Porot-hankkeen maastoretki Kuusamoon ja Sallaan

Transkriptio

1 Porot-hankkeen maastoretki Kuusamoon ja Sallaan POROT-hanke järjesti Kuusamon ja Sallan alueelle syyskuussa ( ) hankkeeseen liittyvän maastoretken. Retken tavoitteena oli valottaa matkailun, kaivoshankkeen, metsätalouden ja luonnonsuojelun suhdetta poronhoitoon autenttisissa kohteissa. Retken aikana tutustuttiin myös hankkeessa kerättyihin porotalouteen ja maankäyttöön liittyviin tietoaineistoihin sekä pohdittiin, millaista täydennystä ne vielä vaatisivat. Tapaaminen antoi myös osapuolille mahdollisuuden verkostoitua eri tahojen kanssa. Samassa yhteydessä järjestettiin lisäksi hankkeen ohjausryhmän kokous. Retkellä pysähdyttiin useissa eri maastokohteissa mm. Rukan, Oulangan kansallispuiston ja Sallan alueella. Retken toinen päivä vietettiin Sallan poropuiston auditoriossa työskennellen. Retkelle osallistui eri tavoin noin 30 henkeä. Kuva 1. Kuusamon ja Sallan alueilla kiinnostavia vierailukohteita oli useita bussin ulottuvilla. Kuusamossa vierailtiin Iisakki Village -matkailukeskuksessa. Tiistai, Johdatusta hankkeen kuulumisiin sekä Itä-Lapin kaavoituksen tilanteeseen Bussimatka Rovaniemeltä ensimmäiselle vierailukohteelle käytettiin hyödyksi esittelemällä hankkeen kuulumisia sekä johdattamalla kuulijoita Itä-Lapin kaavoituksen nykytilaan. Kari Oinonen kertoi osallistujille lyhyesti hankkeen tarkoituksesta ja toiminnasta. Jouko Kumpula valotti RKTL:ssä tehtyä aineistonkeruutyötä, Petri Shemeikka Poro-Harava -palvelun toimintaperiaatetta ja Panu Kontio hankkeen tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia. Lisäksi kaava-asiantuntijat Juha Piisilä Lapin liitosta ja Riitta Yrjänheikki Sweco Ympäristöstä kertoivat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan sekä Kuusamon yleiskaavan tavoittteista, sisällöstä ja etenemisestä.

2 Elinkeinojen kirjoa Kuusamossa Rukan Iisakki Villagessa nautittiin lounasta Iisakin talossa. Alue tarjoaa erilaisia matkailupalveluita, ja pihapiiriä rakennetaan rajan taakse jääneen Paanajärven Rajalan pihan mukaiseksi. Lounaan jälkeen siirryttiin yhteen pihapiirin ladoista jatkamaan keskusteluja takan ääreen. Naturpolis oy:n toimitusjohtaja Jari Hentilä kertoi Kuusamon alueen elinkeinorakenteesta sekä sitä koskevasta kehittämisohjelmasta, jossa poronhoito on eräs tärkeistä osa-alueista. Kuusamon kaupungin tekninen johtaja Mika Mankinen esitteli Kuusamon kaavoitusta ja kaupungin näkökulmia poronhoitoon. Satu Räisänen Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksestä kertoi matkailun ja poronhoidon suhteesta. Alustuksista virinneessä keskustelussa korostui näkemys, että Kuusamon alueella matkailu ja poronhoito ovat toisistaan riippuvaisia, eikä niiden välillä ole suuria konflikteja. Poronhoito ja matkailu tukevat hienosti toisiaan. Matkailun ja porotalouden toisilleen tuomaa tukea korostivat puheenvuoroissaan myös Oivangin ja Alakitkan paliskuntien poroisännät Olavi Aikkila ja Ari Pekka Kilpivaara. Alustukset herättivät aktiivista keskustelua poronhoidon ja kunnan muiden toimintojen yhteiselämän sujuvoittamisesta. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskuksesta kommentoi, että ohjauskeinona kaavamerkinnät sekä kuntien rakennusjärjestykset voivat olla toimivia. Kaavassa voitaisiin esimerkiksi ohjata aitojen ja viheralueiden sijoittelua niin, että porojen ei-toivottuja liikkeitä voitaisiin rajoittaa. Pohdittiin myös keinoja ihmisten muistuttamiseen siitä, että alue ylipäätään on poronhoitoaluetta. Merja Mattila Lapin ammattikorkeakoulusta ehdotti rakentajien opastamista porojen kohtaamista varten esimerkiksi opaskirjan avulla, jotta yhteentörmäyksiä voitaisiin paremmin ehkäistä ennakolta. Porotilamatkailusuunnitelman kehittämistä pidettiin hyvänä ajatuksena. Kuva 2. Lato tarjosi leppoisan tilan lounaan sulatteluun sekä keskustelun jatkamiseen. Kaivoskeskustelu Matka jatkui bussilla kohti Juomasuota, jonne kaivosyhtiö Dragon Mining on suunnitellut kaivoksen perustamista. Yhtiön projektipäällikkö Ilpo Mäkinen esitteli hanketta bussimatkalla ja näytti paikan päällä alueen, jonne kaivos sijoittuisi. Mäkinen kertoi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn etenemisestä sekä siinä kohdatuista haasteista. Hän korosti vesienhallinnan tärkeyttä, mikä herättikin osallistujajoukossa paljon keskustelua. Huolta keskustelijoissa herättivät erityisesti uraanin mahdollinen kulkeutuminen luontoon sekä mahdollisten vesienhallinnassa ilmenevien ongelmien vaikutukset porotalouteen. Keskustelussa korostui se, että tutkimusta porojen reagoimisesta kaivosteollisuuteen ei ole olemassa eikä kukaan osaa ennustaa sen mittakaavaa tai sitä mihin välilliset vaikutukset kohdistuisivat. Poroisännät pitivät ongelmallisena sitä, että suunniteltu kaivosalue sijaitsee poronhoidon kannalta keskeisellä kevät-, kesä- ja syyslaidunalueella. Keskustelua herätti myös kaivostoiminnan oikeutus väliaikaisena, mutta mahdollisesti peruuttamattomia vaikutuksia aiheuttavana elinkeinona suhteessa kestävämpiin elinkeinoihin poronhoitoon ja matkailuun.

3 Kuva 3. Juomasuon kaivossuunnitelmat saivat hitusen konkretiaa paikalla vierailusta. Suojelu- ja petopolitiikka Juomasuolta bussilla siirryttiin Oulangan kansallispuiston alueelle, Oulangan tutkimusasemalle. Päiväkahvien ja välipalan jälkeen keskustelu jatkui aseman pihalla teemanaan suojelu sekä petoasiat. Tutkimusaseman johtaja Riku Paavola kertoi aseman tutkimuksesta ja muusta toiminnasta. Olavi Aikkila ja Ari Pekka Kilpivaara kertoivat paliskuntiensa suhteesta kansallispuistoon. Kansallispuisto on toisaalta hyödyksi porotaloudelle, sillä se tarjoaa elinympäristön poroille. Toisaalta myös pedot viihtyvät puiston alueella, jolloin petohaittoja syntyy. Ongelmana pidettiin etenkin sitä, että puiston alueella ei saa metsästää ilvestä. Alueen paliskuntien vasaprosentit ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja paliskunnat eivät yllä sallittuihin teurasporomääriin, jolloin elinkeino alkaa käydä kannattamattomaksi. Tuki- ja korvausjärjestelmät saivat osakseen arvostelua, sillä poroisäntien mukaan ne eivät ulotu kadonneisiin poroihin vaan ainoastaan löydettyihin raatoihin, korvaussumma ei korvaa syntyneitä kuluja ja tuet asettavat poromiehet eriarvoiseen asemaan. Lisätutkimuksen tarve on poroisäntien mukaan huomattava, erityisesti toivottiin rajavyöhykkeen huomioimista tutkimuksissa: Venäjän ja Suomen petokannat ovat osittain samat, jolloin Venäjän petokannat vaikuttavat myös Suomeen. Olavi Aikkila esitteli bussin näytöltä tutkimustietoja poro- ja petokantojen kehityksestä. Kuva 4. Tutkimusasema on taloudellisesti ahtaalla, sillä mm. pitkäaikaisaineistojen keruuseen on vaikeaa saada rahoitusta.

4 Metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittaminen Seuraavaksi pysähdyttiin Jäkälävaaran erotusaidalle tutkimusaseman läheisyyteen keskustelemaan metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittamisesta. Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä esitteli paikan päällä yhteismetsän toimintaperiaatetta sekä sen yhteistoimintaa poronhoidon ja muiden maankäyttötapojen kanssa. Sinkkilän mukaan on harmillinen tosiasia, että kun voiton maksimointiin pyrkivät sekä poro- että metsätalous, on yhteentörmäyksiä vaikeaa välttää. Hän kuvaili yhteistyötä poronhoidon kanssa aktiiviseksi, sillä useat yhteismetsän osakkaat ovat myös poronhoitajia ja poroisännät ovat säännöllisesti mukana neuvotteluissa, joissa metsien käyttöä suunnitellaan. Metsähallituksen Kari Koivumaa totesi, että myös metsähallituksen toimenpiteiden yhteydessä tapahtuva vuorovaikutus on lisääntynyt. Hänen mukaansa vuorovaikutuksesta seuraa kuitenkin yleensä vain muutoksia sopiviin alueisiin tai hakkuuaikoihin sen sijaan, että hakkuista päätettäisi luopua kokonaan. Kuva 5. Porot-hankkeen maastoretken osallistujia poroerotuspaikalla ruotimassa metsä- ja porotalouden yhteiseloa. Maanmuokkaus herätti osallistujissa vilkasta keskustelua ja pohdintaa siitä, mitkä ovat sekä poronhoidon että metsänhoidon kannalta parhaita toimenpiteitä. Mm. kyntämisen todettiin parantaneen porolaidunten tilannetta. Metsien paikoin rehvakas kasvutahti on haaste sekä poron- että metsänhoidolle, sillä harvennuksia ei kaikkialla ehditä tekemään samaa vauhtia kuin tarve vaatisi. Illanvietto Kuva 6. Illallinen tarjoiltiin vanhasta puuveneestä.

5 Retkeläiset yöpyivät Pan Villagen mainioissa mökeissä Sallan Poropuiston naapurissa. Maittava illallinen nautittiin poropuiston kodalla. Saunomisen jälkeen ilta jatkui nuotion äärellä, missä keskustelu päivän aiheista syveni entisestään. Kuva 7. Nuotiolla juttu luisti. Keskiviikko, Keskiviikko-aamupäivä vietettiin Sallan poropuiston auditoriossa. Kari Oinonen kertoi tietopalvelu Liiterin kehittymisestä. Yleisössä kiinnostusta herätti se, onko palvelusta mahdollista ottaa aineistoja käyttöön esimerkiksi omiin piirustusohjelmiin. Petri Shemeikka esitteli Poro-haravaa, minkä yhteydessä syntyi paljon keskustelua palvelun käytettävyydestä. Retkeläiset ehdottivat esimerkiksi alikyselyihin poistu vaihtoehtoa. Lisäksi mietittiin, voisiko vanhat tiedot tallentaa johonkin siltä varalta, että juuri tehty muutos meneekin pieleen. Mari Väänänen RKTL:sta esitteli koostamiaan karttoja, joiden pohjana toimivat aiemmin hankkeessa kerätyt paikkatiedot. Kuulijat kommentoivat erityisesti karttaa, joka esitteli infrastruktuurin peittoaluetta ja haittavaikutuksia. Karttaa pidettiin erinomaisena ja sen toivottiin olevan tukena esimerkiksi lupamenettelyiden yhteydessä, jotta viranomaiset saisivat kattavan käsityksen porojen todellisista elinalueista. Lisäksi keskustelua syntyi haittavaikutusten aiheuttamien välillisten vaikutusten muotoutumisesta esimerkiksi silloin, kun porot häiriön vuoksi siirtyvät käyttämään häiriöttömiä alueita, joiden laidunpaine saattaa kasvaa liian suureksi esimerkiksi jäkälälaidunten kestävyyden kannalta. Työpaja aineiston erilaisten käyttötapojen ideoimiseksi Työpajatyöskentely Työpajaa edelsi POROT-hankkeen tulosten esittelyä ja Poro-Harava -paikkatietojen ylläpitotyökalun demonstraatio. Demonstraatiossa käytiin läpi poroaineiston sisältöä ja sitä miten tietoja päivitetään. Työpajassa pyrittiin saamaan vastauksia kysymykseen: mitä muuta tietosisältöä porotalouden paikkatietoaineistossa olisi hyvä olla tai nähtäisiin hyödylliseksi. Työpaja toteutettiin kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa kukin osallistuja sai kirjoittaa tarralapuille yhden ehdotuksen siitä, mitä muuta tietosisältöä porotalouden paikkatietoaineistoissa olisi hyvä olla, tai mikä nähtäisiin hyödylliseksi. Laput kerättiin seinälle ja toisessa vaiheessa ne klusteroitiin siten, että samankaltaisia asioita yhdisteltiin ja yleistettiin yhteisiksi teemoiksi. Kolmannessa vaiheessa käytiin yleiskeskustelu kustakin teemasta ja pohdittiin miten ne olisi järkevää tuoda osaksi POROTpaikkatietoaineistoa.

6 Teemoja muodostui viisi. Ensimmäinen koski suunnitelmien ja suunniteltujen, porotaloudelle haittaa aiheuttavien hankkeitten saamista aineistoon. Toinen teema koski erilaisten vahinkojen, kuten peto- ja liikennevahinkojen, keräämistä kartoille pistetietona. Kolmas teema koski erilaisten haittaa aiheuttavien hankkeitten yhteisvaikutuksia. Neljännessä teemassa kaivattiin porojen liikkumistietoja kartalle ja niistä tehtyjä malleja. Viides teema käsitteli erilaisten, muiden kuin poronhoitoon liittyvien aitojen saamista kartoille. Kuva 8. PoroHarava tarkkojen silmäparien syynissä. Yleiskeskustelu SYKEn Petri Shemeikka kiinnitti työpajalaisten huomion siihen, että kaikki tieto, mikä paikkatietoaineistoon halutaan, pitää sinne ylläpitäjien (paliskuntien) myös syöttää. Jotta ylläpito ei muodostuisi kohtuuttoman raskaaksi, kannattaa järjestelmään laittaa vain kaikkein tärkeimmät tiedot. Toiseksi hän viittasi Kari Oinosen työpajaa edeltäneeseen esitykseen paikkatietopalvelu Liiteristä, joka tulee olemaan aineistojen jakelukanava. Liiteri valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä ja käyttöönotto on vuonna Hän muistutti, että nyt esitetty Poro-Harava on paliskunnan poronhoitoa koskevien tietojen ylläpitoon kehitetty työkalu. Sen avulla paliskunnat voivat kyllä tarkastella mitä paikkatietoja poroaineistoon on kerätty, mutta se ei mahdollista esimerkiksi eri aineistojen päällekkäistä tarkastelua. Liiterissä sen sijaan tulee olemaan mahdollisuus tarkastella monipuolisesti erilaisia poronhoito- ja laidunaineistoja päällekkäin ja sen avulla voidaan myös tarkastella muiden tietoaineistoja yhdessä porotietojen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaavoitustiedot, rakennukset, infrastruktuuri ja alueen pitkän ajan väestökehitys. Suunnitelmat ja suunnitellut haittaa aiheuttavat hankkeet Työpajan osallistujat kaipasivat erilaisista suunnitelmista tietoja sellaisista hankkeista, jotka saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa poronhoidon järjestämiseen. Tällaisina mainittiin esimerkiksi tuulivoima-alueet, matkailukeskukset jne. Todettiin, että suunnitelmista on mahdollisuus saada tiedot käyttöön Liiterin kautta, sikäli, kun niitä joku taho on kerännyt. Maakuntakaavat sekä voimassa olevat yleiskaavat tulevat olemaan Liiterissä sen valmistuttua. Sen sijaan asemakaavoista tulee olemaan ainoastaan tieto asemakaavoitetuista alueista, mutta ei niiden sisällöstä. Joistain hanketyypeistä, kuten esimerkiksi tuulivoimahankkeista (suunnitelluista ja toteutuneista) ei ole olemassa kattavaa rekisteriä. Panu Kontio kertoi, että SYKEssä on käynnistymässä työ, jossa tehdään suunnitelma tuulivoimahankkeitten ja -rakentamisen tietojen käyttöön saamisesta, tarjoamisesta käyttöön ja ylläpidosta. Liiterin valmistuttua voidaan jatkossa tarkastella yhdessä poroelinkeinon kanssa, mitä poronhoidolle hyödyllisiä aineistoja Liiteristä löytyy ja ohjeistaa niiden käyttöön saamisessa.

7 Peto- ja liikennevahingot pistetietona kartoille Käytiin keskustelua siitä, mikä hyöty pistetiedosta olisi. Nykyisellään petovahingoista on Poro-Haravassa Muu haitta -tyypin alla petohaitta aluemerkintänä. Joidenkin näkemyksen mukaan pistetiedon sijaan aluemerkintä saattaa palvella poronhoidon tarpeita paremmin, etenkin jos alueen ominaisuustietoihin voidaan liittää kuvaus alueella tapahtuneitten petovahinkojen määrästä ja ajankohdista. Liikennevahingoista todettiin, että asiasta on ollut puhetta vahinkoarvioijien kanssa jo aiemminkin. Periaatteessa he voisivat liittää ilmoituksiinsa gps-koordinaatit, mutta eivät ole olleet halukkaita tekemään sitä. Puheenvuoroissa todettiin, että gps-koordinaatit eivät ole välttämättömiä, vaan esimerkiksi kartalta klikattava pallukka olisi tarkkuudeltaan riittävä. Tällä tarkkuudella kertyvä tieto pikkuhiljaa paljastaisi porokolareille alttiit paikat ja toimitettuna tienpitäjälle saattaisi edesauttaa liikenteen turvallisuusasioitten suunnittelussa. POROT-aineistossa paliskunta voi merkitä kolarialueen katkoviivalla. Haittoja aiheuttavien hankkeitten yhteisvaikutukset Todettiin, että porohoidolle häiriövaikutuksia aiheuttavia hankkeita saattaa esiintyä lähellä toisiaan, mutta silti siten, että ne ovat eri hankkeita. Keskustelussa kävi ilmi, että yksittäisten hankkeitten häiriövaikutuksista on vähäisessä määrin tutkimustietoa, mutta erityisesti eri hankkeitten yhteisvaikutuksia tunnetaan vielä heikommin. Olisi tarve saada tällaisista vaikutuksista tutkimustietoa. Eräs mahdollisuus tutkimustiedon lisäämiseen olisi porojen gps-pantojen tietojen analyysi, jotta saataisiin selville miten porot reagoivat uuteen maankäyttömuotoon. Yhteisvaikutuksia aiheuttavista hankkeista tunnistettiin erityisesti