IKTECH MIKTECH OY 1/2012. BIOSAIMAA sivu 8. DIGITALMIKKELI sivu 6. INNOVAATIO- YHTEISTYÖ JATKUU sivu 4. YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS sivu 10

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKTECH MIKTECH OY 1/2012. BIOSAIMAA sivu 8. DIGITALMIKKELI sivu 6. INNOVAATIO- YHTEISTYÖ JATKUU sivu 4. YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS sivu 10"

Transkriptio

1 1/2012 IKTECH MIKTECH OY INNOVAATIO- YHTEISTYÖ JATKUU sivu 4 DIGITALMIKKELI sivu 6 BIOSAIMAA sivu 8 YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS sivu 10

2 PÄÄKIRJOITUS / MIKTECH LEHTI 1/2012 MIKTECH OSAAMISEN KÄRJET KASVUN VETUREINA on tämän lehden teema. Mikkelin kaupunki on terävöittänyt kilpailukyky- ja elinvoimapolitiikkaansa, kun sille on valittu selkeät viisi kasvun kärkeä: Digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus, matkailu ja palvelut. Näistä kolmen ensimmäisen teeman vetovastuu on Miktech Oy:llä. Tässä lehdessä esitelläänkin näiden kolmen kehittämisteeman keskeisimmät toimijat ja lähiajan tavoitteet. Kehittämisohjelmat ovat hyvin erilaisessa elinkaaren vaiheessa: Digitaalisuuden kehittämiseen on panostettu Mikkelissä jo vuosia, ja bioenergian kehitysohjelma käynnistyi hyvin syksyllä 2011, kun taas ympäristöturvallisuus- kehittämisteema on vasta kiteytymässä tänä keväänä. Kaikkien teemojen osalta on kuitenkin edessä vielä runsaasti yhteistä työtä, jotta alat muodostuisivat kaupungin kasvun vetureiksi. Mikkelin kehittämisteemat kuvastavat osaltaan hyvin elinkeinorakenteissa käynnissä olevaa murrosta. Emme kuitenkaan saa unohtaa vahvaa teknologiateollisuuttamme ja mekaanisen puutuoteteollisuuden yrityksiä. Näin alojen kilpailukyvyn säilyttäminen ja alan yritysten uudistuminen on edelleen teollisen toiminnan perusta Mikkelin seudulla ja koko maakunnassa. Mikkelin seudun Osaamiskeskuksella on loppukirin paikka nykyisen toiminnan päättyessä vuonna Osaamiskeskuksen tärkein työ vuosina tuleekin olemaan bioenergian ja ympäristöturvallisuuden kehittämisteemojen toteuttaminen. Lähivuosien tekemistä tulee motivoimaan se, että työ tulee varmuudella jatkumaan vuonna 2014 alkavalla uudella rahoituskaudella. Sisällys 1/2012 Sivu 2 Pääkirjoitus Sivu 3 Faktat Sivu 4 Osaamiskeskusohjelmassa loppukiri - innovaatioyhteistyö jatkuu Sivu 6 Digitalmikkeli Sivu 8 Bioenergia Sivu 10 Ympäristöturvallisuus Sivu 12 Tulevat tapahtumat Miktech lehti 6. vuosikerta Julkaisija Miktech Oy Taitto Haaja & Arwo Design Oy Päätoimittaja Vesa Sorasahi Toimituspäällikkö Heli Rummukainen Ilmestyminen 2 kertaa vuodessa Painopaikka Etelä-Savon Kirjapaino Painosmäärä 2000 kpl Mikkelissä Vesa Sorasahi S 4 osaamiskeskusohjelmassa LOPPUKIRI S 6 DIGITALMIKKELI S 8 Bioenergiatoimijoiden Biosaimaa

3 HENKILÖSTÖ Yrityksen johto Vesa Sorasahi toimitusjohtaja Gsm Juha Ropponen varatoimitusjohtaja Gsm Yrityskehityspalvelut Kimmo Haapea kehityspäällikkö Gsm Aki Hakala ohjelmajohtaja Gsm Mari Kivinen ohjelmakoordinaattori, Digitalmikkeli Gsm Marjo Niittuaho-Nastolin kehityspäällikkö Gsm Osaamiskeskus ja verkostot Juha Kauppinen kehitysjohtaja Gsm Jarmo Kastinen tekninen asiantuntija Gsm Eetu Kirsi ohjelmajohtaja Gsm Janne Kekäläinen asiantuntija, nanoteknologia Gsm Mika Muinonen ohjelmakoordinaattori, Bioenergia Gsm Ville Paasonen teknologia-asiamies Gsm Gsm Venäjä Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, ympäristöturvallisuus Gsm Pietarin toimisto BC Europa House, Artilleriskaja ul. 1A, office St.Petersburg, Russia Taloushallinto ja viestintä Maarit Randelin toimistopäällikkö Gsm Heli Rummukainen tiedotuspäällikkö Gsm Päivi Sysmäläinen tapahtumakoordinaattori Gsm FAKTAT Miktech Oy edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon, innovaatiotoiminnan aktivointiin sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech on osa Mikkeli-kaupunkikonsernia. Toiminnan volyymi 2,3 M Henkilöstö 16 Toimialue Etelä-Savo Graanintie 5, Mikkeli Uusi osoitteemme on alkaen Sammonkatu 12, Mikkeli Laskutusosoite Miktech Oy, PL 465, DOCUSCAN

