HUOLTOVARMUUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2000

Transkriptio

1 HUOLTOVARMUUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2000

2 SISÄLLYS Ylijohtajan katsaus 2 Toiminta-ajatus 4 Tavoitteet 5 Talous 6 Perushuolto-osasto 7 Teollisuustuotanto-osasto 8 Energiaosasto 10 Infrastruktuuriosasto 12 Hallinto-osasto 14 Huoltovarmuuskeskus ja tulosyksiköt 16 Johtokunta 17 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 18 Överdirektörens översikt 20 Review of the Director General 22 PTS:n kokoonpano suunnittelukaudella PTS:n kokoonpano suunnittelukaudella

3 Suomessa on turvallista elää ja asua. Myös poikkeusoloissa perustoimeentulomme on taattu. Siitä pitää koko maan kattava turvaverkosto huolen. YLIJOHTAJAN KATSAUS Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta leimasivat vuonna 2000 Euroopan unionin ja Naton yhteinen kriisinhallintatoiminta entisen Jugoslavian alueella, unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen sekä Venäjän aseman jatkuminen epävakaana. Taloudessa korostui öljyn hinnan voimakas nousu, jonka pelättiin monissa maissa heikentävän huoltovarmuutta. USA ryhtyikin purkamaan raakaöljyn varmuusvarastojaan. Myös EU ja Kansainvälinen Energiajärjestö IEA suunnittelivat kriisivalmiustoimenpiteiden käynnistämistä. Toiminta IEA:n elimissä oli erityisen vilkasta öljymarkkinoiden rauhattomuuden takia. Kansainvälinen toiminta huoltovarmuuden alalla jatkui vireänä. Kuluneen vuoden aikana saatiin neuvoteltua valmiiksi Suomen ja Norjan välinen puitesopimus keskinäisestä kaupankäynnistä ja yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa ja tuoda eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2001 alkupuolella. Niinikään neuvoteltiin Iso-Britannian kanssa kahdenvälisestä sopimuksesta, jossa sovitaan öljyvarastojen pitämisestä molemmissa maissa EU:n öljyn varmuusvarastointia koskevien direktiivien mukaisesti. Puolustusvälineteollisuuden Pohjoismaisiin toimialajärjestelyihin liittyen käytiin neuvotteluja mm. keskinäisen huoltovarmuuden turvaamisesta. Myös Viron kanssa käytiin keskusteluja yhteistyöstä öljyn varastoinnissa. EU:n jäsenyyttä hakevan Viron tulee täyttää öljydirektiivien vaatimukset varastojen riittävyyksien osalta. Neuvotteluissa on Virolle tarjottu mahdollisuutta sijoittaa näitä varastojaan Suomeen. Puolustustaloudellisessa suunnittelukunnassa on jo pitempään pohdittu EU:n yhteisen huoltovarmuusulottuvuuden kehittämistä. Suomi päättikin edistää asiaa järjestämälle kaikille jäsenmaille seminaarin, jossa pohdittiin sisämarkkinoiden huoltovarmuuden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä tarvetta rakentaa mekanismeja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Seminaari hyväksyi yhteisen kannanoton, jonka mukaan asia olisi koko laajuudessaan selvitettävä EU:n tasolla. Suomen aloitteesta jäsenmaat hyväksyivät Nizzan huippukokouksessa joulukuussa 2000 seuraavan päätöslauselman: Eurooppaneuvosto pyytää komissiota laatimaan, yhteistyössä neuvoston sihteeristön kanssa, perusteellisen selvityksen huoltovarmuudesta sekä identifioimaan mahdollisuudet kehittää yhteistyötä tällä alueella. Yhteistoiminta Naton kanssa ns. EAPC-sopimuksen puitteissa jatkui vilkkaana, koska rauhankumppanuusmaat saattoivat yhä laajemmin osallistua eri komiteoiden työskentelyyn. Suomen Nato-lähetystössä toimi Huoltovarmuuskeskuksen kustantamana määräaikainen erityisavustaja, joka työssään keskittyi huoltovarmuuteen sekä muihin siviilivalmiusasioihin. Yhteistyö Ruotsin kanssa voimassa olevan sopimuksen mukaisesti jatkui varsin tiiviinä. Erityisesti sähkömarkkinoiden liberalisoitumisen jälkeen on kantaverkkoyhtiöiden ja huoltovarmuusviranomaisten yhteistyö laajentunut koko Pohjolassa. Suomen taloudellinen kehitys jatkui varsin suotuisana. Vaihtotaseen ylijäämä kohosi ennätyslukemiin, n. 50 mrd. markkaan, mikä olennaisella tavalla lisää maamme talouspoliittista liikkumavaraa. Myös valtion talouteen kertyi ylijäämää, ja valtion velka pienenikin n. 30 mrd. mk. Valtion velan määrä on kuitenkin edelleenkin suuri, n. 375 mrd. mk, mikä puolestaan vähentää merkittävästi valtion mahdollisuuksia toimia tasapainottajana lamatai kriisitilanteissa. Huoltovarmuuden turvaamisessa korostui erityisesti koko yhteiskunnan jatkuvasti kasvava riippuvuus tietotekniikasta. Uusi digitaalinen infrastruktuuri on haavoittuvampi ja vaikeammin hallittava kuin varsinainen fyysinen tuotantojärjestelmä. Tähän liittyen Huoltovarmuuskeskus pohti yhdessä muiden viranomaisten kanssa, miten tietoturva olisi verkottumisen jatkuvasti kasvaessa ylläpidettävissä ja miten viranomaisten vastuut olisi järjestettävä. Tässä ns. TIHA-projektissa ei kuitenkaan päädytty perustamaan alalle uutta viranomaisorganisaatiota, vaan pidettiin parempana vahvistaa eräiden viranomaisten kuten Telehallintokeskuksen ja poliisin mahdollisuuksia tietoturvariskien hallinnassa. Maan huoltovarmuutta ylläpidettiin ja kehitettiin valtioneuvoston vuonna 1995 vahvistamien tavoitteiden mukaisesti. Eduskunnalle annettavaan valtioneuvoston turvallisuuspoliittiseen selontekoon liittyen käynnistettiin myös huoltovarmuustavoitteiden uudelleenarviointi. Tätä varten PTS teki laajan selvityksen EU-jäsenyyden vaikutuksista huoltovarmuuteen. Öljytuotteiden tiedossa olevat ympäristönormien muutokset ovat lisänneet painetta varmuusvarastojen kierrättämiseen. Edullisten hintasuhteiden johdosta kauppatoimia lisättiin vuoden aikana merkittävästi, minkä johdosta liikevaihto ja tilikauden tulos kasvoivat huomattavasti. Taseen loppusumma oli vuoden päättyessä noin 5,7 mrd. mk. Huoltovarmuuskeskus toimii myös puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. PTS:n puheenjohtaja vaihtui vuoden aikana suunnittelukauden vaihtumisen ja uuden suunnittelukunnan nimeämisen myötä. Vuorineuvos Heikki Hakala aloitti uudessa tehtävässään Vuorineuvos Björn Mattsson toimi puheenjohtajana 12 vuotta. Tästä erittäin aktiivisesta kaudesta koko huoltovarmuusyhteisö haluaa häntä lämpimästi kiittää. PTS:n elimissä ja pooliorganisaatioissa toimii luokiteltujen yritysten valmiuspäälliköt mukaan lukien n henkilöä. Haluamme lausua kaikille parhaimmat kiitokset vuoden aikana tehdystä työstä. Mika Purhonen 4

4 TOIMINTA-AJATUS Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Infrastruktuurin turvaaminen tapahtuu teknisten varajärjestelyjen avulla. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/92) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/92). Tämän mukaan Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat: toimia puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) sihteeristönä ja suorittaa sen antamat tehtävät hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta edistää turvavarastointia, tehdä valtion puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten noudattamista hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin liittyvät hallintotehtävät ja valvoa lainsäädännön noudattamista edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää poikkeuksellisissa oloissa edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista poikkeusolojen toimintaan varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta sekä turvata kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuuden alalta huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle säädetyt ja määrätyt tehtävät. TAVOITTEET Perusajatuksena on turvata kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva itsenäinen huoltovarmuus. Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet, joissa määritellään huoltovarmuuden taso. Valtioneuvosto päätti nykyisistä tavoitteista Kertomusvuonna asetettiin kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla toimiva työryhmä valmistelemaan tavoitteiden tarkistamista. Kansallista huoltovarmuuden turvaamista täydentävät kansainväliset järjestelyt ja sopimukset, kuten Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (SopS 115/91) sekä sopimus Suomen ja Ruotsin välisestä taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa (SopS 107/92). Valtioneuvosto arvioi päätöksessään, että Suomen huoltovarmuuden tarve on suurempi kuin muiden EU:n jäsenmaiden. Tärkeimpiä syitä tähän ovat maan geopoliittinen ja strateginen asema, sotilaallinen liittoutumattomuus, talouselämän riippuvuus merikuljetuksista (yli 80 % ulkomaankaupasta tapahtuu Itämeren kautta), energiaintensiivinen talous ja ilmasto. Varautumisen yleisenä lähtökohtana on 12 kuukautta kestävä valmiuslaissa tarkoitettu kriisitilanne (kuten kansainvälisen talouselämän häiriö), johon voi liittyä puolustustilalaissa tarkoitettu ankarampi tilanne. Tavoitteena on selviytyä pääosin kansallisin voimavaroin, joita täydentävät EU-jäsenyys ja muu kansainvälinen yhteistyö. Tavoitteet on yksilöity alakohtaisesti seuraavien kokonaisuuksien mukaan: elintarvikehuolto energiahuolto kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät yhteiskunnan tekniset järjestelmät terveydenhuolto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva teollisuustuotanto ja korjaustoiminta. Elintarvikehuollon turvaaminen Suomen ankarissa oloissa edellyttää EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa täydentäviä järjestelyjä kuten kansallisia tukia sekä viljan ja siemenviljan varmuusvarastointia. Kansallisten toimenpiteiden tarve saattaa lisääntyä Agenda 2000:n myötä. Energiahuollossa Suomelle eivät riitä EU:n direktiivien ja kansainvälisen energiaohjelman (IEA:n järjestelmä) määrittelemät huoltovarmuuden tasot, vaan olosuhteemme edellyttävät lisätoimia. Kuljetusjärjestelmämme erityispiirteenä on suuri riippuvuus merikuljetuksista, mikä edellyttää riittävää kotimaista ja erityisesti jäävahvistettua tonnistoa. Terveydenhuollon valmiudet ovat pääosin hyvät. Ankarampien kriisitilanteiden edellyttämää lääkehuoltoa on kuitenkin parannettava. Yhteiskunnan tekniset järjestelmät, kuten atk- ja tietoliikennejärjestelmät, ovat haavoittuvia ja yhteiskunnan riippuvuus niiden toimivuudesta kasvaa jatkuvasti. Niiden huoltovarmuuteen on edelleen panostettava. Sotilaallisen puolustusvalmiuden kannalta välttämätöntä teollisuutta tulee ylläpitää. Tämä teollisuuden sektori on pieni, ja sen tulevaisuus edellyttää erityisesti viennin kehittämistä. Koska puolustusvoimiemme hankintamäärärahat ovat niukat, on alan tärkeää päästä mukaan kansainväliseen, ennen kaikkea Euroopan puitteissa tapahtuvaan työnjakoon ja yhteistyöhön. Elämä on välillä kuin nuorallakävelyä. Askel eteen, horjahdus sivulle, hetki tasapainoilua... Luottamus turvaverkoston toimintaan hädän hetkellä tuo kuitenkin varmuutta kulkea rohkeasti eteenpäin. 4 5

