1 Geofysikaaliset lentomittaukset 1 Loviisan alueella v

Transkriptio

1 Työ raportti Geofysikaaliset lentomittaukset Loviisan alueella v. 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN- HELSINKI Puhelin (9) Fax (9) Jukka Multala Heikki Hautaniemi Geologian tutkimuskeskus Lokakuu 997

2 Työra portti Geofysikaaliset lentomittaukset Loviisan alueella v. 997 Jukka Multala Heikki Hautaniemi Geologian tutkimuskeskus Lokakuu 997

3 ,. I I TEKDÄ ORGANISAATIO: TILAAJA: TILAUSNUMERO: TILAAJAN YHDYSHENKn.,Ö: TEKDÄN YHDYSHENKn.,Ö: TEKDÄT: TARKASTAJA: Geologian tutkimuskeskus PL96 25 ESPOO Posiva Oy Mikonkatu 5 D HELSINKI 9742/97/HH Dl Heikki Hinkkanen Dl Jouko Vironmäki TYÖRAPORTTI Posiva Oy GTK GEOFYSIKAALISET LENTOMITTAUKSET LOVITSAN ALUEELLA V. 997 ~ ~~-----:.- Heikki Hautaniemi Dl

4 2 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 GEOFYSIKAALISET LENTOMITTAUKSET LOVITSAN ALUEELLA V. 997 TIIVISTELMÄ Geologian tutkimuskeskus suoritti matalalentomittauksia Loviisan/Hästholmenin alueella Mittausmenetelminä olivat maan magneettisen totaalikentän mittaus Cesiummagnetometrillä, sähkömagneettinen dipolilähdemittaus vertikaalikoplanaarikelajärjestelmällä kelavälillä 2.36 m taajuuksilla 325 Hz ja 4368 Hz sekä luonnon gammasäteilyn mittaus totaali-, K, Th- ja V-kanavilla. Pääpaino oli magneettisen totaalikentän korkealaatuisella kartoittamisella. Tutkimuksilla hankitaan lisätietoa tutkimusalueen kallioperästä ja tarkennetaan aiempien tutkimusvaiheiden tuloksia. Matalalentomittausten avulla pyritään selvittämään eri rapakivityyppien esiintymistä maanpinnalla ja luomaan pohjaa kolmiulotteiselle tulkinnalle. Sähkömagneettisilla mittauksilla saadaan tietoa kallion sähkönjohtavuusrakenteesta, jonka avulla voidaan selvittää rakenteellisia rajapintoja. Tutkimusalueella mitattiin yhteensä 84linjakilometriä, joista 736 km koostui perusalueesta, 88 km tihennetystä alueesta ja 26 km hajalinjoista. Perusalueella linjaväli oli 2m, tihennetyllä alueella m ja hajalinjat lennettiin metrin välein. Perus- ja tihennyslinjat mitattiin N-S suuntaan ja hajalinjat E-W suuntaan. Nimellinen lentokorkeus oli 3 mja lentonopeus 5 m/s, jolloin pisteväli magneettisissa mittauksissa oli n. 6 metriä, sähkömagneettisissa n. 2 metriä ja radiometrisissä n. 5 metriä. Mittaustulokset käsiteltiin käynti-, korkeus- ja menetelmäkorjatuksi aineistoksi ja tulokset esitettiin karttoina, perusalue mittakaavassa :2, tihennetty osa :5 ja hajalinjat :5. Perusalueen ja tihennetyn alueen kartat on esitetty väripintakarttoina ja hajalinjat profiileina. Magneettisesta aineistosta on laskettu myös vertikaaliderivaatta kenttää jatkamalla ja sähkömagneettisesta aineistosta näennäinen ominaisvastus molemmilla taajuuksilla. Näennäisen ominaisvastuksen kartoissa lentokorkeuden vaihteluiden vaikutus ei haittaa tulosten tarkastelua niin kuin reaali- ja imaginaarikomponenttikartoissa. Avainsanat geofysiikka, lentomittaukset, aerogeofysiikka, korkea-aktiivisen uraanipolttoaineen loppusijoitus 3

6 I AEROGEOPHYSICAL SURVEYS IN LOVITSA AREA 997 ABSTRACT Geological Survey of Finland did aerogeophysical surveys in Loviisa/Hästholmen area. The aerogeophysical methods used were measuring of total intensity of earth' s magnetic field with Cesium-magnetometer, EM dual frequency (325,4368 Hz) with dipole source in vertical coplanar coil configuration,in which coil separation is 2.36 m, and natural gamma radiation (total radiation,k,th,u). Primary method was high resolution mapping of earth's magnetic total field. The purpose of this study is to produce more detailed information about bedrock in the survey area. By means of aerogeophysical surveying the aim is to map different types of granitoids and create basis for 3-dimensional interpretation. By electromagnetic measurements we can get information about conductivity and structure of bedrock and further clarify structural boundaries. Totally 84 line kilometers were surveyed, of which 736 km in the main area, 88 km in the dense main area, and 26 km to measure sparse Iines. In the main area line separation was 2 m, in the dense area m, and m between those sparse Iines. The normal flight Iines were measured in N-S direction, and the sparse Iines in E-W direction. Nominal flight altitude was 3 m, and flight velocity 5 rnls, so distance between measuring points was 6 meters in magnetic, 2 meters in electromagnetic and 5 meters in radiometric measurements. The measurements were processed to drift and altitude corrected data. The results were composed to maps, main area in scale :2, dense area in scale :5, and the sparse Iines in scale :5. The maps of main and dense area are presented in color maps and the sparse Iines are in profile form. A first vertical derivate was calculated from the magnetic data using continueing of the field and apparent resistivity from EM data on both frequencies. In the apparent resistivity maps variation of flight altitude does not effect to the results as it does in real and imaginary components. Keywords: geophysics, airbome geophysics,high level nuclear waste disposal 4

