TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Hallitus

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö 1 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION LAADINTATILANNE TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT SUUNNITTELUKAUDELLA KUNTAYHTYMÄN STRATEGISET TAVOITTEET STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT HUS-KUNTAYHTYMÄN TULOSKORTTI KONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET KONSERNIN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU ERITYISVELVOITTEIDEN ASUKASLUKUPERUSTEISET MAKSUT KALLIIN HOIDON TASAUS KUNTALASKUTUSKÄYTÄNTÖ SIIRTOVIIVEMAKSUT-KÄYTÄNTÖ TULOSLASKELMAOSA KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN AVAINTAVOITTEET HENKILÖSTÖSUUNNITTELUN TAVOITTEET TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA SAIRAANHOITOTOIMINTA JA TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnalliset muutokset Palvelut jäsenkunnille ja muille asiakkaille KUNTAYHTYMÄN OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN TAVOITTEET SAIRAANHOITOALUEIDEN, HUS-TILAKESKUKSEN JA KONSERNIHALLINNON TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue HUS-Tilakeskus tulosalue Konsernihallinto tulosalue LIIKELAITOSTEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET Liikelaitosten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT STRATEGIAN TOTEUTTAJINA INVESTOINTISUUNNITELMAN RAKENNE VUOSIEN INVESTOINTISUUNNITELMA...84

3 10 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT 2010 JA TALOUSSUUNNITELMAT HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Opetuksen ja tutkimuksen linjaukset Tuloslaskelma Palvelutavoitteet Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Opetuksen ja tutkimuksen linjaukset Tuloslaskelma Palvelutavoitteet Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa HUSLAB LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Opetus ja tutkimus Palvelutavoitteet Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa RAVIOLI LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Palvelutavoitteet Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa HUS-DESIKO LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Opetuksen ja tutkimuksen linjaukset Palvelutavoitteet Rahoitusosa Investointiosa HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Palvelutavoitteet Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa HUS-TIETOTEKNIIKKA LIIKELAITOS

4 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Opetuksen ja tutkimuksen linjaukset Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa HUS-LÄÄKINTÄTEKNIIKKA LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Opetuksen ja tutkimuksen linjaukset Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa HUS-SERVIS LIIKELAITOS Talousarvion laadinnan lähtökohdat Tavoitteet ja tuloskortit Toiminta ja toiminnalliset muutokset Tuloslaskelma Palvelutavoitteet Henkilöstö Rahoitusosa Investointiosa TALOUSARVIOASIAKIRJAN LIITTEET 1. Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma 2. Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet, valtuusto Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen kustannuksiin 4. Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaan (Medi- Heli 01) liittyvästä lääkinnällisestä hoidosta 5. Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten 6. Henkilöstö 7. HUS-konsernin tulos- ja rahoituslaskelmat 8. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko 9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 10. Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Jäsenkuntien asukaskohtaiset erikoissairaanhoidon kustannukset vuosina

5 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Talousarvion laadintatilanne Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin haasteena suunnittelukaudella on palveluiden saatavuuden sekä kiireelliseen että kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen ja yliopistosairaanhoitopiirin lakisääteisten erityisvelvoitteiden täyttäminen kuntien edelleen kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hoidon tarpeen ja palveluiden kysynnän kasvu johtuu pääosin jäsenkuntien väestömäärän kasvusta ja väestön ikääntymisestä. Tieto- ja informaatioteknologian käyttöönotosta saadaan merkittäviä mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja lisätä tuottavuutta. Toisaalta uudet teknologiat aiheuttavat varsinkin käyttöönottovaiheessa lisäkustannuksia ja hyödyt niistä saadaan käytön vakiinnuttua, esim. sähköinen asiointi ja robottikirurgia. Erittäin kalliiden lääkehoitojen vaikuttavuuden arviointiin tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. HUS:n vanheneva, osittain suojeltu rakennuskanta aiheuttaa kasvavia investointipaineita erityisesti HYKS-sairaanhoitoalueella. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana oli tuottavuuden vuosittainen nostaminen 2 %:lla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää HUS:n strategian mukaisesti prosessien jatkuvan parantamisen sekä toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämisen lisäksi merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja toimintoja keskittämällä sekä toimipisteverkostoa järkeistämällä. HUS:n toiminnan ja talouden keskeisiä avaintavoitteita ovat: Kiireellisen ja kiireettömän hoidon antaminen ja päivystystoiminnan uudelleenjärjestelyt Potilas- ja asiakastyytyväisyyden lisääminen Näyttöön perustuva tutkimus- ja opetustoiminta sekä toiminnan vaikuttavuuden systemaattinen arviointi Toiminnan laadun, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen Omistajakuntien luottamuksen lisääminen Henkilötyön tuottavuuden ja organisaation kehittämisen edistäminen työnantajakuvaa kohentamalla ja työhyvinvointia lisäämällä Toiminnallisen ja taloudellisen vastuun tukeminen uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotolla Tilaaja-tuottajamallin toimintatapojen ja -käytäntöjen vakiinnuttaminen Toimintojen uudelleenjärjestelyt; keskittäminen ja toimipisteiden vähentäminen Yhteistyössä jäsenkuntien kanssa etsittiin talousarviota valmisteltaessa ratkaisuja, joilla HUS pystyisi vuonna 2010 edelleen antamaan potilaille oikea-aikaiset ja vaikuttavat erikoissairaanhoitopalvelut. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmiin perustuvien, käytettävissä olevien voimavarojen niukkuus on kuitenkin aiheuttamassa kysynnän ja tarjonnan epätasapainon talousarviovuonna Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella HUS:n toimintaan ja talouteen vaikuttavia keskeisiä muutostekijöitä taloussuunnittelukaudella ovat kuntien taloudellisten kehitysnäkymien vaikutukset HUS-kuntayhtymän toimintaan, kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö, jonka osa on uusi terveydenhuoltolaki. Hoitopalvelujen kysyntään vaikuttavat jäsenkuntien väestömäärän ja ikärakenteen sekä sairastavuuden muutokset. Palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana on mahdollista sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusetelistä annetun lain ja asiakasmaksulain muutosten tultua voimaan alkaen. 5

