PMO:n puhallinorkesterit. Tampereen torvitapahtuma. Olipa kerran konsertti Anna-Leena Lumme kolmella mantereella. Petri Juutilainen juhlii

Transkriptio

1 NUMERO TAMPERELAISEN PUHALLINMUSIIKIN ÄÄNENKANNATTAJA Petri Juutilainen juhlii PMO:n puhallinorkesterit Tampereen torvitapahtuma Olipa kerran konsertti Anna-Leena Lumme kolmella mantereella TAMPEREEN PUHALLINorkesteriyhdistys ry

2 T A M P E R E E N P U H A L L I N O R K E S T E R I Y H D I S T Y S R Y : N L E H T I PALVELEVAA SOITINKAUPPAA JO YLI 40 VUOTTA! Julkaisija Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry c/o sihteeri Matti Prepula Järvensivuntie 9 B 13, Tampere Päätoimittaja Anu Pihl anu.pihl@kolumbus.fi, puh Toimituskunta Jouni Auramo Erkki Nieminen Lotte Nyberg Jukka Viitasaari Tapani Virkki Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry:n hallitus 2013 Jouni Auramo (puheenjohtaja) Päivi Pyymäki (varapuheenjohtaja) Matti Prepula (sihteeri) Tarja Laakso (rahastonhoitaja) Jutta Jelys Tanja Karjalainen Anu Pihl Mikko Toijala Tapani Virkki Pirre Länsipuro (varajäsen) Jukka Viitasaari (varajäsen) Taitto Jussi Kiiskilä Studio Mielikuva Oy PainoPAikka Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2013 KANSI: Patrik Kiviniemi, Mikael Kivi ja Henna Ahvenniemi soittivat Pirkanmaan musiikkiopiston Licence to Sing James Bond 50 vuotta -konsertissa Tampere-talossa. Kuva: Santeri Saarinen sisällys: Pääkirjoitus 3 PMO:n puhallinorkesterit 4 Puhallinpersoona 8 Tulevia konsertteja 10 Olipa kerran konsertti 12 Tampereen torvitapahtuma 14 Tempo di Tampu 17 Kuulolla 18 Soitinsuhteellista Soitonopettajan toimenkuvaan kuuluvat keväisin soitinesittelyt. Pidetään konsertti, mainostetaan soittoharrastusta, esitellään soittimia ja annetaan lasten kokeilla. On jännittävää seurata, kuinka soitin kolahtaa tai ei. Moni lapsi pyyhkäisee kerran tööttämään ja kirmaa seuraavalle soittimelle. Mutta sitten on aina jokunen, joka jää kiehnäämään ympärille ja haluaa kokeilla uudestaan. Soitin selvästi kiehtoo jollain tavalla. Se tuntuu omalta. Olen tullut siihen tulokseen, ettemme oikestaan voi myydä soitinta lapselle. Pienelläkin lapsella on usein vahva intuitiivinen käsitys, mitä haluaa soittaa ja mikä soitin tuntuu hyvältä. Joku soitin vain sytyttää ja koskettaa aivan toisella tavalla kuin toinen. Tunnen esimerkiksi henkilön, joka liikuttuu kyyneliin vain kuullessaan säkkipillin äänen. Itsekin parikymppisenä soitinta vaihtaneena muistan, kuinka käyrätorvi tuntui aivan alusta asti omalta. Kaikista soitinesittelyistä ja pääsykokeista huolimatta soittimen valinta on useimmiten sattuman kauppaa. Onnekkaissa tapauksissa soittajan ja soittimen välille kehkeytyy harmoninen ja antoisa ystävyys, joka jatkuu koko elämän joko työnä tai harrastuksena. Sellaisesta esimerkkinä voisi olla tähän lehteen haastattelemani Petri Juutilainen. Toisissa tapauksissa soitinsuhde jää lyhyemmäksi. Se hiipuu ja väljähtyy vaikkapa vähäiseen harjoitteluun, eihän mikään suhde kestä viikkojen mykkäkoulua. Dramaattisimpia ovat tarinat, joissa pakkoviulunsoitto on katkennut kertamäjäytyksellä pöydän kulmaan. On vaikea sanoa, ovatko nämä epäonnisemmat liitot lopulta onni vai onnettomuus. Parhaassa tapauksessa lyhytkin soittoharrastus on antanut arvokkaan elämänkokemuksen, ja oppilas ei ole ainakaan alkanut vihata musiikkia, kuten eräs kokenut kollega kiteytti. Joka tapauksessa soitinsuhdetta, muodostuu siitä sitten ajan oloon lyhyt tai pitkä, kannattaa vaalia. Säännöllinen keskinäinen seurustelu on suositeltavaa, jopa välttämätöntä. Varsinkin suhteen alkuvaiheessa soittotunnit ovat tärkeitä. Soitonopettaja voi antaa rohkaisua ja eväitä yhteiseloon, ehkäpä muutaman hyvän neuvonkin itsepäisen partnerin käsittelyyn. Vaikka kahdenkeskinen aika oman soittimen kanssa on tärkeää, voi harjoituskopissa nyhjääminenkin käydä raskaaksi. Siispä yhdessä orkesteriin, yhtyeeseen tai bändiin virkistymään! Tai vaikkapa harjoitusleirille yhteishenkeä nostattamaan, kuten tässä lehdessä esiteltävät käyrätorvistit konsanaan. Ja välillä on saatava harjoitusarki oikein kunnolla poikki: ykköset päälle ja keikalle! Yhdessä koetut jännittävät hetket ja onnistumiset piristävät suhdetta kummasti. Näillä eväillä soitinsuhteesta voi kehittyä lämmin ja rehellinen, ehkäpä sellainen kuin oppilaallani Katjalla. Näin hän kuvaa käyrätorveaan: Hellä ja huolehtivainen. Jämpti, mutta tarvittaessa kova. Täsmällisyyttä vaativa. Toisinaan hieman vaikea luonteeltaan. Anu Pihl Kaunein harmonia saa alkunsa riitasoinnusta. Herakleitos (n ekr.) 3

3 Nappuloista lippulaivaan PMO:ssa edetään puhallinorkesteriportaissa Teksti: Anu Pihl Pirkanmaan musiikkiopisto on vuosikymmenten varrella tullut tunnetuksi tasokkaista puhallinorkestereistaan. Pitkäaikainen rehtori Markku Kojo johti opiston orkestereita jopa suomenmestaruuksiin, eikä tekemisen meininki ole laantunut Jouni Auramon kaudella. Tällä hetkellä PMO:ssa toimii viisi eritasoista puhallinorkesteria, jotka kouluttavat ja innostavat yhteensä paria sataa puhallin- ja lyömäsoittajaa. Yhteissoiton alkeet Pirkanmaan musiikkiopistossa puhaltajat ja lyöjät aloittavat yhteissoiton heti soitto-opintojensa alussa. Alkeisorkestereita on tällä hetkellä kaksi: Nuottinappulat ja Windus I. Kaikkein pienimmät, noin 6 8 -vuotiaat, soittavat Nuottinappuloissa, jossa yhteissoitoon ja nuotinlukuun edetään leppoisasti leikin keinoin. Windus I:ssä soittajat ovat vähintään 9-vuotiaita aloittelijoita tai jo vuoden Nuottinappuloissa soittaneita. Windus I:ssä työskentely on jo orkesterimaisempaa, ja tavoitteena ovat esiintymiset ja konsertit, joita lukuvuoden aikana tehdään keskimäärin neljä, pari syksyllä ja pari keväällä. Nuottinappuloissa on soittajia ollut kuluneena vuonna tusinan verran ja Windus I:ssä liki kolmisenkymmentä. Suuri ja mahtava Windus II Pirkanmaan musiikkiopiston suurin orkesteri on Windus II, jonka 55-jäseninen soittajisto koostuu lähinnä alakouluikäisistä. Vuoden parin soittokokemuksella pistellään jo kummasti kaikenlaista gradetasolla 1 2. Windus II rakentuu joka vuosi uudelleen: alkeisorkesteri siirtyy vuosittain kakkoseen ja samalla yläkouluikäiset potkaistaan seuraavalle tasolle kolmoseen. Näin ollen kapellimestarin työ alkaa joka syksy osittain alusta. Erityisen tärkeäksi onkin muodostunut alkusyksyn leiriviikonloppu, jonka aikana orkesteri hitsautuu yhteen sekä