IKTECH MIKTECH OY 1/2012. BIOSAIMAA sivu 8. DIGITALMIKKELI sivu 6. INNOVAATIO- YHTEISTYÖ JATKUU sivu 4. YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS sivu 10
|
|
- Siiri Inkeri Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1/2012 IKTECH MIKTECH OY INNOVAATIO- YHTEISTYÖ JATKUU sivu 4 DIGITALMIKKELI sivu 6 BIOSAIMAA sivu 8 YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS sivu 10
2 PÄÄKIRJOITUS / MIKTECH LEHTI 1/2012 MIKTECH OSAAMISEN KÄRJET KASVUN VETUREINA on tämän lehden teema. Mikkelin kaupunki on terävöittänyt kilpailukyky- ja elinvoimapolitiikkaansa, kun sille on valittu selkeät viisi kasvun kärkeä: Digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus, matkailu ja palvelut. Näistä kolmen ensimmäisen teeman vetovastuu on Miktech Oy:llä. Tässä lehdessä esitelläänkin näiden kolmen kehittämisteeman keskeisimmät toimijat ja lähiajan tavoitteet. Kehittämisohjelmat ovat hyvin erilaisessa elinkaaren vaiheessa: Digitaalisuuden kehittämiseen on panostettu Mikkelissä jo vuosia, ja bioenergian kehitysohjelma käynnistyi hyvin syksyllä 2011, kun taas ympäristöturvallisuus- kehittämisteema on vasta kiteytymässä tänä keväänä. Kaikkien teemojen osalta on kuitenkin edessä vielä runsaasti yhteistä työtä, jotta alat muodostuisivat kaupungin kasvun vetureiksi. Mikkelin kehittämisteemat kuvastavat osaltaan hyvin elinkeinorakenteissa käynnissä olevaa murrosta. Emme kuitenkaan saa unohtaa vahvaa teknologiateollisuuttamme ja mekaanisen puutuoteteollisuuden yrityksiä. Näin alojen kilpailukyvyn säilyttäminen ja alan yritysten uudistuminen on edelleen teollisen toiminnan perusta Mikkelin seudulla ja koko maakunnassa. Mikkelin seudun Osaamiskeskuksella on loppukirin paikka nykyisen toiminnan päättyessä vuonna Osaamiskeskuksen tärkein työ vuosina tuleekin olemaan bioenergian ja ympäristöturvallisuuden kehittämisteemojen toteuttaminen. Lähivuosien tekemistä tulee motivoimaan se, että työ tulee varmuudella jatkumaan vuonna 2014 alkavalla uudella rahoituskaudella. Sisällys 1/2012 Sivu 2 Pääkirjoitus Sivu 3 Faktat Sivu 4 Osaamiskeskusohjelmassa loppukiri - innovaatioyhteistyö jatkuu Sivu 6 Digitalmikkeli Sivu 8 Bioenergia Sivu 10 Ympäristöturvallisuus Sivu 12 Tulevat tapahtumat Miktech lehti 6. vuosikerta Julkaisija Miktech Oy Taitto Haaja & Arwo Design Oy Päätoimittaja Vesa Sorasahi Toimituspäällikkö Heli Rummukainen Ilmestyminen 2 kertaa vuodessa Painopaikka Etelä-Savon Kirjapaino Painosmäärä 2000 kpl Mikkelissä Vesa Sorasahi S 4 osaamiskeskusohjelmassa LOPPUKIRI S 6 DIGITALMIKKELI S 8 Bioenergiatoimijoiden Biosaimaa
3 HENKILÖSTÖ Yrityksen johto Vesa Sorasahi toimitusjohtaja Gsm Juha Ropponen varatoimitusjohtaja Gsm Yrityskehityspalvelut Kimmo Haapea kehityspäällikkö Gsm Aki Hakala ohjelmajohtaja Gsm Mari Kivinen ohjelmakoordinaattori, Digitalmikkeli Gsm Marjo Niittuaho-Nastolin kehityspäällikkö Gsm Osaamiskeskus ja verkostot Juha Kauppinen kehitysjohtaja Gsm Jarmo Kastinen tekninen asiantuntija Gsm Eetu Kirsi ohjelmajohtaja Gsm Janne Kekäläinen asiantuntija, nanoteknologia Gsm Mika Muinonen ohjelmakoordinaattori, Bioenergia Gsm Ville Paasonen teknologia-asiamies Gsm Gsm Venäjä Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, ympäristöturvallisuus Gsm Pietarin toimisto BC Europa House, Artilleriskaja ul. 1A, office St.Petersburg, Russia Taloushallinto ja viestintä Maarit Randelin toimistopäällikkö Gsm Heli Rummukainen tiedotuspäällikkö Gsm Päivi Sysmäläinen tapahtumakoordinaattori Gsm FAKTAT Miktech Oy edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon, innovaatiotoiminnan aktivointiin sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech on osa Mikkeli-kaupunkikonsernia. Toiminnan volyymi 2,3 M Henkilöstö 16 Toimialue Etelä-Savo etunimi.sukunimi@miktech.fi Graanintie 5, Mikkeli Uusi osoitteemme on alkaen Sammonkatu 12, Mikkeli Laskutusosoite Miktech Oy, PL 465, DOCUSCAN
4 Teksti: Silja Eskola/Argumento Oy Kuva: Suomen Lehtikuva Kuvateksti Osaamiskeskusohjelmassa loppukiri innovaatioyhteistyö jatkuu Suomalainen osaamiskeskusohjelma on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan edistänyt tutkimuksen, oppilaitosten ja yritystoiminnan alueellista yhteistyötä. Vuonna 2013 päättyvässä ohjelmassa on nyt meneillään loppurutistus, mutta samaan aikaan suunnitellaan jo tulevia ratkaisuja innovaatioiden ja yritystoiminnan edistämiseen.