6 Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen Kunta- ja palvelurakennepuitelain (voimaantulo helmikuussa 2007) 6 :n mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin (pohjana nykyiset sairaanhoitopiirit). Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Lisäksi osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtionneuvoston asetuksella valtakunnallisesti nimetyille erityisvastuualueille. Kunnat jättivät elokuuhun 2007 mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät rakenteiden uudistamista ja palvelujen järjestämistä koskevat suunnitelmansa. Kaupunkiseudut valmistelivat lisäksi suunnitelmat seudullisen yhteistyön lisäämisestä. Selvityksissä ja suunnitelmissa esitetään, miten kunnat/kaupungit aikovat vuoden 2012 loppuun mennessä täyttää lain velvoitteet kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista (vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue, kuntayhtymä/isäntäkuntamalli, erityisvastuualueet). Kuntajakolain muutokset ovat osa Paras-hanketta. Vuoden 2010 alusta tulee HUS-piirissä voimaan neljän kunnan kuntaliitos (väestömäärä yhteensä asukasta); Loviisan kaupungin muodostavat Loviisa, Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää, joka ei ole HUS:n jäsenkunta. Vuoden 2009 alusta Lohjan sairaanhoitoalueella Sammatti liitettiin Lohjan kaupunkiin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella Karjaa, Pohja ja Tammisaari muodostivat Raaseporin kaupungin. Puitelain mukaan kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle puitelain tavoitteiden toteutumisesta esitetään syysistuntokaudella Puitelain voimassaoloaika päättyy vuoden 2012 lopussa, jolloin muutosten tulee viimeistään olla valmiita. Hankkeen arviointitutkimusohjelma toteutetaan vuosina Kuntaliiton koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asettama terveydenhuoltolakityöryhmä jätti mietintönsä kesäkuussa Mietinnöstä pyydetiiin lausunnot lokakuun 2008 loppuun mennessä. HUS:n hallitus antoi lausuntonsa kokouksessaan Terveydenhuoltolakiuudistuksen tavoitteena on madaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon välisiä raja-aitoja ja siten varmistaa väestölle laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostavat entistä selkeämmin yhtenäisen kokonaisuuden, jolloin hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palvelujen ja toimintatapojen organisoimisessa on mahdollista yhdenmukaistaa. Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksessa korostetaan potilaiden mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa, ennaltaehkäisevän toiminnan ja perusterveydenhuollon vahvistamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita. Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettaneen eduskunnalle keväällä Lakiesityksessä määritellään kuntia koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne vuodesta 2013 alkaen. Osana lainsäädäntöuudistusta annetaan myös uusi terveydenhuoltolaki sekä uudistetaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. 6

7 Jäsenkuntien väestömuutokset Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarpeeseen ja käyttöön sekä palvelurakenteen muutostarpeeseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat jäsenkuntien väestömäärän kasvu ja väestön ikääntyminen. Palvelujen käytön lisääntyminen johtaa suurelta osin palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kasvuun. Jäsenkuntien väestömäärä oli asukasta (28,1 % koko maan väestöstä, / ). Jäsenkuntien väestömäärän kasvu HUS:n ensimmäiseen toimintavuoteen verrattuna on 8,7 % (kasvu asukasta). Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2010 on (lisäystä verrattuna asukasta). Väestömäärän kasvu oli asukasta vuodesta 2008 vuoteen Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien osuus (yht asukasta) jäsenkuntien väestömäärästä oli 68 %. Asukasluvultaan pienimpiä jäsenkuntia olivat Liljendal (1 469 asukasta), Karjalohja (1 481 asukasta) ja Lapinjärvi (2 934 asukasta). Jäsenkuntien väestöstä oli yli 75-vuotiaiden osuus oli 5,7 %, kun osuus koko maassa oli 7,9 %. Ennusteen mukaan ikäryhmän osuus vuonna 2012 on 6,2 %. Alle 14- vuotiaiden lasten osuus pienenee; ikäryhmän osuus oli vuoden 2007 lopussa 17,4 % ja vuonna 2012 sen arvioidaan olevan 16,8 %. Synnytysikäisiä naisia (15-44-vuotiaat) oli jäsenkunnissa , osuus HUS-piirin väestöstä on 25 % ( / ) ja koko maassa (osuus 22 % koko maan väestömäärästä). HUS:n jäsenkuntien asukkaista oli ruotsinkielisiä 9 %. Jäsenkuntien ikärakenteen muutoksesta johtuen palveluiden kysynnän ja hoitotarpeen ennakoidaan kasvavan. Väestöennusteen mukaan muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 on asukasta (1,2 %). Eniten lisääntyy vuotiaiden määrä (7,2 %). Prosentuaalisesti suurinta asukasluvun kasvu on Porvoon sairaanhoitoalueella (4,2 %). HYKS-sairaanhoitoalueella asukkaiden määrä lisääntyy asukkaalla (1,0 %). Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on noin 13 %, käyttävät HUS:n palveluista laskutuksen perusteella noin 30 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 6 % ja he käyttävät palveluista noin 15 %. Väestömäärän kehitys, ikäjakauma ja ennuste esitetään liitteessä 1. Taloudelliset kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (2009) mukaan rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen seurauksena reaalitalous ajautui maailmanlaajuisesti vuoden 2008 lopulla syvään taantumaan. Luotonantoon ja korkotasoon heijastuvat riskilisät ovat jo alentuneet, mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Pankkien ja yritysten pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus on vielä lähitulevaisuudessakin ongelmallista. Kansainvälinen talous alkoi toipua loppuvuotta 2009 kohden. Suomessa elpymisen vaikutukset alkavat katsauksen mukaan näkyä hitaasti. Kansantalous supistuu vuonna 2009 noin 6 %:lla ja kasvaa vuonna 2010 vain vähän, vaikka tuotannon jyrkimmän supistumisen arvioidaan olevan takanapäin. Taantumasta johtuen julkinen talous heikkenee ja työttömyyden kasvu jatkuu. Monessa maassa aloitettiin taantuman taittamiseksi laajat elvytystoimet; rahoitusjärjestelmää on tuettu esim. julkisen vallan takauksilla ja eri maiden keskuspankkien harjoittamalla, talouden kasvua tukevalla rahapolitiikalla. Julkista kulutusta on lisätty ja investointiohjelmia on käynnistetty. 7