5 Mitä jos ote irtoaa? Entä jos jalka lipeää? Onneksi verkko on turvanamme. TALOUS Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 276 miljoonaa markkaa. Tuotto oli budjetoitua vähemmän, mikä johtui öljytuotteiden korkean hintatason aiheuttamasta myynnin vähenemisestä. Taseen loppusumma kasvoi 312 miljoonaa markkaa edellisestä vuodesta ja oli miljoonaa markkaa Liikevaihto oli 835 miljoonaa markkaa, kun se edellisenä vuonna oli 123 mmk. Liikevaihdosta öljytuotteiden myynti oli 724 mmk, viljan ja nurmikasvien siementen 7 mmk sekä muut tuotot 104 mmk. Ostoissa keskeisimmät tuotteet olivat öljytuotteet 298 mmk, vilja 22 mmk ja muut 7 mmk, yhteensä 327 mmk. Myyntiylijäämän johdosta varastot pienenivät 102 mmk. Suurin kuluerä oli varastointikustannukset, jotka olivat 86 mmk. Tästä 53 mmk johtui viljan varastoinnin hoitokorvauksista. Henkilöstökulut olivat runsaat 6 mmk. Infrastruktuurin turvaamiseen käytettiin 12 miljoonaa markkaa. Turvavarastoinnin korkotukea maksettiin 3,7 mmk, lääkkeiden varastointikorvauksia 19 mmk sekä tukea kasvinjalostukselle 8,5 mmk. Investointeja tehtiin 9,8 mmk:n edestä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 33 mmk. Varmuusvarastojen kirjanpitoarvo oli mmk, josta energiatuotteita oli yli 80 %, viljaa ja nurmikasvien siementä 10 % sekä vajaat 10 % erilaisia raaka-aineita ja tarvikkeita. PERUSHUOLTO-OSASTO Perushuolto-osasto kehittää huoltovarmuutta elintarvikehuollon, terveydenhuollon sekä yhdyskuntapalvelujen aloilla. Euroopassa hullun lehmän vuosi Ruokaturvallisuus nousi otsikoihin ja vaikutti voimakkaasti kuluttajien ostokäyttäytymiseen Keski-Euroopassa. Naudanlihan kulutus laski eräissä maissa lähes puoleen normaalista. Kuinka pysyvää tämä kulutusrakenteen muutos on, jää nähtäväksi. Suomessa samaa ilmiötä ei toistaiseksi ole tapahtunut. Suomalainen ruoka koetaan turvalliseksi. Perusteena tähän on Suomessa jo vuosia sitten tehdyt linjaukset rehuihin käytettävien raakaaineiden tiukasta kontrollista. Tässä kriisissä on korostunut, että ruokahuollon täytyy perustua alueelliseen ja hyvin kontrolloituun ketjuun alkutuotannosta kuluttajalle saakka. Tämä tukee Suomessa noudatettua kotimaiseen maataloustuotantoon perustuvaa elintarvikehuollon huoltovarmuusajattelua. Kriisi osoitti myös kuluttajien pystyvän suuriinkin ruokatottumusten muutoksiin, jos siihen vain saadaan riittävä motivointi. Tämä antaa perusteita painottaa valmiussuunnittelussa keinoja, joilla voidaan säännellä markkinoita joustavasti tilanteen vaatimuksien mukaan. Suomessa hyvä sato Sato oli nyt parin heikomman vuoden jälkeen hyvä. Edelliseen vuoteen verrattuna sato oli noin 40 % suurempi. Poikkeuksellisesti myös leipäviljasta saatiin satoa suunnilleen tarvetta vastaava määrä. Hyvän sadon ansiosta saataneen myös siemenviljan varmuusvarastot huoltovarmuustavoitteiden mukaisiksi. Huoltovarmuuskeskus tehosti viljan varmuusvarastojen hoidon kilpailuttamista järjestämällä avoimen tarjouskilpailun osalle varmuusvarastoja. Tämä liittyy osaltaan kilpailuviranomaisten viljakaupan markkinarakenteita koskevaan laajaan selvitykseen. Globaaliset maatalouspolitiikan linjaukset jäivät avoimiksi Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvotteluissa ei edetty lainkaan. Elintarvikekaupan pelisäännöistä on suuria näkemyseroja. Tältä osin myös EU:n tulevat maatalouspolitiikan linjaukset ovat avoimia. Kuluneen vuoden aikana nousi suurelta osin Suomen aloitteesta esiin kysymys siitä, tulisiko joitakin huoltovarmuusasioita ottaa osaksi EU:n toimintaa. Tällä on merkitystä Suomen huoltovarmuuden toimintaympäristön kehittymiselle myös elintarvikehuollon osalta. EU:n mahdollinen huoltovarmuusorganisaatio ei tulisi korvaamaan kansallisia huoltovarmuuselimiä, mutta antaisi laajemman kansainvälisen kehikon toiminnalle. Aktiivinen harjoitusvuosi Kuluneena vuonna järjestettiin laajaalainen VALHA valmiusharjoitus. Tässä yhteydessä käytiin läpi eräänä erillisaiheena elintarvikehuollon huoltovarmuuteen liittyvät toiminnot. Eräänä harjoituksen kohdealueena oli työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta poikkeusoloissa. Samalla testattiin edellisenä vuonna valmistunutta TE-keskusten valmiussuunnitteluohjetta. Harjoituksesta saatiin aineistoa myös elintarvikehuollon logististen järjestelmien haavoittuvuuden jatkotarkastelulle. Terveydenhuollon varautumiselle uusia paineita Suomen lääkehuolto liittyy yhä tiiviimmin pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin rakenteisiin. Infuusioliuostuotanto loppuu Suomessa ja tuontiriippuvuus kasvaa. Siten myös velvoitevarastoinnin merkitys korostuu lääkehuollon materiaalisten valmiuksien varmistajana. Tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö mm. Norjan kanssa saattaa kuitenkin helpottaa Suomen tilannetta. Eläintautien uhan ja ruokaturvallisuusrisken takia on tärkeää järjestää eläinlääkinnän sekä elintarvikkeiden laatuvalvontaa myös poikkeusoloissa. VALHA valmiusharjoituksessa testattiin terveydenhuollon materiaalisten valmiuksien kuten varmuusvarastojen hyödyntämistä poikkeusoloissa. Yhdyskuntapalvelujen ulkoistaminen kiinnostaa edelleen Keskustelu yhdyskuntapalvelujen ulkoistamisen vaikutuksista jatkui edelleen. Vesihuoltolaitosten omistussuhteiden kehitys nousi tässä yhteydessä esille. Kunnallisteknisten palvelujen valmiussuunnitteluun tarkoitettujen atk-sovellusten kehittäminen aloitettiin. Havaittiin, että vastaavia sovelluksia on tarve kehittää käytettäviksi laajemminkin kuntien valmiussuunnittelussa. Keskeistä on selvittää yhä moninaisemmat tulevaisuuden riskit ja uhat sekä varautua valmiusajattelulla näihin entistä laaja-alisemmin. 6 7

6 TEOLLISUUSTUOTANTO- OSASTO Teollisuustuotanto-osasto kehittää huoltovarmuutta teollisuustuotannon, kuljetusten ja rakentamisen aloilla. Teollisuustuotanto kasvoi selvästi Talouskasvu pysyi Suomessa erittäin vahvana koko kertomusvuoden. Tuottavuuden paraneminen ja euron heikkous lisäsivät teollisuuden kilpailukykyä. Vientiteollisuudessa tilanne oli poikkeuksellisen hyvä. Viennin määrä lisääntyi 17,7 % ja vientihintataso kohosi. Tuonti lisääntyi 12,8 %. Tuontihinnat nousivat 6,6 %, lähinnä energian hinnasta johtuen. Inflaation kiihtyminen tasaantui loppuvuodesta raakaöljyn hinnan laskettua ja euron kurssin vahvistuttua. Kiinteiden investointien kasvu painottui talonrakennusinvestointeihin. Tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi 13 %. Tuotannon kasvu nopeutui kaikilla päätoimialoilla ja teollisuuden kannattavuus kohosi erinomaiseksi. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi 22,5 %. Eniten kasvoi elektroniikkateollisuus. Metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi 4,5 % ja alan tuotantokapasiteetti oli lähes täyskäytössä. Hyvä talouskasvu näkyi myös kemianteollisuuden tuotteiden runsaana kysyntänä ja rakennustuoteteollisuuden tuotannon kasvuna. Teollisuuden toimialajärjestelyt ja yritysten kansainvälistyminen jatkuivat. Huoltovarmuuden tavoitteiden uudistaminen käynnistyi PTS:n poolien, jaostojen ja toimikuntien toiminnan lähtökohtina olivat valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, kauppa- ja teollisuusministeriön ohje sen soveltamisesta sekä poolien toimialakohtaiset huoltovarmuusanalyysit. Teollisuudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia huoltovarmuudelle seurattiin edelleen ja tilannetta arvioitiin erityisesti ns. kriittisten toimialojen osalta. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta käynnistettiin huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistaminen. Poolien välistä yhteistyötä kehitettiin harjoituksissa, joissa käsiteltiin tuotantoketjuihin liittyviä toimintoja ja niitä palvelevia kuljetuksia. Teollisuuden valmiuspäälliköiden ja kuljetusalan valmiushenkilöstön koulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 16, ja niihin osallistui yli 900 henkilöä. Poolien tulosohjausta jatkettiin edellisvuoden tapaan. Yritysten valmiussuunnittelussa käytettiin atk-sovellusta Vasua. Huoltovarmuuskeskuksen sekä poolien tietohallinnon parantamiseksi kehitetty atk-sovellus VasuNet otettiin käyttöön. Huoltovarmuuskeskuksen ja pääesikunnan yhteistyö jatkui osapuolten välisen yleissopimuksen pohjalta. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaiden välisessä kuljetussektorin valmiussuunnittelussa ja osallistumalla Naton Partnership for Peace -organisaation teollisuus- sekä kuljetuskomiteoiden toimintaan. Puolustusvälineteollisuus kansainvälistyy Maailman asemarkkinoiden supistuminen on johtanut teollisuuden uudelleenjärjestelyihin ja kiinteisiin kansainvälisiin yhteistyösuhteisiin. Kansainvälistymisen merkitys korostuu, koska alan nopea tekninen kehitys johtaa entistä kalliimpiin ja teknisesti vaativampiin järjestelmiin. Niiden ylläpitäminen ja kehittäminen pelkästään omin voimin ei ole mahdollista. Suomessa tapahtunut keskittyminen on parantanut valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Alan kannattavuus on kuitenkin heikko, johtuen pienestä tilauskannasta ja teollisen rakenteen painottumisesta perinteiseen tuotantoon. Tilannetta vaikeuttaa puolustusvoimien kotimaisten hankintojen pieni osuus ja niiden epätasainen ajoittuminen. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita turvattiin monin toimenpitein. Kotimaisen puolustuselektroniikkateollisuuden kehitystyö jatkui Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden välisen sopimuksen mukaisesti, ja ammustuotantoa ylläpitävä laitteistoinvestointi saatettiin päätökseen. Varmuusvarastoja täydennettiin joidenkin puolustusvoimien kulutusmateriaalien osalta, ja käytöstä poistettuja materiaaleja myytiin. Kertomusvuonna osallistuttiin kauppaja teollisuusministeriön johdolla toimineen kotimaisen puolustusvälineteollisuuden kehitysnäkymiä selvittäneen työryhmän työhön. Puolustusvoimien kannalta tärkeiden yritysten valmiuspäälliköitä koulutettiin yhteistyössä maanpuolustusalueiden teollisuusinsinöörien kanssa. Varmuusvarastoinnin painopiste kemian- ja metalliteollisuudessa Teollisuustuotannon raaka-ainehuollon turvaamiseen liittyviä varmuusvarastohankintoja toteutettiin ja varastoitujen materiaalien laatutasoa ylläpidettiin kierrätystoimin. Materiaalien määrä- ja laatukysymyksiä selvitettiin teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoi- den kanssa. Teräsvaraston alasajoa jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Varastoinnin painopiste oli edelleen kemian ja metalliteollisuuden kriittisissä materiaaleissa. Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastointisopimuksia. Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastointisopimuksen pohjalta toteutettiin hankintoja ja täydennettiin tuotevalikoimaa. Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus tyydyttävä Kriisiajan tiekuljetusten tietohallintoja viestintäjärjestelmän (Pooleri) kehittämistyötä jatkettiin. Merenkulun huoltovarmuuden säilyttämiseksi ja alusten ulosliputuksen estämiseksi vaikutettiin merenkulun tukipaketin aikaansaamiseen ja tonnistoverolainsäädännön valmistelutyön käynnistymiseen. Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus on tyydyttävällä tasolla lukuun ottamatta raskaan kuljetuskaluston varaosatilannetta. Sen parantamiseksi käynnistettiin selvitystyö mahdollisten varaosavarastojen aikaansaamiseksi. Tiekuljetuspoolin aluetoimikuntien ja läänien yhteyshenkilöiden koulutusta jatkettiin yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäasiainministeriön kanssa. VALHA valmiusharjoituksessa testattiin tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden säännöstelysuunnitelma sekä Pooleri-järjestelmän toimivuus poikkeusolojen kuljetusten ohjauksessa. Lisäksi osallistuttiin puolustusvoimien logistiikkaselvitystä laativan työryhmän työhön. Rakentamisen säännöstelysuunnitelmat uudistuivat Rakentajapoolin alueorganisaation toimintaa kehitettiin ja yrityskohtaista valmiussuunnittelua jatkettiin. Ympäristöministeriön asettama poikkeusolojen rakentamisen työryhmä sai työnsä päätökseen, ja rakennusjaoston asettama työryhmä uudisti rakentamisen säännöstelysuunnitelmat muuttunutta lainsäädäntöä vastaavaksi. Sovittiin rakentajapoolin ja Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n laatiman maansiirtokaluston rekisteröintijärjestelmän hallinnoinnista ja kehittämisestä. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 USD/lb Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys ,0 2,0 1,0 0,0 % Tuonnista Viennistä Milj. BRT Metallihintojen keskiarvot Kupari Nikkeli Sinkki Ferrokromi Ruostumaton teräs (EURO/kg) EURO/kg 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 8 9

