Vuosikertomus Yhteiskuntavastuun raportti. Talous. Ympäristö. Sidosryhmät

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007 Yhteiskuntavastuun raportti Talous Ympäristö Sidosryhmät

2 Sisältö VUOSIKERTOMUS 2007 Yhteiskuntavastuun raportti Yhteenveto... 2 Helen-konserni lyhyesti, Helsingin Energia lyhyesti, Toiminta-ajatus ja visio... 3 Toimitusjohtajan katsaus... 4 TALOUS Helsingin Energian liiketoiminnot HelenVoima... 8 HelenTrading... 9 HelenSähkö HelenLämpö HelenJäähdytys HelenEngineering HelenService HelenUlkovalaistus HelenKiiteistöt HelenTunnelit Helsingin Energian tytär- ja osakkuusyhtiöt Helen Sähköverkko Oy Mitox Oy Oy Mankala Ab KOy Helsingin Sähkötalo Suomen Energia-Urakointi Oy Katsaus Helsingin Energian keskeisiin osakkuusyhtiöihin YMPÄRISTÖ Ympäristökatsaus Ilmasto ja kestävä kehitys Ympäristöohjaus Ympäristövaikutukset Ympäristötilinpäätös SIDOSRYHMÄT Strategia ja kehitys ICT-palvelut Henkilöstö Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Helsingin Energian organisaatio Svensk resumé Vuosikertomustiimi Helsingin Energia Viestintä ja markkinointi: Ulla-Maija Alander, Arto Korhonen, Eija Lehtomäki, Kari Pilkkakangas, Seija Uusitalo Ympäristö: Martti Hyvönen ja Ympäristötiimi Tilinpäätösliite: Antti Hellaakoski, Jani Hirvijärvi, Petri Marjamäki Valokuvat: APRT Oy: s. 13 (havainnekuva); Jan Djenner/GORILLA: s ; Juhani Eskelinen: s. 5, 6-7, 15, 18-19, 21, 24-25, 28, 30, 39 ja 41; Helsingin Energian kuva-arkisto: s. 23 (tuulimylly) ja 47; Kemijoki Oy: s. 23 (vesivoimalaitos); Ari Leppä: etu- ja takakansi; Teollisuuden Voima Oyj: s. 23 (ydinvoimala); Vapo Oy: s. 34 Paino: Edita Prima Oy, 2008

3 Konsernirakenne * Sähkömarkkinalain mukaisesti eriytetty liiketoiminta. Helen-konserni rakentuu emoyrityksestä Helsingin Energiasta sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöistä, joista merkittävimmät on esitetty tässä kuvassa. Lisäksi Helsingin Energialla on vähäisiä omistusosuuksia muissa yhtiöissä. Toiminnallinen rakenne * Sähkömarkkinalain mukaisesti eriytetty liiketoiminta Helen Sähköverkko Oy ** Mitox Oy

4 Yhteenveto Kuluneen toimintavuoden ja vuoden 2008 alun energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset tulevat vaikuttamaan Suomessa ja myös Helsingin Energian toiminnassa enemmän ja syvällisemmin kuin mikään muu asia pitkään aikaan. Ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä on syntynyt yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys. TOIMINTAVUODEN TULOS YLITTI ENNAKOIDUN TASON Helsingin Energian toimintavuoden 2007 tulos oli ennakoitua parempi ja tasoltaan tähänastisista paras. Erinomaiseksi luokiteltavan tuloskehityksen taustalla on Helsingin Energian onnistunut toiminta sähkömarkkinoilla. Myös koko Helen-konsernin tulos oli erinomainen. Vapaa kassavirta vahvistui entisestään ja konsernin kannattavuus säilyi edelleen korkealla tasolla. Sähkön vähittäismyynnissä onnistuttiin markkinaehtoisella ja kilpailukykyisellä hinnoittelulla säilyttämään nykyisten asiakkaiden luottamus ja hankkimaan monia uusia asiakkaita. Kaukolämmön käyttö on laajentunut Helsingissä vakaasti kaupunkirakentamisen myötä. Poikkeuksellisen lämmin talvi kuitenkin pienensi lämmön myyntiä. Kaukojäähdytyksen kasvu oli suotuisa. Jäähdytysverkostoa laajennettiin jälleen uusille alueille Helsingissä. EKOTEHOKASTA KAUPUNKIENERGIAA Helsingin Energia osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillintään. Ekotehokas yhteistuotanto on Helsingin Energian vahvuus, joka on linjassa myös EU:n ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Ekotehokkuus toteutuu Helsingin Energian toiminnassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukolämmityksessä ja kaukojäähdytyksessä sekä energian järkevän käytön neuvonnassa. Helsingin Energia liittyi toimintavuonna ensimmäisten yritysten joukossa energiatehokkuussopimuksiin, jotka ovat osa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehitettyä EU:n energiapalveludirektiivin mukaista energiansäästöä edistävää järjestelmää. Helsingin Energia on mukana sekä energiantuotannon että energiapalvelujen toimenpideohjelmassa. Sähkönsiirtopalveluista Helsingin alueella vastaava Helen Sähköverkko Oy on mukana sähkönjakelun toimenpideohjelmassa. Toimintavuonna Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt vähenivät 15 %. Happamoittavat rikkidioksidin ja typenoksidien päästöt vähentyivät tonnimääräisesti, rikkidioksidi noin viidenneksellä ja typenoksidit noin 8 %. ASIAKASPALVELUSSA ENERGIA-ALAN KÄRKIJOUKOSSA Vähittäisasiakkaiden Helsingin Energian palvelua kohtaan kokema tyytyväisyys nousi energia-alan kärkilukuihin vuosittaisessa Epsi Rating -tutkimuksessa. Myös energia-alan yrityskuvaa luotaavassa tutkimuksessa Helsingin Energia sai alan parhaan yleisarvosanan. Kehitämme jatkossakin asiakaspalveluamme ja koko toimintaamme siten, että Helsingin Energiaan voidaan luottaa ja sen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Helen-konsernin avainlukuja Liikevaihto, milj. euroa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, milj. euroa Taseen loppusumma, milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % Omavaraisuusaste, % Helsingin Energian avainlukuja Liikevaihto, milj. euroa Tulos ennen satunnaisia eriä ja tilinpäätössiirtoja, milj. euroa Taseen loppusumma, milj. euroa Investoinnit, milj. euroa Henkilöstön lukumäärä, HELSINGIN ENERGIA

