1 (8) Päätös 14/0948/ K ~ u m e r o, r =. CSL ;TT Ij sa03174/13/

Transkriptio

1 Hel singin hall into-oike us Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin Faksi Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Päätös 14/0948/5 1 (8) K ~ u m e r o, r =. CSL ;TT Ij sa03174/13/5212 i 2014 /anl y 3, yo ; p o Asia Valittajat Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä koskeva vii-tus John Kouhia ja Marjut Nieminen Päätös, josta valitetaan Val ituk se ssa esitetyt vaati mukset Kirkkonummen kunnanhallitus Kunnanhallitus oli päätöksellään 92 hyväksynyt pöytäkirjan liitteen mukaisen alueen Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi niin, että toiminta-alue astuu voimaan heti päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kunnanhallitus on hylännyt Kouhian ja Niemisen oikaisuvaatimuksen ja jättänyt tutkimatta vesihuoltolain 11 :n mukaisen liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen toiminta-aluepäätökseen kuulumattomana asiana. Oikaisuvaatimuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia asiaperusteita, joita kunnanhallitus ei asiaa aikaisemmin käsitellessään olisi huomioinut. Alueella, mukaan lukien Kouhian ja Niemisen kiinteistö 4:29, on todettu toiminta-alueen perusteena oleva vesihuollon tarve. Lisäksi kiinteistön sisällyttäminen toiminta-alueeseen osaltaan mahdollistaa vesihuoltolaitoksen kyvyn huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vapautushakemukset lainvoimaisen toiminta-alueen liittämisvelvollisuudesta käsittelee kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta kiinteistönomistajan esityksestä. Kouhia ja Nieminen ovat valittaneet päätöksestä. Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöstä on muutettava niin, että kiinteistöä 4:29 ei liitetä Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen ja kiinteistö vapautetaan liittämisvelvollisuudesta vesiosuuskuntaan. Valittajien kiinteistöllä jätevesien käsittely ja vedenhankinta on toteutettu asianmukaisella ja vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Kiinteistökohtainen järjestely tai ympäristö eivät vaarannu nykyisen toimintatavan vuoksi. Perustelu alueen tiiviistä asutuksesta ei pidä paikkansa. Lisäksi valittajat ovat ilmoittaneet alun alkaen vuonna 2009, etteivät he halua liittyä Lapinkylän vesiosuuskuntaan. Vastauksesta huolimatta valittajien kiinteistö on mielivaltaisesti liitetty kaavailtuun toiminta-alueeseen. Kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen reuna-alueella eikä sen liitt äminen ole välttämätöntä t oimintakykyisen toimintaalueen kannalta. Myöskään naapurikiinteistön 4:9 omistaja ei halua liittyä vesiosuuskuntaan. Vesiosuuskunta on mielivaltaisesti liittänyt kaksi kiinteistöä toiminta-alueeseen. Käytännössä valittaja t eivät ole tulleet laissa edellytetyllä tavoin kuulluksi, koska heidän näkökantaansa ei ole otettu huomioon päätöksessä.

