SUOMEN KIELEN TIKAPUUT. Kielioppi- ja harjoituskirja

Transkriptio

1 SUOMEN KIELEN TIKAPUUT Kielioppi- ja harjoituskirja

2 ISBN (pdf) Copyright 2007 Tampere University Press ja tekijä Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Kalevantie 5 PL Tampereen yliopisto puhelin (03) fax (03) taju@uta.fi Kansi ja taitto Iris Puusti ISBN Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2007

3 Heikki Kangasniemi SUOMEN KIELEN TIKAPUUT Kielioppi- ja harjoituskirja Jatkotaso 1

4

5 SISÄLLYS SUOMEN KIELEN NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT 7 SUOMEN KIELEN VERBITYYPIT 10 NOMINIEN kpt-vaihtelut (=Astevaihtelu) 12 VERBIEN kpt-vaihtelut (=Astevaihtelu) 14 LOPPUKAHDENNUS 16 PASSIIVIMUODOT 18 KAPPALE 1 3. INFINITIIVIN SISÄLOKAALISIJAT 19 Tulipalo 22 HARJOITUKSET 23 KAPPALE 2 AKTIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI 30 Tappara ja Ilves 33 HARJOITUKSET 34 KAPPALE 3 PASSIIVI (Indikatiivin preesens) 43 Kuinka Suomea hallitaan? 45 HARJOITUKSET 46 KAPPALE 4 PASSIIVIN IMPERFEKTI 52 Kun televisio tuli Suomeen 54 HARJOITUKSET 55 KAPPALE 5 AGENTTIPARTISIIPPI 64 Elias Lönnrot ja Kalevala 67 HARJOITUKSET 68 KAPPALE 6 ESSIIVI 75 Kerro jotakin itsestäsi! 77 HARJOITUKSET 78 KAPPALE 7 PERUSNUMEROIDEN TAIVUTUS 83 Opiskelua ja ansiotöitä 86 HARJOITUKSET 87 KAPPALE 8 TRANSLATIIVI 89 Jussi kertoo itsestänsä 91 HARJOITUKSET 92 KAPPALE 9 1. INFINITIIVIN TRANSLATIIVI 95 WC ja metsäkirkko 96 HARJOITUKSET 97

6 KAPPALE 10 JÄRJESTYSNUMEROT 100 Tsaarit Suomen-vierailuilla 102 HARJOITUKSET 103 KAPPALE 11 PASSIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI 106 Olympiatien alku 110 HARJOITUKSET 111 KAPPALE 12 NESESSIIVIRAKENNE 121 Työpaikkahaastattelu 123 HARJOITUKSET 124 KAPPALE 13 PASSIIVIN PERFEKTI JA PLUSKVAMPERFEKTI 128 Kuinnka kauan Suomessa on asuttu? 130 HARJOITUKSET 131 KAPPALE 14 PASSIIVIN KONDITIONAALI 138 Ratkaisu 141 HARJOITUKSET 142 KAPPALE 15 KAKSIKKOPRONOMINIT 147 Vieraita tulossa 149 HARJOITUKSET 150 NOMINISANASTO 153 VERBISANASTO 176 PARTIKKELISANASTO 184

7 Suomen kielen nominien taivutustyypit Partitiivi- ja genetiivimuotojen perusteella suomen kielen nominit jakautuvat erilaisiin taivutustyyppeihin Vokaaliloppuiset nominit 1) maa-tyyppi; ei äänteenmuutoksia maa : maa/ta : maa/n : ma/i/ta pää : pää/tä : pää/n : pä/i/tä voi : voi/ta : voi/n : vo/i/ta vapaa : vapaa/ta : vapaa/n : vapa/i/ta 2) talo-tyyppi; ei äänteenmuutoksia talo : talo/a : talo/n : talo/j/a kuva : kuva/a : kuva/n : kuv/i/a kynä : kynä/ä : kynä/n : kyn/i/ä setä : setä/ä : sedä/n : set/i/ä 3) bussi-tyyppi; ei äänteenmuutoksia bussi : bussi/a : bussi/n : busse/j/a hotelli : hotelli/a : hotelli/n : hotelle/j/a tuoli : tuoli/a : tuoli/n : tuole/j/a laki : laki/a : lai/n : lake/j/a 4) ovi-tyyppi; -i > -e- partitiivissa ja genetiivissä ovi : ove/a : ove/n : ov/i/a talvi : talve/a : talve/n : talv/i/a sormi : sorme/a : sorme/n : sorm/i/a joki : joke/a : joe/n : jok/i/a 5) kieli-tyyppi; -i > Ø partitiivissa, -i > -e- genetiivissä kieli : kiel/tä : kiele/n : kiel/i/ä uni : un/ta : une/n : un/i/a hiiri : hiir/tä : hiire/n : hiir/i/ä kuusi (puu) : kuus/ta : kuuse/n : kuus/i/a lohi : loh/ta : lohe/n : loh/i/a 7

8 6) käsi-tyyppi; -si > -t- partitiivissa, -si > -de- genetiivissä käsi : kät/tä : käde/n : käs/i/ä vesi : vet/tä : vede/n : ves/i/ä kuusi (6) : kuut/ta : kuude/n : kuus/i/a e- ja konsonanttiloppuiset nominit 7) huone-tyyppi; -e > -ee- genetiivissä huone : huone/tta : huonee/n : huone/i/ta vene : vene/ttä : venee/n : vene/i/tä pyyhe : pyyhe/ttä : pyyhkee/n : pyyhke/i/tä 8) nainen-tyyppi; -nen > -s- partitiivissa, -nen > -se- genetiivissä nainen : nais/ta : naise/n : nais/i/a ihminen : ihmis/tä : ihmise/n : ihmis/i/ä hevonen : hevos/ta : hevose/n : hevos/i/a 9) sairas-tyyppi; -s > -a- genetiivissä sairas : sairas/ta : sairaa/n : saira/i/ta taivas : taivas/ta : taivaa/n : taiva/i/ta rikas : rikas/ta : rikkaa/n : rikka/i/ta 10) salaisuus-tyyppi; -s > -t- partitiivissa, -s > -de- genetiivissä salaisuus : salaisuut/ta : salaisuude/n : salaisuuks/i/a nuoruus : nuoruut/ta : nuoruude/n : nuoruuks/i/a 11) vastaus-tyyppi; -s > -kse- genetiivissä vastaus : vastaus/ta : vastaukse/n : vastauks/i/a kysymys : kysymys/tä : kysymykse/n : kysymyks/i/ä laitos : laitos/ta : laitokse/n : laitoks/i/a 12) avain-tyyppi; -n > -me- genetiivissä avain : avain/ta : avaime/n : avaim/i/a eläin : eläin/tä : eläime/n : eläim/i/ä keitin : keitin/tä : keittime/n : keittim/i/ä 8

9 Lisäksi nomineilla on eräitä poikkeuksellisia ja harvinaisia taivutustyyppejä. kallis : kallis/ta : kallii/n : kalli/i/ta kaunis : kaunis/ta : kaunii/n : kauni/i/ta askel : askel/ta : askele/n : askel/i/a : askelee/n : askele/i/ta keittiö : keittiö/tä : keittiö/n : keittiö/i/tä vaikea : vaikea/a : vaikea/n : vaike/i/ta vaikea/ta lumi : lun/ta : lume/n : lum/i/a meri : mer/ta : mere/n : mer/i/ä veri : ver/ta : vere/n : ver/i/ä lapsi : las/ta : lapse/n : laps/i/a nukke : nukke/a : nuke/n : nukke/j/a itse : itse/ä : itse/n : itse/j/ä kolme : kolme/a : kolme/n : kolm/i/a mies : mies/tä : miehe/n : mieh/i/ä veli : velje/ä : velje/n : velj/i/ä olut : olut/ta : olue/n : olu/i/ta kevät : kevät/tä : kevää/n : kevä/i/tä 9