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 5 YLEISTÄ LENTOMITTAUSLAITTEISTO MITTAUSLENNOT LENTOALUE SUUNNISWS MAA-ASEMAT MITTAUSTEN SUORITUS LAATUKONTROLLI LENNON AIKANA LENNON JÄLKEEN POIKKEAMAT TEOREETTISISTA LENTOLINJOISTA TULOSKÄSITTELY YLEISTÄ... IO 5.2 DATALLE TEHTÄVÄT KORJAUKSET MAGNEETTINEN AINEIST RADIOMETRINEN AINEISTO AEROSÄHKÖMAGNEETTINEN AINEISTO... l KOORDINAATEILLE TEHTÄVÄT KORJAUKSET JOHDANNAISSUUREET AINEISTON LUOVUTUS KARTTAMATERIAALI YLEISTÄ INTERPOLOINTI KARTTOJEN LAADINTA HAVAINTOJA KARTOISTA YHTEENVETO... 5 LÄHDEVIITTEET... 5 LIITTEET... 6 LIITE THE AIRBORNE EQUIPMENT OF THE GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND (GTK)... 6 LIITE 2 TEOREETTISET LENTOLINJAT... 8 LIITE 3 MITTAUSLINJAT LENTOJÄRJESTYKSESSÄ... 2 LIITE 4 LENTOLINJASTON SUUNNITELMAKARITA LIITE 5 KARTTA LENNETYISTÄ LINJOISTA LIITE 6 LENTOKORKEUSKARTTA LIITE 7 ESIMERKKI MAGNEETTISEN MAA-ASEMAN WLOSTEESTA LIITE 8 KARTTALUETTELO

8 I YLEISTÄ Posiva Oy tilasi (9742/97/HH) Geologian tutkimuskeskukselta geofysikaalisia lentomittauksia Loviisan seudulta ja Hästholmenin saaren ympäristöstä. Posiva Oy huolehtii käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvistä yksityiskohtaisista tutkimuksista. Loviisan Hästholmen on yksi neljästä tutkimusalueesta, joiden joukosta lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna 2. Tutkimuksilla hankitaan lisätietoa tutkimusalueen kallioperästä ja tarkennetaan aiempien tutkimusvaiheiden tuloksia. Geofysikaalisten matalalentomittausten tavoitteena on tuottaa lisätietoja eri rapakivityyppien esiintymisestä maanpinnalla ja antaa mahdollisuudet kolmiulotteiseen tulkintaan. Sähkömagneettiset mittaukset tuottavat tietoa kallion sähkönjohtavuusrakenteesta, joka on sidottavissa rakenteellisiin rajapintoihin ja yksiköihin. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on suorittanut aerogeofysikaalisia mittauksia vuodesta 95 lähtien ja operoi nykyisin myös hyvin paljon ulkomailla, mittauksia on tehty mm. Venäjällä, Norjassa, Unkarissa, Portugalissa, Eritreassa, Etiopiassa ja Ghanassa. Mittauksia on tehty normaalin kartoituksen lisäksi myös öljynetsintää, jääpeitteen paksuuden määritystä varten ja Tsemobylin säteilylaskeuman kartoitusta varten. GTK suoritti aerogeofysikaaliset matalalentomittaukset Loviisan Hästholmenin alueella Tutkimusalueella mitattiin yhteensä 84linjakilometriä, joista 736 km koostui perusalueesta, 88 km tihennetystä alueesta ja 26 km hajalinjoista. Perusalueella linjaväli oli 2m, tihennetyllä alueella OOm ja hajalinjat lennettiin m välein. Nimellinen lentokorkeus oli 3 mja lentonopeus 5 mls, jolloin pisteväli magneettisissa mittauksissa oli n. 6 m, sähkömagneettisissa n. 2 mja radiometrisissä n. 5 m. Mittaukset käsiteltiin käynti-, korkeus- ja menetelmäkorjatuiksi aineistoiksi ja tulokset esitettiin mittakavoissa :2 ja :5 sekä hajalinjat mittakaavassa :5. Mittaukset ja tuloskäsittely on dokumentoitu tässä raportissa. Vastuu- ja yhdyshenkilönä Posiva Oy:n puolelta on toiminut Heikki Hinkkanen ja GTK:n puolelta Jouko Vironmäki. Työtä ovat konsultoineet Fintact Oy:n Pauli Saksa ja Eero Heikkinen. Raportin mittauspuolesta on tehnyt Jukka Multala ja tuloskäsittelystä Heikki Hautaniemi. 6

9 2 LENTOMITTAUSLAITTEISTO Lentomittauslaitteisto koostuu Twin Otter DHC-6/3 lentokoneeseen OH-KOG asennetuista geofysikaalisista, navigointi-, paikannus- sekä apulaitteista sekä näiden lisäksi maanpinnalla paikallaan pidettävistä ns. maa-asemalaitteista. Kaikkien käytettävien laitteiden spesifikaatiot on tarkemmin kuvattu liitteessä. Lentokoneeseen on kiinteästi asennettu seuraavat geofysikaaliset mittalaitteet *kaksi Scintrex MAC-3 cesium magnetometriä, joiden anturit siiven kärjissä. Anturien välinen etäisyys on 2.36 m. Magnetometrien lukemat rekisteröitiin kahdeksan kertaa sekunnissa, jolloin pisteväliksi tuli 6-7 m. * kaksitaajuinen (325 ja 4368 Hz) sähkömagneettinen mittalaite AEM-95, jonka lähetinkelat ovat toisessa ja vastaanotinkelat toisessa siivenkärjessä. Kelaväli on 2.36 m, ja kelakonfiguraatio pysty koplanaarinen. EM mittaukset suoritettiin neljä kertaa sekunnissa jolloin pisteväli oli n. 3 m. * gammaspektrometri Exploranium GR-82/3, jonka yhteenlaskettu kidetilavuus on 4 litraa. Spektri rekisteröitiin kerran sekunnissa jolloin pisteväli on n. 5 m. Paikannuslaitteina käytetään Ashtech Ranger GPS-vastaanotinta sekä Collins radiokorkeusmittaria. Lisäksi tarvitaan joukko apulaitteita kuten ulkolämpömittari ja barometri. Mittaustiedot antureilta kerätään verkon kautta tiedonkeruumikrolle, joka tallentaa ne kovalevylle. Lentoreitti tallennetaan normaalille VHS videolle. Maa-asemalaitteisto koostuu Cs-magnetometristä ja GPS-vastaanottimesta sekä näiden tietojen tallennusmikroista. 7