4 Teksti: Silja Eskola/Argumento Oy Kuva: Suomen Lehtikuva Kuvateksti Osaamiskeskusohjelmassa loppukiri innovaatioyhteistyö jatkuu Suomalainen osaamiskeskusohjelma on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan edistänyt tutkimuksen, oppilaitosten ja yritystoiminnan alueellista yhteistyötä. Vuonna 2013 päättyvässä ohjelmassa on nyt meneillään loppurutistus, mutta samaan aikaan suunnitellaan jo tulevia ratkaisuja innovaatioiden ja yritystoiminnan edistämiseen.

5 5 Osaamisen kehittämisen taustalla yhteinen tahtotila Osaamiskeskusohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 1994 eri ministeriöiden, teollisuuden ja aluekehityksen edustajien yhteistyöllä. Sittemmin se nousi eräänlaiseksi kansalliseksi menestystarinaksi, kertoo professori Yrjö Neuvo, joka on toiminut osaamiskeskustyöryhmän puheenjohtajana ohjelman alusta lähtien. Alkuvaiheessa ohjelmassa keskityttiin alueellisten vahvuuksien ja painopistealueiden tunnistamiseen. Alueet loivat oman strategisen tahtotilansa ja valitsivat panostusalueet, joihin oppilaitokset, yritykset ja koko alueellinen yhteisö sitoutuivat. Tavoitteena oli laaja alueellinen yhteistyö ja taustalla ajatus, että kun yhdessä panostetaan valittuihin alueisiin, syntyy myös tuloksia. Näin on tapahtunutkin. Ohjelman edetessä alueellisen yhteistyön rinnalle nousi kansallinen taso, ja yhä enenevässä määrin myös kansainvälinen toiminta. Ensin laitettiin kotipesä kuntoon. Sitten, tekniikan kehittyessä, etäisyydet pienentyivät, ja yhteistyö tuli mahdolliseksi myös laajemmassa piirissä. Kansallinen yhteistyö yhdistää parhaat osaajat paikkakunnasta riippumatta, ja luo samalla edellytyksiä kansainväliseen toimintaan, Neuvo kuvailee. Tuloksena liiketoimintaa sekä malleja yritystoiminnan edistämiseen Osaamiskeskusohjelma on keskeinen osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, joka on saavuttanut myös kansainvälistä tunnustusta. Ohjelman tuloksia on seurattu sekä osaamiskeskuspaikkakunnille että ohjelmaan osallistuneille yrityksille kohdistetuilla kyselyillä. Ohjelma on vaikuttanut mm. uusien liiketoiminta- ja tuoteideoiden syntyyn, yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Tulokset vakuuttavat. Osaamiskeskuspaikkakunnilla koetaan, että ohjelma on edistänyt merkittävästi yhteistyötä tutkimuksen, oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Myös yksittäisten yritysten kannalta hyödyt ovat moninaisia. Ohjelma on vaikuttanut mm. uusien liiketoiminta- ja tuoteideoiden syntyyn, yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Myös työpaikkoja on syntynyt kiitettävästi. Ohjelman avulla on kehitetty tuotteita, prosesseja ja palveluja sekä osallistuttu laajempiin kehityshankkeisiin. Lähes puolet osallistujista ovat saavuttaneet kansainvälisiä kontakteja ohjelman kautta, Neuvo listaa. Osallistujayritysten toiminta on ohjelmassa omaehtoista, ja osaamiskeskukset toimivat välittäjäorganisaationa, yhteistyön ja kehittämisen aktiivisena mahdollistajana. Tässä roolissa keskukset ovat yltäneet ohjelman tavoitteisiin. Välittömien vaikutusten - yhteistyön, yritystoiminnan, uusien yritysten ja työpaikkojen synnyn - rinnalla ohjelma vaikuttaa myös laajemmin suomalaiseen elinkeinoelämään ja sen tulevaisuuteen. Näen erittäin merkittävänä, että ohjelma on tuottanut täysin uusia malleja, joiden avulla voidaan edistää yritystoimintaa ja sen syntymistä myös tulevina vuosina, Neuvo toteaa. Hän mainitsee esimerkkinä Demolan sekä mallin, jossa yritys luovuttaa tuoteideansa opiskelijalle, jolla on intoa yrityksen perustamiseen, ja lunastaa myöhemmin valmiin tuotteen takaisin itselleen. Maakuntien tulevaisuus innovaatiokeskittymissä Osaamiskeskusohjelman lähestyessä päätöstään on hyvä miettiä, kuinka osaamista kehitetään sen jälkeen. Neuvo uskoo, että aluelähtöinen painotus tarvitaan jatkossakin. On tärkeää, että Suomi pysyy laajasti mukana kansainvälisessä kehityksessä kilpailukykyisenä maana, ja että työpaikat säilyvät ympäri Suomea. Uutta ohjelmaa lähdetään varmasti rakentamaan tältä pohjalta. Samaan aikaan rinnalla tulee edistää kansallista yhteistyötä sekä kansainvälistymiseen tähtäävää toimintaa. Osaamiskeskusohjelma on tuottanut arvokasta tietoa yleisistä periaatteista, joilla osaamista kannattaa kehittää. Osaamisen ja yhteistyön merkitys sekä innovatiivinen, reipas toiminta yrittäjyyden edistämiseksi tuottavat tuloksia. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osallistaminen yrittäjyyden edistämiseen on tärkeää. Maakuntien tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka opetus, tutkimus, innovaatiot ja yrittäjyys saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin yhdessä. Neuvo nostaa esiin ajatuksen innovaatiokeskittymistä, jotka voisivat edistää yritysten uudistumista aistimalla yhteiskunnan ja teknologioiden jatkuvaa muutosta ja jalostamalla niistä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Myös vahva yhteinen tahtotila ja tietty me-henki ovat edelleen tärkeitä. Sekä se, että alueen kokonaissuunnitteluun panostetaan, ja esimerkiksi liikennettä, asumista ja koulutusta kehitetään siten, että ihmiset arvostavat ympäristöään ja haluavat pysyä siellä. Innovaatiokeskittymät ja uusi alueellinen ohjelma ovat vielä suunnitteluasteella. Nyt Neuvo kannustaa yrityksiä loppukiriin osaamiskeskusohjelman puitteissa. Osaamiskeskusten loppurutistus on meneillään, ja nyt on oikea hetki ottaa kaikki irti tästä instrumentista. Tulevaisuus näyttää, mihin se johtaa.

