KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI"

Transkriptio

1

2 KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Anna-Liisa Pasanen ja Tuula Hotti Työterveyslaitos, Kuopion aluetoimipiste 2006

3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ANALYYSIN TAVOITTEET JA TARKOITUS ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Keski-Suomen maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Itä-Suomen elinkeinoelämä Tutkimustoiminta Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirit Työterveyshuoltojärjestelmä ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Alue- ja rakennepoliittisen strategian alueelliset suunnitelmat Keski-Suomen maakunta Itä-Suomi-ohjelmat Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Muut osaamiskeskittymät TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET...57 LÄHTEET...59

5 Tiivistelmä Keski-Suomen väestön määrä kasvaa tasaisesti. Työttömyysaste on Suomen neljänneksi korkein. Työpaikoista 2/3 on palvelualoilla. Vetovoimaisia palvelualoja ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa, koulutus ja tietojen käsittelypalvelut. Neljännes maakunnan työpaikoista on rakennusalalla ja teollisuudessa. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus. Yrityskanta on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta kehittyy myönteisesti. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on hieman koko maata suurempi. Työpaikat maa- ja metsätaloudessa ovat vähentyneet, mutta metsätalouden yrittäjien määrä on lisääntynyt. Sivuelinkeinojen harjoittaminen on yleistä maa- ja metsätaloudessa. Maakunnassa hyödynnetään uutta teknologiaa teollisuudessa ja T&K-toimintaan panostetaan aktiivisesti. Jyväskylän seudun vahvuuksia ovat paperinvalmistus-, energia-, ympäristö-, informaatio-, hyvinvointi- ja nanoteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen. Keski-Suomen kehittämistoimet sisältyvät kolmeen klusteriin: elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Elinkeinoja ja yrittäjyyttä kehitetään mm. luomalla jatkuvia, yli toimialojen ulottuvia innovaatioketjuja, edistämällä uusien teknologioiden käyttöönottoa T&K-toiminnan ja yhteistyöverkostojen avulla, parantamalla globaalia liiketoimintaosaamista ja varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus mm. koulutuksen avulla sekä keskittämällä yrityksille suunnattuja palveluja. Kohderyhminä ovat pk- ja mikroyritykset, yritysverkostoissa toimivat ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavat tahot. Uudet teknologiat korostuvat maakunnan osallistumisessa osaamiskeskusohjelmahankkeisiin: asuminen, hyvinvointi, jokapaikan tietotekniikka, nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit, energiateknologia, metsäklusteri ja ympäristöteknologia. Maatalouden tavoitteena on säilyttää nykyinen kokonaistuotanto maitotuotannossa ja parantaa edellytyksiä maaseudun sivuelinkeinoille. Bioja puuenergian lisääntyvä käyttö sekä metsäteollisuuden raaka-ainetarpeet luovat hyvät edellytykset metsäalan yrittäjyydelle. Hyvinvointipalvelujen kaupallistamista, tuotantoa ja saatavuutta parannetaan tiivistämällä palveluntarjoajien ja -rahoittajien yhteistyötä, lisäämällä alan koulutusta ja hyödyntämällä uusia teknologioita kaikkien väestöryhmien, erityisesti nuorten, työttömien, ikääntyvien ja maahanmuuttajien tarpeet huomioiden. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat väestötappioalueita, joilla ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Pohjois-Karjalan väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi ja työttömyysaste Suomen maakunnista toiseksi korkein. Myös Pohjois-Savon työttömyysaste on maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Molemmissa maakunnissa yli 60% palkansaajista toimii palvelualalla, etenkin kuljetus-, varastointi-, maa- ja tietoliikennepalveluiden, terveydenhuoltoja sosiaalipalveluiden kaupan ja koulutuksen, kiinteistöpalveluiden ja matkailun aloilla. Pohjois- Karjalan työvoimasta neljännes ja Pohjois-Savon työvoimasta reilu viidennes on teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus, elintarviketeollisuus sekä kivi- ja muoviteollisuus. Molemmissa maakunnissa alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata suurempi. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähentyessä metsätalouden yrittäjien määrä on kasvanut. Maakuntien yrityskanta on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Joensuun seudun kasvualoja ovat metalli-, muovi- ja metsäalat, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-ala. Kuopion seutu profiloituu hyvinvointipalvelujen kehittäjänä. Muita kasvualoja ovat bio-, terveys- ja ympäristöala sekä informaatio- ja sensoriteknologia. Itä-Suomen kehityksen periaatteita ovat kestävä kehitys, tietoyhteiskunta, verkostoituminen, kumppanuus ja yhtäläiset mahdollisuudet. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseksi edistetään innovaatio- ja T&K-toimintaa, verkostoitumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaja substanssiosaamista, koulutusjärjestelmiä, palvelujen ja tuotteiden kaupallistamista ja tuotteistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Työllisyyden ja yrittäjyyden lisäämiseksi edistetään työyhteisöjen joustavuutta, muutosvalmiutta ja työhyvinvointia sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, luodaan välityömarkkinoita ja yhteistoimintahankkeita sekä kehitetään osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi- Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

