikallisesti tapahtuvaa pienryhmäkoulutusta ja keskiarvollisesti tärkeimpinä koulutusaihealueina vastaajat pitivät hanketoimintaan, sekä maaseudun yrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Järjestettävistä koulutustapahtumista haluttiin saada tietoa ennen kaikkea sähköpostin välityksellä (79 prosenttia vastaajista), mutta myös maaseutu.fi sivuston koulutuskalenteri nousi koulutustapahtumista tiedottamisen osalta keskeiseksi kanavaksi (71 prosenttia vastaajista). Koulutustapahtumat tulisi järjestää arkipäivisin, mutta sekä aamupäivisin, että iltapäivisin tapahtuva koulutus sai keskimäärin yhtä suuret omat kannattajaryhmänsä. Parhaimmiksi koulutustapahtumien järjestämispaikoiksi vastaajat nimesivät maaseutumatkailukohteet (53 prosenttia vastaajista). Osa vastaajista painotti, että koulutustapahtumien järjestämispaikkaan tulisi olla myös hyvät kulkuyhteydet esim. julkisilla kulkuvälineillä. Yli puolet vastaajista (60 prosenttia) piti ajallisena matkustamishalukkuutena koulutukseen osallistumiseksi maksimissaan kahden tunnin matkustamisaikaa. Koulutustapahtumien mahdollinen niputtaminen esim. muutamia päiviä kestäviksi kokonaisuuksiksi sai tuekseen hienoisen kannattajaenemmistön (59 prosenttia vastaajista). Julkisen asiantuntijarekisterin ylläpitoa eri asiantuntijoista kannatti lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Koulutustapahtumien kehittämiseksi vastaajat painottivat eniten yhteistyön merkitystä eri toimijoiden kesken ja paikallisesti siten, että toimijoiden tarpeet tulisivat kuulluksi ja huomioiduksi entistä paremmin. Myös yleiseen tiedottamiseen toivottiin parannuksia. Maaseudun kehittämiseen liittyvissä asioissa vastaajat etsivät pääsääntöisesti tietoa joko erilaisista julkaisuista (89 prosenttia vastaajista), sekä erilaisten verkostojen ja henkilökohtaisten kontaktien kautta (78 prosenttia vastaajista). 47

