KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Transkriptio

1

2 KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Anna-Liisa Pasanen ja Tuula Hotti Työterveyslaitos, Kuopion aluetoimipiste 2006

3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ANALYYSIN TAVOITTEET JA TARKOITUS ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Keski-Suomen maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Itä-Suomen elinkeinoelämä Tutkimustoiminta Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirit Työterveyshuoltojärjestelmä ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Alue- ja rakennepoliittisen strategian alueelliset suunnitelmat Keski-Suomen maakunta Itä-Suomi-ohjelmat Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Muut osaamiskeskittymät TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET...57 LÄHTEET...59

5 Tiivistelmä Keski-Suomen väestön määrä kasvaa tasaisesti. Työttömyysaste on Suomen neljänneksi korkein. Työpaikoista 2/3 on palvelualoilla. Vetovoimaisia palvelualoja ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa, koulutus ja tietojen käsittelypalvelut. Neljännes maakunnan työpaikoista on rakennusalalla ja teollisuudessa. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus. Yrityskanta on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta kehittyy myönteisesti. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on hieman koko maata suurempi. Työpaikat maa- ja metsätaloudessa ovat vähentyneet, mutta metsätalouden yrittäjien määrä on lisääntynyt. Sivuelinkeinojen harjoittaminen on yleistä maa- ja metsätaloudessa. Maakunnassa hyödynnetään uutta teknologiaa teollisuudessa ja T&K-toimintaan panostetaan aktiivisesti. Jyväskylän seudun vahvuuksia ovat paperinvalmistus-, energia-, ympäristö-, informaatio-, hyvinvointi- ja nanoteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen. Keski-Suomen kehittämistoimet sisältyvät kolmeen klusteriin: elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Elinkeinoja ja yrittäjyyttä kehitetään mm. luomalla jatkuvia, yli toimialojen ulottuvia innovaatioketjuja, edistämällä uusien teknologioiden käyttöönottoa T&K-toiminnan ja yhteistyöverkostojen avulla, parantamalla globaalia liiketoimintaosaamista ja varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus mm. koulutuksen avulla sekä keskittämällä yrityksille suunnattuja palveluja. Kohderyhminä ovat pk- ja mikroyritykset, yritysverkostoissa toimivat ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavat tahot. Uudet teknologiat korostuvat maakunnan osallistumisessa osaamiskeskusohjelmahankkeisiin: asuminen, hyvinvointi, jokapaikan tietotekniikka, nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit, energiateknologia, metsäklusteri ja ympäristöteknologia. Maatalouden tavoitteena on säilyttää nykyinen kokonaistuotanto maitotuotannossa ja parantaa edellytyksiä maaseudun sivuelinkeinoille. Bioja puuenergian lisääntyvä käyttö sekä metsäteollisuuden raaka-ainetarpeet luovat hyvät edellytykset metsäalan yrittäjyydelle. Hyvinvointipalvelujen kaupallistamista, tuotantoa ja saatavuutta parannetaan tiivistämällä palveluntarjoajien ja -rahoittajien yhteistyötä, lisäämällä alan koulutusta ja hyödyntämällä uusia teknologioita kaikkien väestöryhmien, erityisesti nuorten, työttömien, ikääntyvien ja maahanmuuttajien tarpeet huomioiden. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat väestötappioalueita, joilla ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Pohjois-Karjalan väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi ja työttömyysaste Suomen maakunnista toiseksi korkein. Myös Pohjois-Savon työttömyysaste on maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Molemmissa maakunnissa yli 60% palkansaajista toimii palvelualalla, etenkin kuljetus-, varastointi-, maa- ja tietoliikennepalveluiden, terveydenhuoltoja sosiaalipalveluiden kaupan ja koulutuksen, kiinteistöpalveluiden ja matkailun aloilla. Pohjois- Karjalan työvoimasta neljännes ja Pohjois-Savon työvoimasta reilu viidennes on teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus, elintarviketeollisuus sekä kivi- ja muoviteollisuus. Molemmissa maakunnissa alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata suurempi. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähentyessä metsätalouden yrittäjien määrä on kasvanut. Maakuntien yrityskanta on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Joensuun seudun kasvualoja ovat metalli-, muovi- ja metsäalat, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-ala. Kuopion seutu profiloituu hyvinvointipalvelujen kehittäjänä. Muita kasvualoja ovat bio-, terveys- ja ympäristöala sekä informaatio- ja sensoriteknologia. Itä-Suomen kehityksen periaatteita ovat kestävä kehitys, tietoyhteiskunta, verkostoituminen, kumppanuus ja yhtäläiset mahdollisuudet. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseksi edistetään innovaatio- ja T&K-toimintaa, verkostoitumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaja substanssiosaamista, koulutusjärjestelmiä, palvelujen ja tuotteiden kaupallistamista ja tuotteistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Työllisyyden ja yrittäjyyden lisäämiseksi edistetään työyhteisöjen joustavuutta, muutosvalmiutta ja työhyvinvointia sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, luodaan välityömarkkinoita ja yhteistoimintahankkeita sekä kehitetään osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi- Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