10 3 MITTAUSLENNOT 3. LENTOALUE Mitattava alue sijaitsee peruskarttalehdillä 32 - ja Alue on kooltaan 2 x 2 km. Peruslinjasto on kooltaan 2 x 2 km, linjat2m välein, tihennetty linjasta 4 x 4 km, linjat m välein ja hajalinjasta 2 x 2 km ja sen linjaväli on m. Koko alueen pinta-ala on 24 neliökilometriä, tihennetyn osan pinta-ala 6 neliökilometriä ja peruslinjaston pinta-ala 4 neliökilometriä. Lentosuunta perus- ja tihennetyn linjaston osalta oli N-S ja 2 hajalinjan osalta E W. Teoreettisten lentolinjojen alku- ja loppukoordinaatit sekä lentolinjakartta ovat liitteessä 2. Lentosuunnitelmakartta on liitteessä SUUNNISTUS Lennonaikainen suunnistus tapahtui hyväksikäyttäen koneessa olevaa GPSvastaanotinta ja siihen liitettyä navigointilaskinta. N avigointilaskimelle syötetään tieto lennettävästä linjasta, jolloin laskin alkaa näyttää sivuttaispoikkeamaa optimilinjasta (ns. left-right näyttö), lentonopeutta ja etäisyyttä linjan päähän. Tämän lisäksi käytettiin visuaalisena apuna : mittakaavaan suurennettuja topografikarttoja, joille teoreettiset lentolinjat oli piirretty. Oikealla lentopinnalla pysymistä helpottaa korkeusmittarissa oleva valojärjestelmä, joka hälyttelee liian pienistä ja suurista lentokorkeuksista. 3.3 MAA-ASEMAT GPS-tukiasemaa tarvitaan GPS-järjestelmän epätarkkuuksien pienentämiseen. GPS-tukiasema sijaitsi mittauslentojen ajan Helsinki-Vantaa lentokentän teknillisellä alueella, ykköshallin välittömässä läheisyydessä. GPS :n antennin koordinaatit olivat kansallisen kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) mukaisesti ilmaistuna x= , y= m, korkeus (N6) m merenpinnasta sekä WGS84-koordinaatistossa ilmoitettuna (DDMMSS.SSSSS) lat. 6 8' 5.666", Iong '.25589", korkeus m. Magneettista maa-asemaa käytetään maan magneettikentän käynnin vaikutuksen poistamiseen mittaustuloksista. Magneettinen maa-asema oli viety Hästholmenin saarelle. Magnetometrin anturin koordinaatit olivat kartastokoordinaattijärjestelmässä x= metriä ja y= metriä ja korkeus (N6).3m. Sama paikka ilmaistuna WGS84- koordinaatistossa on lat. 6 2' 57.69", Iong. 26 2' " sekä korkeus m. 3.4 MITTAUSTEN SUORITUS Mittaukset suoritettiin kolmella lennolla, siten että suoritettiin yksi ja suoritettiin kaksi lentoa Helsinki- Vantaan lentokentältä. Liitteessä 3 on lueteltu lentolinjat mittausjärjestyksessä. Lentomiehistönä oli Raimo Loukkola, Hanif Munge ja Esa Tiainen. Mittalaitteiden hoitajana oli ensimmäisellä lennolla Veli Leinonen ja kahdella jälkimmäisellä lennolla Olli Halonen. Ydinvoimalaa ja sen läheisyydessä olevia mastoja jouduttiin lentoturvallisuuden vuoksi väistämään. Lentoreitit on nähtävissä liitteestä 5 ja lentokorkeudet liitteestä 6. 8

11 4 LAATUKONTROLLI Laatukontrollilla tarkkaillaan mittausten laatua ja sen avulla pyritään mahdollisimman nopeasti saamaan palautetta mittauksista ja rekisteröinneistä, jotta ongelmatilanteissa vika tai laatua huonontava tekijä saadaan hallintaan. Jos laatu ei täytä hyväksymiskriteereitä, lento keskeytetään ja vika korjataan. Usein pienemmät viat voidaan korjata lennon aikanakin. Tällöin kuitenkin mittauslinja keskeytetään ja se uusitaan vian korjauksen jälkeen. 4. LENNON AIKANA Ensimmäisen kerran mittausten laatua tarkkaillaan reaaliajassa jo mittausvaiheessa lentokoneessa. Tällöin tarkistusohjelma tarkistaa mittaustuloksia ja ilmoittaa, jos datassa on havaittu ongelmia. Tärkeimmät mittauskomponentit esitetään myös graafisesti monitorin ruudulle, jolloin datan laatua voidaan alustavasti arvioida. 4.2 LENNON JÄLKEEN Välittömästi lennon jälkeen data siirretään Mt:n levykkeelle, jolla data siirretään mikrolle, jossa ajetaan tarkistusajo ja datan laatu analysoidaan tarkemmin grafiikkaa hyväksi käyttäen. GPS-datalle tehdään differentiaalikorjaus, jonka jälkeen lentolinjojen paikkoja voidaan tarkastella. Maan magneettikentän käyntiä rekisteröivän maa-aseman data tarkastetaan myös graafisesti, jolloin nähdään magneettikentän käynnit ja niitä voidaan vertailla sallittuihin kriteereihin. Sallitut käynnit ovat normaalisti 2 nt 3 minuutissa ja 5 nt tunnissa. Maan magneettikenttä pysyi mittausten aikana rauhallisena, kuten liitteenä 7 olevasta yhden lennon magneettikenttäkuvasta voidaan havaita, eivätkä sallitut kriteerit olleet lähelläkään ylittyä. 4.3 POIKKEAMAT TEOREETTISISTA LENTOLINJOISTA Tätä tarkistusta varten on ohjelma, joka käy differentiaalikorjatun GPS-datan läpi ja vertaa sitä teoreettisiin lentolinjoihin. Mittauksille oli asetettu ehdoksi, että sallitut linjojen poikkeamat suunniteltujen nimellislinjojen paikoista eivät poikkea +- m enempää korkeintaan 3%:n matkalla yksittäistä linjaa pitkin. Nämä rajat eivät ylittyneet eikä linjoja jouduttu tästä syystä uusimaan. Alueella olevat lentoesteet aiheuttivat muutaman kierron ja lentokorkeuden nostamisen. 9