erilleen sijoitetut turvetuotantoalueet. Porojen liikkumista koskevat tiedot Porojen kuljetus ja kulkureittejä on jo nyt kuvattu poroaineistossa jossain määrin. Pohdittiin, millä tarkkuudella kulkureittejä voidaan kuvata. Kovin yksityiskohtaisesti kulkureittejä ei voida määritellä, mutta suuntaa antavia nuolia esimerkiksi eri vuodenajan laidunalueitten välille voidaan piirtää. Kaivattiin myös malleja / mallinnusta porojen liikkumisesta. Erityisesti hankkeitten YVA-selvitysten yhteydessä voitaisiin hyödyntää tällaisia ennustemalleja, mikäli niitä olisi tarjolla. Myös paliskunnan omassa toiminnassa saattaisi olla mahdollista hyödyntää tällaisia malleja. Aidat Todettiin, että olisi hyödyllistä, että muut kuin poronhoitoon rakennetut aidat olisivat aineistossa saatavilla. Tällaisia aitoja on esimerkiksi viljelysalueiden, puutarhojen ja muiden erityiskäyttöön otettujen alueiden yhteydessä. Myös porojen vasotus- ja tarha-aidat puuttuvat suurelta osin aineistosta. Todettiin, että tietosuojalainsäädäntö saattaa asettaa rajoituksia esimerkiksi maatalouden aitojen saamiselle aineistoihin. Ne saattaisi kuitenkin olla mahdollista saada käyttöön maatalouden suunnitelmista tai peltolohkorekisteristä. Todettiin myös se, että paliskunnille on valtava työ ryhtyä keräämään aitatietoja muista kuin porotalouden aidoista. Ratkaisu saattaisi olla se, että maatalouden aitoja koskevat aineistot saataisiin käyttöön Liiterin kautta. Asiaa selvitetään Liiterin toteutuksen yhteydessä. Yhteenveto Yhteenvetona todettiin, että Liiterille asetetaan paljon odotuksia. Kaikkea tietoa ei kannata kerätä poroaineistoon paliskuntien toimesta, mikäli se on saatavissa jonkun toisen keräämänä. Päällekkäistä tietojen keräämistä pitää välttää. Liiteriin tulevissa poronhoidon palvelupaketeissa voidaan vastata aika moneen tässä työpajassa esille nousseeseen tietotarpeeseen. Palvelupaketti rakennetaan yhdessä poronelinkeinon ja poronhoitoalueen muiden toimijoiden tarpeiden pohjalta. Lisäksi nähtiin erityisen hyödyllisenä, että porojen liikkumisesta erilaisten hankkeitten, kuten kaivoshankkeitten tai tuulivoimahankkeitten häiriöalueella saataisiin tutkimustietoa. Tähän olisi hyvät mahdollisuudet analysoimalla porojen gps-pantojen tuottamaa liikkumistietoa. SYKE ja RKTL lupasivat tarttua toimeen tämän asian edistämiseksi.

8 Poroaineistoon kerättävien tietojen määrä kannatta pitää kohtuullisena, jotta niiden päivittäminen ei muodostu liian raskaaksi. Lisäksi yleistystasossa on hyvä pitää mielessä, mikä on riittävä taso poronhoidon suunnittelua varten tai käytettäväksi esimerkiksi viranomaisneuvotteluissa tai muissa neuvotteluissa eri tilanteissa, kuten YVA-hankkeissa, kaavoituksessa, Metsähallituksen tai yhteismetsien kanssa neuvoteltaessa metsänhoitotoimenpiteistä. Maastoretki päättyi lounaaseen Sallan poropuiston kahvilassa, jonka jälkeen bussi suuntasi paluumatkalle kohti Rovaniemeä. Kuva 9. Maaruska oli syyskuun alussa alkamaisillaan.