6 järjestelmiä ja keskitettyjä palvelu-, koulutus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmiä. Kehitystoiminta kohdistuu erityisesti maakuntien perinteisten toimialojen lisäksi tulevaisuuden kasvualoille, mm. hyvinvointi-, ICT- ja materiaaliteknologiaan, ympäristö-, turvallisuus- ja bioenergia-alaan sekä mittaus- ja sensoritekniikkaan. Ne ovat edustettuina myös osaamiskeskus-ohjelmahankkeissa. Kohderyhmänä ovat aloittavat, kasvavat ja murrosvaiheessa olevat yritykset, palvelu-, koulutus- ja työvoimayritykset, pk- ja mikroyritykset, työttömät, nuoret, ikääntyvät, maahanmuuttajat, naiset sekä syrjäytymis- ja työttömyysuhan alaiset väestöryhmät. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja, tukea maaseudun uutta yritystoimintaa, parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukyvyä, edistää paikallista aktiivisuutta. Keski- ja Itä-Suomen T&K-yhteistyöverkostoihin kuuluu alueen yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, yrityksiä, teknologiakeskuksia, kehittämisyhtiötä, viranomaisia ja maakuntaliitot. Joensuun yliopiston painoaloja ovat kasvatustieteet, metsä- ja ympäristötieteet, optiikka, uudet teknologiat sekä Venäjä-yhteistyö. Yliopisto on mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa, erityisesti matkailun, maahanmuuttajatyön, metsäalan, bioenergia- ja kestävän kehityksen hankkeissa. Pohjois-Karjalan AMK keskittyy metsäalaan, informaatio- ja sensoriteknologiaan. Jyväskylän yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja vastaa inhimillisen teknologian ja monitieteellisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto osallistuu alueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin, tarjoaa työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja ja kehittää innovaatiojärjestelmäänsä ja kansainvälistymistä. Jyväskylän AMK:n painoalueita ovat informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia. Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistoksi. Yliopistossa on Suomen suurin lääketieteellinen tiedekunta. Yliopiston tavoitteena on edistää hyvinvointia ja elämisen laatua sekä yritystoiminnan kehittymistä sekä yliopisto- ja teknologiaosaamisen kaupallistamista valtakunnassa, erityisesti Itä-Suomessa. Savonia AMK on erikoistunut informaatio- ja sensoriteknologiaan, ympäristö- ja terveysalaan, liiketoimintaan ja muotoiluun. Lisäksi Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toimii 10 valtakunnallista tutkimuslaitosta (Evira, GTK, IL, KTL, MTT, Metla, RKTL, Stakes, TTL ja VTT), maakuntien ympäristökeskukset ja useita oppilaitoksia, mm. Pelastusopisto. Näiden painoaloja ovat mm. alkutuotanto (maa-, metsä-, riista- ja kalatalous sekä elintarvikkeet), energiantuotanto, luonnonsuojelu ja kestävä kehitys, ympäristöterveys ja hyvinvointi sekä teknologioiden hyödyntäminen. Tärkeitä alueen viranomaisia ovat työsuojelupiirit, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ja TEkeskukset. Työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkoja omatoimiseen työsuojeluun, työntekijöiden työtyytyväisyyden lisäämiseen ja työn tuottavuuteen. Työsuojelun kehityskohteita ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä työn hallinta ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallitukset ovat alueellisten peruspalvelujärjestelmien kehittäjiä. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ja valvonta-asioista. TE-keskusten tehtävänä on kehittää alueen elinkeinoelämää, maaseutua, yritystoimintaa, kansainvälistymistä ja työvoimapolitiikkaa. Alueen sairaanhoitopiirit tarjoavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä terveyskeskusten, alueellisten sairaaloiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksen painoalueita ovat krooniset kansantaudit, niiden molekyylitason tausta, ehkäisy ja hoito, neurotieteet, kuvantamistutkimukset, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä laaja-alainen kliininen tutkimus. Työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden määrä on laskenut samalla kun työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden määrä on kasvanut kaikissa kolmessa maakunnassa. Kuntien terveyskeskukset ovat merkittäviä työterveyshuoltopalvelujen tarjoajia. Myönteisintä työterveyslääkärien ja -hoitajien määrän kehitys on ollut Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Työterveyshuollossa toimivien psykologien määrä on kasvanut erityisesti Pohjois-Karjalassa. Työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat (psykologeja lukuunottamatta) osallistuvat suhteellisen vähän työpaikkaselvityksiin kaikissa kolmessa maakunnassa. Huolestuttavin tilanne on Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