12 5 TULOSKÄSITTELY 5. YLEISTÄ Tuloskäsittelyllä pyritään mittausaineistosta korjaamaan virheet ja käynnit sekä yhdenmukaistamaan se niin, että siitä voidaan tehdä tulosteitaja tulkintoja. Aluksi lentokohtaisista datatiedostoista korjataan loogiset virheet, data jaetaan lentoiinjoihin ja koordinaatit synkronoidaan muun mittausaineiston kanssa. Sen jälkeen voidaan tehdä alueen kaikkien lentojen menetelmäkohtaiset korjaukset ja kalibroinnit sekä lajittelut. Valtaosa käytetyistä tuloskäsittelyohjelmista on tehty GTK:ssa. Omien ohjelmien lisäksi käytetään karttojen tekoon GEOSOFT:ia ja GPS:n differentiaalikorjaukseen ASHTECH:n PNA V:ia. Ohjelmien käyttöympäristönä on OSF UNIX:ssa ja WINDOWS95/DOS PC-maailmassa. Tuloskäsittelyn ovat tehneet Bahaaddin Ahrari ja Heikki Hautaniemi. Seuraavassa on mittauskomponenteittain kerrottu, millaisia korjauksia datalle yleensä tehdään loogisten datavirheiden korjausten lisäksi. 5.2 DATALLE TEHTÄVÄT KORJAUKSET 5.2. MAGNEETTINEN AINEISTO Magneettikenttää mitataan kahdella magnetometrillä 8 kertaa sekunnissa, eli 6-7 metrin pistevälillä ja rekisteröintitarkkuus on pt. HYDRAULIPUMPPUKORJAUS Lentokoneen hydraulipumppu aiheuttaa -2 sekuntia kestävän noin 2 nt:n anomalian magnetometrin lukemaan. Sellaiset arvot poistetaan datasta kokonaan, koska niitä ei voida täysin varmasti muuten poistaa. Hydraulipumpun päälläoloajat rekisteröidään tätä varten. KOMPENSOINTI Lentokoneen asennon muutoksista aiheutuvat anomaliat poistetaan reaaliajassa lentokoneessa laitevalmistajan kompensointiohjelmalla. SUUNTAKORJAUS Lentosuunnasta riippuva tasoero poistetaan suuntakorjauksella. Suuntakorjauksen korjaustermit on saatu lentämällä magneettisesti tasainen alue eri ilmansuuntiin. TRANSIENTTIKORJAUS Magneettista maa-aseman dataa käytetään magneettisten myrskyjen havainnoinnin lisäksi transienttikorjaukseen. Suodatettu maa-aseman magneettikenttä vähennetään lentokoneessa mitatusta kentästä. Sillä poistetaan magneettikentän ajallista vaihtelua mittaustuloksista. Mitä lähempänä mittauspaikkaa maa-asema sijaitsee sitä parempaan lopputulokseen voidaan päästää.

13 SEKULAARIKORJAUS Sekulaarikorjauksella magneettinen data saadaan laskettua tiettyyn, haluttuun tasoon. Sen suorittamiseen tarvitaan paikallisen geofysikaalisen observatorion aineistoa. Tälle aineistolle ei sekulaarikorjausta ole tehty, vaan magneettinen taso on sidottu Hästholmenin saaressa olleen magneettisen maa-aseman keskimääräiseen tasoon (545 nt) kyseisinä mittauspäivinä TASOJEN HIENOSÄÄTÖ Tasojen lopullinen hienosäätö tehdään vertaamalla viereisten linjojen erotusten mediaaneja ja korjaamalla tästä saadulla arvolla, joka on vakio koko linjalla. Tulosteiden perusteella näyttää siltä, että magneettikentän totaalikomponentti saatiin kartoitettua vaaditullatarkkuudella (tasoerot alle nt). Epälineaarisilla suodatuksilla tasoeroja saisi pois paremminkin näkyvistä, mutta ne vääristävät mittausaineistoa, eikä niitä voi siksi käyttää RADIOMETRINEN AINEISTO Gammasäteilyä mitataan sekunnin summausajalla, jolloin pisteväliksi tuleen. 5 m. Rekisteröitävä yksikkö on pulssi sekunnissa, joka määrää tarkkuuden. SPEKTRIN KALIBROINTI Gammasäteilyn spektri kalibroidaan K,U ja Th-piikkien avulla paikoilleen energiaalueessa ja spektri jaetaan K,U ja Th-energiaikkunoiksi IAEA:n suositusten mukaan. Ylhäältäpäin tulevaa säteilyä mittaava järjestelmä kalibroidaan vastaavasti. IAEA:n suositukset löytyvät mm. IAEA:n teknisestä raporttisarjasta (IAEA 99). KUOLLUTAIKAKORJAUS Spektrometri käyttää jokaisen saapuvan pulssin käsittelyyn pienen ajan, jona aikana se ei kykene käsittelemään muita pulsseja. Siksi tämä ns. kuollut aika on rekisteröitävä ja sen avulla tehtävä korjaus. Käytössämme oleva gammaspektrometri tekee kuollutaikakorjauksen automaattisesti. TAUSTAKORJAUS Taustakorjauksella eliminoidaan muualta kuin maaperästä peräisin oleva säteily sekä ilmassa olevan radonin vaikutus. Taustasäteilykorjaus tehdään ylöspäin mittaavanjärjestelmän avulla. Tällöin joka sekunti lasketaan komponenttikohtaiset taustat, jotka vielä suodatetaan ja vähennetään mittaustuloksista. Tämä taustakorjaus reagoi hyvin radonin alueellisiin eroihin. SIRONTAKORJAUS Etukäteen kalibrointilaattojen päällä tehtyjen mittausten perusteella on määritetty ns. sirontakorjauskertoimet, joiden avulla tehdään sirontakorjaus kaliumille, uraanille ja toriumille IAEA:nsuositusten mukaisesti. Sirontakorjauksella korjataan Compton-sironnan aiheuttamia virheitä mittaustuloksissa.