5 5 Osaamisen kehittämisen taustalla yhteinen tahtotila Osaamiskeskusohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 1994 eri ministeriöiden, teollisuuden ja aluekehityksen edustajien yhteistyöllä. Sittemmin se nousi eräänlaiseksi kansalliseksi menestystarinaksi, kertoo professori Yrjö Neuvo, joka on toiminut osaamiskeskustyöryhmän puheenjohtajana ohjelman alusta lähtien. Alkuvaiheessa ohjelmassa keskityttiin alueellisten vahvuuksien ja painopistealueiden tunnistamiseen. Alueet loivat oman strategisen tahtotilansa ja valitsivat panostusalueet, joihin oppilaitokset, yritykset ja koko alueellinen yhteisö sitoutuivat. Tavoitteena oli laaja alueellinen yhteistyö ja taustalla ajatus, että kun yhdessä panostetaan valittuihin alueisiin, syntyy myös tuloksia. Näin on tapahtunutkin. Ohjelman edetessä alueellisen yhteistyön rinnalle nousi kansallinen taso, ja yhä enenevässä määrin myös kansainvälinen toiminta. Ensin laitettiin kotipesä kuntoon. Sitten, tekniikan kehittyessä, etäisyydet pienentyivät, ja yhteistyö tuli mahdolliseksi myös laajemmassa piirissä. Kansallinen yhteistyö yhdistää parhaat osaajat paikkakunnasta riippumatta, ja luo samalla edellytyksiä kansainväliseen toimintaan, Neuvo kuvailee. Tuloksena liiketoimintaa sekä malleja yritystoiminnan edistämiseen Osaamiskeskusohjelma on keskeinen osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, joka on saavuttanut myös kansainvälistä tunnustusta. Ohjelman tuloksia on seurattu sekä osaamiskeskuspaikkakunnille että ohjelmaan osallistuneille yrityksille kohdistetuilla kyselyillä. Ohjelma on vaikuttanut mm. uusien liiketoiminta- ja tuoteideoiden syntyyn, yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Tulokset vakuuttavat. Osaamiskeskuspaikkakunnilla koetaan, että ohjelma on edistänyt merkittävästi yhteistyötä tutkimuksen, oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Myös yksittäisten yritysten kannalta hyödyt ovat moninaisia. Ohjelma on vaikuttanut mm. uusien liiketoiminta- ja tuoteideoiden syntyyn, yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Myös työpaikkoja on syntynyt kiitettävästi. Ohjelman avulla on kehitetty tuotteita, prosesseja ja palveluja sekä osallistuttu laajempiin kehityshankkeisiin. Lähes puolet osallistujista ovat saavuttaneet kansainvälisiä kontakteja ohjelman kautta, Neuvo listaa. Osallistujayritysten toiminta on ohjelmassa omaehtoista, ja osaamiskeskukset toimivat välittäjäorganisaationa, yhteistyön ja kehittämisen aktiivisena mahdollistajana. Tässä roolissa keskukset ovat yltäneet ohjelman tavoitteisiin. Välittömien vaikutusten - yhteistyön, yritystoiminnan, uusien yritysten ja työpaikkojen synnyn - rinnalla ohjelma vaikuttaa myös laajemmin suomalaiseen elinkeinoelämään ja sen tulevaisuuteen. Näen erittäin merkittävänä, että ohjelma on tuottanut täysin uusia malleja, joiden avulla voidaan edistää yritystoimintaa ja sen syntymistä myös tulevina vuosina, Neuvo toteaa. Hän mainitsee esimerkkinä Demolan sekä mallin, jossa yritys luovuttaa tuoteideansa opiskelijalle, jolla on intoa yrityksen perustamiseen, ja lunastaa myöhemmin valmiin tuotteen takaisin itselleen. Maakuntien tulevaisuus innovaatiokeskittymissä Osaamiskeskusohjelman lähestyessä päätöstään on hyvä miettiä, kuinka osaamista kehitetään sen jälkeen. Neuvo uskoo, että aluelähtöinen painotus tarvitaan jatkossakin. On tärkeää, että Suomi pysyy laajasti mukana kansainvälisessä kehityksessä kilpailukykyisenä maana, ja että työpaikat säilyvät ympäri Suomea. Uutta ohjelmaa lähdetään varmasti rakentamaan tältä pohjalta. Samaan aikaan rinnalla tulee edistää kansallista yhteistyötä sekä kansainvälistymiseen tähtäävää toimintaa. Osaamiskeskusohjelma on tuottanut arvokasta tietoa yleisistä periaatteista, joilla osaamista kannattaa kehittää. Osaamisen ja yhteistyön merkitys sekä innovatiivinen, reipas toiminta yrittäjyyden edistämiseksi tuottavat tuloksia. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osallistaminen yrittäjyyden edistämiseen on tärkeää. Maakuntien tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka opetus, tutkimus, innovaatiot ja yrittäjyys saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin yhdessä. Neuvo nostaa esiin ajatuksen innovaatiokeskittymistä, jotka voisivat edistää yritysten uudistumista aistimalla yhteiskunnan ja teknologioiden jatkuvaa muutosta ja jalostamalla niistä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Myös vahva yhteinen tahtotila ja tietty me-henki ovat edelleen tärkeitä. Sekä se, että alueen kokonaissuunnitteluun panostetaan, ja esimerkiksi liikennettä, asumista ja koulutusta kehitetään siten, että ihmiset arvostavat ympäristöään ja haluavat pysyä siellä. Innovaatiokeskittymät ja uusi alueellinen ohjelma ovat vielä suunnitteluasteella. Nyt Neuvo kannustaa yrityksiä loppukiriin osaamiskeskusohjelman puitteissa. Osaamiskeskusten loppurutistus on meneillään, ja nyt on oikea hetki ottaa kaikki irti tästä instrumentista. Tulevaisuus näyttää, mihin se johtaa.
6 Teksti: Miktech digitalmikkeli Mikkelin seudulla on toiminut jo useita vuosia Digitalmikkeli-verkosto, joka kokoaa yhteen toimijoita arkistoinnin, digitoinnin, sähköisen asioinnin ja arkistoinnin alalla. Verkosto koostuu Mikkelin seudulla toimivista yrityksistä, TKI- ja julkishallinnon organisaatioista ja sen toimintaa koordinoi Miktech Oy. Mikkeli on jo pitkään ollut Suomen merkittävin arkisto- ja kirjastokaupunki Helsingin jälkeen. Mikkelissä arkistoidaan sekä järjestellään, kunnostetaan ja säilytetään perinteistä analogista aineistoa. Mikkelissä myös konservoidaan analogista aineistoa ja digitoidaan sitä digitaalisen muotoon. Mikkelissä tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja sähköiseen arkistointiin sekä born digital -aineiston vastaanottoon. Erityisesti sähköisen arkistoinnin, digitoinnin ja metatietostandardien osalta Mikkelissä on kansainvälisesti tunnustettua huippuosaamista. Digitalmikkeliä on rakennettu vahvalla seudun ja maakunnan tuella. Toiminnalle asetetut tavoitteet on vahvistettu mm. Etelä-Savon Innovaatiostrategiassa ja Mikkelin kaupungin Elinkeinostrategiassa, jossa sähköinen asiointi ja arkistointi sekä digitointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialueeksi. Digitalmikkeli panostaa tällä hetkellä sähköisten palveluprosessien laajentamiseen kuluttajakäyttöön ja digitaalisten aineistojen yhdistelyyn uudenlaisiksi sisältötuotteiksi, esimerkiksi kulttuuri/tietoperinnön paketointi uudenlaisiksi tuotteiksi.mikkeliin rakenteilla oleva Memory Campus tekee kaupungista merkittävän eurooppalaisen arkisto- ja digitointitoiminnan osaamis- ja palvelukokonaisuuden, joka tulee olemaan kooltaan valtavan suuri, kaikkiaan n. 12 hehtaaria ja kerrosneliömetriä. Suomen ensimmäinen digitaaliprofessuuri tulee sijoittumaan osaksi Mikkeliin, ja siten vahvistamaan entisestään osaamista, koulutustoimintaa sekä tutkimusta alueellamme.