10 Suomen kielen verbityypit Suomen kielen verbit jakautuvat taivutuksensa perusteella neljään päätyyppiin (yhteensä seitsemään alatyyppiin). TYYPPI 1 : inf:n pääte -da (-dä): saa/da TYYPPI 2 : inf:n pääte -a (-ä): puhu/a TYYPPI 3a: inf:n pääte -la (-lä): tul/la -ra (-rä): sur/ra -na (-nä): pan/na TYYPPI 3b: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -s-: nous/ta TYYPPI 4a: inf:n pääte -ta (-tä e, i): halu/ta TYYPPI 4b: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -i-: tarvi/ta TYYPPI 4c: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -e-: vanhe/ta Eri tyyppien verbit taipuvat eri tavoin. Verbityyppien 3a ja 3b sekä 4a, 4b ja 4c taivutusvartalo eroaa niiden 1) saa/da : saa- + -n = saa/n 2) puhu/a : puhu- + -n = puhu/n 3a) tul/la : tul- + e > tule- + -n = tule/n 3b) nous/ta : nous- + e > nouse- + -n = nouse/n 4a) halu/ta : halu- + a > halua- + -n = halua/n 4b) tarvi/ta : tarvi- + tse > tarvitse- + -n = tarvitse/n 4c) vanhe/ta : vanhe- + ne > vanhene- + -n = vanhene/n Vastoin yllä esitettyjä sääntöjä eräät verbit taipuvat tyypin 4a mukaisesti, e- (kiive/tä : kiipeä/n, katke/ta : katkea/n, tode/ta : totea/n) tai -i- (levi/tä : leviä/n). Adjektiivista päätteen edellä olisikin jokin muu vokaali kuin -e- (huono/ta : huonone/n, para/ta : parane/n). Verbit olla, juosta, nähdä ja tehdä taipuvat osittain epäsäännöllisesti. ol/la : ole/n ole/mme juos/ta : juokse/n juokse/mme ole/t ole/tte juokse/t juokse/tte on ovat juokse/e juokse/vat 10

11 näh/dä : näe/n näe/mme teh/dä : tee/n tee/mme näe/t näe/tte tee/t tee/tte näke/e näke/vät teke/e teke/vät Verbin käydä imperfekti- (kävi/n) ja konditionaalimuodot (kävisi/n) ovat epäsäännölliset. 11

12 Nominien kpt-vaihtelut (=Astevaihtelu) Yleisimmät nominien kpt-vaihtelutyypit näkyvät alla olevista taulukoista. a) Vokaaliloppuiset nominit kk : k takki : taki/n pp : p nappi : napi/n tt : t matto : mato/n k : - laki : lai/n nk ng p : v tupa : tuva/n mp : mm kampa : kamma/n t : d katu : kadu/n lt : ll ilta : illa/n rt : rr virta : virra/n nt : nn ranta : ranna/n Vokaaliloppuisilla nomineilla on vahva aste yksikön nominatiivissa (perusmuodossa) (takki), yksikön ja monikon partitiivissa (takki/a, takke/j/a), yksikön ja monikon illatiivissa (takki/in, takke/i/hin), yksikön ja monikon essiivissä (takki/na, takke/i/na), monikon genetiivissä (takk/i/en) sekä komitatiivissa (takke/i/ne/en). Muissa sijamuodoissa on heikko aste. Myös komparatiivissa (helpo/mpi) ja superlatiivissa (helpo/in) on heikko aste. 12

13 b) -e- ja konsonanttiloppuiset nominit k : kk rakas : rakkaa/n p : pp opas : oppaa/n t : tt jäte : jättee/n - : k aie : aikee/n ng nk v : p varvas : varpaa/n mm : mp lammas : lampaa/n d : t sade : satee/n ll : lt allas : altaa/n rr : rt porras : portaa/n nn : nt ranne : rantee/n -e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla on heikko aste vain yksikön nominatiivissa (perusmuodossa) (lääke, opas) ja yksikön partitiivissa (lääke/ttä, opas/ta). Muissa sijamuodoissa on vahva aste. Myös lääkkee/ni, oppaa/ni) samoin kuin komparatiivissa (rikkaa/mpi) ja superlatiivissa (rikka/in). salaisuus-tyypin nominien kpt-vaihtelut tapahtuvat kuitenkin samalla tavoin kuin vokaaliloppuisten nominien. 13

14 Verbien kpt-vaihtelut (=Astevaihtelu) Yleisimmät verbien kpt-vaihtelutyypit näkyvät alla olevista taulukoista. a) Verbityyppi 2 kk : k nukku/a : nuku/n pp : p tappa/a : tapa/n tt : t otta/a : ota/n k : - luke/a : lue/n nk ng p : v leipo/a : leivo/n mp : mm ampu/a : ammu/n t : d huuta/a : huuda/n lt : ll viheltä/ä : vihellä/n rt : rr kerto/a : kerro/n nt : nn anta/a : anna/n Verbityypin 2 verbeillä on heikko aste aktiivin indikatiivin positiivisen preesensin ja imperfektin 1. ja 2. persoonassa niin yksikössä kuin monikossakin (nuku/n, nuku/t, nuku/mme, nuku/tte, nuku/i/n, nuku/i/t, nuku/i/mme, nuku/i/tte), negatiivisessa verbimuodossa ja yksikön 2. persoonan positiivisessa ja negatiivisessa imperatiivissa ((en) nuku, nuku, (älä) nuku) sekä kaikissa passiivin muodoissa (nuku/ta/an, nuku/tti/in, nuku/tta/isi/in, nuku/tta/koon, nuku/tta/ne/en, nuku/tta/va, nuku/ttu). Muissa muodoissa on vahva aste. 14

15 b) Verbityypit 3a, 4a ja 4c k : kk paka/ta : pakkaa/n p : pp siepa/ta : sieppaa/n t : tt mita/ta : mittaa/n - : k maa/ta : makaa/n ng nk v : p tava/ta : tapaa/n mm : mp kamma/ta : kampaa/n d : t kado/ta : katoa/n ll : lt valla/ta : valtaa/n rr : rt verra/ta : vertaa/n nn : nt rynnä/tä : ryntää/n (perusmuodossa) (paka/ta paka/te/ssa), monikon 2. persoonan positiivisessa ja negatiivisessa imperatiivissa (paka/tkaa, (älkää) paka/tko), aktiivin 2. partisiipissa (paka/nnut), potentiaalissa (paka/nne/n) sekä kaikissa passiivin muodoissa (paka/ta/an, paka/tti/in, paka/tta/isi/in, paka/tta/koon, paka/tta/ne/en, paka/tta/va, paka/ttu). Muissa muodoissa on vahva aste. Verbityypissä 3a ei ole kpt-vaihteluita diftongin edellä. rukoil/la : rukoile/n 15

16 Loppukahdennus Suomen kielen ääntämyksessä esiintyy eräissä muodoissa ns. loppukahdennus, jota ei merkitä näkyviin kirjoituksessa. Loppukahdennus (eli jäännöslopuke) tarkoittaa sitä, että seuraavan sanan alkukonsonantti äännetään myös edellisen sanan lopussa. Jos seuraavan sanan alussa on vokaali, esiintyy edellisen sanan lopussa loppukahdennuksen asemesta glottaaliklusiili eli ääntämyksessä on tällöin pieni katko. Glottaaliklusiilin foneettisena merkkinä on. Tärkeimpiä tapauksia, joiden yhteydessä loppukahdennus tai glottaaliklusiili esiintyy, ovat 1) -e-loppuisten substantiivien perusmuoto, 2) verbien yksikön 2. persoonan imperatiivi, 3) verbien indikatiivin negatiivinen preesens, 16

17 5) allatiivi, 6) -sti-adverbit 7) ja jotkin partikkelit. Joidenkin muotojen yhteydessä loppukahdennus tai glottaaliklusiili voi yhtä hyvin ääntyä tai jäädä pois. h:n edellä loppukahdennus jää usein pois sellaisissakin muodoissa, joissa se muuten esiintyy. Loppukahdennus tai glottaaliklusiili esiintyy myös yhdyssanoissa ja liitepartikkeleiden edellä. Samanlainen kirjoitusasu voi siis ääntyä eri tavoin sen mukaan, mikä muoto on kysymyksessä. -Syynä loppukahdennukseen on se, että alun perin kyseisissä tapauksissa on sen paikalla ollut -k tai -h. 17