2 2(8) Lapinkylän vesiosuuskunta on rakentanut omalla riskillään runkolinjan ennen kuin toiminta-alue on todettu lainvoimaiseksi. On synnytetty keinotekoinen tilanne siten, että valittaj ien kiinteistö halutaan pakkoliittää jo ennalta rakennettuun runkolinj aan. Perusteluna esitetään, että ikään kuin valittajien kielteinen kanta ei olisi ollut tiedossa jo runkolinjan suunnitteluvaiheessa vuonna Päätöksen mukana tulleesta toiminta-alueen kartasta ei näy selkeästi, että runkolinj a on jo rakennettu kahden vesiosuuskunnan j äsenyydestä kieltäytyneen kiinteistön 4:9 ja 4:29 lähelle. On kohtuutonta vedota siihen, että nyt jo toteutettu linjaus vaatisi sen, että kustannuksia peittämään tarvitaan myös kieltäytyneet kiinteistöt. Valittajien kiinteistön osalta vesihuoltolain 11 :n 3 kohdan edellytykset täyttyvät. Valittajat eivät näe tarvetta liittyä vesiosuuskuntaan nyt tai myöhemminkään. Ratkaisut kiinteistöstä ja tontilla on suunniteltu siten, että ne kestävät myös tulevina vuosikymmeninä ja täyttävät lain velvoitteet. Kiinteistön liittäminen vesiosuuskuntaan ei ole tarpeen valittajien oman tarpeen, ympäröivän asutuksen eikä elinkeino- ja vapaa-ajan toiminnan määrän tai laadun vuoksi. Lapinkylän vesiosuuskunta on laatinut toimintasuunnitelman ja budjetin, jotka eivät perustu tosiasioihin. Valittajien kiinteistöä ei ole voitu laskea mukaan "riittävän moniin liittyjiin". Yleisien edun kannalta ei ole perusteita sille, että valittajien pitäisi liittyä vastaamaan kustannuksista, kun verkoston rakentaminen ja käytön kustannukset on laskettu epärealistisesti. Jo vuonna 2008 on ollut selvää, että runkolinjan rakentaminen valittajien kiinteistöstä pohjoiseen Kauhalan suunnalle tulee aiheuttamaan korkeita kustannuksia. Tätä taustaa vasten tuntuu kohtuuttomalta, että valittajien kiinteistö pakkoliitettäisiin vesiosuuskuntaan vain tasaamaan vesiosuuskunnan kustannusarviota. On kohtuutonta, että Lapinkylän vesiosuuskunta ja Kirkkonummen kunta vetoavat tässä vaiheessa taloudellisiin edellytyksiin vesihuollon järjestämiselle, koska asiantila on ollut alusta lähtien selvillä. Lapinkylän vesiosuuskunta on laatinut epärealistisen kustannusarvion, jossa alusta lähtien kieltäytyneitä kiinteistöjä ei ole huomioitu. Lisäksi runkolinja on rakennettu ennen kuin toiminta-alue on vahvistettu. On järjetöntä, jos yksittäinen kuntalainen pakotetaan tukemaan yleisen edun nimissä hanketta, jossa ei ole toimittu kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuullen eikä kustannusarviota laadittaessa ole otettu huomioon tosiasioita ja lain noudattamista. Lapinkylän vesiosuuskunta on rakentanut runkolinjan omalla riskillään ja tehnyt kustannusarvion puutteellisin perustein. Siksi Lapinkylän vesiosuuskunta ei voi siirtää taloudellista vastuuta jäsenyydestä kieltäytyneelle kiinteistölle, jotta vesiosuuskunta pystyisi huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että "verkostoon helposti liitettävä kiinteistö" voitaisiin pakkoliittää vesiosuuskuntaan. Valittajat haluavat yhdenvertaisen kohtelun Lapinkylän vesiosuuskuntaan liittymiseen tai siitä kieltäytymiseen. Kielteinen mielipide liittymisestä on yhdenvertainen muiden mielipiteiden kanssa. Kirkkonummen kunnan päätös pakottaa valittajat liittymään Lapinkylän vesiosuuskuntaan olisi perustuslain vastainen. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