8 Lähitulevaisuuden talouskehityksen arvioinnissa on otettava huomioon, että finanssipolitiikkaa on julkisten talouksien suuren velkaantumisen seurauksena ryhdyttävä kiristämään. Kasvu-uralle palautumisen edellytyksiä ovat luottamuksen lisääntyminen ja markkinavetoisen kasvun käynnistyminen. Maailmantalouden taantuma on osoittamassa lientymisen merkkejä, mutta lähivuosien kasvun odotetaan olevan hidasta. Elpymistä hidastaa ja vaikeuttaa se, että kriisi on yleismaailmallinen; elpymisen ajoittuminen vaihtelee maittain ja alueittain. Euroopassa toipuminen ajoittunee myöhäisemmäksi kuin muualla maailmassa ja esim. työttömyyden kasvu hidastanee kulutuskysynnän elpymistä enemmän kuin on alunperin arvioitu. Katsauksen mukaan Suomen julkinen talous on ajautunut vaikeaan tilanteeseen talouskriisin seurauksena. Julkisen vallan toimenpitein on toisaalta vauhditettu taloudellista aktiviteettia, mutta toisaalta näiden toimenpiteiden vuoksi joudutaan kantamaan huolta julkisen talouden pidemmän aikavälin rahoitusaseman kestävyydestä. Finanssipolitiikan liikkumavaraa rajoittaa voimakas velanoton kasvu. Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuodesta Vuosi 2010 tulee olemaan koko kuntakentälle erittäin vaikea, sillä kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden yhä lisääntyessä. Kuntien taloutta rasittavat lisäksi palkkojen nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kuntatalouden tasapainotus riippuu kunnallis- ja kiinteistöverotusta koskevista päätöksistä sekä palkkasopimusten ratkaisuista. Tasapainottamistoimenpiteistä henkilöstömenojen ja investointien karsinta ovat kuntatalouden näkökulmasta perusteltuja, mutta nämä toimenpiteet voivat olla ristiriidassa julkiselle taloudelle kuuluvien suhdannevaihteluiden tasaamispyrkimysten kanssa. Kuntatalouden vaikeudet saattavat johtaa julkisten palvelujen vähentämiseen, joka julkisen kysynnän vähenemisen kautta saattaa heikentää talouden kasvumahdollisuuksia (Valtionvarainministeriön Taloudellinen katsaus 32a/2009). Palvelusetelin käyttömahdollisuudet Sosiaali- ja terveysministeriön (Kuntainfo 6/2009) mukaan palvelusetelin käyttöönoton yleisinä tavoitteina sosiaali- ja terveydenhuollossa on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelun tuottajien yhteistyötä ja edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä. Aikaisemmat palvelusetelisäännökset tulivat voimaan vuonna 2004 ja koskivat kotipalvelua ja vuodesta 2008 alkaen kotisairaanhoitoa. Palveluseteliä voidaan uuden lain perusteella käyttää sosiaali- ja terveyshuollossa palvelujen järjestämistapana lukuun ottamatta niitä palveluita, joissa asiakkaan ei ole mahdollista valita itse palvelua tai palvelujen tuottajaa. Näitä palveluja voivat olla välittömän hoidon tai huollon tarpeessa olevan asiakkaan kiireellinen hoito tai asiakkaan tahdosta riippumaton hoito. Palveluseteli on yksi palvelujen järjestämistapa muiden joukossa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta). Kunta tai kuntayhtymä päättää palvelusetelin käyttöönottamista ja siitä missä palveluissa ja missä laajuudessa seteliä käytetään. Ennen setelin luovuttamista ko. järjestämisvastuussa oleva organisaatio arvioi potilaan/asiakkaan palvelun tarpeen. 8

9 Kunnan/kuntayhtymän tehdessä päätökset palvelusetelin käyttöönotosta määritetään ne palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja hyväksytään palvelujen tuottajat. Palvelusetelin muotona voi olla painettu seteli tai esim. viranomaispäätös, joka on sitoumuksen kohteena olevan maksun välittämiseen käytettävä, asiakkaalle luovutettava todistus maksusitoumuksen olemassaolosta. Tuottajien hyväksymispäätöksellä rajataan ne yksityiset palvelujen tuottajat, joilta hankittaviin palveluihin palveluseteliä voidaan käyttää. Yksityisten luvan- ja ilmoituksenvaraisten palvelujen tuottajien tulee täyttää tuottajille asetettavat ehdot, jotka koskevat mm. ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymistä, tuotettavien palvelujen laatutasoa (vähintään se taso, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta) sekä sitä, että palvelujen tuottaja on vastuuvakuutettu terveydenhuollossa vaadittavalla potilasvahinkolain mukaisella potilasvakuutuksella tai muulla vaadittavalla vastuuvakuutuksella. Palvelun tuottajalle voidaan asettaa lisäksi kuntayhtymän omia vaatimuksia, joiden tulee kuitenkin olla syrjimättömiä ja puolueettomia. Yksityiset palveluntuottajat hyväksytään palvelun tuottajaksi joko siten, että palvelun tuottaja täyttää kaikki asetetut hyväksymisedellytykset tai kilpailuttamisen perusteella (STM, Kuntainfo 6/2009). Asiakkaalle on selvitettävä asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä, setelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytyminen ja suuruus sekä vastaavasta muulla tavoin järjestelystä palvelusta asiakasmaksulain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Setelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen ottaen huomion vastaavan oman toiminnan kustannukset, ostopalvelun kustannukset ja asiakkaan maksettavaksi arvioitu omavastuuosuus. Palvelusetelin saanut asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa ja tätä sopimussuhdetta koskevat sopimusoikeuden ja kuluttajaoikeuden määräykset. Erimielisyydet saatetaan kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Potilas/asiakas voi kieltäytyä hänelle myönnetystä palvelusetelistä. Kunta/kuntayhtymä on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä (STM, Kuntainfo 6/2009). HUS ei ole vielä tehnyt päätöstä palvelusetelin käyttöönottamisesta palvelujen järjestämistapana. Hallitukselle tullaan esittämään palvelusetelin käyttöönoton pilotoimista HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisessa tulosyksikössä silmätautien erikoisalalla. 9