14 PAINE- JA LÄMPÖTILAKORJAUS llman tiheyden vaihtelun vaikutus mittaustuloksiin korjataan paine- ja lämpötilakorjauksen avulla, jota varten rekisteröidään ilmanpainetta ja ulkolämpötilaa jatkuvasti. KORKEUSKORJAUS Korkeuskorjauksen avulla muunnetaan mittaustulokset nimellislentokorkeudelle, esim. 3 metriin. Tällä saadaan eliminoitua vaihtelu lento korkeudessa, joka aiheuttaa vaihtelua pulssilukuihin etäisyysvaimennuksen vuoksi. Korjausta varten mitataan radiokorkeusmittarilla lentokoneen etäisyyttä maanpinnasta. KALIBROINTI PITOISUUKSIKSI Muunnos %K, eu, eth ja Ur pitoisuuksiksi tehdään etukäteen kalibrointilaattojen avulla määritettyjen herkkyyskertaimien avulla. Kalibrointilaatat sisältävät eri määriä kalium-, uraani- ja toriumrikkaita kivilajeja betoniin sekoitettuina, ja ne voidaan mitata myös muilla mittalaitteilla. Yksiköt ovat IAEA:n suositusten mukaisia ja ne löytyvät mm. IAEA:n teknisestä raporttisarjasta (IAEA 976). Geologinen säteily lähde, jossa on yhden Dr-yksikön pitoisuus, aiheuttaa saman instrumenttivasteen kuin vastaava lähde, jossa on yksi miljoonasosa tasapainossa olevaa uraania ( Ur = ppm eu). Uraanin ja toriumin pitoisuudet ilmoitetaan miljoonasosina ekvivalenttia uraania (ppm eu) ja toriumia (ppm eth), sekä kalium suoraan prosentteina (%K) AEROSÄHKÖMAGNEETTINEN AINEISTO Sähkömagneettisissa mittauksissa mitataan kahdella taajuudella reaali- ja imaginaarikomponentti suhteessa primäärikenttään. Rekisteröinti tapahtui 4 kertaa sekunnissa, jolloin pisteväli oli n. 3 m, ja mitattava yksikkö on miljoonasosa (ppm). AIKA V AKIOKORJAUS Elektromagneettiselle datalle tehdään aikavakion dekonvoluutio viivekorjauksella, tällöin kohinatasoa ei huononneta. Viivekorjauksessa poistetaan viive, joka aiheutuu vastaanottimen suodattimesta. Viiveen suuruus on määritetty kokeellisesti. UKKOSPIIKKIKORJAUS. Ukkospiikit aiheuttavat EM-dataan eksponentiaalisesti vaimenevan piikin, joka tunnistetaan muodostaanjapoistetaan automaattisesti. NOLLATASOKORJAUS Nollatasokorjaus tehdään korkealla lennettyjen kalibrointien avulla. Kalibrointeja suoritetaan vähintäänkin lennon alussa ja lopussa, tarvittaessa useamminkin. Resistiivisessä ympäristössä voidaan käyttää myös visuaalista nollatason määritystä. 2

15 I KALIBROINTI Lentokoneen johtavan rungon vaikutus tuloksiin poistetaan kokeellisesti määrättyjen kertaimien avulla. Kertoimet on saatu vertaamalla johtavuudeltaan tunnetun meren päällä saatuja tuloksia vastaaviin teoreettisiin tuloksiin KOORDINAATEILLE TEHTÄVÄT KORJAUKSET GPS:stä saatavat koordinaatit ovat epätarkkoja, omassa WGS-84 koordinaatistossaan ja GPS-ajassa, joten jotta niitä voitaisiin käyttää, on niille tehtävä joukko korjauksia. DIFFERENTIAALIKORJAUS Lentokoneessa rekisteröidyt GPS-koordinaatit korjataan maa-asemalla olevan toisen GPS-vastaanottimen aineiston avulla,ns. differentiaalikorjauksella. Tällöin GPS-järjestelmän tahallinen huononnus sekä muitakin virhelähteitä saadaan pienennettyä niin, että keskimääräinen paikannustarkkuus paranee 25 metristä 2 metriin (5%). Vastaavat 95 %:n arvot ovat mja m. SYNKRONOINTI GPS käyttää sisäisesti omaa GPS-aikaa joka on synkronoitava muun mittausaineiston kanssa. Aikaero saadaan selville rekisteröimällä samanaikaisesti tapahtuma sekä GPS:llä että omalla tiedonkeruulaitteella. KOORDINAATISTOMUUNNOS GPS-järjestelmän WGS-84 koordinaatit muunnetaan lopuksi kansalliseen kartastokoordinaatistojärjestelmään (KKJ). Muunnoksen tarkkuudella ei näissä paikannustarkkuuksissa ole enää merkitystä, se on tarpeeksi hyvä. 5.3 JOHDANNAISSUUREET MAGNEETTIKENTÄN VERTIKAALIDERIV AATT A Magneettikentän vertikaaliderivaatta on laskettu kenttää jatkamalla. Tähän on käytetty GEOSOFf:n MAGMAP-pakettia, joka laskee ensimmäisen vertikaaliderivaatan interpoloidusta datasta. Yksikkö on nt/m ja pisteväli sama kuin interpolointimatriisissa eli 5 m. NÄENNÄINEN OMINAISV ASTUS JA SYVYYS Näennäinen ominaisvastus ja syvyys on laskettu kummallakin taajuudella (325,4368 Hz) puoliavaruusmallia käyttäen. Reaali- ja imaginaariarvot muunnetaan näennäisiksi ominaisvastuksiksi ja syvyyksiksi muunnostaulukkoa käyttämällä. Yläpinnan näennäinen syvyys on tulkitun johtavan pinnan ja radiokorkeusmittarin etäisyyden erotus. Nollataso on periaatteessa maanpinnassa ja positiivinen suunta alaspäin. Matala taajuus (325 Hz) on parhaimmillaan alle ohmimetrin johtavuuksilla ja korkea taajuus (4368 Hz) muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen ohmimetriin. 3