18 Passiivimuodot INDIKATIIVI KONDITIONAALI PREESENS IMPERFEKTI PERFEKTI PLUSKVAM- PREESENS PERFEKTI PERFEKTI 1) saada : saadaan saatiin on saatu oli saatu saataisiin olisi saatu ei saada ei saatu ei ole saatu ei ollut saatu ei saataisi ei olisi saatu 2) puhua : puhutaan puhuttiin on puhuttu oli puhuttu puhuttaisiin olisi puhuttu ei puhuta ei puhuttu ei ole puhuttu ei ollut puhuttu ei puhuttaisi ei olisi puhuttu ottaa : otetaan otettiin on otettu oli otettu otettaisiin olisi otettu ei oteta ei otettu ei ole otettu ei ollut otettu ei otettaisi ei olisi otettu 3a)tulla : tullaan tultiin on tultu oli tultu tultaisiin olisi tultu ei tulla ei tultu ei ole tultu ei ollut tultu ei tultaisi ei olisi tultu ajatella : ajatellaan ajateltiin on ajateltu oli ajateltu ajateltaisiin olisi ajateltu ei ajatella ei ajateltu ei ole ajateltu ei ollut ajateltu ei ajateltaisi ei olisi ajateltu 3b) nousta : noustaan noustiin on noustu oli noustu noustaisiin olisi noustu ei nousta ei noustu ei ole noustu ei ollut noustu ei noustaisi ei olisi noustu 4a)haluta : halutaan haluttiin on haluttu oli haluttu haluttaisiin olisi haluttu ei haluta ei haluttu ei ole haluttu ei ollut haluttu ei haluttaisi ei olisi haluttu pakata : pakataan pakattiin on pakattu oli pakattu pakattaisiin olisi pakattu ei pakata ei pakattu ei ole pakattu ei ollut pakattu ei pakattaisi ei olisi pakattu 4b) tarvita : tarvitaan tarvittiin on tarvittu oli tarvittu tarvittaisiin olisi tarvittu ei tarvita ei tarvittu ei ole tarvittu ei ollut tarvittu ei tarvittaisi ei olisi tarvittu 4c)vanheta : vanhetaan vanhettiin on vanhettu oli vanhettu vanhettaisiin olisi vanhettu ei vanheta ei vanhettu ei ole vanhettu ei ollut vanhettu ei vanhettaisi ei olisi vanhettu vaieta : vaietaan vaiettiin on vaiettu oli vaiettu vaiettaisiin olisi vaiettu ei vaieta ei vaiettu ei ole vaiettu ei ollut vaiettu ei vaiettaisi ei olisi vaiettu 18

19 KAPPALE 1 3. INFINITIIVIN SISÄLOKAALISIJAT Pekka on hiihtä/mä/ssä. Jussi tulee ui/ma/sta. Matti menee luistele/ma/an. ma- (-mä-), joka lisätään taivutusvartaloon. eli inessiivi (-ssa/-ssä), elatiivi (-sta/-stä) tai illatiivi (-Vn). kpt olla kanssa, mutta se voi liittyä myös muihin verbeihin. 1) saa/da : saa/ma/ssa 2) puhu/a : puhu/ma/ssa otta/a : otta/ma/ssa 3a) tul/la : tule/ma/ssa ajatel/la : ajattele/ma/ssa 3b) nous/ta : nouse/ma/ssa 4a) halu/ta : halua/ma/ssa paka/ta : pakkaa/ma/ssa 4b) tarvi/ta : tarvitse/ma/ssa 4c) vanhe/ta : vanhene/ma/ssa vaie/ta : vaikene/ma/ssa ESIMERKKEJÄ Matti on pelaamassa jääkiekkoa. Kun isä lähtee työhön, lapset ovat vielä nukkumassa. Veljeni on opiskelemassa Oulussa. Ville on istunut odottamassa jo tunnin. Liisa käy usein katsomassa sairasta isoäitiään. 19

20 tapahtuu pian, tai sitä, mitä aiotaan tehdä. Hallitus on löytämässä yksimielisyyden. Suomi on saamassa budjettikomissaarin paikan. Meidän naapurimme ovat muuttamassa. Pekka ja Leena ovat eroamassa. Mitä sinä olit sanomassa? tulla ja palata kanssa, mutta se voi liittyä myös mm. verbeihin lakata, kieltää, varoittaa ja estää. 1) saa/da : saa/ma/sta 2) puhu/a : puhu/ma/sta otta/a : otta/ma/sta 3a) tul/la : tule/ma/sta ajatel/la : ajattele/ma/sta 3b) nous/ta : nouse/ma/sta 4a) halu/ta : halua/ma/sta paka/ta : pakkaa/ma/sta 4b) tarvi/ta : tarvitse/ma/sta 4c) vanhe/ta : vanhene/ma/sta vaie/ta : vaikene/ma/sta ESIMERKKEJÄ Matti tulee pelaamasta jääkiekkoa. Liisa palaa katsomasta sairasta isoäitiään. Naapurin rouva kielsi lapsia leikkimästä pihallansa. Lakkaisitko viheltämästä! Älä estä minua näkemästä! Hän pelasti minut kerran hukkumasta. a) monien liikettä ilmaisevien verbien kanssa ilmaisemassa tekemisen alkamista, Pekka meni hiihtä/mä/än. Tytöt lähtivät tanssi/ma/an. 20

21 b) useimpien sellaisten verbien kanssa, joiden perusmuodon lopussa on -u/a tai -y/ä, Minä onnistuin saa/ma/an vuokra-asunnon. Toivottavasti hän pystyy autta/ma/an meitä. c) verbien oppia, opettaa, jäädä, jättää, pyytää ja käskeä kanssa (sekä muiden pyytämistä ja käskemistä ilmaisevien verbien kanssa), Lapsi oppi luke/ma/an. Pyytäkää häntä tule/ma/an sisään! Hän käski oppilaita nouse/ma/an ylös. d) olla-verbiä seuraavan adjektiivin jälkeen. Ville on hyvä luistele/ma/an. Hän on innokas oppi/ma/an kaikkea uutta. Minä olen väsynyt toista/ma/an aina samoja asioita. 1) saa/da : saa/ma/an 2) puhu/a : puhu/ma/an otta/a : otta/ma/an 3a) tul/la : tule/ma/an ajatel/la : ajattele/ma/an 3b) nous/ta : nouse/ma/an 4a) halu/ta : halua/ma/an paka/ta : pakkaa/ma/an 4b) tarvi/ta : tarvitse/ma/an 4c) vanhe/ta : vanhene/ma/an vaie/ta : vaikene/ma/an ESIMERKKEJÄ Menisimmekö ulos syömään? Tanssimaanko te menette? Tule meille illalla saunomaan! Minä kyllästyin odottamaan. Miksi minä joudun aina tekemään kaikki ikävät työt? Hän kehotti meitä poistumaan. Kuka on halukas vastaamaan? 21

22 ERIKOISTAPAUKSIA Sinä tulet katumaan tätä vielä. Ratkaisu tulee olemaan vaikea. Minä en tule antamaan tätä koskaan anteeksi. Hänen onnensa tuli kääntymään pian. Mikä saa sinut ajattelemaan tuollaista? Hän sai minut nauramaan jutuillaan. Minä pääsen tänään lähtemään työstä vähän aikaisemmin. ma- (-mä-) jätetään usein pois ja illatiivin pääte -Vn lisätään suoraan taivutusvartaloon. Mä rupean nyt nukkuun. Tuu meille illalla saunoon! Pekka meni hiihtään. Tytöt lähti tanssiin. Tulipalo Kaksi hölmöläisukkoa oli käynyt noutamassa kuivia heiniä järven takaa. Heillä oli veneen perässä melko suuri heinäkuorma. Toinen ukoista souti, toinen istui heinien päällä. Matkalla hölmöläiset polttivat tupakkaa koko ajan. Keskellä järveä kipinä sattui sitten lentämään heiniin ja ne syttyivät palamaan. Kun toinen ukoista sen huomasi, hän hyppäsi veneen pohjalle ja huusi: Souda, ystäväni, souda, jotta pääsemme sammuttamaan tulen! Rannassa on lähde, josta saamme vettä. Toinen hölmöläisistä rupesi soutamaan niin että hiki virtasi, ja pian vene olikin rannassa. Silloin toinen ukoista sieppasi veneen pohjalta äyskärin ja riensi lähteelle vettä hakemaan. Aikansa hän juoksi edestakaisin sammutuspuuhissa, ja kun hän väsyi, jatkoi toinen juoksemista. Tuli ei kuitenkaan lakannut palamasta, vaan heinät paloivat loppuun, ja veneestäkin oli kohta jäljellä vain keula. Kansansatu (Muokannut HK) 22

23 HARJOITUS 1 HARJOITUKSET Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin inessiivillä. MALLI: Liisa on jo (nukkua). > Liisa on jo nukkumassa. 1. Oletko sinä täällä (opiskella)? 2. Hän on (pestä) autoa. 3. Minun täytyy käydä (juoda) vettä. 4. Käyttekö te usein (pelata) tennistä? 5. Ketä sinä seisot siinä (odottaa)? 6. Mitä sinä istut (tehdä) täällä? 7. Hän on yläkerrassa (levätä). 8. Lapset ovat (hiihtää). HARJOITUS 2 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin elatiivilla. MALLI: Milloin hän tulee (syödä)? > Milloin hän tulee syömästä? 1. Liisa tulee discosta (tanssia). 2. Hän palaa (uida) kello Marja tulee (tavata) Liisaa. 4. Lakkaa (huutaa)! 5. Pojat tulevat (luistella). 6. Mene pois (häiritä) minua! 7. Milloin professori Tanner tulee (opettaa)? 8. He kieltäytyvät (tehdä) työtä. 23

