TYÖELÄMÄ KUTSUU, VASTAAKO KOULUTUS? Työelämän muuttuvat tarpeet koulutuksen kehittämisessä

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄ KUTSUU, VASTAAKO KOULUTUS? Työelämän muuttuvat tarpeet koulutuksen kehittämisessä Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Kestävää hyvinvointia rakentamassa Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Tehokas turvaverkko ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut STM ja sen hallinnonala on keskeinen toimija Hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa - yhteistyö turvaa hyvinvoinnin

3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset palvelut kaikille Lähipalvelujen turvaaminen Järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Tuottavuus Henkilöstön riittävyys Korkeatasoinen tutkimustoiminta

4 Sote-uudistuspäätökset kehysriihessä : Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva kaksitasoinen, integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne. Uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sote-lähipalvelut. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan vuoteen 2017 mennessä.

5 Sote-uudistuspäätökset kehysriihessä : Viisi erityisvastuualuetta huolehtivat vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva). Ervat koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä toiminta on tarkoituksenmukaista ja turvataan erityisosaamisen saatavuus. Ervat vastaavat vaativien, keskitettävien erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluiden koordinoinnista ja ohjauksesta tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö HALLITUSOHJELMAN MUKAINEN UUSI MALLI ERVA ERVA ESH LAAJENNETTU PERUSTASO PERUSTASO

7 Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet linjattu hallituksen kehysriihessä : Alle asukkaan kunta Kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut.

8 Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet linjattu hallituksen kehysriihessä : Vähintään noin asukkaan kunta Kunnille säädetään sote-järjestämislaissa oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palveluiden saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava toiminnalliseen kokonaisuuteen, pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Peruserikoissairaanhoidon palveluita järjestetään siten, kuin se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisiä aluesairaaloita hyödynnetään palvelutuotannossa.

9 Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet linjattu hallituksen kehysriihessä : Vähintään noin asukkaan kunta Vähintään noin asukkaan kunnat ja maakuntakeskukset voivat järjestää laajan perustason palvelut. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Metropolialueen sote-palveluiden järjestäminen ratkaistaan erikseen.

10 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo

11 Yhteenveto palvelurakenneuudistuksen aikataulusta osana kuntauudistusta Kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Ehdotus järjestämislaiksi 2013 loppuun mennessä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä kuntarakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymiset tulevat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017.

12 Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön tutkinnon suorittaneiden työllisyysasema ja työllistyminen eri toimialoille vuonna 2010 Tutkinnon suorittaneita ilman eläkeläisiä lkm= Työllisiä yhteensä lkm= Työvoiman vuokrauspalvelut (0,8 % 600) Työttömät 1,5 % (1 300) Muut eivät työvoimassa 4,3 % (3 300) Työlliset 94,2% (75 000) Sairaalapalvelut 45,9 % (34 400) Terveydenhuolto yhteensä 66,1 % (49 600) Kunnalliset terveyskeskukset 20,3 % (15 200) Sosiaalipalvelut 16,1% (12 100) Muut toimialat 7.1 % (5 300) Muut th palvelut 2,0 % (1 500) Julkinen hallinto ja koulutus 3,6 % (2 700) Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Muut lääkäripalvelut ( mm yksityiset lääkäriasemat) 4,1 % (3 100)

13 Henkilöstövajeet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa lokakuussa 2012 Ammattiryhmä Täyttämättä olevat vakanssit % kaikista vakansseista Ylihoitaja 10 2,4 Osastonhoitaja 99 3,0 Sairaanhoitaja 948 2,8 Terveydenhoitaja 108 2,4 Kätilö 11 0,7 Hammashoitaja 50 2,1 Suuhygienisti 32 4,2 Laboratoriohoitaja 51 1,7 Röntgenhoitaja 44 2,4 Lähi-, perushoitaja 565 3,0 Fysioterapeutti 46 1,9 Kaikki yhteensä ,2 Lähde: KT, : 2,1 % 2005: 2,7 % 2008: 5,0 % 2010: 3,6 %

14 Opintoala Lääketiede Yliopistotutkinto Hammaslääketiede Yliopistotutkinto Terveysala Ammattikorkeakoulututkinto Sosiaaliala Ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysala Ammatillinen peruskoulutus ESIMERKKEJÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NUORTEN KOULUTUKSEN ALOITTAJA- JA TUTKINTOTAVOITTEISTA Aloittaneet 2009 Tavoite vuoteen 2016 Muutos , % (n) Tutkintotuotos % (151) % (33) % (248) % (82) % (1 430) Lähde: Koulutus ja tutkimus vuosina OKM:n julkaisuja 2012:1.