48 keskiarvollisesti tärkeimpinä maaseutuverkostoyksikön viestintävälineinä mainittiin sähköposti, sekä maaseutu.fi sivusto. Myös viestintämateriaalin saatavuus sähköisesti oli 86 prosentille vastaajista vähintäänkin jokseenkin tärkeää. Painetusta viestintämateriaalista tarpeellisimmiksi koettiin keskiarvollisesti koulutusmateriaali, sekä oppaat. Suurin osa vastaajista piti maaseutuverkostoyksikön viestintää pääosin riittävänä ja tarpeitaan vastaavana, mutta viestinnän nopeuteen ja viestintäratkaisujen selkeyteen tulisi kuitenkin kiinnittää vielä enemmän huomiota. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä piti hyvistä käytännöistä tiedottamisen ensisijaisena kanavana maaseutu.fi sivustoja. Hyödyllisimpinä hyvien käytäntöjen aihealueina vastaajat pitivät keskiarvollisesti: hankkeiden toteuttamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä, yritysten kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä, sekä kylien kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Kansainvälistymisen keskeisimpinä haasteina vastaajat kokivat hallintobyrokratian raskauden (60 prosenttia vastaajista), sekä ajan riittävyyden (53 prosenttia vastaajista). Omassa työssään vastaajat tarvitsivat kansainvälistymiseen liittyen ennen kaikkea kielitaitoa, sekä verkostoitumistaitoja. Tärkeimpinä kansainvälistymiseen liittyvinä yhteistyömuotoina vastaajat pitivät keskiarvollisesti tiedon välitystä muiden maiden tilanteesta, sekä kansainvälistä kontaktivälitystä. Mahdollisista maaseutuverkostoyksikön synnyttämistä kansainvälistymisvaikutuksista vastaajat arvottivat keskiarvollisesti tärkeimmiksi: tiedon lisääntymisen (tiedon ja kokemusten vaihto), oppimisen lisääntymisen (uusien toimintamallien räätälöiminen muiden kokemusta pohjalta), sekä samankaltaisten tai yhteisten ongelmien ratkaisumallien syntymisen. Vastaajat olivat kuulleet maaseutuverkostoyksiköstä ensimmäistä kertaa pääasiassa maa- ja metsätalousministeriön koulutustilaisuuksien (43 prosenttia vastaajista), tai TE-keskusten, tai muiden organisaatioiden kautta (25 prosenttia vastaajista). Noin 61 prosenttia vastaajista oli vähintäänkin jokseenkin samaa mieltä siitä, että maaseutuverkostoyksikön avulla osaaminen lisääntyy maaseudun kehittämistyössä. Vastaavasti noin 60 prosenttia vastaajista oli vähintäänkin jokseenkin samaa mieltä siitä, että maaseutuverkostoyksikkö lisää yhteistyötä maaseututoimijoiden välillä. Maaseutuverkostoyksikön valtakunnallista näkyvyyttä pidettiin kuitenkin toistaiseksi melko vaatimattomana, sillä kaikista vastaajista noin 43 prosenttia oli täysin, tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei maaseutuverkostoyksikön valtakunnallinen näkyvyys ole riittävää. Tämän tutkimuksen vastausten perustella maaseutuverkostoyksikön näkyvyyden parantaminen muodostaakin keskeisen haasteen tulevassa kehitystyössä. Myös viestintälinjojen selkeyttämistä, sekä tehostamista tulisi tarkistaa. 48

49 Liite1: Kyselylomake 49

50 Koulutus- ja palvelutarvekartoitus Maa- ja metsätalousministeriö / maaseutuverkostoyksikkö Suomen Kyselytutkimus Oy mv=monivalintamahdollisuus 1. Koulutus Maaseutuverkostoyksikkö järjestää maaseudun kehittämiseen liittyvää taustoittavaa ja viranomaiskoulutusta täydentävää koulutusta. 1.1 Oletteko osallistuneet maaseutuverkostoyksikön järjestämiin koulutustapahtumiin? kyllä en 1.2 Mitkä ovat keskeiset koulutustapahtumamuodot, joita maaseutuverkostoyksikön tulisi järjestää sidosryhmilleen? (mv) valtakunnalliset suuret seminaarit alueellisesti, tai paikallisesti tapahtuva pienryhmäkoulutus (esim. case-tyyppinen koulutus) Road show- tyyppinen kiertuekoulutus verkkopohjainen koulutus muu, mikä? 1.3 Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia maaseutuverkostoyksikön järjestämiä koulutusaihealueita asteikolla 1-5? (5=erittäin tärkeä 1=ei yhtään tärkeä) a) hanketoimintaan liittyvä koulutus b) maatalouden investointitukiin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvä koulutus c) ympäristötuen perustukiin liittyvä koulutus d) ympäristötuen erityistukiin liittyvä koulutus e) kylätoimintaan liittyvä koulutus f) maaseudun yrittäjyyteen liittyvä koulutus g) kansainvälisyyden lisäämiseen liittyvä koulutus h) toimintaryhmätyöhön liittyvä koulutus i) viestintäkoulutus j) yleiset valtakunnalliset maaseudun kehittämisseminaarit k) muu koulutus, mikä? 1.4 Mitä kautta haluaisitte saada tietoa maaseutuverkostoyksikön koulutustapahtumista? (mv) sivuston koulutuskalenteri valtakunnalliset sanomalehdet maakunnalliset sanomalehdet sähköposti ammattilehdet netti-tv sähköiset ajankohtaistiedotteet muu viestintäväline, mikä? 50