10 2 KUNTAYHTYMÄN STRATEGISET TAVOITTEET HUS:n visio, ydintehtävä ja toimintatapa HUS-VISIO YDINTEHTÄVÄ TOIMINTATAPA Potilaamme saavat maailman parasta erikoissairaanhoitoa oikea-aikaisesti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Huippuosaamisella, laadukkaalla ja tehokkaalla palvelutuotannolla sekä tasapainoisella taloudella toteutamme omistajien tahtotilan. Edistämme yhteiskunnan kehittymistä ja Suomen kilpailukykyä ja olemme innovatiivinen ja vetovoimainen työnantaja. HUS:n tehtävänä on tuottaa asiakkaidemme parhaaksi erikoissairaanhoidon palveluja ja terveyshyötyjä tuloksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon, yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Annamme potilaillemme parasta hoitoa jokaisen ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Asiakaslähtöinen ja avoin viestintä. Toimimme avoimesti ja verkostoidumme aktiivisesti asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa. Lähtökohtanamme on hyvä ja vastuullinen johtaminen sekä joustava päätöksenteko. Etsimme jatkuvasti uusia innovatiivisia toimintamalleja ja ratkaisuja toimintamme kehittämiseksi. 2.1 Strategiset päämäärät HUS:n strategiset päämäärät hyväksyttiin valtuustossa Päämäärät ovat: Potilaslähtöinen, vaikuttava ja oikea-aikainen erikoissairaanhoito Korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhteistyössä Helsingin yliopiston, muiden korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa Moniammatillista asiantuntijayhteisöä kannustava ja arvostava johtaminen Alan vetovoimaisin monien mahdollisuuksien työpaikka Toimintatapojen ja rakenteiden jatkuva parantaminen Luottamukseen perustuva kuntayhteistyö ja ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous. 10

11 2.2 HUS-kuntayhtymän tuloskortti Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Potilaiden yhdenvertainen oikeus kokonaisvaltaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon ja hyvään, ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun Potilaiden hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus turvataan riippumatta kunta- ja organisaatiorajoista, sillä kuntayhtymä sitoutuu järjestämään potilailleen kiireettömän, lääketieteellisesti perustellun hoidon erikoissairaanhoitolain ja mielenterveysasetuksen mukaisissa määräajoissa. Potilaat/asiakkaat saavat tarpeensa mukaiset laadukkaat palvelut oikea-aikaisesti ja omakielisesti, sillä HUS:n kaikki sairaalat toimivat koordinoidussa yhteistyössä paitsi potilaiden kiireettömän hoidon antamiseksi myös kiireellisen hoidon järjestämiseksi toiminnallisesti järkevän kokoisissa toimintayksiköissä ja mahdollisimman taloudellisesti. Asiakaskeskeisyys ja palvelun laatu Potilaat arvostavat HUS:ssa saamansa hoidon ja tutkimusten laatua ja HUS:n potilaskeskeistä hoitokulttuuria, joka antaa heille edellytykset sekä ennaltaehkäistä terveysongelmia että ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Potilastyytyväisyyskysely uudistettiin vuonna 2008 ja se toistettiin päivitetyllä toteutuksella vuonna Lisäksi liikelaitokset tekevät omille sisäisille tai ulkoisille asiakkailleen säännöllisesti asiakastyytyväisyys-mittauksia. Tulosten perusteella lisätään asiakashyötyjä ja asiakasyhteistyötä panostamalla palvelujen laatuun ja kumppanuussuhteisiin. Kuntien edustajille tehtiin ensimmäisen kerran asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2008 ja se toistettiin vuonna 2009, jolloin saatiin ensimmäiset vertailutulokset omistajien ja tilaajien tyytyväisyydestä. 11

12 Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen tavoite Mittari Tavoite 2010 Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy Erikoissairaanhoitolain ja mielenterveysasetuksen mukaisten hoitoon pääsyn tavoiteaikojen toteutuminen Hoidon tarpeen arviointi on aloitettu 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta Hoitoon tai tutkimukseen pääsee viimeistään 6 kuukaudessa Lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsee 3 kuukauden kuluessa Jonoon asetetut jonosta poistuneet/jonossa olevat Lainmukainen hoidon toteutuminen Jonot lyhenevät vuoden 2009 vastaavaan aikaan verrattuna Potilastyytyväisyys Potilastyytyväisyyskysely HUS:n kaikissa raportoiduissa yksiköissä tyytyväisyys asiakaspalveluun on yli 8,5 (asteikko 1-10) Vuonna 2009 tulos oli 8,49 (kokonaisarvosanan keskiarvo) Vastausaktiivisuus on yli 40 % Vuonna 2009 tulos oli 28 % Kunta-asiakkuus Asiakastyytyväisyyskysely Omistajien ja tilaajien antama kokonaisarvosana HUS:n tuottamasta palvelusta on yli 8,0 (asteikko 1-10) Vuonna 2009 tulos oli 7,52 Tyytyväisyys asiakaspalveluun on yli 8,5 Omistajien/tilaajien vastausaktiivisuus ylittää 50 % Vastausaktiivisuus vuonna 2009 oli 29 % HUS-asiakastyytyväisyyskyselyn tavoitesuositukset Vuoden 2009 tulosten perusteella vuodelle 2010 voidaan asettaa esim. seuraavat tavoitteet: Potilasasiakaskyselyn vastausprosentti on yli 40 %, tilaaja-/omistajakyselyn yli 50 % HUS on kansallisessa asiakaspalautevertailussa (KAP) toimialansa paras organisaatio (vuonna 2009 toinen, apteekit huomioiden viides) Yli 90 % potilaista suosittelisi HUS:n palveluja todennäköisesti tai varmasti (86 % vuonna 2009) HUS:ssa ei ole yhtään sellaista yksikköä, jonka asiakaspalvelun keskiarvo on alle 8,5 (nyt 44/127 raportoidusta yksiköstä, v. 2008: 33/70) Potilaiden tyytyväisyys odotusaikaan ennen hoitoon pääsyä on jokaisessa yksikössä yli 8,0 Potilaiden tyytyväisyys odotusaikaan hoidon aikana on jokaisessa yksikössä yli 8,0 Tilaaja-/omistajakyselyn osalta kaikkien osa-alueiden keskiarvo ylittää 7,5 (v. 2009: 9 osa-aluetta alitti) Tilaaja-/omistajakyselyn osalta HUS:n brändiarvo sekä HUS:lta saadun tiedon riittävyys ja ymmärrettävyys ylittävät arvon 8,0 (v. 2009: 7,44 ja 7,1) Tilaaja-/omistajakyselyn osalta tyytyväisyys HUS:n laskutuksen oikeellisuuteen ylittää arvon 8,0. (v. 2009: 7,1) Tilaaja-/omistajakyselyn osalta tyytyväisyys HUS:n yhteistyökykyyn ylittää arvon 8,0. (v. 2009: 7,47) 12