24 HARJOITUS 3 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin illatiivilla. MALLI: Kaisa menee (lukea) kirjastoon. > Kaisa menee lukemaan kirjastoon. 1. Mihin aikaan sinä menet (syödä)? 2. Me menemme (katsoa) sitä uutta amerikkalaista filmiä. 3. Mene (avata) ovi! 4. Minä menen (pestä) astiat. 5. Miehet menevät (lämmittää) saunaa ja naiset jäävät (laittaa) iltapalaa. 6. Mene (sulkea) ikkuna! 7. Mitä sinä menet (tehdä) Pariisiin? 8. Minä menen pankkiin (keskustella) lainasta. HARJOITUS 4 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Liisa on Oulussa. Hän opiskelee. > Liisa on Oulussa opiskelemassa. 1. Me olemme baarissa. Me syömme. 2. Me olemme keittiössä. Me juomme kahvia. 3. He ovat ulkona. He kävelevät. 4. Minä olen kirjastossa. Minä luen lehteä. 5. Hän on lomalla. Hän rentoutuu. 6. Hän on kaupassa. Hän ostaa maitoa. 7. Lapset ovat yläkerrassa. He leikkivät. 8. Tytöt ovat ulkona. He pitävät hauskaa. HARJOITUS 5 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin 3. infinitiivin oikealla muodolla. 1. Minä olen aina (opettaa) yhdestä viiteen. 2. Me olemme valmiit (yrittää). 3. He ovat rannalla (ottaa) aurinkoa. 4. Sinä voit tulla (asua) minun luokseni. 5. Älä estä minua (keskittyä)! 6. Me joudumme (muuttaa). 24

25 7. Käy (hakea) Jussi tänne! 8. Minä erehdyin (uskoa) häntä. 9. Nyt me lakkaamme (miettiä) sitä asiaa. 10. Hän ei pysty (liikkua). HARJOITUS 6 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Liisa hiihtää hyvin. > Liisa on hyvä hiihtämään. 1. Lasse luistelee huonosti. 2. Kalle syö nopeasti. 3. Matti vastaa kysymyksiin innokkaasti. 4. Jussi oppii uusia asioita hitaasti. 5. Minä harjoittelen ahkerasti. 6. Marja kirjoittaa koneella jo tottuneesti. 7. Reijo soittaa kitaraa taitavasti. 8. Väinö tekee työtä kovasti. HARJOITUS 7 Muuta lauseet puhekielelle. MALLI: Hän jäi kotiin nukkumaan. > Hän jäi kotiin nukkuun. 1. Minä haluan oppia puhumaan suomea. 2. Minä olen väsynyt kertomaan aina kotimaastani. 3. Nouse seisomaan! 4. Hän ei saanut tätä kameraa toimimaan. 5. Minä menen ostamaan tupakkaa. 6. Tule auttamaan minua! 7. Nyt minä rupean ymmärtämään tämän asian. 8. Minä satuin näkemään heidät kaupungilla. 9. Minä tulin tänne opiskelemaan. 10. Me menemme kirjastoon kuuntelemaan levyjä. 11. Tulitko sinä tänne istumaan vai tekemään työtä? 12. Ulkona rupesi satamaan vettä! 25

26 HARJOITUS 8 Täydennä lauseet sopivien verbien 3. infinitiivin oikealla muodolla. 1. Liisa on uimahallissa. 2. Rouva Lahti menee teatteriin Shakespearen Kesäyön unelmaa. 3. Herra Kivelä istuu olohuoneessa televisiota. 4. Äiti on keittiössä ruokaa. 5. Isä on ulkona ruohoa. 6. Minä varoitan sinua sinne. 7. Susanna on innokas kirjeitä. 8. Taina pyysi Kallea anteeksi. 9. Hän kielsi minua asiaa. 10. Matti haluaa oppia ranskaa. 11. Harri on erästä ystäväänsä. 12. Riitta menee joka ilta kello yhdeksän. HARJOITUS 9 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Minä alan opiskella suomea. > Minä rupean opiskelemaan suomea. 1. Minä alan pelata tennistä. 9. Hän alkoi leipoa. 2. Minä alan syödä vähemmän. 10. Minä aloin väsyä. 3. Minä alan harrastaa jotakin. 11. Me aloimme kuunnella musiikkia. 4. Hän alkaa kirjoittaa kirjettä. 12. He alkoivat itkeä. 5. Hän alkaa lukea kirjaa. 13. Hän alkoi hymyillä. 6. Hän alkaa katsella televisiota. 14. Me aloimme piirtää. 7. Minä alan imuroida. 15. Hän alkoi taas hengittää. 8. Pian alkaa sataa. 16. Alkoi tuulla. HARJOITUS 10 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Minä en voi lähteä. > Minä en pääse lähtemään. 1. Minä en voi tulla. 2. Minä en voi liikkua. 3. Minä en voi nousta ylös. 4. Hän ei voi matkustaa mihinkään. 5. Hän ei voi käydä kaupassa. 6. Minä en voi hakea pakettia postista. 26

27 HARJOITUS 11 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Minä en voi auttaa sinua. > Minä en pysty auttamaan sinua. 1. Minä en voi tulla. 2. Minä en voi lainata sinulle rahaa. 3. Minä en voi lähteä teidän mukaanne. 4. Hän ei voi maksaa velkaansa. 5. Hän ei voi puhua. 6. Me emme voi keskittyä tässä metelissä. HARJOITUS 12 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Minun täytyy lähteä kotiin. > Minä joudun lähtemään kotiin. 1. Minun täytyy harjoitella paljon. 2. Minun täytyy seisoa paljon työssäni. 3. Hänen täytyy matkustaa paljon. 4. Hänen täytyy jäädä eläkkeelle. 5. Meidän täytyy aina odottaa teitä. 6. Opettajan täytyy puhua paljon. 7. Meidän täytyy särkeä ikkuna. 8. Minun täytyy ottaa laina pankista. 9. Hänen täytyi herätä aikaisin. 10. Minun täytyi aina auttaa häntä. HARJOITUS 13 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Sinä kadut tätä vielä. > Sinä tulet katumaan tätä vielä. 1. Hän palaa vielä takaisin. 2. Sateet ovat ensi viikolla vähäisiä. 3. Hän pääsee vielä pitkälle elämässään. 4. Kilpailu on varmasti hyvin jännittävä. 5. Me autamme häntä kaikilla mahdollisilla keinoilla. 6. Niin ei tapahdu. 7. Tämä ei lopu koskaan. 8. Ilmeisesti presidentti ei allekirjoita tätä lakia. 27

28 HARJOITUS 14 Jatka lauseita mallin mukaan. MALLI: Minä rakastan häntä - > - ja tulen aina rakastamaan. 1. Minä vihaan häntä - 2. Minä vastustan väkivaltaa - 3. Sellaisia ihmiset ovat - 4. Me olemme suomalaisia - 5. Minä tarvitsen sinua - 6. Hän ei ymmärrä minua - 7. Minä en hyväksy tätä - 8. Kukaan ei usko meitä - HARJOITUS 15 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Miksi sinä teit sen? > Mikä sai sinut tekemään sen? 1. Miksi sinä lähdit? 2. Miksi sinä ajattelit niin? 3. Miksi sinä tulit? 4. Miksi sinä valehtelit? 5. Miksi sinä itkit? 6. Miksi sinä pelkäsit minua? 7. Miksi sinä vihasit häntä? 8. Miksi sinä rakastuit häneen? 28

29 SANASTO budjetti eläke hallitus hiki hölmöläinen ilta/pala keula kipinä komissaari kuorma lähde perä pohja puuha sammutus taitava tennis tottunut tuli/palo vähäinen väki/valta yksi/mielisyys äyskäri budget pension government sweat a person from Hölmölä (hölmö fool, stupid ) cold supper, evening meal bow spark commissioner load spring rear, back bottom, basis, sole bustle, work putting out skilful tennis be used to fire small, slight, minor violence unanimity baler, scoop ruveta sammuttaa sattua soutaa syttyä varoittaa vastustaa virrata ilmeisesti jotta edes/takaisin kohta to start, begin to put out to happen; to hurt to row to light, catch fire to warn to resist, oppose to stream, flow obviously so that, in order that to and fro soon alle/kirjoittaa erehtyä erota estää hukkua hyväksyä joutua kehottaa keskittyä kieltäytyä kulkea lakata rentoutua to sign to make a mistake to differ; to separate, divorce to stop, prevent to drown; to be lost to accept to get, fall; to have to to urge, tell, advise to concentrate to refuse to go, travel, pass to cease, stop to relax 29