7 Itä-Suomen ammattitauti-ilmoitusten määrä on 2000-luvulla ollut n. 12% ja Keski-Suomen n. 5% koko maan ammattitauti-ilmoituksista. Itä-Suomessa ammattitauteja ilmoitettiin jopa kuusi kertaa odostusarvoa enemmän, Keski-Suomessa suunnilleen odotusarvojen mukaisesti. Itä-Suomen hengityselinallergioiden ammattitauti-ilmoitukset edustivat lähes 20% koko maan kyseisen tautiryhmän ilmoituksista. Myös Keski-Suomessa hengitystieallergioiden osuus ammattitauti-ilmoituksissa on ajoittain ollut korkea, rasitussairauksissa trendi on ollut nouseva ja ihotaudeissa laskeva. Itä-Suomessa kehitys on ollut päinvastainen. Molemmilla alueilla ammattitautien ilmaantuvuus vuonna 2002 oli suurin maa- ja riistataloudessa, rakentamisen ja julkisen hallinnon aloilla sekä teollisuudessa, Itä-Suomessa lisäksi metsätaloudessa, majoitusja ravitsemistoiminnassa sekä kaupan, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aloilla. Teollisuuden aloista ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin erityisesti koneiden ja laitteiden tai kulkuneuvojen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden ja juomien, Itä-Suomessa lisäksi perusmetallien ja paperin valmistuksessa ja Keski-Suomessa mineraali- ja metallituotteiden valmistuksessa. Paperin, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa ammattitautien ilmaantuvuus Keski-Suomessa oli pienempi kuin koko maassa. Itä-Suomen työtapaturmien määrä on 2000-luvulla ollut n. 8% ja Keski-Suomen n. 4% koko maan työtapaturmista. Tapaturmia sattui Itä-Suomessa yleensä enemmän ja Keski-Suomessa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Molemmilla alueilla eniten työtapaturmia sattui rakennusalalla, maa- ja riistataloudessa, mineraalien kaivussa ja teollisuudessa, erityisesti mineraalituotteiden ja perusmetallien valmistuksessa, sekä kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen alalla. Lisäksi työtapaturmien sattuvuus koko maan tasoon verrattuna oli suurempi Itä-Suomessa kulkuneuvojen, puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa ja Keski-Suomessa turpeen nostossa ja maaliikenteessä. Vuonna 2003 määrällisesti eniten työtapaturmia sattui molemmissa maakunnissa rakentamisessa, maaliikenteessä, puutavaran ja puutuotteiden, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, Itä-Suomessa myös maa- ja riistataloudessa. Palkansaajien sairauspäivärahaan oikeuttavien päivien lukumäärä on 2000-luvulla edustanut Itä-Suomessa 7-11% ja Keski-Suomessa 4-6% koko maan sairauspäivistä. Molemmilla alueilla sairauspäiviä palkansaajaa kohden laskettuna oli enemmän kuin koko maassa. Eniten sairauspäiviä korvattiin liikuntaelinsairauksien takia, jotka muodostivat noin kolmanneksen kaikista korvatuista sairauspäivistä. Seuraavaksi eniten sairauspäiviä korvattiin mielenterveyshäiriöiden sekä vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden takia. Edellä kuvatut erot maakuntien välillä työterveyden ja -turvallisuuden indikaattoreissa voivat selittyä eroista yritysten koossa ja henkilöstörakenteessa, mm. toimihenkilöiden osuudessa sekä toimialaluokituksen epätarkkuuksista. Tilastojen valossa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Itä-Suomessa työväestö on keskimääräistä sairastavampaa ja alttiimpaa työtapaturmille. Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteen tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kuopion aluetoimipisteen koordinoiman toimialavastuun ytimen muodostaa maa- ja metsätalous, joka on edelleen perusta maaseudun hyvinvoinnille ja koko Suomen pysymiselle asuttuna. Maatalouden päätuotantolinjojen ympärille kehittynyt elintarvikeala, puutarhatalous ja marjanviljely sekä metsätalouden sivuelinkeinot, pienyrittäjyyteen perustuva puutavaran ja - tuotteiden valmistus ja koneurakointi, ovat tärkeitä maaseudun yrittäjyydelle ja kilpailukyvylle. Bioenergian tuotanto ja jäteala ovat uusia kasvavia elinkeinoja sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Bioenergian raaka-aineet ovat peräisin sekä maa- että metsätaloudesta. Myös jätteen käyttö on mahdollinen bioenergialähteenä. Bioenergia- ja jätealalla tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on vilkasta. Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto on määritellyt energia- ja ympäristöalan sekä metsäklusterin strategisiksi huippuosaamisen keskittymiksi. Myös muut valtakunnalliset teknologiastrategiat korostavat Suomen kasvavaa osuutta maailmanmarkkinoista bioenergia-alalla. On odotettavissa, että työvoiman vähentyessä maa- ja metsätaloudessa, työvoiman määrä kasvaa lähielinkeinoissa. Maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot ovat edelleen riskialttiita aloja työterveyden ja -turvallisuuden indikaattoreilla mitattuna. Näillä konevaltaisilla aloilla ennakoivan suunnittelun ja tuotekehityksen avulla voidaan ehkäistä tapaturmia, liikuntaelinsairauksia ja hallita työympäristön riskitekijöitä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

8 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset (Liite 1) toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimpisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

9 2. Alueelliset erityispiirteet 2.1 Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Keski-Suomen maakunta Keski-Suomen väestön määrä on kasvanut tasaisesti koko maan väestön kasvun tahdissa. Myös Keski-Suomen väestön ikärakenne oli v suunnilleen koko maan väestön ikärakenteen kaltainen; vanhusväestön osuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Maakunnan asukkaista 30% asuu Jyväskylässä ja yli 60% Jyväskylän seutukunnassa. Maakunnan tavoitteena on ylläpitää myönteistä väestökehitystä jatkossakin ja tukea muuttotappiokuntia. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Keski-Suomen väkiluku kasvaa edelleen, tosin hieman koko maan väestökasvua hitaammin (Liite 2, taulukko 2). Ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden väestön osuus kehittyy Keski-Suomessa jopa koko maata suotuisammin, vaikka lapsia syntyykin yhä vähemmän. Keski-Suomen väestön koulutusaste on maan keskitasoa (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien maan keskiarvoa selvästi korkeampi, Suomen maakunnista neljännneksi korkein. Työllistävin toimiala on palveluala (yli 60% työpaikoista), erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus, tukku- ja vähittäiskauppa, julkinen hallinto, yhteiskunnalliset palvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus- ja tietoliikenne, kiinteistöalan, tietojenkäsittelyn ja muut liike-elämän palvelut (Liite 3, taulukko 1). Palkansaajien määrä lisääntyi vuosina etenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen ja tietojen käsittelypalvelujen alalla. Palvelualan yrittäjät toimivat pääasiassa kaupan, muiden liike-elämän palvelujen, maaliikenteen ja terveydenhuolto-, sosiaali- ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen aloilla, joissa maaliikennettä lukuunottamatta yrittäjien määrä lisääntyi vuosina (Liite 3, taulukko 2). Yrityssektorin suurimmat työllistäjät ovat rakentaminen ja teollisuus, joiden työpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi (Liite 2, taulukko 1). Neljännes maakunnan työpaikoista on ko. aloilla. Rakennusalalla yrittäjien määrä lisääntyi, mutta palkansaajien määrä vähentyi vuosina sekä Keski-Suomessa että koko maassa (Liite 3, taulukot 1 ja 2). Maakunnan työllistävimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus, joista ainoastaan metallialalla palkansaajien määrä kasvoi (Kuva 2, Liite 3, taulukot 1 ja 2). Kuitenkin yrittäjien määrä lisääntyi erityisesti puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Myös tekstiilialalla on merkittävää yritystoimintaa Keski-Suomessa. Profiili noudattaa koko maan tilannetta, tosin Keski-Suomen palvelualan ja teollisuuden palkansaajat ja yritykset edustavat alle 10% koko maan palkansaajista ja yrityksistä. Yritystoimipaikkojen määrä on kehittynyt maakunnassa myönteisesti; alottaneiden yritysten lukumäärä on lopettaneita suurempi (Liite 2, taulukko 1). Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Liite 2, taulukko 1). Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet, vaikka metsätalousyrittäjien määrä lisääntyi vv (Liite 3, taulukot 1 ja 2). Keskimääräinen tilakoko on maan keskiarvoa pienempi. Maatalous on erikoistunutta ja monipuolista. Noin 40%:lla maa- ja metsätalouden harjoittajista on muuta yritystoimintaa. Metsän osuus maakunnan pinta-alasta on selvästi maan keskiarvoa korkeampi (Liite 2, taulukko 1). Keski- Suomen kalatalous ja turvetuotanto on valtakunnallisesti merkittävää; yli 10% koko maan palkansaajista työskentelee Keski-Suomessa (Liite 3, taulukko 1). Joutsa-Saarijärvi-Viitasaari on maakunnan maatalousaluetta. Jalostus ja teollisuus on keskittynyt Äänekosken ja Jämsän seutukuntiin, joissa on valtakunnallisesti merkittäviä toimijoita. Alueella hyödynnetään uutta teknologiaa puunjalostus-, metalli- ja elektroniikka- Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