7 Öljyn hinnannousu hillitsi energiankäytön kasvua Voimakkaasta taloudellisesta kasvusta huolimatta energian kokonaiskulutus pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Sähköenergian kulutus kasvoi noin 2 % ja oli vuonna 2000 noin 79 TWh:a. Sähkön hankinnasta tuonnin osuus kasvoi edelleen, ja noin 15 % maassamme kulutetusta sähköstä oli tuontisähköä. Sähkön pörssihinta pohjoismaisilla markkinoilla oli yhä niin matalalla tasolla, ettei kotimaisella lauhdekapasiteetilla ollut kilpailuedellytyksiä Ruotsin ja Norjan vesivoimaan perustuvan tuotantokapasiteetin kanssa. Polttoainemarkkinoiden kehitystä leimasi raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu, joka johti myös muiden polttoaineiden kuten maakaasun ja kivihiilen tuontihintojen nousuun. Leuto talvi yhdessä öljytuotteiden hintojen nousun kanssa vähensi öljytuotteiden toimituksia Suomeen noin 5 %. Kotimaisten polttoaineiden kulutuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja niiden osuus sähkön nettohankinnasta yhdessä vesivoiman kanssa oli vuonna 2000 noin 35 % tasolla. Raakaöljyn hinnankehitys USD/BBL tammi maalis touko heinä syys marras mean 2000 ENERGIAHUOLTO-OSASTO Tulevat energiapoliittiset ratkaisut merkittäviä huoltovarmuuden kannalta Energiapoliittista keskustelua väritti kansallisen ilmastostrategian valmistelu. Huoltovarmuuden tulevan kehityksen ja sen turvaamisen kannalta on keskeistä, mitä polttoaineita tulevaisuudessa käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Kotimaisista polttoaineista erityisesti puu ja turve muodostavat perusturvan Suomen energiantuotannon kriisivalmiudelle. Siksi niiden laajamittainen käyttö tulee turvata ja lisäkäyttöä tulee jatkossakin edistää myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Polttoaineiden tuonnissa on Huoltovarmuuskeskuksen käsityksen mukaan jatkossakin ylläpidettävä olosuhteet, joissa nykyisin käytössä olevia polttoaineita ja olemassa olevaa tuotantokoneistoa voitaisiin käyttää. Jos yksittäinen polttoaine, kuten esimerkiksi hiilen käyttö, kokonaan kiellettäisiin, se heikentäisi merkittävästi energiahuollon varmuutta ja kykyämme selviytyä poikkeuksellisista oloista. Esille nousseeseen vaihtoehtoon ydinvoiman lisärakentamisesta Huoltovarmuuskeskuksen kanta on selvä. Huoltovarmuuden ylläpitämisen kannalta ydinvoima sopii hyvin osaksi suomalaista sähköntuotantoa. Ydinvoiman käytettävyys on osoittautunut erinomaiseksi, eikä siitä seuraa välittömiä valtiontaloudellisia huoltovarmuuskustannuksia. Maakaasun lisäkäyttö on ongelmallisempaa. Maakaasun tuonnin voimakas lisääminen Venäjältä nykyisellä siirtoverkostolla vaikeuttaisi huoltovarmuuden ylläpitämistä ja edellyttäisi lisäpanostusta varapolttoaineiden varmuusvarastointiin. Maakaasun lisäkäyttö kasvattaisi myös energiantoimituksissa entisestään riippuvuuttamme Venäjästä, josta jo nykyisin tulee noin 55 % koko energiantuonnista. Maakaasun huoltovarmuutta voidaan parantaa siirtoverkostoa kehittämällä. Tämän tulisi kuitenkin tapahtua siten, että maakaasua voidaan tuoda myös muualta kuin Venäjältä. EU:n laajenemisen myötä vaihtoehdoksi voisi nousta putkiyhteyden rakentaminen Baltiaan, mikä mahdollistaisi myös siellä olevien kaasuvarastojen hyödyntämisen. Maakaasun huoltovarmuutta ja sille asetettavia tavoitteita arvioitaessa on myös muistettava toteutunut kaasutoimitusten varmuus sekä alan toimijoiden panostukset huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tältä osin ainakaan menneisyys ei voi muodostua painolastiksi maakaasun lisätuonnille. Yhteiskuntamme toimivuus on hyvin pitkälle sidoksissa sähköjärjestelmän toimivuuteen. Tilanne, jossa sähkön saanti olisi uhattuna, ei ole hyväksyttävä. Tähän joudutaan, jos tietoisesti ja pysyvästi lisätään sähkön tuontia nykyisestä tasosta. Energiapoliittisia ratkaisuja tehtäessä onkin keskeistä turvata olosuhteet, joissa kotimaiseen sähköntuotannon voimalaitoskapasiteettiin on taloudellisesti kannattavaa investoida siten, että kapasiteetin määrä riittää tyydyttämään sähkön kotimaisen kysynnän. Varautumisen suunnittelu eteni suunnitellusti Energiahuollon tuotannollista ja hallinnollista valmiutta suunnitellaan PTS:n organisaatiossa. Suunnittelutyötä tehdään energiajaostossa, öljy- ja voimatalouspooleissa sekä niiden alaisissa maakaasu- ja kaukolämpöjaostoissa. Öljypoolin ja sen yhteydessä toimivan maakaasujaoston toiminta toteutui suunnitellusti. Keskeisenä tavoitteena oli poolin toiminnan ja erityisesti poikkeusoloissa tarvittavien logistiikkapalveluiden kehittäminen. Alan käyttöön valmistui säiliöautorekisteri, jonka avulla kuljetuskapasiteettia voidaan varata ja ohjata poikkeusolojen erityistarpeita varten. Yrityskohtainen valmiussuunnittelu ja siihen liittyvä koulutus eteni odotetusti, ja tältä osin alan keskeisten yritysten valmiussuunnitelmat ovat kunnossa. Alan valmiusohjeen uusiminen käynnistyi uuden maakaasumarkkanalain tullessa voimaan Öljypooli ja sen edustajat osallistuivat aktiivisesti järjestettyihin energia-alan harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin. Voimatalouspoolin toiminnan päätapahtumaksi muodostui pääkaupunkiseudun voima-alueen ja poolin johtoorganisaation laaja kolmivaiheinen Artturi harjoitus, jossa testattiin Energian kulutus (Öljykiloa per kapita) Yhdysvallat Kanada Suomi Ruotsi Australia Saksa Ranska Japani Tanska Iso-Britannia Espanja kattavasti suunniteltuja voimahuollon kriisiaikaisia järjestelyjä sekä yhteistoimintaa muiden tahojen kanssa. Osana normaalia toimintaa poolin aluetoimikunnat ovat jatkaneet työskentelyään alueellisen valmiuden ylläpitämiseksi. Poolin koulutustoiminta oli sangen laajaa. Painopiste oli yritysten valmiussuunnittelua tukevan koulutuksen järjestämisessä. Varmuusvarastoja kierrätettiin uusien laatuvaatimusten takia Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi tuontipolttoaineita varastoidaan valtion varmuusvarastoissa ja yritysten ylläpitämissä velvoitevarastoissa siinä laajuudessa kuin huoltovarmuuden tavoitteista annetussa valtioneuvoston päätöksessä on määrätty. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilainsäädännön perusteella Huoltovarmuuskeskus vahvisti varastointivelvoitteet, jotka vastaavat maakaasun ja kivihiilen osalta kolmen kuukauden tuontia ja/tai kulutusta sekä öljytuotteiden osalta kahden kuukauden tuontia. Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä toteutettiin suunniteltua enemmän. Kierrätyksen tavoitteena on turvata tuotteiden laadut siten, että ne myös tulevaisuudessa täyttävät kansalliset ja EU:n asettamat laatuvaatimukset. Öljymarkkinoiden edulliset hintasuhteet mahdollistivat laatumuutosten tekemisen rahaston talouden kannalta edullisesti. Rahastolle ei aiheutunut laadun muutoksista kustannuksia. Energiahuollon liikevaihto nousi poikkeuksellisen korkealle eli lähes 800 miljoonaan markkaan. Rahaston taloudellinen tulos energiahuollon osa-alueelta muodostui siten tyydyttäväksi. Merkittävimmät varastoinvestoinnit tehtiin lastausjärjestelmien uusimiseksi, jotta ne vastaisivat nykyisiä laatuvaatimuksia. Varastojen hoito- ja investointikustannukset toteutuivat suunnitellusti. Yhteensä varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja noin 27 milj. markkaa. Vilkasta kansainvälistä toimintaa Kansainvälinen yhteistoiminta on energiahuollon alalla perinteisesti laajaa. Keskeisimmiksi yhteistoimintaelimiksi on muodostunut IEA ja EU, joiden kautta Suomella on kansainvälisiä huoltovarmuusvelvoitteita. IEA:ssa toiminta on aktiivista. Järjestö organisoi vuonna 2000 kansainvälisen harjoituksen, jossa testattiin jäsenmaiden toimintakykyä energian säästämiseksi ja varastojen purkamiseksi. Öljyn tiukan varastotilanteen vuoksi IEA perusti erillisen tietojärjestelmän, jolla seurataan öljymarkkinoiden muutoksia lyhyellä viiveellä ja varaudutaan näin tarvittaessa nopeaan reagointiin. Sekä IEA että EU valmistelivat öljyhuollon kriisivalmiustoimenpiteiden käynnistämistä, mutta niiden toteuttamisesta luovuttiin. Iso-Britannian kanssa jatkettiin neuvotteluja kahdenvälisestä öljyn varmuusvarastointisopimuksesta, joka mahdollistaisi EU:n asettamien velvoitteiden mukaisten varastojen sijoittamisen toisen jäsenmaan alueelle. Voimahuollon pohjoismainen valmiussuunnittelu järjestelmänä kasvaa ja laajenee vauhdilla. Odotamme erityisellä mielenkiinnolla käytännön tuloksia. Kokonaisuutena energiahuollon valmiutta selviytyä poikkeuksellisista olosuhteista voidaan pitää tyydyttävänä. Muuttuva toimintaympäristö tulee myös jatkossa edellyttämään panostusta huoltovarmuuden ylläpitämiseen. Huoltovarmuuden tavoitteiden uudistaminen on käynnissä. Tulevaisuuden uhkakuvien perusteella tullaan arvioimaan, onko nykytasoiselle huoltovarmuudelle myös jatkossa perusteita