30 KAPPALE 2 AKTIIVIN 1. JA 2. PARTISIIPPI Aktiivin 1. ja 2. partisiippia voidaan käyttää lauseessa samalla tavalla kuin adjektiivia. Partisiipit myös taipuvat eri sijamuodoissa. punainen talo : punaise/ssa talo/ssa pala/va talo : pala/va/ssa talo/ssa pala/nut talo : pala/nee/ssa talo/ssa 1) Aktiivin 1. partisiippi Pihalla seiso/va auto on Matti-sedän. Kuka tuo itke/vä tyttö on? Helsingistä saapu/va juna on myöhässä 15 minuuttia. Sano joku elä/vä tamperelainen kirjailija! Onko tämä sopi/va aika? Kuka tuo Liisan kanssa tanssi/va poika on? Aktiivin 1. partisiipin pääte on -va (-vä), joka lisätään taivutusvartaloon. kpt-vaihtelut: aktiivin 1. partisiipissa on vahva aste kaikissa verbityypeissä. 1) saa/da : saa/va 2) puhu/a : puhu/va otta/a : otta/va 3a) tul/la : tule/va ajatel/la : ajattele/va 3b) nous/ta : nouse/va 4a) halu/ta : halua/va paka/ta : pakkaa/va 4b) tarvi/ta : tarvitse/va 4c) vanhe/ta : vanhene/va vaie/ta : vaikene/va TEEMAMUODOT: puhu/va, puhu/va/a, puhu/va/n, puhu/v/i/a ESIMERKKEJÄ Kuka tuo palloa potkiva poika on? Varokaa liikkuvia työkoneita! 30

31 Tunnetko sinä tuon hymyilevän tytön? Onko mahdollista kehittää ajatteleva tietokone? Tässä kuvassa me katselemme nousevaa aurinkoa. Hän katsoo minua aina murhaavalla katseella. Seinän takaa kuuluu häiritsevää melua. Rikollisuus on paheneva ongelma. Poliisi ajaa takaa pakenevaa rikollista. Odottavan aika on pitkä. Haukkuva koira ei pure. Vierivä kivi ei sammaloidu. 2) Aktiivin 2. partisiippi Hän on paljon maailmaa näh/nyt mies. Kuka tuo sinulle hymyil/lyt tyttö oli? Väsy/nyt lapsi tarvitsee lepoa. Tämä on paljon radiossa soi/nut laulu. Meidän edellämme aja/nut auto jarrutti äkkiä. Liisan kanssa tanssi/nut poika oli nimeltään Ville. Aktiivin 2. partisiipin pääte on -nut (-nyt) (verbityypissä 3a myös -lut (-lyt) tai -rut (-ryt), verbityypissä 3b -sut (-syt) ja verbityypeissä 4a, 4b ja 4c -nnut (-nnyt kpt-vaihtelut: aktiivin 2. partisiipissa on sama aste kuin perusmuodossa. 1) saa/da : saa/nut 2) puhu/a : puhu/nut otta/a : otta/nut 3a) tul/la : tul/lut pan/na : pan/nut pur/ra : pur/rut ajatel/la : ajatel/lut 3b) nous/ta : nous/sut 4a) halu/ta : halu/nnut paka/ta : paka/nnut 4b) tarvi/ta : tarvi/nnut 4c) vanhe/ta : vanhe/nnut vaie/ta : vaie/nnut TEEMAMUODOT: puhu/nut, puhu/nut/ta, puhu/nee/n, puhu/ne/i/ta 31

32 ESIMERKKEJÄ Syönyt lapsi nukkuu hyvin. Voittanut juoksija sai tuhannen euron stipendin. Mies suri kuollutta koiraansa. Puiden takaa noussut aurinko alkoi lämmittää telttaamme. Mennyt maailma ei palaa koskaan. Syksyisin maassa on runsaasti puista pudonneita lehtiä. Häirinnyt meteli lähti pesukoneesta. Hän katsoi peilistä vanhenneita kasvojaan. Tämän sävellyksen nimi on Vaiennut viulu. Partisiipin kanssa voi esiintyä objekti. Näetkö tuon pizzaa syövän tytön? Kuka tuo salapoliisiromaania lukeva mies on? Kukaan ei tuntenut Markkasten ikkunan rikkonutta poikaa. Kaikki partisiipin määritteet ovat aina sen edellä. Tänä iltana televisiosta tuleva elokuva kertoo Aleksis Kiven elämästä. Tuo on se meidän taloomme äsken muuttanut mies. Partisiippi voidaan usein korvata joka-lauseella. Tänä iltana televisiosta tuleva elokuva kertoo Aleksis Kiven elämästä. > Elokuva, joka tulee tänä iltana televisiosta, kertoo Aleksis Kiven elämästä. Tuo on se meidän taloomme äsken muuttanut mies. > Tuo on se mies, joka muutti äsken meidän taloomme. 1. partisiippia kutsutaan myös partisiipin preesensiksi ja 2. partisiippia partisiipin perfektiksi. ESIMERKKEJÄ Pihalla juoksee rosvoa ja poliisia leikkiviä lapsia. Minulla ei ole häihin sopivia vaatteita. Sinun pitää varoa oikealta tulevaa autoa. Nämä ovat taitoa vaativia tehtäviä. Palo oli alkanut päälle jääneestä kahvinkeittimestä. Poliisi etsii paikalta pois juossutta miestä. Sano joku 1800-luvulla elänyt suomalainen kirjailija! Maanantaina alkaneelle kurssille tuli paljon opiskelijoita. 32

33 Tappara ja Ilves Suomessa suosituin joukkueurheilulaji on jääkiekko. Jääkiekon Suomen mestaruus -liigan peleissä käy vuosittain yli kaksi miljoonaa katsojaa. Vanhimpien liigassa pelaavien seurojen joukossa ovat tamperelaiset Tappara ja Ilves. Muista Suomen kaupungeista vain Helsingillä on kaksi SM-liigassa pelaavaa joukkuetta. Tappara syntyi vuonna 1955, kun ruotsinkielisessä Tammerfors Bollklub -urheiluseurassa jääkiekkoa pelanneet ja sen nimissä kolme peräkkäistä Suomen mestaruuttakin voittaneet urheilijat päättivät perustaa aivan uuden jääkiekkoseuran. Oikeastaan tuolloin kyllä vaihtui vain joukkueen nimi, sillä Tappara jatkoi pelaamista jääkiekon mestaruussarjassa TBK:n paikalla. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Tappara voitti kuusi vuotta perustamisensa jälkeen eli vuonna Joukkueen tähän asti menestyksekkäintä aikaa oli 1980-luku, jolloin se voitti mestaruuden peräti viisi kertaa. Seuraava vuosikymmen Tapparalta meni selvästi heikommin, mutta 2000-luvulla se on ollut jälleen SM-liigan vahvimpia joukkueita. Sana tappara tarkoittaa eräänlaista taistelukirvestä, jollainen on tietenkin myös Tapparan merkissä. Pelipaidassaan näkyvän merkin takia Tappara onkin saanut lempinimen Kirvesrinnat. Tapparan merkin on suunnitellut taiteilija Kimmo Kaivanto. Tampereen Ilves on puolestaan voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden yhteensä kuusitoista kertaa eli useammin kuin mikään muu mestaruussarjassa mukana oleva tai ollut joukkue. Ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1931 toimintansa aloittanut Ilves voitti vuonna 1936, ja se sai sarjan päätteeksi kultaiset mitalit heti kahtena seuraavanakin vuonna. Kolme peräkkäistä mestaruutta Ilves voitti myös vuosina sekä vuosina Ilveksen viimeisin Suomen mestaruus on vuodelta Sen jälkeen se on kuulunut yleensä SM-sarjan keskitason joukkueisiin. Ilves on kuitenkin ollut aina myös tärkeä kasvattajaseura. Monet Ilveksen nuortenjoukkueissa pelaamisensa aloittaneet jääkiekkoilijat ovat aikuisina saavuttaneet menestystä muissa joukkueissa paitsi Suomessa myös Suomen ulkopuolella. Sen lisäksi, että Tampereelta on läpi vuosikymmenten pelannut jääkiekon mestaruussarjassa kaksi joukkuetta, kaupunki on ollut keskeisessä asemassa suomalaisessa jääkiekkoilussa myös muulla tavoin. Mahdollisesti Tampere oli jopa Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa urheilijat alkoivat 1920-luvulla pelata jääkiekkoa. Vuonna 1956 Tampereelle tuli Suomen ensimmäinen tekojäärata ja vuonna 1965 maan ensimmäinen jäähalli. Luontevaa onkin, että myös Suomen jääkiekkomuseo on Tampereella. Lähteet: Raevuori, Antero - Honkavaara, Aarne (toim.): Pelimiehiä, tulisieluja. Tampereen Ilves 50 vuotta. Ilves ry. Tampere, Wacklin, Matti: Kirvesrinnat. Tapparan tarina. Tamhockey Oy. Tampere,