5 Helen-konserni lyhyesti Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka konsernirakenteeseen kuuluu merkittävä määrä tytär- ja osakkuusyhtiötä. Konsernin emoyrityksenä toimii Helsingin Energia. Helen-konserniin kuuluvia Helsingin Energian tytäryhtiöitä ovat sähkön siirrosta Helsingin alueella vastaava Helen Sähköverkko Oy, energianmittauspalveluja energia- ja kiinteistöalan yrityksille tuottava Mitox Oy, vesivoimayhtiö Oy Mankala Ab, Helsingin Energian pääkonttorina toimivasta Sähkötalo-kiinteistöstä vastaava Kiinteistö Oy Helsingin Sähkötalo ja sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys Suomen Energia-Urakointi Oy. Lisäksi Helsingin Energialla on osakkuusyhtiöitä ja se omistaa voimaosuuksia eri yhtiöissä sekä suoraan että Oy Mankala Ab:n kautta. Helsingin Energia lyhyesti Helsingin Energia on yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä, joka myy sähköenergiaa yli asiakkaalle Suomessa ja kattaa kaukolämmöllä yli 90 prosenttia pääkaupungin lämmitys-tarpeesta. Helsingin Energia tuottaa ja myy kaukojäähdytystä, joka laajenee voimakkaasti Helsingin alueella. Energiantuotanto- ja jakelujärjestelmien suunnittelu, projektointi ja kunnossapito ovat osa Helsingin Energian palvelutarjontaa. Helsingin Energia vastaa myös Helsingin ulkovalaistuksesta. Toiminta-ajatus ja visio Helsingin Energian toiminta-ajatuksena on edistää ihmisten hyvinvointia sekä yritysten menestystä tyydyttämällä laadukkaasti eri asiakasryhmien monipuolisia energiatarpeita. Helsingin Energian visiona on olla yksi johtavista energiayrityksistä, jonka palvelukykyä, asiantuntemusta ja osaa mista arvostetaan kansainvälisesti. Helsin gin Energia tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, yhteistyökumppaneilleen sekä omistajalleen hankkimalla, siirtämällä ja myymällä sähköä ja kaukolämpöä sekä toimittamalla niihin liittyviä palveluita edistyksellisesti, palveluhalukkaasti, toimintavarmas ti ja ympäristöystävällisesti. Helsingin Energian toimintaa ohjaavat kannattavuuden jatkuva parantaminen, kannattavaa kasvua edistävä aktiivinen ja hallittu toiminta, joustavuus ja sitä lisäävä jatkuva oppiminen sekä kommunikointi ja yhteistyö. Helen-konsernin liikevaihdon jakautuminen Liikevaihto 715 milj. euroa Sähkönsiirron myynti 11,1 % Sähkön loppuasiakasmyynti 22,4 % Kaukolämmön myynti 31,4% Muut tuotot 7,5 % Sähkön tukkumyynti 27,6 % Sähkön myynti yhteensä 50,0 % 3 HELSINGIN ENERGIA 2007

6 Toimitusjohtajan katsaus Ilmastonmuutos energia-alan suurin haaste Toimintavuoden tulos ylitti ennakoidun tason Kuluneen toimintavuoden ja vuoden 2008 alun energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset tulevat vaikuttamaan Suomessa ja myös Helsingin Energian toiminnassa enemmän ja syvällisemmin kuin mikään muu asia pitkään aikaan. Kuluneen vuoden aikana syntyi laaja yhteisymmärrys ilmastonmuutoksen torjunnan ja sen sivuvaikutusten minimoinnin tärkeydestä. EU:n valmistelema ja komission tämän vuoden alussa julkistama vaikutuksiltaan historiallinen energia- ja ilmastopaketti käynnistää keskustelun valtioiden välisestä taakanjaosta. Suomelle koituvat velvoitteet jäänevät huomattavan suuriksi, kun otetaan huomioon ekotehokkuuden lisäämiseksi jo tehdyt toimet. Silti nämä, merkittävän suuret, uudet painotukset eivät muuta Helsingin Energian toiminnan perustaa, joka edelleen nojaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Helsingin Energian aikanaan tekemät ratkaisut maailman huippua tehokkuudessaan edustava yhteistuotanto, kaukolämmitys ja uusimpana tuotteena kaukojäähdytys ovat olleet oikeaan osuneita. Ekotehokas yhteistuotanto on Helsingin Energian selvä vahvuus, joka on linjassa myös EU:n ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Ekotehokkuus toteutuu myös energiansäästöön liittyvissä toimissa. Helsingin Energian Energiakeskus on jo vuosikymmenten ajan edistänyt energian järkevää käyttöä puolueettomalla ja asiakkaiden arvostamalla neuvonnalla. Helsingin Energia liittyi toimintavuonna ensimmäisten yritysten joukossa energiatehokkuussopimuksiin, jotka on kehitetty yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimusten kautta olemme omalta osaltamme sitoutuneet energian käyttöä tehostaviin toimenpiteisiin sekä energiantuotannon että energiapalvelujen osalta. Helen Sähköverkko Oy on mukana sähkönjakelun toimenpideohjelmassa. ENERGIAHUOLTOALUEIDEN ELINKELPOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN KESKEISTÄ Helsingin Energia jatkoi merkittävän investointiohjelman toteuttamista Hanasaaren energiahuoltoalueella, missä kehitämme aluetta hiilivaraston logistiikan osalta ja rakennamme alueelle kaukolämmön toimitusvarmuuden kannalta keskeistä uutta lämpökeskusta. Myös Suvilahden alueella on tehty järjestelyjä. Helsingin Energia luopui vuoden vaihteessa vanhan Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen hallinnasta ja alue siirtyi kiinteistölautakunnan vastuulle. Energiahuoltoalueiden toimintakyvyn turvaaminen on edelleen keskeistä pääkaupungin energiansaannin turvaamiseksi. Energiapoliittiset linjaukset asettavat osaltaan omat erityishaasteensa energiahuoltoalueillemme tilan ja toimivuuden kannalta. TARKENNETTU TOIMINTAMALLI KÄYTTÖÖN Helsingin Energiassa otimme vuoden 2008 alussa käyttöön tarkennetun toimintamallin, jossa uudistettiin toimintoja sähkökaupan ja salkunhallinnan sekä kaukolämmön ja -jäähdytyksen osalta. Toimintamallimme on nyt kaikilta osin ajanmukainen. Uudistus parantaa riskienhallintaamme ja antaa entistä paremmat edellytykset erilaisten energiakauppaan liittyvien instrumenttien käytölle. Uudelleenorganisointi tarjosi myös mahdollisuuden nostaa nuorempaa polvea vetovastuuseen. TULOS PARAS TÄHÄNASTISISTA Helsingin Energian tulos oli ennakoitua parempi ja osoittautui parhaaksi kautta aikojen. Erinomaiseksi luokiteltavan tuloskehityksen taustalla on onnistunut toimintamme sähkömarkkinoilla, joka perustuu usean vuoden aikana tekemiimme linjauksiin. Toimintamallimme on osoittautunut toimivaksi, mikä osaltaan on turvannut myönteisen tuloskehityksen jatkumisen. Energiamarkkinoiden ilmastoperusteiset vaatimukset ja investointien vähäisyys ovat olleet omiaan nostamaan tukkusähkön markkinahintaa. Helsingin Energian toimet tässä markkinatilanteessa ovat olleet oikeaan osuneita. Sähkön vähittäismyynnissä olemme onnistuneet markkinaehtoisella ja kilpailukykyisellä hinnoittelulla säilyttämään nykyisten asiakkaiden luottamuksen ja samalla hankkimaan monia uusia asiakkaita. Kaukolämmön käyttö on laajentunut Helsingissä vakaaseen tahtiin kaupunkirakentamisen myötä. Voimakkaat säävaihtelut ja poikkeuksellisen lämmin talvi kuitenkin pienensivät lämmönmyyntiä ja yhteistuotannon määrää. Myös kaukojäähdytys on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä liiketoimintana. Jäähdytyksen kasvu oli myös kuluneena vuonna suotuisa. Jäähdytysverkostoa laajennettiin jälleen uusille alueille Helsingissä. Kaupunkirakentaminen ja jäähdytyksen käytön lisääntyminen on valitettavasti merkinnyt myös verkostotöitä vilkkaastikin liikennöidyillä kaupunkialueilla. Tulemmekin jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota työmaidemme haittojen minimointiin ja niiden tehokkaaseen hallintaan. Kehitämme myös viestintää ja tiedonsaantia katualueella tapahtuvista verkostotöistä. HELSINGIN ENERGIA