6 järjestelmiä ja keskitettyjä palvelu-, koulutus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmiä. Kehitystoiminta kohdistuu erityisesti maakuntien perinteisten toimialojen lisäksi tulevaisuuden kasvualoille, mm. hyvinvointi-, ICT- ja materiaaliteknologiaan, ympäristö-, turvallisuus- ja bioenergia-alaan sekä mittaus- ja sensoritekniikkaan. Ne ovat edustettuina myös osaamiskeskus-ohjelmahankkeissa. Kohderyhmänä ovat aloittavat, kasvavat ja murrosvaiheessa olevat yritykset, palvelu-, koulutus- ja työvoimayritykset, pk- ja mikroyritykset, työttömät, nuoret, ikääntyvät, maahanmuuttajat, naiset sekä syrjäytymis- ja työttömyysuhan alaiset väestöryhmät. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja, tukea maaseudun uutta yritystoimintaa, parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukyvyä, edistää paikallista aktiivisuutta. Keski- ja Itä-Suomen T&K-yhteistyöverkostoihin kuuluu alueen yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, yrityksiä, teknologiakeskuksia, kehittämisyhtiötä, viranomaisia ja maakuntaliitot. Joensuun yliopiston painoaloja ovat kasvatustieteet, metsä- ja ympäristötieteet, optiikka, uudet teknologiat sekä Venäjä-yhteistyö. Yliopisto on mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa, erityisesti matkailun, maahanmuuttajatyön, metsäalan, bioenergia- ja kestävän kehityksen hankkeissa. Pohjois-Karjalan AMK keskittyy metsäalaan, informaatio- ja sensoriteknologiaan. Jyväskylän yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja vastaa inhimillisen teknologian ja monitieteellisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto osallistuu alueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin, tarjoaa työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja ja kehittää innovaatiojärjestelmäänsä ja kansainvälistymistä. Jyväskylän AMK:n painoalueita ovat informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia. Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistoksi. Yliopistossa on Suomen suurin lääketieteellinen tiedekunta. Yliopiston tavoitteena on edistää hyvinvointia ja elämisen laatua sekä yritystoiminnan kehittymistä sekä yliopisto- ja teknologiaosaamisen kaupallistamista valtakunnassa, erityisesti Itä-Suomessa. Savonia AMK on erikoistunut informaatio- ja sensoriteknologiaan, ympäristö- ja terveysalaan, liiketoimintaan ja muotoiluun. Lisäksi Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toimii 10 valtakunnallista tutkimuslaitosta (Evira, GTK, IL, KTL, MTT, Metla, RKTL, Stakes, TTL ja VTT), maakuntien ympäristökeskukset ja useita oppilaitoksia, mm. Pelastusopisto. Näiden painoaloja ovat mm. alkutuotanto (maa-, metsä-, riista- ja kalatalous sekä elintarvikkeet), energiantuotanto, luonnonsuojelu ja kestävä kehitys, ympäristöterveys ja hyvinvointi sekä teknologioiden hyödyntäminen. Tärkeitä alueen viranomaisia ovat työsuojelupiirit, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ja TEkeskukset. Työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkoja omatoimiseen työsuojeluun, työntekijöiden työtyytyväisyyden lisäämiseen ja työn tuottavuuteen. Työsuojelun kehityskohteita ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä työn hallinta ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallitukset ovat alueellisten peruspalvelujärjestelmien kehittäjiä. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ja valvonta-asioista. TE-keskusten tehtävänä on kehittää alueen elinkeinoelämää, maaseutua, yritystoimintaa, kansainvälistymistä ja työvoimapolitiikkaa. Alueen sairaanhoitopiirit tarjoavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä terveyskeskusten, alueellisten sairaaloiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksen painoalueita ovat krooniset kansantaudit, niiden molekyylitason tausta, ehkäisy ja hoito, neurotieteet, kuvantamistutkimukset, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä laaja-alainen kliininen tutkimus. Työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden määrä on laskenut samalla kun työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden määrä on kasvanut kaikissa kolmessa maakunnassa. Kuntien terveyskeskukset ovat merkittäviä työterveyshuoltopalvelujen tarjoajia. Myönteisintä työterveyslääkärien ja -hoitajien määrän kehitys on ollut Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Työterveyshuollossa toimivien psykologien määrä on kasvanut erityisesti Pohjois-Karjalassa. Työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat (psykologeja lukuunottamatta) osallistuvat suhteellisen vähän työpaikkaselvityksiin kaikissa kolmessa maakunnassa. Huolestuttavin tilanne on Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

7 Itä-Suomen ammattitauti-ilmoitusten määrä on 2000-luvulla ollut n. 12% ja Keski-Suomen n. 5% koko maan ammattitauti-ilmoituksista. Itä-Suomessa ammattitauteja ilmoitettiin jopa kuusi kertaa odostusarvoa enemmän, Keski-Suomessa suunnilleen odotusarvojen mukaisesti. Itä-Suomen hengityselinallergioiden ammattitauti-ilmoitukset edustivat lähes 20% koko maan kyseisen tautiryhmän ilmoituksista. Myös Keski-Suomessa hengitystieallergioiden osuus ammattitauti-ilmoituksissa on ajoittain ollut korkea, rasitussairauksissa trendi on ollut nouseva ja ihotaudeissa laskeva. Itä-Suomessa kehitys on ollut päinvastainen. Molemmilla alueilla ammattitautien ilmaantuvuus vuonna 2002 oli suurin maa- ja riistataloudessa, rakentamisen ja julkisen hallinnon aloilla sekä teollisuudessa, Itä-Suomessa lisäksi metsätaloudessa, majoitusja ravitsemistoiminnassa sekä kaupan, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aloilla. Teollisuuden aloista ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin erityisesti koneiden ja laitteiden tai kulkuneuvojen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden ja juomien, Itä-Suomessa lisäksi perusmetallien ja paperin valmistuksessa ja Keski-Suomessa mineraali- ja metallituotteiden valmistuksessa. Paperin, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa ammattitautien ilmaantuvuus Keski-Suomessa oli pienempi kuin koko maassa. Itä-Suomen työtapaturmien määrä on 2000-luvulla ollut n. 8% ja Keski-Suomen n. 4% koko maan työtapaturmista. Tapaturmia sattui Itä-Suomessa yleensä enemmän ja Keski-Suomessa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Molemmilla alueilla eniten työtapaturmia sattui rakennusalalla, maa- ja riistataloudessa, mineraalien kaivussa ja teollisuudessa, erityisesti mineraalituotteiden ja perusmetallien valmistuksessa, sekä kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen alalla. Lisäksi työtapaturmien sattuvuus koko maan tasoon verrattuna oli suurempi Itä-Suomessa kulkuneuvojen, puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa ja Keski-Suomessa turpeen nostossa ja maaliikenteessä. Vuonna 2003 määrällisesti eniten työtapaturmia sattui molemmissa maakunnissa rakentamisessa, maaliikenteessä, puutavaran ja puutuotteiden, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, Itä-Suomessa myös maa- ja riistataloudessa. Palkansaajien sairauspäivärahaan oikeuttavien päivien lukumäärä on 2000-luvulla edustanut Itä-Suomessa 7-11% ja Keski-Suomessa 4-6% koko maan sairauspäivistä. Molemmilla alueilla sairauspäiviä palkansaajaa kohden laskettuna oli enemmän kuin koko maassa. Eniten sairauspäiviä korvattiin liikuntaelinsairauksien takia, jotka muodostivat noin kolmanneksen kaikista korvatuista sairauspäivistä. Seuraavaksi eniten sairauspäiviä korvattiin mielenterveyshäiriöiden sekä vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden takia. Edellä kuvatut erot maakuntien välillä työterveyden ja -turvallisuuden indikaattoreissa voivat selittyä eroista yritysten koossa ja henkilöstörakenteessa, mm. toimihenkilöiden osuudessa sekä toimialaluokituksen epätarkkuuksista. Tilastojen valossa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Itä-Suomessa työväestö on keskimääräistä sairastavampaa ja alttiimpaa työtapaturmille. Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteen tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kuopion aluetoimipisteen koordinoiman toimialavastuun ytimen muodostaa maa- ja metsätalous, joka on edelleen perusta maaseudun hyvinvoinnille ja koko Suomen pysymiselle asuttuna. Maatalouden päätuotantolinjojen ympärille kehittynyt elintarvikeala, puutarhatalous ja marjanviljely sekä metsätalouden sivuelinkeinot, pienyrittäjyyteen perustuva puutavaran ja - tuotteiden valmistus ja koneurakointi, ovat tärkeitä maaseudun yrittäjyydelle ja kilpailukyvylle. Bioenergian tuotanto ja jäteala ovat uusia kasvavia elinkeinoja sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Bioenergian raaka-aineet ovat peräisin sekä maa- että metsätaloudesta. Myös jätteen käyttö on mahdollinen bioenergialähteenä. Bioenergia- ja jätealalla tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on vilkasta. Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto on määritellyt energia- ja ympäristöalan sekä metsäklusterin strategisiksi huippuosaamisen keskittymiksi. Myös muut valtakunnalliset teknologiastrategiat korostavat Suomen kasvavaa osuutta maailmanmarkkinoista bioenergia-alalla. On odotettavissa, että työvoiman vähentyessä maa- ja metsätaloudessa, työvoiman määrä kasvaa lähielinkeinoissa. Maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot ovat edelleen riskialttiita aloja työterveyden ja -turvallisuuden indikaattoreilla mitattuna. Näillä konevaltaisilla aloilla ennakoivan suunnittelun ja tuotekehityksen avulla voidaan ehkäistä tapaturmia, liikuntaelinsairauksia ja hallita työympäristön riskitekijöitä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