13 Talous HUS:ssa keskitytään perustehtävään ja talouden tasapainottamiseen Vuorovaikutus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa perustuu kumppanuuteen. HUS vastaa jäsenkuntiensa väestön palvelutarpeisiin ottamalla huomioon kuntien taloudelliset mahdollisuudet sekä noudattamalla kuntien omistajaohjausta. Valtuustokausittain ja yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntien kanssa laadittavassa terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa sovittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Järjestämissuunnitelman toteutumista arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan vuosittain sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien yhteistyönä. Toimintojen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan ja kustannukset pidetään hallinnassa, jotta jäsenkuntien asukaskohtaiset kustannukset eivät kasva. Investointien yhteensovittaminen toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä strategisten tavoitteiden kanssa Strategiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat ovat pitkäjänteisten rakennus-, laite- ja tietotekniikkainvestointien lähtökohtana. Investointien ajoitusten pitävyyttä parannetaan kytkemällä toiminnan ja talouden ja investointien suunnittelu tiiviisti toisiinsa. Strateginen tavoite Mittari Tavoite 2010 Asukaskohtaisten kustannusten hallinta Jäsenkuntien deflatoidut asukaskohtaiset kustannukset Asukaskohtaiset kustannukset laskevat vuoden 2009 tasoon verrattuna Tilinpäätös 2008: 802,4 euroa Ennuste 2009: 817,2 euroa TAE 2010: 778,6 euroa Kustannusten hallinta Toimintakulut ilman liikelaitoksia Liikelaitosten hintataso (keskihinnan muutos) ja tulos Toimintakulut ilman liikelaitoksia ovat enintään talousarvion mukaiset Tilinpäätös 2008: 1 362,5 milj. euroa Ennuste vuodelle 2009: 1 403,9 milj. euroa TAE2010: 1 529,1 milj. euroa Talousarvion mukainen tai parempi Rahoitussuunnittelu Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste on vähintään 40 % Tilinpäätös 2008: 51,2 % Ennuste vuodelle 2009: 47,54 % TAE2010: 41,2 % 13

14 Prosessit ja rakenteet Toiminta- ja hoitoprosessien toimivuus HUS:n yhtenä strategisena päämääränä on toimintatapojen ja rakenteiden jatkuva parantaminen. Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen ovat seuraavien vuosien keskeisiä tavoitteita. HUS prosessikartassa (prosessien verkosto) esitetään kuntayhtymän toiminnan onnistumiselle tärkeät ja kriittiset pääprosessit. Toiminta- ja hoitoprosesseja kehitetään osana päivittäistä työtä sekä yksiköiden hankesalkkujen avulla, joiden kokonaisuutta HUS:n kehittämistoiminnan yksikkö koordinoi yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Hankesalkkujen omistajat ja yhteyshenkilöt, kehittämisestä ja kehittämisprojekteista vastaavat sekä yhteistyökumppanit (kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimuskumppanit ja rahoittajat) muodostavat HUS:n kehittämisverkoston, joka pyrkii yhdessä löytämään tapoja kehittää ja tukea erikoissairaanhoitoa ja sen tärkeimpiä prosesseja. Strateginen tavoite Mittari Tavoite 2010 Toiminta- ja hoitoprosessien toimivuus Tuottavuus Siirtoviivepotilaiden ja -päivien kokonaislukumäärä Potilaiden kokonaisläpimenoaika (kotoa-kotiin) Organisaatiorajat ylittävä tiedon kulku: Navitas-siirtoportaalin ja viitetietokannan sekä extranetin käyttöaste HUS:ssa ja kunnissa Pääprosessien toiminta Tuottavuuden kasvu DRG-pistesumma/henkilötyövuodet DRG-pisteen kustannus euroa Siirtoviiveet lyhenevät tai pysyvät samana kuin ajanjaksona 1-6/2009 Korkeintaan vuoden 2009 taso Navitas siirtoportaali on kattavasti käytössä HUS-alueella 12/2010 Pääprosesseilla on nimetyt omistajat ja niiden suorituskyvyn mittaaminen on säännöllistä Tavoite 2010: 2 %/vuosi, vuodelle 2010 tavoitteeksi asetettu kuntayhtymätasoinen hintatason lasku toteutuu Tavoite 2010: 129,4 Tulos 2008: 126,9 Tilanne 09/2009: 119,7 Tavoite 2010: 646,2 Tulos 2008: 649,4 Tilanne 09/2009; 682,9 euroa 14

15 Tutkimus ja opetus HUS:n tehtävänä on antaa tutkittuun tietoon perustuvaa erikoissairaanhoitoa: HUS:n yhtenä strategisena päämääränä on korkeatasoinen tutkimus ja opetus erityisesti Helsingin yliopiston, mutta myös muiden opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa. HUS:n henkilöstön erityinen taitavuus tutkia ja hoitaa potilaita nojaa paljolti tutkimustyöhön ja opetukseen osallistumisen mukanaan tuomaan kykyyn uudistua ja hyödyntää uutta tietoa. Koulutuslaitoksena toimiminen tarjoaa HUS:lle myös erinomaisen mahdollisuuden (löytää) saada palvelukseensa paras mahdollinen työvoima. HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteisen tutkimusstrategian jalkauttaminen tulee olemaan yksi vuoden 2010 merkittävä ponnistus. Strateginen tavoite Mittari Tavoite 2010 Tutkimustyö Laatupainotetut julkaisut Täydentävä rahoitus yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa EVO-pisteitä enemmän kuin vuonna : 2 950,6 (tulokset 2 vuoden viiveellä) Enemmän kuin vuonna 2009 (vertailutietoa ei ole saatavilla) Opetustoiminta Erikoislääkäritutkintojen määrä Terveysalan opiskelijoiden kliinisen harjoittelun viikot HUS:ssa Erikoistumisvirkoja käytetään niin, että valmistuvien erikoislääkäreiden määrä on vähintään 90 % teoreettisesta maksimista Tulos 2008: 183 Opiskelijakorvausten määrä enemmän kuin vuonna 2009 Tulos 2008: Ennuste 2009: Opiskelijatyytyväisyys kliinisen harjoittelun laatuun Yliopistosairaanhoitopiirien paras tulos (opiskelijoiden antaman arvion keskiarvo) 15