3 3 (8) Asian kä sittely ja selvittäminen Kirkkonummen kunnanhallitus on antanut lausunnon. Kunnanhallitus on esittänyt valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa: Lapinkylä-Kauhalan alueella on todettu tarve yhteisesti järjestetylle vesihuollolle. Tarve perustuu yleiseen tilanteeseen ja yleiseen etuun alueella, ei yksittäisen kiinteistön näkökulmaan. Vesihuollon tarve on, kun asutus on niin tiivistä, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ja vedenhankinta vaarantuu, kun tarkastellaan koko aluetta ja alueen kiinteistöjen yleistä etua. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ja vedenhankinta voivat vaarantua alueen kiinteistöillä kokonaisuudessaan ilman yhteisesti järjestettyä vesihuoltoa. Se, että kyseessä olevalla kiinteistöllä vedenhankinta ja jäteveden käsittely voidaan toteuttaa asianmukaisella tavalla, ei poista yleistä tarvetta. Naapurikiinteistöjen mahdollisesti puutteelliset tai asutuksen tiiviyden vuoksi riittämättömät jätevedenkäsittelyjärjestelmät voivat olla vaara myös Kouhian ja Niemisen kiinteistön vedenhankinnalle. Toiminta-aluepäätöksessä on vesihuoltolain mukaan otettava huomioon myös vesihuoltolaitoksen kyky huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tämän vuoksi toiminta-alue on raj attava niin, että palvelun tarvealueelle rakennettua verkkoa varten tulee riittävän monta liittyjää ja edelleen asiakasta kattamaan yleisen edun kannalta tarpeellisen verkoston rakentamisen ja käytön kustannukset. Yhden liitettävissä olevan kiinteistön jättäminen pois toiminta-alueelta ei yleensä vaaranna vesihuollon järjestämistä taloudellisesti, mutta kiinteistönomistajien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi toiminta-alue on rajattu niin, että se sisältää kaikki helposti verkostoon liitettävissä olevat kiinteistöt. Jos runkolinja olisi päättynyt valittajien kiinteistölle, sen jättämiselle pois toiminta-alueelta olisi ollut päätöksessä huomioon otettavia perusteita. Linja kuitenkin jatkuu lounaaseen kiinteistöille, joilla on tarvetta palvelulle ja jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä vesiosuuskunnan jäseniksi. Lainsäädäntö ei edellytä, että toiminta-aluepäätöksessä otettaisiin kantaa vesihuollon liittymismaksujen kohtuullisuuteen tai vesihuollon rakentamisen kustannuksiin. Kustannusten kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti vesihuoltolain 11 :n mukaisessa menettelyssä. Vesihuoltolaissa ei ole säännelty ajankohtaa sille, milloin toiminta-alue tulisi hyväksyä. Hyväksymispäätös voidaan tehdä suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa tai rakentamisen jälkeen. Yleisin tapa lienee vahvistaa toiminta-alue vasta r akentam isen jä lkeen, mutta Lapinkylän vesiosuuskunnan kohdall a toiminta-aluekäsittely käynnistettiin jo ennen rakentamista. Tällä pyrittiin nimenomaan sa maan pää tös toi minta-al ueen la ajuudest a ennen investoinnin toteutusta. Pyrki myksen perusteena on ylein en etu, eli hukka investoi ntien ja edelleen liittyjille tulevan tarpeet toman maksuosuuden poissul keminen. Vali tusten vuoksi toiminta-aluetta ei ole vahvist ettu ennen rakentam ista. Runkolinja on rakennettu kiinteistöjen 4:29 ja 4:9 ohitse ma alis-huhtikuussa Lainsäädäntö ei velvoita vesihuoltolaitosta tekemään liittymishalukkuutta selvittäviä kyselyitä, mutta tässä tapauksessa kysely on tehty kunnan esityksestä sekä osuuskunnan investoinnin kannattavuuden arvioimiseksi. Lain vaatimus järjestää alueen kiinteistönomistajien tilaisuus tulla kuulluksi on täytetty asettamalla toiminta-alue-ehdotus nähtäville ja kuuluttamalla nähtävillä olosta. Li-

4 4 (8) Hallinto-oikeuden ratkaisu Perustelut säksi kunta järjesti tilaisuuden, jossa kunnan virkamiehet olivat vastaamassa toiminta-alue-ehdotusta koskeviin kysymyksiin. Kouhia ja Nieminen ovat antaneet vastaselityksen. Vastaselityksessä on todettu muun ohella, että asutus ei ole lähialueilla tiivistä. Heidän kiinteistönsä sijaitsee vesiosuuskunnan kaa vaillun t oiminta-al ueen reun alla kauka na pohjavesialueesta ja sen itä-eteläsuunnassa on laaja alue asuintarkoitukseen kaavoittamatonta metsää ja lounais-länsisuunnassa peltoa. Kiinteistö sijaitsee alueen muihin kiinteistöihin verrattuna korkei mmalla kohdalla. Kiinteistön vedenhankinta ja jätevesien käsittely ei vaaranna muiden kiinteistöjen vesihuoltoa. Kiinteistöllä oleva porakaivo on porattu tontin laidalla olevaan kallioon. Muiden kiinteistöjen vedenhankinta ei vaaranna kiinteistön vesihuoltoa maantieteellisen sijainnin perusteella (maaston korkeuserot, veden virtaamissuunnat, kallioinen m aaperä, ympäröivät pellot ja metsä). Reuna-alueen raj alla sijaitseva kiinteistö 4:170 on jätetty huomautuksen perusteella pois toiminta-alueesta, vaikka perustelut olleet saman kuin valittajien kirjoituksissa. Perustuslain mukainen yhdenvertainen kohtelu ja hallintolain mukainen tasapuolinen kohtelu kiinteistönomistajien välillä ei ole toteutunut. Lapinkylän vesiosuuskunnalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitystä ei ole annettu. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Sovellettavat oikeusohjeet Vesihuoltolain 3 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuoltolain 6 :n 2 momentin mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolain 7 :n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolain 8 :n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltij oille tilaisuus tulla kuulluiksi.