8 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset (Liite 1) toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimpisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

9 2. Alueelliset erityispiirteet 2.1 Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Keski-Suomen maakunta Keski-Suomen väestön määrä on kasvanut tasaisesti koko maan väestön kasvun tahdissa. Myös Keski-Suomen väestön ikärakenne oli v suunnilleen koko maan väestön ikärakenteen kaltainen; vanhusväestön osuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Maakunnan asukkaista 30% asuu Jyväskylässä ja yli 60% Jyväskylän seutukunnassa. Maakunnan tavoitteena on ylläpitää myönteistä väestökehitystä jatkossakin ja tukea muuttotappiokuntia. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Keski-Suomen väkiluku kasvaa edelleen, tosin hieman koko maan väestökasvua hitaammin (Liite 2, taulukko 2). Ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden väestön osuus kehittyy Keski-Suomessa jopa koko maata suotuisammin, vaikka lapsia syntyykin yhä vähemmän. Keski-Suomen väestön koulutusaste on maan keskitasoa (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien maan keskiarvoa selvästi korkeampi, Suomen maakunnista neljännneksi korkein. Työllistävin toimiala on palveluala (yli 60% työpaikoista), erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus, tukku- ja vähittäiskauppa, julkinen hallinto, yhteiskunnalliset palvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus- ja tietoliikenne, kiinteistöalan, tietojenkäsittelyn ja muut liike-elämän palvelut (Liite 3, taulukko 1). Palkansaajien määrä lisääntyi vuosina etenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen ja tietojen käsittelypalvelujen alalla. Palvelualan yrittäjät toimivat pääasiassa kaupan, muiden liike-elämän palvelujen, maaliikenteen ja terveydenhuolto-, sosiaali- ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen aloilla, joissa maaliikennettä lukuunottamatta yrittäjien määrä lisääntyi vuosina (Liite 3, taulukko 2). Yrityssektorin suurimmat työllistäjät ovat rakentaminen ja teollisuus, joiden työpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi (Liite 2, taulukko 1). Neljännes maakunnan työpaikoista on ko. aloilla. Rakennusalalla yrittäjien määrä lisääntyi, mutta palkansaajien määrä vähentyi vuosina sekä Keski-Suomessa että koko maassa (Liite 3, taulukot 1 ja 2). Maakunnan työllistävimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus, joista ainoastaan metallialalla palkansaajien määrä kasvoi (Kuva 2, Liite 3, taulukot 1 ja 2). Kuitenkin yrittäjien määrä lisääntyi erityisesti puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Myös tekstiilialalla on merkittävää yritystoimintaa Keski-Suomessa. Profiili noudattaa koko maan tilannetta, tosin Keski-Suomen palvelualan ja teollisuuden palkansaajat ja yritykset edustavat alle 10% koko maan palkansaajista ja yrityksistä. Yritystoimipaikkojen määrä on kehittynyt maakunnassa myönteisesti; alottaneiden yritysten lukumäärä on lopettaneita suurempi (Liite 2, taulukko 1). Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Liite 2, taulukko 1). Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet, vaikka metsätalousyrittäjien määrä lisääntyi vv (Liite 3, taulukot 1 ja 2). Keskimääräinen tilakoko on maan keskiarvoa pienempi. Maatalous on erikoistunutta ja monipuolista. Noin 40%:lla maa- ja metsätalouden harjoittajista on muuta yritystoimintaa. Metsän osuus maakunnan pinta-alasta on selvästi maan keskiarvoa korkeampi (Liite 2, taulukko 1). Keski- Suomen kalatalous ja turvetuotanto on valtakunnallisesti merkittävää; yli 10% koko maan palkansaajista työskentelee Keski-Suomessa (Liite 3, taulukko 1). Joutsa-Saarijärvi-Viitasaari on maakunnan maatalousaluetta. Jalostus ja teollisuus on keskittynyt Äänekosken ja Jämsän seutukuntiin, joissa on valtakunnallisesti merkittäviä toimijoita. Alueella hyödynnetään uutta teknologiaa puunjalostus-, metalli- ja elektroniikka- Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