8 INFRASTRUKTUURI- OSASTO Infrastruktuuriosasto kehittää teknisten järjestelmien huoltovarmuutta osa-alueinaan atk, joukkoviestintä ja tietoliikenne, pankki- ja vakuutustoiminta sekä elektroniikkateollisuus ja graafinen viestintä. Tietoliikenneala kasvaa ja kansainvälistyy Tietoliikennealan palvelujen tarjonnan ja kysynnän kasvu jatkui edelleen vahvana. Teleyhtiöiden valtakunnallinen ja varsinkin kansainvälinen toiminta sekä matkaviestintä-, Internet- ja datasiirtopalvelut kasvoivat voimakkaasti. Uudet palvelut ja teknologiat muuttivat yritysrakenteita. Erityisesti voimakkaasti operaattorit pyrkivät kehittämään portaaliratkaisuihin perustuvaa sähköisten sisältöpalveluiden tarjontaa. Eräät kansainväliset yritykset keskittivät langattomien datasiirtopalvelujensa kehitystoiminnan Suomeen. Euroopassa huutokaupattiin useita kolmannen sukupolven (UMTS) matkapuhelinlupia, mikä vaikutti teleyritysten rahoitusasemaan. Sähköisessä joukkoviestinnässä jatkettiin tuotantoja jakelujärjestelmien digitalisointia. Kaupallinen radiotoiminta laajeni edelleen. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin myös ehdotus viestintämarkkinalainsäädännöksi, jolla kaikki viestintäverkot saatettaisiin saman sääntelyn piiriin. Tietotekniikka-alalla tuotteiden ja palveluiden kysyntä alkoi hiipua, joskin kotimainen ohjelmistotuotanto ja -vienti kasvoivat voimakkaasti. Sähköinen kaupankäynti on Internetin nopeimmin kasvavia sovellus- ja palvelualueita. Internetin pankki- ja vakuutuspalvelujen kehittämisessä Suomi ja muut pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Internet-palvelujen tarjonta kasvoi myös kaapeliverkon kautta. Huolimatta myönteisestä kehityksestä meilläkin nopeasti kasvanut uusmediateollisuus ajautui vaikeuksiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi edelleen nopeasti. Sen osuus Suomen teollisuuden kokonaisviennistä nousi jo noin kolmannekseen. Voimakkaimmin kasvoi jälleen tietoliikennelaitteiden tuotanto, jonka kasvuvauhti tosin vuoden lopulla hidastui. Vuoden aikana ilmeni niukkuutta komponenteista. Useat maahantuojat lopettivat varastoinnin Suomessa. Suurten kansainvälisten yhtiöiden fuusio johti tietokoneiden valmistustoiminnan lähes täydelliseen loppumiseen maassamme. Graafinen tuotanto ja painotuotteiden vienti kasvoivat jälleen vahvasti. Alan omistusjärjestelyt sekä sijoitukset uusmediaan ja sähköiseen liiketoimintaan jatkuivat vilkkaina. Rahoitusmarkkinoilla hallitsevia kehityspiirteitä olivat lisääntyvä kansainvälistyminen, toimialaliukumat ja rakennemuutokset sekä toimintojen ulkoistaminen. Uusi tekniikka haaste huoltovarmuudelle Tietojärjestelmäalan huoltovarmuus on säilynyt uusista uhkatekijöistä huolimatta hyvällä tasolla. Verkkojen siirtokapasiteetti on kasvanut edelleen ja verkkojen vikasietoisuus parantunut uusien tekniikoiden ja verkkojen myötä. Siirtokapasiteettia kuormittaa kuitenkin yhä lisääntyvä siirtyminen Internet-pohjaiseen tiedonsiirtoon. Suuret yritykset ovat siirtämässä toiminnanohjausjärjestelmänsä IPverkkoihin, mikä lisää tuotannon haavoittuvuutta. Huoltovarmuutta toisaalta parantaa Internetin reititykseen perustuva hyvä toimintavarmuus, mutta toisaalta heikentää tiedonsiirron kasvava riippuvuus keskittyneestä verkonvalvonnasta ja älyverkkopalveluista. Telepalveluiden korvaamismahdollisuuksia heikentävät palveluketjujen piteneminen ja pirstoutuminen verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä. Nopeasti muuttuva teknologinen ympäristö vaikeuttaa myös erillisten varajärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. Uuden mobiilin tietoteknologian kehittyminen asettaa uusia haasteita varautumisjärjestelyille. Sähköisten palvelujen tietoturvallisuusohjelmistojen sekä varmennepalveluiden markkinaehtoisella kehityksellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia huoltovarmuuden kannalta. Tietotekniikkapalveluita tarjoavien yritysten laite- ja tiedonsiirtokapasiteetti sekä palveluvalikoima ovat edelleen kasvaneet, mikä on parantanut alan toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta. Joukkoviestinnän sekä sähköisen että painetun huoltovarmuus on myös parantunut korvaavien toimintatapojen (verkkomedia) ja uuden digitaalisen tuotantotekniikan seurauksena. Koko tietojärjestelmäalan sekä rahoitusmarkkinoiden toimintavalmiutta paransivat myös toimintavuoden aikana järjestetyt harjoitukset. Kasvava riippuvuus erityisosaamisesta ja avainhenkilöistä muodostaa uhkan erityisesti tietoliikennealan kehitykselle. Ammattityövoiman lisääntyvä liikkuvuus, ulkomaisten työntekijöiden määrän kasvu ja yritysten kansainvälistyminen ovat uusia epävarmuustekijöitä. Tietotekniikan huolto- ja tukitoimintojen osaamisresurssit ovat Suomessa hyvät, mutta kasvava riippuvuus ulkomaisesta etähuollosta on ongelma. Toisaalta tietoteknisen osaa- misen toimittajariippuvuutta vähentää älykkyyden lisääntyminen verkoissa, mikä osaltaan parantaa ongelmatilanteiden hallintaa paikallisesti. Vuoden 2000 vaihteen vaikutukset tietojärjestelmien valmiuteen olivat myönteiset. Organisaatioissa tarkistettiin ja tehtiin tietoturvallisuus-, toipumis- ja valmiussuunnitelmia aikaisempaa enemmän. Tietojärjestelmät inventoitiin kunnolla, järjestelmiä modernisoitiin, ohjelmistokokoonpanoja vakioitiin, laite- ja ohjelmistoalustojen määrää supistettiin sekä osasta vanhenevaa tekniikkaa luovuttiin. Y2Kongelmiin varauduttaessa tehtiin runsaasti yritysten ja toimialojen välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, mikä myös osaltaan kohotti alan kriisivalmiutta. Valmiusharjoituksista hyödyllistä tietoa Tietojärjestelmäjaoston toimikuntien työskentely keskittyi vuoden aikana laajan kaikki hallinnon alat ja tasot kattavan VALHA valmiusharjoituksen toteutukseen sekä erityisesti siihen liittyvään tietojärjestelmäalan viranomaisten ja toimijoiden TIETO harjoitukseen. Harjoituksen päämääränä oli testata ja kehittää tietojärjestelmäalan hallinnollisia, organisatorisia ja teknisiä järjestelyjä erityisesti informaatiosodankäynnin muodostamia uhkia vastaan. Harjoituskokemusten analysoinnin tuloksena käynnistettiin useita hankkeita alan valmiuden parantamiseksi. Tiedonkäsittelytoimikunta toteutti keväällä harjoituksen, jonka tavoitteena oli arvioida ja kehittää atk-resurssien säännöstelyn toimintamallia ja erityisesti tilannekuvan ylläpitoon suunnitellun menettelytavan soveltuvuutta ITalan toimijoiden väliseen työskentelyyn poikkeusoloissa. Harjoituskokemuksia käytettiin hyväksi TIETO harjoituksessa sekä viranomaisten ja tietotekniikkayritysten välisten yhteistyömuotojen kehittämisessä. Tietojärjestelmäalan alueellisen varautumisorganisaation uudistaminen aloitettiin. Liikenne- ja viestintäministeriön alaiset viestinnän valmiusryhmät (VIVA-ryhmät) ja Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan kuuluvat alueelliset viestinnän valmiusryhmät (AVIVA-ryhmät) kootaan kaikki yhteiseen tietojärjestelmäjaoston alaisuudessa toimivaan alueorganisaatioon, joka muodostetaan vuoden 2001 aikana. Toimikunnat jatkoivat myös alan huoltovarmuuden seurantaa ja valmiuden kehittämistä. Uutena toimintamuotona tiedonsiirtotoimikunta käynnisti systemaattisen alan muutosten ja huoltovarmuusuhkien seurannan ja raportoinnin. Uhka-analyysiraportti jaettiin alan tärkeimmille toimijoille ja julkaistiin verkossa Huoltovarmuuskeskuksen kotisivuilla. Tiedonkäsittelytoimikunta laati yritysten ja organisaatioiden johtohenkilöille suunnatun oppaan Internetin käyttöön liittyvistä uhista ja niihin varautumisesta. Joukkoviestintätoimikunta sai valmiiksi valmiusohjeluonnoksen sähköisen joukkoviestinnän teknisestä varautumisesta ja toiminnasta poikkeusoloissa sekä selvityksen joukkoviestinnän vaihtoehtoisten siirtoteiden tarpeesta ja toteuttamisedellytyksistä. Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja PTS:n rahoitushuoltotoimikunta järjestivät syksyllä monivaiheisen PATO 2000-harjoituksen, johon osallistuivat viranomaiset ja rahoitusmarkkinoiden eri osapuolet sekä vakuutusalan edustajat. Harjoituksen tavoitteena oli testata ja selvittää rahoitusmarkkinoiden varautumisen tasoa ja toimivuutta EMUn olosuhteissa. Lisäksi pyrittiin kehittämään viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyötä, työnjakoa ja vastuita yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Harjoituksen tuloksena syntyi tärkeitä alan valmiuden kehittämisehdotuksia mm. lainsäädännön osalta. Graafinen pooli ja suurimmat lehtipainot osallistuivat yhdessä metsä- ja kemian poolin yritysten kanssa kaksipäiväiseen valmiusharjoitukseen, jossa selvitettiin ja arvioitiin paperin valmistuksen ja painamisen koko tuotantoketjun huoltovarmuutta ja toiminnan kriittisiä kohtia. Sähkö- ja elektroniikkapoolissa valmistui raportti tietoyhteiskunnasta ja huoltovarmuudesta, jossa analysoitiin informaatio- ja tietoliikenneteknologian (ICT) kehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia huoltovarmuuden näkökulmasta. Työssä analysoitiin digitaalisten prosessien ja digitaalisen infrastruktuurin merkitystä fyysisessä tuotannossa ja palveluissa, ja se tuotti tärkeitä jatkotutkimuskohteita tietoteknisen infrastruktuurin huoltovarmuuden kehittämiseksi. Poolissa tutkittiin myös toimialan verkostoitumisen muotoja ja laajuutta sekä sen vaikutuksia huoltovarmuuteen ja tuotannon riskeihin. Tietoturvallisuuden kehittäminen ja yhteiskunnan varautuminen informaatiouhkiin saivat yhä suurempaa huomiota osakseen. Maamme tietoturvallisuuden hallinnollisten ja suojausteknisten kysymysten järjestämistä selvittänyt Huoltovarmuuskeskuksen johdolla toiminut työryhmä (TIHA) jätti raporttinsa toukokuussa. Sen esitysten ja linjausten perusteella asetettiin jatkotyöryhmä määrittelemään tietoturvallisuuden viranomaistoimintojen käytännön toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet kustannusvaikutuksineen