34 HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Käytä aktiivin 1. partisiippia mallin mukaan. MALLI: Tyttö, joka laulaa, on laulava tyttö. 1. Tyttö, joka piirtää, on. 2. Poika, joka nauraa, on. 3. Lapsi, joka leikkii, on. 4. Mies, joka tupakoi, on. 5. Lintu, joka lentää, on. 6. Kukka, joka kukkii, on. 7. Sää, joka vaihtelee, on. 8. Aurinko, joka laskee, on. 9. Aviopari, joka riitelee, on. 10. Auto, joka kääntyy, on. HARJOITUS 2 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 1. partisiipilla. MALLI: Talviunilta (herätä) karhu on nälkäinen. > Talviunilta heräävä karhu on nälkäinen. 1. Tuo autoa (pestä) mies on meidän naapurimme. 2. Huilua (soittaa) tyttö asuu heidän yläpuolellaan. 3. Juhliin (saapua) ministeri puhuu asuntopolitiikasta. 4. Seuraavaksi (esiintyä) laulaja on unkarilainen. 5. Tuo ikkunan vieressä (istua) mies katselee meitä. 6. Tämä on paljon aikaa (viedä) työ. 7. Hänellä on huonekaluja Englannista Suomeen (tuoda) yritys. 8. Missä on lähin kortilla (toimia) puhelin? 34

35 HARJOITUS 3 Käytä aktiivin 1. partisiippia mallin mukaan. MALLI: Minä harrastan musiikkia. > Olen musiikkia harrastava ihminen. 1. Minä luen dekkareita. 2. Minä tunnen kirjallisuutta. 3. Minä matkustelen paljon. 4. Minä rakastun helposti. 5. Minä kirjoitan runoja. 6. Minä ajattelen itsenäisesti. 7. Minä innostun helposti. 8. Minä rakastan rauhaa. HARJOITUS 4 Käytä aktiivin 1. partisiippia mallin mukaan. MALLI: Poika, joka pelaa palloa, on palloa pelaava poika. 1. Tyttö, joka soittaa viulua, on. 2. Lapsi, joka pelkää pimeää, on. 3. Nainen, joka asuu yksin, on. 4. Poika, joka käyttäytyy kohteliaasti, on. 5. Asiakas, joka valittaa joka asiasta, on. 6. Opiskelija, joka nukkuu istuallaan, on. 7. Vitsi, joka naurattaa kaikkia, on. 8. Eduskunta, joka kokoontuu perjantaina, on. 9. Pankki, joka maksaa korkeaa korkoa, on. 10. Maanviljelijä, joka kasvattaa ruista, on. 11. Sotilas, joka tekee velvollisuutensa, on. 12. Mies, joka pettää vaimoaan sihteerinsä kanssa, on. HARJOITUS 5 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: Tämä papukaija puhuu. > Tämä on puhuva papukaija. 1. Tämä kaupunki kasvaa. 2. Tuo selitys riittää. 3. Se väri sopii sinulle. 4. Tämä asia kiinnostaa kaikkia. 5. Tämä matkalaukku painaa. 6. Se paikka kuuluu Matille. 7. Tämä harjoitus väsyttää. 8. Tuo opiskelija opiskelee filosofiaa. 35

36 HARJOITUS 6 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 1. partisiipin oikealla muodolla. MALLI: Älä herätä (nukkua) tiikeriä! > Älä herätä nukkuvaa tiikeriä! 1. Lapsi sai lahjaksi (itkeä) nuken. 2. Minä annan nämä postimerkit postimerkkejä (kerätä) ystävälleni. 3. He ovat rauhaa (rakastaa) ihmisiä. 4. Hän kaatoi (kiehua) vettä kädelleen. 5. Narulla riippuu (kuivua) vaatteita. 6. Meidän täytyy ottaa huomioon kaikki asiaan (liittyä) seikat. 7. Onko täällä ketään tähän työhön (kyetä) miestä? 8. Minä en pidä (sinutella) myyjistä. 9. Hyvin (ansaita) ihmisillä on myös korkeammat verot. 10. Hän katsoi minua (hyväksyä) katseella. 11. Jäällä on (luistella) ja (pelata) lapsia. 12. Yhdysvalloissa (vierailla) presidentillämme on tänään tapaaminen Yhdysvaltain presidentin kanssa. HARJOITUS 7 Korvaa joka-lauseet aktiivin 1. partisiipin oikealla muodolla. MALLI: Tuolla on kaksi naista, jotka puhuvat ranskaa. > Tuolla on kaksi ranskaa puhuvaa naista. 1. Minä menen kielikurssille, joka alkaa syyskuussa. 2. Me elämme maailmassa, joka muuttuu nopeasti. 3. Minä haluaisin asua talossa, joka sijaitsee aivan meren rannalla. 4. Pihalla on lapsia, jotka huutavat ja kiljuvat. 5. Liput ovat tuolla miehellä, joka tulee viimeisenä. 6. Tällä alueella asuu paljon ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä. 7. Autot, jotka kääntyvät vasemmalle, rikkovat liikennesääntöjä. 8. Junassa, joka lähtee seuraavaksi, ei ole enää vapaita paikkoja. 9. Miehestä, joka menee sinun kanssasi naimisiin, täytyy tulla todella onnellinen. 10. Hän ei pidä ihmisistä, jotka laiskottelevat! 36

37 HARJOITUS 8 Käytä aktiivin 2. partisiippia mallin mukaan. MALLI: Talo, joka paloi, on palanut talo. 1. Ikkuna, joka särkyi, on. 2. Puu, joka kaatui, on. 3. Lumi, joka suli, on. 4. Lompakko, joka katosi, on. 5. Kirje, joka saapui, on. 6. Auto, joka pysähtyi, on. 7. Unelma, joka toteutui, on. 8. Hallitus, joka erosi, on. 9. Vauva, joka heräsi, on. 10. Avain, joka putosi, on. 11. Vanki, joka karkasi, on. 12. Maa, joka jäätyi, on. 13. Kukka, joka kukki, on. 14. Juna, joka lähti, on. 15. Aurinko, joka laski, on. HARJOITUS 9 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 2. partisiipilla. 1. Juhliin (saapua) ministeri puhui asuntopolitiikasta. 2. Ruotsin rannikolla (tapahtua) öljyonnettomuus oli suuri katastrofi. 3. Minua (kosia) mies oli hyvin rikas. 4. Juliaa (näytellä) tyttö oli hyvin kaunis. 5. Syksyllä (alkaa) kurssi päättyi joulukuussa. 6. Kadulla (kaatua) mies oli humalassa. 7. Asiaa viisi vuotta (tutkia) professori keksi viimein ratkaisun. 8. Talon (suunnitella) arkkitehti oli oululainen. 37

38 HARJOITUS 10 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin aktiivin 2. partisiipin oikealla muodolla. MALLI: Tunsitko sinä tuota sinulle (hymyillä) tyttöä? > Tunsitko sinä tuota sinulle hymyillyttä tyttöä? 1. Mies etsi (kadota) käsineitään joka paikasta. 2. Rannassa oli paljon (kuolla) kaloja. 3. (Hävitä) joukkue poistui kentältä murheellisena. 4. Opettaja yritti piristää (väsyä) opiskelijoita. 5. Poliisi pysäytti ylinopeutta (ajaa) autoilijan. 6. Näittekö te äsken (tapahtua) onnettomuuden? 7. Maa oli valkoinen yöllä (sataa) lumesta. 8. Hallitus käsittelee asiasta (syntyä) ongelmaa tänään. HARJOITUS 11 Käytä aktiivin 2. partisiippia mallin mukaan. MALLI: Tyttö, joka soitti minulle, on minulle soittanut tyttö. 1. Mies, joka puhui minun kanssani, on. 2. Auto, joka törmäsi puuhun, on. 3. Matkustaja, joka myöhästyi junasta, on. 4. Nainen, joka hukkasi pankkikorttinsa, on. 5. Asiakas, joka valitti asiasta, on. 6. Pankki, joka antoi hänelle lainan, on. 7. Maanviljelijä, joka myi peltonsa, on. 8. Vanhus, joka testamenttasi omaisuutensa kissoillensa, on. 38