16 Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden turvaaminen ja henkilötyön tuottavuuden parantaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi HUS panostaa erityisesti organisaation kehittämiseen johtamisen eri tasoilla (tai erityisesti lähiesimiestasolla, johon alla olevassa perehdyttämistavoite viittaa) henkilöstön työhyvinvoinnin ja palkitsemisen parantamiseen. Kustannustietoisuuden lisääntymistä edesautetaan mm. henkilöstösuunnitteluprosessia ja raportointia kehittämällä. Strateginen tavoite Mittari Tavoite 2010 Henkilötyön tuottavuus Toteutuneen henkilötyötunnin hinta Tavoite2010: 24,4 euroa 1-9/2009: 23,8 euroa Tilinpäätös 2008: 23,5 euroa Organisaation kehittäminen Työolobarometri-mittaus Kehityskeskustelut/vakanssit Kehityskeskustelujen koettu hyödyllisyys Kehityskeskustelujen toteutumisaste on vähintään 80 % Vähintään 70 % on kokenut kehityskeskustelut hyödyllisiksi Työhyvinvointi Työolobarometri-mittaus Sairauspoissaolopäivät/henkilö Perehdyttäminen tasolla 4 (asteikko 0-5) Vuosi 2008: 3,5 Poissaolopäiviä on 14 päivää/ henkilö/vuosi tai vähemmän kuin vuoden 2009 toteuma Tilinpäätös 2008: 14,9 päivää/hlö Vuoden 2009 ennuste: 14,4 16

17 3 KONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET 3.1 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Valtuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. HUS-konsernin ohjausta ja hallintoa kehitetään hallituksen päätöksellä seuraavien tavoitteiden suuntaisesti: Konsernijohdon tahdon ja linjausten selkeämpi ja yhtenäisempi viestiminen suoraan koko konsernin läpi riippumatta toimielinten, sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten tai tytäryhtiöiden tehtäväpiiristä ja erityispiirteistä. Konsernin kokonaisedun ja toiminnan kokonaistaloudellisuuden voimakkaampi korostaminen. Toiminnan tehokkaampi ohjaaminen yhtenäisiin toimintatapoihin ja -käytäntöihin. Konserniohjauksen sekä johtamisen lujittaminen nykyistä tiiviimmän seurannan ja strategisten linjausten avulla. Lisäksi hallitus päätti, että valtuuston kevätkauden 2010 kokoukseen valmistellaan esitys HUS-konsernia koskevien yhteisten periaatteiden vahvistamisesta; määritellään aihekokonaisuudet, joissa on yhtenäinen linja läpi HUS-konsernin. Valtuuston kokoukseen valmistellaan esitys liiketoimintoja koskevasta ohjeesta, jolla korvataan nykyiset konserniohjeet. Tässä ohjeessa määritellään liikelaitosten ja tytäryhtiöiden johdon rooli ja velvollisuudet sekä pelisäännöt sille, miten HUS käyttää määräysvaltaa liikelaitoksissa ja tytäryhtiöissä. Liiketoimintaohjeissa määrätään mm. talousarvio- ja tilinpäätösprosesseista niihin liittyvine vastuineen ja velvollisuuksineen; liiketoimintajaostoa koskevista sääntömuutoksista ja muista tarpeellisista muutoksista hallintosääntöön. Hallitus asetti väliseksi ajaksi liiketoimintoja ohjaamaan ja valvomaan toimikunnan. Toimikunnassa on kuusi jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, joista yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeää Helsingin yliopisto. Hallitus nimeää jäsenistä yhden toimikunnan puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Toimikunnan tehtävänä on tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista, seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta, käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa, ja käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Toimikunta voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian hallituksen päätettäväksi. Toimikunnan esittelijänä toimii HUS:n toimitusjohtaja. 17

18 3.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Konserniohjaus HUS konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti (Hallintosääntö ). Toimitusjohtajan tehtävänä on mm. strategian ja johtamisjärjestelmän avulla huolehtia konserniohjauksesta ja omistajaohjauksen toimeenpanosta sekä vastata siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Liiketoimintaohje ja liiketoimintajaosto HUS-kuntayhtymän voimaan tulevassa liiketoimintaohjeessa määrätään hallintosäännön ohella konserniohjausta koskevasta työnjaosta. Liiketoimintaohje yhtenäistää johtamis- ja hallintokäytäntöjä liikelaitoksissa ja tytäryhteisöissä (eli tytäryhtiöissä ja säätiöissä), ja varmistaa toiminnan läpinäkyvyys sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen. Hallituksen alaisena tulee toimimaan hallituksen toimikaudeksi valittava liiketoimintajaosto, joka aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Konsernin sisäinen valvonta Kuntalaissa sisäisestä valvonnasta mainitaan konsernijohdon vastuissa (konsernivalvonta, 25a). Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta, tilintarkastajat ja ulkoisen tarkastuksen johtaja. HUS:n hallitus hyväksyi kokouksessaan (160 ) sisäisen valvonnan ohjeen (Yleiskirje 10/2001). Valmisteilla oleva uusi sisäisen valvonnan ohje tulee voimaan Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on hallituksella. Riskienhallinta ja varautuminen Riskienhallinnan ja varautumisen kokonaisvastuu on toimitusjohtajalla. Riskienhallinnan ja varautumisen keinoin varmistetaan konsernin tavoitteiden saavuttaminen ja ydintoiminnan jatkuminen kaikissa olosuhteissa. Vuonna 2010 otetaan käyttöön varautumisen, kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosessin ja turvallisuusraportoinnin toteuttamiseen tarkoitettu sähköinen järjestelmä. Varautumis- ja valmiusjärjestelmiä tehostetaan mm. kehittämällä johtamis- sekä tilannekuvajärjestelmiä ja poikkeustilanteiden hallintaa yhteistyössä konsernin eri toimijoiden, liikelaitosten ja yhtiöiden sekä viranomaistahojen kanssa. 18