10 teollisuudessa, puun kemiallisessa jalostuksessa sekä ympäristöalalla. Jyväskylän seutukunnassa työpaikkojen määrä on lisääntynyt muuta maata nopeammin. T&K-toiminnassa Keski-Suomi on Suomen viiden parhaan maakunnan joukossa. Jyväskylä Jyväskylän seutu on Keski-Suomen kasvukeskus. Yrityskehityksen ja kasvuyrittäjyyden edistämiseksi Jyväskylän kaupunki yhdessä yliopiston kanssa tukee teknologian hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yhteistyötä. Jyväskylä kehittää ystävyyskaupunkiyhteistyötä, kumppanuusverkostoa ja hankkii EU-ohjelmarahoitusta. Kaupungin ja sen seutukunnan vahvuuksia ovat mm. paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö-, informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen sekä tulevaisuuden ennakointi. Nämä sisältyvät osaamiskeskusohjelmaan ja verkostokaupunkihankkeeseen. Jyväskylä korostaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Kunta- ja palvelurakenne toteutetaan verkostokaupunkimallilla, jossa peruspalvelut organisoidaan seudullisesti yli kuntarajojen. Tämä edeltää kuntarakenteen muutosta. Jyväskylän strategian painoalue on informaatio- ja hyvinvointiteknologia. Jyväskylän seudun Human Technology City koostuu seuraavista kokonaisuuksista 1) Viveca: WellnessDreamLabohjelma, joka integroi tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisorganisaatiot sekä yritysten tuotekehityksen kansainväliseen liiketoimintaan; 2) AgoraHumanTech-tutkimuskeskus, joka tutkii ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta ja 3) NanoScienceCenter, jonka tavoitteena on liikuntabiologian, ICT, bio- ja nanotieteiden hyödyntäminen. Verkostoon kuuluvat kaupungin lisäksi Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiakeskus Oy, VTT, Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen TE-keskus ja Länsi-Suomen lääninhallitus. ICT- alan tavoitteena on 2200 uutta työpaikkaa v mennessä pääasiassa ohjelmistoteknologiaa hyödyntäviin yrityksiin. Panostusta tarvitaan teknologiayritysten liikkeenjohdon ja liiketoiminnan valmiuksien kehittämiseen sekä globaalisti toimivien teknologiayritysten osaamisvalmiuksien tukemiseen (Global Software and Technology-ohjelma, LaunchPadvalmennus) ja ICT-sovellusaloille. Hyvinvointiteknologian osaamisalueet ovat ihmisen terveyden ja toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICT-sovellutukset, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus ja näihin liittyvät innovaatioketjut sekä liiketoiminta. Tavoitteena on 500 uutta työpaikkaa v mennessä. Kehittämiskohteita ovat hyvinvointiteknologiayritysten osaamisen, kilpailukyvyn ja verkottumisen edistäminen, ikääntyvän väestön toimintakyky, tuotteiden kaupallistaminen, palveluyritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä bio- ja nanotieteiden sovellukset hyvinvointiteknologiassa (biokuvantaminen, biosensorit ja nanopartikkelit). Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

11 Keski-Suomen väestön määrä kasvaa hieman koko maata hitaammin. Vanhusväestön osuus on vain hieman korkeampi kuin koko maassa. Lapsien osuus kehittyy koko maata suotuisammin. Työttömyysaste on Suomen maakunnista neljänneksi korkein. Yli 60% työpaikoista on palvelualoilla: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen ja tietojen käsittelypalvelujen sekä muiden liike-elämän ja yhteiskunnallisten palvelujen aloilla. Neljännes maakunnan työpaikoista on rakennusalalla ja teollisuudessa. Työllistävimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus. Alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalous sekä turvetuotanto) työpaikkojen osuus on hieman koko maata suurempi. Työpaikat maa- ja metsätaloudessa ovat vähentyneet, mutta metsätalosyrittäjien määrä on lisääntynyt. Alueella hyödynnetään uutta teknologiaa teollisuudessa ja panostetaan T&Ktoimintaan. Jyväskylän seutu on Keski-Suomen kasvukeskus. Seudun vahvuuksia ovat mm. paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö-, informaatio-, hyvinvointi- ja nanoteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Karjala on voimakasta väestötappioaluetta; maakunnan väkiluku on vähentynyt n. 5%:lla viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Vanhusväestön ja taajamien ulkopuolella asuvan väestön osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Karjalan asukkaista n. 70% asuu Joensuun seudulla. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Karjala, erityisesti Pielisen Karjala, kuuluu maan synkimpiin väestötappioalueisiin (Liite 2, taulukko 2). Maakunnan väestön ennustetaan vähenevän n. 10% seuraavan 30 vuoden aikana samalla kun väestö ikääntyy; lapsia maakunnassa on ennusteen mukaan viidenneksen ja työikäisiä neljänneksen vähemmän kuin tällä hetkellä. Pohjois-Karjalan väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi, tällä hetkellä Suomen maakunnista toiseksi korkein. Työllistävin toimiala on palveluala (yli 60% työpaikoista), erityisesti kaupan, kuljetus-, varastointi-, tietoliikenne-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut. Myös sosiaali- ja terveysala on tärkeä työllistäjä maakunnassa. Palvelualan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikka kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetyöpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Vastaavasti alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata selkeästi suurempi. Alkutuontannon elinkeinoja harjoitetaan koko maakunnan alueella. Metsän osuus maakunnan pinta-alasta on huomattava. Myös teollisuustyöpaikkojen osuus on hieman maan keskiarvoa suurempi. Teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa on neljännes maakunnan työvoimasta. Joensuun seudulla on teollisuuskeskittymiä, mm. Outokummun alueella. Pielisen Karjalaan, mm. Lieksan seudulle on keskittynyt kivi-, muovi- ja metallialan yrityksiä, puunjalostusteollisuutta ja elintarvikkeiden jalostusta. Keski-Karjalan seutukunnassa on puunjalostus- ja metalliteollisuutta, myös maaseudun elinkeinot ovat alueella edustettuina. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi. Yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun; alottaneita yrityksiä oli v enemmän kuin lopettaneita, suhdeluku oli päinvastainen v T&K-toiminnan osuus maakunnan BKT:sta on edelleen vaatimaton. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

