kamari Rakenteellisilla muutoksilla kuntatalouden taivas kirkastuu Tampereen Jarkko Malmberg Insta rakentaa uuden pääkonttorin

Transkriptio

1 kauppalehti kamari Tampereen Numero 3 huhtikuu 2013 Jarkko Malmberg Rakenteellisilla muutoksilla kuntatalouden taivas kirkastuu sivu 16 Insta rakentaa uuden pääkonttorin sivu 7 Kruunutekniikka sai KasvuCampilta oikeaa kokemusta sivu 22 Tampereen kauppakamarilehti 3 n

2 ritystontteja Yritystontteja Tampereen seudulta Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen 1 kpl noin 7000 m 2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys 20 tonttia, tonttikoot 0,2 2 ha Rakentamaan keväällä 2013 Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys Asemakaava valmistumassa Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Kysy lisää Yritystontteja Vesilahdessa Yhteystiedot: Vesilahden kunta Kehittämispäällikkö Markku Männikkö p elinkeinopäällikkö Henry Moisio, puh , henry.moisio@nokiankaupunki.fi Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

3 Vapaita tontteja - heti rakentamaan! Ota yhteyttä niin voimme keskustella Kallion yritysalueen tarjoamista mahdollisuuksista m m m m m m m m m m m m Mursketie Mursketie 3 Hampuntie m Kalliontie m 2 Myydään yritystontteja Lempäälässä! MOOTTORITIE MARJAMÄKI VANHA 3-TIE HULIKAN ALUE Tontteja mittatilaustyönä yrityksille Lempäälän Hulikan alueelta 10 eur/m2 <- Tampereelle VT 12 Lahteen -> Vatialantie JÄÄSAUKKO KULJETUSLIIKE TYVI Ideaparkin läheisyydessä ja noin kaksi kilometriä Helsinki - Tampere moottoritien liittymästä! Lasse Silván elinkeinojohtaja lasse.silvan@kangasala.fi Lempäälän kunta: Lempäälän Kehitys Oy, tj Kari Löytty p m m m 2 Hiitintie m 2 Paloasema Teivon Ravirata Teivo II Ilmarinjärventie Vaasantie Vaasantie ABC liikennemyymälä Ilmarinjärventie Luo tulevaisuutta Teivo II yritysalueella! Loistava sijainti Ylöjärven ja Tampereen rajalla, Vaasantien ja rautatien välisellä alueella lähellä Teivon ravirataa. Alueella on hyvät julkiset liikenneyhteydet, vilkas ohikulkuliikenne ja näkyvyys välittömästi Vaasantieltä. Tonttikoot räätälöitävissä neliömetristä 1,6 hehtaariin. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi puh. (03) Kuruntie 14, Ylöjärvi puh Tampereen kauppakamarilehti 3 n

4 Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Keskustori Tampere Puh. (03) Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu Tampere Puh Hämeenlinna Sastamala Valkeakoski Asianajotoimisto Applex Oy Keskustori 5 A Tampere Puh info@applex.fi Hämeenkatu 26 A Tampere Puh. (03) Faksi (03) toimisto@alfalaw.com Keskustori Tampere Puh. (03) Faksi (03) info@borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ butzow.com Keskustori Tampere Puh. (03) Faksi (03) jari.hytti@jarihytti.fi Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C Tampere Puh. (03) Rautatienkatu 21 A Tampere Puh Faksi etunimi.sukunimi@ krogerus.com Hämeenkatu 15 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi 3sisältö Huhtikuu Pääkirjoitus 8 Opiskelijan Tampere kampanjoi: perustorstaista superpäivä 10 Vilkas kongressivuosi NCC ennustaa: kesällä 2015 päästään Tampereen Kannen rakennustöihin 20 Kolmannen sektorin rooli palveluntuottajana kasvaa 21 Näin sen näen: Julkiset hankinnat kaipaavat päättäjien huomiota, kirjoittaa Länsilinjojen toimitusjohtaja Terhi Penttilä. 24 Ice Live Business Forum tammikuussa Tampereella 28 Laki ja talous: Kasvuun vai osa-optimointiin kannustava verojärjestelmä? 31 Pirkanmaalla NYT! 43. vuosikerta ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Antti Eskelinen Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin (03) , annikaisa.knuutila@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, , timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos kpl Levikki kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

5 Pääkirjoitus Tulevaisuuden kunta on tilaaja Kunnat ovat yritysten toimintaympäristö ja määrittävät suurilta osin ihmisten arjen sujuvuutta. Vastuu on valtava ja resurssit niukat. Kuntataloudet ovatkin kestämättömällä pohjalla, ja kun resurssit eivät kasva tarpeeksi, jää ainoaksi vaihtoehdoksi muuttaa toimintamalleja. Tulevaisuuden menestyvällä kunnalla on viisi yksinkertaista de facto -ominaisuutta, joiden omaksuminen on kunnan omassa päätösvallassa. Tulevaisuuden kunta on rohkea. Se uskaltaa tehdä kipeätkin toiminnalliset ja taloudelliset valinnat, jotka uhmaavat populismia ja ovat itsessään kestäviä. Kunnan taloutta ei voi rakentaa kikkailulle ja usein nopea rahoitusvajeiden täyttö tarkoittaa käytännön tasolla harkitsematonta liikettä. Tulevaisuuden kunta tekee rohkeasti investointeja, vaikka käyttötalouden kestävyyttä joudutaan parantamaan. Se kuuntelee ympäristöään, kannustaa virkamiehistöään innovoimaan ja pilotoi uusia malleja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuuden kunta on palveleva, koska se ymmärtää olemassaolonsa syyn ja muistaa kuka kaiken maksaa. Palvelutason ytimessä on kaavoitus. Kaavoituksen pitää olla strategista ja tukea yritysten sijoittumismahdollisuuksia. Yhtä lailla kunnan pitää kannustaa veronmaksajia asumaan kaavoittamalla houkuttelevia asuinalueita. Yrityksille ja kuntalaisille hyvä palvelu tarkoittaa myös sujuvuutta, nopeita lupaprosesseja ja läpinäkyviä päätöksiä. Viisas kunta keskustelee sidosryhmiensä kanssa jatkuvasti edistääkseen palveluitaan. Tulevaisuuden kunta on iso. Kuntasektorin tiivistyminen yhä suurempiin kuntiin on haastavaa, etenkin hyvän palvelutason ylläpitämisen näkökulmasta, mutta rakenteelliset uudistukset on järkevää tehdä ajoissa, jotta tulevaisuus olisi muutakin kuin alijäämätulipalojen sammuttelua. Mittakaavaetujen tavoittelu on välttämätöntä, vaikka kolikon kääntöpuolella ovat entistä pidemmät välimatkat ja kasa viiden vuoden suojatyöpaikkoja. Tulevaisuuden kunta on keskittynyt. Monipuolinen elinkeinorakenne on tärkeää, mutta samalla kannattaa tehdä työtä yritys- ja osaamisklustereiden synnyttämiseksi. Maantieteellisesti keskittyneet toimialaklusterit parantavat yritystensä, kunnan ja koko kansantalouden kilpailukykyä. Tulevaisuuden kunta ei ole omistaja eikä palveluiden tuottaja, vaan tilaaja. Sen tehtävä on objektiivisesti tunnistaa omista prosesseistaan itse hoidettavat tehtävät ja tehtävät, jotka ulkopuolinen palveluntuottaja hoitaa tehokkaammin ja paremmin. Viisas kunta edistää kilpailtujen markkinoiden syntyä, hioo hankintatoimensa kuntoon ja antaa palveluseteleillä kuntalaisille valinnanvapauden palveluiden ostamiseen. Tulevaisuuden kunta tekee rohkeasti investointeja. harri ojala Asiamies Tampereen kauppakamari Tampereen kauppakamarilehti 3 n

6 Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme Tampereen aluekonttori Hämeenkatu 9, Tampere 6 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

7 taloudessa tapahtuu Insta rakentaa uuden pääkonttorin Sisällöntuotantoon erikoistuneet tamperelaiset viestintätoimistot Tammisto Knuutila Tammisto Oy ja Plenty s Oy yhdistyvät ja rakentavat sisältöosaamisensa ympärille printti- ja verkkoviestinnän sisältöpalvelut tarjoavan viestintähybridin. Kokonaisuutta täydentää tamperelaisten digitaalisen median kärkiyritysten kumppaniverkosto, johon kuuluvat muun muassa verkkoviestinnän asiantuntija Insta Group Oy on laajentaa toimitilojaan Tampereen Sarankulmassa. Yhtiölle rakennetaan uusi neliön toimisto- ja teollisuusrakennus. Sen rakennuttaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Uudisrakennus on Instan koko historian suurin investointi. Sen valmistumisen jälkeen Installa on Sarankulmassa käytössään toimitiloja yhteensä neliötä. Insta-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 84,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli yrityksen historian korkein ja ylitti merkittävästi tilikaudelle asetetun tavoitteen. Myös tilikaudelle asetetut kannattavuustavoitteet ylitettiin ja konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus vahvistuivat. Teollisuusautomaatio-toimialan liikevaihto oli 47,9 miljoonaa, mikä merkitsi 30 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna. Puolustus- ja turvallisuusteknologia -toimialan liikevaihto oli 35,7 miljoonaa, missä oli laskua edelliseen tilikauteen noin 24 prosenttia. Syynä laskuun oli yritysjärjestely, jossa merkittävä osa Insta DefSec Oy:n aseintegraatio- ja modernisaatioliiketoiminnasta siirrettiin liiketoimintasiirtona Instakonsernin ulkopuolelle osakkuusyhtiö Oricopa Oy:öön. Kuva Insta Viestintätoimistot Tammisto Knuutila Tammisto ja Plenty s yhdistyvät Insta Groupin uusi pääkonttori on yhtiön koko historian suurin investointi (rakennus oikealla). Differo Oy, teknisenä kumppanina sisällönhallintateknologian ja verkkopalveluratkaisujen ekspertti JJ-Net Group Oy sekä teollisuuden viestintäpalveluihin erikoistunut Organisaatio-Sanomat Oy. Viestien määrän jatkuvasti lisääntyessä kasvavat myös sisällön laatuun kohdistuvat vaatimukset. Toinen iso haaste viestijöille on sisällönhallinta. Tarjoamme asiakkaillemme ratkaisun näihin haasteisiin vahvan sisältöosaamisen ja edistyksellisen teknologiaosaamisen yhdistelmästä, avaa viestintähybridin olemusta Plenty s Oy:n toimitusjohtaja Jari Runsas. Uuden yhtiön toimitusjohtaja on Jari Runsas. Tammisto Knuutila Tammisto Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Virtanen siirtyy kehitys- ja yhteisöjohtajaksi. Yhtenä yhtiönä on tarkoitus päästä toimimaan alkaen. n Personnel vahvistuu pääkaupunkiseudulla Suomen johtaviin rekrytointi- ja henkilöarviointiyrityksiin kuuluva tamperelainen Personnel Group on ostanut samankaltaisella nimellä toimineen helsinkiläisen Pib Personnel Oy:n liiketoiminnan. Kaupan myötä Personnel Group vahvistaa asemaansa etenkin pääkaupunkiseudulla. Personnel toimii Tampereen ja Helsingin lisäksi myös Jyväskylässä, Seinäjoella sekä Oulussa ja työllistää noin 30 rekrytoinnin ja henkilöarvioinnin ammattilaista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli runsas neljä miljoonaa euroa. n Solitan omistuspohja laajeni Toimiva johto sekä pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners ovat ostaneet Solita Oy:n koko osakekannan. Yhtiön lähivuosien tavoitteena on liikevaihdon kaksinkertaistaminen. Omistuspohjan muutoksen jälkeen Vaaka Partners omistaa yhtiöstä 75 prosenttia ja toimiva johto loput. n Koskident Oral-ketjuun Hammaslääkärikeskukset Koskident ja Nokident ovat siirtyneet Oral Hammaslääkärit Oyj:n omistukseen. Koskident on yhdeksän hoitoyksikön hammaslääkäriasema Koskikeskuksessa Tampereella. Nokialla toimivalla Nokidentillä on kolme hoitoyksikköä. Oral Hammaslääkäreillä on Tampereella ennestään yhdeksän hoitoyksikön hammaslääkäriasema. Tampereen kauppakamarilehti 3 n

8 taloudessa tapahtuu Kehitämme erilaisia vaihtoehtoja edistää yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä ja opiskelijaystävällisyyttä. Suunnitteilla on esimerkiksi kampanja kesätyöntekijän palkkaamiseksi talvella silloin kun harjoittelijan apua tarvitaan. Ja kampanja realistisista kielitaito-odotuksista. Eihän kansainvälisen opiskelijan tarvitse välttämättä osata Tampereen murretta, toiminnanjohtaja Jaakko Mustakallio kertoo. n Innolink kasvoi Innolink Groupiksi Innolink Research Oy järjestäytyy Innolink Groupiksi. Tytäryhtiöitä perustettavalla konsernilla on yhteensä viisi, Innolink Staff, Innolink Direct, Innolink Research, Innolink Place ja Innolink Access. Uudistuksen vauhdittamiseksi Innolink Group on hankkinut enemmistöomistuksen markkinointiviestintään erikoistuneesta Place Marketing Oy:stä sekä henkilöstöpalveluja tuottavasta Stafflink Oy:stä. n Tullintorin kaupallinen johto Realprojektille Tullintorin kauppakeskusta johtaa nyt Suomen suurin kauppakeskusjohtamista tarjoava Realprojekti Oy. Sen vastuulla on myös tilojen vuokraus sekä kaupallisen konseptin ja brändien kehittäminen yhteistyössä Tullintorin pääomistajan Eläke- Fennian kanssa. Tullintorin viime kesänä alkaneen uudistushankeen ensimmäinen iso vaihe valmistuu toukokuussa, kun uusi näköalahissi saadaan käyttöön. Myös ensimmäiset uudet toimistosekä sauna- ja neuvottelutilat valmistuvat toukokuussa. n Pirkanmaan matkailupalveluille myyntiyhtiö Tampereen seutu saa kuluvan vuoden aikana uuden matkailuyhtiön. Visit Tampere Oy myy ja välittää Pirkanmaalla tuotettuja matkailutuotteita yksityisille asiakkaille, yrityksille ja matkanjärjestäjille. Yhtiön toiminta lähtee täysipainoisesti käyntiin syksyn aikana. Opiskelijan Tampere kampanjoi: perustorstaista superpäivä Teksti ja kuva Aila Välikoski n Hans Välimäen ravintola Särkänniemeen Särkänniemen Elämyspuistoon avataan Hans Välimäen luotsaama Midhill-ravintola. Kahdella Michelin-tähdellä palkittu Välimäki on maamme kansainvälisesti tunnetuin keittiömestari, Midhill on hänen ensimmäinen ravintolansa Tampereella. Opiskelijan Tampere ideoi torstaipäiville lisäpotkua yritysten liiketoimintaan. Tiedossa on myös vipinää kaupungin vapaa-aika- ja kulttuuripalveluihin. Näin tapahtuu, kun Tampereen torstait muuttuvat ensi syksynä opiskelijoiden superetupäiviksi. Hankkeen takana on Opiskelijan Tampere, korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen, Tampereen kaupungin ja Tampereen kauppakamarin yhteenliittymä. Se kampanjoi parhaillaan SuperTorstain ja kertakäyttöisten SuperEtujen markkinoimiseksi yrityksille ja muille toimijoille. Etukampanja on yksi osa Opiskelijan Tampereen toimintaa, jonka tavoite on Tampereen pormestariohjelman linjassa kehittää Tampereesta Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki. Yritykset voivat tarjota tiukoilla budjeteilla eläville opiskelijoille erilaisia etuja, jotka ovat voimassa torstaisin, kertaluonteisesti tai jatkuvasti. Tiedot eduista löytyvät Opiskelijan Tampereen netti- ja mobiilisovelluksista sekä taskuvihkosta, joka jaetaan tamperelaisopiskelijoille lukukauden alussa, ensimmäisen kerran ensi elokuussa. Tarjoamme yrityksille mahdollisuuden tehdä opiskelijaystävällisyydestä lisää kassavirtaa. Mukana on jo lähes 150 etua, kertoo Opiskelijan Tampereen toiminnanjohtaja Jaakko Mustakallio. Hän muistuttaa, että opiskelijat ovat merkittävä asiakasjoukko. Tampereella on opiskelijaa, ja opiskelijan keskimääräinen kokonaiskulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön laskelman mukaan 855 euroa. Tästä koko opiskelijajoukosta yritysten on ollut vaikea saada kiinni, siihen ei ole ollut selkeitä kanavia. Tällaista palautetta olemme kuulleet paljon. Yritykset ovat myös oivaltaneet hyvin brändihyödyt, joita opiskelijamyönteisyys tuo. Opiskelijan Tampere perustettiin 2007 ja se oli Suomessa ensimmäinen opiskelijaetuihin keskittyvä yhdistys. Nyt vastaavia toimijoita on eri puolilla Suomea n Suomalaisen klubin ravintolalle uudet vetäjät Tampereen Suomalaisen Klubin ravintolapalvelut uudistuvat, kun Ravintola C:stä ja Armas C ateringista tutut Christina Suominen, Ilkka Isotalo, Teija Vainiola ja Heikki Ahopelto ottivat ravintolassa ohjat huhtikuun alussa. 8 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

9 Professori Markku Sotarauta: Z-sukupolven suhdetta johtamiseen liioitellaan Teksti ja kuva Päivi Eskelinen Tutkimusten mukaan yhä harvempi nuori tahtoo johtajaksi. Rohkeimmat ennustavat, että kun 2000-luvulla syntynyt, individualistinen z-sukupolvi astuu työelämään, se antaa johtamiselle piupaut ja solmii työsuhteiden sijaan diilejä. Johtamisesta tulee erilaisten verkostojen ohjaamista. Tällaisesta trendistä on merkkejä, mutta suhtautukaa silti varauksella tutkimuksiin tulevista sukupolvista, jarrutteli Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun johtaja, professori Markku Sotarauta Huomisen johtajat -valmennusohjelman päätösseminaarissa maaliskuussa. Asiantuntijatyössä johtaminen saattaa muuttua yhä enemmän erilaisten verkostojen johtamiseksi, mutta en usko, että näin käy yleisesti. Sotaraudan mukaan haluttomuus johtaa on sen sijaan tosiasia varsinkin yliopistoissa ja isoissa yrityksissä. Mieluummin ollaan asiantuntijoita, jolloin johtajiksi päätyvät ne, jotka eivät ole tehtävään parhaita ja joita ei myöskään kunnioiteta. Johtaja puun ja kuoren välissä -aiheesta puhunut Sotarauta sanoi amerikkalaisvertausta mukaillen, että yliopistoa on yhtä haastavaa johtaa kuin kissalaumaa. Katit voi silti saada latkimaan samasta maitokupista. Joskus on hyvä niin sanotusti ulkoistaa itsensä tietyissä tilanteissa, ottaa utelias asenne ja havainnoida ihmisen toimintaa: ahaa, näinkin voi asiaan reagoida! Tällä tavoin asioita ei ota liian henkilökohtaisesti, Sotarauta kertoi keinoistaan. Minusta johtamisessa on tärkeintä, että antaa ihmisten tehdä. Johtajan on kuitenkin tiedettävä, milloin asioihin on puututtava, jotta tekemisen suunta ja tavoite säilyvät. Tampereen kauppakamarin ja Toteutustoimisto Osaamon suosittu Huomisen johtajat -valmennus saa jatkoa tänä keväänä. Haku siihen on päättynyt. Kolmannesta Huomisen johtajat -ohjelmasta lisätietoja tampereenkauppakamari.fi Liiketoimintajohtaja Heini Balk oli päättyneessä ohjelmassa aluejohtaja Vesa Salorannan valmennuksessa. Sain loistavan tilaisuuden kysyä kaikesta ujostelematta. Käytännön tietoni kasvoivat, ja olen saanut johtajana lisää varmuutta opittuani hillitsemään innokkuuttani, Heini Balk summaa. Heinillä on ollut aito halu oppia ja taitoa myös kuunnella. Innokkuus ei ole huono asia, päinvastoin. Nuoressa johtajassa pitääkin olla draivia, sillä sitä ei voi annostella ulkopäin, sanoo myös uudessa ohjelmassa mentoroiva Saloranta. n Metsolta murskauslaitos Ranskaan ja Namibiaan Metso uudistaa kokonaisen murskaus- ja seulontalaitoksen Etelä-Ranskassa. Tilauksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa. Uuden laitoksen kapasiteetti on 850 tonnia tunnissa. B2Gold -yhtiön uuteen Otjikoto-kultakaivoshankkeeseen Namibiassa tehtävä toimitus koostuu esikaramurskaimesta, semiautogeenisesta jauhinmyllystä sekä sekundaarijauhatukseen soveltuvasta kuulamyllystä.tilauksen arvo on yli kahdeksan miljoonaa euroa. n Palveluseteli käyttöön kuudessa päiväkodissa Tampereella Kuusi tamperelaista yksityistä päiväkotia siirtyy palvelusetelin käyttöön ensi elokuussa. Kaupunki maksaa palvelusetelin arvon palveluntuottajalle vähennettynä asiakkaan tulojen mukaan määräytyvällä omavastuuosuudella, jonka asiakas maksaa suoraan päiväkodille. Jos päiväkoti on hinnoitellut päivähoidon kaupungin palvelusetelin arvoa kalliimmaksi, asiakas maksaa omavastuun lisäksi myös palvelusetelin ja todellisen hinnan välisen eron. Tampereen kauppakamarilehti 3 n

10 taloudessa tapahtuu Tampere kongressikaupunkien kärkikolmikossa Tuoreen kongressitilaston mukaan Suomessa järjestettiin vuoden 2012 aikana 635 kansainvälistä kongressia, jotka keräsivät yhteensä yli osanottajaa. Tampere sijoittui vertailussa kolmanneksi Helsingin ja Espoon jälkeen. Tampereella järjestettiin 73 kongressia ja niihin osallistui osallistujaa. Vilkas kongressivuosi 2013 Tampereelle on tänä vuonna tulossa useita merkittäviä kansainvälisiä kongresseja. Kesäkuun puolivälissä järjestetään jälleen lasialan johtava kansainvälinen tapahtuma Glass Performance Days. Joka toinen vuosi Tampere-talossa pidettävään kongressiin odotetaan noin 800 osallistujaa. Samalle viikolla järjestetään myös valmistavan teollisuuden Manufacturing Performance Days -kongressi. Yhdessä ne muodostavat Industrial Performance Week -tapahtuman. Elokuussa Tampere-talossa järjestetään ihotautilääkäreiden pohjoismainen kongressi, johon odotetaan 500 osallistujaa ja heti perään yleislääketieteen pohjoismainen kongressi, johon arvioidaan osallistuvan noin 800 henkilöä. Syyskuussa Tampere-taloon on tulossa ensin 500 hengen kansainvälinen konferenssi, joka käsittelee kalapatologiaa. Sen jälkeen alkaa maahanmuuttoa käsittelevä International Metropolis Conference, jossa Tampereen kaupunki on pääjärjestäjänä. Tampere-taloon odotetaan noin 700 maahanmuuton asiantuntijaa. Kuva Tampereen kaupunki/sami Helenius Uusimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan kongressivieras viipyy paikkakunnalla keskimäärin neljä vuorokautta ja käyttää päivässä noin 350 euroa. Tampereelle kongressien tulovaikutus oli viime vuonna arviolta yli 10 miljoonaa euroa. n Tervetuloa Tampereelle! Tampere-talo on Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivävastaanoton näyttämönä 6. joulukuuta. n EuroMiningista alan kärkimessut Uusi kansainvälinen kaivosteknologian ammattimessutapahtuma EuroMining 2013 järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa syyskuuta. EuroMining kokoaa saman katon alle kaivos- ja louhintateollisuuden, geologian, rikastus- ja prosessiteollisuuden sekä metallurgian ammattilaiset. n Turvallisuusmessut siirtyvät syyskuulta marraskuulle Kansainväliset Turvallisuus messut ja Työhyvinvointi messut järjestetään marraskuuta 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tapahtuma järjestetään yhtä aikaa Pohjoismaiden suurimman hitsausalan ammattimessutapahtuman Nordic Welding Expon kanssa. Marraskuussa on vähemmän alan kilpailevia kansainvälisiä tapahtumia kuin syyskuussa. Citius altius fortius! Yleisurheilun 22-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut käydään Ratinan stadionilla heinäkuuta. Tampereelle tulee yli tuhat Euroopan parasta nuorta yleisurheilijaa. EM-kilpailut on kansainvälisin Suomessa vuonna 2013 järjestettävä urheilutapahtuma. 10 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

11 ITS Factory kiihdyttää avoimella liikennedatalla Työ avoimen liikennetiedon jakamiseksi ja hyödyntämiseksi etenee Tampereen seudulla ITS Factoryssä konkreettisin askelin. Käyttöön on otettu datapalvelin avoimen liikennetiedon julkaisemiseksi. Ensimmäisenä palvelimella ovat tarjolla Googlen käyttämässä GTFS-tietomuodossa Tampereen joukkoliikenteen tiedot. Sama standardi on käytössä yli 500 kaupungissa. Tietoja julkaistaan myös eurooppalaisen SIRI-rajapintastandardin määrittelemällä tavalla. Dataformaatit ja standardit ovat samoja, joita käytetään laajasti Suomessa ja ympäri maailmaa. Uudet toimijat pääsevät helposti mukaan kehittämään liikennesovelluksia ja avaamaan markkinoita myös maailmanlaajuisesti, perustelee ITS Factoryssä avoimesta datasta ja kehittäjäyhteistyöstä vastaava Tero Piirainen. Tampereella ensimmäiset uudet avattuun joukkoliikennetietoon perustuvat palvelut tulevat saataville alkukesään mennessä. ITS Factory on Tampereen kaupungin, liikennealan julkisen sektorin toimijoiden ja alan yritysten yhteistyötä kehittävä älyliikenteen innovaatio-, kokeiluja kehitysympäristö. Ota yhteyttä! SRV Pirkanmaa / Asuntomyynti puh asuntomyynti.tampere@srv.fi - Pirkkala KILLO Pähkinäpolku 1 B Sisustustyöt käynnissä! Pirkkalan Naistenmatkantien varrelle on rakenteilla moni-ilmeinen kerrostalo yhtiön omalle tontille. Kaukolämpö ja huoneistokohtainen vedenmittaus. Autopistokepaikkoja pihassa ja autokatospaikkoja, joita myydään erillisinä osakkeina. Valmistuminen Tampere ATALA Petäjässuonkatu 4 Rakentaminen alkaa! Asunto Oy Tampereen Atalan Metsäkeijuun rakennamme tasokkaan kerrostalon ja sen 35 asuntoa tarjoavat huoletonta asumista vuosiksi eteenpäin. Ennakkomarkkinointi, arvioitu valmistuminen kevät h+kt+s...49,5-57,0 m 2 mh. alk vh.alk h+k+s...72,0-76,0 m 2 mh.alk vh.alk h+k+s ,0 m 2 mh vh Autokatospaikka mh Asunto Oy Pirkkalan Pähkinäpolku srv.fi/pahkinapolku 1h+kt+alk...35,0 m 2 mh. alk vh.alk h+kt/avok+s...47,0-53,0 m 2 mh.alk vh.alk h+kt+s...64,5 m 2 mh.alk vh.alk Autokatospaikka mh Asunto Oy Tampereen Atalan Metsäkeiju srv.fi/metsakeiju Elämäsi kotoisin päätös! Elämäsi rakentaja AS OY VUOREKSEN VUOREKSEN TÄHTIKORTTELI ON RAKENTEILLA KYSY SIRIUS LISÄÄ! Vuoreksen puistokatu 90, Tampere TERVETULOA OMAN TÄHDEN ALLE Vuores taiteilijan näkemys HUONEISTOTYYPIT JA ESIMERKKIHINNAT 3.KRS (IRIS) As. tyyppi m 2 Mh Vh 1h+kk+alk 30, h+kk+alk 36, h+kt+s 44, h+kt+s 52, h+kt+s 69, h+k+s 76, AS. OY VUOREKSEN SIRIUS JA IRIS VUOREKSEN PUISTOKATU 90 JA 94, TAMPERE Tähtikortteli sijaitsee persoonallisessa ja yhteisöllisessä asuinympäristössä keskellä luontoa, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Siriuksen ja Iriksen nykyaikaiset ja turvalliset kodit mahdollistavat helpon asumisen ja tukevat perheen yhdessäoloa sekä kotona rentoutumista. Siriukseen pääset muuttamaan kesällä ja Irikseen syksyllä VUoRekSen tähdet ovat tampereen kirkkaimm - UUdenaIkaISta asumista. RAKENTAJA, ESITTELY JA MYYNTI Peab Oy Länsi- ja Keski-Suomi / Pirkanmaa Hatanpään valtatie 24 A, TAMPERE Asuntomyynti: tai Tampereen kauppakamarilehti 3 n

12 taloudessa tapahtuu rakentaminen Pirkanmaan rakennusmarkkinat men Rakentamisen kokonaismäärä Pirkanmaalla laskee VTT:n ennusteen mukaan kuluvana vuonna 2 3 prosenttia viime vuodesta. Teksti Aila Välikoski Uudisrakennuspuolella toimitilarakentaminen ruokki viime vuonna koko toimialaa ja piti Pirkanmaan rakentamisen määrän niukasti kasvussa, vaikka koko maassa mentiin miinukselle. Toimitilanhankkeet ovat epävarmassa taloustilanteessa nyt yksittäisiä hankkeita lukuun ottamatta jäissä. Asuntorakentamisessa on menty miinukselle jo pari vuotta ja suunta jatkuu. Vuonna 2011 Pirkanmaalla aloitettiin 3500 asunnon rakentaminen ja viime vuonna 3100 asunnon. Tänä vuonna määräksi ennakoidaan asuntoa. Se tarkoittaa prosentin laskua verrattuna viime vuoteen. Rakennusalan yritysten suhdanne ei näiden lukujen valossa näytä kovin hyvältä. Tällainen kehitys on tyypillistä tilanteessa, jossa talous ei kasva. Silti liian synkkääkään kuvaa ei pidä maalata. Tampere on kasvukeskus, jossa aina on vireillä rakennushankkeita, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala VTT:stä toteaa. Kuluvan vuoden tammimaaliskuussa Tampereella oli kasvua sekä rakennusluvissa että uusien asuntojen aloituksissa. Kuitenkin viime vuoden aikana rakennuksia on valmistunut enemmän kuin aloitetaan, jolloin kapasiteettia on vapautunut. Kotitalousvähennyksellä merkittävä rooli Rakentamisen arvo Pirkanmaalla oli viime vuonna noin 2,4 miljardia. Tästä uudistalonrakentamisen osuus oli yli 40 prosenttia, talojen korjaamisen lähes 40 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen vajaa 20 prosenttia. Korjausrakentaminen on kasvanut tasaisesti 2 3 prosenttia koko 2000-luvun. Kehitys jatkuu, tosin Pekka Pajakkala ennakoi tasaisen kasvulinjan nyt hiukan taittuvan. Korjausrakentaminen on vaikea tilastoitava. Rautakaupan myynti kertoo, paljonko rakentamiseen on myyty tavaraa, ja tämä oli viime vuonna koko maassa miinuksella 3,5 prosenttia. Se on aika paljon. Siinä näkyy myös esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkaus vuoden 2012 alusta. Korjausliike tehtiin hallituksen kehysriihessä, kun kotitalousvähennykseen päätettiin 400 euron nosto vuoden 2014 alusta. Vuonna 2011 kotitalousvähennys oli 3000 euroa, viime ja täksi vuodeksi se laskettiin 2000 euroon. Kotitalousvähennys on lisännyt uusien remontti-, siivous- ja hoiva-alan yritysten määrää. Se on myös lääke harmaata taloutta vastaan. Korjaushankkeet kiinnostavat isojakin Kun uudisrakentaminen kuluvana vuonna vähenee selvästi, yritysten kiinnostus korjaushankkeisiin kasvaa. Isoilla rakennusyhtiöillä korjausrakentamisen osuus on suhteellisen pieni, sillä niiden tuotantokoneistot eivät ole taipuneet tähän parhaalla tavalla. Mutta joukossa on myös isohkoja toimijoita, jotka ovat tehneet strategisen päätöksen ol- Ratinan kauppakes Teksti Aila Välikoski Ratinan kauppakeskuksen kolme rakennusta sijoittuvat Tampereen Ratinan stadionin ja linjaautoaseman viereen. Keskuksen pohjakerroksiin tulee 1250 pysäköintipaikkaa. Kuva Sponda Oyj Tampereen Ratinan kauppakeskuksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyyn 2013 mennessä. Lähtölaukaukseksi hanke odottaa nyt rakennuttajan Sponda Oyj:n investointipäätöstä. Se tehdään, kun riittävä vuokrausaste täyttyy. Asiakasneuvottelujen perusteella uskomme, että työt saadaan alkuun kesälomien jälkeen. Yritysten kiinnostus hankkeeseen on hyvä, ja sitä on peilattava kuluvaa vuotta pidemmälle. Jos hanke saadaan liikkeelle nyt suunnitelman mukaan, uusi kauppakeskus avaa ovensa joulumyyntiin 2016, sanoo kiinteistökehityksestä vastaava liiketoimintajohtaja Veli- Pekka Tanhuanpää Spondasta. 12 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

13 evät nyt miinukselle Rakentaminen Pirkanmaalla asuntorakentaminen muu talonrakentaminen Uudistalonrakentaminen yhteensä Talojen korjausrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Koko rakentaminen yhteensä 2012, milj , % -7 % 11 % 1 % 0 % 0 % 1 % 2013*, % -10 % -5 % -7 8 % 2 % 1 2 % -2 3 % Lähteet: Tilastokeskus, VTT:n laskelmat ja ennusteet* 04/2013 Tolowork-rakennustyömaavalvonta on suunniteltu helpottamaan erikokoisten rakennustyömaiden kulkulupakäytäntöjä. Sen avulla voi pitää kirjaa kaikista työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja aliurakoitsijoista. Kuva Tolotech la mukana kasvavassa korjausmarkkinassa. Pekka Pajakkalan mukaan isojakin yrityksiä kiinnostaa, kun kohteet kasvavat ryhmäja lähiökorjauksiksi, joissa työt koskevat esimerkiksi useita taloyhtiöitä. Alan toimijat miettivät aktiivisesti, miten markkinaa lähestyä isompien projektien saamiseksi. Yritykset myös kehittävät itselleen sopivia ja entistä asukasystävällisempiä teollisia ratkaisuja. Esimerkiksi putkiremonteissa teknologiat kehittyvät ja prosessit nopeutuvat koko ajan. Kymmenen vuoden päästä varmaan ihmetellään nyt käytettyjä menetelmiä ja remonttitapoja. Sähköistä kulunvalvontaa rakennuksille kus odottaa investointipäätöstä Ratinan kauppakeskuksen kolmeen kiinteistöön uudisrakennukseen ja kahteen Tampereen linja-autoaseman veressä sijaitsevaan funkkisrakennukseen on suunniteltu tilat noin 100 liikkeelle, yhteensä neliömetriä. Spondan aiemman linjauksen mukaan rakentaminen alkaa, kun puolet tiloista on vuokrattu. Tanhuanpään mukaan työt käynnistävä vuokrausaste voi poiketa tästä. Vastalääkettä kehäkeskittymille Ratinan kauppakeskukseen tulee erikois- ja päivittäistavarakauppaa, kahviloita ja ravintoloita, hyvinvointi- ja terveysalan palveluja. Veli-Pekka Tanhuanpään mukaan funkkiskortteli sopisi hyvin esimerkiksi design- ja vintage-liikkeille. Kaupunkikeskustoja on yleisesti näivettänyt tarjonnan siirtyminen kehille. Uusi kauppakeskus monipuolistaa Tampereen keskustan tarjontaa, se laajentaa ja vahvistaa keskustan kaupallista painopistettä. Palveluja ja aktiviteetteja tarvitaan, kun keskusta on muutenkin kasvanut ja sinne on tullut uusia asuntoja ja työpaikkoja. Tamperelainen Tolotech Oy on toimittanut Poriin Skanskan kauppakeskustyömaalle sähköisen kulunvalvontajärjestelmän. Työmaan henkilö- ja ajoneuvoportteihin asennettu Tolowork-järjestelmä kerää lokitietoja internetpalveluun, jolloin työnjohto pysyy jatkuvasti ajan tasalla työmaalla kulloinkin olevista työntekijöistä ja ajoneuvoista. Kauppakeskus Puuvillan työmaalla työskentelee kerrallaan maksimissaan 300 työmiestä mukaan lukien aliurakointiyritykset. Eri rakennusvaiheet etenevät portaittain ja osin limittäin, jolloin työntekijät vaihtuvat työmaalla melko tiuhaan. Prioriteettina on työmaakuormien ja työntekijöiden läsnäolon seuranta suurella työmaalla, sanoo Skanskan hankintainsinööri Pasi Ylitalo. Hän uskoo, että tulevaisuudessa entistä useampi rakennustyömaa Suomessa on aidattu ja sähköisesti valvottu. Tampereen kauppakamarilehti 3 n

14 Kesällä 201 Idea Tampereen Kannesta on jo täyttänyt kymmenen vuotta Kuva Archimation / Studio Daniel Libeskind/ NCC Aloittaminen 2014 kesällä alkaa jo vaatia pieniä ihmeitä. Vähitellen on realismia ennustaa, että kesällä 2015 päästään töihin, NCC Property Development Oy:n yksikönjohtaja Mikko Leinonen sanoo. Teksti ja kuva Martti Tammisto Puhe on paljon julkisuutta saaneesta Tampereen Kannesta, ratapihan päälle rakennettavasta runsaan neliön toimisto-, liike-, hotelli- ja asuintalokokonaisuudesta sekä hieman alle neliön Keskusareenasta. NCC:n lisäksi mukana hankkeessa ovat Tampereen kaupunki ja Tampereen Keskusareena Oy. Kansi on NCC Property Developmentin suurin ja näyttävin hanke ainakin Tampereella. Isossa ponnistuksessa ovat mukana myös NCC:n muut toimialat NCC Rakennus, NCC Asuminen ja Optiplan. NCC Property Developmentin kädenjälki näkyy ennestään muun muassa Tulli Business Parkissa, jonka se kehitti ja rakensi yhdessä NCC Rakennuksen kanssa, ja myi saksalaiselle kiinteistösijoitusrahastolle. Parhaillaan työn alla on Lielahtikeskus, johon tulevat muun muassa kirjasto, terveysasema ja vanhusten päiväkeskus. Kaupungin palveluja täydentämään saman katon alle saadaan myös erikoisliikkeiden kauppakeskus ja yksityisiä palveluja. Kokonaisuuden osti joulun alla kuntien eläkevakuutusyhtiö Keva. NCC Property Developmentilla on toimistot pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, joihin toimitilojen rakentaminen pitkälti keskittyy. Kauppapaikkoja se kehittää ja rakentaa valtakunnallisesti. Muun muassa Hämeenlinnaan moottoritien päälle nouseva kauppakeskus on NCC:n hanke. Taustatyötä tehty koko ajan Viimeinen hallinnollinen este Tampereen Kannen rakentamisen tieltä poistui, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi Tampereen kaupungin päätöksistä tehdyt valitukset. KHO:n päätös oli iso asia. Työtä voidaan tehdä paremmalla innolla, tietäen, ettei hanke kaadu tällaisiin asioihin. Vaikka aikataulu on elänyt ja vaikka Keskusareena vielä tekee töitä rahoituksen saamiseksi, on julkisuudelta piilossa tapahtunut huikeasti kehitystä, Mikko Leinonen sanoo. 14 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

