Lahden Rationalisointiyhdistys 70 vuotta. - 1-

Transkriptio

1 Lahden Rationalisointiyhdistys 70 vuotta luvun alkuvuosina USA:ssa syntyi liike, jota alettiin kutsua Tieteellinen liikkeenjohdoksi Liikkeen käynnistäjänä oli insinööri Frederik Taylor. Samaan aikaan USA:ssa työskenteli teollisuudessa aviopari Gilbreht, mies insinööri ja vaimo psykologi, tutkija ja luennoitsija. Heidän työnsä tuloksena syntyi järjestelmällinen maailmanlaajuinen työn tutkinta. Tayloria alettiin kutsua aikatutkimuksen isäksi ja Gilbrehtia menetelmätutkimuksen isäksi. Rationalisoinnin tulo Suomeen. Muutamat suomalaiset teollisuusmiehet tutustuivat Taylorin oppeihin ja innostuivat hänen ajatuksistaan luvulla rationalisointiaate levisi Suomeen Keski-Euroopasta Ruotsin kautta. Puunjalostus- ja sahateollisuus alkoivat järjestelmällisesti kehittää ja uusia koneistojaan ja konelinjojaan Vuonna 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ja Suomen Standardisoimislautakunta sekä vähän myöhemmin Suomen Rationalisoimistyön edistämisyhdistys aloittivat kehittämistyön ja kirjojen julkaisun. Suomessa kävi ansioituneita luennoitsijoita kertomasta tekniikoista ja tavoista suorittaa työntutkimuksia. Jatkosodan aikana perustettiin Päämajan huoltopäällikön alaisuuteen työntutkimusosasto. Osasto muodostettiin henkilöistä, jotka olivat joskus kuulleet rationalisoinnista tai jopa tehneet tutkimuksia. Miehiä voitiin lainata eri teollisuuslaitoksiin tutkimustyöhön ja koulutukseen. Näin työntutkimus pääsi jonkin verran leviämään lähinnä teollisuuteen, mutta kouluttajista oli edelleen suuri pula. Työntutkijain Killan perustaminen. Päämajan työntutkimusosasto kotiutettiin sodan päätyttyä. Osaston jäsenet kokoontuivat yhteiseen kokoukseen päättivät perustaa Työtutkijain Killan. Killan sääntöjen mukaan keskeiset toimintamuodot olivat jäsenten ammattitaidon kohottaminen, rationalisointitekniikoiden kehittäminen, yhteyden pitäminen jäsenistöön sekä koti- ja ulkomaisiin yhdistyksiin. Hallintonimikkeinä tulivat tutuiksi Olttermanni, sulkamestari, mynttimestari sekä seremoniamestari. Kilta käynnisti Kerhojen perustamisen useille paikkakunnille.

2 Kiltaneuvoston toivomuksesta asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella toimenpiteet joiden avulla Killan toimintaa voitaisiin laajentaa. Sääntöjä muutettiin ja nimeksi tuli Tuottavuusmiesten Kilta. Toiminnan laajetessa Killan organisaatiotoimikunta ehdotti, että Kilta-muodosta luovutaan ja muodostetaan Liitto-rakenne jonka siipien suojassa voidaan rakentaa valtakunnallinen vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö. Perinteitä vaalimaan perustettiin Killan seniorijärjestö Sääntömuutoksen jälkeen Rationasointiliiton hallinnon muodostivat Rat.yhdistykset, Valtio, Työtehoseura Standardisoimisliitto Kaupunkiliitto, SAK, Metsäteho ja Metsäteollisuuden Keskusliitto Liiton hallinto muodostui Edustajiston kokouksesta sekä Hallituksesta ja sen Työvaliokunnasta. Lisäksi Liitolla oli kehittämisvaliokunta ja 10 muuta erilaista toimikuntaa. Myöhemmin Liitto muuttui lähinnä yhdistysten yhteiseksi Liitoksi, kun suuret vaikuttajat poistuivat. Lahden Kerhon syntysanat lausuttiin 14.toukokuuta Kerhoa oli perustamassa joukko teollisuuden johtohenkilöitä sekä käsi- ja pienteollisuuden harjoittajia. Jäsenmäärä aloittaessa oli 19 henkilöä. Toiminnan tarkoituksena oli alan ja ammattitaidon kehittäminen, jäsenten etujen valvominen ja edistäminen. Tavoitteena oli monipuolisten koulutustilaisuuksien järjestäminen jäsenille ja ulkopuolisille, opintoretket eri teollisuuslaitoksiin, omien opettajien koulutus ja tutkintojen järjestäminen sekä rationalisointiaatteen levittäminen toiminta-alueella. Toiminta Kerhon alkuvuosina oli kuitenkin melko vaatimatonta ja tulokset ulottuivat lähes kokonaan omaan jäsenistöön. Opettajista ja koulutusmateriaalista oli pulaa ja kursseja ei saatu aikaiseksi. Kisällitutkintoja ensimmäisen vuosikymmenen aikana hyväksyttiin 21 työntutkimustutkintoa ja mestaritutkintoja luvun alkupuolella toiminta aktivoitui voimakkaasti erikoisesti sen koulutus- ja kurssitoiminta. Esko Kulmala, Unto Nylander ja Mikko Pulkkinen laittoivat toimintaan vahvan liikkeen. Yhdistys järjesti omille jäsenilleen pari opettajavalmennuskurssia ( JTO ) ja näin turvattiin omat opettajavoimat. Seuraavan 15 vuoden aikana järjestettiin vajaa viisikymmentä rationalisoinnin kurssia ja kuutisenkymmentä ammattipätevyyttä lisäävää kurssia. Yhteensä tuona aikana oli oppilaita noin 2300 ja parhaimmillaan 330 vuoden aikana.