12 Joensuu Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan kasvukeskus. Joensuun strategia vuoteen 2012 korostaa: Palvelujen kehittämistä väestön ikääntyessä mm. lisäämällä seutuyhteistyötä. Liiketoiminnan ja hyvinvoinnin edistämistä. Kehittämiskohteita ovat mm. hoivapuisto, hyvinvointi- ja elämyskeskus, elokuva- ja populaarikulttuurin keskittymä ja kansainvälisen tason optiikan osaamiskeskittymä. Elinkeinojen kehittämistä. Kasvualoiksi nimetään metalli-, muovi- ja metsäklusterit, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-klusteri. Tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta, hyödyntää innovaatioympäristöä ja osaamista sekä parantaa liikenneyhteyksiä. Pohjois-Karjala on voimakasta väestötappioaluetta. Ennusteen mukaan lapsien ja työikäisten määrä maakunnassa vähenee merkittävästi. Alueen väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi. Työttömyysaste on Suomen maakunnista toiseksi korkein. Palvelualalla toimii yli 60% palkansaajista. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetyöpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata suurempi. Teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa on neljännes maakunnan työvoimasta. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta on kääntynyt hienoiseen nousuun. Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan kasvukeskus. Seudun kasvualoja ovat metalli-, muovi- ja metsäalat, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-ala Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Savo on niinikään muuttotappioaluetta; maakunnan väkiluku on vähentynyt 3,5%:lla viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Vanhusväestön osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savon asukkaista suurin osa asuu Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduilla. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon väkiluku vähenee edelleen n. 10% seuraavan 30 vuoden aikana samalla kun väestö ikääntyy; lapsia maakunnassa on ennusteen mukaan viidenneksen ja työikäisiä neljänneksen vähemmän kuin tällä hetkellä (Liite 2, taulukko 2). Tavoitteena on kääntää maakunnan muuttotappio voitoksi 2030 mennessä, mutta Ylä-Savo, Sisä-Savo ja Koillis-Savo pysynevät muuttotappioalueena. Pohjois-Savon väestön koulutusaste on samaa tasoa kuin koko maassa, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on maan keskiarvoa pienempi (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden ja jalostuksen alan työpaikkojen osuus alittaa maan keskiarvon, reilu viidennes työpaikoissa on teollisuudessa ja jalostuksessa. Teollisuus on keskittynyt Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. Maakunnan työvoimasta lähes 64% toimii palvelualoilla, mm. kaupan, kuljetus-, varastointi-, tietoliikenne-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Noin puolet palvelualan työpaikosta on yksityissektorilla. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikkojen osuus on Pohjois-Savossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi ja T&K-toiminnan osuus maakunnan BKT:sta alittaa koko maan Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

13 keskiarvon. Yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun; alottaneita yrityksiä oli v 2004 enemmän kuin lopettaneita yrityksiä, suhdeluku oli päinvastainen v Kuopio Kuopion seutu on Pohjois-Savon kasvukeskus. Kaupunki profiloituu kansallisena ja kansainvälisenä hyvinvointikaupunkina, joka perustuu Kuopion yliopiston sekä alueen muiden tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja yhteistöjen osaamiseen. Alueen toimijat ovat keskittyneet terveys- ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikaan. Kaupungin arvoja ovat uusiutumiskyky ja luovuus, työkyky (työyhteisön turvallisuus, fyysinen ja psyykkinen terveys, ammattitaidon ylläpitäminen). Kuopion keskeisiä hankkeita ovat Terve Kuopio-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa hyvinvointialan, tutkimuksen, palvelujen ja liiketoiminnan yhteyksiä ja yhteistyötä; Kuopion kansainvälistymisstrategia, jonka tavoitteena on edistää Kuopion kilpailukykyä; Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus -hanke, jota koordinoi Teknologiakeskus Teknia Oy. Keskuksen osaamisalat ovat lääkekehitys, agrobiotekniikka, terveydenhuollon teknologia; Seudullinen yhteistyö (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula), johon sisältyvät aluekeskusohjelma ja seutukokeiluhanke Kuopion strategia vuoteen 2012 korostaa: Elinkeinoelämän vahvistamista, yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä, kansainvälistymistä ja osaamisen tukemista. Painoalueita ovat bio-, terveys- ja ympäristöala, informaatio- ja sensoriteknologia. Hyvinvointipalvelujen kehittämistä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, palvelurakennetta uudistamalla, mm. seudullisesti, uutta teknologiaa ja verkkopalveluja hyödyntämällä. Palveluissa tavoitteena on asiakaslähtöisyys, tuotteistaminen, laatu, tehokkuus ja ikääntyvän väestön huomioiminen. Pohjois-Savo on väestötappioaluetta. Ennusteen mukaan lapsien ja työikäisten määrä maakunnassa vähenee merkittävästi. Työttömyysaste on maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnan työvoimasta lähes 64% toimii palvelualoilla. Noin puolet palvelualan työpaikosta on yksityissektorilla. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikkojen osuus on Pohjois-Savossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Reilu viidennes työpaikoista on teollisuudessa ja jalostuksessa. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Kuopion seutu on Pohjois-Savon kasvukeskus. Kaupunki profiloituu hyvinvointipalvelujen kehittäjänä. Muita kasvualoja ovat bio-, terveys- ja ympäristöala, informaatio- ja sensoriteknologia Itä-Suomen elinkeinoelämä Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