kaveri- että soittoporukkana. Vaikka Windus II:n soittajisto vaihtuu vuosittain, orkesterin vahvuuksia ovat suuri koko ja melkoisen tasapainoinen soitinjakautuma. Tänä vuonna orkesteri onkin voinut ylpeillä muun muassa 16 (!) klarinetilla, kahdella fagotilla, tenorisaksofonilla, viidellä pasuunalla, kolmella tuuballa ja viidellä lyömäsoittajalla. Tästä kiitos kuuluu PMO:n viime vuosien onnistuneelle oppilasrekrytoinnille. Vielä Kuva: Kimmo Varjoranta Jouni Auramo johtaa PMO-puhallinorkesteria (nyk. Pirkanmaan Puhaltajat). pari vuotta sitten oli matalista vaskista ja käyrätorvista huutava pula, nyt uusi polvi kasvaa hyvää vauhtia ja täyttää rivejä. Taitavat teinit Seuraava puhallinorkesteriporras on Windus III, lähinnä yläkouluikäisistä (noin vuotiaista) koostuva musiikkiopiston B-puhallinorkesteri. Soittajia on tällä hetkellä yhteensä 44. Tämä orkesteri pystyy mainiosti suoriutumaan jo 2 3 graden teoksista. Orkesteri konsertoi jo suhteellisen usein sekä esiintyy tilauskeikoilla. Vuoden 2011 puhallinorkestereiden SMkilpailussa Windus III sijoittui kovatasoisessa C-sarjassa neljänneksi. Windus III:ssa ja muissa PMO:n puhallinorkesterissa on merkille pantavaa se, että mukaan soittamaan on tullut myös useita lasten ja nuorten vanhempia. Monella soittajan vanhemmalle on joskus taakse jäänyt soittoharrastus, jota on helppo lämmitellä samalla kun kuskaa lapsiaan orkesteriin onpa jokunen aloittanut soittoharrastuksen tyystin alusta. Soittavista vanhemmista onkin tullut arvokas voimavara, joilla on pelastettu muutamakin vajaa sektio. Samalla kapellimestari saa aikuista apua keikoille ja harjoitusleireille. Ikärasismia ei PMO:ssa tunneta! Lippulaivasta tuli Pirkanmaan Puhaltajat Soitonopiskelussaan pisimmälle ehtineet muodostavat PMO-puhallinorkesterin, joka sai nimekseen vuoden 2013 alusta Pirkanmaan Puhaltajat. Valtaosa soittajista on lukioikäisiä, mutta mukana on myös useita aikuisia opiston ulkopuolisia soittajia. Lisäksi vahvuuteen on lukeutunut viimeisen puolentoista vuoden ajan myös Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston A-orkesteritasoiset soittajat. Pirkanmaan Puhaltajien vahvuus on tällä hetkellä 47 soittajaa. Esiintymisiä kertyy vuosittain runsaasti sekä konserttien että tilauskeikkojen muodossa, esimerkiksi vuonna 2012 oli yhteensä 18 esiintymistä. Orkesteri sijoittui vuoden 2011 SM-kilpailujen B-sarjassa kolmanneksi. Yli rajojen Pirkanmaan musiikkiopistossa toimii myös korkatasoinen pop/jazz-linja, joka tuo oman mausteensa puhallinopetukseen. Monet trumpetistit, pasunistit ja saksofonistit soittavat puhallinorkestereiden lisäksi Pirkanmaan musiikkiopiston big bandeissa. Varttuneimmat soittajat osallistuvat myös opiston sinfoniaorkesteriin, joka tekee vuosittain konserttiproduktion tai kaksi. Viimeisimpänä tuotoksena on ollut paljon mainetta ja kiitosta niittänyt James Bond -elokuvamusiikin konsertti kuluneena talvena. PMO:n puhallinorkesterit: Nuottinappulat - johtaa Lotte Nyberg - noin 6 8-vuotiaiden alkeisryhmä Windus I - johtaa Anu Pihl - alkeisorkesteri Windus II - johtaa Anu Pihl ja Lotte Nyberg - soittajat 1 3 vuotta soittaneita, pääosin alakouluikäisiä Windus III - johtaa Anu Pihl - soittajat pääosin yläkouluikäisiä Pirkanmaan Puhaltajat - johtaa Jouni Auramo ja Päivi Pöyhönen - ent. PMO-puhallinorkesteri - soittajat pääosin lukio-ikäisiä Konsertit ja keikat ovat tärkeä osa soittoharrastusta. Myhäilevä Windus II ottaa vastaan aplodeja Windusten yhteiskonsertissa (Kuva: Laura Hokkanen) Windus III:ssa on myös solistivoimaa: Jukka Lahdensivu, pasuuna ja Anton Wallendahl, klarinetti. (Kuva: Laura Hokkanen) Licence to Sing James Bond 50 vuotta -konsertit olivat kuluvan kauden huippuhetkiä PMO:ssa. Klarinetisti Timo Lampinen oli mukana produktion Casino Royale -sinfoniaorkesterissa. (Kuva: Santeri Saarinen) 4 5

4 Kuva: Anu Pihl Lotte Nyberg: Nuottinappulat on orkesterisoiton eskari Jouni Auramo: Puhallinorkesteritoiminnan merkityksestä musiikkioppilaitokselle Puhallinorkesterin merkitystä musiikkioppilaitokselle voi tarkastella hyvin monesta näkökulmasta. Ensisijaisesti mieleen tulevat ainakin seuraavat: yksittäisen soittajan kasvu, koko orkesterin musiikillinen ja sosiaalinen kanssakäyminen, ylläpitävän musiikkiopiston tarpeet sekä orkesterin kotipaikkakunnan ja lähiseudun musiikkikulttuurin täydentäminen. Mielestäni näistä kaikkein olennaisin on soittajan kasvu ryhmän mukana. Henkilökohtaisten soittotaitojen kehittyminen yhteissoiton avulla heti soittoharrastuksen alusta lähtien ja vieläpä mahdollisimman monipuolisen musiikin parissa on hyvin motivoivaa ja voi antaa jopa eväät hakeutua musiikin ammattiopintoihin. Lapsena ja nuorena luotu perusta orkesterimusisoinnissa on hyvin tärkeä pohja ammattiorkestereidenkin muusikoille. Valtaosa nuorista ei päädy musiikin ammattilaiseksi, mutta orkesterissa soittaminen voi muodostua tärkeäksi harrastukseksi esimerkiksi opiskelijaorkesterissa tai aikuissoittokunnassa. Valmiudet toimia ryhmässä luovat myös pohjaa menestyä lähes millä tahansa muullakin elämän alueella kuin musiikin alalla. Orkesteritoiminta kehittää jäseniensä pitkäjänteisyyttä, toisten huomioon ottamista, sitoutumista ja vuorovaikutustaitoja ominaisuuksia, jotka ovat vahvuuksia työyhteisöissä ja elämässä muutenkin. Musiikkioppilaitoksille puhallinorkesteritoiminta voi olla hyvin olennainen osa yhteismusisointia, johon velvoittaa muun muassa opetussuunnitelman perusteet. Vireän ja monipuolisen orkesteritoiminnan ylläpito on myös musiikkioppilaitoksen imagolle tärkeää. Orkestereiden konsertit ja esiintymiset antavat näkyvyyttä, jonka avulla oppilaitoksen tarjoamaa musiikkikasvatustoimintaa on helpompi tuoda esille. Soittajille esiintymiset antavat esiintymiskokemusta ja onnistumisen tunteita, jotka motivoivat kehittämään sekä yksilöllisiä taitoja että koko orkesterin sointia ja yhteishenkeä. Kun mukaan otetaan vielä soittajien taustajoukot, voi orkesteritoiminta olla yhdistävä tekijä kokonaisille perhekunnille. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla orkesterin merkitys on usein korvaamaton, ja orkesteri on hyvinkin arvostettu musiikillisten elämysten tuottajana. Kun orkesteri on läsnä useimmissa isoissa tilaisuuksissa ja konsertit vetävät väkeä vuodesta toiseen, ruokkii toiminta ikään kuin itse itseään. Kasvukeskuksissa on tässä mielessä erilaisia haasteita, koska kulttuuritarjontaa ja ohjelman tarjoajia riittää. Soittajien sitouttaminen orkesteriin on entisaikoja haasteellisempaa. Tämä näkyy varsinkin lukioikäisten keskuudessa. Muun muassa koulupaineista johtuen soittajilla ei aina riitä orkesterityön vaatimaa pitkäjänteisyyttä, tai ykkösharrastus onkin jokin muu. Nämä asettavat orkesterien vetäjälle ja ylläpitäjälle lisähaasteita järjestää sopivassa suhteessa sekä soittajia motivoivaa että orkestereita kehittävää toimintaa. Orkestereiden toimintaan olennaisesti vaikuttavia tekijöitä ovat myös sopiva soitinbalanssi ja riittävä määrä sopivan tasoisia soittajia. Haasteista huolimatta, tai juuri niistä johtuen, antaa orkesterityö paljon myös vetäjälle. Johtajien keskinäinen verkostoituminen on onneksi aina ollut vireätä Suomessa, ja hyviä käytänteitä ja ideoita vaihdetaan aina tavattaessa. Jouni Auramo on työskennellyt lähes parinkymmenen vuoden ajan rehtorina ja puhallinorkestereiden johtajana eri musiikkioppilaitoksissa ja vuodesta 2010 lähtien Pirkanmaan musiikkiopistossa. Auramo toimii tällä hetkellä myös Suomen Puhallinorkesteriliiton hallituksessa ja on Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry:n () puheenjohtaja. :n pienimmät puhaltajat kokoontuvat tiistai- PMO sin Nuottinappulat-orkesteriin. Kaikki ovat vasta-alkajia, nuorimmat viisivuotiaita ja eskarilaisia, valtaosa ekaluokkalaisia. Nuottinappulat on silta muskarista puhallinorkesterisoittoon, eräänlainen orkesterisoiton eskari. Harjoitukset jakautuvat soitto- ja musiikkileikkihetkiin. Pikkuhiljaa soiton määrä kasvaa lukukauden edetessä. Nuottinappuloiden hauskuus ja haaste on soittajien erilaisuus. Monille orkesteri on ensimmäinen tiivis ryhmätyön muoto, ja siksi yhdessä tekeminen vaatii harjoitusta. Alkusyksystä voi tulla eripuraa, jos soittokaveri ei pidä samasta leikistä kun toinen, tai jos harjoituksissa ei ehditä soittaa lempikappaletta. Vähitellen ryhmässä työskentely kuitenkin alkaa lutviutua, ja samalla käydään läpi yhteisiä sään- töjä, joita orkesterisoitto vaatii. Kaikkein vaikeinta on tietysti istua hiljaa paikallaan ja odottaa soittovuoroaan melkeinpä mahdotonta, kun ikä on laskettavissa yhden käden sormilla ja musabensaa virtaa suonissa! Kuva: Anu Pihl Nuottinappuloiden harjoitus kestää noin 50 minuuttia. Harjoitus alkaa kaikulämmittelyllä, jossa nuottinappulat toistavat kapun soittamia rytmejä soivilla b- ja f-sävelillä. Kukin saa myös vuorollaan olla solisti ja keksiä rytmin muille toistettavaksi. Sen jälkeen harjoittelemme päivän uuden asian, kappaleen, rytmitehtävän tai nuotinlukuharjoituksen. Sitten on leikin vuoro. Soittimilla toteutettuja suosikkileikkejä ovat muun muassa soiva robotti ja musiikkisadut, joissa lapset saavat improvisoida erilaisia soundeja ja rytmejä soittimistaan. Piirissä teemme rytmikapula- ja marakassileikkejä yhtenäistä pulssia etsien. Joka konserttiin harjoitellaan myös ainakin yksi laululeikki. Harjoituksen lopuksi soitetaan vielä tutummat kappaleet ja usein jutellaan kuulumisia. Lähes joka harjoituksessa pidämme myös pienen soolokonsertin toisillemme. Näin harjoittelemme hiljaa oloa ja toisen kuuntelua, kun kaverit esittävät vaikkapa uuden soittoläksynsä. Näin vuoden mittaan kertyy suurannos esiintymiskokemusta tutussa turvallisessa ympäristössä. Nuottinappuloiden kaikki soittajat eivät lue vielä kirjaimia tai nuotteja, joten opetusmateriaali on pitkälti ohjaajan tehtävä itse, erikoisen kokoonpanonkin vuoksi. Tämän vuoden orkesteri koostuu viidestä trumpetista, kolmesta klarinetista, huilusta, käyrätorvesta ja lyömäsoittajasta. Kappaleet ovat sekä yksi- että moniäänisiä. Aurinkolaulusta edetään Nuottinappularockiin. Leikkien ja soittoharjoitusten kautta opettelemme yhteissoiton yksinkertaisia alkeita: kapellimestarin seuraamista, crescendoa, diminuendoa, accelerandoa, ritardandoa, yhtäaikaisuutta sävelten aluissa ja lopuissa, staccatoja, tenutoja ja nyansseja. Tärkein harjoituksen kohde on saada jokainen soittaja toimimaan orkesterissa rohkeasti ja silti antamaan muille työrauha, jotta kaikki voivat oppia ja viihtyä. Ohjaajan haasteena on pystyä jakamaan kaikille tarpeeksi huomiota ja saada energinen ryhmä myös rauhoittumaan musiikin tekemiseen ilta-aikaan, jolloin lapset luikahtavat helposti ylikierroksille. Joskus keinot saada kapun huomio ovat sangen vauhdikkaita, joku hyppää kaulaan, toinen kiukuttelee ja kolmas laulaa. Mahtava apu ovat vanhemmat, jotka auttavat roudauksissa ja ovat mukana kannustamassa. Antoisaa on johtaa tätä PMO:n huliviliheimoa! Lotte Nyberg on Pirkanmaan musiikkiopiston trumpetinsoitonopettaja ja Nuottinappuloiden johtaja. 6 7

5 PUHALLINPERSOONA Teksti: Anu Pihl Pirkanmaan musiikkiopiston rytmi- ja puhallinmusiikin erikoismies Petri Juutilainen täyttää kuluvana keväänä 60 vuotta. Kymmenkunta vuotta Tampereella ei ole sudeettisavolaisen menoa hillinnyt: hän on paitsi innostava opettaja ja ryhmien vetäjä, myös tuottelias säveltäjä ja sovittaja. Säveltäjä-sovittajan kynästä syntyy koko ajan jotain uutta orkestereille ja bändeille, tai vaikkapa omalle soittimelle pasuunalle. Petri Juutilain en rastus, erityisesti lintujen tarkkailu. Valokuvauksesta meinasi tulla jopa ammatti. Äidiltäni, joka on hyvä piirtäjä, olen perinyt vähän kuvataiteellista silmää. Jos minusta ei olisi tullut muusikkoa, olisin varmasti päätynyt valokuvaajaksi, toteaa Juutilainen. Myös liikuntaharrastus on jatkunut läpi elämän. Tennistä olen pelannut 50 vuotta, ja toinen lempilaji on hiihto. Muuten ei jaksa! Ja jokainen Juutilaisen tunteva tietää, että lopullisesti miehen intohimot leiskahtavat liekkiin keittiössä. Ohessa Petri Juutilaisen ruokaohje pääsiäispöytään. Bon appétit! Yllättävää kyllä, pasunisti Petri Juutilaisen ensimmäinen soitin oli klassinen kitara. Kaikki alkoi kitaranrämpytyksestä Pietarsaaressa, jossa isäni oli viinakaupan johtaja, tiivistää Juutilainen soittoharrastuksensa alun. Alkossa työskennelleen isän ura vei perheen Juutilaisen syntymäkaupungista Tammisaaresta ensin Vaasaan ja Pietarsaaren ja lopulta Varkauteen. Varkauden vuosista tuli kohtalokkaita tulevan ammatin kannalta. Juutilaisen luokalla oli kaksi trumpetistipoikaa, jotka houkuttelivat hänet kokeilemaan Varkauden soittokunnassa vapaana olevaa pasuunaa. Samoihin aikoihin naapuriin muutti jazzharrastaja, jonka valtavaan levykokoelmaan teinipojat pääsivät tutustumaan. Ja eipä aikaakaan, kun Juutilainen soitti pasuunaa ja oli perustamassa jazzbändia. Varkauden vuosilta Juutilainen nostaa esiin kaksi tärkeää opettajaansa. Ensimmäinen pasuunansoitonopettajani Mikko Parviainen oli Varkauden musiikin henki ja elämä. Hän johti paikkakunnan kuorot ja orkesterit ja opetti kaikki vaskipuhaltimet ja viulut, kertoo Juutilainen. Toinen tärkeä musiikillinen vaikuttaja oli oppikoulun musiikinopettaja Pirkko Jalkanen. Hän tutustutti meidät klassiseen musiikin läpikotaisin. Käytiin lävitse oopperat ja sinfoniat. Petri Juutilainen ja PMO Big Band Musiikki vei mennessään, ja heti lukion jälkeen Juutilainen haki ja pääsi Sibelius- Akatemiaan. Siellä hän päätyi ankkalampeen eli legendaarisen pasunistin Olavi Ankka Lampisen oppilaaksi. Akatemiassa toinen pääaine oli musiikinteoria, josta on ollut paljon hyötyä myöhemmin sävellys- ja sovitustyössä. Pasuunadiplomin Juutilainen suoritti 1981 ja piti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemiassa opiskelu painottui klassiseen musiikkiin, mutta siinä sivussa Juutilainen soitti koko ajan jazzia. Heti Helsinkiin saavuttuuan vuonna 1972 hän meni mukaan Tapiola Big Bandiin. Vuodesta 1974 hän liittyi Finnish Jazz Workshopiin, josta 1975 muodostui UMO. Vuosina Juutilainen toimi freelancerina elättäen perheensä moninaisissa musiikkitöissä, muun muassa nuotinkirjoituksella. Kesiin kuuluivat vuosikausia myös Oriveden orkesterileirit, ensiksi leiriläisenä ja kymmenen kesän ajan leirinjohtajana. Orivedellä Juutilainen sai myös ensimmäiset opit orkesterinjohdosta Pertti Pekkasen ohjauksessa. Puhallinorkesterimusikki tuli vahvasti Juutilaisen työsaraksi vuonna 1992, jolloin hänelle tarjoutui pesti Helsingin Poliisisoittokunnan kapellimestarina. Se oli suuri haaste. Orkesteri teki lähes 200 esiintymistä vuodessa, muistelee Juutilainen. Tärkeimmäksi ansiokseen Juutilainen näkee sen, että hänen aikanaan orkesterin ohjelmisto kehittyi perinteisestä soittokuntamusiikista yleisöystävällisempää ja modernimpaa suuntaan. Tehtiin myös paljon koululaiskonsertteja, ja big band toimi aktiivisesti. Vuonna 2002 Juutilainen sai uuden tarjouksen, josta hän ei voinut kieltäytyä. Pirkanmaan musiikkiopiston silloinen rehtori Markku Kojo pyysi Juutilaista opiston pop/jazz-linjan johtajaksi. Tuli tunne, että viisikymppisenä on vielä kerran kokeiltava jotain uutta, Juutilainen kertoo siirtymisestään Pirkanmaalle. PMO:lla Juutilainen onkin saa- nut käyttää koko osaamistaan, koska työsarkaan on kuulunut toiminnan suunnittelun ja organisoinnin lisäksi soitonopetusta ja kokoonpanojen vetämistä sekä myös sävellys- ja sovitustyötä. PMO:n pop/jazz-linjan nykyisestä korkeasta tasosta antoi oivan näytteen tämäntalvinen James Bond 50 vuotta -produktio, jonka kapellimestarina ja sovittajana Juutilainen myös toimi. Työnsä PMO:lla ja nuorten parissa Juutilainen on kokenut antoisaksi: Hienointa on, jos saan joka päivä jonkun hoksaamaan uuden jutun. Mielestäni tärkein tehtäväni opettajana on rohkaista ja kannustaa. Juutilaisen asiantunteva ja letkeä opetusote onkin tehnyt hänestä myös suositun kouluttajan. Hän on perehdyttänyt kevyen musiikin fraseeraukseen niin big bandeja kuin puhallinorkestereitakin. Viimeksi Juutilaisen jazzjakoavain kiristi tampulaisten jazzruuveja viikonloppukurssilla helmikuussa Petri Juutilainen 60 vuotta -juhlakonsertti PMO:n puhallinorkesterit ja big bandit solisteineen Maanantaina klo Sampolan juhlasali Liput 6,00 ovelta Aamukampaa ei Juutilainen ole vielä ole hankkinut, mutta arvelee, että kun eläkepäivät koittavat, säveltäminen ja sovittamien saavat yhä enemmän sijaa. Musiikin on oltava melodista, kaunista ja rytmistä. Eikä liian vaikeaa! luonnehtii Juutilainen tavoitteitaan musiikin kirjoittajana. Edeltäjäänsä Poliisisoittokunnassa, Arthur Fuhrmannia, Juutilainen kiittelee siitä, että oppi häneltä joustavaa sovitustapaa kirjoittaa niin, että sovitukset toimivat monenlaisilla kokoonpanoilla. Orkesterimusiikin lisäksi Juutilainen on viime aikoina säveltänyt muun muassa pasunaetydejä, jotka olisi joskus saatettava kirjan muotoon. Ehkäpä Juutilaisen verstaassa syntyisi myös suomenkielinen opas kevyenmusiikin fraseeraukseen? Tarvetta olisi. Jos musiikki onkin ollut Juutilaisen intohimo numero yksi, perässä tulee monta muutakin harrastusta. Varkauden kouluajoista lähtien tärkeä on ollut luontohar- Karppaajan lampaankyljykset punaviinikastikkeessa 2 3 lampaan kyljystä juureksia, vihanneksia ja sipulia maun mukaan nippu pinaattia oliiviöljyä mustapippuria suolaa Kasvikset: Lämmitä oliiviöljy reilun kokoisessa kattilassa. Paloitellut kasvikset freesataan nopeasti öljyssä ja maustetaan suolalla. Lorauta hiukan vettä sekaan ja anna kiehahtaa muutama minuutti. Kaada vesi pois, kun kasvikset ovat vielä napakoita. Siirrä kattila pois levyltä, ja jätä kasvikset hautumaan kannen alle. Punaviinikastike: Osta kaupasta valmis punaviinikastike, jos et viitsi tehdä itse. Kaupan kastikkeet ovat nykyisin ihan hyviä! Lampaan kyljykset: Kyljykset paistetaan nopeasti kuumahkolla valurautapannulla, maustetaan suolalla ja mustapippurilla sekä laitetaan hetkeksi 150-asteiseen uuniin folion alle. Tarkista haluamasi kypsyys paistolämpömittarilla. 8 9

6 Ylöjärveläistrumpetisti ja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston opettaja Anna-Leena Lumme johtaa toukokuun lopulla puhallinorkesterinjohdon diplomikonserttinsa Tampere-talossa. Lumme on syksystä 2010 alkaen opiskellut Sibelius- Akatemian puhallinkapellimestariluokalla pääopettajanaan Peter Ettrup Larsen. Diplomikonsertin orkesterina ovat yhdistetty Satakunnan Sotilassoittokunta ja Pirkanmaan Sinfoninen Puhallinorkesteri, joka kootaan Tampereen seudun soitonopettajista ja puhallinmuusikoista. Kyselimme Anna-Leenan Lumpeen tunnelmia ennen loppukevään koitosta. Anna-Leena Lumme KOLMELLA MANTEREELLA sin sellaisia teoksia, joita itsekin kuuntelisin mielelläni konsertissa. Niin muodostui tämä kokonaisuus. Chang Su Koh n Mindscapes for wind orchestra on Suomen kantaesitys. Tahdoin konsertin ohjelmaan jonkun keskeiseen puhallinorkesterikirjallisuuteen kuuluvan, mutta samalla tavallisuudesta poikkeavan teoksen. Eksyin sitten internetissä Japanin puhallinorkesterikilpailujen videolinkkeihin, ja sieltä löytyi tämä huikea teos. Gustav Holstin Suite nro 1 for Military Band edustaa brittiläisen puhallinorkesterikirjallisuuden klassikoita, Leonard Bernstein Sinfonisia tansseja musikaalista West Side Story taas Yhdysvaltojen monipuolisen värikästä kulttuuria. Suomesta kuullaan Kirmo Lintisen Concertino käyrätorvelle, joka on vuodelta 2008 ja omistettu Sinfoninen puhallinorkesteri Sisulle ja Jukka Harjulle. Solistiksi tulee Tampere Filharmonian Jouni Suuronen. Toimit Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa Ylöjärvellä trumpetin soitonopettajana ja orkesterinjohtajana. Miten aiot hyödyntää opintojasi oppilasorkestereiden kanssa? Töihin Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistolle olen palaamassa heti opintojen jälkeen. Uskon oppineeni paljon sellaisia taitoja, joita musiikkiopiston opettaja ja orkesterinjohtaja tarvitsee. Myös musiikin sovitustaito tulee tarpeeseen pienempien orkestereiden kohdalla, kun soitinyhdistelmät saattavat olla joinakin vuosina hyvin vaihtelevaisia. Odotan innolla oppilaiden ja kollegoiden tapaamista sekä palaamista työelämään. Diplomikonsertti päättää opintosi Sibelius-Akatemian puhallinkapellimestariluokalla. Minkälaisia opinnot ovat olleet? Kymmenen opetusvuoden jälkeen päätoiminen opiskelu on ollut erittäin antoisaa. Kapellimestariopintojen lisäksi olen soittanut orkesterijohdon harjoitusorkesterissa ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterissa muun muassa Hannu Linnun ja Leif Segerstamin johdolla. Olen käynyt myös musiikin sovitustunneille ja barokkitrumpettitunneille. Aika on mennyt kuin siivillä! Musiikin analysointitaitoni on kehittynyt aivan uudelle tasolle, minkä huomaan vaikuttaneen myös omaan soitonopetukseen. Analysointitaito on yksi orkesterinjohdon tärkeistä osa-alueista johtamis- ja harjoittamistekniikan ohella. Näitä taitoja kehitetään viikottaisilla johtamistunneilla. Toki monet muutkin taidot ovat kapellimestarille tärkeitä, mutta erityisesti noiden osa-alueiden olisi hyvä olla kohdallaan. Miten valitsit Puhallinmusiikkia kolmelta mantereelta -konserttisi ohjelmiston? Valitsin ohjelmiston yhteistyössä opettajani Peter Ettrup Larsenin kanssa. Halu- Puhallinmusiikkia kolmelta mantereelta Anna-Leena Lumpeen puhallinorkesterinjohdon diplomikonsertti Satakunnan Sotilassoittokunta ja Pirkanmaan Sinfoninen Puhallinorkesteri Solistina Jouni Suuronen, käyrätorvi to klo Tampere-talon Pieni sali Bernstein, Holst, Koh, Lintinen Vapaa pääsy Anna-Leena Lumme Varusmiessoittokunta tulee taas CINEMA soi Sampolassa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta on vieraillut mukavan säännöllisesti Tampereella, viimeksi Suomi sävelin -kiertueellaan syyskuussa. Seuraavan kerran Varusmiessoittokuntaa kuullaan ensi toukokuussa, kun orkesteri avaa elokuvamusiikin konserttikiertueensa Sampolan salissa. Elokuvien suuret säveltäjät -konsertti tuo ni- CINEMA mensä mukaisesti parrasvaloon elokuvamusiikin nimekkäimmät taiturit, muun muassa Nino Rotan, James Hornerin, Jerry Goldsmithin ja Henry Mancinin. James Williamsin tuotannosta mukaan mahtuu E.T.:n musiikki, ja Hans Zimmeriltä kuullaan Grammy-palkittu Crimson Tide (Purppuravyöhyke) -elokuvan teema sekä musiikkia Gladiatorista ja Leijonakuninkaasta. Soittokuntaa johtavat musiikkiyliluutnantit Jarkko Aaltonen ja Tero Haikala lupaavat ainutlaatuisen konsertin. Tämän mittakaavan konserttia ei ole aiemmin toteutettu Puolustusvoimien toimesta. Suuressa roolissa ovat musiikin lisäksi visuaaliset elementit, sanoo Haikala, joka on tamperelaisille hyvinkin tuttu muun muassa Kotkien puhallinorkesterin entisenä kapellimestarina. Konsertin trumpettisolistina soittaa Esko Heikkinen. Heikkisen meksikolaistrumpetti ja jättisombrero tekivät lähtemättömän vaikutuksen jo syksyllä 2009, jolloin Heikkinen kävi viimeksi kouluttamassa tampulaisia. Enrico Morriconea on luvassa tälläkin kertaa. Konsertin toinen solisti on panhulisti Stefan Stanciu, joka on nuoresta iästään huolimatta soittimensa uranuurtaja Suomessa. Konsertin juliste 10 11

7 TEKSTI: Tapani Virkki KUVAT: Teemu Heljo Miten syntyy puolentoista tunnin konsertti? Pari tuntia soittoa ja se on siinä? Vielä mitä. Onnistunut konsertti on pitkä projekti, jonka eteen on tehty töitä jopa vuosia. Tämä on yhden juhlakonsertin tarina. Olipa kerran... KOnsertti Pekka Ahonen johti Tampereen Kotkien puhallinorkesterin juhlakonsertin Partiolippukunta Tampereen Kotkien toimintaosastoista Puhallinorkesteri täytti viime vuonna 85 vuotta ja Laivue 90 vuotta. Sen kunniaksi järjestimme lokakuussa yhteisen juhlakonsertin, jossa tuotiin esiin molempien osastojen toimintaa. Harva kuulijoista varmasti edes mietti, millaisia suuria ja pieniä töitä konsertin valmistelemiseen liittyy. On tarvittu kuukausikaupalla huolellista suunnittelua, monenlaista osaamista raha-asioiden paimentamisesta julisteiden suunnitteluun ja etenkin paljon vapaaehtoista työtä. Keskustelu juhlakonsertista käynnistyi jo syksyllä 2011 toimintasuunnittelun yhteydessä. Konsertin järjestäminen ei ollut itsestään selvää, koska tällaisiin tilaisuuksiin liittyy aina muun muassa taloudellinen riski. Lopulta orkesterin hallitus päätti kuitenkin lisätä juhlakonsertin tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan. Tammi helmikuussa 2012 aloitettiin juhlakonsertin varsinainen suunnittelu, jonka tärkeimmät osa-alueet olivat ohjelmiston sisältö, mahdolliset solistit ja muut esiintyjät, sekä hankkeen budjetti ja rahoitus. Samassa yhteydessä huomasimme, että lippukunnan Laivue täyttää 90 vuotta. Yhteisen palaverin jälkeen päätimme järjestää juhlan yhdessä. Juhlapaikkaa ei tarvinnut sen enempää miettiä, sillä meillä on käytettävissämme Tampereen NMKY:n juhlasali. Juhlapaikka varattiin, ja hanke esiteltiin Tampereen NMKY:lle, joka on lippukunnan taustajärjestö. Oleellinen osa hankkeen käynnistämistä oli tärkeimpien tehtävien listaaminen ja vastuuhenkilöiden nimeäminen. Tässä tapauksessa hankkeelle nimettiin vetäjä (projektipäällikkö), salin koristelusta ja roudauksesta vastaava sekä markkinoinnista vastaava. Juhlakonsertin harjoitukset aloitettiin heti orkesterin vappukonsertin jälkeen. Kesällä pidettiin taukoa, mutta heti elokuun alusta jatkettiin harjoituksia. Ohjelmiston sisältö tarkentui ja vakiintui matkan varrella, kun esimerkiksi solistit varmistuivat. Harjoituksiin liittyen orkesterin nuotistonhoitaja teki ansiokasta työtä järjestäessään harjoitusmateriaalit soittajille sekä tehden pieniä sovitustöitä stemmojen puuttuessa. Koska Kotkien puhallinorkesteri on jatkuvasti erilaisia soittokeikkoja tekevä orkesteri, kaikissa viikkoharjoituksissa ei voitu keskittyä pelkästään juhlakonsertin ohjelmiston harjoitteluun. Konserttia edeltävänä viikonloppuna järjestettiin soittoleiri, joka sekin vaati oman suunnittelunsa, paikan varauksen, roudauksen ja muonituksen.vielä kolme tuntia ennen konsertin alkua pidimme noin tunnin harjoituksen, jossa kävimme läpi joitakin ohjelmiston osia. Yksi tilaisuuden suunnittelun ja toteuttamisen tärkeimmistä osa-alueista on onnistunut markkinointi, jonka avulla voidaan pienentää taloudellista riskiä. Niinpä keskityimmekin erityisesti konserttimme markkinointiin. Tiedottaminen ja markkinointi perustui orkesterin ja sen jäsenten kontakteihin ja verkostoihin. Heitä tavoittelimme suoramarkkinoinnilla sähköpostin avulla, nettisivuilla ja Facebookissa olevilla mainoksilla, ja lähempänä konserttia lehtimainoksella. Meistä myös kirjoitettiin lehtijuttu. Olennainen osa juhlakonserttiamme olivat myös kutsuvieraslistan määrittely, kutsujen laatiminen ja lähettäminen, mikä sekin vaati yllättävän paljon aikaa. Tällä kertaa loimme myös nettisivuston, josta lippuja pystyi tilaamaan etukäteen. Näin pysyimme ajan tasalla varatuista lipuista. Markkinointiryhmä hoiti myös erilaiset painotuotteet, kuten mainosjulisteet, liput ja ohjelmalehtiset. Juhlakonsertin alussa tarjottiin kakkukahvit koko yleisölle, joten myös sen organisointi vaati useilta työpanosta sekä ennen tilaisuutta että sen aikana. Lisäksi konserttiin tarvittiin lipunmyyjiä, narikanpitäjiä ja ovimiehiä. Olemme myös pyrkineet tallentamaan konsertit joko kuvina, äänenä, videona tai niiden yhdistelmänä, joten sovimme kuvaajat paikalle. Konsertin yhteydessä myös esiteltiin orkesterin ja laivueen historiaan kuvashow n ja vanhojen dokumenttien avulla. Niidenkin valmistelu ja esillepano vaati aikaa muutamilta henkilöiltä. Juuri ennen konserttia täytyi vielä varmistaa monia asioita esimerkiksi roudaukseen liittyen. Hyvällä etukäteissuunnittelulla ja valmistelulla siitä selvittiin, ja orkesterista löytyi riittävästi kantavia voimia, jotta saatiin kaikki tavarat paikoilleen. Silti roudaus kesti tilaisuutta edeltävänä yönä aina kolmeen asti, ja aamulla jatkettiin, koska myös valo- ja äänilaitteet piti saada paikoilleen ja testatuksi. Konsertin jälkeen työt eivät suinkaan loppuneet. Tavaroiden ja soittimien roudauksen ja salin siivouksen kanssa ahkeroitiin vielä pitkään. Kesti muutamia päiviä, että kaikki tilaisuuteen liittyvät maksut ja tuotot saatiin tilitetyksi. Samoin Teosto-ilmoitus oli tehtävä ajallaan. Pikaisella laskutoimituksella saadaan konsertin oheistöiden määräksi noin 40 työpäivää, ja harjoituksissa vietetty aika yhteensä 180 työpäivää. Joten ihan pienestä työmäärästä ei ole kyse, puhumattakaan lukemattomista sähköposteista ja puheluista, joita tarvittiin asioiden hoitamiseksi. Tapani Virkki on Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesterin puheenjohtaja ja pasunisti, joka on myös projektien hallinnan ammattilainen leipätyössään Metso Automation Oy:ssä. Täysi sali ja juhlakoristelu loivat tunnelmaa. Kotkien vaskistoa. Jutun kirjoittaja Tapani Virkki pasuunarivistön päässä vasemmalla. Lopussa kiitos seisoo onnistuneen juhlakonsertin päätteeksi

8 Teksti: Anu Pihl Cornucopia Tampereen torvitapahtuma CornuCOPia tuo torvet Tampereelle Käyrätorvistit ovat aina olleet kuuluja hyvästä yhteishengestään. Voimme vain arvailla, onko tähän syynä soittimen vaativuus, jonka vain toinen cornisti voi ymmärtää, vai muu nurkkakuntaisuus. Joka tapauksessa maamme vanhin vaskisoitinseura on juuri cornistien yhteenliittymä Suomen Käyrätorviklubi. Holger Fransmanin hengen vaalimisen ja muun arvokkaan hengailun lisäksi klubi on järjestänyt vuosittain nuorille soittajille tarkoitettua koulutustapahtumaa, joka on kulkenut nimellä Kevätpöräys. Pöräyksen tarkoituksena on vihkiä nuoret soittajat käyrätorvitaiteen saloihin ja ennen kaikkea nostattaa kuuluisaa torvihenkeä, cornismia. Vuosi sitten Pöräys järjestettiin Kokkolassa, jossa myös Tampereen iskujoukko kävi pörisemässä. Tapahtuman jälkihuumassa tapahtuma pää- tettiin saada hinnalla millä hyvänsä Tampereelle. No, nyt se on täällä. Cornistit tapaavat Tampereella viikonloppuna teemalla cornucopia ( runsaudensarvi ) eli luvassa on torven täydeltä koulutusta, yhteissoittoa, konsertteja ja yhdessäoloa ikään, kokoon tai soittokuntoon katsomatta. Paikalle odotetaan noin sataa cornistia ympäri Suomen. Tärkeimmät initaatioriitit (mestarikurssi, yhtyeopetus lapsille ja nuorille sekä Vaskisoitinakatemian koulutus) pidetään pääkallopaikalla Ilkon kurssikeskuksessa Kangasalan puolella. Suuri yleisö pääsee kuitenkin kokemaan kuuluisaa torvihenkeä tapahtuman avajais- ja päätöskonserteissa sekä Aleksanterin kirkon jumalanpalveluksessa sunnuntaiaamuna. Aikaisempina vuosina torvihengen nostatuksessa on erityisesti kunnostautunut Helsingin seudun torvisankareista koottu The Golden Horns -kvartetti (Tuomo Eerikäinen, Jukka Harju, Tommi Hyytinen ja Tero Toivonen). Tänä vuonna luvassa on erityistä sähköä, kun goldareiden vastaapainoksi saapuu neljästä skandinaavittaresta koostuva Scandinavian Scandals -kvartetti: Tanja Nisonen (Turun filharmoninen orkesteri), Annamia Larsson (Gävle symfoniker), Mari Rui Nygard (Oslo opera) ja Mervi Huttunen (Turun filharmoninen orkesteri). Paikallista torvivoimaa saadaan ihastella erityisesti perjantai-illan avajaiskonsertissa, jossa tamperelaistorvistit soittavat yksin, kaksin ja joukolla säestävinä orkestereinaan Pirkanmaan Puhaltajat ja Boforipuhallinorkesteri. Konservatorion ammatiopiskelijoista koostuva Punaiset korot -kvartetti soittaa torvitapahtuman avajaiskonsertissa. Perjantai klo Mestarikurssi Pirkanmaan musiikkiopistolla klo 19 Horn-A-Plenty -avajaiskonsertti Aleksanterin kirkossa Pirkanmaan Puhaltajat ja Bofori-puhallinorkesteri solisteinaan Tampereen nuoret torvitaiturit Vapaa pääsy Lauantai klo 9 17 Opetusta Ilkon kurssikeskuksessa klo 19 Total Torvishow -illanvietto Ilkon kurssikeskuksessa Skandinavian Scandals, The Golden Horns, Tampere Horns Sunnuntai 24.3 klo 9 11 Opetusta Ilkon kurssikeskuksessa klo 10 Vaskisoitinakatemian käyrätorviyhtye jumalanpalveluksessa Aleksanterin kirkossa klo 13 Final Fantasy -päätöskonsertti Yliopiston juhlasalissa Tapahtuman käyrätorviryhmät, Annamia Larsson, Scandinavian Scandals, The Golden Horns Vapaaehtoinen pääsymaksu Jos käyrätorvi olisi...? Tamperelaiset cornistit vastaavat...eläin?...juoma?...ruoka?...moottoripyörä? Jos käyrätorvi olisi eläin, se olisi käärme, koska se on niin kiemurainen soitin. Vilja Lehtinen, 8 vuotta Kissa. Meillä on kissa, jolla on kippura häntä kuin käyrätorvella. Meri Papunen, 11 vuotta Käyrätorvi on muodoltaan etana, mutta ääni kuulostaa norsulta. Siis etananorsu! Sofia Korpela, 11 vuotta Norsun poikanen. Käyrätorvesta tulee aika iso ääni. Tuuba on täysikasvuinen norsu. Jukka Knuutinen, 13 vuotta Kermalikööri. Pehmeä, täyteläinen ja makea. Auri Lampela Aromikas ja täyteläinen spagetti. Kiksi on parmesaani, joka kruunaa koko komeuden. Päivi Pyymäki Perinteinen, mutta kierrosherkäksi viritetty Harrikka moderniin makuun. Jouni Suuronen 14 15

9 Tempo di Tampu In memoriam: Pitkäaikaisen kapellimestarimme, Pasi Heinilän, elämä päättyi uudenvuodenpäivänä. Pasi Heinilä tuli tamperelaisten soittokuntien, muun muassa Valmetin soittokunnan, kautta soittajana mukaan Kangasalle Kangasala-Opiston Soittokunta oli aloittanut toimintansa samana syksynä 1957 kuin Kangasalan Opistokin. Vuodesta 1967 vuoteen 2005 Pasi toimi kapellimestarina ja soitonopettajana. Hän myös sovitti suuren osan ohjelmistoamme. Pitkä soittokuntaperinne, joka Kangasalla alkoi jo 1800-luvun lopulla Urkutehtaan palokunnassa, jatkui Heinilän johdolla täällä siis neljä vuosikymmentä. Musiikillisista ansioistaan Pasi sai director musices -arvonimen. Soittajatoverit muistavat hänet merkittävänä musiikkikulttuurin edistäjänä kotipitäjässämme. Esimerkillisesti hän toiminnallaan osoitti, että soittajat lähtevät puolueettomasti kaikille keikoille, mihin soittokunnan ääntä pyydetään. Olemme menettäneet täällä Kesäpäivän pitäjässä harrastuksemme pitkäaikaisen isähahmon. Erkki Nieminen puheenjohtaja Kangasalan Soittokunta ry Pasi Heinilä Kuva: Hannu Huikkola Pasi Heinilä kuvassa toiseksi ylimmällä rivillä oikeassa reunassa. Kuva on otettu vuonna 2007, kun Pasi oli viimeisiä kertoja mukana pitkään johtamansa soittokunnan harjoituksissa. Tampu järjestää Sibelius-nuotinnuskurssin syksyllä 2013: Pe 5.9. klo La 6.9. klo 9 13 Su 7.9. klo Kouluttajana toimii Jukka Viitasaari, joka on opettanut aihetta Sotilasmusiikkikoululla vuodesta Sibelius 5, 6 tai 7 -nuottisofta sinun tarpeisiisi, olet sitten puu, vaski, lyöjä, jousi tahi vokaali. Sekä alkeita että vinkkejä edistyneille. Kopioi ja transponoi stemmasi esimerkiksi alttotorvelta käyrätorvelle. Tai tee soitinnus midifailista tai toivelaulukirjasuosikistasi. Kurssin hinta on 70 e/osallistuja. Kurssin toteutuminen riippuu ilmoittautuneiden lukumäärästä. Ilmoittautumiset viimeistään osoitteeseen: jukka.viitasaari@kolumbus.fi. Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry:n () Kevätkokous Koulutusta marssikapellimestareille Tampu järjestää marssikapukoulutuksen lauantaina klo Pirkanmaan musiikkiopistolla. Kouluttajana toimii Raine Ampuja. Kurssin hinta on 70 euroa per henkilö. Kurssi toteutetaan, mikäli saadaan mukaan vähintään viisi osallistujaa. Ilmoittautumiset maaliskuun loppuun mennessä osoitteeseen: jouni.auramo@pmo.fi. Uutta STM-Puhallinleirillä Tanskalainen kapellimestari Peter Ettrup Larsen vakuutti innostavalla otteellaan Tampereen konservatorion ja Pirkan- Nyt Larsen tulee opettamaan Murikkaan kapellimestarien mesmaan Pinnan järjestämällä kapellimestarikurssilla viime syksynä. tarikurssille. Päivittäiseen opiskeluun kuuluu luentoja, tekniikkaharjoituksia, henkilökohtaista ja ryhmäohjausta, orkesterin johtamista ja johtamisen analysointia tallenteilta. Kiinnostaako säveltäminen? STM-Puhallinleirillä Murikkaopistolla Teiskossa on ensi kesänä mahdollista saada sävellystunteja. Opettajana toimii leirin monivuotinen teorian- ja säveltapailun opettaja, säveltäjä Minna Leinonen. Aikaisempaa sävellyskokemusta ei tarvita, mutta myös kokeneemmat pöytälaatikkosäveltäjät ovat tervetulleita. Leirin ohjelmassa on tänä vuonna myös mestarikursseja. Elina Raijas Helsingin Kaupunginorkesterista ohjaa huilisteja ja Annu Salminen Turun Filharmonisesta orkesterista käyrätorvensoittajia. Mestarikurssit ovat tarkoitettu opinnoissaan jo pidemmällä oleville soittajille, joiden kanssa käydään läpi instrumentin keskeistä ohjelmistoa. Peter Ettrup Larsen Lisätiedot ja ilmoittautumiset: STM-Puhallinleiri Murikka-opistossa lauantaina klo ravintola Tillikassa! Tervetuloa! Jukka Viitasaari voitti jenkeissä T amperelainen säveltäjä ja Tampun hallituksen varajäsen Jukka Viitasaari on voittanut amerikkalaisen Penfield Music Commission Project -sävellyskilpailun ensimmäisen palkinnon. Voitto tuli Dance of the Epiphytes ( Epifyyttien tanssi ) -teoksella, jonka on Suomessa kantaesittänyt Kaartin Soittokunta Sami Hannulan johdolla ja USA:ssa Ohlone Wind Orchestra Tony Clementsin johdolla. Aikaisemmin samainen teos on saanut myös toisen palkinnon K.H. Pentin sävellyskilpailun orkesterisarjassa 2007 ja Runner up -palkinnon Columbia Summer Winds Outdoor -sävellyskilpailussa (USA) Teos on sävelletty sinfoniselle puhallinorkesterille, ja sitä voi ostaa FinnBand- Shop-nettinuottikaupasta. Raine Ampuja Tampereen Kevätpuhallus Tampu kutsuu jäsenorkestereitaan Tampereen Kevätpuhallukseen Laikunlavalle lauantaina alkaen klo 12. Jokaiselle orkesterille varataan maksimissaan 30 minuutin setti soittoaikaa ja orkesterin vaihtoihin 15 minuuttia. Paikalla ovat tuolit, telineet ja peruslyömäsoittimet. Ilmoittautumiset yhdistyksen puheenjohtajalle Jouni Auramolle huhtikuun loppuun mennessä osoitteeseen: jouni. auramo@pmo.fi tai Tervetuloa mukaan toteuttamaan koko iltapäivän puhallinorkesteritapahtumaa! 16 17