16 5.4 AINEISTON LUOVUTUS Tilaajalle luovutetaan kaikki materiaali yhdellä kertaa. Data luovutetaan GEOSOFf:n profiilimuotoisessa XYZ -muodossa ja interpoloidut datat GEOSOFf:n ASCII-muotoisessa GXF-muodossa. Sekä XYZ- että GXFtiedostojen rakenne on kerrottu kuvaustiedostoissa (kuvaus.txt), jotka on tallennettu hakemistokohtaisesti yhdessä ko. datojen kanssa Iuovutettavalie CD:lle. 6 KARTTAMATERIAALI 6. YLEISTÄ Karttojen tekoon käytettiin GEOSOFfiA, jolla myös yhdistettiin Maanmittaushallituksen pohjakuva-aineisto muuhun aineistoon. Pohjakuva-aineiston tekijänoikeus kuuluu Maanmittaushallitukselle, eikä sitä ilman eri lupaa saa kopioida. Kartat on piirretty GTK:n HP:n DesignJet -piirturilla. 6.2 INTERPOLOINTI Radiometrinen ja ominaisvastusdata on interpoloitu käyttäen 'Akima-spline' menetelmää, 5 metrin hilaverkkoon. Muissa komponenteissa on käytetty 'minimum curvature' menetelmää. 'Akimaa' käytettiin siksi, että 'minimum curvature' -menetelmä aiheutti yli-interpolointeja joissakin kohdin, kun taas 'Akima' oli niissä kohdin oleellisesti parempi. Interpolointimenetelmiä on selostettu mm. GEOSOFf:n manuaalissa "OASIS montaj" (GEOSOFf 997). 6.3 KARTTOJEN LAADINTA Aineistosta on laadittu :5 ja :2 mittakaavaisia väripintakarttoja perus- ja tihennetyn linjaston osalta sekä :5 mittakaavaisia profiilikarttoja hajalinjojen osalta. Tarkemmin laaditut kartat selviävät liitteessä 8 olevasta karttaluettelosta. Kaikki karttoja on tulostettu kolmen kappaleen sarjat tilaajan arkistoitavaksi. Värit on pyritty valitsemaan kulloiseenkin tapaukseen parhaiten sopivaksi. Monesti asia oli ongelmallinen, koska alue on mm. osaksi hyvin johtavaa (meri), osaksi hyvin resistiivistä (kallioperä). Vastaava tilanne oli myös radiometrisissä kartoissa. Yleensä meren päälle pyrittiin sijoittamaan 2-3 väriluokkaa, mutta sen saaminen oli suorastaan mahdotonta sähkömagneettisissa kartoissa, koska meren johtavuus on hyvin vakio noin pienellä alalla. Magneettisissa kartoissa tällaisia ongelmia ei ollut. Profiilien piirto oli samasta syystä ongelmallista, joko piirrettävät arvot olivat pieniä tai suuria. Ei juuri mitään siltä väliltä. Radiometrisessä kolmikomponenttikartassa kaliumin, uraanin ja toriumin pitoisuudet on esitetty suhteena toisiinsa. Jos kaikkien kolmen komponentin suhde toisiinsa olisi vakio ja esiintyisi vain totaali-intensiteetin vaihtelua, sävyt kartalla olisivat harmaasävyjä. Karttoja ei ole rajattu tiukasti tilauksen mukaan, vaan alueen rajan yli menevät mittaukset on jätetty karttoihin konsultin toivomuksesta. 4

17 6.4 HAVAINTOJA KARTOISTA Reaali- ja imaginaarikomponentteihin vaikuttaa lentokorkeus hyvin oleellisesti Siksi niissä viereiset linjat saattavat olla eri tasoissa, mitkä kuitenkin molemmat saattavat pitää paikkaansa. ilmiö korostuu johtavassa ympäristössä. Korkeuskorjausta ei voida tehdä, koska ei tunneta lähdettä, joka anomalian aiheuttaa. Korjatusta aerosähkömagneettisesta datasta voidaan laskea näennäinen ominaisvastus ja syvyys, puoliavaruusmallia käyttäen. Tällöin myös lentokorkeuden vaihtelujen peruskomponenteissa aiheuttamat tasoerot pienenevät oleellisesti. Periaatteessa ne poistuvat kokonaan, jos puoliavaruuden malli toteutuisi mittausalueella. Radiometrisissä kartoissa meren päällä, saarten lähellä olevat minimit saattavat johtua taustakorjauksesta ja osittain myös interpoloinnista. Uusi gammaspektrometri oli ensimmäistä kertaa käytössä, eikä tässä vaiheessa ole vielä muuta aineistoa, josta voisi samaa ilmiötä tarkastella. Voimalaitoksen ja mastojen kiertämisen sekä lentokorkeuden nostamisen vuoksi itse voimalaitoksen kohdalle tuli karttoihin virheellisiä arvoja, jotka tilaajan konsultin kanssa yhteisymmärryksessä katsoimme parhaaksi poistaa. Siksi voimalaitoksen kohdalla on valkoinen aukko, kooltaan n. 85 x 85 m. Luovutettavissa XYZ-datoissa näillä kohdin on arvoja, mutta interpoloiduissa GXF-tiedostoissa niiden paikalla on vakio. Magnetometrit oletettavasti myös aistivat voimakkaan sivilisaation olemassaolon, koska kauempanakin voimalasta oli tasoissa havaittavissa ongelmia, jotka tosin saatiin kohtuudella ratkaistua. Magneettiset kartat on tehty pelkästään vasemman magnetometrin datasta, koska oikean magnetometrin mukaanottaminen laski lopputuloksen laatua. Myös sähkömagneettisissa komponenteissa on havaittavissa häiriöitä, jotka johtuvat sähkö linjoista, voimalasta ja radiomastoista. 7 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus suoritti Loviisan Hästholmenin alueen aerogeofysikaalisen kartoituksen Posiva Oy:n tilauksesta ja laati alueesta 37 erilaista tuloskarttaa sekä luovutti tilaajalle karttojen lisäksi vastaavat käsitellyt mittausaineistot profiili- ja interpoloidussa muodossa. Ne muodostavat pohjan tarkemmalle tulkintatyölle. Aineiston laatu on geofysiikan kannalta ongelmallisen, häiriöisen ympäristön huomioonottaen erinomainen. LÄHDEVIITTEET GEOSOFT,997. OASIS montaj, user guide version 4.. Toronto, Geosoft Jne., 29 s. IAEA, 99. Airbome gamma ray spectrometer surveying, teknillinen raporttisarja nr 323. Vienna, IAEA, 97 s. IAEA, 976. Radiometric reporting methods and calibration in uranium exploration, teknillinen raporttisarja nr 74. Vienna, IAEA. 5