6 Teksti: Miktech digitalmikkeli Mikkelin seudulla on toiminut jo useita vuosia Digitalmikkeli-verkosto, joka kokoaa yhteen toimijoita arkistoinnin, digitoinnin, sähköisen asioinnin ja arkistoinnin alalla. Verkosto koostuu Mikkelin seudulla toimivista yrityksistä, TKI- ja julkishallinnon organisaatioista ja sen toimintaa koordinoi Miktech Oy. Mikkeli on jo pitkään ollut Suomen merkittävin arkisto- ja kirjastokaupunki Helsingin jälkeen. Mikkelissä arkistoidaan sekä järjestellään, kunnostetaan ja säilytetään perinteistä analogista aineistoa. Mikkelissä myös konservoidaan analogista aineistoa ja digitoidaan sitä digitaalisen muotoon. Mikkelissä tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja sähköiseen arkistointiin sekä born digital -aineiston vastaanottoon. Erityisesti sähköisen arkistoinnin, digitoinnin ja metatietostandardien osalta Mikkelissä on kansainvälisesti tunnustettua huippuosaamista. Digitalmikkeliä on rakennettu vahvalla seudun ja maakunnan tuella. Toiminnalle asetetut tavoitteet on vahvistettu mm. Etelä-Savon Innovaatiostrategiassa ja Mikkelin kaupungin Elinkeinostrategiassa, jossa sähköinen asiointi ja arkistointi sekä digitointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialueeksi. Digitalmikkeli panostaa tällä hetkellä sähköisten palveluprosessien laajentamiseen kuluttajakäyttöön ja digitaalisten aineistojen yhdistelyyn uudenlaisiksi sisältötuotteiksi, esimerkiksi kulttuuri/tietoperinnön paketointi uudenlaisiksi tuotteiksi.mikkeliin rakenteilla oleva Memory Campus tekee kaupungista merkittävän eurooppalaisen arkisto- ja digitointitoiminnan osaamis- ja palvelukokonaisuuden, joka tulee olemaan kooltaan valtavan suuri, kaikkiaan n. 12 hehtaaria ja kerrosneliömetriä. Suomen ensimmäinen digitaaliprofessuuri tulee sijoittumaan osaksi Mikkeliin, ja siten vahvistamaan entisestään osaamista, koulutustoimintaa sekä tutkimusta alueellamme.