7 7 Kuntien Tiera Oy Kotipaikka Helsinki Henkilöstö 80 Kuntien Tiera Oy, Mikkelin toimipiste (aiemmin Etelä-Savon Tietohallinto Oy, ESTH) on ollut Digitalmikkeli-klusterin jäsen jo pitkään, ja on ollut sitä kautta mukana kehittämisohjelmassa. Tieran toimii valtakunnallisesti ja sen tavoitteena on löytää kuntasektorilta kehittämisohjelmaan kärkihankkeita. Tieran Mikkelin toimipisteen arkistointihanke, SARKK (Sähköinen arkisto kuntien käyttöön), on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa ja on hyvin merkittävä hanke kuntien arkistotoimen kannalta. ESTH:n toimitusjohtaja Jarmo Tiainen toteaa, että Mikkelin kaupunki on pitkään liputtanut olevansa Suomen arkistopääkaupunki, ja on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuon eteen. Mikkeliin on tullut vuosien aikana toimijoita jotka tekevät arkistoinnin parissa töitä, mutta oleellisesti tärkeämpää on kehittää täällä palveluja uusille arkistoinnin palvelualueille. Mikkelin kaupunki ja Miktech ovat tehneet hyvää työtä ja tukeneet paikallisia toimijoita kuten Tieraa, jatkaa Tiainen. SARKK hanke on Tieran kannalta yksi merkittävimmistä kehityshankkeista. Sillä on iso kasvupotentiaali ja Tiainen odottaa siltä hyvää tulevaisuutta. Arkistointi on kunnissa lähes ainoa toiminta, jossa edelleen eletään paperiaikakautta kun uusin tekniikka kuitenkin mahdollistaa myös digitaalisen arkistoinnin ja siten dokumenttien täydellisen digitaalisen elinkaaren. Digitaalinen arkisto on helppokäyttöinen tietovarasto, joka mahdollistaa arkistolle myös aivan uudentyypistä käyttöä. Arkisto ei ole enää pelkkä historiavarasto vaan päivittäin käytettävä tietojohtamisen peruspilari. Tiaisen mielestä on ollut hyvä, että koko toimialaa koordinoidaan ja yritetään löytää yhteisiä, kaikkia hyödyttäviä hankkeita. Samalla se on antanut mahdollisuuden luoda Mikkelille kehittyvä arkistokaupungin imago. Kärkialoihin panostamien on erittäin tärkeää Mikkelin kokoisessa kaupungissa että kehitysvoimat eivät hajaannu, toteaa Tiainen. Mikkelissä on meidän toiminnan kannalta hyvää sekin että paikalliset oppilaitokset tukevat vahvasti tätä erikoisalaa kouluttamalla uusia alan ammattilaisia jatkaa Tiainen vielä. Kärkialoihin panostaminen vaatii asian tarkastelua hyvin monelta suunnalta, joten sitä varten on hyvä olla olemassa toimija. Länsi-Savo kotipaikka: Mikkeli henkilöstö: konserni työllistää yli 400 henkilöä Länsi-Savo on ollut aktiivisesti mukana Digitalmikkeliverkostossa. Liiketoimintajohtaja Liisa Kotilaisen mukaan verkoston kautta on ollut helppo tulla mukaan toimintaan ja samalla tutustua eri toimijoihin. Länsi-Savo on mukana Kansalliskirjaston Comellus-hankkeessa yhdessä Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Hankkeessa kehitetään sanomalehden digitointiprosessia. Kotilaisen mukaan panostus kärkialaan näkyy ajan kanssa kasvussa ja uuden liiketoiminnan syntymisessä. Kehittämistyö on pitkäjänteistä. Digitalmikkeli-klusteri on jo nyt merkittävä ja kasvaa edelleen, kun toimintaympäristö on myönteinen ja samalla myös osaajat houkuttavat toisia osaajia alueelle. Kärkialan kehittymiseen ja kasvuun vaikuttaa myös toimiva oppilaitosyhteistyö: tieto yritysten tarpeista kulkeutuu oppilaitoksiin, ja vastaavasti oppilaitokset saavat kaipaamaansa tukea yrityksiltä mm. opiskelijoiden harjoittelupaikkoina, asiantuntijapuheenvuoroina jne.