9 Tekniset varajärjestelmät laajenivat ja kehittyivät Valtion atk-varakeskuksen (VAVK) toiminta laajeni edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Asiakaskanta kasvoi kolmella uudella asiakkaalla. Ensimmäinen tietokannan etäpeilaukseen perustuva varajärjestelmäsopimus solmittiin. Varakeskuksen tietojenkäsittelylaitteistoja uusittiin ja tietoliikennearkkitehtuuria kehitettiin. Konesalitilojen saneeraus saatiin valmiiksi. Oheistilojen kunnostussuunnittelu aloitettiin tavoitteena luoda varakeskuksen eri käyttäjäryhmien tarpeisiin riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat. Valtakunnallisen varaverkon (2V) ylläpitoa jatkettiin Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamana. Käynnistettiin liikenne- ja viestintäministeriön kanssa projekti 2V-verkon kehittämiseksi myös uudet tiedonsiirron muodot, mm. sähköpostipalvelut, mahdollistavaksi tietoturvalliseksi erillisverkoksi. Viranomaisten hätätiedotusjärjestelmää Elämän tasapainoa horjuttavien tapahtumien kulkua ei aina voi ennakoida. Niihin on syytä varautua etukäteen muuten ollaan pahasti myöhässä. (RDS-hälytysjärjestelmä) laajennettiin uusille kaupallisille radioasemille. Muiden sähköisen viestinnän varmistamishankkeiden tarvetta ja toteutusta selvitettiin. Teollisuuden, energiayritysten ja laitetoimittajien sekä Huoltovarmuuskeskuksen tietopankkiyhteistyötä kehitettiin. Varalaite ry:n varaosatietopankin yhteyteen perustettiin laitteiden ja varaosien myymistä varten avoin Internet-kauppapaikka. HALLINTO-OSASTO Hallinto-osasto vastaa yleissuunnittelusta, talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä lakiasioista. Lisäksi se hoitaa puolustustaloudellisen suunnittelukunnan hallinnon ja vastaa organisaation peruspalveluista kuten tietohallinnosta, tiedotuksesta ja koulutuksesta. Toiminnan tavoitteiden tarkistus alkoi Vuoden toimintasuunnitelman perustana oli valtioneuvoston antamien huoltovarmuustavoitteiden toteuttaminen. Tavoitteiden tarkistamisen pohjaksi valmistui laajaan kyselyyn perustuva selvitys EU-jäsenyyden ja muiden toimintaympäristön muutosten vaikutukset huoltovarmuuteen ja huoltovarmuuden tavoitteisiin. Raportti lähetettiin valtioneuvostolle käsiteltäväksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Tavoitteiden tarkistamista varten kauppa- ja teollisuusministeriö asetti marraskuun lopulla työryhmän, jota johtaa ylijohtaja Bo Göran Eriksson (KTM). Lainsäädännön muutoksia Valmiuslakiin ja puolustustilalakiin tehtiin muutoksia, jotka tulivat voimaan samaan aikaan uuden perustuslain kanssa. Uudistus tehtiin, koska valmiuslainsäädännön tuli vastata toteutettua perusoikeusuudistusta sekä uutta perustuslakia. Lisäksi valmiuslain poikkeusoloja koskeva säännös piti saada nykyistä kattavammaksi. Valmiuslain mukaisia poikkeusoloja täsmennettiin ja puolustustilan voimaan saattamisen edellyttämät poikkeusolot määriteltiin aikaisempaa tarkemmin. Myös valtioneuvoston toimivaltuuksia laajennettiin. Valtioneuvosto voi uuden lain mukaan puuttua myös poikkeusolojen aikaiseen rakentamiseen sekä tehdä poikkeuksia lakisääteiseen vakuutukseen tai sosiaaliavustukseen kuuluviin etuuksiin. Perustuslain voimaantulon yhteydessä puolustusneuvosto lakkautettiin. Tärkeiden kokonaismaanpuolustusta koskevien asioiden käsittely siirrettiin puolustusministeriölle ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle. Ministeriötä ja valiokuntaa avustaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitea. Sen tehtävänä on seurata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä sovittaa yhteen kokonaismaanpuolustukseen liittyviä toimia hallinnon eri aloilla. Syksyllä annettiin tasavallan presidentin asetus poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. Uusi asetus perustui valtakunnan lainsäädännössä tapahtuneisiin muutoksiin. Asetus kattaa nyt myös huoltovarmuuden ja valmiuslain mukaisen yleisen varautumisen poikkeusoloihin. Se koskee nimenomaisesti vain poikkeusoloihin varautumista kuten valmiussuunnittelua, ei kuitenkaan valmiustehtävien hoitamista poikkeusoloissa. Asetuksen mukaan lääninhallituksen on kerran vuodessa annettava Huoltovarmuuskeskukselle raportti ajankohtaisesta valmiussuunnittelusta maakunnassa. Huoltovarmuuden rahoitus Voimassa olevien tavoitteiden edellyttämän rahoitustason saavuttamiseksi huoltovarmuusmaksua kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä seuraavilta tuotteilta: Bensiini 4,0 p/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 2,1 p/l Raskas polttoöljy 1,7 p/kg Sähkö 0,075 p/kwh Maakaasu 0,5 p/nm3*) Kivihiili 7 mk/t *) *) lämmöntuotannossa Vuonna 2000 huoltovarmuusmaksun tuotto oli 276 milj. markkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto laski 17 milj. markkaa, mikä johtui öljytuotteiden myynnin vähenemisestä. Viestintäkyselystä uusia painotuksia tiedotukseen Tiedottamisen keskeiset kohderyhmät ovat toiminnassa mukana olevat henkilöt ja organisaatiot. Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnittelukunnan viestinnästä tehtiin kysely, joka suunnattiin kaikille toiminnassa mukana oleville henkilöille. Yleisarvosana viestinnälle oli hyvä tai melko hyvä. Vastausten perusteella saatiin arvokasta tietoa siitä, mitkä ovat tiedottamisen tärkeimmät välineet ja mistä asioista tarvitaan enemmän tietoa. Tulosten pohjalta ryhdyttiin uudistamaan tiedotuslehteä ja internet-sivuja. Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnittelukunnan yhteinen tiedote Varmuuden vuoksi ilmestyi vuoden aikana kolme kertaa (levikki noin kpl). Huoltovarmuuskeskuksella oli osasto TerveSOS-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Valmiussuunnittelun tietojärjestelmien käyttö laajeni Edellisen vuoden laajana tehtävänä oli varautuminen tietojärjestelmien mahdollisiin vuoden 2000 vaihtumiseen liittyviin ongelmiin. Varmistuksia tehtiin omissa järjestelmissä ja sen lisäksi ohjeistettiin keskeisiä valmiussuunnittelussa mukana olevia toimipaikkoja tarkastamaan tältä osin jatkuvuussuunnitelmansa. Siirtyminen uudelle tuhatluvulle tapahtui ongelmitta, eikä ennakoituja häiriöitä esiintynyt myöhemminkään vuoden 2000 puolella kriittisiksi pelättyinä ajankohtina. Tiekuljetusten poikkeusolojen aikaisen tietohallinto- ja viestintäjärjestelmän Poolerin kehittämistyötä jatkettiin. Tärkeysluokitelluille toimipaikoille tarkoitettua Vasu-valmiussuunnitteluohjelmaa kehitettiin ja päivitettiin. Toimipaikkojen valmiuspäälliköille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia, joissa perehdyttiin ohjelman käyttöön ja uusiin ominaisuuksiin. Lisäksi otettiin käyttöön pooleille ja Huoltovarmuuskeskukselle tarkoitettu Vasu- Net-ohjelma. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli keskimäärin

10 HUOLTOVARMUUSKESKUS JA TULOSYKSIKÖT Huoltovarmuuskeskuksessa toimii viisi yksikköä. Perushuolto-osasto, teollisuustuotanto-osasto, energiahuoltoosasto ja infrastruktuuriosasto osallistuvat oman erikoisalansa huoltovarmuuden kehittämiseen ja vastaavat mm. tähän kuuluvista kauppatoimista. Hallinto-osasto hoitaa yleishallintoa ja tuottaa muiden osastojen tarvitsemia tukitoimia. Huoltovarmuuskeskuksen päällikkönä on ylijohtaja. Hän vastaa keskuksen ylijohdosta ja toiminnan kehittämisestä siten, että laitos toimii taloudellisesti ja tehokkaasti. Ylijohtaja myös ylläpitää yhteyksiä muihin viranomaisiin ja elinkeinoelämään sekä vastaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä. HVK:n organisaatio Kauppa- ja teollisuusministeriö Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Ylijohtaja Hallinto-osasto yleissuunnittelu laki- ja talousasiat PTS:n hallinto tietohallinto tiedotus Henkilökunta kertomusvuonna Ylijohtaja Mika Purhonen Perushuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka Valmiusasiamies Riku Juhola Valmiusasiamies Antti Roine Teollisuustuotanto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka Valmiusasiamies Anssi Lindgren Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto Energiahuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Markku Rekola Valmiusasiamies Matti Jauhiainen Ylitarkastaja Kaj Krokfors Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Infrastruktuuriosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen ( alkaen) Kehityspäällikkö Seppo Sauvala Projektisihteeri Gilbert Appelgren Hallinto-osasto Hallintopäällikkö Asko Harjula (vv) Vt. päällikkö, tietohallintopäällikkö Erja Saraste Materiaalikirjanpitäjä Anneli Catanzaro ( saakka) Tekstinkäsittelijä Sirkka-Liisa Hakanen Osastosihteeri Seija Jokiniemi Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho Talouspäällikkö Juhani Nikula ( saakka) Taloustarkastaja Anneli Pora Materiaalikirjanpitäjä Pasi Rovanperä ( alkaen) Projektipäällikkö Raija Viljanen Perushuolto-osasto Teollisuustuotanto-osasto Energiahuolto-osasto Infrastruktuuriosasto elintarvikehuolto teollisuustuotanto energiahuolto tekniset järjestelmät terveydenhuolto kuljetukset pankki- ja vakuutustoiminta yhdyskuntapalvelut rakentaminen elektroniikkateollisuus graafinen teollisuus JOHTOKUNTA Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta 2000 (suluissa henkilökohtainen varamies) Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu johtokunnalle, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on kymmenen jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet ja varajäsenet edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Johtokunta vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman sekä työjärjestyksen ja muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunnan työvaliokunta päättää valtion varmuusvarastointiin liittyvistä kauppatoimista ja muista taloudellisista sitoumuksista. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa ja työvaliokunta 11 kertaa. Tilikaudella 2000 tilintarkastajat olivat Arthur Andersen, Oy KHT-Yhteisö, päävastuullisena KHT Jarmo Lohi sekä JHTT Berndt G. Lindman, Valtiontalouden tarkastusvirasto. Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist kauppa- ja teollisuusministeriö (Kaupallinen neuvos Tuula Kulovesi kauppa- ja teollisuusministeriö) Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö (Budjettineuvos Raine Vairimaa valtiovarainministeriö) Yksikön päällikkö Lauri Aaltonen ulkoasiainministeriö (Lähetystöneuvos Petri Kruuti ulkoasiainministeriö) Hallitusneuvos Eero Lavonen puolustusministeriö (Prikaatikenraali Hannu Luotola Pääesikunta) Neuvotteleva virkamies Päivi Janka kauppa- ja teollisuusministeriö (Ylitarkastaja Mauri Valtonen kauppa- ja teollisuusministeriö) Neuvotteleva virkamies Risto Ranki kauppa- ja teollisuusministeriö (Erikoistutkija Maunu Harmo kauppa- ja teollisuusministeriö) Laatujohtaja Helena Terho Kone Oyj (Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto) Johtaja Eila Rummukainen Sonera Oyj (Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry) Maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalousministeriö (Maatalousylitarkastaja Leena Seppä maa- ja metsätalousministeriö) Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus (Apulaisjohtaja Hannes Kulmala Huoltovarmuuskeskus) Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan työvaliokunta 2000 Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Eero Lavonen puolustusministeriö Neuvotteleva virkamies Risto Ranki kauppa- ja teollisuusministeriö Maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalousministeriö Neuvotteleva virkamies Päivi Janka kauppa- ja teollisuusministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus 16 Vaikkei sattuisikaan mitään vakavaa, niin turvallisinta on varautua pahimpaan. 17