19 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntayhtymän talousarviossa esitetään kuntayhtymän strategiaan perustuvat pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä konsernia koskevia tavoitteita. Talousarvio rakentuu neljästä osasta sekä liitteistä. Tuloslaskelmaosassa asetetaan kuntayhtymätason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Strategisille päämäärille asetetaan tavoitteet tuloskortin neljän näkökulman mukaisesti; asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, talous, prosessit ja rakenteet sekä henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen. Käyttötalousosassa esitetään sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten sekä opetus- ja tutkimustoiminnan tavoitteet tuloskortin neljästä näkökulmasta. Yksiköiden suunnitelmissa esitetään tuloslaskelmat ja palvelutavoitteet sekä liikelaitoksilla myös investointi- ja rahoitusosat. Investointiosassa esitetään kuntayhtymän suunnitelmakauden investointiohjelma sekä myös leasing-rahoituksella hankittavat investoinnit. Hankkeittain valtuuston päätettäväksi esitetään vähintään 10 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän rahoitustilanne; toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 4.2 Talousarvion sitovuus Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymätasolla sitova taloudellinen tavoite on kuntayhtymän ulkoiset toimintakulut ilman liikelaitoksia, sisältäen ostot liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä. Sairaanhoitoalueille asetettuja sitovia tavoitteita ovat tilikauden nollatulos-tavoite lukuun ottamatta HYKS-sairaanhoitoaluetta ja tuottavuustavoite. Sairaanhoitoalueiden toimintakuluihin sisällytetään 2 %:n tuottavuustavoite alustavan jäsenkuntien palvelusuunnitelmaehdotuksen mukaisesti sekä sisällyttämällä suunnitelmiin mahdolliset kuntaneuvotteluissa sovitut toiminnalliset ja hoitopalvelujen tarpeista johtuvat muutokset. Sairaanhoitoalueille asetettava taloudellinen tavoite on talousarvion mukainen toimintakulujen enimmäismäärä. HYKS-sairaanhoitoalue tekee (Hallitus ) vuonna 2010 alijäämäisen talousarvion. Investointiosan sitovia tavoitteita ovat konsernihallinnon, HUS-Tilakeskuksen ja sairaanhoitoalueiden investointien yhteismäärä sekä kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit hankekohtaisesti. Rahoitusosan sitovia tavoitteita ovat pitkäaikaisen lainakannan muutos sekä antolainojen lisäys tytäryhtiöille. 19

20 Kuntayhtymän talousarviossa liikelaitoksia sitovia tavoitteita ovat liikelaitoskohtaisesti määritelty hintatason sallittu muutos ja pitkäaikaisen lainan nosto, tilikauden nollatulostavoite sekä tuloutustavoite korvauksena kuntayhtymän liikelaitokseen sijoittamalle peruspääomalle 3 %:n koron mukaisesti. Tilikauden tuloksen käsittelystä päätetään tilinpäätöksen yhteydessä. Liikelaitosten keskimääräinen hintatason lasku HUS:n sisäisille asiakkaille vuonna 2010 on 0,6 %. Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitoskohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat vahvistavat liikelaitoksien omat talousarviot, joissa on noudatettava valtuuston päätöksiä. Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet Tytäryhtiöistä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin tuottavuuden 2 % kasvu. 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS 5.1 Tuotteistus ja hinnoittelu Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Hoitopalvelujen hinnoittelun perusteista päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja yksiköissä. Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotteistus perustuu NordDRG-ryhmiteltyihin tuotteisiin, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä suoriteperusteiseen laskutukseen. Palveluiden hinnoittelu tapahtuu omakustannusperiaatteella. Periaate tarkoittaa sitä, että palveluhintoihin perustuva laskutus vastaa ao. yksikön toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Kunnat maksavat käyttämistään palveluista aiheuttamisperiaatteen mukaiset kustannukset kaikille niille yksiköille, joiden palveluja ne käyttävät. Tuotekohtaisten hintojen määrittely perustuu sairaanhoitoalueittain tehtävään kustannuslaskentaan. Kustannuslaskennan yleiset periaatteet ovat yhteiset koko piirissä, joten kunkin tuotteen hinnan muodostuminen tehdään yhteisillä periaatteilla. Tuotekohtaiset hinnat vaihtelevat potilaiden erilaisuudesta johtuen; yliopistosairaalassa annettavat hoidot ovat usein vaativampia kuin muissa kuntayhtymän sairaaloissa/yksiköissä annettavat hoitopalvelut, vaikka hoito ryhmittyykin samaan NordDRG-ryhmään. Valtuusto päätti palvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteista Periaatteet vuodelle 2010 on esitetty kokonaisuudessaan talousarvion liitteessä 2. Valtuustolle esitetään tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteisiin valtuuston päättämien muutosten lisäksi palvelusetelin käyttöä koskevaa lisäystä ja ulkomailla asuvalta, itse maksavalta potilaalta edellytettävää maksusitoumusta tai vakuustalletusta. Vuoden 2010 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Valtuuston hyväksymiä uusia somaattisia ja psykiatrisia avohoitokäyntituotteita ovat: Potilasryhmäkäynti yhden tai useamman työntekijän toteuttamaa hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa asiakasryhmälle (esim. psykiatria-, reuma- ja diabetesryhmä). 20