7 KANNATTAVUUS KORKEALLA TASOLLA Muun muassa verkkotoiminnan vuonna 2006 tapahtuneen yhtiöitymisen myötä Helsingin Energian toiminnan ja sen taloudellisen tuloksen arvioimisen kannalta on ollut välttämätöntä laatia koko Helenkonsernia koskeva konsernitilinpäätös. Se antaa oikean kuvan koko Helen-konsernin taloudellisesta asemata ja sisältää lyhyet katsaukset keskeisten tytäryhtiöidemme toiminnasta. Helen-konsernin tulos oli erinomainen. Vapaa kassavirta vahvistui entisestään ja konsernin kannattavuus säilyi edelleen korkealla tasolla. Alan pääomavaltaisuudesta johtuen 20 %:n sijoitetun pääoman tuotto on arvioitava tasoltaan hyväksi. Samalla on todettava, että useisiin raskaan teollisuuden aloihin verrattuna se kuitenkin jää keskimääräiseksi. Helsingin alueen sähköverkkopalveluista vastaavan tytäryhtiömme Helen Sähköverkko Oy:n toiminnassa kasvavaa huolta on aiheuttanut energiamarkkinaviraston johdolla laadittu sähköverkkotoiminnan kohtuullisuusvalvonnan laskentamalli, joka ei riittävässä määrin huomioi Helsingin erityispiirteitä käyttöomaisuuden arvon turvaamisessa ja verkkotoiminnan kehittämisinvestointien edellytysten huomioimisessa. Suomen Energia-Urakointi Oy:n (SEU) omistusrakenteessa tapahtui toimintavuonna merkittävä muutos, kun Fortum Oyj:n omistamat osakkeet siirtyivät nykyisille omistajille. Tässä yhteydessä Helsingin Energian omistusosuus nousi 60 %:iin. SEU:n toimintavuoden tulos säilyi edellisvuoden tasolla. Myös energianmittaustoiminnasta vastaavan tytäryhtiömme Mitox Oy:n tulos oli tavoitteiden mukainen. Molemmat yhtiöt kehittivät liiketoimintaansa noudattaen energia-alan yleistä suuntausta, jonka mukaan palvelutuotanto eriytyy yhä enemmän itsenäiseksi liiketoiminnakseen. Kiinteistö Oy Helsingin Sähkötalon peruskorjauksen yhteydessä puolueetonta energianeuvontaa antava Energiakeskuksemme muutti uusittuihin tiloihin Sähkötalossa. Tulemme jatkossakin voimakkaasti kehittämään energianeuvontaamme, jota pidämme tärkeänä energiankäyttäjien palveluna energiatehokkuuden korostuessa yhä enemmän. LÄHIVUOSIEN HAASTEITA Ilmastonmuutoksen hillitseminen on toimintaympäristömme vaativin haaste, johon vastaaminen edellyttää toimia energiaketjun kaikilla tasoilla. Helsingin Energialle linjaukset uusiutuvan energian lisäämisestä luovat lähivuosina merkittävät investointitarpeet. Lähivuosien keskeisimpiä haasteita on suurten ikäluokkien nopeutuva poistuminen työelämästä. Osaamisesta ja koetellun tiedon siirtämisestä tulee yhä tärkeämpää. Moniosaamisen säilyttäminen on keskeistä samalla, kun hankimme uutta osaamista toimintaympäristön muutoksissa. Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiihtyy entisestään. Vuosittaisen Epsi Rating -tutkimuksen tulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä asiakaspalvelumme kehittämisessä. Vähittäisasiakkaiden toimintaamme ja palveluamme kohtaan kokema tyytyväisyys nousi tutkimuksessa kärkilukuihin. Energiaalan yrityskuvatutkimuksessa saimme niin ikään alan yritysten parhaan yleisarvosanan. Tarkoituksemme on toimia myös tulevina vuosina siten, että asiakkaamme ovat meihin tyytyväisiä ja suomalaiset luottavat tapaamme toimia. Kiitän Helsingin Energian henkilöstöä menneestä vuodesta ja erityisesti erinomaisesta tuloksesta, johon olemme kaikki tavoitteellisella ja kustannustehokkaalla toiminnallamme osallistuneet. Helsingissä Seppo Ruohonen 5 HELSINGIN ENERGIA 2007

8 Talous Helsingin Energian liiketoiminnot

9 Salmisaaren voimalaitosalue.

10 HelenVoima vastaa Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön tuotannosta omilla voimalaitoksillaan, Helen-konsernin voimaosuuksista sekä tuotannon suunnittelusta ja ohjauksesta. HelenVoimassa työskenteli vuoden 2007 lopussa 222 henkilöä. HelenVoima Kannattavuus parani edelleen HelenVoiman liikevaihto oli noin 530 miljoonaa euroa, josta noin 93 % oli sisäistä sähkön ja lämmön myyntiä. Liiketoiminnan kannattavuus parani hieman edellisvuoden tasosta, mihin vaikutti onnistunut toiminta sähkömarkkinoilla. Suurimmat kulut aiheutuivat polttoainehankinnoista ja osuussähköistä. HelenVoima hankki sähköä 6 % edellisvuotta vähemmän eli yhteensä noin GWh, josta ympäristön ja kustannusten kannalta ekotehokkaalla sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannolla tuotettiin Helsingissä sijaitsevilla neljällä voimalaitoksella noin GWh. Loppuosa sähkönhankinnasta oli voimaosuuksien kautta hankittua sähköä tai omilla laitoksilla tuotettua lauhdesähköä. Yhteistuotanto muodosti omasta sähkön tuotannosta noin 90 %. Voimaosuuksien sähköstä 91 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Kaukolämmön tuotannossa yhteistuotannon osuus oli noin 93 % eli noin GWh. Yhteistuotantosähkön määrä nousi hieman edellisvuodesta. Lauhdesähkön tuotanto puolestaan vähentyi edellisvuotta runsaamman pohjoismaisen vesivoiman tarjonnan vuoksi. Yhteistuotantolämmön määrä laski hieman johtuen lämpimästä alkuvuodesta. Maakaasun osuus kokonaispolttoaineen käytöstä kasvoi ja oli hieman yli puolet vuoden aikana käytetystä polttoaineesta. UUSIUTUVA ENERGIA JA MONIPOLTTO KESKEISIÄ HANKKEITA Pohjolan Voima ja Helsingin Energia ovat tehneet selvitystä suuresta tulevaisuuden monipolttoainevoimalaitoksesta. Tässä Tekes-hankkeessa selvitään uusimpaan teknologiaan perustuvan suuren monipolttoainevoimalaitoksen tekniset toteutusedellytykset, kilpailukyky ja ympäristövaikutukset. Selvityksen tuloksena syntyy myös hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisumalli. Helsingin Energia osallistuu YTV:n jätevoimalahankkeen hankintakilpailuun. Jätevoimalan hankinta toteutetaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Neuvottelujen jälkeen YTV valitsee ehdokkaat, joilta pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankinnan kohteena on jätteiden energiahyötykäytön järjestäminen polttamalla. HelenVoimassa on valmisteltu myös metsätähderouheen koepolttokokeilua, joka toteutetaan Hanasaaren voimalaitosalueella. HANASAAREN A-VOIMALAITOKSEN PURKAMINEN ALOITETTIIN Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymään Hanasaaren alueen hankesuunnitelmaan sisältyy Hana-aaren A-voimalaitoksen purkaminen, nykyisen kivihiilen avovarastoalueen vapauttaminen muuhun käyttöön sekä korvaavan kivihiililogistiikan toteuttaminen. Hanasaaren A-voimalaitoksen purkuprojekti aloitettiin toimintavuoden alussa. Purku on edennyt suunnitelmien mukaan ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2008 lopussa, jolloin myös varsinaiset investoinnit uuteen kivihiililogistiikkaan käynnistyvät. UUTEEN TOIMINTAMALLIIN VALMISTAUDUTTIIN Toimintavuoden aikana HelenVoimassa valmistauduttiin Helsingin Energiassa voimaan astuneisiin toimintamallin muutoksiin. HelenVoimaan kuuluvat Hanasaaren, Salmisaaren ja Vuosaaren voimalaitokset sekä tuotannon tukiyksikkö. Helen- Voiman tehtävänä on jalostaa käytettävä polttoaine mahdollisimman kustannus- ja ekotehokkaasti sähköksi ja lämmöksi sekä huolehtia voimalaitosomaisuudesta ja sen kehittämisestä. PÄÄSTÖOIKEUSKAUPPA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET HAASTEENA HelenVoiman suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat ilmastoasiat kuten kasvihuonekaasujen rajoittamiseen liittyvä päästöoikeuskauppa sekä muut mahdolliset päästörajoitustoimenpiteet. EU:n laajuinen yritysten välinen päästöoikeuskauppa ja toiseen päästökauppakauteen valmistautuminen ovat asettaneet haasteensa tuotannon suunnitteluun ja hankinnan optimointiin. Tiivistyvä kaupunkirakenne tuottaa myös jatkuvia haasteita voimalaitostoiminnalle. On välttämätöntä, että energiahuoltoalueet siirtoverkkoineen säilyvät toimintakykyisinä osana kaupunkirakennetta, jotta ekotehokasta kaupunkienergiaa voidaan tuottaa Helsingissä yhteistuotannolla myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden haasteet uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä kasvattavat myös energiantuotannon tilantarvetta. Kaupunkirakenteen muutokset onkin tehtävä huolellisesti suunnitellen ja energiahuollon tarpeet huomioon ottaen. Uusiutuvat energialähteet 7 % Sähkön hankinta Yhteensä GWh Kaukolämmön hankinta Yhteensä GWh Ydinvoima 18 % Maakaasu 48 % Kivihiili 48 % Maakaasu 48 % Kivihiili 27 % Sähköstä tuotettiin Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla 70 %, josta yhteistuotannon osuus oli 90 %. Lämpöpummpu 1 % Öljy 3 % Yhteistuotannon osuus Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla oli 93 %. HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS 8