15 Nuorisoikäluokkien määrän kehitys vuosina Vuosittain nuoren vaje SOTE-alan osuus 2 000? OKM. Koulutustarjonta työryhmä,

16 HOITOTYÖN UUDET TEHTÄVÄT UUDISTUVISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma Asiantuntija terveyskeskuksen puhelinpalvelussa ja ajanvarauksessa Ohjaustehtävä matalan kynnyksen neuvontapalveluissa Asiantuntija & koordinoija hyvinvointia ja terveyttä edistävillä kotikäynneillä Asiantuntija Terveyshyötymalli-toiminnassa Kotiuttaja PALKO-mallin mukaisessa toiminnassa Asiantuntija & koordinoija iäkkäiden hoidossa, palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotus, M.Vallimies-Patomäki

17 Tulevaisuuden palvelut kansalaisen näkökulmasta Sähköinen neuvonta ja seuranta, asiantuntija- SH:n konsultaatio SH:n liikkuva vastaanotto Hoitotyön ja hoitotieteen kliinisen asiantuntijan tehtävät Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratoriokokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Asiakas Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne) Tukiverkkoina lakisääteinen järjestämisvastuu, järjestelmällinen toteutumisen ja laadun seuranta ja valvonta. SH:n kotikäynti Kaikissa Ohjaustehtävä, palveluissa SH:n vastaanotto voi olla osana tuottajana lähipalvelupistettä julkinen, SH:n tekemä yksityinen hoidon kiireellisyyden tai kolmas arvio, sektori kotiutustehtävä, SH:n vastaanotto, hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtävät 17

18 Normi Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 24 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 4a Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 51 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 52 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 57 Ikälaki > /2012, 15 Ikälaki > /2012, 17 KVTES (Sairausloma) Kelan lääkärinlausunto C KLIINISEN ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMISEN PERUSTEET Osaamisvaatimuksen peruste Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tarvittaessa laadittava hoito- ja kuntoutussunnitelma siten kuin potilaslaissa säädetään. Tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta laadittava suunnitelma, josta ilmenevät hoidon järjestäminen ja aikataulu. Th:n ammattihenkilön tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään 3. arkipäivänä yhteydenotosta terveyskeskukseen. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta järjestettävä ja aloitettava kiireellisyys huomioiden 6 kk:n kuluessa. Sairaanhoidon aloittamisesta, lopettamisesta, siirtämisestä toiseen yksikköön päättää vastaavan lääkärin ohjeiden mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Palvelutarpeiden selvittämisestä vastaa työntekijä, jolla on th:n ammattihenkilön kelpoisuus. Iäkkäälle henkilölle kunnan nimeämällä vastuutyöntekijällä on oltava th:n ammattihenkilön kelpoisuus. Soveltamisohje: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan osaltaan laatima ja allekirjoittama lausunto tuen hakijan toimintakyvystä, avuntarpeesta sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta. Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotus, M.Vallimies-Patomäki

19 TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖTOIMINNAN SÄÄNTELY Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994): Lääkärin ja hammaslääkärin erityiset oikeudet ja velvollisuudet Oireenmukainen hoito ja rajattu lääkkeenmäärääminen sekä sen edellyttämä erikoispätevyys > Voimaan Terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa, perehtyä säännöksiin ja määräyksiin, soveltaa yleisesti hyväksyttäjä menettelytapoja koulutuksena mukaisesti. Työnantajan ohjaus- ja valvontatehtävä M.Vallimies-Patomäki