8 Teksti: Miktech BIO ENERGIA Mikkelin kaupunki on valinnut elinkeinostrategiassaan bioenergian yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialaksi ja on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään kehittämisohjelman toteuttamista. Bioenergian kehittämisohjelma on aloitettu alkukeväästä Kehittämisohjelma on pohjana Etelä-Savon bioenergia-alan liiketoiminnan systemaattiselle kehittämiselle. Kehittämisohjelman painopisteenä on metsäenergia. Metsäenergian hyödyntäminen on alueella maailmalaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkealla tasolla, kuten myös alueen toimijoiden osaaminen koko ketjun osalta. Kehittämisohjelman toimintaa koordinoi Miktech Oy, ja sen toteutus on keskeinen osa Mikkelin seudun Osaamiskeskuksen toimintaa kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus osaamisklusterissa. Ohjelmassa keskitytään bioenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattamiseen, metsäbiomassan käytön lisäykseen ja jalostusasteen nostoon sekä alueen profiilin nostamiseen metsäbioenergian osaajana.
9 9 Kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on kaksinkertaistaa alan yritysten liikevaihto. Tavoitteena on rakentaa Biosaimaa-klusterista kansallisesti verkottunut, merkittävä toimija. Klusterin tavoitteena on myös vahvistaa T&K-yhteistyötä yritysten ja paikallisten tutkimuslaitosten välillä sekä vahvistaa myös yritysten välistä yhteistyötä. Vahvalla yhteistyöllä saadaan myös alueen kansallista tunnettavuutta vahvistettua. Tärkeää on myös löytää alueelle uutta liiketoimintaa. Biosaimaa-klusterin keskeisinä toimenpiteinä on investointihankkeiden edistäminen ja uusien energiantuotantoratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto alueella, konkreettisena esimerkkinä Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. Samalla edistetään erilaisia pilotointi- ja demostrointihankkeita mm. teettämällä toimintaa tukevia selvityksiä (esim. markkina- ja teknologiaselvityksiä). Alueen toimijoiden välistä yhteistyötä lisätään ja tuetaan PK-yritysten systemaattista liiketoiminnan kehitystä. Klusterin toimesta valmistellaan yrityksille yhteisiä hankkeita ja kehittämistoimia sekä verkostoidutaan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kansainvälisten toimijoiden lisäksi panostetaan erityisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kumppaneiden hakemiseen Venäjältä. Alueen bioenergia-alan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä teknologiayrityksiä. Suurimmat toimijat ovat alueella toimivat energiayhtiöt joiden lisäksi alueelta löytyy myös suurehkoja yrityksiä, joiden toiminta sivuaa bioenergiaa tai liittyy bioenergiaan. Keskeisin bioenergia-alan T&K toimija on Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT Savo). Muita toimijoita ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK), Aalto-yliopisto pienyrityskeskus, Etel-Savon ammattiopisto Esedu, MTT Mikkeli ja Ruralia -instituutti. Metsäpuolen keskeisiä toimijoita ovat Etelä-Savon Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo. OTAPRO Oy Kotipaikka Mikkeli Henkilöstö 17 + n. 10 vakituista alihankintatyön tekijää Innovatiivinen tilauskonepaja, keskittynyt energiakoneiden tuottamiseen, suunnitteluun, huoltoon ja korjaamiseen. OTAPRO:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen on ollut alusta saakka mukana bioenergian kehittämisohjelman Biosaimaa-klusterissa. Hyvärisellä on pitkä kokemus suomalaisesta metsätaloudesta konepajan näkökulmasta. Konepajalla on tehty pitkään erityisesti energiakoneita, mm. LHM-hakkurit tehdään Otapron tiloissa. Hyvärinen on ollut myös kansainvälisessä metsäbioenergian kehitystyössä mukana, mm. erilaisten projektien tiimoilta viemässä suomalaista tietotaitoa Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan. Etelä-Savolla on etuna runsaat metsät, ja sen kautta alueella on myös paljon osaamista. Biosaimaa-klusteri on vielä alkuvaiheessa, mutta alan kehittymisen kannalta laaja toimijoiden verkosto, jolla on selkeä vetäjä, on etu. Laaja-alainen toimijoiden kirjo on verkostolle vahvuus, ja se johtaa vääjäämättä verkottumiseen vähintään toimijoiden kesken. Jarmo Hyvärinen toteaakin, että klusterityyppinen toiminta ei ole kilpailuasetelman asettaja, vaan se yhdistää aidosti virkamiestasoa, oppilaitoksia ja yrityksiä. Fibrocom Oy kotipaikka Mikkeli Henkilöstö Fibrocom Oy on ollut alusta lähtien mukana bioenergia kehittämisohjelmassa, Biosaimaa-klusterissa. Yritys valmistaa kevyitä, komposiittirakenteisia kuljetuskontteja, joita voidaan käyttää mm. metsäbioenergiamassojen kuljettamiseen. Toimitusjohtaja Mauri Laitisen mukaan bioenergian valinta yhdeksi Mikkelin kaupungin kehittämisen painopisteistä on etu verkostoitumismielessä, sillä klusteritoiminnassa alueella olevat bioenergia-alan toimijat tulevat tutuiksi toisilleen, ja voivat saada selkeää liiketoimintahyötyä. Etsimme jatkuvasti kohteita, joihin voisimme jättää yhteistarjouksen klusterin toimijoiden voimin, toteaa Laitinen. Klusterissa on myös paljon tietoa, kun on monenlaisia toimijoita; kuntia, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia sekä erilaisia yrityksiä. Klusterin koordinointi toimii luontevasti neutraalin toimijan, kuten Miktech Oy:n, kautta sanoo Laitinen. Tällöin ei tule kilpailuasetelmaa, vaan kehittäminen ja yhteistyö pysyvät puolueettomana. Klusterin koordinaattori näkee myös laaja-alaisemmin, sekä tuntee erilaisten klusteritoimijoiden osaamisen ja intressit, ja siten voi löytää myös täysin uusia näkökulmia kehittämiseen summaa Laitinen klusterikoordinaation toimintaa. Yrityksille tietyn toimialan valitseminen kärkialaksi ei vielä sellaisenaan tuo lisäarvoa, mutta aktiivisen toiminnan kautta voidaan liiketoimintahyötyjen lisäksi houkutella uusia yrityksiä alueella, kehittää jo olemassa olevien yritysten osaamista erilaisten projektien avulla sekä saada osaavaa työvoimaa pysymään alueella.