15 Kuka tahansa hankkeita toteuttaakin, on kaikkien etu, että kaupunki kehittyy ja paranee, yksikönjohtaja Mikko Leinonen sanoo. yritys pirkanmaalla NCC Property Development Oy n Osa pohjoismaista NCC-konsernia n Toimiala: NCC Property Development Oy hankkii, myy ja vuokraa asiakkailleen sijainti-, laatu- ja tuotto-odotukset täyttäviä liike- ja toimitilakiinteistöjä, tiloja ja palveluja kilpailukykyisesti ja kannattavasti. n Henkilöstö: 36, heistä viisi Tampereella. n Menestys: Kansainvälinen kiinteistöalan lehti Euromoney valitsi NCC Property Development Oy:n jo viidennen kerran Pohjoismaiden parhaaksi kiinteistökehittäjäksi. 5 päästään töihin Töitä on tehty sekä kokonaisuuden että NCC:n osuuden eteen. Sopimuksia on valmisteltu ja neuvoteltu ja asioita varmistettu. Lisäksi on tehty paljon seuraavan tason selvityksiä esimerkiksi rakenteista. Myös NCC:n kohteiden konsepteja on viilattu kuntoon, jotta tiedetään tarkkaan, mitä suunnitellaan ja rakennetaan, kun töihin nyt päästään käsiksi. Julkisuudessa on eniten kiinnostusta herättänyt monitoimiareena, mutta yhtä hyvin on mahdollista, että ensin alkavat NCC:n omat kohteet ja areena pääsee liikkeelle niiden jälkeen. Meidän kohteissamme on vähemmän liikkuvia osia, areenaan verrattuna esimerkiksi niiden rahoitus on yksissä käsissä, Mikko Leinonen sanoo. Hän uskoo, että Keskusareena saa rahoituksensa kokoon, kun valitukset nyt ovat pois tieltä. Lisäksi töiden aloittaminen ensin vaikkapa NCC:n kohteella osoittaa, että hanke on realistinen ja viimeistään silloin myös areena muuttuu konkreettiseksi kohteeksi. Kansirakennetta tehdään noin vuosi, ennen kuin muuhun päästään käsiksi. Monitoimiareenan rakentaminen vie noin kaksi vuotta, NCC:n omat kohteet noin 1,5 vuotta kukin. NCC:n kohteita voidaan lisäksi rytmittää tehtäväksi muutamassa vaiheessa kysynnän mukaan. Ennakointia, muutoksia ja pitkäjännitteisyyttä NCC:n alkuperäinen idea Tampereen Kannesta on jo täyttänyt kymmenen vuotta, ja ensimmäisten osien valmistumiseen menee vielä vuosia. Pitkä aikajänne ei ole vastaavissa projekteissa poikkeuksellista. Hankkeiden valmistelu vaatii lähes aina pitkälle menevää ennakointia. Kaava-asioihin, esimerkiksi tontin käyttötarkoituksen muutokseen, menee helposti vuosia. Jo se, että kaavaprosessi alkaa, vaatii yleensä parin vuoden työskentelyn sitä ennen. Suunnitelmat ja aikataulut myös muuttuvat matkan varrella. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa NCC:n kaavailema autokaupan keskus Linnakallion alueelle Pirkkalaan ja suunnitelmat Lakalaivan kehittämiseksi. Idea uudenlaisen autokaupan keskuksen rakentamisesta hyytyi hetkeksi talouden taantumaan, mutta mahdollisuus keskuksen toteutumiseen elää edelleen. Lakalaivan kehittämiseksi NCC esitteli joitain vuosia sitten oman vision, joka perustui yhteen alueen osayleiskaavaluonnoksessa esillä olleeseen vaihtoehtoon. Lakalaivan yleiskaavan valmistelu kuitenkin keskeytyi pari vuotta sitten. Nyt se on alkamassa uudelleen, mutta ainakin osin eri pohjalta. Näin myös NCC:n visiota pitää tutkailla uusin silmin. Tampereen kauppakamarilehti 3 n

16 Kuntien sisäiset rakenteet remonttiin Kun puhutaan rakenteiden muuttamisesta, puhutaan monesti kuntaliitoksista ja kuntayhtymistä. Väitän, että kuntien sisällä on paljon rakenteellisia ongelmia, joihin ei ole haettu ratkaisua, sanoo Sastamalan kaupunginjohtajaksi valittu Jarkko Malmberg. Teksti Martti tammisto kuvat ari ijäs 16 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

17 profiili Kunnissa käytetään aivan liian paljon aikaa talousarvion valmisteluun ja aivan liian vähän aikaa sen miettimiseen, miten toimintoja saadaan tehokkaammaksi, Jarkko Malmberg arvioi. luun, saneeraamalla se ja muutamalla yhtenäiskouluksi saatiin koululle riittävä volyymi ja pystyttiin säilyttämään yläaste. Hän korostaa, että esimerkiksi vanhustenhuollossa kustannusten hillintä sosiaalitoimen keinoilla on rajallista. Kustannuksiin vaikutetaan vahvasti myös kunnan teknisen puolen ja konsernihallinnon ratkaisuilla, esimerkiksi päätöksillä siitä, minkälaisia kaavoja laaditaan ja asuntoja paikkakunnalle rakennetaan. Kuntien johtaminen on tulevaisuudessa Jarkko Malmbergin arvion mukaan verkostojen ohjausta. Peruskunnankin rakenne muodostuu konsernimaiseksi. Kunta on keskeinen toimija palvelujen järjestäjänä ja alueen elinvoimaisuuden vahvistajana, mutta se ei itse voi tuottaa kaikkea. Tässä on oma roolinsa sekä yrityksellä että kolmannella sektorilla. Talousmieheksi luonnehditulla Malmbergilla on runsaan kymmenen vuoden kokemus kunnan johtamisesta, ensin Kihniössä ja nyt Parkanossa. Kuntatalouden ongelmien kimppuun hän on käynyt rakenteita muuttamalla ja keskittymällä kokonaisuuden hallintaan. «Nyt alkaa koulujen sulkeminen Sastamalassa, tämä mies on erikoistunut siihen edellisissä työpaikoissaan», valisti sastamalalaisia nimetön nettikeskustelija Jarkko Malmbergin tultua valituksi Sastamalan kaupunginjohtajaksi. Koulujen sulkija pitää paikkansa, Kihniössä suljettiin minun aikanani kaikki kyläkoulut, Malmberg kommentoi väitettä. Uskon, että Kihniössä ollaan nyt sitä mieltä, että kyläkoulujen lakkauttaminen oli viisas ja oikea-aikaisesti tehty ratkaisu. Toki silloin oli vastustajia ja jopa erilaisia uhkailuja, mutta keskittämällä oppilaat keskuskou- Kunnalla ja yrityksillä yhteinen intressi Noin asukkaan Parkano on leimallisesti teollistunut maaseutukaupunki. Oman työnsä ohessa Jarkko Malmberg on ollut Parkanon ja Kihniön yhteisen elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja. Minusta yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä on tiivistä ja välit ovat hyvät, vaikka toki olemme saaneet toisenlaistakin palautetta. Tampereen kauppakamarilehti 3 n