14 Työolot Suomessa -tietokanta tarkastelee elinkeinoelämän kehitystä Itä-Suomen työsuojelupiirin alueella Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Työllistävimmät alat ovat palvelu ja rakentaminen. Rakennusalalla palkansaajien ja yrittäjien määrä kasvoi vuosina (Liite 3, taulukot 3 ja 4). Itä-Suomen palkansaajista merkittävä osa työskentelee terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen, kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen, julkisen hallinnon ja maaliikenteen aloilla, joissa julkista hallintoa lukuunottamatta palkansaajien määrä kasvoi vuosina Itä-Suomen palvelualan yrittäjistä suuri osa toimii maaliikenteen, vähittäiskaupan sekä terveydenhuolto-, sosiaali-, muiden yhteiskunnallisten ja liike-elämän palvelujen alalla. Maaliikennettä lukuunottamatta yrittäjien määrä kasvoi näillä aloilla vuosina Kehitys oli saman suuntainen koko maassa. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus sekä elintarviketeollisuus, joissa palkansaajien määrä Itä-Suomessa lisääntyi vuosina koko maan työpaikkojen kielteisestä kehityksestä huolimatta (Kuva 2, Liite 3, taulukot 3 ja 4). Myös kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistus on merkittävä työllistäjä, tosin palkansaajien määrä on alalla vähentynyt sekä Itä-Suomessa että koko maassa. Teollisuudessa toimivista Itä-Suomen yrittäjistä merkittävä osa on puutavaran, puutuotteiden, huonekalujen, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metalli-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa. Yrittäjien määrä kasvoi näillä aloilla vuosina ja noudatti siten koko maan kehitystä. Alkutuotannossa Itä-Suomen kehitys on ollut saman suuntainen kuin koko maassa (Liite 3, taulukot 3 ja 4). Maa- ja metsätalouden palkansaajien määrä vähentyi vuosina , vaikka metsätalouden yrittäjien määrä kasvoi. Mineraalien kaivussa sekä palkansaajien että yrittäjien määrän kehitys oli myönteinen. Itä-Suomessa työskentelee yli 10% koko maan palkansaajista tekstiiliteollisuudessa, puutavaran- ja puutuotteiden valmistuksessa, mineraalien kaivussa sekä maa- ja metsätaloudessa. Myös maa- ja metsätalouden, mineraalien kaivun, elintarviketeollisuuden, puutavaran ja puutuoteiden valmistuksen, kulkuneuvojen vuokrauksen ja ympäristöhuollon yrittäjistä yli 10% toimii Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa maa- ja metsätalouden palkansaajien määrä on vähentynyt, vaikka metsätalouden yrittäjien määrä on kasvanut. Itä-Suomessa sekä palkansaajien että yrittäjien määrä on lisäntynyt rakentamisessa ja mineraalien kaivussa. Lisäksi palkansaajien määrä on kasvanut, koulutuksen, kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen sekä maaliikenteen aloilla, yrittäjien määrä on kasvanut muun yhteiskunnallisten ja liike-elämän palvelujen alalla. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistus sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuus. Kuva 1. Maakuntaprofiilit Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

15 Hyvinvointipalvelujen kehittämistä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, palvelurakennetta uudistamalla, % mm. seudullisesti, uutta teknologiaa ja verkkopalveluja hyödyntämällä. Paveluissa tavoitteena on asiakaslähtöisyys, tuot teistaminen, laa tu, tehokuus, ikääntyvän väestön huomioim inen Väkiluvun muutos Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, 0-14 v Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, v Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, 65 v - Yli 65 v muutos Taajamissa asuvan väestön osuus 2004 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2004 Työttömyysaste 1995 Työttömyysaste 2000 Työttömyysaste 2005 Työllisyysaste 1995 Työllisyysaste 2000 Työllisyysaste 2005 Alkutuotanto, osuus työpaikoista, 2003 Teoll.&jalostus, osuus työpaikoista, 2003 Palvelu, osuus työpaikoista, 2003 T&K-toiminnan osuus alueen BKT:sta, 2003 Väkiluvun muutos v muutos v muutos Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koko maa Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

16 Kuva 2. Keski- ja Itä-Suomen palkansaajien ja yrittäjien sijoittuminen eri teollisuusaloille (%). Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puutavaran ja puutuotteiden valm. Massan, paperin jne. valm. Kustannus- ja painoala Keski-Suomen palkansaajat Kemian, kumi- ja muovituotteiden valm. Ei-metallisten mineraalituot. valm. Perusmetallien ja metallituotteiden valm. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen jne. valm. Huonekalujen valm Itä-Suomen palkansaajat Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puutuotteiden valm. Kustannus- ja painoala Kemian teollisuus Mineraalituotteiden valm. Metalliteollisuus Koneiden ja laitteiden valm. Huonekalujen valm. Keski-Suomen yrittäjät Itä-Suomen yrittäjät Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