11 HelenTrading vastaa tukkuportaan sähkökaupasta pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa, sähkön tukkumyynnistä sekä päästöoikeuskaupasta. HelenTradingissä työskenteli vuoden 2007 lopussa 11 henkilöä. Tulostavoitteet saavutettiin, painopiste toimintamallin kehittämisessä HelenTrading-liiketoiminnon tulos säilyi edellisvuoden tasolla ja tulostavoitteet saavutettiin pääosin. Liikevaihto oli 326 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski edellisvuodesta 7 miljoonaa euroa eli 2 %. Sähköenergian kokonaismyyntimäärä väheni 7 %. Myyntimäärän väheneminen johtui yli asteen keskimääräistä lämpimämmästä vuodesta sekä kesäajan alhaisesta markkinahinnasta. Nord Poolin Suomen aluehinta oli 30 / MWh (48,6 /MWh vuonna 2006) ja 38 % alhaisempi kuin edellisvuonna. Vaikka Suomen aluehinta laski merkittävästi, HelenTradingin myymän sähkön keskihinta nousi 5 %. Helsingin Energian sähkökaupan toimintaperiaatteisiin ja riskipolitiikkaan perustuva johdonmukainen hintasuojausten toteuttaminen mahdollisti hyvän kehityksen. Päästöoikeuskaupan tulo oli 10,4 miljoonaa euroa, ja se näkyy liiketoiminnan muissa tuotoissa. ENSIMMÄINEN PÄÄSTÖKAUPPAKAUSI PÄÄTTYI POLTTOAINEHINTOJEN NOUSUUN EU:n ensimmäinen päästökauppajakso päättyi vuoden 2007 lopussa päästöoikeuden hinnan ollessa nolla. Päästökaupan viisivuotisen Kioto-jakson alkaessa vuoden 2008 alussa päästöoikeuden hinta noteerattiin yli 20 /t tasolle. Vuodenvaihde muodosti erikoisen rajakohdan päästöoikeuksien erilaisen hinnoittelun takia, ja se heijastui myös selvästi pohjoismaisille sähkömarkkinoille vesituottajien optimoidessa veden arvoa. Polttoaineiden hinnat nousivat uudelle ennätysmäiselle tasolle vuoden 2007 aikana. Kivihiilen hinta nousi lyhyessä ajassa vuoden loppupuolella noin 50 %, mikä johtui mm. Aasian maiden kasvavasta tarpeesta ja rahtikustannusten noususta. Pohjoismaisen sähkömarkkinan yhdistymiskehitys Manner-Euroopan suuntaan jatkui pörssien ja kantaverkko-operaattoreiden yhteistyössä. Norjan ja Hollannin välinen merenalainen kaapeli valmistui, ja se otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2008 alkupuolella. LOPPUVUODEN PAINOPISTEENÄ TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN Helsingin Energian sähkökaupassa mukana olevien liiketoimintojen HelenVoiman, HelenTradingin ja HelenSähkön muodostaman sähköarvoketjun onnistumista voidaan osaltaan arvioida tehdyillä sähkökaupan hintavarmistuksilla. Sähkön hinta toteutui vuonna 2007 huomattavasti alhaisempana kuin edellisenä syksynä ennakoitiin. Tehdyillä hintavarmistuksilla pystyttiin merkittävästi vaikuttamaan sähkökaupan tuloksen positiiviseen kehittymiseen. Tekninen lautakunta päätti lokakuussa toimintamallin kehittämiseen liittyvästä organisaatiouudistuksesta vuoden 2008 alusta alkaen. Yhtenä osana toimintamallin kehittämistä HelenTrading-liiketoiminto ja HelenVoiman Tuotannonohjaus-yksikkö yhdistettiin HelenSalkunhallinta-liiketoiminnoksi. HelenSalkunhallinta vastaa Helsingin Energian voimalaitosten ja voimaosuuksien kaupallisesta toiminnasta ja hyödynnettävyydestä. Uuden liiketoiminnon toimintamallin kehittämisen taustana ovat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, joista keskeisimpiä ovat ilmastoasioiden painottuminen ja siitä seurannut tuotantotoiminnan ja sähkökaupan mekanismien monimutkaistuminen. Henkilöstön kehittämisen painopiste oli sähkömarkkinaosaamisen vahvistamisessa ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Nämä jatkuvan kehittämisen painopisteet ovat keskeisiä myös vuonna HelenTrading Sähkön pörssihinnan kehitys (Suomen aluehinta) /MWh viikko Pohjoismaiden vesivarastot (Suomi, Ruotsi, Norja) % (100 % = 120,4 TWh) Mediaani ( ) viikko 9 HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS

12 HelenSähkö vastaa sähköenergian vähittäismyynnistä kotitalouksille, yrityksille sekä muille energiayhtiöille valtakunnallisesti. Liiketoiminto on jakautunut suuryrityksiä ja pk-yrityksiä sekä pientaloissa ja kerrostaloissa asuvia palveleviin yksiköihin. HelenSähkössä työskenteli vuoden 2007 lopussa 29 henkilöä. HelenSähkö Myynti kotitalouksille kasvoi, kokonaismyynti lähes ennallaan HelenSähkön liikevaihto oli 164 miljoonaa euroa ja liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja 7,6 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana myytiin sähköenergiaa yrityksille ja kotitalouksille eri puolille Suomea yhteensä GWh. Vastaava myyntimäärä edellisvuonna oli GWh. Kotitalouksille suuntautuva sähkönmyynti kasvoi sekä asiakas- että myyntimäärien osalta. Helsingin alueen ulkopuolisille kotitalouksille myyty sähkömäärä oli lähes puolet siitä sähkömäärästä, minkä Helsingissä sijaitsevat kotitaloudet käyttävät vuodessa. HelenSähkön toimintaperiaatteiden mukaisesti myytävä sähkö ja hinnanvarmistustuotteet hankitaan markkinaehtoisesti ja markkinahinnoin. Yrityksille suuntautuvassa myynnissä hintakilpailutilanne muodostui toimintavuonna ajoittain kateja riskitasoltaan liiketaloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi. Näin myyntimäärät erityisesti suuryityksille alenivat edellisvuodesta, sillä Helsingin Energia ei lähtenyt tavoittelemaan yritysasiakkaita riskinottoon nähden epäterveen hintakilpailun keinoin. Tukkusähkön hintataso aleni alkuvuoden aikana ja nousi merkittävästi syksyn kuluessa. Tukkusähkön hintakehityksen myötä Yleis-, Aika- ja Kausi- sekä Businesstuotteiden hintoja voitiin alentaa väliseksi ajaksi keskimäärin noin 7 %. PALVELUTASOMITTAUKSISSA ERINOMAISET TULOKSET Kansainvälisen EPSI Rating- tutkimuksen mukaan Helsingin Energialla on alan tyytyväisimmät kotitalousasiakkaat. Saavutimme ykkössijan suurten energiayhtiöiden keskuudessa asiakasuskollisuudessa. Muiden tutkimustietojen ja palautteiden mukaan kotitalousasiakkaat ovat arvostaneet erityisesti energiansäästöön liittyvää neuvontaamme. Myös yritysasiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palvelutasoomme: Helsingin Energia oli EPSI Rating tutkimuksessa suurten energiayhtiöiden kärjessä. MERKITTÄVÄ YHTEISTYÖSOPIMUS Helsingin Energia solmi vuoden lopussa mittavan yhteistyösopimuksen kotitalouksien sähkönmyynnissä VVO Yhtymä Oy:n kanssa. VVO päätti lopettaa vuokralaisilleen tuottamansa sähkönmyyntitoiminnon ja sitä hoitamaan perustetun VVO-sähkö Oy -nimisen yhtiön toiminnan. VVO kävi neuvottelut merkittävimpien Suomessa toimivien sähkönmyyjien kanssa löytääkseen yhteistyökumppanin, joka pystyy tarjoamaan kilpailukykyisesti ja turvallisesti sähköä VVO:n noin vuokralaiselle. Erityisesti kilpailutuksessa painotettiin sitä, miten hyvin tarjottujen yhteistyömuotojen arvioitiin hyödyttävän vuokralaisia. VVO valitsi kumppanikseen Helsingin Energian, jonka tuotteiden, palveluiden ja hinnoittelun se totesi olleen pitkällä aikavälillä kilpailukykyiset. VVO päätti samalla suositella Helsingin Energian palveluita myös uusille vuokralaisilleen, joille tuotetaan yhteistyössä vaivaton sähkösopimusasiointi VVO-kotikeskuksissa. SÄHKÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA KEHITETTIIN HelenSähkö osallistui aktiivisesti sähkömarkkinoiden toiminnan kehittämiseen. Vuoden aikana tehtiin aloitteita mm. tasesähkömarkkinoiden toiminnan kehittämisestä ja etäluettavien sähkömittareiden laaja-alaisesta hyötykäytöstä. YMPÄRISTÖPENNISÄHKÖLLE LISÄÄ ASIAKKAITA Ympäristöpennisähköasiakkaita oli vuoden lopussa 6 302, joista tuulisähköasiakasta ja 573 museovesivoima-asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi selvästi vuoden aikana. Museovesivoima myytiin loppuun alkuvuoden aikana. Ympäristöpennisähkötilillä oli varoja vuoden lopussa euroa. Ympäristöpennisähköraati on päättänyt, että varat käytetään ensisijaisesti Merituulipuiston rakentamiseen. Tuulipuisto rakennetaan Porin Tahkoluodon edustan merialueelle. Sähkön kuluttajahinnat c/kwh *) Suomi Helsingin Energia c/kwh *) Suomi 4 3 Helsingin Energia Tyypillisen kerrostalohuoneiston (vuosikulutus kwh) verollinen sähkön myyntihinta verrattuna keskimääräiseen*) hintakehitykseen Suomessa. Tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikulutus kwh) verollinen sähkön myyntihinta verrattuna keskimääräiseen*) hintakehitykseen Suomessa. HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS 10

13 HelenLämpö vastaa kaukolämmön myynnistä ja jakelusta ja huolehtii riittävästä huippu- ja varalämpökapasiteetista sekä tuotannosta. HelenLämmössä työskenteli vuoden 2007 lopussa 102 henkilöä. Toiminnan tulos oli hyvä, kehitystyö palkittiin HelenLämmön liikevaihto oli 225 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos oli hyvä, kun otetaan huomioon säätilaltaan edellistäkin vuotta lauhempi vuosi. Helsingin jakelualueella vesikaukolämpöä myytiin GWh. Tämän lisäksi lämpöä toimitettiin Espooseen ja Vantaalle yhteensä 25 GWh. Kaikkiaan kaukolämpöä myytiin noin 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuosi 2007 oli Helsingissä jälleen keskimääräistä leudompi. Lämmityskauden keskilämpötila (7,0 C) oli puolitoista astetta pitkän aikavälin ( ) keskiarvoa lämpimämpi. Ainoastaan kylmin kuukausi helmikuu oli selvästi normaalivuotta kylmempi. Lauha sää alensi kaukolämmön kulutusta noin 10 % normaalivuodesta. TUNNUSTUS MÄÄRÄTIETOISESTA JA PITKÄJÄNTEISESTÄ KEHITYSTYÖSTÄ Kaukolämpötoiminnan määrätietoinen ja pitkäjänteinen kehittämistyö sai tunnustusta, kun HelenLämpö nousi toimintavuonna Suomen Laatupalkintokilpailun kärkijoukkoon. Laatukeskus Excellence Finland myönsi HelenLämmölle viiden tähden Recognised for Excellence -tunnustuksen yritysten toiminnallisten yksiköiden sarjassa. Suurimpina vahvuuksina tuomaristo näki kaukolämpöliiketoiminnan asiakastulokset ja keskeiset suorituskykytulokset. Keskeisinä vahvuuksina nähtiin hyvä johtaminen, säännölliseen palautteeseen pohjautuva kehitystyö, korkea toimitusvarmuus ja maailman huippua ekotehokkuudessa edustava yhteistuotanto. UUSIA ASIAKKAITA KAUKOLÄMPÖVERKKOON Kaukolämpöön liitettiin 262 uutta asiakasta, joiden liittymisteho oli 42 MW. Uusista asiakkaista 154 oli uudisrakennuksia. Rakennuksia, joissa lämmitystapa vaihdettiin kaukolämpöön, oli 108 kappaletta. Toi- mintavuoden lopussa Helsingin Energialla oli kaukolämpöasiakasta. Liittymisteho oli yhteensä MW. TOIMITUSVARMUUS KORKEALLA TASOLLA Kaukolämmön toimitusvarmuus oli toimintavuonna hyvä. Keskimääräinen keskeytysaika asiakasta kohti oli 3 tuntia. Uudisrakentamisesta ja korjauksista johtuvia käyttökeskeytyksiä oli 254 kpl. Vaurioita kaukolämpöverkolla oli 121 kpl, mikä on selkeästi alle viime vuosien keskiarvon ja alle puolet 1990-luvun heikoimmasta tasosta. INVESTOINTEJA EKOTEHOKKAASEEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOON Kaukolämmön tehontarpeen kasvusta lähivuosikymmenen aikana noin puolet tulee kantakaupungin rakentamisesta. Lisää kapasiteettia tarvitaan vara- ja huipputehon varmistamiseksi. Patolan lämpökeskus uudistettiin maakaasukäyttöiseksi, mikä parantaa laitoksen ympäristö- ja etenkin ilmastomyötäisyyttä. Uudistustyöllä vähennetään sekä hiilidioksidi- että hiukkaspäästöjä ja samalla parannetaan kaukolämmön tuotantokapasiteetin käytettävyyttä. Lämpökeskus voi tarvittaessa edelleen käyttää polttoaineenaan myös raskasta polttoöljyä, mikä on välttämätöntä laitoksen toimintavarmuuden kannalta. Teholtaan 282 MW:n Hanasaaren huippu- ja varalämpökeskuksen rakentaminen aloitettiin pilaantuneiden maiden käsittelyllä ja piipun rakentamisella. Lämpökeskus otetaan käyttöön lämmityskaudella Se varmistaa kaukolämmön toimituksen kantakaupungin alueelle varaja huipputehotilanteissa. Laitos mahdollistaa myös Katri Valan ja Hanasaaren laitosten monipuolisemman hyödyntämisen. Puhdistetun jäteveden ja meriveden lämpöenergiaa kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa hyödyntävän Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen ensimmäinen käyttövuosi täyttyi. Laitos on saatu hyvin tuotantoon ja kaukokäytettäväksi sähkötalon lämpövalvomosta. Laitos tuottaa kaukolämpöä 90 MW:n teholla ja kaukojäähdytystä 60 MW:n teholla. Sen hiilidioksidipäästöt ovat 80 % pienemmät kuin vaihtoehtoisissa tuotantoratkaisuissa. Suomen kuntatekniikan yhdistys valitsikin laitoksen Vuoden Kuntatekniikan Saavutukseksi esimerkillisenä kestävän kehityksen hankkeena. Palkinto jaettiin Kuntatekniikan päivillä Turussa toukokuussa. Kaukolämpöverkkoihin investoitiin toimintavuoden aikana kaikkiaan 11,6 miljoonaa euroa, josta uusien lämpöjohtojen osuus oli 6,4 miljoonaa euroa ja perusparannus- ja muutostöiden osuus 5,2 miljoonaa euroa. Uusia kaukolämpöjohtoja rakennettiin yhteensä 21 km. Lämpöverkon perusparannus- ja muutostöitä tehtiin 8,7 km. Kaukolämpöverkoston pituus kokonaisuudessaan oli vuoden lopussa km. Lisäksi HelenLämpö rakennutti 4,4 km jäähdytysjohtoa HelenJäähdytykselle. HelenLämmön kokonaisinvestoinnit olivat 35,6 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 20 % edellisvuotta vähemmän. Tästä määrästä tuotantolaitosinvestoinnit olivat 10,4 miljoonaa euroa. KAUKOLUENTAHANKE ETENI Heinäkuussa valmistui HelenLämmön runkosuunnitelma kaukoluentaan siirtymisestä. Suunnitelman mukaisesti käynnistettiin hanke suurimpien kaukolämmön asiakaskiinteistöjen siirtymisestä kaukoluentaan. Hanke koskee 750 kiinteistöä. Kaikki uudet asiakkaat tullaan jo liittymisvaiheessa ottamaan kaukoluennan piiriin. Kaikille kaukolämpöasiakkaille kaukoluenta otetaan käyttöön vuoteen 2013 mennessä. HelenLämpö Kaukolämmön myynti Kaukolämmön keskihinta Kaukolämpöasiakkaiden määrä ja liittymisteho GWh Ulkolämpötilakorjaus Kaukolämmön myynti /MWh 42,7 40,5 39,0 36,3 35, Asiakkaiden määrä liittymisteho MW vuosi Ulkolämpötilakorjattu kaukolämmön myynti Helsingin Energian kaukolämmön verollinen keskihinta. 11 HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS

14 HelenJäähdytys vastaa kaukojäähdytysliiketoiminnan jatkuvasta kehittämisestä, hallitusta kasvusta, verkoston ja tuotannon rakentamisesta sekä jäähdytysenergian myynnistä. HelenJäähdytyksessä työskenteli vuoden 2007 lopussa kaksi henkilöä. HelenJäähdytys Kaukojäähdytyksen kysyntä jatkui voimakkaana Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan keskitettyä jäähdytysenergiantuotantoa ja jakelua. Kaukojäähdytystä käytetään mm. toimistojen, kauppojen, kauppakeskusten, liikerakennusten, hotellien ja asuintalojen ilmanvaihdon sekä erilaisten laitetilojen ja prosessien jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytykselle on kysyntää läpi vuoden. Kuuden kylmimmän kuukauden aikana toimitetaan kolmannes koko vuoden jäähdytysenergian myynnistä. Kaukojäähdytysliiketoiminta kasvoi suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana kaukojäähdytykseen liitettiin 27 uutta asiakaskohdetta, joiden yhteenlaskettu jäähdytysteho oli 14,9 MW. Vuoden lopussa kaukojäähdytyksen yhteenlaskettu jäähdytysteho oli 53,1 MW, ja liittyneitä asiakaskohteita oli 75. Jäähdytysenergiaa myytiin yhteensä 37 GWh. Liikevaihto kasvoi suunnitelmien mukaisesti ja oli 6 miljoonaa euroa. Tuloskehitys oli suunnitelmien mukainen. Kaukojäähdytykseen liitettiin mm. ensimmäiset Eiranrannan asuinkerrostalot, Ahlströmin pääkonttori Salmisaaren hiilivaraston alueella, Hotel Katajanokka, joka aikaisemmin toimi vankilana, Hotelli GLO Kluuvikadulla, Keskuskadun WTC-toimistotalo sekä Fennian kortteli Rautatietorin varrelta. Vuoden aikana käytiin runsaasti keskusteluja vuosina valmistuvista kaukojäähdytyskohteista. Kaukojäähdytys laajenee Helsingissä merkittävästi lähivuosina. EKOTEHOKASTA JÄÄHDYTYSTÄ Helsingin Energialla on jäähdytysenergian tuottamiseen monipuolinen tuotantorakenne, johon ei toimintavuonna tehty lisäyksiä. Jäähdytystä tuotetaan ensisijaisesti kylmän meriveden avulla lämmönsiirtimiä apuna käyttäen. Meriveden lämpötilan noustessa otetaan käyttöön jäähdytyskoneet. Kaukojäähdytystä tuotetaan kolmen absorptiojäähdytyskeskuksen ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen lämpöpumppujen avulla. Jäähdytysvesivarastot tukevat kaukojäähdytysjärjestelmää. Kaukojäähdytyksen laajentuessa uusille asiakasalueille käytetään alkuvaiheen tuotantoratkaisuna usein siirrettäviä jäähdytyskontteja. Kontteja oli vuoden lopussa käytössä yhdeksän kappaletta. Kaukojäähdytyskeskuksia ja jakeluverkoston käyttöä ohjataan kaukokäytöllä keskusvalvomosta. Kaukojäähdytys on erittäin ekotehokas tapa viilentää sisäilmaa. Helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmän energiatehokkuus on yli viisi kertaa parempi verrattuna kiinteistökohtaiseen jäähdytysjärjestelmään. Myös kaukojäähdytyksen päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin kiinteistökohtaisessa jäähdytyksessä. JAKELUVERKOSTON RAKENTAMISESSA EDETTIIN Kaukojäähdytys on keskittynyt valituille ydinalueille kantakaupungissa, ja jakeluverkostoa on laajennettu erityisesti jo olemassa olevilla asiakasalueilla. Jakeluverkostoa rakennettiin vuoden aikana yhteensä 4,4 km. Verkostoon pyritään aikaansaamaan silmukoita, joiden avulla alueille muodostuu vähitellen vaihtoehtoisia syöttösuuntia. Kaukojäähdytyksen jakeluverkostoa oli vuoden lopussa valmiina yhteensä 26,2 km, joita noin kolmasosa on rakennettu yhteiskäyttötunneleihin. Jakeluverkostoa on viime vuosina rakennettu erittäin vaativissa olosuhteissa, aivan Helsingin keskeisimmillä liike- ja toimistokorttelialueilla. Rakentamisesta liikenteelle, yrityselämälle ja alueiden asukkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty vähentämään nopeutetulla toteutusaikataululla, rakentamalla yhä enemmän yöaikaan ja toteuttamalla työmaita kerralla yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kaukojäähdytyksen liittymävarauksia on rakennettu katutöiden yhteydessä myös kaduille ja kiinteistöille, jotka liittyvät kaukojäähdytykseen vasta myöhemmin. Näin on voitu osaltaan vähentää katujen avaamista. HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS 12

15 HelenEngineering tarjoaa energian tuotantoon liittyviä projekti- ja selvityspalveluja energiayrityksille Suomessa. Helsingin Energian omien tuotantolaitosten esisuunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä käytöstä saadulla tiedolla ja kokemuksella hallitsemme tuotantolaitosten koko elinkaaren. HelenEngineeringissä työskenteli vuoden 2007 lopussa 66 henkilöä. Toiminnan tulos oli tyydyttävä HelenEngineeringin liikevaihto oli noin 5 miljoonaa euroa ja pysyi edellisvuoden tasolla. Liikevaihdosta noin 60 % muodostui Helsingin Energian muille liiketoiminnoille tehdyistä projektitöistä. Ulkoisen liikevaihdon osuus oli noin 40 %. Liiketoiminnan tulos oli tyydyttävä. HelenEngineeringin tehtävänä on tuottaa Helsingin Energian muille liiketoiminnoille kilpailuetua hoitamalla projektitoimintaa tehokkaasti ja yrityksen edun mukaisesti. Toimintaprosessit on kuvattu yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja projektitoiminnalle on asetettu yhteisiä tavoitteita ja mittareita. Asiakaslähtöisyyden lisäksi projektitoiminnan kehittämisessä painopisteenä on yhtenäisen toimintatavan luominen koko Helsingin Energiassa. Tämä työ jatkuu edelleen. HelenEngineering oli osaltaan mukana useissa Helsingin Energian projekteissa. Tärkeimpiä investointiprojekteja olivat Hanasaaren energia-alue, Patolan lämpökeskuksen modernisointi ja Hanasaaren lämpökeskuksen rakentaminen, Kamppi- Erottaja-Kruununhaka yhteiskäyttötunnelin rakentaminen ja Hanasaaren 4. turbiinin modernisointi. Suurimmat ulkoiset toimeksiannot liittyivät Vuosaaren Sataman sähkö- ja televerkkojen projektointiin, Helen Sähköverkon rakennuttamis- ja kartoituspalveluihin, Olkiluodon uuden ydinvoimalan laadunvalvontaan, Finavian glykolivaraston prosessirakentamiseen, Lappeenrannan Lämpövoiman varavoimalaitoksen automaation uusintaan ja Mankala Oy:n vesivoimalaitoksiin. HelenEngineering Yksi suurimmista HelenEngineeringin ulkoisista toimeksiannoista liittyi Vuosaaren Sataman sähkö- ja televerkkojen projektointiin. 13 HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS

16 HelenService vastaa Helsingin Energian tuotanto- ja jakelujärjestelmien kunnossapitoon tarvittavien palvelujen tuottamisesta. Toimintaan kuuluvat myös muille yhtiöille tarjottavat kunnossapitotuotteet. HelenServicessä työskenteli vuoden 2007 lopussa 372 henkilöä. HelenService Liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani HelenServicen liiketoiminnan kannattavuus parani. Liikevaihtoa kertyi 34,5 miljoonaa euroa, mikä on 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Resurssien käyttöaste oli korkea koko vuoden ja ulkoinen palvelumyynti kasvoi 15 % vuodesta Kunnossapitopalvelujen kysyntä lisääntyi selvästi. Helsingin Energian toiminnassa palvelumarkkinoiden kasvanut kysyntä näkyi aliurakoitsijoiden kapasiteetin rajoittumisena. Toimintavuoden merkittäviä työkohteita olivat Helsingin Energian Hanasaari B -voimalaitoksen höyryturbiini 3:n takuuhuolto ja uusina kohteina koneasennustyöt Åker Yards Oy:n laivaprojekteissa sekä Finavia Oy:n glykolivaraston putkistojen toimitus. HUOMIO ASIAKKUUKSIIN JA TYÖTURVALLISUUTEEN HelenServicen toimintamallia tarkennettiin yhdistämällä asiakastoiminnot ja keskittämällä koko palvelutuotanto kunnossapidolle. Muutokset tehtiin toiminnan tehostamiseksi ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Edellisvuoden hyvä työturvallisuuskehitys kääntyi laskuun. Asiaan kiinnitettiin huomiota organisaation kaikilla tasoilla. Eri kohteissa pidettyjen työturvallisuuskatselmuksien lisäksi kaikilla työpaikoilla pidettiin kuukausittain työturvallisuusvartit. Töiden suunnittelua ja niihin valmistautumista kehitettiin. Nolla-tapaturmaa on edelleen tavoitteena. Nostoapuvälinekoulutusta järjestettiin kahdessa toimipaikassa ja uusia tilaisuuksia järjestetään myös alkaneena vuonna, jolloin aloitetaan myös työturvallisuuskorttien uudistaminen. Toimintaprosessien katselmointeja jatkettiin. Tavoitteena on, että prosessien omistajilla on auditointivalmuidet toimintojen kaikille toimintatasoille. Kumppanuuksissa pyritään avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön. Henkilöstön osaamista kehitettiin osallistumalla kunnossapidon perus- ja ammattitutkintoihin tähtääviin koulutusohjelmiin sekä järjestämällä valmennusta mm. kehityskeskusteluista. Voimassa olevia oppisopimuksia oli vuoden lopussa 35. Sähkö- ja automaatioasentajille järjestettiin SFS6000 pienjännitesähköasennukset -valmennus. Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, osaamisen varmistaminen sekä työturvallisuuden ja johtamisen kehittäminen ovat alkaneen vuoden strategisia pääteemoja. HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS 14

17 Hanasaari B -voimalaitos Korkeasaaresta nähtynä. 15 HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS

18 HelenUlkovalaistus vastaa julkisen ulkovalaistuksen tuottamisesta kokonaisvaltaisena palveluna Helsingin kaupungille, ensisijaisesti rakennusviraston ja liikuntaviraston asiakkuuksien kautta. HelenUlkovalaistuksessa työskenteli vuoden 2007 lopussa 15 henkilöä. HelenUlkovalaistus Tulos vastasi asetettuja tavoitteita HelenUlkovalaistus-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 18,5 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos oli tavoitteiden mukainen. Uusia valopisteitä rakennettiin ja vanhoja uusittiin yhteensä kpl. Ulkovalaistusverkossa oli vuoden lopussa kaikkiaan valopistettä. Vuoden lopussa allekirjoitettiin liiketoimintakauppa, jolla valaistuksen toteutussuunnittelu Helsingin ulkovalaistuksen sekä Espoolle toimitetun palvelun osalta sovittiin siirrettäväksi Helsingin Energian tytäryhtiölle, Suomen Energia-Urakointi Oy:lle, alkaen. Helsingin Energian tarvitsema valaistussuunnittelu hankitaan jatkossa kokonaisuudessaan alihankintana alan palveluntarjoajilta. VALON LAATUA JA KAUPUNKIKUVALLISTA ILMETTÄ KEHITETTIIN kui. Valopisteiden keskitehon lasku jatkui edelleen vanhojen valaisimien uusimisen, kehittyneempien optiikoiden ja valonlähteiden sekä tarkemman suunnittelun myötä. Valaistuksen suunnittelussa uusia, keskeisiä painopistealueita olivat Jätkäsaari, Salmisaari, Eiranranta, Alppikylä sekä Vuosaaren satama ja sen ympäristö. Valaistuksen rakentamisen merkittävimmät kohdealueet olivat Vuosaaren uusi satama ympäristöineen, Latokartano, Kaarela, Herttoniemi, Marjaniemi, Arabia, Tapanila, Katajanokka ja uuden raitiolinja 9:n reitti. Yksittäisistä valaistuskohteista mainittavimpia olivat Eugen Schaumanin puisto, Tallbergin puistotien kiertoliittymän pyloni sekä Arabianranta. Kokonaisuudessaan vuoden aikana valmistui 165 valaistuskohdetta. UUSI VIKATIETOJÄRJESTELMÄ OTETTIIN HYVIN VASTAAN Valaistusverkon ylläpidossa uusi vikatietojärjestelmä oli tuotantokäytössä ensimmäisen täyden vuoden. Kaupunkilaiset ottivat sen hyvin vastaan. Suurin osa tehdyistä vikailmoituksista siirtyi call centeristä internetissä karttapohjaisesti tehdyiksi. Vikailmoituksia kertyi vuoden aikana noin kpl, joista samoja vikakohteita koskevien il- Ulkovalaistustoiminnassa keskeisiä teemoja toimintavuonna olivat valaistuksen laadun kohentaminen ja energiatehokkuuden kasvattaminen. Valon laatua ja kalusteiden kaupunkikuvallista ilmettä kehitettiin tilaajana toimivan Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Energiatehokkuuden lisäämiseksi jo vuosien ajan tehty työ jatmoitusten automaattisen yhdistämisen jälkeen muodostui noin korjaustehtävää. Ulkovalaistusyksikön omana työnä kehittämä karttapohjainen vikatietojärjestelmä on kiinnostanut useita kaupunkeja Suomessa, ja osa niistä onkin jo hankkinut käyttöönsä vastaavanlaisen. Kausivaihdon yhteydessä vaihdettiin lamppua. Samalla korjattiin muita havaittuja vikoja. Yksittäiset korjaukset ja lampunvaihdot tehtiin vikailmoitusten perusteella. Ne niputettiin isommiksi tehtäväryhmiksi kustannustehokkuuden parantamiseksi. Valaistusverkon toimintaa haittaavia puita karsittiin yli 700 kohteesta valaistuksen kohentamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS 16

19 HelenKiinteistöt isännöi ja kehittää Helsingin Energian työtukikohta-, varasto- ja toimistorakennuksia Helsingin Energian omaan käyttöön, ulkopuolisille vuokralaisille ja työsuhdeasunnoiksi henkilöstölle. HelenKiinteistöissä työskenteli vuoden 2007 lopussa 6 henkilöä. HelenKiinteistöt Muutoksia kiinteistökannassa HelenKiinteistöt-yksikön tilavuokrat olivat noin 12 miljoonaa euroa, josta noin 54 % kertyi ulkoisilta asiakkailta ja loput sisäisinä vuokrina Helsingin Energian toimintayksiköiltä. Helsingin Energian pääkonttorin, Sähkötalon, liiketilauudistuksen myötä kiinteistön alimmat kerrokset muutettiin liiketiloiksi. Sähkötalossa työskentelevä henkilöstö saatiin sisäisin tilajärjestelyin sijoitettua Sähkötalon ylempiin kerroksiin. Helen Sähköverkko Oy:n tilat saatiin käyttöön, kun yhtiö muutti Sähkötalosta Sörnäisten toimitiloihin. Kiinteistökannasta myytiin Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5-7 osakkeet kokonaisuudessaan. Kiinteistön pitäminen työsuhdeasuntokäytössä ei ollut enää taloudellisesti kannattavaa mm. mittavan saneeraustarpeen vuoksi. KAASUTEHTAAN ALUE JA SUVILAHDEN VOIMALAITOS Kiinteistökanta pieneni edelleen vuoden lopussa, kun Kaasutehtaan alue rakennuksineen ja Suvilahden vanha voimalaitos luovutettiin kiinteistölautakunnan hallintaan. Myllypuron piirikeskuksessa vuokralla ollut Helsingin Palveluauto Oy siirtyi vuoden loppupuolella toisiin toimitiloihin. Rakennuksesta vapautui tiloja, joista osa saatiin vuokrattua välittömästi alueella jo toimiville yrityksille. Myllypuron piirikeskuksen aluetta ollaan kaavoittamassa pientaloalueeksi. Myllypuron keskusvaraston vapaisiin tiloihin tehtiin joitakin vuokrasopimuksia ulkopuolisten yritysten kanssa. Yhtenä suurimpana vuokralaisena tiloissa toimii Lahden Autokori Oy. HelenTunnelit-erillisliiketoimintayksikön tehtävänä on kehittää ja ylläpitää tunnelien turvallisuutta, huolehtia niiden kunnossapidosta sekä tarjota edulliset ja huoltoystävälliset olosuhteet tunneleihin sijoitetuille laitteistoille, kaapeleille ja putkistoille. HelenTunneleiden hallinnassa on tällä hetkellä yli 40 km yhteiskäyttö- ja kaukolämpötunneleita. HelenTunnelit Tunneliverkko laajeni edelleen Yhteiskäyttötunneleihin on sijoitettu Helsingin Energian kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen siirtojohtojen lisäksi Helen Sähköverkko Oy:n 110 kv kaapeleita, keskijännitekaapeleita, tiedonsiirtoon tarkoitettuja valokuitukaapeleita sekä Helsingin Veden pääjohtoja. Sekä tunnelien että niihin sijoitettujen johtojen ja kaapeleiden määrä kasvoi toimintavuoden aikana entisestään. Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen tunneli liitettiin HelenTunneleiden taseeseen HelenLämmön uudet Kamppi-Erottaja-Kruununhaka -yhteiskäyttötunneli, Munkkisaari-Vanhan kirkon puisto -yhteiskäyttötunneli sekä Helen Sähköverkko Oy:n rakennuttama Viikinmäen yhteiskäyttötunneli saatiin toimintavuoden loppuun mennessä rakennusteknisiltä osin lähes valmiiksi. Tilkka-Pasila-Käpylä -yhteiskäyttötunnelin rakennustyöt aloitettiin Ratapihantien ajotunnelista. Uusi tunneli yhdistää Vuosaari-Pasila -yhteiskäyttötunnelin ja Salmisaari- Kamppi-Ruskeasuo -yhteiskäyttötunnelin siten, että kantakaupungin ympärille syntyy rengasmainen tunneliverkko. Kaukojäähdytyksen siirto aloitettiin Kamppi-Erottaja-Kruununhaka -yhteiskäyttötunnelissa, myös kaukolämpöjohtotyöt saatiin valmiiksi lukuun ottamatta muutamia tunneleiden risteyskohtia. TUNNELEIDEN TURVALLISUUTTA PARANNETTIIN ENTISESTÄÄN Yhteiskäyttö- ja kaukolämpötunneleiden turvallisuusvalvomoa varten räätälöidyt kartat valmistuivat toimintavuonna. Tunneliturvallisuuskorttikoulutusta jatkettiin. Koulutuksen saaneita henkilöitä oli vuoden loppuun mennessä lähes tuhat. Tärkein hanke toimintavuonna oli tunnelien kalliotilan kuntoluokituksen luominen. Kuntoluokitusraportti sisältää myös tarvittavat rakennustekniset toimenpiteet turvallisen toiminnan takaamiseksi tunneleissa. 17 HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS

20 Talous Helsingin Energian tytär- ja osakkuusyhtiöt HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS 18

21 19 HELSINGIN ENERGIA 2007: TALOUS