10 teollisuudessa, puun kemiallisessa jalostuksessa sekä ympäristöalalla. Jyväskylän seutukunnassa työpaikkojen määrä on lisääntynyt muuta maata nopeammin. T&K-toiminnassa Keski-Suomi on Suomen viiden parhaan maakunnan joukossa. Jyväskylä Jyväskylän seutu on Keski-Suomen kasvukeskus. Yrityskehityksen ja kasvuyrittäjyyden edistämiseksi Jyväskylän kaupunki yhdessä yliopiston kanssa tukee teknologian hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yhteistyötä. Jyväskylä kehittää ystävyyskaupunkiyhteistyötä, kumppanuusverkostoa ja hankkii EU-ohjelmarahoitusta. Kaupungin ja sen seutukunnan vahvuuksia ovat mm. paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö-, informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen sekä tulevaisuuden ennakointi. Nämä sisältyvät osaamiskeskusohjelmaan ja verkostokaupunkihankkeeseen. Jyväskylä korostaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Kunta- ja palvelurakenne toteutetaan verkostokaupunkimallilla, jossa peruspalvelut organisoidaan seudullisesti yli kuntarajojen. Tämä edeltää kuntarakenteen muutosta. Jyväskylän strategian painoalue on informaatio- ja hyvinvointiteknologia. Jyväskylän seudun Human Technology City koostuu seuraavista kokonaisuuksista 1) Viveca: WellnessDreamLabohjelma, joka integroi tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisorganisaatiot sekä yritysten tuotekehityksen kansainväliseen liiketoimintaan; 2) AgoraHumanTech-tutkimuskeskus, joka tutkii ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta ja 3) NanoScienceCenter, jonka tavoitteena on liikuntabiologian, ICT, bio- ja nanotieteiden hyödyntäminen. Verkostoon kuuluvat kaupungin lisäksi Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiakeskus Oy, VTT, Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen TE-keskus ja Länsi-Suomen lääninhallitus. ICT- alan tavoitteena on 2200 uutta työpaikkaa v mennessä pääasiassa ohjelmistoteknologiaa hyödyntäviin yrityksiin. Panostusta tarvitaan teknologiayritysten liikkeenjohdon ja liiketoiminnan valmiuksien kehittämiseen sekä globaalisti toimivien teknologiayritysten osaamisvalmiuksien tukemiseen (Global Software and Technology-ohjelma, LaunchPadvalmennus) ja ICT-sovellusaloille. Hyvinvointiteknologian osaamisalueet ovat ihmisen terveyden ja toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICT-sovellutukset, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus ja näihin liittyvät innovaatioketjut sekä liiketoiminta. Tavoitteena on 500 uutta työpaikkaa v mennessä. Kehittämiskohteita ovat hyvinvointiteknologiayritysten osaamisen, kilpailukyvyn ja verkottumisen edistäminen, ikääntyvän väestön toimintakyky, tuotteiden kaupallistaminen, palveluyritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä bio- ja nanotieteiden sovellukset hyvinvointiteknologiassa (biokuvantaminen, biosensorit ja nanopartikkelit). Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

11 Keski-Suomen väestön määrä kasvaa hieman koko maata hitaammin. Vanhusväestön osuus on vain hieman korkeampi kuin koko maassa. Lapsien osuus kehittyy koko maata suotuisammin. Työttömyysaste on Suomen maakunnista neljänneksi korkein. Yli 60% työpaikoista on palvelualoilla: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen ja tietojen käsittelypalvelujen sekä muiden liike-elämän ja yhteiskunnallisten palvelujen aloilla. Neljännes maakunnan työpaikoista on rakennusalalla ja teollisuudessa. Työllistävimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus. Alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalous sekä turvetuotanto) työpaikkojen osuus on hieman koko maata suurempi. Työpaikat maa- ja metsätaloudessa ovat vähentyneet, mutta metsätalosyrittäjien määrä on lisääntynyt. Alueella hyödynnetään uutta teknologiaa teollisuudessa ja panostetaan T&Ktoimintaan. Jyväskylän seutu on Keski-Suomen kasvukeskus. Seudun vahvuuksia ovat mm. paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö-, informaatio-, hyvinvointi- ja nanoteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Karjala on voimakasta väestötappioaluetta; maakunnan väkiluku on vähentynyt n. 5%:lla viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Vanhusväestön ja taajamien ulkopuolella asuvan väestön osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Karjalan asukkaista n. 70% asuu Joensuun seudulla. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Karjala, erityisesti Pielisen Karjala, kuuluu maan synkimpiin väestötappioalueisiin (Liite 2, taulukko 2). Maakunnan väestön ennustetaan vähenevän n. 10% seuraavan 30 vuoden aikana samalla kun väestö ikääntyy; lapsia maakunnassa on ennusteen mukaan viidenneksen ja työikäisiä neljänneksen vähemmän kuin tällä hetkellä. Pohjois-Karjalan väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi, tällä hetkellä Suomen maakunnista toiseksi korkein. Työllistävin toimiala on palveluala (yli 60% työpaikoista), erityisesti kaupan, kuljetus-, varastointi-, tietoliikenne-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut. Myös sosiaali- ja terveysala on tärkeä työllistäjä maakunnassa. Palvelualan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikka kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetyöpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Vastaavasti alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata selkeästi suurempi. Alkutuontannon elinkeinoja harjoitetaan koko maakunnan alueella. Metsän osuus maakunnan pinta-alasta on huomattava. Myös teollisuustyöpaikkojen osuus on hieman maan keskiarvoa suurempi. Teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa on neljännes maakunnan työvoimasta. Joensuun seudulla on teollisuuskeskittymiä, mm. Outokummun alueella. Pielisen Karjalaan, mm. Lieksan seudulle on keskittynyt kivi-, muovi- ja metallialan yrityksiä, puunjalostusteollisuutta ja elintarvikkeiden jalostusta. Keski-Karjalan seutukunnassa on puunjalostus- ja metalliteollisuutta, myös maaseudun elinkeinot ovat alueella edustettuina. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi. Yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun; alottaneita yrityksiä oli v enemmän kuin lopettaneita, suhdeluku oli päinvastainen v T&K-toiminnan osuus maakunnan BKT:sta on edelleen vaatimaton. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

12 Joensuu Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan kasvukeskus. Joensuun strategia vuoteen 2012 korostaa: Palvelujen kehittämistä väestön ikääntyessä mm. lisäämällä seutuyhteistyötä. Liiketoiminnan ja hyvinvoinnin edistämistä. Kehittämiskohteita ovat mm. hoivapuisto, hyvinvointi- ja elämyskeskus, elokuva- ja populaarikulttuurin keskittymä ja kansainvälisen tason optiikan osaamiskeskittymä. Elinkeinojen kehittämistä. Kasvualoiksi nimetään metalli-, muovi- ja metsäklusterit, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-klusteri. Tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta, hyödyntää innovaatioympäristöä ja osaamista sekä parantaa liikenneyhteyksiä. Pohjois-Karjala on voimakasta väestötappioaluetta. Ennusteen mukaan lapsien ja työikäisten määrä maakunnassa vähenee merkittävästi. Alueen väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi. Työttömyysaste on Suomen maakunnista toiseksi korkein. Palvelualalla toimii yli 60% palkansaajista. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetyöpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata suurempi. Teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa on neljännes maakunnan työvoimasta. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta on kääntynyt hienoiseen nousuun. Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan kasvukeskus. Seudun kasvualoja ovat metalli-, muovi- ja metsäalat, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-ala Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Savo on niinikään muuttotappioaluetta; maakunnan väkiluku on vähentynyt 3,5%:lla viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Vanhusväestön osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savon asukkaista suurin osa asuu Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduilla. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon väkiluku vähenee edelleen n. 10% seuraavan 30 vuoden aikana samalla kun väestö ikääntyy; lapsia maakunnassa on ennusteen mukaan viidenneksen ja työikäisiä neljänneksen vähemmän kuin tällä hetkellä (Liite 2, taulukko 2). Tavoitteena on kääntää maakunnan muuttotappio voitoksi 2030 mennessä, mutta Ylä-Savo, Sisä-Savo ja Koillis-Savo pysynevät muuttotappioalueena. Pohjois-Savon väestön koulutusaste on samaa tasoa kuin koko maassa, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on maan keskiarvoa pienempi (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden ja jalostuksen alan työpaikkojen osuus alittaa maan keskiarvon, reilu viidennes työpaikoissa on teollisuudessa ja jalostuksessa. Teollisuus on keskittynyt Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. Maakunnan työvoimasta lähes 64% toimii palvelualoilla, mm. kaupan, kuljetus-, varastointi-, tietoliikenne-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Noin puolet palvelualan työpaikosta on yksityissektorilla. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikkojen osuus on Pohjois-Savossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi ja T&K-toiminnan osuus maakunnan BKT:sta alittaa koko maan Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

13 keskiarvon. Yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun; alottaneita yrityksiä oli v 2004 enemmän kuin lopettaneita yrityksiä, suhdeluku oli päinvastainen v Kuopio Kuopion seutu on Pohjois-Savon kasvukeskus. Kaupunki profiloituu kansallisena ja kansainvälisenä hyvinvointikaupunkina, joka perustuu Kuopion yliopiston sekä alueen muiden tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja yhteistöjen osaamiseen. Alueen toimijat ovat keskittyneet terveys- ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikaan. Kaupungin arvoja ovat uusiutumiskyky ja luovuus, työkyky (työyhteisön turvallisuus, fyysinen ja psyykkinen terveys, ammattitaidon ylläpitäminen). Kuopion keskeisiä hankkeita ovat Terve Kuopio-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa hyvinvointialan, tutkimuksen, palvelujen ja liiketoiminnan yhteyksiä ja yhteistyötä; Kuopion kansainvälistymisstrategia, jonka tavoitteena on edistää Kuopion kilpailukykyä; Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus -hanke, jota koordinoi Teknologiakeskus Teknia Oy. Keskuksen osaamisalat ovat lääkekehitys, agrobiotekniikka, terveydenhuollon teknologia; Seudullinen yhteistyö (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula), johon sisältyvät aluekeskusohjelma ja seutukokeiluhanke Kuopion strategia vuoteen 2012 korostaa: Elinkeinoelämän vahvistamista, yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä, kansainvälistymistä ja osaamisen tukemista. Painoalueita ovat bio-, terveys- ja ympäristöala, informaatio- ja sensoriteknologia. Hyvinvointipalvelujen kehittämistä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, palvelurakennetta uudistamalla, mm. seudullisesti, uutta teknologiaa ja verkkopalveluja hyödyntämällä. Palveluissa tavoitteena on asiakaslähtöisyys, tuotteistaminen, laatu, tehokkuus ja ikääntyvän väestön huomioiminen. Pohjois-Savo on väestötappioaluetta. Ennusteen mukaan lapsien ja työikäisten määrä maakunnassa vähenee merkittävästi. Työttömyysaste on maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnan työvoimasta lähes 64% toimii palvelualoilla. Noin puolet palvelualan työpaikosta on yksityissektorilla. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikkojen osuus on Pohjois-Savossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Reilu viidennes työpaikoista on teollisuudessa ja jalostuksessa. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Kuopion seutu on Pohjois-Savon kasvukeskus. Kaupunki profiloituu hyvinvointipalvelujen kehittäjänä. Muita kasvualoja ovat bio-, terveys- ja ympäristöala, informaatio- ja sensoriteknologia Itä-Suomen elinkeinoelämä Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

14 Työolot Suomessa -tietokanta tarkastelee elinkeinoelämän kehitystä Itä-Suomen työsuojelupiirin alueella Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Työllistävimmät alat ovat palvelu ja rakentaminen. Rakennusalalla palkansaajien ja yrittäjien määrä kasvoi vuosina (Liite 3, taulukot 3 ja 4). Itä-Suomen palkansaajista merkittävä osa työskentelee terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen, kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen, julkisen hallinnon ja maaliikenteen aloilla, joissa julkista hallintoa lukuunottamatta palkansaajien määrä kasvoi vuosina Itä-Suomen palvelualan yrittäjistä suuri osa toimii maaliikenteen, vähittäiskaupan sekä terveydenhuolto-, sosiaali-, muiden yhteiskunnallisten ja liike-elämän palvelujen alalla. Maaliikennettä lukuunottamatta yrittäjien määrä kasvoi näillä aloilla vuosina Kehitys oli saman suuntainen koko maassa. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus sekä elintarviketeollisuus, joissa palkansaajien määrä Itä-Suomessa lisääntyi vuosina koko maan työpaikkojen kielteisestä kehityksestä huolimatta (Kuva 2, Liite 3, taulukot 3 ja 4). Myös kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistus on merkittävä työllistäjä, tosin palkansaajien määrä on alalla vähentynyt sekä Itä-Suomessa että koko maassa. Teollisuudessa toimivista Itä-Suomen yrittäjistä merkittävä osa on puutavaran, puutuotteiden, huonekalujen, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metalli-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa. Yrittäjien määrä kasvoi näillä aloilla vuosina ja noudatti siten koko maan kehitystä. Alkutuotannossa Itä-Suomen kehitys on ollut saman suuntainen kuin koko maassa (Liite 3, taulukot 3 ja 4). Maa- ja metsätalouden palkansaajien määrä vähentyi vuosina , vaikka metsätalouden yrittäjien määrä kasvoi. Mineraalien kaivussa sekä palkansaajien että yrittäjien määrän kehitys oli myönteinen. Itä-Suomessa työskentelee yli 10% koko maan palkansaajista tekstiiliteollisuudessa, puutavaran- ja puutuotteiden valmistuksessa, mineraalien kaivussa sekä maa- ja metsätaloudessa. Myös maa- ja metsätalouden, mineraalien kaivun, elintarviketeollisuuden, puutavaran ja puutuoteiden valmistuksen, kulkuneuvojen vuokrauksen ja ympäristöhuollon yrittäjistä yli 10% toimii Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa maa- ja metsätalouden palkansaajien määrä on vähentynyt, vaikka metsätalouden yrittäjien määrä on kasvanut. Itä-Suomessa sekä palkansaajien että yrittäjien määrä on lisäntynyt rakentamisessa ja mineraalien kaivussa. Lisäksi palkansaajien määrä on kasvanut, koulutuksen, kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen sekä maaliikenteen aloilla, yrittäjien määrä on kasvanut muun yhteiskunnallisten ja liike-elämän palvelujen alalla. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistus sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuus. Kuva 1. Maakuntaprofiilit Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

15 Hyvinvointipalvelujen kehittämistä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, palvelurakennetta uudistamalla, % mm. seudullisesti, uutta teknologiaa ja verkkopalveluja hyödyntämällä. Paveluissa tavoitteena on asiakaslähtöisyys, tuot teistaminen, laa tu, tehokuus, ikääntyvän väestön huomioim inen Väkiluvun muutos Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, 0-14 v Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, v Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, 65 v - Yli 65 v muutos Taajamissa asuvan väestön osuus 2004 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2004 Työttömyysaste 1995 Työttömyysaste 2000 Työttömyysaste 2005 Työllisyysaste 1995 Työllisyysaste 2000 Työllisyysaste 2005 Alkutuotanto, osuus työpaikoista, 2003 Teoll.&jalostus, osuus työpaikoista, 2003 Palvelu, osuus työpaikoista, 2003 T&K-toiminnan osuus alueen BKT:sta, 2003 Väkiluvun muutos v muutos v muutos Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koko maa Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

16 Kuva 2. Keski- ja Itä-Suomen palkansaajien ja yrittäjien sijoittuminen eri teollisuusaloille (%). Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puutavaran ja puutuotteiden valm. Massan, paperin jne. valm. Kustannus- ja painoala Keski-Suomen palkansaajat Kemian, kumi- ja muovituotteiden valm. Ei-metallisten mineraalituot. valm. Perusmetallien ja metallituotteiden valm. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen jne. valm. Huonekalujen valm Itä-Suomen palkansaajat Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puutuotteiden valm. Kustannus- ja painoala Kemian teollisuus Mineraalituotteiden valm. Metalliteollisuus Koneiden ja laitteiden valm. Huonekalujen valm. Keski-Suomen yrittäjät Itä-Suomen yrittäjät Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

17 2.2 Tutkimustoiminta Yliopistot Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja vastaa inhimillisen teknologian ja monitieteellisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto osallistuu alueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin ja tarjoaa työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Yliopisto on aktiivisesti kehittänyt innovaatiojärjestelmäänsä (uusi tieto käytännön sovellutuksiksi) ja kansainvälistymistään. Yliopiston koulutus- ja tutkimusalat ovat: humanistinen ala: ihmisen sosiaalinen toiminta ja kulttuuri kasvatustieteellinen ala: koko elämänkulut kattava kehitys ja oppiminen liikunta- ja terveystieteellinen ala: ihmisen terveys, toimintakyky ja hyvinvointi elämän eri vaiheissa yhteiskuntatieteet: modernisaatiomurroksen ja hallinnan analyysi psykologia: ihmisen ja yhteisön elämänlaatu kauppatieteet: organisaatioiden johtaminen, taloushallinto, yrittäjyys, talous- ja elinkeinopoliittinen päätöksenteko luonnontieteet: uudet korkean teknologian alat: nanotieteet, ympäristötieteet ja - teknologia informaatioteknologia ja sen sovellukset Yliopisto tekee yhteistyötä Vaasan yliopistojen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, VTTn, TKKn, Teknologiakeskus Jykesin, hich-tech-yritysten, IT-instituutin ja TELIn kanssa. Joensuun yliopisto Joensuun yliopisto on profiloitunut kasvatustieteisiin, metsä- ja ympäristötieteisiin, optiikkaan, uusiin teknologioihin sekä Venäjä-yhteistyöhön. Yliopiston tavoitteena on tukea kansallista ja erityisesti itäisen Suomen ja sen lähialueiden kehitystä sekä vahvistaa yrittäjyyttä ja innovaatiojärjestelmää. Kansainvälisiä suhteita yliopisto avaa erityisesti Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Yliopiston osaamisalat ovat: kasvatus, kehitys ja koulutus: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kytkennät, erityisopetus, aikuiskoulutus ja -kasvatus metsä ja ympäristö optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia: aalto-optiikka ja väritutkimus, polymeerit, erikoismateriaalit, katalyytit, nano- ja komposiittimateriaalit, materiaalimallitus raja-alueiden humanistinen, teologinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus (erityisesti Luoteis-Venäjän alueella): Finnish-Russian Cross-Border University -hanke, johon kuuluu viisi suomalaista ja neljä venäläistä yliopistoa. Joensuun yliopisto koordinoi metsätieteen ja bioenergiatekniikan maisteriohjelmaa. Osaamisen siirto ja alueellinen vaikuttavuus perustuvat kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä vuorovaikutukseen kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto on mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa, erityisesti matkailualan, maahanmuuttajatyön, bioenergia ja strategiatyön hankkeissa. Lisäksi yliopisto osallistuu Jyväskylän yliopiston koordinoimaan kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojektiin, metsäalan koulutusverkostoon ja UNEP-yhteistyöhön. Joensuun yliopiston tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa erityisesti kauppatieteissä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

18 Yhteistyöverkostoon kuuluvat Joensuun Tiedepuisto Oy, Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Karjalan tutkimuslaitos, Jyväskylän ja Kuopion yliopistot, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistoksi. Yliopiston tavoitteena on edistää toiminnallaan hyvinvointia ja elämisen laatua valtakunnallisesti, edistää Itä-Suomen elinvoimaisuutta (erityisesti Pohjois-Savo, Kuopion seutu, Etelä-Savo ja Kainuu), uusyritystoiminnan käynnistymistä, yritystoiminnan kehittymistä sekä yliopisto- ja teknologiaosaamisen kaupallistamista. Erikoislääkärikoulutus on keskeinen osa-alue. Tutkimuksen painoalat ovat molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka ympäristöterveys, -tekniikka ja ympäristönmuutoksen tutkimus lääketieteellinen ja hyvinvointiteknologia hyvinvointipalvelututkimus informaatioteknologia ja kauppatieteet Yliopiston yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopistot, Mikkelin ja Kajaanin yliopistokeskukset ympäristötieteteissä, metsään ja metsäteollisuuteen liittyvässä tutkimuksessa, ICT-alalla, kemiassa ja fysiikassa Idän kaaren alueen (Joensuu-Kajaani-Kuopio-Oulu) toimijat: mittaustekniikan, optiikan ja senosoritekniikan t&k-yhteistyö mm. paperi- ja selluteollisuudessa sekä lääketieteellisissä sovellutuksissa Alueen tutkimuslaitokset KTL, TTL, GTK, VTT: ympäristöterveys, riskinarviointi, sensoritekniikka Kuopion teknologiakeskus yritysten toimintaympäristön edistämisessä Pohjois-Savon yrittäjät biotekniikan sovellutuksissa eläin- ja kasvituotannossa sekä elintarvikejalostuksessa Kunnat hyvinvointipalveluiden kehittämisessä Ammattikorkeakoulut Savonia, Mikkeli, Etelä-Karjala ja Diakonia- ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitokset Elintarviketurvallisuusvirasto, EVIRA Evira on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on varmistaa elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantoprosessien turvallisuutta ja laatua, kasvien ja eläinten terveyttä sekä hyvinvointia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiselle, maa-, metsä- ja elintarviketaloudelle sekä korkealle kuluttajaturvalle. Eviralla on eläintauti- ja elintarviketutkimusyksikkö Kuopiossa, elintarvike- ja eläinlääkinnän valvonnan tuoteturvallisuus ja -markkinointiyksikkö Siilinjärvellä sekä tuontipuun tarkastusyksikkö Joensuussa. Geologian tutkimuskeskus, GTK GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on kartoittaa ja tutkia maankamaraa geologian, geofysiikan ja -kemian menetelmin sekä tuottaa tietoa erityisesti kaivos- ja rakennusteollisuuden, maankäytön sekä luonnon- ja ympäristön suojelun tarpeisiin. Tavoitteena on turvata geologisen tiedon saatavuus ja edistää sen käyttöä yhteiskunnassa. T&K-toiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali ja Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