10 KUULOLLA Sinfoninen puhallinorkesteri Sisu tarjosi syksyisessä viihdekonsertissaan latinoherkkuja. Jaakko Nurila oli harjoituttanut lähinnä kaikenikäisistä nuorista ympäri Suomea koostetun orkesterin vetreään kuntoon. Ei ole aivan yksinkertainen homma saada 14 kappaletta konserttikuntoon pidennetyssä viikonlopussa. Laulusolisti Hannu Lehtonen tuskin esittelyjä kaipaa, lämminsoundinen baritoni hoiti hommansa tyylikkäästi, ja polveileva setti irtosi leikiten niin kotimaaksi kuin englanniksi ja epsanjaksi. Erityisen komeaa kuultavaa oli Timo Forsströmin tangomarkkinapalkittu Soittakaa lujempaa, aplodeista ei ollut tulla loppua. Hauska puolitoistatuntinen Sisu Goes Latin! -viihdekonsertti Sisun seurassa Puisto-Emmauksen juhlasalissa Kun Lehtonen ja Nurila vielä esittelivät ansiokkaasti jokaisen teoksen huumorin kukittamana, lähti ainakin allekirjoittanut muutamaa asiaa viisaampana ajelemaan kotia kohti. En muun muassa tiennyt, että Irving Berlin (There s No Business Like Show Business) ei osannut nuotteja. Nurilan sambabakkanaalimuistelot kirpaisivat kipeästi ilmiön itsekin kokeneena. Yksitoistavuotiaaksi yltänyt Sisu soi tasaisesti, kaipaamaan jäi oikeastaan vain pystybassoa ja suurempaa cornosektiota. Yksilösuorituksista kukittaisin trumpetisti Markku Rengon (kahdella ruusulla) ja MTV 3:sta tutun settirumpalin Juha Kaijan. Onnistuneen konsertin tärkeä osatekijä olivat myös veteraanisovittajat Jyrki Koskinen, Petri Junna, Esko Heikkinen ja japsi Naohiro Iwai. Orkesteri ei jyrännyt solistia kertaakaan, mitä edesauttoi myös se, että laulunkamojen volume oli kerrankin just kohdallaan. Muutamassa instrumentaalitekosessa sitten välillä kuulikin, että täysimittainen konsertti ilman laulusolistia olisi vaatinutkin pari viikonloppua enemmän harjoitusaikaa. Konserttipaikkana Puisto-Emmauksen juhlasalin, eli tuttavallisemmin Namikan, paras puoli taitaa olla keskeinen sijainti. Kalsea loisteputkivalaistu sali ampuu aika lujaa ääntä takaisin peräseinästä, mutta kuulokuvaa avarsi Kotkien edellispäiväisestä juhlakonsertista peritty nouseva lavarakennelma. Yleisöä oli vain hiukan enemmän kuin orkesterilaisia, laskujeni mukaan viitisenkymmentä. Encoren aplodeerannut publiikki oli sitten sitäkin omistautuneempaa. Tämän kokonaisuuden voisi aivan mainiosti toteuttaa vaikkapa konserttitanssijaisissa. Arvosanaksi annan neljä. Asteikolla 1 5 Jukka Viitasaari Viisikymppisiään tänä vuonna juhliva Hannu Lehtonen revitti Sisun solistina Tampereella lokakuussa. Kuva: Jukka Viitasaari Ikosta Jannen sy ntymäpäivänä Janne Ikosen sävellyskonsertti suomalaisen musiikin päivänä Vielä varsin nuori (s Lieksa) Janne Ikonen on tuttu nimi puhallinmusiikkinsa tunteville, julkaistu tuotantonsa on ollut Reggae Bolerosta (1999) alkaen uudenlaista mutta laadukasta suomalaista puhallinmusiikkia Säveltäjä itse puhui joulukuisessa sävellyskonsertissaan kolmikannasta: alkeismateriaali, rytmipuhallinmusiikki ja konsertoivat teokset. Näihin lisäisin myös Ikosen eloisissa spiikeissään mainitsemat sivutuotteet: esimerkiksi konsertin aloittanut raivokkaan (ikävä kyllä) marsmentalismi, hankittu koulutus Sibelius-Akatemioineen ja humaani huumori eivät voi olla heijastumatta värikkääseen musiikkiinsa, josta Free Spirit on oivallisin esimerkki: mitä sujuvin, ei aivan niin pikku konserttiteos, tuollaista grade 3,5 -tasoa. Suomalais-ugrilaisimmat värähtelyt koin Sinisessä metsässä ja alkutärähdyksen junnuteoksessa Puhkutraktorin syyskännistys. Suomalaisen musiikin päivänä soitettu konsertti seitsemine kapuineen, kahdeksine puhallinorkesterineen ja varmaankin parin sadan soittajan voimin täytti Puisto-Emmauksen salin yleisöllä, omaisilla ja ammattilaisilla (bongasin Laivaston Soittokunnan kapun Timo Kotilaisen). Valitettavasti kaikki artistit eivät malttaneet odottaa konsertin huipentumaa: konserttidiskofantasiaa Disco Istanbul, jossa janitsaarisklezmerisissä kuohuissa käytiin hyvin treenatulla puunkaatopaikalla, kierrätettiin aiheita sektioittain ja annettiin pasuunoille tahtihetki. Jopas nytkyivät kahvion täditkin! Seuraavaksi jään odottamaan Ikoselta marssiperinteen ravistajaa tyyliin Sininen paraati, Castle Park ja miksei Nuoret leijonatkin Kauko Radila SUOMALAINEN SÄVELTÄJÄ ESIIN: JANNE IKONEN Puhallinorkesterien konsertti MUKANA Windus I ja III sifraseerattu Baila! syntyi kuulemma huomattavasti vaativamman teoksen jäähdyttelytauolla. Ikonen on tyylillisesti kotonaan niin discorytmeissä (Tanssitaivas), piazzoloivassa tangossa (Liekehtivät kukat) kuin junnumatskussakin (Appändaun), ja konserttimusikkiaankin riivaa sujuva soitettavuus. Hamina Tattoo 2010 tilausteos Flags of Glory oli mukava kuulla, toivottavasti se vihdoin saadaan soimaan puhallinpäivillekin. Laaja kokemus, multi-instru- PMOpuhallinorkesteri Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston B-puhallinorkesteri La klo 13 Música Polem Winds A Tampereen TY:n soittokunta Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri Puisto-Emmauksen sali Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Suomalaisen musiikin päivä Hämeenpuisto 14 Järj.Tampereen puhallinorkesteriyhdistys Tampu ry ja Pirkanmaan musiikkiopisto 18 19

11 Puhallintapahtumia TampereeN SEUDULLA KEVÄÄLLÄ 2013 Maaliskuu Tampereen torvitapahtuman Horn-A-Plenty -avajaiskonsertti Pirkanmaan Puhaltajat ja Bofori pe klo 19 Aleksanterin kirkko Vapaa pääsy Tampereen torvitapahtuman Final Fantasy -päätöskonsertti su klo 13 Yliopiston juhlasali Vapaaehtoinen pääsymaksu Huhtikuu Kevätkonsertti Kangasalan Soittokunta su 7.4. klo 14 Kangasalan Nuorisoseuran Pirtti Koko perheen elokuvamusiikin konsertti TTY:n soittokunta ja Música su 7.4. klo 15 Konsu Liput 15, alle 15-v. 5 Konsertti Puhallinorkesteri Hongkongista ma 8.4. klo Peltolammin koulu (Säästäjänkatu 16) Kevättä ilmassa -konsertti Vpk:n puhallinorkesteri su klo 15 Hervannan elokuvateatteri Koko perheen vappuaatto Windus I ti klo 17- Kalevan kirkon seurakuntatilat Toukokuu Vappukonsertti Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri ke 1.5. klo 11 Puisto-Emmaus parkusjarvi_mainos_a5_vaaka_ pdf :50:10 Liput 15, lapset aikuisten mukana maksutta Vappukonsertti Tamkk Big Band solistina Sami Pitkämö ke 1.5. klo 15 Tampere-talon Iso sali Kevätkonsertti Puhallinorkesteri Mansetti su 5.5 klo Hervannan elokuvateatteri Vapaa pääsy Petri Juutilainen 60 vuotta -juhlakonsertti PMO:n puhallinorkesterit ja big bandit solisteineen ma klo 19 Sampolan juhlasali Liput 6,0 ovelta CINEMA Elokuvien suuret säveltäjät Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta ke klo 19 Sampolan juhlasali Liput 20/10 Lippupiste Tampereen kevätpuhallus la klo 12 Laikunlava PMO:n lukuvuoden päätöskonsertti Mm. Pirkanmaan Puhaltajat ti klo 18 Tampere-talon Pieni sali Puhallinmusiikkia kolmelta mantereelta Satakunnan Sotilassoittokunta ja Pirkanmaan Sinfoninen Puhallinorkesteri Anna-Leenan Lumpeen diplomikonsertti to klo 17 Tampere-talon Pieni sali Vapaa pääsy C M Y CM MY CY CMY K