18 LIITTEET LITTE THE AIRBORNE EQUIPMENT OF THE GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND (GTK) 997 AIRCRAFT: STOL fixed-wing, twin engine DHC-6/3 Twin Otter (registration sign: OH-KOG). The aircraft is built in Canada in 979 (DeHavilland Canada). N ormal flight speed: 22 kmlh Speed during measurement flights: 6-22 kmlh Rate of climb: 7,5 m/sec Total flight hours: about hours until now Landings: about 85 landings until now. The aircraft offers several major advantages in terms of utility and cost, including excellent performance reserves, low-speed handling characteristics and operational flexibility to operate from unpaved strips without any ground equipment. During the manufacturing of the Twin Otter several modifications were made to its electrical systems in order to reduce the electrical noise level. Twin Otter was selected for the measuring platform as the most suitable fixed- wing aircraft for low altitude STOL (short takeoff and landing) operations. This aircraft has been used since 98 for aerogeophysical measurements. Condition of the aircraft is good. The aircraft is owned and maintenanced by Finnair Company. The subsidiary of Finnair, Malmilento Oy, is the operator. The GTK is responsible for all measurement units and their use. During over 4 years the GTK and Karair, the former DHC-operator, and now Finnair/Malmilento have successfully completed over 2 millions of Iine kilometres in aerogeophysical survey operation, mainly for geological mapping and subsequent mineral exploration programmes. MEASURING EQUIPMENT: The measurement units installed in the aircraft are connected to each other by local area net work (LAN). This makes it easy to install just the right measurement units for each running project. Ali equipment mentioned below is owned by the Geological Survey of Finland. * Two Cesium magnetometers at wing tips and automatic compensating unit (Scintrex MAC- 3 with CS-2 sensors and MEP-2 processor module): resolution. nt, sensitivity.5nt registration rate normally 4 times/sec, max samples/sec transverse horizontal gradiometer, sensor distance 2.36 m, gradient tolerance 5 nt /m 6

19 * * * * * * * Liite range 2 - nt noise density.6 nt/sqrt Hz Electromagnetic dual frequency unit, Model GSF-95, vertical coplanar coil configuration, coil distance 2.36 m: frequencies 325 Hz, 4368 Hz sensi ti vi ty ppm, average noise level: 325 Hz frequency less than 6 ppm in both quadrature and in-phase component; 4368 Hz frequency less than 35 ppm in both quadrature and in-phase component, measurement range +- 2 ppm, registration 4 times/sec (2.5 meters), max. times/sec (5 meters) Gamma-ray spectrometer Exploranium GR-82/3: 8 downward and 2 upward looking crystals: totally Nai crystals, 4litres normally registered energy range Me V, 256 channels, each 2 kev and cosmic window >3. Me V, registration once/sec (5 m), N avigation system Ashtech Ranger 2 channel receiver. Real time DGPS if differential signal is available, visual navigation with maps, left-right navigation indicator (GPS) Radar altimeter (Collins), resolution. m, accuracy.5 m, max. samples/sec Others barometer, thermometer, accelerometer, spherics monitor. Recording the measurement data is recorded during the flight to PC hard disk and then copied to PC compatible Iomega Zip disk, the flight path is recorded to normal VHS video (modified Panasonic 62), analog display for monitoring the geophysical instruments operation during the flights. Whole recorder system is modemized. Manufactured in 996. Magnetic reference station and GPS receiver at the measurement area. Scintrex CS-2 sensor + MEP-7 Base Station processor. Ashtec Ranger GPS receiver, 2 channels, for DGPS correction. Back-up facilities: Double magnetic base station system, Geometrics G8, registration normally every fifth second, max. once/sec, registration resolution. nt, accuracy.5nt. Extra wingtip booms Radar Altimeter Ali processors in the aircraft are commercially available and for most critical parts such as hard disks we will have spare parts with us. 7

20 LllTE 2 TEOREETTISET LENTOLINJAT Luettelo teoreettisista lentolinjoista KKJ-koordinaatistossa. Linjat on esitetty etelästä pohjoiseen (suunta 36 astetta) ja idästä länteen (suunta 27 astetta). Linjanumerot - 63 ovat varsinaisia lentolinjoja 2 metrin välein, kilometrin pituisia. Linjat -2 ovat tihennyslinjojaja linjat 2-22 ovat 2 km pitkiä itä-läntisiä linjoja, joiden linjaväli on yksi kilometri. Linja Suunta Alkukoordinaatit Loppukoordinaatit no astetta Y(m) X(m) Y(m) X(m)

21 Liite

22 Liite

23 LIITE 3 MITTAUSLINJAT LENTOJÄRJESTYKSESSÄ Kellonajat ovat UTM aikoja. Alku- ja loppuajat ovat manuaalisesti kirjattu lennon aikana. Kirjauksen tarkkuus on yleensä min /268 mitatut linjat Linja suunta alkuaika loppuaika no astetta hh:mm hh:mm :49 2: :54 2: :59 3: :3 3: :8 3: :3 3: :8 3: :23 3: :28 3: :33 3: :39 3: :44 3: :49 3: :54 3: : 4:2 8 4:3 4: :5 4:7 8 4:8 4: : 4: :5 4:7 36 4:8 4: :2 4: :24 4: :28 4: :3 4: :33 4: :36 4: :39 4: :43 4: :48 4: :53 4: :58 5: :3 5: :8 5: :3 5:7

24 Liite :8 5: :23 5: :27 5: /269 mitatut linjat 22 Linja suunta alkuaika loppuaika no astetta hh:mm hh:mm :6 6: 4 8 6: 6: :6 6: :2 6: :27 6: :29 6: :32 6: :24 6: :26 6: :39 6: :4 6: :43 6: :47 6: :52 6: :57 7: 5 8 7:2 7: :6 7: 5 8 7:2 7: :6 7: :23 7: :27 7: :32 7: :38 7: :43 7: :47 7: :52 7: :57 8: 4 8 8:3 8: :8 8: :3 8: :8 8: :23 8: :27 8:3 8 8:32 8: :37 8:4 8 8:42 8: :46 8: :57 8: :55 8:59

25 Liite :4 2:7 8 2:8 2: :23 2: :27 2: :3 2: :35 2: :39 2: :44 2: :5 2: :57 3: :5 3: :2 3: :9 3: :26 3: :33 3: :4 3: :47 3: :54 3: 2 9 3: 3: :8 3: :5 3:2

26 LOVIISAN I-liistholmcnin lentomittaukset Lentolinjasta X:67 THydenUiviit linjat l2 kpl. X:6697 X:6693 X:669 LIITE Y: 45 Tiedosto: LO mitt.suunnitelrna Pintact/Pauli Saksa