5 5 (8) Vesihuoltolain 8 :n 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolain 8 :n 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolain 10 :n 1 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolain 11 :n 1 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomain en myöntää hakemuksesta kiint eist ölle vapautuksen 10 :ssä tar koitetusta liittäm isvelvolli suudesta 11 :n 2 momentissa säädetyin perustein. Suomen perustuslain 6 :stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös vesihuoltolain mukaisessa päätöksenteossa. Periaate edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen ole hyväksyttäviä perusteita. Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset Kirkkonummen kunnanhallitus on Lapinkylän vesiosuuskunnan hakemuksesta vahvistanut vesiosuuskunnan toiminta-alueen. Päätöksen mukaan vesiosuuskunta on rekisteröity Osuuskunnan johdot ovat olleet rakenteilla ja verkosto on ollut määrä valmistua mennessä. Toiminta-alueen vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi, jotta verkosto voidaan rakentaa toimintaaluetta vastaavaksi sekä teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Ehdotuksessa toiminta-alueeksi on huomioitu alue, johon Lapinkylän vesiosuuskunta on rakentamassa vesihuoltoverkostoja. Toiminta-alueeksi on rajattu alue, jolle rakennetut tai rakennettavat rakennukset sijaitsevat enimmillään noin 100 metrin etäisyydellä runkolinjoista. Esityksen mukaisen toiminta-alueen 159:stä kiinteistöstä 114 on vesiosuuskunnan kyselyssä ilmoittanut liittyneensä tai liittyvänsä osuuskunnan verkostoon. Arvio liittymishalukkuudesta rakennettujen kiinteistöjen osalta on 68 %. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetussa valituksenalaisessa päätöksessä on todettu muun ohella, että vesihuoltoverkostojen tarvealueet on kartoitettu koko kunnan osalta vuonna 2009 päivitetyssä vesihuollon kehityssuunnitelmassa. Lapinkylän ja Kauhalan alue, mukaan lukien Kouhian ja Niemisen kiinteistö, sisältyy kehittämistarvealueeseen, jolle ensisijaisesti suositellaan yhteistä vesihuoltoa. Linjan muuttamisesta Kouhian ja Niemisen esittämän mukaisesti on keskusteltu vesiosuuskunnan kanssa ja todettu, että suunniteltu linja on sijoitettu maaston ja rakennusten kannalta edullisimpaan kohtaan. Toiminta-alueen (ja verkoston) muutos niin, että Kouhian ja Niemisen kiinteistö jätettäisiin ulkopuolelle tai oikaistaisiin runkolinjaa, ei olisi tarkoituksenmukainen ratkaisu. Kiinteistön rajaaminen ulkopuolelle olisi voinut olla perusteltua siinä tapauksessa, että verkosto olisi päättynyt Kouhian ja Niemisen kiinteistölle, tai että yksikään tämän jälkeinen kiinteistö ei olisi halukas liittymään. Vesihuoltoverkosto rakennetaan usean vuosikymmenen tarpeisiin, jolloin verkosto suunnitel-