17 2.2 Tutkimustoiminta Yliopistot Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja vastaa inhimillisen teknologian ja monitieteellisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto osallistuu alueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin ja tarjoaa työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Yliopisto on aktiivisesti kehittänyt innovaatiojärjestelmäänsä (uusi tieto käytännön sovellutuksiksi) ja kansainvälistymistään. Yliopiston koulutus- ja tutkimusalat ovat: humanistinen ala: ihmisen sosiaalinen toiminta ja kulttuuri kasvatustieteellinen ala: koko elämänkulut kattava kehitys ja oppiminen liikunta- ja terveystieteellinen ala: ihmisen terveys, toimintakyky ja hyvinvointi elämän eri vaiheissa yhteiskuntatieteet: modernisaatiomurroksen ja hallinnan analyysi psykologia: ihmisen ja yhteisön elämänlaatu kauppatieteet: organisaatioiden johtaminen, taloushallinto, yrittäjyys, talous- ja elinkeinopoliittinen päätöksenteko luonnontieteet: uudet korkean teknologian alat: nanotieteet, ympäristötieteet ja - teknologia informaatioteknologia ja sen sovellukset Yliopisto tekee yhteistyötä Vaasan yliopistojen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, VTTn, TKKn, Teknologiakeskus Jykesin, hich-tech-yritysten, IT-instituutin ja TELIn kanssa. Joensuun yliopisto Joensuun yliopisto on profiloitunut kasvatustieteisiin, metsä- ja ympäristötieteisiin, optiikkaan, uusiin teknologioihin sekä Venäjä-yhteistyöhön. Yliopiston tavoitteena on tukea kansallista ja erityisesti itäisen Suomen ja sen lähialueiden kehitystä sekä vahvistaa yrittäjyyttä ja innovaatiojärjestelmää. Kansainvälisiä suhteita yliopisto avaa erityisesti Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Yliopiston osaamisalat ovat: kasvatus, kehitys ja koulutus: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kytkennät, erityisopetus, aikuiskoulutus ja -kasvatus metsä ja ympäristö optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia: aalto-optiikka ja väritutkimus, polymeerit, erikoismateriaalit, katalyytit, nano- ja komposiittimateriaalit, materiaalimallitus raja-alueiden humanistinen, teologinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus (erityisesti Luoteis-Venäjän alueella): Finnish-Russian Cross-Border University -hanke, johon kuuluu viisi suomalaista ja neljä venäläistä yliopistoa. Joensuun yliopisto koordinoi metsätieteen ja bioenergiatekniikan maisteriohjelmaa. Osaamisen siirto ja alueellinen vaikuttavuus perustuvat kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä vuorovaikutukseen kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto on mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa, erityisesti matkailualan, maahanmuuttajatyön, bioenergia ja strategiatyön hankkeissa. Lisäksi yliopisto osallistuu Jyväskylän yliopiston koordinoimaan kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojektiin, metsäalan koulutusverkostoon ja UNEP-yhteistyöhön. Joensuun yliopiston tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa erityisesti kauppatieteissä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

18 Yhteistyöverkostoon kuuluvat Joensuun Tiedepuisto Oy, Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Karjalan tutkimuslaitos, Jyväskylän ja Kuopion yliopistot, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistoksi. Yliopiston tavoitteena on edistää toiminnallaan hyvinvointia ja elämisen laatua valtakunnallisesti, edistää Itä-Suomen elinvoimaisuutta (erityisesti Pohjois-Savo, Kuopion seutu, Etelä-Savo ja Kainuu), uusyritystoiminnan käynnistymistä, yritystoiminnan kehittymistä sekä yliopisto- ja teknologiaosaamisen kaupallistamista. Erikoislääkärikoulutus on keskeinen osa-alue. Tutkimuksen painoalat ovat molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka ympäristöterveys, -tekniikka ja ympäristönmuutoksen tutkimus lääketieteellinen ja hyvinvointiteknologia hyvinvointipalvelututkimus informaatioteknologia ja kauppatieteet Yliopiston yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopistot, Mikkelin ja Kajaanin yliopistokeskukset ympäristötieteteissä, metsään ja metsäteollisuuteen liittyvässä tutkimuksessa, ICT-alalla, kemiassa ja fysiikassa Idän kaaren alueen (Joensuu-Kajaani-Kuopio-Oulu) toimijat: mittaustekniikan, optiikan ja senosoritekniikan t&k-yhteistyö mm. paperi- ja selluteollisuudessa sekä lääketieteellisissä sovellutuksissa Alueen tutkimuslaitokset KTL, TTL, GTK, VTT: ympäristöterveys, riskinarviointi, sensoritekniikka Kuopion teknologiakeskus yritysten toimintaympäristön edistämisessä Pohjois-Savon yrittäjät biotekniikan sovellutuksissa eläin- ja kasvituotannossa sekä elintarvikejalostuksessa Kunnat hyvinvointipalveluiden kehittämisessä Ammattikorkeakoulut Savonia, Mikkeli, Etelä-Karjala ja Diakonia- ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitokset Elintarviketurvallisuusvirasto, EVIRA Evira on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on varmistaa elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantoprosessien turvallisuutta ja laatua, kasvien ja eläinten terveyttä sekä hyvinvointia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiselle, maa-, metsä- ja elintarviketaloudelle sekä korkealle kuluttajaturvalle. Eviralla on eläintauti- ja elintarviketutkimusyksikkö Kuopiossa, elintarvike- ja eläinlääkinnän valvonnan tuoteturvallisuus ja -markkinointiyksikkö Siilinjärvellä sekä tuontipuun tarkastusyksikkö Joensuussa. Geologian tutkimuskeskus, GTK GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on kartoittaa ja tutkia maankamaraa geologian, geofysiikan ja -kemian menetelmin sekä tuottaa tietoa erityisesti kaivos- ja rakennusteollisuuden, maankäytön sekä luonnon- ja ympäristön suojelun tarpeisiin. Tavoitteena on turvata geologisen tiedon saatavuus ja edistää sen käyttöä yhteiskunnassa. T&K-toiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali ja Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