18 profiili Jarkko Malmberg Elinkeinoyhtiö on ollut vahvasti auttamassa yrityksiä muun muassa erilaisten investointitukihakemusten teossa. Yrittäjä tekee sellaisia elämänsä aikana vain muutaman kerran. On hyvä, että on joku, joka tietää, miten anomukset laaditaan, miten tarvittavat selvitykset tehdään, kenen kanssa neuvotellaan tai miten maksatukset hoidetaan, Jarkko Malmberg kuvaa. Olemme olleet mukana myös yritysten rahoitusasioissa, niissäkin lähinnä konsultin roolissa samassa pöydässä Finnveran, ELY-keskuksen ja pankkien kanssa. Kunnan intressihän on, että yritykset investoivat, sitä kautta syntyy pysyviä työpaikkoja. Parkanossa kaupunki on päättänyt investoida tehokkaisiin tietoliikenneyhteyksiin, «kun markkinavoimat eivät ole niitä toteuttaneet». Valmisteilla on hanke valokuituyhteyden saamiseksi jokaiseen kotiin ja yritykseen. Tietoliikenneyhteyksillä uskotaan olevan merkitystä niin yritysten sijoittumiseen kuin vanhustenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseen. Kaupungin perustama yhtiö rakentaa verkon, yksityiset toimijat luovat sinne palvelut. Hanketta on valmisteltu pari vuotta, valmista pitäisi tulla 3 4 vuoden aikana. Tavoitteena on viedä kuituverkko myös haja-asutusalueelle. EU-oppia kyläkokouksiin Ennen valintaa Kihniön kunnanjohtajaksi Jarkko Malmberg veti Aktiivinen Pohjois- Satakunta -yhdistystä. Hän sanoo ajautuneensa maaseudun kehittämishankkeita EU:n osarahoituksella koordinoivan yhdistyksen palvelukseen kesätöiden kautta. Suomalaisille EU-hankkeet olivat silloin vielä uusia. Osin EU-tasolta saadut opit hankemaailmasta ovat olleet hyödyksi myös kunnanjohtajauralla, Jarkko Malmberg arvioi. Kyläkokouksissa oppi myös maanläheisesti, miksi ihmiset pitävät oman lähialueen puolta ja ovat valmiita tekemään myös paljon sen eteen töitä. Näissä hankkeissa on pienillä rahoilla saatu kanavoitua Malmbergin mukaan ihmisten omaa aktiivisuutta. Yhteisöllisyydellä on voitu vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudessa maaseudulla eletään. Hankkeet ovat hyvin klassisia, kylätalojen ja uimarantojen kunnostusta, pieniä alihankinta- ja matkailuprojekteja. Vapaaehtoisesti tuuliselle paikalle Pirkanmaallakin kunnanjohtajien paikat ovat olleet tuulisia: erottamisia, tutkintapyyntöjä poliisille ja irtisanoutumisia. Jo syntyy Lavialla 1993 ylioppilaaksi Lavian lukiosta 1999hallintotieteiden kandidaatiksi 2002 hallintotieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta 2000 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtajaksi kunnanvaltuutettuna Lavialla Silloin kyllä tiesin, miten kunta saadaan toimimaan. Näkemykset olivat hyvin selkeät, kun oli pari vuotta opiskellut ja juuri päässyt kunnanvaltuutetuksi. Nyt sen tietäminen on paljon vaikeampaa. Perhe vaimo, johtava opettaja Parkanon ainoalla kyläkoululla, kolme lasta Motto Kuntien tehtävät ovat lakisääteisiä, mutta kustannukset eivät ole. Tampereen kauppakamari uudet jäsenet A. ja E. Ruissalo Oy / K-Supermarket, päivittäistavarakauppa Accounting Finland, liikkeenjohdon konsultointi Attendo Terveyspalvelut Oy, lääkäripalvelut Avemet Oy, metallien työstöpalvelut Betoni Trio Oy, betonityöt Critical Chain Oy, liikkeenjohdon konsultointi Cromomet Oy, metallituotteiden valmistus Crosslink Finland Oy, muoviteollisuuden koneiden valmistus ja toimitus DeliService Punnitse & Säästä Oy, elintarvikkeiden irtomyynnin erikoisvähittäiskauppa Dynaset Oy, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus moottoriajoneuvoihin Evere Oy, EVERE-kukkakassien tukkuliike Feelback Oy, ilmapiiri-, henkilöstö- ja asiakastyytyväisyystutkimukset FIM Pankki Oy, varainhoito- ja sijoituspalvelut Finnserviette Oy, paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus Finnsonic Oy, teollisuuden koneet ja laitteet Gelo Oy, verkkokaupan perustamis- ja kehittämispalvelut Humap Oy, työyhteisöjen kehittäminen ja valmennus sekä ohjelmistotyökalut Jilab Oy, laboratoriossa käytössä olevat tuotteet ja palvelut JP Monitoimi Oy, rakennus- ja saneerauspalvelut Kangasalan Pumppauskeskus Oy, betonityöt Kauppahuone Juha Viinikka Oy/ K-Citymarket, vähittäiskauppa Kopar Oy, materiaalinkäsittelyjärjestelmät Lemminkäinen Infra Oy, infrarakentamispalvelut Milcon Oy, sähkötarvikkeiden tukkukauppa Musiikki Mode Oy, ääni- ja valotekniikan sekä kalusteiden vuokraus Oriveden Leipomo Oy, leipomo Osuuskunta Lempesti, kotitalouk sien siivous- ja hoivapalvelut sekä yritysten siivouspalvelut ja remontointipalvelut Palvelukoti Sylvianna Oy, vanhusten palveluasuminen Pinkar Trading OY LTD / Mainiot Liikelahjat, mainos- ja liikelahjat sekä yritystekstiilit Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Pirkanmaan Nuorkauppakamari ry/pinkk, aktiivisten vaikuttajien kansainvälinen johtamis-, oppimis- ja kehittymisjärjestö Prosessitaito Hannu Villanen, yritysjohdon konsultointipalvelut 18 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013