7 7 Kuntien Tiera Oy Kotipaikka Helsinki Henkilöstö 80 Kuntien Tiera Oy, Mikkelin toimipiste (aiemmin Etelä-Savon Tietohallinto Oy, ESTH) on ollut Digitalmikkeli-klusterin jäsen jo pitkään, ja on ollut sitä kautta mukana kehittämisohjelmassa. Tieran toimii valtakunnallisesti ja sen tavoitteena on löytää kuntasektorilta kehittämisohjelmaan kärkihankkeita. Tieran Mikkelin toimipisteen arkistointihanke, SARKK (Sähköinen arkisto kuntien käyttöön), on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa ja on hyvin merkittävä hanke kuntien arkistotoimen kannalta. ESTH:n toimitusjohtaja Jarmo Tiainen toteaa, että Mikkelin kaupunki on pitkään liputtanut olevansa Suomen arkistopääkaupunki, ja on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuon eteen. Mikkeliin on tullut vuosien aikana toimijoita jotka tekevät arkistoinnin parissa töitä, mutta oleellisesti tärkeämpää on kehittää täällä palveluja uusille arkistoinnin palvelualueille. Mikkelin kaupunki ja Miktech ovat tehneet hyvää työtä ja tukeneet paikallisia toimijoita kuten Tieraa, jatkaa Tiainen. SARKK hanke on Tieran kannalta yksi merkittävimmistä kehityshankkeista. Sillä on iso kasvupotentiaali ja Tiainen odottaa siltä hyvää tulevaisuutta. Arkistointi on kunnissa lähes ainoa toiminta, jossa edelleen eletään paperiaikakautta kun uusin tekniikka kuitenkin mahdollistaa myös digitaalisen arkistoinnin ja siten dokumenttien täydellisen digitaalisen elinkaaren. Digitaalinen arkisto on helppokäyttöinen tietovarasto, joka mahdollistaa arkistolle myös aivan uudentyypistä käyttöä. Arkisto ei ole enää pelkkä historiavarasto vaan päivittäin käytettävä tietojohtamisen peruspilari. Tiaisen mielestä on ollut hyvä, että koko toimialaa koordinoidaan ja yritetään löytää yhteisiä, kaikkia hyödyttäviä hankkeita. Samalla se on antanut mahdollisuuden luoda Mikkelille kehittyvä arkistokaupungin imago. Kärkialoihin panostamien on erittäin tärkeää Mikkelin kokoisessa kaupungissa että kehitysvoimat eivät hajaannu, toteaa Tiainen. Mikkelissä on meidän toiminnan kannalta hyvää sekin että paikalliset oppilaitokset tukevat vahvasti tätä erikoisalaa kouluttamalla uusia alan ammattilaisia jatkaa Tiainen vielä. Kärkialoihin panostaminen vaatii asian tarkastelua hyvin monelta suunnalta, joten sitä varten on hyvä olla olemassa toimija. Länsi-Savo kotipaikka: Mikkeli henkilöstö: konserni työllistää yli 400 henkilöä Länsi-Savo on ollut aktiivisesti mukana Digitalmikkeliverkostossa. Liiketoimintajohtaja Liisa Kotilaisen mukaan verkoston kautta on ollut helppo tulla mukaan toimintaan ja samalla tutustua eri toimijoihin. Länsi-Savo on mukana Kansalliskirjaston Comellus-hankkeessa yhdessä Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Hankkeessa kehitetään sanomalehden digitointiprosessia. Kotilaisen mukaan panostus kärkialaan näkyy ajan kanssa kasvussa ja uuden liiketoiminnan syntymisessä. Kehittämistyö on pitkäjänteistä. Digitalmikkeli-klusteri on jo nyt merkittävä ja kasvaa edelleen, kun toimintaympäristö on myönteinen ja samalla myös osaajat houkuttavat toisia osaajia alueelle. Kärkialan kehittymiseen ja kasvuun vaikuttaa myös toimiva oppilaitosyhteistyö: tieto yritysten tarpeista kulkeutuu oppilaitoksiin, ja vastaavasti oppilaitokset saavat kaipaamaansa tukea yrityksiltä mm. opiskelijoiden harjoittelupaikkoina, asiantuntijapuheenvuoroina jne.

8 Teksti: Miktech BIO ENERGIA Mikkelin kaupunki on valinnut elinkeinostrategiassaan bioenergian yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialaksi ja on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään kehittämisohjelman toteuttamista. Bioenergian kehittämisohjelma on aloitettu alkukeväästä Kehittämisohjelma on pohjana Etelä-Savon bioenergia-alan liiketoiminnan systemaattiselle kehittämiselle. Kehittämisohjelman painopisteenä on metsäenergia. Metsäenergian hyödyntäminen on alueella maailmalaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkealla tasolla, kuten myös alueen toimijoiden osaaminen koko ketjun osalta. Kehittämisohjelman toimintaa koordinoi Miktech Oy, ja sen toteutus on keskeinen osa Mikkelin seudun Osaamiskeskuksen toimintaa kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus osaamisklusterissa. Ohjelmassa keskitytään bioenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattamiseen, metsäbiomassan käytön lisäykseen ja jalostusasteen nostoon sekä alueen profiilin nostamiseen metsäbioenergian osaajana.

9 9 Kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on kaksinkertaistaa alan yritysten liikevaihto. Tavoitteena on rakentaa Biosaimaa-klusterista kansallisesti verkottunut, merkittävä toimija. Klusterin tavoitteena on myös vahvistaa T&K-yhteistyötä yritysten ja paikallisten tutkimuslaitosten välillä sekä vahvistaa myös yritysten välistä yhteistyötä. Vahvalla yhteistyöllä saadaan myös alueen kansallista tunnettavuutta vahvistettua. Tärkeää on myös löytää alueelle uutta liiketoimintaa. Biosaimaa-klusterin keskeisinä toimenpiteinä on investointihankkeiden edistäminen ja uusien energiantuotantoratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto alueella, konkreettisena esimerkkinä Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. Samalla edistetään erilaisia pilotointi- ja demostrointihankkeita mm. teettämällä toimintaa tukevia selvityksiä (esim. markkina- ja teknologiaselvityksiä). Alueen toimijoiden välistä yhteistyötä lisätään ja tuetaan PK-yritysten systemaattista liiketoiminnan kehitystä. Klusterin toimesta valmistellaan yrityksille yhteisiä hankkeita ja kehittämistoimia sekä verkostoidutaan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kansainvälisten toimijoiden lisäksi panostetaan erityisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kumppaneiden hakemiseen Venäjältä. Alueen bioenergia-alan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä teknologiayrityksiä. Suurimmat toimijat ovat alueella toimivat energiayhtiöt joiden lisäksi alueelta löytyy myös suurehkoja yrityksiä, joiden toiminta sivuaa bioenergiaa tai liittyy bioenergiaan. Keskeisin bioenergia-alan T&K toimija on Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT Savo). Muita toimijoita ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK), Aalto-yliopisto pienyrityskeskus, Etel-Savon ammattiopisto Esedu, MTT Mikkeli ja Ruralia -instituutti. Metsäpuolen keskeisiä toimijoita ovat Etelä-Savon Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo. OTAPRO Oy Kotipaikka Mikkeli Henkilöstö 17 + n. 10 vakituista alihankintatyön tekijää Innovatiivinen tilauskonepaja, keskittynyt energiakoneiden tuottamiseen, suunnitteluun, huoltoon ja korjaamiseen. OTAPRO:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen on ollut alusta saakka mukana bioenergian kehittämisohjelman Biosaimaa-klusterissa. Hyvärisellä on pitkä kokemus suomalaisesta metsätaloudesta konepajan näkökulmasta. Konepajalla on tehty pitkään erityisesti energiakoneita, mm. LHM-hakkurit tehdään Otapron tiloissa. Hyvärinen on ollut myös kansainvälisessä metsäbioenergian kehitystyössä mukana, mm. erilaisten projektien tiimoilta viemässä suomalaista tietotaitoa Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan. Etelä-Savolla on etuna runsaat metsät, ja sen kautta alueella on myös paljon osaamista. Biosaimaa-klusteri on vielä alkuvaiheessa, mutta alan kehittymisen kannalta laaja toimijoiden verkosto, jolla on selkeä vetäjä, on etu. Laaja-alainen toimijoiden kirjo on verkostolle vahvuus, ja se johtaa vääjäämättä verkottumiseen vähintään toimijoiden kesken. Jarmo Hyvärinen toteaakin, että klusterityyppinen toiminta ei ole kilpailuasetelman asettaja, vaan se yhdistää aidosti virkamiestasoa, oppilaitoksia ja yrityksiä. Fibrocom Oy kotipaikka Mikkeli Henkilöstö Fibrocom Oy on ollut alusta lähtien mukana bioenergia kehittämisohjelmassa, Biosaimaa-klusterissa. Yritys valmistaa kevyitä, komposiittirakenteisia kuljetuskontteja, joita voidaan käyttää mm. metsäbioenergiamassojen kuljettamiseen. Toimitusjohtaja Mauri Laitisen mukaan bioenergian valinta yhdeksi Mikkelin kaupungin kehittämisen painopisteistä on etu verkostoitumismielessä, sillä klusteritoiminnassa alueella olevat bioenergia-alan toimijat tulevat tutuiksi toisilleen, ja voivat saada selkeää liiketoimintahyötyä. Etsimme jatkuvasti kohteita, joihin voisimme jättää yhteistarjouksen klusterin toimijoiden voimin, toteaa Laitinen. Klusterissa on myös paljon tietoa, kun on monenlaisia toimijoita; kuntia, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia sekä erilaisia yrityksiä. Klusterin koordinointi toimii luontevasti neutraalin toimijan, kuten Miktech Oy:n, kautta sanoo Laitinen. Tällöin ei tule kilpailuasetelmaa, vaan kehittäminen ja yhteistyö pysyvät puolueettomana. Klusterin koordinaattori näkee myös laaja-alaisemmin, sekä tuntee erilaisten klusteritoimijoiden osaamisen ja intressit, ja siten voi löytää myös täysin uusia näkökulmia kehittämiseen summaa Laitinen klusterikoordinaation toimintaa. Yrityksille tietyn toimialan valitseminen kärkialaksi ei vielä sellaisenaan tuo lisäarvoa, mutta aktiivisen toiminnan kautta voidaan liiketoimintahyötyjen lisäksi houkutella uusia yrityksiä alueella, kehittää jo olemassa olevien yritysten osaamista erilaisten projektien avulla sekä saada osaavaa työvoimaa pysymään alueella.

10 Teksti: Miktech Kuvitus: Haaja & Arwo Design / Jesse Haaja Ympäristöturvallisuus Miktech on käynnistänyt ympäristöturvallisuus-kärkialaan liittyvän kehitysohjelman. Ympäristöturvallisuus-miniklusterin työhön osallistuvat yritysten lisäksi Mikkelissä toimivat alan tutkimus- ja koulutusyksiköt. Ympäristöturvallisuustoimialan kehittäminen on osa Mikkelin seudun Osaamiskeskuksen toimintaa. Toiminnassa keskitytään mm. alla esitettyihin painopistealueisiin. Kuva: Environics Oy Kuva: Metsäsairila Oy Ympäristöturvallisuuden living lab Luodaan Metsäsairilan alueelle ympäristövaikutuksiltaan hyvin valvottu ja suojattu jäte- ja sivuvirtojen materiaalien käsittelyn, kierrätyksen ja hyötykäytön tutkimus- ja kehitysympäristö, mikä synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Hyödynnetään jätevesilaitoksen siirtyminen alueelle osaksi uutta jäteintegraattia. Ympäristöanalytiikan kaupallistaminen Kootaan yhteen Mikkelissä ympäristöanalytiikkaa tarjoavat toimijat ja vahvistetaan tähän osaamisen liittyvää erikoisanalytiikan kaupallistamista. Jatkuvatoiminen ympäristömonitorointi Luodaan Mikkelin seudusta merkittävä ympäristön on-line monitorointiosaamisen pilotoinnin ja soveltamisen alue ja mahdollistetaan uuden liiketoiminnan syntyminen. Ympäristöturvallisuuden osaaminen profilointi Vahvistetaan maakunnan ja Mikkelin seudun profiloitumista kansallisesti ympäristöalan osaajana ja tuetaan yritysten kansainvälistymistä.

11 Environics Oy Kotipaikka: Mikkeli Henkilöstö: Mikkeli n. 80hlöä, Saksa Berliini > 10 hlöä, USA, Maryland < 10 hlöä MIPRO OY Kotipaikka: Mikkeli Henkilöstö Environics Oy on ollut mukana useissa erilaisissa kehittämishankkeissa. Yritys on viime vuosina panostanut voimakkaasti teollisuus- ja ympäristöliiketoiminnan kasvattamiseen. Tällä hetkellä yritys myy tuotteitaan maailman suurimmille kemian ja öljy-petrokemian alan yrityksille päästö- ja prosessi- sekä työhygieenisiin mittauksiin. Toinen merkittävä toiminta-alue on sovellukset puolijohdeteollisuuteen puhdastilojen ilman epäpuhtauksien monitorointiin. Tulevaisuuden markkinapotentiaali analysaattoreille on terveydelle ja ympäristölle haitallisten päästöjen monitoroinnissa, erityisesti teollisuuden ja voimalaitosten päästöjen osalta. Mikkelistä pystytään viemään maailmalle kilpailukykyisesti ainutlaatuisia tuotteita ja ratkaisuja. Environics:n tuotteilla voidaan mm. estää onnettomuuksia esimerkiksi öljynjalostamoilla ja siten pienentää myös ympäristökatastrofiriskiä. Liiketoimintayksikön johtaja Jouni Salmi Environics Oy:stä toteaa, että panostaminen valittuihin kärkialoihin tukee koko seudun kehittymistä ja lisää vetovoimaa alueelle. Pienen kaupungin ja alueen etu näkyy myös siinä, että yritykset, esimerkiksi Environics, voivat toteuttaa koko kaupunginlaajuisia järjestelmäpilotteja, jotka eivät ole mahdollisia suuremmissa kaupungeissa toimiville yrityksille. Piloteilla on suuri merkitys sekä yritysten osaamisen kehittymisen kannalta että referenssinä joita voi hyödyntää kaupankäynnissä Jouni Salmi jatkaa. Jouni Salmen mukaan Mikkelin tulisi voimakkaasti panostaa siihen, että saisimme houkuteltua pieniä ja keskisuuria ympäristöalan yrityksiä Mikkeliin. Näillä yrityksillä on tulevaisuudessa kasvun edellytykset ja näin ne tarjoavat mielenkiintoisia työskentelymahdollisuuksia. Salmi toteaa. Yhteistyön käynnistäjänä ja sen ylläpitäjänä tulisi olla selkeästi määritelty taho, joka myös koordinoisi toimintaa. Hyvä esimerkki yhteistyön kehittämiseksi on tämä ympäristö- ja turvallisuusalan kehittämiseen panostava hanke. YRITYKSET Mipro Oy toimittaa turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä vesihuoltoon, teollisuuden prosesseihin sekä rautatieliikenteeseen. Ympäristöturvallisuusklusterin toiminnassa Mipro on mukana lähinnä vedenhallintajärjestelmien osalta. Näitä käytetään mm. kunnallisessa vesihuollossa puhtaan veden ja jätevesihuollon osalta. Ympäristöturvallisuusklusterissa on mukana useiden eri alojen toimijoita, mikä takaa sen, että klusterilla on mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön. Oppilaitosten ja tutkimusryhmien osaaminen ja resurssit täytyy tuoda selvästi esille ja saada myös muiden klusteritoimijoiden tietoon. Yhteisen tietoisuuden lisääminen on ehdottoman tärkeää. Etelä-Savosta puuttuu suuria kärkiyrityksiä, mikä näkyy myös toimialan kehittymisessä. Klusteritoiminta voi osaltaan korvata isojen vetureiden puuttumista, pohtii Mipro Oy:n toimitusjohtaja Raimo Laine. Tärkeää on pitää klusteritoiminta yhteisenä kehittämisen kohteena, ja tieto kaikkien käytettävissä. Laineen mukaan klusteritoiminnassa pystytään jakamaan kokemuksia ja kehittämään kokonaisuutta. Klusterin kehittymisen edellytyksenä on myös toimijoiden yhteinen kieli sekä se, että toimijat oppivat tuntemaan toistensa tarpeita ja löytämään sitä kautta uutta liiketoimintaa. Kaupallinen hyöty ei välttämättä tule aina yhtä aikaa kaikille klusterijäsenille, mutta jokaiselle se tulee vuorollaan miettii Laine ja jatkaa, että Mipro pyrkii kehittämään liiketoimintaa ja palveluja asiakaskunnan tarpeen mukaisesti klusterin avulla. Julkisen tahon koordinoinnin kautta voidaan aidosti tukea klusteriyritysten kehittymistä ja tuottaa uusia liiketoimintahyötyjä jäsenyrityksille, toteaa Laine. Erikokoiset organisaatiot voivat myös hyödyttää toinen toisiaan, esimerkiksi yhteisten tarjousten tai muun liiketoimintasynergian muodossa. Klusterikoordinaatiosta vastaavan henkilön tulee toimia erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa; välillä tarvitaan motivaatiota ja innostusta. Mikkelin kaupungin panostus kärkialojen kehittämiseen näkyy jo esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Mikkelin imagoa on nostettu ja positiivinen vire sekä tekemisen meininki näkyy jo muuallekin. Ympäristöturvallisuus alan yrityksillä on Etelä-Savossa vahvaa osaamista ja ne edustavat osaltaan ehdotonta kansainvälistä huippua. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja ne työllistävät runsaat 500 henkilöä. Ympäristöalan vaikutus maakunnan kehittymiseen on jo nyt merkittävää. LGC Ympäristöturvallisuus alan yrityksillä on Etelä- Savossa vahvaa osaamista ja ne edustavat osaltaan ehdotonta kansainvälistä huippua. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja ne työllistävät runsaat 500 henkilöä. Ympäristöalan vaikutus maakunnan kehittymiseen on jo nyt merkittävää. ASTRaL LUT:n Mikkelissä toimiva ASTRaL-laboratorio keskittyy ALD-ohutkalvopinnoitusmenetelmän kehittämiseen. ASTRaL:n erityisosaamista on jatkuvatoiminen ja taipuisien materiaalien ALDpinnoitus ja se onkin ensimmäisinä maailmassa ottamassa käyttöön näitä prosesseja, mikä mahdollistaa kansainvälisen sovelluskeskuksen perustamisen Mikkeliin. ALD-teknologiaa hyödynnetään mm. ympäristösensoreissa ja puhdistavissa katalyyttipinnoissa ja sillä voidaan parantaa esim. elintarvikepakkausten laatua. MAMK (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ympäristöteknologian opetus tuottaa ympäristöalan ammattilaisia teollisuuden, insinööritoimistojen sekä kuntien ja valtion eri toimialoille. MAMK:ssa on yhteensä runsaat 200 ympäristöteknologian opiskelijaa, mikä on merkittävä resurssi alan yrityksille ja muille toimijoille.