39 HARJOITUS 12 Korvaa joka-lauseet aktiivin 2. partisiippilla. MALLI: Kuvassa on puu, joka on kaatunut. > Kuvassa on kaatunut puu. 1. Kuvassa on mies, joka on saanut suudelman. 2. Kuvassa on omena, joka on pudonnut maahan. 3. Kuvassa on puhuja, joka on lopettanut puheensa. 4. Kuvassa on poika, joka on kaatunut pyörällänsä. 5. Kuvassa on poliitikko, joka on aiheuttanut paljon keskustelua. 6. Kuvassa on mies, joka on vaikuttanut suuresti Suomen poliittiseen elämään. 7. Kuvassa on tyttö, joka on voittanut monia kilpailuja. 8. Kuvassa on juoksija, joka on juuri tullut maaliin. HARJOITUS 13 Korvaa joka-lauseet aktiivin 2. partisiipin oikealla muodolla. MALLI: Oliko siinä kirjeessä, joka tuli eilen, mitään tärkeää? > Oliko siinä eilen tulleessa kirjeessä mitään tärkeää? 1. Tytöllä, joka hymyili sinulle, on rikkaat vanhemmat. 2. Elokuvassa, joka tuli eilen televisiosta, oli onnellinen loppu. 3. Kurssilla, joka oli viime kesänä, oli 25 opiskelijaa. 4. Talossa, joka paloi, ei asunut ketään. 5. Matkalaukussa, joka katosi, ei ollut mitään arvokasta. 6. Miehellä, joka kosi minua, on iso asunto. 7. Oletko sinä nähnyt aikaisemmin sitä miestä, joka seisoi äsken tässä? 8. Kukahan omistaa tuon koiran, joka juoksi meidän kukkamaamme poikki? HARJOITUS 14 Korvaa joka-lauseet aktiivin 1. tai 2. partisiipin oikealla muodolla. 1. Toimittajat, jotka haastattelivat presidenttiä, olivat hyvin epäkohteliaita. 2. Hän on mies, joka hermostuu hyvin vähästä. 3. Naapurimme, joka lainasi meidän ruohonleikkuriamme, ei tuonut sitä koskaan takaisin. 4. Minä en pidä ihmisistä, jotka myöhästyvät aina ja joka paikasta. 5. Meidän alapuolellamme asuu aviopari, joka riitelee yöt ja päivät. 6. Ihmiset, jotka luottivat häneen, tekivät suuren virheen. 7. Opiskelijat, jotka opiskelevat minun kurssillani, ovat hyvin aktiivisia. 8. Auto, joka ohitti meidät, ajoi ylinopeutta. 39

40 SANASTO aikuinen alue arkkitehti arvokas edus/kunta halli heikko huilu häät jollainen joukkue juoksija jää/kiekkoilija jää/kiekkoilu kasvattaja katastrofi katse katsoja kenttä keskeinen keski/taso keskustelu kirves korko kultainen käsine laji lempi/nimi lepo liiga luku luonteva matkustaja melu menestyksekäs menestys mestaruus mitali murheellinen naru omaisuus palo adult, grown-up area, district architect valuable parlament hall, lounge weak flute wedding such as, the like of which team, troop runner ice-hockey player ice-hockey grower, breeder, educationist catastrophe look, glance spectator, viewer, onlooker, watcher field central, essential average, middle stage conversation, discussion, talk axe interest; heel golden; sweet glove kind, sort, species, event pet name, nickname rest league number, figure, chapter natural traveller noise successfull success mastery, championship medal sad string, cord property fire 40

41 pelto peräkkäinen poliittinen politiikka rannikko ratkaisu rikollinen rikollisuus rinta rosvo ruohon/leikkuri ruotsin/kielinen sala/poliisi sarja seikka selitys seura seuraava stipendi suudelma taistelu taiteilija taso teko/jää/rata toiminta urheilu vanhus velvollisuus viimeinen viimeisin vuosi/kymmen yli/nopeus yritys esiintyä haukkua hermostua hävitä innostua jarruttaa kasvattaa kehittää kiehua kiinnostua field consecutive, successive politica politics, policy coast solution criminal criminality breast, chest robber lawn-mower Swedish, Swedish-speaking detective series, set thing, matter, aspect explanation company; society, club next, following scholarship kiss fight, struggle, battle artist level artificial ice-skating rink action sport old man/woman duty last latest decade speeding attempt, try; firm to appear, present oneself to bark; to abuse to get nervous to loose; to vanish to get enthusiastic to brake, put on the brake to grow, raise, bring up to develop to boil to get interested 41

42 kiljua kokoontua kosia kuivua käsitellä laiskotella liittyä matkustella murhata muuttua myöhästyä naurattaa näkyä ohittaa paheta perustaa pettää piristää poistua pysäyttää saavuttaa sammaloitua sinutella suunnitella särkyä testamentata toteutua törmätä vaihdella vaihtua vierailla vieriä väsyttää väsyä eli humalassa istualla/an jolloin peräti puolestaan päätteeksi vuosittain vähästä äkkiä to scream to assemble, come together to propose to become dry to handle, treat, deal with to be lazy, idle to join to travel (frequently) to murder to change, be changed to be late, come late to make laugh, amuse to be seen, appear to pass, overtake to become worse to found, establish to deceive, betray to refresh to go away, leave to stop to reach, achieve to become mossy to be on Christian-name term to plan to break, go to pieces to bequeath, leave to come true to run into, crash into to change, alternate to be changed to visit to roll to tire, wear out to get tired in other words (to be) drunk sitting when, at which time even, very for one, on the other hand in the end, in conclusion, as a finishing touch annually, yearly little, over such a trifling matter suddenly, quickly 42

43 KAPPALE 3 PASSIIVI (Indikatiivin preesens) Suomessa syö/dä/än paljon perunaa. Tällä viikolla saa/da/an sateita. Meillä men/nä/än aikaisin nukkumaan. Minna Canthia ei lue/ta enää paljon. Minua ei tunne/ta täällä. Passiivia käytetään ilmaisemaan tekemistä, jonka tekijä jää epämääräiseksi Suomen passiivilauseessa ei ole agenttia, mutta tekijäksi ajatellaan yleensä joku ihminen tai ihmisryhmä. Passiivilauseen alussa on yleensä objekti tai adverbiaali. an (-än). Negatiivisessa passiivissa päätettä ei lisätä. Kieltosana on ei. Verbityypissä 2 tapahtuu lisäksi muutos -a > -ta- (-ä > -tä-), ja jos vartalon lopussa on -a- (-ä-), siitä tulee -e-. sano/a : sano/ta/an kysy/ä : kysy/tä/än aja/a : aje/ta/an elä/ä : ele/tä/än kpt-vaihtelut: passiivissa on aina heikko aste. 1) saa/da : saa/da/an 2) puhu/a : puhu/ta/an aja/a : aje/ta/an otta/a : ote/ta/an 3a) tul/la : tul/la/an pan/na : pan/na/an sur/ra : sur/ra/an ajatel/la : ajatel/la/an 3b) nous/ta : nous/ta/an 4a) halu/ta : halu/ta/an paka/ta : paka/ta/an 4b) tarvi/ta : tarvi/ta/an 4c) vanhe/ta : vanhe/ta/an vaie/ta : vaie/ta/an 43

44 ESIMERKKEJÄ Suomessa juodaan paljon kahvia. Englannissa ajetaan tien vasenta puolta. Tänne tullaan töihin eikä lepäämään. Tätä asiaa surraan täysin turhaan. Mihin aikaan teillä mennään nukkumaan? Maalaistaloissa noustaan aina aikaisin. Leipomisessa tarvitaan munia, jauhoja, sokeria, hiivaa ja vettä. Täällä ei puhuta venäjää kovin yleisesti. Tänne ei tulla laiskottelemaan. Sinua ei tarvita täällä. Objekti, jonka sijana vastaavassa aktiivilauseessa olisi n-akkusatiivi, on passiivilauseessa nominatiivissa. Vaaleissa me valitsemme maalle uuden presidentin. Me valitsemme hänet kahden vuoden kuluttua. Pohjoisessa ihmiset kannattavat Keskustan ehdokasta. Virkailijat laskevat äänet ensin käsin ja sitten tietokoneella. Vaaleissa maalle valitaan uusi presidentti. Hänet valitaan kahden vuoden kuluttua. Pohjoisessa kannatetaan Keskustan ehdokasta. Äänet lasketaan ensin käsin ja sitten tietokoneella. Passiivia käytetään myös ehdotuksissa. Puhutaan suomea! Mennään kaljalle! Lähdetään kotiin! Tehdään vielä nämä tehtävät! Ei puhuta siitä! Ei riidellä enää! Puhekielessä passiivia käytetään yleisesti myös monikon 1. persoonan muodon asemesta. Me ainakin mennään kaljalle. Me lähdetään kotiin. Me ei sanota tästä kenellekään. 44