20 Työkokemus Ylempi ammattikorkeakoulutukinto 90 op Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma Kolmen vuoden työkokemus Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) 210 op Terveydenhoitaja (AMK) 240 op Kätilö (AMK) 270 op Opistoasteen tutkinto Terveysalan erikoistumiskoulutukset Ammatillinen perustutkinto Lähihoitaja 120 ov Kouluasteen tutkinnot Työkokemus Ammattitutkinto Työkokemus Kuvio. Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden kehittymistä tukeva koulutus tutkintojärjestelmässä ja ehdotus terveysalan kliinisten osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta järjestelmään. M.Vallimies-Patomäki

21 ASIANTUNTIJUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TUKIRAKENTEENA Asiantuntijuuden tyypit Osaamisen tavoite Kliinisessä hoitotyössä toimivat hoitajat Vahva kliinisen hoitotyön ja tiedon soveltamisen osaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisesti erikoistuneet hoitajat Vahva erityisosaaminen Tiedon soveltamisen ja kehittämisosaaminen Työ- ja toimintayksikön tuntemus Kliinisen hoitotyön asiantuntijat Oman kliinisen alueen vahva osaaminen Vahva kehittämisosaaminen Tutkimusosaamista Järjestelmän tuntemus Kliinisen hoitotieteen asiantuntijat Vahva kliinisen alueen tutkimus- ja kehittämisosaaminen Johtamisosaaminen Järjestelmän tuntemus Osaamisen painotus Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminen sekä niiden johtamisen osaaminen Tiedon tuottaminen ja levittäminen Kliinisen hoitotyön osaaminen toimintayksikössä ja alueilla Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen Toiminta näyttöön perustuvien (NP) käytäntöjen käyttöönotossa NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. Lähde: STM:n julkaisuja 2009:18. NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla. NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä. Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen. Tiedon välittäminen. Tieteellisen tiedon soveltaminen. Käytäntöjen yhtenäistäminen toimintayksiköissä ja alueella. NP-käytäntöjen kehittäminen ja käytöönoton tuki. Tiedon levittäminen ja käytön seuraaminen. Asiantuntemuksen syventämien. Hoitotyön suositusten laatiminen. Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/np-käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen. Asiantuntijuuden kehittymisen tuki. M.Vallimies-Patomäki

22 TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA JA HAASTEITA Pääehdotukset (STM:n raportteja ja muistioita 2012:7): 1. Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden osaamiskuvausten ja -tavoitteiden määrittäminen ja kliinisen passin laatiminen Osana Suomen sairaanhoitajaliiton ja Metropolian hanketta 2. Moniammatillisen harjoitteluympäristöjen luominen Kaste-ohjelman toimeenpano 3. Kliinisten erikoistumiskoulutusten määrittäminen Kaste-ohjelman toimeenpano Haasteena erikoistumiskoulutuksen rahoitus: Tarvittaisiin innovatiivisia ratkaisuja järjestämiseen ja rahoitukseen 22 M.Vallimies-Patomäki

23 EHDOTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUN HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISEKSI 1. Kansalliset osaamiskuvaukset ja -tavoitteet opetussuunnitelmatyötä varten: 1) Kliininen asiantuntijuuden vahvistamiseksi säädösmuutosten ja ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti 2) Terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistämisen osaamisen vahvistamiseksi 3) Uusien tehtäväalueiden edellyttämän asiakaskeskeisen ja moniammatillisen toiminnan osaamisen vahvistamiseksi Lähde: Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ehdotus, M.Vallimies- Patomäki

24 AMMATTIKORKEAKOULUN HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAN JA SEN JÄLKEISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET Kansansairauksien hoitotyö Primaaripreventio Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta valmistunut Sekundaaripreventio Erikoistumiskoulutuksen suorittanut Tertiaaripreventio Erikoistumiskoulutuksen suorittanut Sairaanhoitajan tehtävä Asiantuntijan tehtävä terveyskeskuksen puhelinpalvelussa ja ajanvarauksessa Ohjaustehtävä matalan kynnyksen neuvontapalveluissa Asiantuntijan tehtävä Terveyshyötymallitoiminnassa Kliinisesti erikoistunut/kliinisen hoitotyön asiantuntija hoitajavastaanotolla pitkäaikaissairaiden seurannassa ja omahoidon ohjauksessa Asiakasvastaava hoitajavastaanotolla Lähde: Ks. STM:n raportteja ja muistioita 2012:7.