3 Tutustumiskäyntejä oli useita vuoden aikana ulottuen paikallisiin yrityksiin, oman alueen ulkopuolelle, muihin Kerhoihin ja jopa Ahvenanmaalle, enteillen tulevia ulkomaisia opintomatkoja Yleiset tilaisuudet aloitettiin 50-luvun alkupuolella jolloin pidettiin ensimmäinen julkinen esitelmätilaisuus jossa luennoitsijana oli opetusneuvos Antero Rautavaara aiheenaan nykyaikainen neuvottelutekniikka luvulla pidettiin poliittisten puolueiden esittely teematilaisuudet joissa valotettiin eri puolueiden ohjelmia ja niiden sisältöjä. Rationalisoinnin tekniikoita ja menettelytapoja esiteltiin useana vuonna paikallisille ammattiyhdistyksille. LRY:n jäsenpalvelu muodosti toiminnan vahvan peruspilarin koulutuksen ohella. Jäsenmäärä kasvoi aina 70-luvun loppupuolelle saakka, ollen enimmillään yli 300. Jäsenkokouksissa pidettiin rationasointiin liittyviä esitelmiä ulkopuolisin että omin voimin. Kerhon taloudellinen tulos toiminnan alkuvaiheessa oli usein tappiollista. Koulutuksen käynnistyttyä talous vahvistui ja tällöin saatiin katettua muu toiminta. Jäsenistö oli aktiivista ja mukana talkoohengessä. Lahden Kerho muutti nimensä Lahden Rationalisointiyhdistykseksi 22.syyskuuta Heinolaan perustettiin alaosasto 9.marraskuuta luvun alkupuolella Lahti järjesti erilaisia kursseja enemmän kuin muut Rationalisointiyhdistykset yhteensä sekä enemmän kuin Liitto. Kun sopivia kurssiaineistoja ei ollut, niin niitä rakennettiin omin voimin. Joitakin kursseja myytiin jopa Liiton käyttöön. Ensimmäinen valtakunnallinen merkittävä tilaisuus toteutettiin vuonna 1971, kun Lahti sai järjestettäväkseen Liiton Opintopäivät josta saatu taloudellinen ja koulutuksellinen tulos kannusti Yhdistystä edelleen mittaviin suorituksiin. Toiminta jatkui vilkkaana öljykriisin tuomaan laskusuhdanteeseen saakka jolloin se näkyi ennenkaikkea koulutuksen vähenemisenä. Alkoi kustannusten karsinta ja yhdistyksen 30-vuosijuhlakin jäi viettämättä ja yhdistys toteutti Operaatio Laihiaa Koulutus- ja tutkintotoiminta elpyivät 1970-luvun loppupuolella, mutta eivät nousseet enään aikaisempaan tasoon. Vuonna 1980 saatiin järjestettäväksi Tuottavuusliiton Opintopäivät vuonna Valtakunnallinen Opintopäivät olivat taloudellinen ja koulutuksellinen menestys. Osanottajia oli 620 ja kokoustila oli myyty viimeiseen paikkaan ja lähes koko järjestelytoimikuntakin - 4 -