27 345E 3452E 3454E 3456E 3458E,------, , ' E 3462E 3464E 3466E 3468E 34'7E Lentoreitti LIITE 5 25 Posiva Oy (2 \'/\ <2 Käytetyn uraanipolttoaineen sijoituspaikkatutkimukset Geofysikaaliset lentomittaukset LOVIISA Hästholmen karttalehdet 32 -, Geologian tutkimuskeskus z <29 8 2R> ~ (J) ~ ([) <27 / /. 28> <2(9 (J) (J) ([) (J) z Se ale : ~ (meters) (J) (J) 2ft> :&: z <23 <2 <2 OJ (J) 22> 5 z z aj aj ~ c.o 2> s \ \ ~ (J) OJ 2> 83 z 345E 3452E 3454E 3456E 3458E 346E 3462E 3464E 3466E 3468E 347E

28 345E 3452E 3454E 3456E 3458E 346E 3462E 3464E 3466E 3468E 347E Lentokorkeus, m LIITE 6 26 z g 22> /' CO 2 <2 ~~~~~~~~~~~~~2~~>~~ (]) (]) z <2 9 Posiva Oy Käytetyn uraanipolttoaineen sij oi t usp aikka tutkimukset Geofysikaaliset lentomittaukset ~ ~ LOVIISA Hästholmen karttalehdet 32 -, Geologian tutkimuskeskus <27 Scale : (meters) Skaala: cm=4 m & Nollataso=4 m <25 <23 <23 2 <2 345E 3452E 3454E 3456E 3458E 346E \... CO 3462E 3464E 3466E 3468E 347E

29 LllTE 7 ESIMERKKI MAGNEETTISEN MAA-ASEMAN TULOSTEESTA Esimerkki lentokohtaisesta magneettisen maa-aseman kuvasta Hästholmenista F(nl) r , r r , Tällä lennolla aluetta on lennetty klo UTC, jona aikana kokonaiskäynti on ollut n. 4nT. 27 :

30 I I il ' J LIITE 8 KARTTALUETTELO HÄSTHOLMENIN AEROGEOFYSllKAN KARIT A:MA TERI.AALI HH-AERO-AOOl HH-AERO-A2 HH-AERO-A3 HH-AER-A4 Illi-AERO-A5 HH-AERO-AOClS r HH-AERO-A7! HH-AERO-A8 HH-AERO-A9 HH-AERO-AOOlO HH-AERO-AOOll Iffi-AERO-A2 HH-AERO-A3 HH-AERO-A4 HH-AERO-A5 HH AERO-A6 HH-A.ERO-A7 IDI-AERO-A8 HH-AERO-A9 HH-AERO-A2 HH-AERO-A2 HH-AER-A22 HH-AERO.A23 HH-AERO-A24 HH-AERO-A25 HH-AERO-A26 HH-AERO-A27 HH-AERO-A28 HH-AERO-A29 HH-AERO-A3 HH-AERO-A3 HH-AERO-A32 HH-AERO-A33 HH-AERO..A34 HH-AERO-A35 HH-AERO-A36 HH-AERO-A37 Lentoreitti, profiilikartta, koko alue Lcntokorkeus, profiilikartta, koko alue Lentorcitti, profiilikartta, perus- ja l:lhennetty linjasta Lentokorkeus. profiilik.artta. perus- ja tihennetty linjasto Magneettikentän totaali-intensiteetti, väripinta.ka.rtta, peruslinjasto Magneettikentän totaali-intensiteetti, väripintakartta, tihennetty linjasta Magneettikentän tot.aali-int.ensiteetti, profiilikanta. hajalinjat Magneettikentän. vertika.alideriva.atta. väripintal::artta. peruslinjasto Magneettikentän. vertikaaliderivaatta. väripintaka'ctb. tihennetty linjasto Magneettikentän. vertilcaaliderivaatta, profiilikartta, hajalinjat, Sähkömagneettinen reaalikomponentti 325 Hz. väripintakartta. peruslinjasto Sähkömagneettinen reaalikomponentti, 325 Hz, väripint~ tihennyslinjasro Sähkömagneettinen reaalikomponentti, 325Hz, profiili.kart.ta, hajalinjat Sähl::ömagneettinen imaginaarikomponentti. 325 Hz, väripintakartta. perusinjasto Sähkömagneettinen imag.inaarikomponentti, 325 Hz, väripintakartta. tihcnnyslinjastd Sähkömagneettinen imaglnaarik.omponentti, 325Hz, prnfiilikartta, hajalinjat Sähkömagneettinen re~likomponentti, 4368 Hz. väripin~ peruslinjasto Sähkömagneettinen re~likomponentti, 4368 Hz. väripintakartta. tlhen.nyslinjasto Sähkömagneettinen reacilikomponentti, 4368 Hz. profiilikartta.,hajalinjat Sähkömagneettinen imaginaarikomponenlti, 4368 Hz. väripintakartta, peruslinjasto Sähkömagneettinen imaginaarikomponentti, 4368 Hz. väripintakartta, tihennyslinjasta Sahkömagneeninen imagina.arikomponentti, 4368 Hz. profiilikartta.. hajalinjat Sählcöma.gneettinen orninaisvastus, 325Hz. väripint:akarna, pe:ruslinjasto Sähkömagneettinen ominaisvastus, 325 Hz. väripintakartta. tihennyslinja"to Sähkömagneettinen ominaisvastus, 325 Hz, profuli.kama. hajalinjat Sähkömagneettinen om.inaisvastus Hz.. väripintakartt.a. perusjinjasto Sähkömagneettinen ominaisvastus, 4368 Hz, väripintalautta. tihennyslinjat Sähkömagneettinen ominaisvastus, 4368 Hz, pro:fiili.k.mta. hajalinjat Luonnollisen gammasäteilyn kokonalsvoimakkuus, väripinta.kartr.a., peruslinjasco LuonnolHsen gammasäteilyn lcokonaisvoimakkuus. profi.ilikartta, hajalinjat Luonnollisen kaliumpitoisuuden vaihtelu, väripintakartta, peruslinjasto Luonnollisen kaliumpitolsuuden vaihtelu. profiilikartta, hajalinjat Luonnollisen uraanipitoisuuden vaihteu, väripintakartta, peruslinj(\sto Luonnollisen uraanipitoisuuden vaihtelu, profillika.rtta., hajalinjat Luonnollisen toriuinpitoisuuden vaihtelu. värlplntakartu, pernslinjasto Luonnollisen toriumpitoisuuden "Jaihtelu, profiilikartta. hajalinjat Luonnon gamma.~äteily. K. U, Th- yhdistelmän väripintakarna, p~linjasto 28