12 Tulevia tapahtumia IFLA 2012 Preconference "The Electronic Re-evolution - News Media in the Digital Age", Mikkeli Muovepro seminaarisarja: Tuotteen elinkaarimalli, Mikkeli Ympäristöturvallisuudesta uutta liiketoimintaa, Ympäristöturvallisuus miniklusterin seminaari, Mikkeli Itä-Suomi Foorumi & Mihin menet Metsä-Suomi, Mikkeli GLOBTECH III, Mikkeli Biosaimaa - Metsäenergiaketjun kannattavuuden parantaminen seminaari, Mikkeli Muovepro seminaarisarja: Yrityksen laatujärjestelmät, Mikkeli Lisätietoja tapahtumista Miktech muuttaa Uusi osoite 1.8. alkaen Sammonkatu 12, Mikkeli

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä

BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä Tiivistelmä Energian käyttö kasvaa globaalisti ja paineet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle kasvavat. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien

Lisätiedot

Ympäristöturvallisuuden klusteri

Ympäristöturvallisuuden klusteri Ympäristöturvallisuuden klusteri Heikki Silvennoinen, Ohjelmakoordinaattori Miktech Oy, 18.9.2012 Safesaimaa Mikkeli on valinnut ympäristöturvallisuuden yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialueeksi.

Lisätiedot

Digitalmikkeli-klusterin strategia Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä

Digitalmikkeli-klusterin strategia Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä Digitalmikkeli-klusterin strategia 2014-2020 Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä 18.2.2014 Sisältö 1. Visio 2020 ja missio 2. Digitalmikkeli-klusteri 3. Toimintalinjat 4. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Vesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla

Vesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla Vesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:n toimitusjohtaja Vesa Sorasahi näkee Suomella olevan mahdollisuus kehittyä kestävän

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

1. Digitalmikkeli. 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana. Mari Kivinen, Miktech Oy. Matti Muukkonen, MPY Oyj

1. Digitalmikkeli. 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana. Mari Kivinen, Miktech Oy. Matti Muukkonen, MPY Oyj 1. Digitalmikkeli Mari Kivinen, Miktech Oy 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana Matti Muukkonen, MPY Oyj x x Digitalmikkeli on verkosto joka edistää digitoinnin, arkistoinnin sekä sähköisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy priima_3_210x297mm.indd 1 9.1.2009 11:24:57 Elämisen laatua Joensuun seutu on vahva vastaus nykyihmisen unelmiin. Tarina omakotitaloasumisesta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

AIKO Uudistuva Teollisuus. Oula Välipakka, Tredea Oy

AIKO Uudistuva Teollisuus. Oula Välipakka, Tredea Oy AIKO Uudistuva Teollisuus Oula Välipakka, Tredea Oy 6.4.2017 AIKO Uudistuva teollisuus Teema 1: Valmistavan teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio Työpaketti 1: Teollisen internetin alustat ja tuotteiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto.

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. SUOMA-AKATEMIA Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. Helmi Liiketalousopisto, Anu Nylund anu.nylund@liiketalousopisto.fi SUOMA-akatemian

Lisätiedot