19 Päätökset eivät saa perustua siihen, kuka kovimpaan ääneen huutaa, vaan siihen, missä resurssi oikeasti tarvitaan. Harrastukset Liikunta, sähly kerran viikossa, lenkkeily, hiihto; Laviassa maa- ja metsätila, jossa harrastaa metsänhoitoa. Jos ei muuta, niin lyön kirveen pinon päähän, että voin sanoa tehneeni hommia, jos joku tulee käymään Kihniön kunnanjohtajaksi 2006 Parkanon kaupunginjohtajaksi 2013 valittiin Sastamalan kaupunginjohtajaksi. Aloittaa työnsä loppukesästä. Sastamala saa määrätietoisen, selkeisiin ratkaisuihin pyrkivän kaupunginjohtajan. Pitkäjännitteisyyttä, ei hötkyilyä. Valitaan linjat, joilla edetään. En pidä itseäni erityisen innovatiivisena ja nopealiikkeisenä, mutta kun linja löytyy ja päätös on tehty, sen loppuun saattaminen onnistuu. ku on itse kuvannut jopa olleensa julkisena kusitolppana. Jarkko Malmberg sanoo, ettei hän ole kokenut asemaansa hankalaksi. Työssä viehättää sen monipuolisuus ja muun muassa yrittäjien, palvelutuotannon ja henkilöstön kanssa tehtävä yhteistyö. Kuntajohtajan on oltava kiinnostunut valtakunnallisistakin asioista, pitää tietää, mihin suuntaan kuntaa on ohjattava. Kun yritysjohtaja saa kenkää, todetaan, että toimitusjohtajan ja hallituksen näkemykset erosivat. Kun kunnasta lähtee, alkaa pitkä julkinen prosessi. Se on ikävää ja leimaa myös kuntaa, Jarkko Malmberg toteaa. Pitää muistuttaa itselle, että on tekemässä työtä veronmaksajien rahoilla, siksi työn pitää olla julkista. Toki joskus toivoisi, ettei se olisi ihan niin julkista. Voisi olla eduksi, jos asioita voisi valmistella nykyistä pidemmälle julkisuudelta rauhassa. Hyvä esimerkki on kuntaliitoshankkeet, joissa Parkanossa on epäonnistuttu. Kun kuntaliitosselvitys lähtee liikkeelle, kaikki alkavat heti vastustaa tai kannattaa. Mutta eihän se niin pidä olla! Ensin pitäisi tehdä selvitys rauhassa ja vasta sen jälkeen ottaa kantaa. Jos vaikkapa kaupunginjohtaja aloittaa hankkeen, hänet leimataan heti liitoksen kannattajaksi. R.M. Heino Oy, moottoripyörien ja moottoripyörävarusteiden vähittäiskauppa Rakennus-ALHE Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Rakennustoimisto Destina Oy, korjaus- ja uudisrakentaminen sekä timanttiporaus Rautionmaan Kone Oy, kaivosja rakennuskoneiden tukkukauppa Raxaset Oy, talonrakennuspalvelut SOL Henkilöstöpalvelut Oy, henkilöstövuokrauspalvelut ST-Koneistus Oy, alumiinista ja teräksestä työstettävät erikoispohjalaattojen-, venttiiliblokkien-, ja erikoissylinterien valmistus Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö, apurahojen myöntäminen kauppatieteelliselle tutkimustyölle Työkalutyöt Mattila Oy, työkalujen valmistus Valmennustalo Viritys Oy, valmennus ja konsultointi Vesivahinkotekniikka VVT Oy, home- ja kosteusvaurioiden kartoitukset ja korjaukset Ydintuote Oy, tuotannonhallinnan ratkaisut ja vaatimustenhallinta Nimityksiä Elematic Oy Ab Insinööri Jouni Kela on nimitetty Automation Engineeriksi, DI Juha Rossi Strategic Sourcing Engineeriksi, KTM Erika Löövi Financial Controlleriksi, MBA Mikhail Zhuravlev Project Manageriksi ja tekn. Jorma Alahäivälä Project Engineeriksi. Mainoskenttä Oy Pauliina Koivunen on nimitetty johtavaksi viestintäkonsultiksi ja viestintäyksikön vetäjäksi. A-Insinöörit DI Jarmo Kuivanen on nimitetty A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n infrasuunnittelun toimialajohtajaksi ja RI Markus Ventola Tampereen infrayksikön johtajaksi. RI Markku Karislahti on nimitetty rakennuttajajohtajaksi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:hyn Tampereelle. Tampereen kaupunki Hallintotieteiden maisteri Kari Hakari on nimitetty tilaajajohtajaksi. Tampereen kauppakamarilehti 3 n

20 uusi jäsen Silta-Valmennusyhdistys ry n Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tamperelainen yhteisö. Etsii yhdessä asiakkaidensa kanssa ratkaisuja heidän koulutustarpeisiinsa ja rakentaa polkuja työelämään. n Palvelee vuosittain noin 1400:ää asiakasta, joista 80 prosenttia on alle 29-vuotiaita. n Tarjoaa eri toimialojen työpajatoimintaa, kuntouttavaa toimintaa, työelämävalmennusta sekä toisen asteen ammatillista koulutusta. n Perustettu vuonna 2000, vuoden 2012 liikevaihto kuusi miljoonaa euroa, työntekijöitä noin 80. Perustajina Setlementtiyhdistys Naapuri ry, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry, Tampereen A-kilta ja Syrjäytyneiden Nuorten Tuki ry. n Omistaa työpankkiperiaatteella toimivan Silta Monitori Oy:n. Kolmannen sektorin toimijana haluamme järjestää palveluja niin julkisen sektorin kuin yritystenkin kumppanina. Yritysyhteistyön rakentamisessa uskomme saavamme merkittävää tukea Tampereen kauppakamarista. Toiminnanjohtaja Sampo Järvelä Silta Monitorin rakennuspalvelu työllistää vakinaisesti kahdeksan henkilöä sekä työssäoppijoita Silta- Valmennuksen ammatillisesta koulutuksesta. Korjausrakentamisen ammattilaiset Santeri Turakainen (edessä) ja Seppo Virtanen kunnostavat tamperelaisen kiinteistön sisäovia. Kolmannen sektorin rooli palveluntuottajana kasvaa Teksti ja kuva Päivi Eskelinen Ihmisen kunnioittaminen, vastuullisuus, sisu sekä yhdessä onnistuminen. Silta-Valmennusyhdistyksen arvot ovat syntyneet ja koeteltu arkisessa työssä. Uusin arvoista, yhdessä onnistuminen, muistuttaa yhteistyön tärkeydestä. Asiat ovat monimutkaistuneet. Esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on niin monen tekijän summa, ettei kenenkään osaaminen yksinään riitä ongelman purkamiseen, toiminnanjohtaja Sampo Järvelä sanoo. Silta-Valmennus on itse aktiivinen kontaktien luoja ja osallistuu muun muassa noin 30 muun sosiaali- ja terveysalan järjestön ja Tampereen kaupungin yhteiseen kehityshankkeeseen, jossa vahvistetaan kolmannen sektorin toimintavoimaa paikallisesti. Palvelutarpeet kunnissa kasvavat, mutta talous kiristyy. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää, kuntien on etsittävä uudenlaisia palvelujen organisointitapoja, hän sanoo. Järjestäytyneelle kansalaistoiminnalle ja erilaisille muille voittoa tavoittelemattomille toimijoille tämä avaa uusia mahdollisuuksia. Uusi pormestariohjelma on ollut järjestöväelle mieluista luettavaa. Tampereen kaupungilla on halua selkiinnyttää suhdettaan kolmannen sektorin toimijoihin sekä vakiinnuttaa yhdessä tekemistä. Silta-Valmennuksella on puolestaan hyvät valmiudet tukea Tamperetta varsinkin työllisyyden hoidossa ja nuorisotakuun täyttämisessä, Järvelä sanoo. Tavoitteena tavallinen elämä Silta-Valmennus aktivoi asiakkaitaan suunnittelemaan omaa polkuaan työelämään. Tunnuslauseen mukaan toiminnan tavoitteena on aivan tavallinen elämä. Tänne tullessaan ihmiset ovat voineet olla toimettomina kauan, monella nuorella ei ole lainkaan kokemusta työelämästä. Meillä asiakas saa yksilöllistä valmennusta ja hänen ammatillisista osaamistaan vahvistetaan tarpeen mukaan, Järvelä selvittää. Asiakkaiden työelämään siirtymistä sujuvoittaakseen Silta-Valmennus on perustanut henkilöstöpalveluja tarjoavan yrityksen, Silta Monitori Oy:n. Se on tarkoitettu ensisijassa nuorille, joita nuorisotakuu koskee. Omien valmennettavien lisäksi työnhakijoita tulee yhteistyötahoilta työpajoista ja oppilaitoksista. Yhtiössä on työpankki ja rakennuspalvelu, lisäksi pyöritämme kahvilaa ja lounasravintolaa. Työpankistamme voi rekrytoida tai vuokrata työvoimaa, ja meillä voi teettää myös alihankintaa, toimitusjohtaja Anna-Maria Kirjalainen kertoo. Kirjalainen korostaa, että Silta Monitori tarjoaa yrityksille helpon ja turvallisen tavan hankkia työvoimaa sekä mahdollisuuden täyttää samalla yhteiskuntavastuunsa. Nuoren henkilön työllistämiseen valtio myöntää kuukaudessa jopa useiden satojen eurojen palkkatuen. Esimerkiksi kaupan alan yritykset ovat tarttuneet toimeen jo rivakasti. Me puolestamme välitämme työntekijöitä, joilla on osaaminen ja asenne kohdallaan, Kirjalainen sanoo. 20 Tampereen kauppakamarilehti 3 n 2013