4 oli komennettu lämpiön puolelle. Riittäviä yhteisiä majoitustiloja ei ollut eikä myöskään tarpeeksi suuria ravintolatiloja. Iltajuhlakin järjestettiin kahdessa eri salissa ohjelmaltaan samanlaisena. Se vaati organisaatiolta venymistä ja itsensä likoonpanemista. Opintopäivien teemana oli Turvaa Tuottavuus Tilaisuus sai huomiota koko valtakunnassa olihan Päivien avaajana Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja luennoitsijoina oli parhaimpia tunnettuja ammattilaisia tasapuolisesti eri järjestöistä. Päivistä saatu taloudellinen tulos on kantanut viime päiviin saakka. Muu koulutus oli vähäistä ja jäsenmäärä laski jatkuvasti ollen 80-alkupuolella Yhdistys koulutti myös Lahden ulkopuolisia yrityksiä joista kauimpana Rautaruukki Raahessa Lahti sai jälleen järjestääkseen Rationalisointiliiton Opintopäivät Suomi oli menossa taloudelliseen alamäkeen, mutta siitä huolimatta Opintopäivät onnistuivat hyvin. Ohjelma oli korkeatasoinen ja taloudellinen tulos jälleen erinomainen. Opintopäivien teemana oli TULEVAISUUS ja TYÖ. Tervetulotoivotuksessa korostettiin tilaisuuden teemaa yritystoiminnalta edellytetään kasvavaa nopeutta ja mukautumista vapautuvassa kansainvälisessä kilpailussa. Ne organisaatiot, jotka rakennetaan innostavan työilmapiirin ja osaavan henkilöstön varaan, ovat jakamassa 90-luvun tuloksia. Tähtiluennoitsijana oli Esa Saarinen: Isänmaa on pelastettava, Suomi lähtee nousuun vain jos meillä on johtajina sotapäälliköitä. Esimies muuttuu sotapäälliköksi silloin, kun hän käyttää asemansa siihen, että muilla on edellytyksiä tehdä työtään. Katso tuossa on seinä; no, niin on, mutta minä menen siitä läpi luvulla toiminta jatkui vuosittain tasaisen taulukon mukaisesti opintomatkojen ja muutaman koulutustilaisuuden merkeissä pikkujouluja unohtamatta. Muutamien yhdistysveljien toimesta perustettiin eläköityjen aktiivien jaos joka otti nimekseen Nestorit. Toiminta on jatkunut vuodesta 1998, joten alkaa olla aika kirjoittaa myös Nestoreiden historia. Kokoontuminen on lähes joka kuukausi opintomatkojen, erilaisten esitelmien ja muisteluiden merkeissä. Kokoonkutsujina ja kokoavina voimina toimivat Seppo Juntunen ja Aarre Lohtari. Heille kiitokset toiminnan jatkuvuudesta ja hyvästä vireyden ylläpidon mahdollistamisesta. Yhteisö toimii vain aktiivisen vetäjän voimin. Kuinka Yhdistys saavutti aikanaan asetetut tavoitteet? Lahden Yhdistys päätti kymmeniä vuosia sitten tavoitteensa: olla monipuolinen koulutuksen järjestäjä jäsenilleen ja ulkopuolisille tahoille, levittää oikeaa rationalisointiaatetta ainakin omalla alueellaan, - 5 -

5 ylläpitää omia opettajavoimia ja järjestää monimuotoisia jäsentilaisuuksia jäsenkuntansa parhaaksi. Tavoitteensa yhdistys on täyttänyt moninkertaisesti vuosikymmenten aikana, ollensuomessa jopa aktiivisena esikuvana. Toimintaympäristö on muuttunut rajusti, mutta rationalisanomaa edelleen tarvitaan ja tuottavuudesta haikaillaan, kun vain ymmärettäisiin mitä se on ja millaisin keinoin siihen päästään. Vuosien aikana on nähty, että koulutus, uudet tehokkaat koneet ja laitteet tai markkina-alue ovat mahdollisuuksia, jotka organisoidusti on hyödynnettävä tuottavuuden parantamiseksi. Kaikesta tapahtuneesta kiitokset jäsenistölle, yhdistyksen aktiiviselle ja vastuullisille toimijoille. Lyhennetty LRY 70-vuotta juhlaesitelmästä Antti Jokiaho