11 PUOLUSTUSTALOUDELLI- NEN SUUNNITTELUKUNTA Taloudellisen varautumisen suunnittelu perustuu vuonna 1956 asetettuun puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan ja siitä vuonna 1960 annettuun lainsäädäntöön. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on komitealaitos, jolla ei ole vakituista henkilökuntaa. Sen operatiivisia tehtäviä hoitaa asetuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus. Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan (PTS) kuuluvat käytännön toimintaa johtava keskusjaosto sekä 11 eri aloilla toimivaa jaostoa ja toimikuntaa sekä 13 poolitoimikuntaa. Lisäksi organisaatiossa on lukuisia näiden alaelimiä sekä erilaisia projektiluonteisia työryhmiä ja vastaavia. Elinkeinoelämän varautuminen perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91) varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle korvataan sopimusten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menot rahoitetaan Huoltovarmuuskeskuksen tulo- ja menoarvion kautta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta Puolustustaloudellinen suunnittelukunta kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Toukokuun kokouksessa pääministeri Paavo Lipponen piti alustuksen Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitysnäkymistä ja erityisesti huoltovarmuuden kehittämisestä sen osana. Suomessa huhtikuussa 2000 järjestetyn EU-maiden huoltovarmuusseminaarin johtopäätöksissä korostettiin huoltovarmuusyhteistyön tarvetta unionissa ja selvityksen tekemistä eri maiden järjestelyistä. Asia eteni EU:n Nizzan huippukokouksessa, jonka tekemässä päätöksessä komissiolle annettiin tehtäväksi suorittaa yhteistyössä neuvoston sihteeristön kanssa perusteellinen tutkimus unionin huoltovarmuudesta ja määritellä mahdollisuudet kehittää tähän liittyvää yhteistyötä. Syyskuun kokous oli alkaen nelivuotiskaudeksi nimitetyn uuden suunnittelukunnan järjestäytymiskokous, jossa asetettiin keskusjaosto sekä valittiin varapuheenjohtaja, pääsihteeri ja sihteeri. Lisäksi ylijohtaja Mika Purhosen ja pääsihteeri Ilkka Kanasen alustusten pohjalta käytiin keskustelua PTS:n alkaneen toimintakauden painopistealueista. Joulukuun kokouksen ensimmäisenä aiheena oli Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminnan painopisteet suunnittelukaudella Aiheesta alustivat ylijohtaja Mika Purhonen ja pääsihteeri Ilkka Kananen. Suunnittelukunta hyväksyi esitetyt painopistealueet, jotka ovat huoltovarmuuden tavoitteiden uudistaminen, uusien tavoitteiden soveltaminen sekä kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö. Toisena aiheena oli Uhkakuvat, ovatko muuttuneet?. Alustuksen piti turvallisuus- ja puolustusasiain komitean yleissihteerin apulainen everstiluutnantti Kimmo Lehto. Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminen Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen perustuvaa valmiustoimintaa. Toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan (Vasu) perustuvaa yritysten valmiussuunnittelua jatkettiin tärkeimpien poolien tärkeysluokitelluissa yrityksissä ja järjestelmään perehdyttämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Poolien ja Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön otettiin VasuNet-tietojärjestelmä, joka mahdollistaa toimipaikoilta saatavan informaation perusteella toimialoittaisten ja valtakunnallisten yhteenvetojen ja tilanneraporttien tuottamisen. Erilaisia valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 50 ja niihin osallistui noin henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämän järjestöistä. PTS:n toiminnassa tehtiin huoltovarmuuden edistämiseksi n. 40 henkilötyövuotta, joista aiheutui Huoltovarmuuskeskukselle 4,2 milj. mk kustannukset. Tähän sisältyy erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia, joita rahoitettiin 1,1 milj. markalla. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston toiminta Puolustustaloudellisessa suunnittelukunnassa käsiteltävät asiat ratkaisee keskusjaosto, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu vähintään neljä suunnittelukunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Keskusjaostoon on kertomusvuonna kuulunut puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä päättyneellä suunnittelukaudella sekä kymmenen jäsentä alkaneella suunnittelukaudella. Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Vuonna 2000 laadittiin PTS:n organisaatiossa tehtyyn laajaan kyselyyn perustuva yhteenvetoraportti EU-jäsenyyden ja muiden toimintaympäristön muutosten vaikutukset huoltovarmuuteen ja huoltovarmuuden tavoitteisiin. Raportti lähetettiin valtioneuvostolle käsiteltäväksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Keskusjaostossa on kehitetty huoltovarmuuden seurannan ja raportoinnin välineeksi Huoltovarmuuden tilannekatsaus, joka päivitetään vuosittain. Sen avulla tarkastelun ja kehittelyn kohteeksi otettiin ne toimialat ja toiminnot, joissa arvioitiin olevan käytettyjen indikaattoreiden perustella heikko tai välttävä huoltovarmuus. Vuoden aikana hyväksyttiin uusia valmiusasiakirjoja mm. kemian poolin, muovi- ja kumipoolin ja tiekuljetussektorin varautumisen perusteeksi. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti keskusjaoston esityksestä teollisuuden polttoöljytoimituksen ohjausta poikkeusoloissa koskevan säännöstelysuunnitelman. Keskusjaosto käsitteli myös valmistuneita tutkimuksia ja selvityksiä sekä huoltovarmuutta koskevia tilannekatsauksia. Kaiken toiminnan perusta on luottamus hyvään yhteistyöhön. Ennalta suunniteltu ja harjoiteltu kuvio toimii hallitusti myös kriisitilanteissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Keskusjaosto Sopimuksiin perustuva varautuminen Elintarvikepooli Graafinen pooli Kemian pooli Metallipooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennusainepooli Rakentajapooli Sähkö- ja elektroniikkapooli Tiekuljetuspooli Vaatetuspooli Voimatalouspooli Öljypooli Julkisen sektorin varautuminen Maatalousjaosto Jakelujaosto Teollisuusjaosto Energiajaosto Kuljetusjaosto Rakennusjaosto Tietojärjestelmäjaosto Kuntatoimikunta Koti- ja suurtaloustoimikunta Rahoitushuoltotoimikunta Vakuutusalan toimikunta 18 19