6 6 (8) laan ja mitoitetaan niin, että siihen on liitettävissä myöhemmin myös alkuvaiheessa liittymättömät kiinteistöt. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toteamus kohtuusnäkökohdista on otettu huomioon selvittämällä johtolinjan vaihtoehtoisen linjauksen mahdollisuudet. Toiminta-alue on rajattava niin, että rakennettua verkkoa varten tulee riittävän monta liittyjää ja edelleen asiakasta kattamaan yleisen edun kannalta tarpeellisen verkoston rakentamisen ja käytön kustannukset. Kiinteistönomistajien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi toimintaalueen tulee kattaa tarvealue niin, ettei siitä rajata pois helposti verkostoon liitettävissä olevia kiinteistöjä. Vesihuoltolain tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 85/2000) mukaan, että toiminta-alueisiin sisällytetään kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Tästä säädettäisiin pykälässä, joka yhdessä 6 :n 2 momentin kanssa määrittäisi kunnan vastuun vesihuollon järjestämisessä. Pykälässä asetettaisiin vähimmäisvaatimus alueiden sisällyttämiselle toiminta-alueisiin, joten sen estämättä toiminta-alueisiin voitaisiin sisällyttää muitakin 6 :n 2 momentin tarkoittamia alueita, jos kunta katsoo tämän tarpeelliseksi Hyväksyessään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kunnan tulee ottaa vesihuoltolain 8 :n 2 momentin mukaisesti huomioon myös laitoksen edellytykset vesihuollon hoitamiseen. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tämä edellyttää riittävän määrän verkostoon liitettäviä kiinteistöjä, jotka käyttävät vesihuoltolaitoksen palveluja. Hallinto- oikeus katsoo asiakirjoista ilmen evät sei kat huomi oon otta en, että vahvistettua toiminta-aluetta voidaan ennalta arvioiden pitää sellaisena, että Lapi nkylän vesiosuuskun ta todennä köi sesti kykenee huolehti maan va stuull aan olevasta vesihuolloista taloudelli sesti ja asi anmukaisest i. Valituksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee vesihuoltolain 7 :n mukaisella alueella, jolla kiinteistöjen liittäm inen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemärii n on tarpeen alueen nykyisen ja tulevan asutuksen m äärän vuoksi. Valit uksessa tarkoitetun yksittäisen kiinteistön rajaamiseen vesihuol tolaitoksen toiminta-a lueen ulkopuolelle tällai silla a lueilla ei yleensä ole perust eita. Nyt kysym yksessä olevan kiinteistön raja amista toiminta-alueen ulkopuolelle ei ole er ikseen tehdyssä karttatarkastelussa pidetty kiinteistön sijainnin vuoksi perusteltuna. Valittajia on kuultu päätöstä tehtäessä ja he ovat voineet riittävällä tavoin vaikuttaa asian käsitt elyyn. Asiakirjoissa olevasta huomautusten ja vesihuoltopäällikön ja vesiosuuskunnan vastineista ilmenee, että kiinteistössä 4:170 on vuonna 2008 tehty nykyaikainen jätevesijärjestelemä ja kiinteistö 4:170 on rajattu toiminta-alueen ulkopuolelle, koska verkoston rakentamissuunnitelma ei ulotu tälle kiinteistölle eikä sen pois jättäminen vaikuta verkoston rakentamiseen eikä aiheuta taloudellista haittaa. Hallinto-oikeus toteaa, että kiinteistöjen 4:29 ja 4:170 erilaiselle kohtelulle on ollut vesihuoltolaista johdetut hyväksyttävät perusteet eikä asiassa ole syrjäytetty yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Huomioon ottaen, että verkoston rakentaminen on suurimmaksi osaksi tehty ja siihen on liittynyt tai ilmoittanut liittyvän 114 kiinteistöä, hallinto-oikeus katsoo, että vesih uoltolaitoksen toim inta- alueen vah vist amist a koskeva päätös on

7 7 (8) vesihuoltolain 8 :n mukainen. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kunnanhallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole valituksensa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeus toteaa, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Yksittäistä kiinteistöä koskevaa hakemusta liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta arvioidaan erikseen omassa menettelyssään. Sovel letut oikeusoh jeet Perusteluissa mainitut ja Perustuslaki 20 Kuntalaki 90 Hallintolaki 6 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvalitus). Ti edoksi antove lvoite Hallinto-oikeuden kokoonpano Hallintolain 56 :n 2 momentin ja 68 :n 1 momentin mukaan on valituskirjelmän ensimmäisen allekirjoittajan John Kouhian tämän päätöksen tiedoksi saatuaan ilmoitettava siitä valituskirjelmän toiselle allekirjoittajalle. Jos hän tämän laiminlyö, hän on velvollinen korvaamaan ilmoittamatta jättämisestä tai sen viivästymisestä aiheutuneen vahingon, sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen (t) ja Ilona Nuorteva. Esittelijä u: u Miia Rissanen

8 8 (8) Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Pää tös Jäljennös maksutta John Kouhia saantitodistuksin Herrlantie OITMÄKI Oikeudenkäyntimaksu 90 euroa valittajille yhteisvastuullisesti (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Kirkkonummen kunnanhallitus Päätöksen kuuluttamisen osalta on otettava huomioon, mitä kuntalain 97 :ssä säädetään Kaj-Erik Monten / Lapinkylän vesiosuuskunta Sjökullantie LAPINKYLÄ MOR

9 Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Jos päätöksestä valitetaan seurakunnan jäsenelle taikka seurakuntayhtymän jäsenseurakunnalle tai sen jäsenelle kuuluvan valitusoikeuden nojalla, valitusaika lasketaan siitä päivästä, jolloin ilmoitus päätöksestä on julkaistu seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa päätös katsotaan tiedoksisaaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä todistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu HELSINKI Helsinki Faksi: Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi kirkollisvalitus 02.12