21 Potilasryhmäkäynti kirjataan yhtenä käyntinä kutakin potilasta kohti. Potilasryhmäkäynti merkitään ajanvarauskäynniksi. Mikäli ryhmäkäyntiin osallistuu omaisia tai perheenjäseniä, ei heistä kirjata käyntejä eikä kuntaa laskuteta. Ryhmävastaanotto useamman työntekijän toteuttamaa (henkilökuntaa paikalla kaksi tai enemmän) hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa asiakkaalle (potilaita aina vain yksi). Kotikäynti on ajanvarauskäynti, jonka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö tekee asiakkaan kotiin tai siihen verrattavaan asuinpaikkaan, esimerkiksi vanhainkotiin tai asuntolaan. Erillisten sopimusten mukaisen laskutuksen tarkennukset: Mikäli omien jäsenkuntien ja HUS:n erityisvastuualueiden potilaiden hoidon ja valtakunnallisten velvoitteiden jälkeen jää ylimääräistä kapasiteettia, voidaan sitä käyttää palvelujen tuottamiseen ulkopuolisille ja Palveluista tehdään erillinen sopimus, jossa määritellään hoitopalveluista veloitettava hinta, mahdollisen siirtokuljetuksen kustannusten maksaja ja muut kustannusvastuut sellaisessa tilanteessa, jossa potilaan hoito poikkeaa alunperin suunnitellusta. Lasten ja nuorten seksuaalirikoksiin liittyvät oikeuspsykiatriset tutkimukset (ns. seritutkimukset) Vuoden alusta tuli voimaan lakimuutos (Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä), jossa sairaanhoitopiirille on määritelty tutkimusten järjestämisvastuu. Ennakkorahoitus saadaan lääninhallitukselta ja tasaus tehdään jälkikäteen vuosittain. Lopullinen ja ennakkolaskutus tapahtuisi samoilla hinnoilla. Tutkimuksia tehdään kaikilla sairaanhoitoalueilla. Koska kyseinen toiminta poikkeaa luonteeltaan merkittävästi tavallisesti sairaalassa annettavasta hoidosta ja tutkimuksista, joissa potilas käy polikliinisilla käyneillä tai on vuodeosastohoidossa, ei tätä toimintaa voida tuotteistaa samoilla tuotteilla. Seritutkimuksissa suurin osa resursseista menee potilaan tapaamisten ulkopuolella tapahtuvaan työhön. Näistä tutkimuksista aiheutuneet kustannukset korvataan HUS:lle lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain nojalla valtion varoista. Pientyöryhmän tuotteistuksen muutosesityksen mukaisesti lasten ja nuorten seksuaalirikoksiin liittyvät oikeuspsykiatriset tutkimukset ns. seri-tutkimukset on jatkovalmisteltu asiantuntijoiden näkemysten pohjalta neljäksi uudeksi tuotteeksi, jotka voidaan hinnoitella erikseen. Uudet tuotteet ovat: työnohjaus, koulutus konsultaatio oikeuspsykologinen / -psykiatrinen tutkimus, perus oikeuspsykologinen / -psykiatrinen tutkimus, laaja Lasten oikeuspsykiatrisen osaamiskeskuksen vastuulla on myös HUS-alueella tehtäväalueeseensa liittyvä työnohjaus sekä kouluttaminen. Valtuuston päätettäväksi esitetään päätettyjen lisäksi seuraavat muutokset: Luku 4; Muiden palveluntuottajien tuottamat palvelut Hoidosta, jonka potilas hankkii HUS:n antamalla palvelusetelillä, laskutetaan potilaan kotikunnalta palvelusetelin arvo. Laskuun lisätään käsittelymaksu. 21

22 Luku 4; Erillisten sopimusten mukainen laskutus Tilanteessa, jossa ulkomailla asuva, itsemaksava potilas hakeutuu ei-kiireelliseen hoitoon Husiin ja hänet voidaan ym. velvoitteiden täyttämisen vaarantumatta ottaa hoitoon, pyydetään potilaalta etukäteen joko vakuutusyhtiön antama laaja maksusitoumus tai vakuustalletus, jolla katetaan potilaan hoidon suunnitellut kustannukset sekä mahdollisen komplikaation kustannukset. Synnyttämään tulevalta äidiltä edellytetään sellaista vakuutusta tai vakuutta, joka kattaa myös syntyvän lapsen mahdollisesti tarvitseman sairaalahoidon kustannukset. Riittävänä vakuutena voidaan pitää alunperin suunnitellun hoidon/toimenpiteen viisinkertaisia kustannuksia. 5.2 Erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuoden 2008 toteutuneiden toimintakulujen perusteella. Myrkytystietokeskus ja tietopalvelu ovat HUSLAB liikelaitoksen toimintaa. Arvio vuoden 2010 asukaslukuperusteisesta maksusta on yhteensä euroa (Vuonna 2009:1,099 milj. euroa), josta jäsenkuntien osuus on euroa (vuonna 2009: 0,3 milj. euroa). Jäsenkunta- ja sairaanhoitopiirikohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 3. HUS on vastuussa alueellaan toimivan lääkärihelikopterin (Medi-Heli 01) lääkinnällisestä toiminnasta. HUS:n jäsenkunnat, lukuun ottamatta Helsinkiä, osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsinkiä sekä muiden sairaanhoitopiirien kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. Lääkäri- ja pelastushelikopterin lääkinnällinen toiminta on HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön toimintaa. Vuonna 2010 asukaslukuperusteinen maksu on 1,05 euroa/asukas (0,95 euroa/asukas vuonna 2009 ja 0,91 vuonna 2008) ja suoriteperusteinen hälytysveloitus 520 euroa/hälytys (490 euroa/hälytys/2009 ja 465 euroa/hälytys/2008). Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä Kalliin hoidon tasaus Kalliin hoidon tasausmenettely Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2010 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittävät euroa kalenterivuodessa. Tasauksen piiriin kuulumisen raja on pysynyt samana ( euroa) koko 2000-luvun. Kustannusten noustua yhä suurempi osa hoidosta meni tasauksen piiriin, jonka vuoksi kustannusten korvaaminen rajan oltua euroa ei enää tapahtunut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tasausjärjestelmän kautta katetaan 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista. Kunnilta kannetaan asukaslukuperusteinen maksu ja 20 % kalliin hoidon kustannuksista veloitetaan potilaan kotikunnalta. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä tasauslaskutuksen maksu oli 39,9 euroa/asukas (vuoden 2007 TP:ssä tasauslaskutuksen maksu oli 39,3 euroa/asukas ja 38,1 euroa/tp 2006). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas (28 euroa/asukas vuosina ). Ennakot peritään kunnilta tammikuussa ja tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen tasaus tehdään tammi-kesäkuun tietojen perusteella ja toinen tilinpäätöksen yhteydessä. Ennakkomaksu on suunnitellusti toteutuvaa kokonaiskulua pienempi ja koko kalenterivuoden kattavan tasauksen osoittama lisäkanto tehdään tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntakohtaiset perittävät ennakot esitetään liitteessä Kuntalaskutuskäytäntö Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain ennakkona 1/12 osa kuntien kanssa tehtyjen palvelusuunnitelmien kokonaissummasta. Kuukausittain perittävää ennakkoa muutetaan, jos kunnan palvelusuunnitelmaa muutetaan kesken vuotta. Toteutunut palvelujen käyttö 22