12 ÖVERDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Det säkerhetspolitiska läget i Europa präglades år 2000 av EU:s och Natos gemensamma krishanteringsverksamhet på det forna Jugoslavien-området, utvecklingen av EU:s gemensamma utrikes- och säkerhetspolitik samt fortsättningen av Rysslands instabila position. Inom ekonomin accentuerades oljeprisets kraftiga stegring, vilket befarades undergräva försörjningsberedskapen i många länder. USA började upplösa sina beredskapslager av råolja och EU och den internationella energiorganisationen IEA planerade igångsättandet av krisberedskapsåtgärder. Verksamheten inom IEA:s organ var särdeles livaktig på grund av oroligheten på oljemarknaderna. Den internationella verksamheten rörande försörjningsberedskapen fortsatte aktivt även i övrigt. Under det gångna året blev förhandlingarna klara om ett ramavtal mellan Finland och Norge gällande inbördes handel och samarbete i krislägen. Avsikten är att underteckna avtalet och inlämna det till riksdagens behandling i början av år Likaså förhandlades med Storbritannien om ett bilateralt avtal, enligt vilket överenskommes att föra lager i vardera landet i enlighet med EU:s direktiv om beredskapsupplagring av olja. I samband med branschregleringar för försvarsmedelsindustrin i Norden förhandlades bl.a. om tryggandet av en gemensam försörjningssäkerhet. Även med Estland diskuterades samarbete angående upplagring av olja. Estland, som ansöker om medlemskap i EU, måste uppfylla oljedirektivens krav gällande tillräckliga lager. I förhandlingarna har Estland erbjudits möjlighet att placera dessa sina lager i Finland. Inom kretsen för försvarsekonomiska planeringskommissionen har redan länge begrundats ett utvecklande av EU:s gemensamma försörjningsberedskapsdimension. Finland beslöt härvid föra saken framåt genom att arrangera ett seminarium för alla medlemsländer, på vilket dryftades läget och utvecklingsutsikterna på den inre marknaden samt behovet att utveckla mekanismer för upprätthållandet och utvecklandet av försörjningsberedskapen. Seminariet godkände ett ställningstagande, enligt vilket saken borde utredas i sin fulla utsträckning på EU-nivå. På finskt initiativ godkände medlemsländerna på toppmötet i Nice i december 2000 följande resolution (här i inofficiell översättning från den finska versionen): Europarådet ber kommissionen att uppgöra, i samråd med rådets generalsekretariat, en grundlig utredning om försörjningsberedskapen samt att utröna möjligheterna att utveckla samarbetet på detta område. Samverkan med Nato inom ramen för det s.k. EAPC-avtalet fortsatte livaktigt i och med att partnerländerna i allt större utsträckning kunde delta i olika kommittéers arbete. I Finlands Natoambassad fungerade bekostad av Försörjningsberedskapscentralen på viss tid ett specialbiträde, som i sitt arbete koncentrerade sig på försörjnings- och övriga civilberedskapsärenden. Samarbetet med Sverige i enlighet med gällande avtal fortskred synnerligen intensivt. Speciellt efter liberaliseringen av elmarknaden har stamnätsbolagens och försörjningsberedskapsmyndigheternas samarbete utvidgats i hela Norden. I Finland fortsatte den synnerligen gynnsamma utvecklingen av ekonomin. Bytesbalansens överskott steg till rekordtalet c. 50 mrd. mark, vilket väsentligt utökar vårt lands ekonomiskpolitiska svängrum. Även statshushållningen uppvisade överskott och statsskulden kunde därvid minskas med c. 30 mrd.mk. Statsskulden är dock fortsättningsvis stor, c. 375 mrd.mk, vilket för sin del betydligt minskar statens möjligheter att agera utjämnare i depressions- eller krissituationer. nya digitala infrastrukturen är sårbarare och svårare att hantera än det egentliga fysiska produktionssystemet. I anslutning härmed dryftade Försörjningsberedskapscentralen tillsammans med andra myndigheter hur dataskyddet vid en ständigt ökande nätverkskoppling kunde bibehållas och hur myndigheternas ansvar borde utformas. I det s.k. TIHA-projektet beslöt man sig dock inte för att grunda någon ny myndighetsorganisation, utan man föredrog att förstärka vissa myndigheters såsom teleförvaltningscentralens och polisens möjligheter vid hanteringen av dataskyddsriskerna. Landets försörjningsberedskap upprätthölls och utvecklades i enlighet med de mål, som statsrådet fastställde år I förening med den säkerhetspolitiska redogörelse, som statsrådet skall ge åt riksdagen, igångsattes även ombedömningen av målen för försörjningsberedskapen. FEP gjorde gjorde för detta en omfattande utredning av EU-medlemsskapets inverkan på försörjningsberedskapen. De kända förändringarna i oljeprodukternas miljönormer har ökat trycket på säkerhetsupplagens återanvändning. Handelsåtgärderna utökades kännbart under året på grund av de fördelaktiga Handels- och industriministeriet Försörjningsberedskapscentralens direktion Överdirektör Administrativa avdelningen allmän planering juridik och ekonomi FEP:s administration data förvaltning information prisförhållandena, varför omsättningen och räkenskapsperiodens resultat växte betydligt. Balansräkningens slutsumma var vid årets slut c. 5,7 mrd.mk. Försörjningsberedskapscentralen fungerar också som försvarsekonomiska planeringskommissionens sekretariat. FEP:s ordförande byttes ut under året. Bergsrådet Heikki Hakala påbörjade sitt nya värv Bergsrådet Björn Mattsson verkade som ordförande i 12 år. Hela försörjningsberedskapssamfundet vill varmt tacka honom för denna särdeles aktiva period. Inom FEP:s organ och i poolorganisationerna verkar c personer beredskapscheferna i de viktighetsklassificerade företagen medräknade. Vi vill uttrycka vårt bästa tack åt alla för det arbete som utförts under året. Handels- och industriministeriet Försvarsekonomiska planeringskomissionen Centralsektionen Produktionsplanering Livsmedelspoolen Grafiska poolen Kemipoolen Metallpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Bryggmaterialpoolen Byggnadspoolen El- och elektronikpoolen Vägtransportpoolen Beklädspoolen Energipoolen Oljepoolen Försörjningsberedskapscentralen, grundad år 1993, är ett ämbetsverk underställt handels- och industriministeriet och finansierat utom statsbudgeten. Försörjningsberedskapscentralens verksamhet grundar sig på lagen om tryggande av försörjningsberedskapen (1390/92). Försörjningsberedskapscentralen verkar som sekretariat för försvarsekonomiska planeringskommisssionen. I enlighet med denna lag skall tillräcklig beredskap byggas upp och upprätthållas för att säkerställa framställningen och utdelningen av varor och tjänster i vid bemärkelse under tider för undantagsförhållanden. Denna beredskap skall styra distributionen, konsumtionen och utrikeshandeln i krissituationer. Administrationplanering Jordbrukssektionen Distributionssektionen Industrisektionen Energisektionen Transportsektionen Byggnadssektionen Informationstekniksektionen hem- och storhushållskommittén Kommunkommittén Finansförsörjningskommittén Försäkringsbranschkommittén 20 Inom tryggandet av försörjningssäkerheten accentuerades speciellt den fortsatta ökningen av beroendet av informationstekniken i hela samhället. Den Basförsörjnings- Industriproduktions- Energiförsörjnings- Infrastruktursavdelningen avdelningen avdelningen avdelningen livsmedelsförsörjnings industriproduktion energiförsörjning tekniska system hälsovårdförsörjnings transporter bank- och försäkringssörjnings samhällstjänster byggande verksamhet elektronikindustri grafisk industri 21

13 REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL European security concerns in 2000 were marked by joint EU and NATO crisis management operations in the area of the Western Balkans, the development of a unified foreign and security policy for the EU and continued instability in Russia. With respect to economic developments, the rapid increase in oil prices raised concerns over emergency supply adequacy in many countries. The U.S. began to unload its emergency crude oil reserves. The EU and the International Energy Agency (IEA) made plans for the initiation of crisis prevention measures. IEA organs were especially active due to the turmoil in the oil markets. International co-operation in emergency supply remained active. Finland and Norway negotiated a skeleton agreement for mutual trade and cooperation in international crisis situations. The agreement is to be signed and brought before the Finnish parliament during the first half of Finland also held bilateral negotiations with the U.K over the upkeep of oil supplies in both countries in accordance with EU oil emergency supply directives. Negotiations for ensuring mutual emergency supply were held in connection with the restructuring of the defence equipment industry in the Nordic countries. Discussions were also held with Estonia concerning 22 co-operation in the storage of oil. In applying for EU membership, Estonia must fulfil oil directive criteria with respect to the sufficiency of oil reserves. In the negotiations, Estonia was offered the possibility of situating some of these reserves in Finland. Finland s National Board of Economic Defence has for a long time been concerned with the issue of developing a unified EU emergency supply network. To advance this issue Finland organised a seminar for EU members. The seminar discussed the state and future prospects of emergency supplies within the internal market and the need to establish mechanisms for the maintenance and development of emergency supplies. The seminar was of the opinion that this issue was to be comprehensively resolved on the EU level. As a result of Finland s initiative, EU members accepted the following resolution at the Nice meeting in December 2000: The European Council asks the Commission to undertake, in co-operation with the Council s secretariat, an emergency supply assessment and to identify the possibilities for increasing co-operation in this area. Co-operation with NATO within the framework of the EAPC agreement remained active because the partnership countries were granted more active participation in different committees. The Finnish National Emergency Supply Agency financed a temporary attaché at Finland s NATO delegation, whose role was to focus on emergency supply and other civil crisis situations. Co-operation with Sweden remained strong. The liberation of markets especially expanded co-operation between main electricity transmission grid companies and emergency supply authorities in the Nordic countries. Economic developments in Finland remained favourable. The current account surplus reached a record high of about FIM 50 billion, which substantially increases the scope for economic policy. The budget was also in surplus and the government reduced its debt by FIM 30 billion. Government indebtedness still remains high, at FIM 375 billion, which in turn decreases the scope of the government to engage in active stabilisation policy during periods of recession or crises. A central emergency supply concern is the increasing dependence of society on information technology. The new digital infrastructure is more vulnerable and more difficult to control than actual physical production. In this context, the Finnish National Emergency Supply Agency undertook discussions with other authorities on how to maintain information security with the expansion of information networks and on how to organise responsibilities among authorities. In this so-called TIHA project, no decision was made to establish a new governmental organisation in the field, but it was felt to be a better alternative to increase the resources of both the Telecommunications Administration Centre and the police for the management of information security risks. Finland s emergency supply readiness was maintained and developed in accordance with the goals confirmed by Finland s government in A re-evaluation of emergency supply goals was also initiated within the context of the government s security policy appraisal for the Finnish parliament. Finland s National Board of Economic Defence made a broad study of the effects of EU membership on emergency supply for this re-appraisal. Changes in environmental norms for oil products have increased pressures for the recycling of emergency oil supplies. Due to favourable market conditions, trading was increased substantially during the year, with the result of substantial increases in net sales and income. Net assets at the end of the year amounted to FIM 5.7 billion of which 85% was petroleum products. The Finnish National Emergency Supply Agency also functions as the secretariat of Finland s National Board of Economic Defence. With the shift to a new planning period and the naming of a new planning board, Mr. Heikki Hakala replaced Mr. Björn Mattsson as Chairman of the National Board of Economic Defence on July 1, Mr. Mattsson served as Chairman for 12 years. The emergency supply community wishes to express the warmest thanks to him for his very active contribution in this period. In addition to the emergency chiefs of the country s classified companies, about 2,000 people are actively engaged in the National Board of Economic Defence s various organs and pool organisation. We wish to extend our thanks for all the work done during the year. Ministry of Trade and Industry National Emergency Supply Agency Director General Administrative Development General planning Legal and Economical Matters Administration of the National Board of Economic Defence Information The National Emergency Supply Agency, founded in 1993, is an agency subordinated under The Ministry of Trade and Industry and operating outside the government budget system. The Agency acts as the secreteriat to the National Board of Economic Defence. The oparations of the National Emergency Supply Agency are based on the Security of Supply Act (1390/92). According to this Act, sufficient facilities must be built up and maintained to ensure the production and output of goods and services in a wide spectrum of industries, in times of unusual conditions. These facilities will direct distribution, consumption and foreign trade in crises situations. Ministry of Trade and Industry National Board of Economical Defence Executive General Planning based on agreements Foodstuffs industry pool Graphic industry pool Chemical industry pool Metal industry pool Forest industry pool Plastic and rubber industry pool Construction material industry pool Constructor pool Electrical and electronic industry pool Road transport pool Clothing industry pool Power suppliers pool Oil suppliers pool Planning of the public sector Agriculture section Trade and distribution section Industry section Energy section Transport section Construction section Information systems section Catering services section Local authorities committee Banking committee Insurance committee Department Department Department Department of Basic Supply of Industry of Energy Supply of Infrastructure Food supply Industry Energy supply Technical systems Medical supply Transportation Banking and Communal services Construction insurance operations Electronic industry Graphic industry 23

14 PTS:N KOKOONPANO SUUNNITTELUKAUDELLA PTS:N KOKOONPANO SUUNNITTELU- KAUDELLA Puheenjohtaja Vuorineuvos Björn Mattsson Cultor Oyj Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Kivelä Valtiovarainministeriö ( saakka) Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö ( alkaen) Kenraaliluutnantti Matti Ahola Pääesikunta ( alkaen) Toimitusjohtaja Anja Ahola Tietoleonia Oy Toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen Suomen Kuntaliitto Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Eduskunta Kauppaneuvos Magnus Bargum Algol Oy Diplomiekonomi Felix Björklund Vuorineuvos Georg Ehrnrooth Metra Oyj Abp Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeri Varatoimitusjohtaja Christer Granskog Partek Oyj Abp Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö Pääjohtaja Matti Honkala Kesko Oyj ( alkaen) Kansanedustaja Sinikka Hurskainen Eduskunta Pääjohtaja Sirkka Hämäläinen Suomen Pankki ( saakka) Puheenjohtaja Esa Härmälä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Toimitusjohtaja Jukka Härmälä Enso Oy Vuorineuvos Jaakko Ihamuotila Fortum Oyj Varatoimitusjohtaja Kari Jordan Merita Pankki Oyj Pääjohtaja Jyrki Juusela Outokumpu Oyj Pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-Yhtiöt Pääjohtaja Eero Kinnunen Kesko Oy ( saakka) Johtaja Matti Korhonen Suomen Pankki ( alkaen) Toimitusjohtaja Johannes Koroma Teollisuus ja työnantajat Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenneministeriö Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-Yhtymä Oy ( alkaen) Toimitusjohtaja Antti Lagerroos Finnlines Oyj Johtaja Elina Lehto Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Puheenjohtaja Pentti Levo Viestintäalan ammattiliitto ry Maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen lääninhallitus ( alkaen) Chairman Eija Malmivirta Merei Energy Consulting Oy Ltd Pääjohtaja Markku Mannerkoski Valtion teknillinen tutkimuskeskus Päätoimittaja Reetta Meriläinen Helsingin Sanomat Ylijohtaja Markku Mäkinen Kauppa- ja teollisuusministeriö ( saakka) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Kansliapäällikkö Pertti Nykänen Puolustusministeriö Toimitusjohtaja Leena Nyyssönen Helsingin kaupungin ruokapalvelukeskus Varatoimitusjohtaja Anders Palmgren Imatran Voima Oy Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö Puheenjohtaja Heikki Pentti Lemminkäinen Oyj Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvotteleva virkamies Matti Pukkio Työministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus ( alkaen) Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö Toimitusjohtaja Anja Rouhiainen Elcoteq Network Oyj Pääjohtaja Eino Saarinen VR-Yhtymä Oy ( saakka) Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuorma-autoliitto ry Kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupungin kanslia Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Suomen Teräksen- ja Metallintuottajien yhdistys Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj Osastopäällikkö Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö Pääjohtaja Pekka Tuomisto KELA Kansaneläkelaitos Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen Eduskunta Kansliapäällikkö Reino Uronen Maa- ja metsätalousministeriö Pääjohtaja Pekka Vennamo Posti- ja teleyhtymä Puolustusvoimien huoltopäällikkö Sakari Visa Pääesikunta ( saakka) Johtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö ( alkaen) Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Fortum Oyj Pääsihteeri Apulaisjohtaja, pääsihteeri Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Valmiusasiamies Jorma Venäläinen Huoltovarmuuskeskus Talouspäällikkö Juhani Nikula Huoltovarmuuskeskus Pääesikunnan asettama yhteysupseeri Everstiluutnantti Pentti Lepistö Pääesikunta ( ) Everstiluutnantti Pekka Koskino Pääesikunta ( ) Insinööri-everstiluutnantti Jaakko Korpi-Anttila Pääesikunta ( ja ) Puheenjohtaja Vuorineuvos Heikki Hakala Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Kansliapäällikkö Matti Ahola Puolustusministeriö Toimitusjohtaja Anja Ahola-Hurme Tietoleonia Oy Kauppaneuvos Magnus Bargum Algol Oy Asessori Kaarina Buure-Hägglund Pääesikunta Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriö Alivaltiosihteeri Leif Fagernäs Ulkoasiainministeriö Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö Vuorineuvos Matti Honkala Kesko Oyj Finanssijohtaja Satu Huber Valtiokonttori Puheenjohtaja Esa Härmälä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Vuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso Oyj Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Toimitusjohtaja Kari Jordan Merita Pankki Oyj Pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-Yhtiöt Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki Toimitusjohtaja Johannes Koroma Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-Yhtymä Oy Toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat Oy Merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines Oyj Kansanedustaja Seppo Lahtela Eduskunta Johtaja Elina Lehto Uudenmaan TE-Keskus Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen lääninhallitus Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Louekoski Suomen Pankki ( alkaen) Puheenjohtaja Lauri Lyly Sähköalojen ammattiliitto ry Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen Elisa Communications Oyj Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Toimitusjohtaja Leena Nyyssönen Helsingin kaupunki Helsinki Catering Kenraalimajuri Jouko Oittinen Pääesikunta Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy Kansanedustaja Pirkko Peltomo Eduskunta Vuorineuvos Heikki Pentti Lemminkäinen Oyj Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö Johtaja Matti Pukkio Työministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö Toimitusjohtaja Veli-Matti Ropponen Fortum Oil and Gas Oy Valtiosihteeri Rauno Saari Valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuorma-autoliitto ry Johtaja Pasi Salokangas Orion-yhtymä Oyj Orion Pharma Päätoimittaja Heleena Savela Helsingin Sanomat Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupunki Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj Toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Toimitusjohtaja Georg Tallberg Shell oy ab Hallituksen puheenjohtaja Markku Talonen Sonera Oyj Tutkija Teija Tiilikainen Helsingin Yliopisto, yleisen valtio-opin laitos Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen Eduskunta Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Ritva Viljanen Väestörekisterikeskus Johtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Fortum Oyj Pääsihteeri Apulaisjohtaja, pääsihteeri Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskuspääsihteeri Sihteeri Talouspäällikkö Juhani Nikula Huoltovarmuuskeskus ( saakka) Projektipäällikkö Raija Viljanen Huoltovarmuuskeskus ( alkaen) Pääesikunnan asettama yhteysupseeri Insinöörieverstiluutnantti Jaakko Korpi-Anttila Pääesikunta 24 25

15 Huoltovarmuuskeskus ja ulkoasiainministeriö yhdessä järjestivät Helsingissä seminaarin, jossa pohdittiin mahdollisuuksia kehittää EU-toimintaa huoltovarmuuden alalla. Seminaarissa oli osanottajia 13 EU-maasta, komissiosta, neuvoston sihteeristöstä sekä Natosta. Seminaarin puheenjohtajana toimi linjanjohtaja Lauri Korpinen ulkoasiainministeriöstä (kuvassa toinen vasemmalta). Kaikki mukana olleet jäsenmaat tukivat ehdotusta huoltovarmuutta kokonaisvaltaisesti kartoittavan tutkimuksen tekemisestä EU:ssa. EU:n komission alustuspuheenvuoron kokouksessa esitti Johannes Maters, kuljetuksen ja energian pääosastolta. Esitys painottui energiasektorin näkymiin, mm. EU:n riippuvuuteen tuontienergiasta sekä kasvihuoneilmiön vaikutukseen energiapolitiikkaan. Myös komission esityksessä korostui huoltovarmuuspolitiikan uusi konteksti. EU-tasolla keskeiset haasteet ovat EU:n laajentuminen, markkinoinen liberalisointi ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Yhteisön energiapolitiikassa huoltovarmuuskysymykset ovat prioriteettialue tällä hetkellä. Kuvassa oikealla olevan Matersin kanssa keskustelevat Huoltovarmuuskeskuksen energiahuoltoosaston päällikkö Markku Rekola sekä ylijohtaja Mika Purhonen. Pääministeri Paavo Lipponen piti alustuksen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitysnäkymistä ja erityisesti huoltovarmuuden kehittämisestä sen osana puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kokouksessa Pääministeri korosti EU:n merkitystä maamme turvallisuuspolitiikan kannalta ja ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että huoltovarmuusasioita käsittelevä prosessi on unionissa saatu liikkeelle. Kuvassa pääministeri Lipposen kanssa keskustelemassa ovat puolustustaloudellisen suunnittelukunnan puheenjohtaja vuorineuvos Björn Mattsson sekä HVK:n ylijohtaja Mika Purhonen. Huoltovarmuuskeskus järjesti Partnership for Peace -yhteistyön merkeissä tilaisuuden, jossa suunniteltiin Naton Food and Agriculture Planning Committeen seminaaria. Seminaari järjestetään Suomessa syksyllä Suunnittelukokoukseen osallistuivat Suomen lisäksi edustajat Englannista, Hollannista, Itävallasta, Norjasta ja Sveitsistä. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan nelivuotinen toimintakausi päättyi kesäkuun lopussa. Valtioneuvosto nimitti uuden suunnittelukunnan alkaen. Samalla vaihtui PTS:n puheenjohtaja. Tehtävää 8 vuotta hoitaneen vuorineuvos Björn Mattssonin seuraajaksi nimitettiin vuorineuvos Heikki Hakala. Uusi suunnittelukunta piti järjestäytymiskokouksensa Toimintakauden painopistealueiksi tulivat seuraavat asiakokonaisuudet: huoltovarmuuden tavoitteiden uudistaminen, EU ja globalisaatio, uhkakuvien muutokset sekä teknis-taloudellinen kehitys. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta järjesti vastaanoton, jossa ministeri Kimmo Sasi piti juhlapuheen. Puheessa ministeri Sasi korosti huoltovarmuuden kansainvälisten järjestelyjen merkitystä. Tilaisuudessa jaettiin myös huomionosoituksia PTS:n toiminnassa ansioituneille henkilöille. Kuvassa PTS:n puheenjohtajan tehtävät jättänyt vuorineuvos Björn Mattsson, uusi puheenjohtaja vuorineuvos Heikki Hakala, ministeri Kimmo Sasi sekä ylijohtaja Mika Purhonen. Huoltovarmuuskeskus on vuodesta 1999 lähtien ollut jäsenenä öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien kansallisten laitosten yhteistyöjärjestössä ACOMES issa (A Co-operating Group of National Stock Holding Organisations). Järjestö on yhteistyöforum, jossa kehitetään ja vaihdetaan tietoja öljyn varmuusvarastoinnissa esiin tulleista ongelmista. Järjestöön kuuluu 16 jäsenmaata. Toimintavuoden kokous pidettiin syyskuussa Madridissa. Vuosi 2000 oli vilkas toimintavuosi harjoitus- ja koulutustilaisuuksien osalta. PTS:n voimatalouspooli toteutti pääkaupunkiseudun voima-alueella sähkö- ja kaukolämpöyrityksiä koskeneen Artturi harjoituksen Tilannekuvauksiin käytettiin Valha- ja APH harjoitusten tilanteita. Harjoituksen tarkoituksena oli valmiussuunnitelmien testaaminen ja voimahuollon johtamisen harjoittelu pääkaupunkiseudulla. Harjoitukseen sisältyi mm. sähkön ja kaukolämmön säännöstely sekä varautuminen säteilytilanteeseen. Harjoitukseen osallistui henkilöstöä Espoon Sähköstä, Helsingin Energiasta, Vantaan Energiasta, VR-yhtymästä, Ilmailulaitokselta, HUS-sairaalayhteisöstä, Fingridistä ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Kuvassa pääkaupunkiseudun johtamispaikan tilannehuone harjoituksen alkaessa. HUOLTOVARMUUSKESKUS 2001 Ylijohtaja Ylijohtaja Mika Purhonen mika.purhonen@nesa.fi Perushuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala hannes.kulmala@nesa.fi Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka pertti.hatakka@nesa.fi Teollisuustuotanto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen pekka.pennanen@nesa.fi Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio seppo.autio@nesa.fi Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka jorma.hannulabacka@nesa.fi Valmiusasiamies Anssi Lindgren anssi.lindgren@nesa.fi Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto soili.suvanto@nesa.fi Energiahuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Markku Rekola markku.rekola@nesa.fi Valmiusasiamies Matti Jauhiainen matti.jauhiainen@nesa.fi Ylitarkastaja Kaj Krokfors kaj.krokfors@nesa.fi Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen tapio.pelkonen@nesa.fi Infrastruktuuriosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen ilkka.kananen@nesa.fi Kehityspäällikkö Seppo Sauvala seppo.sauvala@nesa.fi Valmiuspäällikkö Veli-Pekka Kuparinen velipekka.kuparinen@nesa.fi Projektisihteeri Gilbert Appelgren gilbert.appelgren@nesa.fi Hallinto-osasto Osastopäällikkö, hallintopäällikkö Asko Harjula asko.harjula@nesa.fi Tietohallintopäällikkö Erja Saraste erja.saraste@nesa.fi Projektipäällikkö Raija Viljanen raija.viljanen@nesa.fi Tekstinkäsittelijä Sirkka Liisa Hakanen sirkka.hakanen@nesa.fi Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi Osastosihteeri Seija Jokiniemi seija.jokiniemi@nesa.fi Taloustarkastaja Anneli Pora anneli.pora@nesa.fi Materiaalikirjanpitäjä Pasi Rovanperä pasi.rovanpera@nesa.fi Huoltovarmuuskeskuksen Suomen Nato-lähetystön erityisavustaja Lähetystöneuvos (Counsellor) Riku Juhola riku.juhola@formin.fi Tel Mission of Finland to NATO GSM NATO HQ fax B-1110 Bruxelles Belqium 26

16 HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde (09) , fax (09) ja (09)