25 Sairaanhoitajan roolin kehittäminen iäkkäiden hoitotyössä Sairaanhoitajat avainasemassa lääkehoidon toteuttamisen turvallisten käytäntöjen ja potilasturvallisuuden kehittämisessä Sote-integraatio parantaa mahdollisuuksia käyttää th:n asiantuntemusta ikääntyneiden palveluissa Ikälaki (980/2012, 12 ): kunnan järjestettävä sairaanhoidon ja turvallisen lääkehoidon ohjaus osana ikääntyneiden palveluja Ehdotus 1: Alueellisissa palveluissa työskentelevä sairaanhoitaja voisi: kehittää useammassa ikääntyneiden yksiköissä lääkehoidon toteuttamisen käytäntöjä ja potilasturvallisuustyötä tukea näyttöön perustuvien, turvallisten käytäntöjen käyttöä yhtenäistää käytäntöjä alueellisesti järjestää henkilöstökoulutusta seurata ja arvioida palveluita potilasturvallisuuden näkökulmasta Päivi Sillanaukee

26 Sairaanhoitajan roolin kehittäminen iäkkäiden hoitotyössä Ehdotus 2: Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen ikääntyneiden palveluihin Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saanut sairaanhoitaja voisi toimia useammassa ikääntyneiden palveluyksikössä: huolehtia lääkärin tekemien lääkemääräysten jatkamisesta hoitosuunnitelman mukaisesti aloittaa uuden lääkityksen oireenmukaisessa hoidossa parantaa ikääntyneiden lääkehoidon säännöllisiä arviointikäytäntöjä Edellyttäisi alueellisia konsultaatiokäytäntöjä geriatrin ja muiden erikoislääkäreiden kanssa Antaisi mahdollisuuden sairaanhoitajan urakehitykseen kliinisessä hoitotyössä ikääntyneiden palveluissa Ehdotus edellyttäisi lakimuutoksia Päivi Sillanaukee

27 Ammattikorkeakoululain (351/2001) ja ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) muutosehdotukset Säännös koulutusohjelmista ehdotetaan kumottavaksi Sairaanhoitaja- ja kätilökoulutuksen täytettävä ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) vaatimukset Tarkoitus tulla voimaan OKM:n työryhmä luovuttaa ehdotukset korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutusten kokonaisuudesta ja rahoituksesta Ammattikorkeakoulutuksen uusi rahoitusmalli 2017 Päivi Sillanaukee

28 Sairaanhoitajakoulutuksen uudistaminen Tutkinto Kesto v. / op Ehdotettu amk-tutkinnon rakenne Sairaanhoitaja (AMK) 3,5, v / 210 op Yleissairaanhoidosta vastaava sh 3 v. /180 op ja lisäksi esim. kliiniseen osaamiseen/ perusterveydenhuoltoon painottuva ns. syventävä osaaminen 0,5 v/30 op Terveydenhoitaja (AMK) / sh (AMK) 4 v. / 240 op Yleissairaanhoidosta vastaava sh 3 v. /180 op ja lisäksi terveydenhoitotyöhön erikoistuminen 1 vuosi / 60 op (lomittuvat koulutuksen aikana) Kätilö (AMK) / sh (AMK) 4,5 v. / 270 op Yleissairaanhoidosta vastaava sh 3 v. /180 op ja lisäksi kätilötyöhön erikoistuminen 1,5 v/90 op. Osittain suuntautuu jo yleissairaanhoidosta vastaavan sh:n opintojen aikana Ensihoitaja (AMK), sisältää sh(amk) 4 v. / 240 op Alusta lähtien ensihoitoon suuntautumista jo yleissairaanhoidosta vastaavan sh:n opintojen aikana Lähde: Terveysalan verkosto

29 Sairaanhoitajakoulutuksen uudistaminen Sairaanhoitajan tutkintoon tulee 3 vuoden opintojen jälkeen (180 op) yhteisin kriteerein määritelty testausjärjestelmä. Testausajankohta on ammattikorkeakoulun päätettävissä. Terveydenhoitajan, kätilön ja ensihoitajan tutkinnoissa sairaanhoitajan minimiosaamisen testaus tapahtuu ennen tutkintotodistuksen myöntämistä. Lähde: Terveysalan verkosto

30 Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus hanke Tarkoituksena on kehittää sairaanhoitajien osaamista valtakunnallisesti tasalaatuiseksi ja vertailtavaksi Päätavoitteena on määritellä vähimmäisosaaminen sairaanhoitaja AMK tutkinnolle tulevaisuudessa (180 op:n osalta) Huom! Suomalainen sairaanhoitajatutkinto säilyy 210 op:n laajuisena Lähde: Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Metropolia,

31 Hankkeen 2. vaihe kevät 2013 Vastuu osaamistavoitteiden ja niiden keskeisten sisältöjen laatimisesta ammattikorkeakouluilla Kaikki ammattikorkeakoulut (23), joissa sairaanhoitajakoulutusta ovat sitoutuneet työskentelyyn terveysalan verkoston kautta Kukin amk vastaa yhden osaamisalueen (yläkategoria) osaamistavoitteiden ja keskeisten sisältöjen laadinnasta Kahden kolmen amk:n työryhmät työstävät saman osaamisalueen tavoitteita ja sisältöjä Lähde: Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Metropolia, Kalvosarjan tekijän nimi 31

32 OSAAMISALUE AMMATTIKORKEAKOULU 1 Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus Kajaanin ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2 Kliininen hoitotyö I Laurea Ammattikorkeakoulu, Savonia Ammattikorkeakoulu Kliininen hoitotyö II Karelia ammattikorkeakoulu, Arcada 3 Opetus ja ohjaus Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö Diakonia Ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu 5 Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko Metropolia Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu 6 Terveyden- ja toimintakyvyn edistäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu 7 Asiakas-/potilaslähtöisyys Lahden ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu 8 Johtaminen ja yrittäjyys Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu 9 Vuorovaikutus ja kumppanuus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu 10 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja -turvallisuus Lähde: Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Metropolia, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, UP

33 Osaamistavoitteet opetussuunnitelmatyössä Sairaanhoitajakoulutuksen (180 op) tulevaisuuden osaamistavoitteet ja keskeiset sisällöt valmiina toukokuun lopussa > uusien opetussuunnitelmien perustana 2014 Ammattikorkeakoulut voivat itsenäisesti päättää, miten osaaminen koulutuksessa rakentuu, sekä pedagogiset ratkaisut ja toimintaympäristöt, joiden kautta se saavutetaan Yleissairaanhoitajan 180 op:n lisäksi suoritettavat 30 opintopistettä ammattikorkeakoulukohtaisia hoitotyön opintoja Lähde: Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Metropolia, Kalvosarjan tkijän nimi 33

34 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

35 JOHTAMISELLA TUETAAN PALVELURAKENTEEN UUDISTAMISTA JA TYÖHYVINVOINTIA -OSAOHJELMA Toimenpide 13. Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista Kehitetään suunnittelun, mitoittamisen ja seurannan työkaluja henkilöstövoimavarojen hallintaan sekä henkilöstön koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiin ja osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. /Kunnat ja ky:t Edistetään moniammatillista työssä oppimista ja jatketaan tehtäväkuvien ja -rakenteiden kehittämistä. /Kunnat ja ky:t Luodaan yhteistyössä koulutusyksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa perustutkintojen jälkeisiä, kansallisia sosiaali- ja terveysalan osaamiskokonaisuuksia ja arvioidaan niihin liittyviä säädöstarpeita. /STM

36 Haasteisiin on mahdollista vastata Politiikan kolmen kärki Kansalaisten terveys, toimintakyky ja osallisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus Työllisyys ja talouskasvu Eliniän pidentymisen tuomiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua! Tartutaan mahdollisuuksiin yhteistyössä!