45 Kuinka Suomea hallitaan? Suomi on tasavalta. Maan ylimmästä hallinnosta vastaavat eduskunta, hallitus ja presidentti. Vuodesta 1995 asti Suomi on kuulunut Euroopan unioniin. Korkein valta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Eduskunta päättää vuosittain myös maan budjetista eli talousarviosta. Eduskunnassa on kaksisataa kansanedustajaa. Heidät valitaan vaaleilla, jotka järjestetään joka neljäs vuosi. Toimeenpanovaltaa käyttää Suomessa hallitus. Hallitus antaa määräyksiä ja tekee erilaisia päätöksiä niiden lakien pohjalta, jotka eduskunta on hyväksynyt. Hallitus myös tekee eduskunnalle esityksiä uusiksi laeiksi. Hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos eduskunta antaa hallitukselle epäluottamuslauseen, hallituksen täytyy erota. Suomessa on monia poliittisia puolueita. Suurimpia puolueita ovat sosiaalidemokraattinen puolue, keskusta ja kokoomus. Seuraavaksi suurimmat puolueet ovat vasemmistoliitto sekä vihreä liitto. Pienimpiä puolueita ovat ruotsalainen kansanpuolue, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Lisäksi on monia pikkupuolueita, jotka yrittävät aina eduskuntavaaleissa saada omaa edustajaansa eduskuntaan. Aina joskus eduskuntaan nouseekin yhdeksi tai kahdeksi vaalikaudeksi jonkin uuden puolueen kansanedustaja tai joku puolueiden ulkopuolelta tuleva ehdokas. Suomen presidentin tärkeimpänä tehtävänä on johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Presidentti myös vahvistaa lait, jotka eduskunta on säätänyt. Lisäksi presidentillä on hyvin monia muita tehtäviä. Jos presidentti ei vahvista jotakin lakia, se tulee kuitenkin voimaan, jos eduskunta tekee siitä uuden päätöksen. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Presidentinvaalit järjestetään joka kuudes vuosi. Sama henkilö voidaan nykyisen perustuslain mukaan valita korkeintaan kahdeksi kaudeksi. 45

46 HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Täydennä lauseet suluissa annettujen verbien positiivisella passiivilla. MALLI: Sinua (tarvita) täällä. > Sinua tarvitaan täällä. 1. Tästä asiasta (keskustella) paljon. 2. Suomessa (opiskella) paljon englantia. 3. Hänet (huomata) joka paikassa. 4. Missä täällä (vuokrata) autoja? 5. Häntä (haastatella) usein lehdissä ja televisiossa. 6. Jokaisessa perheessä (riidellä) joskus. 7. Suomesta (viedä) paperia moniin maihin. 8. Minä en ymmärrä, miksi häntä (ihailla) niin suuresti. 9. Miksi minua (verrata) aina minun veljeeni? 10. Tätä asiaa (käsitellä) seuraavassa kokouksessa. 11. Missä täällä (myydä) postimerkkejä? 12. (Voida) tämä asia sanoa toisella tavalla? HARJOITUS 2 Muuta lauseet passiiviin. Malli: Suomalaiset juovat paljon kahvia. > Suomessa juodaan paljon kahvia. 1. Suomalaiset lukevat paljon lehtiä. 2. Ranskalaiset seuraavat tarkasti muotia. 3. Englantilaiset ovat kohteliaita. 4. Saksalaiset ajavat lujaa. 5. Yhdysvaltalaiset puhuvat englantia. 6. Mitä ruotsalaiset tekevät? HARJOITUS 3 Täydennä lauseet suluissa annettujen verbien positiivisella passiivilla. MALLI: Suomessa (katsoa) paljon televisiota. > Suomessa katsotaan paljon televisiota. 1. Minulta (kysyä) usein tätä asiaa. 2. Maalla (asua) paljon omakotitaloissa. 46

47 3. Nykyisin (leikkiä) erilaisia leikkejä kuin ennen. 4. Tätä asiaa (tutkia) nykyisin monissa yliopistoissa. 5. Kuinka sinun nimesi (kirjoittaa)? 6. Nykyisin Suomessa (polttaa) vähemmän kuin ennen. 7. Muista, että sinua (rakastaa) täällä. 8. Roska-astia (tyhjentää) maanantaisin. 9. Tämä asia (unohtaa) helposti. 10. Missä täällä (vaihtaa) rahaa? 11. Mitä Suomessa (harrastaa) talvella? 12. Hallitus (nimittää) perjantaina. HARJOITUS 4 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Illalla miehet lämmittävät saunan. > Illalla lämmitetään sauna. Sen tekevät miehet. 1. Keväällä naiset siivoavat talon aina lattiasta kattoon. 2. Isä maksaa laskut aina kuukauden viimeisenä päivänä. 3. Presidentti nimittää hallituksen perjantaina. 4. Kesällä isä ja Jussi rakentavat meidän rantaamme laiturin. 5. Äiti pesee meidän pyykkimme aina perjantaisin. 6. Rehtori avaa tilaisuuden kello HARJOITUS 5 Täydennä lauseet käyttämällä suluissa annetun verbin negatiivista passiivin preesensiä. MALLI: Suomessa (puhua) paljon venäjää. > Suomessa ei puhuta paljon venäjää. 1. Suomessa (osata) saksaa yhtä paljon kuin englantia. 2. Siellä (tietää) tästä asiasta mitään. 3. Minua (uskoa) koskaan. 4. Tätä asiaa (ymmärtää) Suomessa lainkaan. 5. Ruotsissa (ajaa) enää tien vasenta puolta. 6. Täällä (nukkua)! 7. Häntä (ottaa) enää sinne työhön. 8. Tuossa talossa (asua) enää. 47

48 HARJOITUS 6 Käytä negatiivista passiivia. MALLI: Suomalaiset eivät juo paljon teetä. > Suomessa ei juoda paljon teetä. 1. Suomalaiset eivät harrasta paljon amerikkalaista jalkapalloa. 2. Ruotsalaiset eivät ymmärrä suomea. 3. Yhdysvaltalaiset eivät tunne Suomea. 4. Englantilaiset eivät pelaa paljon jääkiekkoa. 5. Italialaiset eivät syö perunaa niin paljon kuin suomalaiset. 6. Ahvenanmaalaiset eivät katso paljon Suomen televisiota. HARJOITUS 7 Kerro, mitä tehdään a) saksilla, b) lusikalla, c) kameralla, d) kynällä, e) mitalla, f) hammasharjalla. HARJOITUS 8 Kerro, mitä tehdään a) saunassa, b) keittiössä, c) kylpyhuoneessa, d) yliopistossa, e) kirkossa, f) navetassa. HARJOITUS 9 Ehdota käyttämällä passiivia, että me 1) lähtisimme kävelylle, 2) keittäisimme kahvia, 3) laulaisimme Maamme-laulun, 4) hakisimme Liisan mukaan, 5) panisimme jonkin levyn soimaan, 6) tekisimme lisää harjoituksia, 7) siirtyisimme seuraavaan asiaan, 8) nauraisimme koko jutulle. HARJOITUS 10 Ehdota käyttämällä passiivia, että me 1) emme lähtisi vielä, 2) emme välittäisi siitä, mitä muut sanovat, 3) emme itkisi, 4) emme puhuisi tästä asiasta Liisalle, 5) emme nousisi vielä, 48

49 6) emme jäisi tänne, 7) emme juoksisi, 8) emme kävisi niin usein ravintolassa. HARJOITUS 11 Muuta lauseet puhekieliseen muotoon. MALLI: Me menemme kotiin. > Me mennään kotiin. 1. Me tiedämme jo kaiken. 2. Me vihaamme jazzia. 3. Me haluamme oppia suomea. 4. Me kuuntelemme vain Rolling Stonesia. 5. Me emme pidä sinusta. 6. Me emme halua kuulla siitä. 7. Me emme tiedä siitä mitään. 8. Me emme tunne häntä. 7. Me istumme tähän. 8. Me emme avaa enää uutta pulloa. 9. Me pesemme astiat vasta huomenna. 10. Me emme tee sitä. 11. Me emme häiritse heitä. 12. Me toivomme parasta. HARJOITUS 12 Muuta lauseet ehdotuksiksi. MALLI: Me puhumme suomea. > Puhutaan suomea! 1. Me tanssimme. 2. Me emme auta heitä. 3. Me kirjoitamme hänelle. 4. Me harkitsemme asiaa. 5. Me siivoamme vasta ensi viikolla. 6. Me emme ajattele sitä. 7. Me istumme tähän. 8. Me emme avaa enää uutta pulloa. 9. Me pesemme astiat vasta huomenna. 10. Me emme tee sitä. 11. Me emme häiritse heitä. 12. Me toivomme parasta. 49