19 rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen osalta keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja uudet esiintymät kallio- ja maaperästä. GTK:n Itä-Suomen yksikön toimipaikat ovat Kuopiossa ja Outokummussa. Itä-Suomen yksikkö on erikoistunut kaivannaisteollisuutta, erityisesti luonnonkiviteollisuutta ja ympäristövaikutusselvityksiä palveleviin geologisiin kartoitus- ja tutkimustoimintoihin. Yksikkö vastaa valtakunnallisesti kansannäytetoiminnasta, geologian popularisoinnista ja geomatkailun kehittämisestä. Kuopion yksikkö koordinoi ympäristöriskien arviointikeskusta (Environmental Risk Assessment Centre, ERAC), jossa ovat mukana Kuopion yliopisto, KTL, Pohjois-Savon ympäristökeskus ja Pohjois-Savon TE-keskus. Ilmatieteenlaitos, IL IL on liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa havainto- ja tutkimustietoa sekä palveluja ilmakehästä yleisen turvallisuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Tutkimuksen painopisteitä ovat säähavaintotoiminnan ohella ilmakehän vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Ilmatieteen laitoksen Kuopion tutkimus- ja palveluyksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikkö toimii Kuopion yliopiston yhteydessä ja keskittyy ympäristö- ja ilmastotutkimukseen: mm. pilvien muodostus, aerosolien ja pilvien vuorovaikutus, energiantuotannon ja liikenteen ilmastovaikutukset, auringon UV-säteilyn monitorointi, kaasuja hiukkasten mittauspalvelut. Lisäksi Kuopiossa on lento- ja sotilassääpalveluyksikkö ja Puijon torniin perustettu mittausasema. Kuopion yksikkö on mukana v perustetussa Pienhiukkas-tutkimuskeskuksessa (KCaR, Kuopio Centre of Aerosol Research), jossa muita toimijoita ovat Kuopion yliopisto ja KTL. Kansanterveyslaitos, KTL KTL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on suojella ja edistää suomalaisten terveyttä. KTL vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Toiminta-alueita ovat tutkimus- ja asiantuntijatoiminta, kansanterveyden seurantatehtävät, palvelu- ja referenssilaboratoriotehtävät, tieteellinen jatko- ja täydennyskoulutus sekä viestintä ja valistus. Kuopiossa toimii Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden osasto, joka on valtakunnallinen asiantuntijayksikkö ympäristön kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten haittatekijöiden aiheuttamien terveysriskien arvioinnissa. Osaston tärkeimmät toiminta-alueet ovat yhdyskuntailma, vesi, asuntojen kosteusvaurio- ja homeongelmat sekä ympäristön kemikaalit. Osasto koostuu toksikologian, ympäristömikrobiologian, kemian ja ilmahygienian laboratorioista sekä ympäristöepidemiologian yksiköstä. Osastossa toimii myös ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikkö, joka keskittyy dioksiinien ja yhdyskuntailman pienhiukkasten riskianalyysiin. KTL on jäsenenä ERAC- ja KCaR-yhteisöissä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvää tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa ko. sektorille. Tutkimusaloja ovat biologia, teknologia ja talous. MTT:lla on toimipaikkoja mm. Maaningalla, Laukaassa ja Tohmajärvellä. Pohjois-Savon tutkimusaseman pääpaikka on Maaningalla, joka on erikoistunut karjatalouden laiduntutkimukseen. Lisäksi tutkimusasema hallinnoi Tohmajärven yksikköä, jossa tutkitaan emolehmien ravitsemusta ja hyvinvointia sekä ulkotarhojen ympäristövaikutuksia ja naudanlihatuotantoa. Laukaan toimipiste kuuluu MTT:n kasvituotannon tutkimusyksikköön, ja sen tutkimusalana on puutarhatuotanto. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

20 Metsäntutkimuslaitos, Metla Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on kehittää metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia ja edistää kestävää käyttöä suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoimintaa ja metsäpolitiikkaa tukevaksi. Tutkimustoiminnan painoaloja ovat metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta (mm. puunkorjuun logistiikka, biotekniikan sovellukset, metsä- ja puutalouden yritystoiminta ja sivuelinkeinot), metsien yhteiskunnallinen merkitys (mm. toimintaympäristön muutokset, taloudellinen merkitys, yrittäjyyden edellytykset), metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metlalla on toimintayksikköjä Joensuussa ja Suonenjoella. Joensuun toimintayksikkö edistää tutkimuksen keinoin puu- ja metsäosaamiseen liittyvää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehittämistä. Toimintayksikkö on valtakunnallisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuuksia ovat mm. sijainti perinteisellä metsätalousalueella sekä lähellä Venäjää ja Karjalan tasavaltaa, omat tutkimusmetsäalueet ja laaja yhteistyöverkosto käytännön metsäorganisaatioiden kanssa. Toimintayksikkö on verkottunut toiminnassaan myös Metlan muiden yksiköiden sekä lukuisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa. Suonenjoen toimintayksikössä tutkimuksen painoalat ovat taimitarhatutkimus, metsän uudistamistutkimus, metsätalouden suunnittelumenetelmät, ekofysiologinen tutkimus ja metsien terveydentilan tutkimus. Toimintayksiköllä on viranomaistehtävänä kaikkien metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden biologisen tehon ja käyttökelpoisuuden tarkastaminen. Toimintayksikön tehtävänä on myös välittää tutkimustietoa mm. taimitarhojen tietopalvelutoiminnan avulla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL RKTL on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Tavoitteena on vahvistaa kala- ja riistavarojen hyödyntämistä tukevaa tutkimusta ja alan elinkeinojen kannattavuutta, ehkäistä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja ja edistää porolaidunten kestävää käyttöä. RKTL:n toimintalinjoja ovat kala- ja riistavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi, alaan liittyvä elinkeinotoiminta sekä kalan-, riistan- ja porontutkimus sekä vesiviljely. RKTL:lla on riistan- ja kalantutkimusyksiköt Jyväskylässä ja Joensuussa sekä riistantutkimusasema Ilomantsissa, kalanviljelylaitos Laukaassa ja kalantutkimus- ja vesiviljelyasema Tervossa. RKTL on verkouttunut erityisesti yliopistojen kanssa (mm. Jyväskylässä ja Joensuussa). Stakes Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta. Strategiset painoalueet ovat hyvinvointipolitiikan kestävyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelujen vaikuttavuus, väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta, eriarvoistumisen vähentäminen, ohjaava tietoperusta ja innovaatiokyky. Stakes kehittää uusia palvelujärjestelmämalleja, ennakoi väestörakenteen muutosten ja eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, luo sosiaali- ja terveysalan perustietoja ja tehostaa sosiaali- ja terveysalan innovaatiokykyä. Stakesin Jyväskylän alueyksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikön toiminta painottuu sosiaalipalvelujen kehittämiseen, arviointiin ja tutkimukseen sekä lasten ja perheiden varhaisen tuen tutkimiseen ja kehittämiseen. TTL Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Oulu

Toimintaympäristö. TTL Oulu Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Kuopio

Toimintaympäristö. TTL Kuopio Toimitaympäristö TTL Kuopio Toimita-alue Työterveyslaitokse Kuopio aluetoimipistee vastuualueesee kuuluvat Keski-Suome, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala maakuat Alue o kooltaa 61 339 km² eli oi 18 % koko

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2006

Työ ja terveys Suomessa 2006 Työ ja terveys Suomessa 2006 Toimituskunta Timo Kauppinen Rauno Hanhela Pirjo Heikkilä Antti Kasvio Suvi Lehtinen Kari Lindström Jouni Toikkanen Antti Tossavainen Työterveyslaitos, Helsinki Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot