Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 14:00-15:45 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Anton Laakso, varajäsen Nelli Berg-Väänänen Sirpa Karjalainen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen, varajäsen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Markku Rossi Sari Raassina Irja Sokka Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Heikki Vienola, kaupunginsihteeri esittelijä valtuuston puheenjohtaja valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat 31-42

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Julkinen Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Hetti Rytsy Leila Savolainen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 35 37, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 34 osalta liite H

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen suunnittelu- ja työohjelmat 2015 sekä kaavoituskatsaus Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua tilalla Kotikumpare, Haminanlahti Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen maanvuokrasopimuksen uusiminen ja rakennusten luovuttaminen / Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry Määräalojen ostaminen kiinteistöistä Tuomaala ja Hiekkaniemi * Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle energiatoimintojen yhtiöittämistä koskevassa asiassa/kalle Keinänen ja Pekka Rantala Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle energiatoimintojen yhtiöittämistä koskevassa asiassa / Kalevi Kauhanen Kunnan osan siirtämistä Kuopion kaupungista Pielaveden kuntaan koskevan esityksen nähtäville pano * Kh:n tiedonantoja Ylimääräinen asia / Jynkän koulun rakentaminen 39 Muutoksenhaku Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus Liite H valitusosoitus / kaupunginhallitus 41

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Hetti Rytsy ja Leila Savolainen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Hetti Rytsy ja Leila Savolainen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 33 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 120/ /2015 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen suunnittelu- ja työohjelmat 2015 sekä kaavoituskatsaus 2015 Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Asemakaavoituksen vuoden 2015 työohjelma Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Kaupunkiympäristön palvelualueen suunnittelupalvelujen keskeisimmät vuoden 2015 suunnittelu- ja työohjelmat on koottu yhdeksi asiakirjaksi. Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen laatima kaavoituskatsaus 2015 julkaistaan kaupungin internet -sivuilla. Vuoden 2015 aikana kaavatyöt painottuvat edelleen kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin kasvun ja monipuolisen elinkeinoelämän edellytysten luomiseen, tonttitarjonnan monipuolisuuteen ja riittävyyteen, täydennysrakentamiseen, lähiöiden ja keskustaajamien kehittämiseen sekä keskustaalueen kehittämishankkeisiin. Asemakaavoituksen työohjelman mukaan tonttitarjontatavoitetta toteuttavat mm. Saaristokaupungin kerrostaloalueiden, Hiltulanlahden länsiosan sekä useiden täydennysrakentamisalueiden asemakaavatyöt Puijonlaaksossa, Särkiniemessä, Kelloniemessä ja Jynkässä. Kaupungin kilpailukykyä ja yritystonttitarjontaa edistetään mm. Savilahden ja jäähallin ympäristön asemakaavoituksella. Yksittäisiä yritystoimintaa ja asumista tukevia asemakaavan muutoksia on tekeillä keskustassa ja Tahkolla. Uusien kaavatöiden vireilletulosta ilmoitetaan työn käynnistyessä. Kunnallisteknisen suunnittelun vuoden 2015 suunnitteluohjelma Kunnallistekninen suunnittelu liittyy kiinteästi yleiskaava-, osayleiskaava- ja asemakaavatöihin, joihin on varattava selvitysten edellyttämät resurssit. Selvitykset koskevat kaava-alueiden kunnallistekniikan kustannuksia, liikennettä ja siitä aiheutuvia vaikutuksia, mm. aluevarauksia, liikennemelua ym. Lisäksi kunnallisteknisen suunnittelu hoitaa investointikohteiden suunnittelua ja suunnitteluttamista. Suunnittelu vastaa myös satoihin liikennejärjestelmää koskeviin asiakaskyselyihin ja aloitteisiin. Asuntotuotantoa palvelevien Hiltulanlahti I:n ja Saaristokaupungin kerrostaloalueiden ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu jatkuu. Strategisesti tärkeä Savilahtiprojekti on täydessä vauhdissa.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 33 Joukkoliikenteessä siirrytään uuteen valtakunnallisesti yhteensopivaan lippuja maksujärjestelmään, Walttiin. Joukkoliikenteen kilpailutettuja reittejä ja aikatauluja tarkastellaan saadun palautteen perusteella. Suunnitteluohjelmaan sisältyy myös vesihuollon yleinen kehittäminen, mm. vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus ja hulevesisuunnittelu kaavoituksen osana. Vesihuollon yleissuunnitellussa painopistettä siirretään teettämisestä omalle suunnittelijalle kustannusten säästämiseksi. Viher- ja virkistysaluesuunnittelun vuoden 2015 suunnitteluohjelma Suunnittelutiimi vastaa yleis- ja asemakaavaan liittyvien luonto-, kasvillisuus ym. tarvittavien selvitysten teettämisestä, kaupunkiympäristön rakentamisen kustannusselvityksistä, yleisten virkistysalueiden toimivuudesta sekä aluevarauksista. Lisäksi suunnittelutiimi vastaa viher-, virkistys- ja erilaisten ulkoliikuntapaikkojen suunnittelusta yhteisesti hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Merkittävimmät suunnittelukohteet ovat kaupunkikeskustan erilaisissa suunnitteluhankkeissa, mm. Väinölänniemen vanhojen puistoalueiden yleissuunnittelu ja Snellmaninpuiston peruskorjaussuunnittelu sekä Pirtin alueen toiminnalliset puistot. Lisäksi osallistutaan kaavahankkeisiin liittyvien viheralueiden suunnittelun ja palveluverkostosuunnittelun tarvitsemaan virkistyspalvelusuunnitteluun. Resurssit Suunnitteluohjelma on kuluvan vuoden osalta varsin tiukka talousarviossa lisättyihinkin resursseihin nähden. Kaavoitusohjelmaan ei mahdu edelleenkään kaikki kaavatyöt, joista on tehty ulkopuolinen hakemus tai jotka muussa yhteydessä on todettu tarpeellisiksi, koska resursseja on varattu erityisesti tonttituotantoon, täydennysrakentamiskaavoitukseen ja kaupungin omaisuuden kehittämiseen. Kaavoitusohjelman laadinnan yhteydessä hakijoiden kanssa on neuvoteltu mm. kaavahankkeiden aikataulutavoitteista ja tiedotettu priorisointitarpeesta. Luettelo hakemuksista, joiden sisältämät kaavahankkeet eivät sisälly v kaavoitusohjelmaan, sisältyy esityslistan liiteaineistoon. Varsinaisten suunnittelutöiden lisäksi suunnittelupalvelujen työohjelmaan sisältyy erittäin runsaasti muita, mm. viranomaistehtäviä. Tämä muiden töiden tehtäväosuus on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Kuntaliitokset tuovat mukaan paitsi yhä laajemmat taajama-alueiden asemakaavojen tarkistukset, myös runsaasti teknisiä, mm. ajantasa-asemakaavojen ylläpitoon, nimistön, katujen, verkostojen ja yleisten alueiden hallintaan sekä rekisterien päivittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tehtäviä. Vaikutusten arviointi Työohjelmissa painottuvat ilmastopoliittisen ohjelman mukainen täydennysrakentaminen sekä kasvuohjelman tavoitteiden mukainen tonttitarjonta ja strategisten hankkeiden suunnittelu. Tuottavuusohjelman tavoitteita toteutetaan suunnitteluprosessien kuvauksissa ja kehittämisessä. Esitys Lautakunta hyväksyy suunnittelu- ja työohjelmat sekä kaavoituskatsauksen asemakaavoituksen osalta.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 33 Lautakunta esittää kaavoituskatsauksen asemakaavoituksen osalta edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja suunnittelupalvelujen keskeiset suunnittelu- ja työohjelmat tiedoksi merkittäväksi. Valmistelija Martti Lätti puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 120/2015 Kaavoituskatsaus /2015Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelun suunnitteluohjelma /2015 Asemakaavoituksen suunnitteluohjelma /2015 Yleiskaavoitusohjelma /2015 Työohjelman ulkopuolelle jäävät hakemukset 2015 Valmistelija Martti Lätti puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy vuoden 2015 kaavoituskatsauksen sekä merkitsee tiedoksi vuoden 2015 kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen keskeiset suunnittelu- ja työohjelmat. Päätös Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen selosti asiaa kokouksessa. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Suunnittelujohtaja Räsänen poistui kokouksesta selostuksen jälkeen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Asianro 7033/ /2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua tilalla Kotikumpare, Haminanlahti Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Asia Valitusoikeus Vaatimukset Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on jättänyt päivätyn oikaisuvaatimuksen Kuopion kaupungin yleiskaavajohtajan julkipanon jälkeen antamasta päätöksestä, päätöspäivä / Päätös koskee poikkeamisen ja suunnittelutarveratkaisun myöntämistä omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen tilalla Kuopio, Haminanlahti, Kotikumpare Maankäyttö- ja rakennuslain :n 7 kohdan mukaan ELY-keskuksella on valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarve- ja poikkeamisasiassa tekemässä päätöksessä. Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 :n mukaisen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan päätöksen kumoamista ja käsittelemään hakemuksen uudelleen. Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut Rakennushankkeessa on kysymys omakotitalon ja talousrakennuksen (yhteensä 500 k-m²) rakentamisesta Kuopion kaupungin Haminanlahden kylässä sijaitsevalle tilalle Kotikumpare Päätöksellä muodostetaan uusi rakennuspaikka Länsirannan osayleiskaavan MA-1- alueelle. Alue on MRL 16,3 :n mukaista suunnittelutarvealuetta ja kaupunki on katsonut, että yleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka on mahdollista siirtää uuteen paikkaan. Päätökseen on liitetty osayleiskaavan muutosluonnos tilan alueelle. Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperusteet Kuopion kaupunginhallitus on hyväksynyt Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperusteet. Suunnittelutarveratkaisussa ei ole tarkasteltu, miten emätilasta Luokkamäki on muodostettu rakennuspaikkoja ja miten mitoitusperusteet oikeuttavat lisärakennuspaikkojen muodostamiseen emätilan alueelle. Kaavatilanne Länsirannan osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa alue on osoitettu merkinnällä MA-1, jonka määräys kuuluu: Kyläalue tai kylän osa, jolla rakentamista edistetään suunnittelua kehittämällä / rakentamisen painealuetta. Yleiskaavan pohjalta alueelle laaditaan osayleiskaava tai sijoitussuunnitelma, jolla rakentamista pyritään edistämään. Kaavassa on emätilan 7-13 MA-1- alueelle osoitettu 7 olevaa rakennuspaikkaa, joiden määräys kuuluu: Oleva rakennuspaikka, jonka soveltuvuus ny-

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 34 kyisen käyttötarkoituksen mukaiseksi rakennuspaikaksi on yleiskaavassa tutkittu. Loma-asunnon rakennuspaikalle voidaan sallia rakentaminen ilman ranta-asemakaavaa. Yleiskaavan laatimisaikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaan yleiskaava ei ole voinut perustaa rakennuspaikkoja silloiselle taaja-asutus-, nykyiselle suunnittelutarvealueelle. Kuivan maan olevat rakennuspaikat eivät ole oikeudellisesti samanlaisia rakennuspaikkoja kuin rantarakentamiseen oikeuttavassa kaavassa rannalle osoitetut rakennuspaikat, joita on katsottu voivan siirtää kaavamuutoksen kautta. MA-1 alueella rakennuspaikkoja ei ole selvitetty tilakohtaisesti eikä uusia rakennuspaikkoja ole osoitettu. Kaavaselostuksen mukaan MA-1 alueet ovat edullisuusvyöhykkeitä, joissa on kaavoitusvelvoite. Rakennetut rakennuspaikat Emätilan 7-13 alueella on kaikkiaan 8 rakennettua rakennuspaikkaa. Rakennetuista paikoista kaksi, ja ovat lohkotut tilasta vuonna Perusteluissa ei ole esitetty selvitystä aiemmasta rakentamisesta tai siitä, onko emätilan alueella vielä rakennusoikeutta ja mille tilalle mahdollinen rakennusoikeus kuuluu. Selvityksillä tulee varmistaa, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. Nyt kyseessä olevalla, olevaksi rakennuspaikaksi kaavaan merkityllä rakennuspaikalla, ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole ollut asuinrakennusta. Näin ollen rakentaminen myös kaavan mukaiseen paikkaan edellyttäisi suunnittelutarveratkaisua ja mitoitustarkastelua. Päätöksen perusteleminen Maankäyttö- ja rakennuslain 174 :n mukaan päätös on perusteltava siten kuin hallintolaissa (432/2003) säädetään. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Johtopäätös Yllä esitetyn perusteella ja kun vielä otetaan huomioon emätilan alueella jo tapahtunut rakentaminen, rakennuspaikan ympäristössä oleva rakennuskanta, yleiskaavan edellyttämä suunnittelutarve MA-1 alueella, alueen rakentamispaine ja vaatimus maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta sekä riittävän suunnitteluvaran jättäminen alueen kaavoitusta varten, rakentaminen aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Tästä syystä oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on kumottava. Vastine Päätöksessä on lähdetty siitä, että kyseessä on lainvoimaisen osayleiskaavan ja sen merkinnän mukaisen rakennuspaikan siirto hakijan kannalta paremmin rakentamiseen soveltuvaan paikkaan. Päätöksessä ei muodosteta uutta lisärakennuspaikkaa. Kyse on siis kaavan mukaisen rakennuspaikan korvaamisesta toiseen paikkaan eli kohdentamisesta. Lisäksi rakennuskiellolla ja kaavamuutoksella varmistetaan, ettei uutta ylimääräistä rakennuspaikkaa pääse muodostumaan. Koska kyseessä on kaavan mukainen rakennuspaikka, on katsottu, että ei ole tarpeen myöskään selvittää emätilan mitoitusperusteita.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 34 Tehdyllä suunnittelutarveratkaisulla on tutkittu ja siten varmistettu, että hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä se aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Hanke ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 137 ). Poikkeamisen edellytykset on myös tutkittu ja todettu, että poikkeaminen yleiskaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (MRL 172 ). Lisäksi on todettu, että rakennuspaikka täyttää vaatimukset. Tieyhteys, vedensaanti ja viemäröinti on järjestetty, eivätkä ne aiheuta kaupungille erityisiä kustannuksia. Rakentaminen soveltuu paikalle, eikä se aiheuta naapureille tarpeetonta haittaa. Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa haetun rakentamisen suhteen. Edellä kuvatun perusteella ei ole tarvetta yksityiskohtaisempaan maankäytön suunnitteluun eikä emätilan mitoitustarkasteluun. MRL 174 :n mukainen perustelu myönteiselle ratkaisulle on esitetty päätöksen kohdassa Sopeutuminen lain edellytyksiin. Siinä on selkeästi todettu, että edellä mainitut MRL 137 :n mukaiset edellytykset suunnittelutarveratkaisulle ja MRL 172 :n mukaiset edellytykset yleiskaavasta poikkeamiselle täyttyvät. Edellä mainitut näkökohdat, jotka ovat päätöksen perustana, osoittavat ELYkeskuksen väitteet perusteettomiksi. Päätös ottaa huomioon, toisin kuin ELYkeskus väittää, maanomistajien tasapuolisen kohtelun, joka perustuu lainvoimaiseen kaavaan. Oikaisuvaatimuksessa pidetään vahvistettuun yleiskaavaan merkittyä rakennuspaikkamerkintää oikeudellisesti pätemättömänä. Näin ei kuitenkaan ole. Maanomistajan tulee voida luottaa lainvoiman saaneen kaavan merkintöihin. Mikäli kaavamerkintä olisi virheellinen, sitä ei voida hallintolain (434/2003) 8 luvun 50 :n mukaan korjata asianosaisen vahingoksi ilman tämän suostumusta. ELY-keskuksen vaatimus yleiskaavajohtajan julkipanon jälkeen antaman päätöksen, päätöspäivä / 2014, kumoamisesta ja asian käsittelemisestä uudelleen on hylättävä ja yleiskaavajohtajan päätös on pidettävä voimassa. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen ja pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Liitteet /2014 Oikaisuvaatimus /2014 Yleiskaavajohtajan päätös Valmistelija Timo Kortelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 34 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 35 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8528/ /2014 Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen maanvuokrasopimuksen uusiminen ja rakennusten luovuttaminen / Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle on vuokrattu ryhmäpuutarhatarkoituksiin allekirjoitetulla maanvuokrasopimuksella Kolmisopessa sijaitseva noin 15,19 ha:n suuruinen kiinteistö Vuokrasopimus on voimassa saakka. Kaupunki on vuokrannut alueen yhteisessä käytössä olevat rakennukset (kuva 3) Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle. Vuokrattuja rakennuksia ovat vanha asuinrakennus, vanha navettarakennus, yhteissaunarakennus ja vanha pieni saunarakennus. Vuokra-alueen ja vuokrattujen rakennusten sijainti on esitetty oheisissa kartoissa. Kuva 1: Sijaintikartta

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 35 Kuva 2: Vuokrattava ryhmäpuutarha-alue kiinteistö Kuva 3: Lahjoitettavat rakennukset Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry. on ilmoittanut haluavansa omistaa tällä hetkellä vuokraamansa rakennukset. Rakennusten tuleva käyttö edellyttää jätevesiasetuksen ( Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209 / 2011 ) mukaisten velvoitteiden täyttämistä rakentamalla jätevesien käsittelyjärjestelmä rakennuksiin, joiden käyttämisen yhteydessä syntyy jätevesiä. Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry. ja kaupunki ovat neuvotelleet rakennusten lahjoittamisesta vuokralaiselle. Vuokralainen on ilmoittanut olevansa halukas ottamaan rakennukset omistukseensa ja rakentamaan jätevesiasetuksen edellyttämän jätevesien käsittelyjärjestelmän. Kaupungin kannalta ei ole tarkoituksen mukaista rakentaa rakennuksiin jätevesien käsittelyjärjestelmää. Rakennusten lahjoittaminen ja jätevesien käsittelyjärjestelmän toteuttaminen Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:n toimesta on näin ollen paras ratkaisu molempien osapuolten kannalta. Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:n kanssa on neuvoteltu vuokra-ajan jatkamisesta, jotta jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen olisi kannat-

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 35 tavaa Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:n kannalta. Vuokra-aikaa on tarkoitus jatkaa 10 vuodella saakka. Maanvuokrasopimuksen vuosivuokra säilyy aiemmin määritellyllä tasolla. Rakennusten lahjoittamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista laatia kokonaan uusi maanvuokrasopimus, joka huomioi myös rakennusten omistussuhteiden muutokset. Muutoin vuokraehdot ovat pääsääntöisesti nykyisen sopimuksen kanssa samansisältöiset. Rakennusten lahjoittaminen vuokralaiselle edistää rakennusten kunnossapitoa ja mahdollistaa jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen Kolmisopen Ryhmäpuutarha ry:n toimesta. Rakennusten lahjoittaminen ja maanvuokrasopimuksen uudistaminen edistää myös yleisellä tasolla ryhmäpuutarhatoimintaa Kolmisopen alueella. Rakennusten luovuttamisesta päättää kaupunginhallitus kaupunkirakennelautakunnan päätettyä uusia maanvuokrasopimus. Maanvuokrasopimusluonnos ja rakennusten lahjakirjaluonnos ovat tämän esityksen liitteenä. Rakennusten lahjoittamisesta lisätietoja antaa asiaa valmistellut Tilakeskuksen kiinteistökehitysasiantuntija Jouni Tiihonen puh Vaikutusten arviointi Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen vuokraamisella ja rakennusten myynnillä ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin ilmastostrategiaan eikä sillä ole merkittäviä yritysvaikutuksia. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että kaupungin ja Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:n välillä laaditaan liitteenä olevan luonnoksen mukainen kiinteistöä koskeva maanvuokrasopimus seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika on vuokrauksesta lukien saakka. 2. Vuosivuokra on euroa vuodessa. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2013). 3. Maanvuokrasopimukseen saadaan tehdä tarvittavat tekniset korjaukset ja lisäykset kansliatoimenpitein. 4. Kiinteistön maanvuokrasopimus on allekirjoitettava yhdenaikaisesti rakennusten luovutuskirjan kanssa mennessä. 5. Kiinteistöön kohdistuva allekirjoitettu osapuolten välinen maanvuokrasopimus purkautuu korvauksetta. Lisäksi esitän, että kaupunkirakennelautakunta edelleen esittää kaupunginhallitukselle päätettäväksi, että rakennukset luovutetaan lahjakirjaluonnoksen mukaisin ehdoin Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle. Valmistelija Jussi Niilahti puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 35 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Liitteet /2014 maanvuokrasopimus luonnos /2014 Luovutuskirjaluonnos /2014 Luovutuskirjan liite 1 Valmistelija Jussi Niilahti puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää luovuttaa rakennukset lahjakirjaluonnoksen mukaisin ehdoin Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 36 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8594/ /2014 Määräalojen ostaminen kiinteistöistä Tuomaala ja Hiekkaniemi Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Joulukuun 19. päivänä on allekirjoitettu kauppakirja, jolla Kuopion kaupunki ja kiinteistöt Tuomaala ja Hiekkaniemi omistavat perikunnat sopivat Tahkovuorella sijaitsevien yhteensä n. 43,5 ha:n suuruisten määräalojen ostamisesta kaupungille euron hinnalla. Kauppa tulee voimaan vasta kun kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ja päätös on saanut lainvoiman. Määräalojen sijainti näkyy oheisesta kartasta. Kysymyksessä on laajin, yhtenäinen, rakentamiseen sopiva asemakaavoittamaton alue Tahkon keskustan tuntumassa. Seuraavassa kartassa on mustalla asemakaavoitetut alueet.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 36 Uudessa yleiskaavassa alueesta huomattava osa on rakennettavia alueita. Alueella olevat luontoarvot ovat merkittävästi vaikuttaneet kaavaratkaisuun. Vaikutusten arviointi Kaupan yritysvaikutukset ovat positiiviset alueen mahdollistaessa merkittävän määrän kohtuuhintaista kaupungin tonttitarjontaa Tahkolle. Ilmastovaikutuksia on vaikeampi arvioida. Lomamatkailu sinällään aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia, mutta kilpailevia hiihtokeskuksia eteläisempi sijainti saattaa myös vaikuttaa toisin päin, mikäli käyttäjiä siirtyy pohjoisen hiihtokeskuksista.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 36 Esitys Kaupunkirakennelautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi allekirjoitetun kaupan, jolla ostetaan kiinteistöistä Tuomaala ja Hiekkaniemi yhteensä n. 43,5 ha:n suuruiset määräalat euron hinnalla ja muutoin liitteenä olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Liitteet /2014 kauppakirja Tuomaala (nettiversio) Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 37 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 70/ /2015 Sopimus eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä Päätöshistoria Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopion kaupungilla on sopimus eläinlääkintähuollon palvelujen ostosta Siilinjärven kunnan kanssa. Sopimus on hyväksytty Kuopion kaupunginhallituksessa Sopimus ei sisällä eläinlääkäripäivystystä, vaan siitä solmitaan erillinen sopimus kaikkien Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kuntien ja Kuopion kanssa. Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Juankosken kaupunki, Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat. Eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä on hyväksytty erillinen sopimus Kuopion kaupunginhallituksessa Sopimuksen mukaan eläinlääkäripäivystys on järjestetty kolmessa päivystyspiirissä. Lisäksi Kuopion, Maaningan ja Siilinjärven pieneläinpäivystys on järjestetty eriytettynä ostopalveluna. Sen järjestämisestä vastaa Kuopio. Uudessa järjestelyssä siirrytään suureläinten osalta kahteen päivystysalueeseen. Ensimmäiseen päivystysalueeseen kuuluvat Lapinlahti, Nilsiän alue, Rautavaraa ja Juankoski. Toiseen alueeseen kuuluvat Siilinjärvi, Kaavi, Tuusniemi ja Kuopio pois lukien Nilsiän ja Karttulan alue. Pieneläinpäivystys eriytetään koko alueella. Siilinjärven kunnan järjestämässä eläinlääkintähuollossa on kustannusten jaon osalta siirrytty tuotteistukseen perustuvaan kustannusten jakoon. Kahden päivystysalueen järjestelyssä kaikkien päivystykseen osallistuvien kuntien vuosikustannukset ovat noin pienemmät kuin kolmen päivystysalueen järjestelyissä. Pieneläinpäivystyksen kustannukset jaetaan myös tuotteistukseen perustuen ja kustannusten jako perustuu palvelun käyttöön uusien kuntien liittyessä eriytettyyn pieneläinpäivystyksen. Kuopion osuus kustannuksista laskee nykyisestä ja riippuu yhä enemmän palvelun käytöstä. Pieneläinpäivystys hoidetaan edelleen ostopalveluna yksityiseltä toiminnanharjoittajalta. Siilinjärven ympäristöterveyslautakunta on omalta osaltaan hyväksynyt liitteenä olevan eläinlääkäripäivystyssopimuksen ja lähettänyt sen yhteistoiminta-alueen kuntiin ja Kuopioon hyväksyttäväksi. Esitys Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle liitteenä olevan sopimuksen hyväksymistä.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 37 Valmistelija Hannu Kirjavainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Liitteet 12 70/2015 Sopimusluonnos Viiteaineisto 1 70/2015 Sopimusluonnokseen merkityt muutettavat kohdat kursiivilla Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Asianro 6694/ /2014 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle energiatoimintojen yhtiöittämistä koskevassa asiassa/kalle Keinänen ja Pekka Rantala Kaupunginlakimies Vesa Toivanen Kansliapalvelu Kalle Keinänen ja Pekka Rantala ovat valittaneet Itä-Suomen hallintooikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä , joka koski energiatoimintojen yhtiöittämistä. Valittajat ovat vaatineet päätöksen kumoamista. Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitukselta lausuntoa valituksen johdosta. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että Kuopion kaupunki ilmoittaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle seuraavaa: Valituksessa on perusteena valtuuston päätöksen kumoamiselle vedottu siihen, että valtuuston päätöksen valmistelu olisi ollut puutteellista ja harhaanjohtavaa, valtuuston kokoukseen olisi osallistunut esteellinen henkilö ja valtuuston päätös mahdollistaisi kilpailulain vastaisella tavalla määräävän markkina-aseman hyväksikäytön. Väitteet ovat perusteettomia. Kuntalain 53 :n mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävän asian. Valtuuston toimivaltaan kuuluu arvioida, pitääkö se suoritettua valmistelua sisällöllisesti riittävänä päätöksenteon pohjaksi. Valtuuston kokoukseen ei ole osallistunut esteellistä henkilöä valituksessa mainituin tavoin eikä päätös ole valituksessa esitetyin tavoin muutoinkaan lainvastainen. Kaupunginvaltuuston päätöksen valmistelu ja päätöksen sisältö Valtuuston päätös energiatoimintojen yhtiöittämisessä on perustunut kuntalain muuttamisesta annettuun lakiin (626/2013). Lakimuutos on liittynyt pääosin Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Edellä mainitulla lailla säädetty kuntalain 2 a velvoittaa eräin poikkeuksin kunnan antamaan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Muutosta koskevan siirtymäsäännöksen mukaan jos kunta tai kuntayhtymä on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Lain perusteluissa (HE 32/2013) mainitaan erikseen, että kunnallisena liikelaitoksena toimivat energiayhtiöt kuuluvat yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Kaukolämpöliikelaitostoiminnan osalta hallituksen esityksessä on todettu, että kaukolämpötoiminta voi muodostaa

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 38 uusilla asemakaava-alueilla monopolin, mutta suurimmaksi osaksi kaukolämpötoimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kaukolämpö kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa. Tällä perusteella kaukolämpölaitostoiminta tulee siten käytännössä yhtiöittää. Vuonna 2006 perustettu Kuopion Energia Oy vastaa sähkönmyyntiliiketoiminnasta, sähkö- ja lämpöenergian tuotantotoiminnasta sekä hallinto- ja tukipalveluista. Kuopion Energia liikelaitos on vastannut puolestaan sähköverkko- ja kaukolämpöliiketoiminnasta. Kuopion Energia liikelaitos on siten harjoittanut liiketoimintaa lainsäädännön määrittelemällä tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus on koskenut liikelaitoksen toimintoja. Energiatoimintojen yhtiöittämiseen liittyen valtuusto päätti , että energiatoimintojen yhtiöittämisvalmisteluja jatketaan ensisijaisesti yhtenäisen energiakonsernin pohjalta (Pöyry Finland Oy:n yhtiöittämisselvityksen vaihtoehto 1) ja että valtuusto päättää vuoden 2014 loppuun mennessä lopullisesta energiatoimintojen organisointimallista. Valtuuston päätöksellä on tarkoitettu saattaa täytäntöön kuntalaissa asetettu velvoite energiatoimintojen yhtiöittämisessä lakimääräiseen määräaikaan mennessä siirtämällä tehtävät kaupungin määräysvallassa olevalle tytäryhtiölle. Kaupunginhallituksen esityksessä on aluksi selostettu edellä mainittua yhtiöittämisvelvoitteen lainsäädännöllistä taustaa ja nykytilannetta energiatoimintojen järjestelyssä. Tämän jälkeen esityksessä on selostettu yhtiöittämisen valmistelun taustaa sekä yhtiöittämisen mallia ja taloudellisia vaikutuksia yksityiskohtaisemmin. Tässä yhteydessä on selostettu mm. järjestelyn tavoitteita, joita ovat olleet kannattavan toiminnan mahdollistava pääomarakenne ja omistajalle tulevan kertatuloutuksen optimointi, kilpailukykyisen kaukolämmön varmistaminen kuntalaisille, ennakoitavissa oleva tasainen tuotto omistajalle ja energialiiketoiminnan selkeä rakenne. Esityksessä on selostettu yhtiöittämisen vaihtoehtoisia rakenteita, joita on tarkemmin vertailtu esityksen liitteenä olleissa asiantuntijaselvityksissä (Pöyry Finland Oy:n selvitys ja KPMG Oy Ab:n selvitys ). Selvityksissä yhtiöittämistä on arvioitu usean rakenteellisen vaihtoehdon pohjalta ja eri sidosryhmien tavoitteiden näkökulmasta. Selvityksissä on tarkasteltu yhtiöittämiseen liittyviä seikkoja yleensä, kuten liiketoimintojen arvonmääritystä (ns. käypä arvo), liiketoimintakombinaatioita ja talousmallinnusta. Pöyry Finland Oy:n selvityksessä on tarkasteltu kuutta vaihtoehtoista energialiiketoimintojen organisointimallia jaoteltuna neljään pääkokonaisuuteen seuraavasti: 1. Yhtenäinen energiakonserni 2a. Kaukolämpöliiketoiminta osaksi Kuopion Energia Oy:tä (Kaukolämpö yhdistetään liiketoimintayksiköksi Kuopion Energia Oy:öön ja sähköverkko jatkaa liikelaitoksena) 2b. Kaukolämpöliiketoiminta osaksi Kuopion Energia Oy:tä (Kaukolämpö yhdistetään liiketoimintayksiköksi Kuopion Energia Oy:öön ja sähköverkko yhtiöitetään)

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 38 3a. Itsenäinen yhtiöitetty Kaukolämpö Oy (Kaukolämpö yhtiöitetään - muu rakenne nykyinen) 3b. Itsenäinen yhtiöitetty Kaukolämpö Oy (Kaukolämpö yhtiöitetään ja sähköverkko Kuopion Energia Oy:n tytäryhtiöksi) 4. Kaksi energiayhtiötä (Kuopion Energia -liikelaitoksen yhtiöittäminen) Vaihtoehdolla 1 on tarkoitettu yhtenäistä energiakonsernia, jossa kaikki energialiiketoiminnat ovat yhdessä konsernissa ja johdettuna yhtenä kokonaisuutena. Tämä on tarkoittanut Kuopion Energia Oy:n ja Kuopion Energia liikelaitoksen yhdistämistä. Konsernin rakenne on kuvattu tarkemmin Pöyry Finland Oy:n selvityksen sivulla 16. Konsernirakenteena on kuvattu Kuopion kaupungin omistama Kuopion Energia Oy ja edelleen Kuopion Energia Oy:n omistama Sähkönsiirto Oy. Kaupunginhallituksen esityksessä on selostettu vielä yhtenäisen energiakonsernin ja osittaisen energiakonsernin vertailulaskelmia. Osittaisella energiakonsernilla on tarkoitettu tässä yhteydessä konsernirakennetta, jossa kaukolämpötoiminta olisi yhtiöitetty Kuopion Energia Oy:n tytäryhtiöksi ja sähköverkkotoimintaa jatkettaisiin liikelaitosmuodossa. KPMG Oy Ab:n selvityksessä on täydennetty selvityksessä saatua aineistoa ja analysoitu tarkemmin yhtiöittämiseen liittyviä taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia ydinkaupungin talouteen. KPMG Oy Ab:n kokonaisarvioon perustuvan näkemyksen mukaan suositeltava vaihtoehto on yhtenäinen energiakonserni-rakenne, jossa Kuopion Energia liikelaitoksen kaukolämpöliiketoiminta ja sähkönsiirtotoiminta siirrettäisiin Kuopion Energia Oy:lle ja sähkönsiirtotoiminta edelleen perustettavalle Kuopion Energia Oy:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Kaupunginhallituksen esityksen mukaan järjestely tultaisiin toteuttamaan siten, että käypään arvoon arvostettu omaisuus siirretään osittain liiketoimintakaupalla ja osittain apporttisijoituksena. Esityksessä on todettu edelleen liiketoimintakaupan ja apporttiluovutuksen periaatteet mm. omaisuuden arvostamisen osalta ja kauppahintasaatavan maksujärjestelyjen osalta. Valtuuston päätös on vastannut siten päätöksen selostusosassa mainituista vaihtoehtoisista organisointimalleista 1-4 vaihtoehtoa 1 (Yhtenäinen energiakonserni). Kaupunginhallituksen esityksessä on myös todettu, että selvityksen yhteydessä on pyydetty verottajan ennakkotietoa liiketoimintakauppaan liittyvän omaisuuden arvostuksesta ja kaupan rahoittamiseen liittyvän koron vähennyskelpoisuudesta Kuopion Energia Oy:n verotuksessa. Samalla on todettu, että verottajan ennakkotietoa koskeva päätös on ilmeisesti saatavissa vasta kaupungin edettyä päätöksenteossaan. Esityksessä on todettu, että apportin ja liiketoimintakaupan lopulliset arvot määräytyvät vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella ja verottajan antaman ennakkoratkaisun jälkeen. Valtuuston kokouskutsun liiteasiakirjoihin sisältyvässä KPMG Oy Ab:n raportissa (kaukolämpö- ja sähkönsiirtotoimintojen yhtiöittäminen ) sivulla 2 ja 14 on puolestaan selvitetty tarkemmin korkovähennysoikeuden sisältöä ja merkitystä elinkeinotoiminnassa. Valtuustolla on siten ollut tieto Kuopion Energia

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 38 Oy:n verotukseen liittyvän ennakkotiedon käsittelyn keskeneräisyydestä ja valtuusto on pitänyt tältä osinkin valmistelua riittävänä asian ratkaisemiseksi. Kaupunki ei sen sijaan ole verovelvollinen omaisuuden siirrosta. Mainittu Kuopion Energia Oy:n pyytämä yhtiön tuloverotusta koskeva Konserniverokeskuksen päätös on annettu tiedoksi Kuopion Energia Oy:lle Kuopion Energia Oy:n talousjohtaja on lähettänyt päätöksen samana päivänä sähköpostitse tiedoksi kaupungille. Päätös ei siten ole ollut kaupungin tiedossa ennen valtuuston päätöksentekoa ja tämä mahdollinen asiantila on tuotu esille myös kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle. Yhtiöittämiseen liittyviä järjestelyjä ja niiden vaikutuksia on esitelty valtuutetuille myös kahdessa valtuuston iltakoulussa. Iltakoulussa mm. Pöyry Finland Oy:n edustajat esittelivät energialiikelaitoksen yhtiöittämisselvitystä, jonka sisältö vastasi päivättyä ja valtuuston kokousten ja liitteenä ollutta selvitystä. Iltakoulussa mm. KPMG Oy Ab:n edustaja esitteli eri rakennevaihtoehtojen taloudellista tarkastelua. Iltakoulu on kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukainen valtuutetuille järjestetty erillinen tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista. Valtuusto on siten esitettyyn valmisteluun perustuen kokouksessaan mm. hyväksynyt liikelaitoksen koko liiketoiminnan siirtämisen Kuopion Energia Oy:lle osittain liiketoimintakaupalla ja osittain apporttiluovutuksena päätöksen selostusosassa mainittuja periaatteita noudattaen sekä edelleen oikeuttanut kaupunginhallituksen päättämään liikelaitoksen toiminnan, omaisuuden ja henkilöstön siirtymistä koskevista tarkemmista järjestelyistä ja sopimuksista sekä tarkemmista lainaehdoista. Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin kohdittain Kohta 1 Hallituksen esityksen (HE 32/2023) perusteluissa todetaan, että yhtiöittämisen tuloverotukseen liittyvät taloudelliset vaikutukset nykytilanteeseen verrattuna valtiolle ja kunnille riippuvat osaltaan siitä, miten yhtiöittämisiä toteutetaan. Käytännössä kunnat ovat yhtiöittäneet toimintaansa siten, että kunta saa tuloja yhtiöiltä vuokra- ja korkotuloina ja yhtiöt eivät ole tehneet ainakaan aluksi tuloverotettavaa tulosta. Toimintaa ei voi kuitenkaan järjestää millä tavalla tahansa. Toiminnan uudelleenjärjestelyissä tulee ottaa huomioon, että yhtiön maksamien suoritteiden määrän ja suuruuden on vastattava sitä, mitä vastaavassa tilanteessa noudatettaisiin riippumattomien osapuolten välillä. Muussa tapauksessa hinnoittelu voidaan katsoa EU-valtiontukisäännösten vastaiseksi tueksi ja verotuksessa peitellyksi osingonjaoksi. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuissa on kuitenkin katsottu hyväksyttäväksi pääomalainojen koroksi yksittäistapauksissa jopa 6-8 prosentin kiinteä korko. Toiminnan taloudellisessa suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät järjestelyt vaaranna yrityksen elinkelpoisuutta. Yhtiöittämisselvityksiin liittyneissä talouslaskelmissa kaupungin ja Kuopion Energia Oy:n välisen liiketoimintakaupan kauppahintavelan korkona on käytetty 5,3 prosentin kiinteää korkoa. Konserniverokeskuksen ennakkoratkaisussa ei ole otettu kantaa koron markkinaehtoiseen tasoon vaan siihen, että koron perusteeksi hakemuksen yhteydessä annettu selvitys on ollut puutteellinen sen määrittelemiseksi, onko

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 38 kauppahintavelan koron määrä markkinaehtoinen. Ennakkoratkaisussa on Konserniverokeskuksen antaman muistion mukaan otettu kantaa vain korkokulujen markkinaehtoisuuteen ja korot ovat EVL 7 :n nojalla sinänsä vähennyskelpoisia verotuksessa. Muistion mukaan ennakkoratkaisu merkitsee, että yhtiöiden verotuksissa voidaan soveltaa VML 31 :n mukaista siirtohinnoitteluoikaisua, jos maksettujen korkokulujen määrän myöhemmin katsotaan ylittävän markkinaehtoperiaatteen mukaisen korkokulujen määrän. Kuopion Energia Oy:n tilaaman ja marraskuun 2014 lopulla saadun selvityksen mukaan kauppahintavelan korkotaso 5,3 % on markkinaehtoinen. on sittemmin hyväksynyt sopimuksen energialiiketoiminnan luovuttamisesta Kuopion Energia Oy:lle ja kauppahintasaatavaa koskevan lainasopimuksen. Päätöksen selostusosassa on todettu, että KPMG Oy Ab on määritellyt Kuopion Energia Oy:n ja kaupungin väliselle, kaukolämpö- ja sähkönsiirtotoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä syntyvälle lainan korolle markkinaehtoisen vaihteluvälin, joka on 3,38 6,09 %. Tehdyn analyysin perusteella lainan korkoa 5,30 % voidaan pitää KPMG Oy Ab:n näkemyksen mukaan markkinaehtoisena Kuopion Energia Oy:n ja kaupungin väliselle lainalle. Analyysin yhteydessä tehdyn luottoluokituksen pohjalta kaupunki tarkistaa Kuopion Energia Oy:n ulkoisille lainoille myöntämiensä takausten provisiotasoa vuoden 2015 alkupuolella. Valittajien väite siitä, että lainan käyttäminen osingon sijasta Kuopion Energia Oy:n tuloksen kotiuttamiseen omistajalle on katsottava voimassa olevan verolainsäädännön vastaiseksi, on siten virheellinen. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole myöskään toimeenpantuna valittajien väittämällä tavoin verolainsäädännön vastainen. Valittajat ovat lisäksi väittäneet, että valtuutetuille olisi jätetty kertomatta, että koron vähennyskelpoisuutta rajoittavat lisäksi EVL 18 :n määräykset. Väite on virheellinen. Korkovähennysoikeuden rajoitusta on selostettu valtuutetuille pidetyssä iltakoulussa ja kaupunginvaltuuston kokouksen liitteenä olleessa KPMG Oy Ab:n selvityksessä sivulla 15. Selvitysten liitteenä olleet talousmallinnukset ja siinä yhteydessä omistajatuloutuksen osalta esitetyt laskelmat eivät ole olleet virheellisiä. Selvitykset ovat sitä vastoin perustuneet siihen lähtökohtaan, että kauppaan liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat lainsäädännön edellyttämällä tavalla yhtiön verotuksessa markkinaehtoisia ja mahdollistavat myös kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen Kuopion Energia-konsernissa. Kohta 2 Valittajien väite valtuutettu Markku Kiljanderin esteellisyydestä on virheellinen. Valituksessa ei ole myöskään tarkemmin perusteltu, millä tavoin Kiljander olisi ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn valtuuston kokouksessa. Kuntalain 52 :n 1 momentin mukaan valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Valtuutetun esteellisyysperusteet valtuuston kokouksessa ovat rajoitetummat kuin muihin luottamushenkilöihin sovellettavat perusteet. Valtuuston päätös kaupungin energiatoimintojen siirtämisessä kaupungin omistaman Kuopion Energia Oy:n ja mainitun yhtiön tytäryhtiön toiminnaksi

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 38 ei ole koskenut Kuopion Energia Oy:n hallituksen jäsenenä olevaa Markku Kiljanderia henkilökohtaisesti millään tavoin. Valtuustossa käsittelyssä olleessa asiassa on ollut kyse Kuopion Energia Oy:n toimintaympäristöön liittyvästä muutoksesta eikä Kiljanderilla ole ratkaisusta odotettavissa myöskään mitään henkilökohtaista etua tai haittaa osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhteisön hallintoelimen jäsen tai toimitusjohtaja ei yleensä ole valtuutettuna esteellinen käsittelemään yhteisöä koskevaa asiaa (Harjula-Prättälä; Kuntalaki-tausta ja tulkinnat, s. 466, 2012 painos). Periaate on vahvistettu myös useissa oikeuskäytännön ratkaisuissa (mm. KHO T 5188, KHO 1986 II 32, KHO 1962 II 526, KHO 1961 II 639). Kiljander ei ole osallistunut asian käsittelyyn myöskään muussa kaupungin toimielimessä. Tässä yhteydessä valituksessa on esitetty myös ilmeiseen väärinkäsitykseen perustuva virheellinen väite siitä, että talousmallinnuksissa kaukolämmön hinnan korotukseen liittyvä ennuste olisi ollut merkittävästi poikkeava (yli kaksinkertainen) siitä ilmoituksesta, jonka Kuopion Energia liikelaitos on tehnyt vuoden 2015 alusta voimaantulevan taksankorotuksen osalta. Laskelmissa on olettamuksena pidetty kaukolämmön hintamuutosta, joka on sisältänyt 1,5 prosentin reaalihinnanmuutoksen ja 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksen. Kuopion Energia Liikelaitoksen päättämä kaukolämmön hinnan kokonaiskorotus 3,5 % lukien ei siten merkittävästä poikkea valmistelun yhteydessä esillä olleiden laskelmien hinnankorotuksen oletusarvosta. Kohta 3 Valittajien esittämä väite siitä, että tehty yhtiöittämispäätös mahdollistaa kilpailulain vastaisella tavalla määräävän markkina-aseman väärinkäytön, on virheellinen ja sillä ei ole asiassa merkitystä. Tässä yhteydessä valittajat ovat väittäneet, että kaupunki käyttää tontinvuokrasopimuksissa kaukolämpöön liittymispakkoa. Kaupungin käyttämissä tontinvuokraehdoissa ei ole kuitenkaan vuodesta 2006 lukien ollut kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevaa ehtoa lukuun ottamatta alueita, joilla sijaitseville tonteille rakennettavat rakennukset on liitettävä asemakaavamääräyksen perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain 57 a :n edellytysten mukaisesti kaukolämpöverkkoon. Valtuuston päätös on koskenut energiatoimintojen yhtiöittämistä ja samalla kaukolämpöverkon haltijan vaihtumista, eikä päätöksellä ylipäänsä ole oikeusvaikutusta tontinvuokrausta koskeviin ehtoihin tai asemakaavamääräysten soveltamiseen. Todettakoon vielä, että kilpailulaissa tarkoitettuja kiellettyjä kilpailunrajoituksia mm. määräävän markkina-aseman väärinkäytön osalta valvoo Kilpailuja kuluttajavirasto ja seuraamuksista päättää markkinaoikeus. Valittajien väite siitä, että Kuopion Energia Oy ja sen omistaja pyrkivät hyödyntämään määräävää markkina-asemaa verotuksellisin keinoin epäterveellä tavalla, on paitsi virheellinen myös valittajien omakohtainen näkemys ja sillä ei ole merkitystä asiassa.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) 38 Kuten edellä on jo todettu, valtuuston päätös energiatoimintojen yhtiöittämisessä on perustunut kuntalain muuttamisesta annettuun lakiin ja lakimuutos on liittynyt pääosin Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Toiminnan uudelleenjärjestelyssä on otettu huomioon lainsäädännön edellyttämä markkinaehtoisuuden periaate ja energialiiketoimintaa harjoittavan yhtiön kannattavuuteen liittyvät seikat. Yhteenveto Kuntalain 90 :n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä vain laillisuusperusteella. Valtuuston harkinnassa on puolestaan se, mitä ja minkä laajuista selvitystä se pitää riittävänä asian ratkaisemiseksi. Tässä tapauksessa kaupungin toimintana harjoitetun energialiiketoiminnan yhtiöittämisen osalta valtuusto on katsonut, että sillä on ollut riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Valtuustolle esitetyt tiedot ja selvitykset eivät ole olleet virheellisiä tai puutteellisia. Valtuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai ole muutoinkaan lainvastainen. Valitus oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen tulee siten hylätä perusteettomana. Liitteet /2014 Keinäsen ja Rantalan valitus Valmistelija Vesa Toivanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunginlakimiehen esityksen. Päätös Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Sari Raassina poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asiakohtien 8-9 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (42) Asianro 6694/ /2014 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle energiatoimintojen yhtiöittämistä koskevassa asiassa / Kalevi Kauhanen Kaupunginlakimies Vesa Toivanen Kansliapalvelu Kalevi Kauhanen on valittanut Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä , joka koski energiatoimintojen yhtiöittämistä. Kauhanen on vaatinut päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä ja päätöksen kumoamista. Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt välipäätöksellään hakemuksen täytäntöönpanon kieltämisestä. Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitukselta lausuntoa valituksen johdosta. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että Kuopion kaupunki ilmoittaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle pääasian osalta seuraavaa: Valituksessa on perusteena valtuuston päätöksen kumoamiselle vedottu lähinnä siihen, että valtuuston päätöksen valmistelu olisi ollut puutteellista ja harhaanjohtavaa. Väite on perusteeton. Kuntalain 53 :n mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävän asian. Valtuuston toimivaltaan kuuluu arvioida, pitääkö se suoritettua valmistelua sisällöllisesti riittävänä päätöksenteon pohjaksi. Kaupunginvaltuuston päätöksen valmistelu ja päätöksen sisältö Valtuuston päätös energiatoimintojen yhtiöittämisessä on perustunut kuntalain muuttamisesta annettuun lakiin (626/2013). Lakimuutos on liittynyt pääosin Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Edellä mainitulla lailla säädetty kuntalain 2 a velvoittaa eräin poikkeuksin kunnan antamaan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Muutosta koskevan siirtymäsäännöksen mukaan jos kunta tai kuntayhtymä on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Lain perusteluissa (HE 32/2013) mainitaan erikseen, että kunnallisena liikelaitoksena toimivat energiayhtiöt kuuluvat yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Kaukolämpöliikelaitostoiminnan osalta hallituksen esityksessä on todettu, että kaukolämpötoiminta voi muodostaa uusilla asemakaava-alueilla monopolin, mutta suurimmaksi osaksi kauko-