10 Teksti: Miktech Kuvitus: Haaja & Arwo Design / Jesse Haaja Ympäristöturvallisuus Miktech on käynnistänyt ympäristöturvallisuus-kärkialaan liittyvän kehitysohjelman. Ympäristöturvallisuus-miniklusterin työhön osallistuvat yritysten lisäksi Mikkelissä toimivat alan tutkimus- ja koulutusyksiköt. Ympäristöturvallisuustoimialan kehittäminen on osa Mikkelin seudun Osaamiskeskuksen toimintaa. Toiminnassa keskitytään mm. alla esitettyihin painopistealueisiin. Kuva: Environics Oy Kuva: Metsäsairila Oy Ympäristöturvallisuuden living lab Luodaan Metsäsairilan alueelle ympäristövaikutuksiltaan hyvin valvottu ja suojattu jäte- ja sivuvirtojen materiaalien käsittelyn, kierrätyksen ja hyötykäytön tutkimus- ja kehitysympäristö, mikä synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Hyödynnetään jätevesilaitoksen siirtyminen alueelle osaksi uutta jäteintegraattia. Ympäristöanalytiikan kaupallistaminen Kootaan yhteen Mikkelissä ympäristöanalytiikkaa tarjoavat toimijat ja vahvistetaan tähän osaamisen liittyvää erikoisanalytiikan kaupallistamista. Jatkuvatoiminen ympäristömonitorointi Luodaan Mikkelin seudusta merkittävä ympäristön on-line monitorointiosaamisen pilotoinnin ja soveltamisen alue ja mahdollistetaan uuden liiketoiminnan syntyminen. Ympäristöturvallisuuden osaaminen profilointi Vahvistetaan maakunnan ja Mikkelin seudun profiloitumista kansallisesti ympäristöalan osaajana ja tuetaan yritysten kansainvälistymistä.
11 Environics Oy Kotipaikka: Mikkeli Henkilöstö: Mikkeli n. 80hlöä, Saksa Berliini > 10 hlöä, USA, Maryland < 10 hlöä MIPRO OY Kotipaikka: Mikkeli Henkilöstö Environics Oy on ollut mukana useissa erilaisissa kehittämishankkeissa. Yritys on viime vuosina panostanut voimakkaasti teollisuus- ja ympäristöliiketoiminnan kasvattamiseen. Tällä hetkellä yritys myy tuotteitaan maailman suurimmille kemian ja öljy-petrokemian alan yrityksille päästö- ja prosessi- sekä työhygieenisiin mittauksiin. Toinen merkittävä toiminta-alue on sovellukset puolijohdeteollisuuteen puhdastilojen ilman epäpuhtauksien monitorointiin. Tulevaisuuden markkinapotentiaali analysaattoreille on terveydelle ja ympäristölle haitallisten päästöjen monitoroinnissa, erityisesti teollisuuden ja voimalaitosten päästöjen osalta. Mikkelistä pystytään viemään maailmalle kilpailukykyisesti ainutlaatuisia tuotteita ja ratkaisuja. Environics:n tuotteilla voidaan mm. estää onnettomuuksia esimerkiksi öljynjalostamoilla ja siten pienentää myös ympäristökatastrofiriskiä. Liiketoimintayksikön johtaja Jouni Salmi Environics Oy:stä toteaa, että panostaminen valittuihin kärkialoihin tukee koko seudun kehittymistä ja lisää vetovoimaa alueelle. Pienen kaupungin ja alueen etu näkyy myös siinä, että yritykset, esimerkiksi Environics, voivat toteuttaa koko kaupunginlaajuisia järjestelmäpilotteja, jotka eivät ole mahdollisia suuremmissa kaupungeissa toimiville yrityksille. Piloteilla on suuri merkitys sekä yritysten osaamisen kehittymisen kannalta että referenssinä joita voi hyödyntää kaupankäynnissä Jouni Salmi jatkaa. Jouni Salmen mukaan Mikkelin tulisi voimakkaasti panostaa siihen, että saisimme houkuteltua pieniä ja keskisuuria ympäristöalan yrityksiä Mikkeliin. Näillä yrityksillä on tulevaisuudessa kasvun edellytykset ja näin ne tarjoavat mielenkiintoisia työskentelymahdollisuuksia. Salmi toteaa. Yhteistyön käynnistäjänä ja sen ylläpitäjänä tulisi olla selkeästi määritelty taho, joka myös koordinoisi toimintaa. Hyvä esimerkki yhteistyön kehittämiseksi on tämä ympäristö- ja turvallisuusalan kehittämiseen panostava hanke. YRITYKSET Mipro Oy toimittaa turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä vesihuoltoon, teollisuuden prosesseihin sekä rautatieliikenteeseen. Ympäristöturvallisuusklusterin toiminnassa Mipro on mukana lähinnä vedenhallintajärjestelmien osalta. Näitä käytetään mm. kunnallisessa vesihuollossa puhtaan veden ja jätevesihuollon osalta. Ympäristöturvallisuusklusterissa on mukana useiden eri alojen toimijoita, mikä takaa sen, että klusterilla on mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön. Oppilaitosten ja tutkimusryhmien osaaminen ja resurssit täytyy tuoda selvästi esille ja saada myös muiden klusteritoimijoiden tietoon. Yhteisen tietoisuuden lisääminen on ehdottoman tärkeää. Etelä-Savosta puuttuu suuria kärkiyrityksiä, mikä näkyy myös toimialan kehittymisessä. Klusteritoiminta voi osaltaan korvata isojen vetureiden puuttumista, pohtii Mipro Oy:n toimitusjohtaja Raimo Laine. Tärkeää on pitää klusteritoiminta yhteisenä kehittämisen kohteena, ja tieto kaikkien käytettävissä. Laineen mukaan klusteritoiminnassa pystytään jakamaan kokemuksia ja kehittämään kokonaisuutta. Klusterin kehittymisen edellytyksenä on myös toimijoiden yhteinen kieli sekä se, että toimijat oppivat tuntemaan toistensa tarpeita ja löytämään sitä kautta uutta liiketoimintaa. Kaupallinen hyöty ei välttämättä tule aina yhtä aikaa kaikille klusterijäsenille, mutta jokaiselle se tulee vuorollaan miettii Laine ja jatkaa, että Mipro pyrkii kehittämään liiketoimintaa ja palveluja asiakaskunnan tarpeen mukaisesti klusterin avulla. Julkisen tahon koordinoinnin kautta voidaan aidosti tukea klusteriyritysten kehittymistä ja tuottaa uusia liiketoimintahyötyjä jäsenyrityksille, toteaa Laine. Erikokoiset organisaatiot voivat myös hyödyttää toinen toisiaan, esimerkiksi yhteisten tarjousten tai muun liiketoimintasynergian muodossa. Klusterikoordinaatiosta vastaavan henkilön tulee toimia erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa; välillä tarvitaan motivaatiota ja innostusta. Mikkelin kaupungin panostus kärkialojen kehittämiseen näkyy jo esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Mikkelin imagoa on nostettu ja positiivinen vire sekä tekemisen meininki näkyy jo muuallekin. Ympäristöturvallisuus alan yrityksillä on Etelä-Savossa vahvaa osaamista ja ne edustavat osaltaan ehdotonta kansainvälistä huippua. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja ne työllistävät runsaat 500 henkilöä. Ympäristöalan vaikutus maakunnan kehittymiseen on jo nyt merkittävää. LGC Ympäristöturvallisuus alan yrityksillä on Etelä- Savossa vahvaa osaamista ja ne edustavat osaltaan ehdotonta kansainvälistä huippua. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja ne työllistävät runsaat 500 henkilöä. Ympäristöalan vaikutus maakunnan kehittymiseen on jo nyt merkittävää. ASTRaL LUT:n Mikkelissä toimiva ASTRaL-laboratorio keskittyy ALD-ohutkalvopinnoitusmenetelmän kehittämiseen. ASTRaL:n erityisosaamista on jatkuvatoiminen ja taipuisien materiaalien ALDpinnoitus ja se onkin ensimmäisinä maailmassa ottamassa käyttöön näitä prosesseja, mikä mahdollistaa kansainvälisen sovelluskeskuksen perustamisen Mikkeliin. ALD-teknologiaa hyödynnetään mm. ympäristösensoreissa ja puhdistavissa katalyyttipinnoissa ja sillä voidaan parantaa esim. elintarvikepakkausten laatua. MAMK (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ympäristöteknologian opetus tuottaa ympäristöalan ammattilaisia teollisuuden, insinööritoimistojen sekä kuntien ja valtion eri toimialoille. MAMK:ssa on yhteensä runsaat 200 ympäristöteknologian opiskelijaa, mikä on merkittävä resurssi alan yrityksille ja muille toimijoille.
12 Tulevia tapahtumia IFLA 2012 Preconference "The Electronic Re-evolution - News Media in the Digital Age", Mikkeli Muovepro seminaarisarja: Tuotteen elinkaarimalli, Mikkeli Ympäristöturvallisuudesta uutta liiketoimintaa, Ympäristöturvallisuus miniklusterin seminaari, Mikkeli Itä-Suomi Foorumi & Mihin menet Metsä-Suomi, Mikkeli GLOBTECH III, Mikkeli Biosaimaa - Metsäenergiaketjun kannattavuuden parantaminen seminaari, Mikkeli Muovepro seminaarisarja: Yrityksen laatujärjestelmät, Mikkeli Lisätietoja tapahtumista Miktech muuttaa Uusi osoite 1.8. alkaen Sammonkatu 12, Mikkeli
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotBIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä
BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä Tiivistelmä Energian käyttö kasvaa globaalisti ja paineet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle kasvavat. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotYmpäristöturvallisuuden klusteri
Ympäristöturvallisuuden klusteri Heikki Silvennoinen, Ohjelmakoordinaattori Miktech Oy, 18.9.2012 Safesaimaa Mikkeli on valinnut ympäristöturvallisuuden yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialueeksi.
LisätiedotDigitalmikkeli-klusterin strategia Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä
Digitalmikkeli-klusterin strategia 2014-2020 Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä 18.2.2014 Sisältö 1. Visio 2020 ja missio 2. Digitalmikkeli-klusteri 3. Toimintalinjat 4. Strategiset tavoitteet
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotVERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset
LisätiedotOsaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotFashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013
Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotVesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla
Vesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:n toimitusjohtaja Vesa Sorasahi näkee Suomella olevan mahdollisuus kehittyä kestävän
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotPirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk
Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotRTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.
KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
Lisätiedot1. Digitalmikkeli. 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana. Mari Kivinen, Miktech Oy. Matti Muukkonen, MPY Oyj
1. Digitalmikkeli Mari Kivinen, Miktech Oy 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana Matti Muukkonen, MPY Oyj x x Digitalmikkeli on verkosto joka edistää digitoinnin, arkistoinnin sekä sähköisen tiedonhallinnan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotUusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013
Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.
LisätiedotHippolis- Hevosalan osaamiskeskus
Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien
LisätiedotMenevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin
Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa
LisätiedotDIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki
DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI
LisätiedotYhdistää eilisen ja huomisen. mikseimikkeli.fi/memorycampus
Yhdistää eilisen ja huomisen mikseimikkeli.fi/memorycampus Teemme työtä, että menestyt. Mikkelin kaupunki on elinvoimaohjelmassaan painottanut sen kärkialojen kehittämistä. Näitä kehittämisalustoja ovat
Lisätiedot23.1.2012 Measurepolis Development Oy
23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotSaimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotEtelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro
Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa
LisätiedotRDI Preparing for the breakthrough in 2020 s
RDI Preparing for the breakthrough in 2020 s RDI Preparing for the breakthrough in 2020 s 1 Sisältö 1. Osallistujien esittäytyminen 2. Yrityskonsortiot esimerkkejä 3. Teknologiainnovaatioiden kaupallistaminen
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotRistiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen
Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMetsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/
Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotTuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala
Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena
LisätiedotJoensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Joensuun seutu Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy priima_3_210x297mm.indd 1 9.1.2009 11:24:57 Elämisen laatua Joensuun seutu on vahva vastaus nykyihmisen unelmiin. Tarina omakotitaloasumisesta
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
Lisätiedot2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa
VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:
LisätiedotKEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotTURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola
TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotDigitaalinen talous ja kilpailukyky
Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"
LisätiedotK3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotTeollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry
Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotBIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes
BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,
LisätiedotENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa
ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotKeitä Salon osaamiskeskittymä
Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta
LisätiedotVÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA
VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit
LisätiedotUlkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen
Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
Lisätiedot