19 rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen osalta keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja uudet esiintymät kallio- ja maaperästä. GTK:n Itä-Suomen yksikön toimipaikat ovat Kuopiossa ja Outokummussa. Itä-Suomen yksikkö on erikoistunut kaivannaisteollisuutta, erityisesti luonnonkiviteollisuutta ja ympäristövaikutusselvityksiä palveleviin geologisiin kartoitus- ja tutkimustoimintoihin. Yksikkö vastaa valtakunnallisesti kansannäytetoiminnasta, geologian popularisoinnista ja geomatkailun kehittämisestä. Kuopion yksikkö koordinoi ympäristöriskien arviointikeskusta (Environmental Risk Assessment Centre, ERAC), jossa ovat mukana Kuopion yliopisto, KTL, Pohjois-Savon ympäristökeskus ja Pohjois-Savon TE-keskus. Ilmatieteenlaitos, IL IL on liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa havainto- ja tutkimustietoa sekä palveluja ilmakehästä yleisen turvallisuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Tutkimuksen painopisteitä ovat säähavaintotoiminnan ohella ilmakehän vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Ilmatieteen laitoksen Kuopion tutkimus- ja palveluyksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikkö toimii Kuopion yliopiston yhteydessä ja keskittyy ympäristö- ja ilmastotutkimukseen: mm. pilvien muodostus, aerosolien ja pilvien vuorovaikutus, energiantuotannon ja liikenteen ilmastovaikutukset, auringon UV-säteilyn monitorointi, kaasuja hiukkasten mittauspalvelut. Lisäksi Kuopiossa on lento- ja sotilassääpalveluyksikkö ja Puijon torniin perustettu mittausasema. Kuopion yksikkö on mukana v perustetussa Pienhiukkas-tutkimuskeskuksessa (KCaR, Kuopio Centre of Aerosol Research), jossa muita toimijoita ovat Kuopion yliopisto ja KTL. Kansanterveyslaitos, KTL KTL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on suojella ja edistää suomalaisten terveyttä. KTL vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Toiminta-alueita ovat tutkimus- ja asiantuntijatoiminta, kansanterveyden seurantatehtävät, palvelu- ja referenssilaboratoriotehtävät, tieteellinen jatko- ja täydennyskoulutus sekä viestintä ja valistus. Kuopiossa toimii Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden osasto, joka on valtakunnallinen asiantuntijayksikkö ympäristön kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten haittatekijöiden aiheuttamien terveysriskien arvioinnissa. Osaston tärkeimmät toiminta-alueet ovat yhdyskuntailma, vesi, asuntojen kosteusvaurio- ja homeongelmat sekä ympäristön kemikaalit. Osasto koostuu toksikologian, ympäristömikrobiologian, kemian ja ilmahygienian laboratorioista sekä ympäristöepidemiologian yksiköstä. Osastossa toimii myös ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikkö, joka keskittyy dioksiinien ja yhdyskuntailman pienhiukkasten riskianalyysiin. KTL on jäsenenä ERAC- ja KCaR-yhteisöissä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvää tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa ko. sektorille. Tutkimusaloja ovat biologia, teknologia ja talous. MTT:lla on toimipaikkoja mm. Maaningalla, Laukaassa ja Tohmajärvellä. Pohjois-Savon tutkimusaseman pääpaikka on Maaningalla, joka on erikoistunut karjatalouden laiduntutkimukseen. Lisäksi tutkimusasema hallinnoi Tohmajärven yksikköä, jossa tutkitaan emolehmien ravitsemusta ja hyvinvointia sekä ulkotarhojen ympäristövaikutuksia ja naudanlihatuotantoa. Laukaan toimipiste kuuluu MTT:n kasvituotannon tutkimusyksikköön, ja sen tutkimusalana on puutarhatuotanto. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

20 Metsäntutkimuslaitos, Metla Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on kehittää metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia ja edistää kestävää käyttöä suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoimintaa ja metsäpolitiikkaa tukevaksi. Tutkimustoiminnan painoaloja ovat metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta (mm. puunkorjuun logistiikka, biotekniikan sovellukset, metsä- ja puutalouden yritystoiminta ja sivuelinkeinot), metsien yhteiskunnallinen merkitys (mm. toimintaympäristön muutokset, taloudellinen merkitys, yrittäjyyden edellytykset), metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metlalla on toimintayksikköjä Joensuussa ja Suonenjoella. Joensuun toimintayksikkö edistää tutkimuksen keinoin puu- ja metsäosaamiseen liittyvää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehittämistä. Toimintayksikkö on valtakunnallisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuuksia ovat mm. sijainti perinteisellä metsätalousalueella sekä lähellä Venäjää ja Karjalan tasavaltaa, omat tutkimusmetsäalueet ja laaja yhteistyöverkosto käytännön metsäorganisaatioiden kanssa. Toimintayksikkö on verkottunut toiminnassaan myös Metlan muiden yksiköiden sekä lukuisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa. Suonenjoen toimintayksikössä tutkimuksen painoalat ovat taimitarhatutkimus, metsän uudistamistutkimus, metsätalouden suunnittelumenetelmät, ekofysiologinen tutkimus ja metsien terveydentilan tutkimus. Toimintayksiköllä on viranomaistehtävänä kaikkien metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden biologisen tehon ja käyttökelpoisuuden tarkastaminen. Toimintayksikön tehtävänä on myös välittää tutkimustietoa mm. taimitarhojen tietopalvelutoiminnan avulla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL RKTL on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Tavoitteena on vahvistaa kala- ja riistavarojen hyödyntämistä tukevaa tutkimusta ja alan elinkeinojen kannattavuutta, ehkäistä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja ja edistää porolaidunten kestävää käyttöä. RKTL:n toimintalinjoja ovat kala- ja riistavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi, alaan liittyvä elinkeinotoiminta sekä kalan-, riistan- ja porontutkimus sekä vesiviljely. RKTL:lla on riistan- ja kalantutkimusyksiköt Jyväskylässä ja Joensuussa sekä riistantutkimusasema Ilomantsissa, kalanviljelylaitos Laukaassa ja kalantutkimus- ja vesiviljelyasema Tervossa. RKTL on verkouttunut erityisesti yliopistojen kanssa (mm. Jyväskylässä ja Joensuussa). Stakes Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta. Strategiset painoalueet ovat hyvinvointipolitiikan kestävyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelujen vaikuttavuus, väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta, eriarvoistumisen vähentäminen, ohjaava tietoperusta ja innovaatiokyky. Stakes kehittää uusia palvelujärjestelmämalleja, ennakoi väestörakenteen muutosten ja eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, luo sosiaali- ja terveysalan perustietoja ja tehostaa sosiaali- ja terveysalan innovaatiokykyä. Stakesin Jyväskylän alueyksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikön toiminta painottuu sosiaalipalvelujen kehittämiseen, arviointiin ja tutkimukseen sekä lasten ja perheiden varhaisen tuen tutkimiseen ja kehittämiseen. TTL Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos