KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI"

Transkriptio

1

2 KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Anna-Liisa Pasanen ja Tuula Hotti Työterveyslaitos, Kuopion aluetoimipiste 2006

3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ANALYYSIN TAVOITTEET JA TARKOITUS ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Keski-Suomen maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Itä-Suomen elinkeinoelämä Tutkimustoiminta Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirit Työterveyshuoltojärjestelmä ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Alue- ja rakennepoliittisen strategian alueelliset suunnitelmat Keski-Suomen maakunta Itä-Suomi-ohjelmat Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Muut osaamiskeskittymät TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET...57 LÄHTEET...59

5 Tiivistelmä Keski-Suomen väestön määrä kasvaa tasaisesti. Työttömyysaste on Suomen neljänneksi korkein. Työpaikoista 2/3 on palvelualoilla. Vetovoimaisia palvelualoja ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa, koulutus ja tietojen käsittelypalvelut. Neljännes maakunnan työpaikoista on rakennusalalla ja teollisuudessa. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus. Yrityskanta on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta kehittyy myönteisesti. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on hieman koko maata suurempi. Työpaikat maa- ja metsätaloudessa ovat vähentyneet, mutta metsätalouden yrittäjien määrä on lisääntynyt. Sivuelinkeinojen harjoittaminen on yleistä maa- ja metsätaloudessa. Maakunnassa hyödynnetään uutta teknologiaa teollisuudessa ja T&K-toimintaan panostetaan aktiivisesti. Jyväskylän seudun vahvuuksia ovat paperinvalmistus-, energia-, ympäristö-, informaatio-, hyvinvointi- ja nanoteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen. Keski-Suomen kehittämistoimet sisältyvät kolmeen klusteriin: elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Elinkeinoja ja yrittäjyyttä kehitetään mm. luomalla jatkuvia, yli toimialojen ulottuvia innovaatioketjuja, edistämällä uusien teknologioiden käyttöönottoa T&K-toiminnan ja yhteistyöverkostojen avulla, parantamalla globaalia liiketoimintaosaamista ja varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus mm. koulutuksen avulla sekä keskittämällä yrityksille suunnattuja palveluja. Kohderyhminä ovat pk- ja mikroyritykset, yritysverkostoissa toimivat ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavat tahot. Uudet teknologiat korostuvat maakunnan osallistumisessa osaamiskeskusohjelmahankkeisiin: asuminen, hyvinvointi, jokapaikan tietotekniikka, nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit, energiateknologia, metsäklusteri ja ympäristöteknologia. Maatalouden tavoitteena on säilyttää nykyinen kokonaistuotanto maitotuotannossa ja parantaa edellytyksiä maaseudun sivuelinkeinoille. Bioja puuenergian lisääntyvä käyttö sekä metsäteollisuuden raaka-ainetarpeet luovat hyvät edellytykset metsäalan yrittäjyydelle. Hyvinvointipalvelujen kaupallistamista, tuotantoa ja saatavuutta parannetaan tiivistämällä palveluntarjoajien ja -rahoittajien yhteistyötä, lisäämällä alan koulutusta ja hyödyntämällä uusia teknologioita kaikkien väestöryhmien, erityisesti nuorten, työttömien, ikääntyvien ja maahanmuuttajien tarpeet huomioiden. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat väestötappioalueita, joilla ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Pohjois-Karjalan väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi ja työttömyysaste Suomen maakunnista toiseksi korkein. Myös Pohjois-Savon työttömyysaste on maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Molemmissa maakunnissa yli 60% palkansaajista toimii palvelualalla, etenkin kuljetus-, varastointi-, maa- ja tietoliikennepalveluiden, terveydenhuoltoja sosiaalipalveluiden kaupan ja koulutuksen, kiinteistöpalveluiden ja matkailun aloilla. Pohjois- Karjalan työvoimasta neljännes ja Pohjois-Savon työvoimasta reilu viidennes on teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus, elintarviketeollisuus sekä kivi- ja muoviteollisuus. Molemmissa maakunnissa alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata suurempi. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähentyessä metsätalouden yrittäjien määrä on kasvanut. Maakuntien yrityskanta on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Joensuun seudun kasvualoja ovat metalli-, muovi- ja metsäalat, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-ala. Kuopion seutu profiloituu hyvinvointipalvelujen kehittäjänä. Muita kasvualoja ovat bio-, terveys- ja ympäristöala sekä informaatio- ja sensoriteknologia. Itä-Suomen kehityksen periaatteita ovat kestävä kehitys, tietoyhteiskunta, verkostoituminen, kumppanuus ja yhtäläiset mahdollisuudet. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseksi edistetään innovaatio- ja T&K-toimintaa, verkostoitumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaja substanssiosaamista, koulutusjärjestelmiä, palvelujen ja tuotteiden kaupallistamista ja tuotteistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Työllisyyden ja yrittäjyyden lisäämiseksi edistetään työyhteisöjen joustavuutta, muutosvalmiutta ja työhyvinvointia sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, luodaan välityömarkkinoita ja yhteistoimintahankkeita sekä kehitetään osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi- Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

6 järjestelmiä ja keskitettyjä palvelu-, koulutus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmiä. Kehitystoiminta kohdistuu erityisesti maakuntien perinteisten toimialojen lisäksi tulevaisuuden kasvualoille, mm. hyvinvointi-, ICT- ja materiaaliteknologiaan, ympäristö-, turvallisuus- ja bioenergia-alaan sekä mittaus- ja sensoritekniikkaan. Ne ovat edustettuina myös osaamiskeskus-ohjelmahankkeissa. Kohderyhmänä ovat aloittavat, kasvavat ja murrosvaiheessa olevat yritykset, palvelu-, koulutus- ja työvoimayritykset, pk- ja mikroyritykset, työttömät, nuoret, ikääntyvät, maahanmuuttajat, naiset sekä syrjäytymis- ja työttömyysuhan alaiset väestöryhmät. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja, tukea maaseudun uutta yritystoimintaa, parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukyvyä, edistää paikallista aktiivisuutta. Keski- ja Itä-Suomen T&K-yhteistyöverkostoihin kuuluu alueen yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, yrityksiä, teknologiakeskuksia, kehittämisyhtiötä, viranomaisia ja maakuntaliitot. Joensuun yliopiston painoaloja ovat kasvatustieteet, metsä- ja ympäristötieteet, optiikka, uudet teknologiat sekä Venäjä-yhteistyö. Yliopisto on mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa, erityisesti matkailun, maahanmuuttajatyön, metsäalan, bioenergia- ja kestävän kehityksen hankkeissa. Pohjois-Karjalan AMK keskittyy metsäalaan, informaatio- ja sensoriteknologiaan. Jyväskylän yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja vastaa inhimillisen teknologian ja monitieteellisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto osallistuu alueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin, tarjoaa työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja ja kehittää innovaatiojärjestelmäänsä ja kansainvälistymistä. Jyväskylän AMK:n painoalueita ovat informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia. Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistoksi. Yliopistossa on Suomen suurin lääketieteellinen tiedekunta. Yliopiston tavoitteena on edistää hyvinvointia ja elämisen laatua sekä yritystoiminnan kehittymistä sekä yliopisto- ja teknologiaosaamisen kaupallistamista valtakunnassa, erityisesti Itä-Suomessa. Savonia AMK on erikoistunut informaatio- ja sensoriteknologiaan, ympäristö- ja terveysalaan, liiketoimintaan ja muotoiluun. Lisäksi Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toimii 10 valtakunnallista tutkimuslaitosta (Evira, GTK, IL, KTL, MTT, Metla, RKTL, Stakes, TTL ja VTT), maakuntien ympäristökeskukset ja useita oppilaitoksia, mm. Pelastusopisto. Näiden painoaloja ovat mm. alkutuotanto (maa-, metsä-, riista- ja kalatalous sekä elintarvikkeet), energiantuotanto, luonnonsuojelu ja kestävä kehitys, ympäristöterveys ja hyvinvointi sekä teknologioiden hyödyntäminen. Tärkeitä alueen viranomaisia ovat työsuojelupiirit, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ja TEkeskukset. Työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkoja omatoimiseen työsuojeluun, työntekijöiden työtyytyväisyyden lisäämiseen ja työn tuottavuuteen. Työsuojelun kehityskohteita ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä työn hallinta ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallitukset ovat alueellisten peruspalvelujärjestelmien kehittäjiä. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ja valvonta-asioista. TE-keskusten tehtävänä on kehittää alueen elinkeinoelämää, maaseutua, yritystoimintaa, kansainvälistymistä ja työvoimapolitiikkaa. Alueen sairaanhoitopiirit tarjoavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä terveyskeskusten, alueellisten sairaaloiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksen painoalueita ovat krooniset kansantaudit, niiden molekyylitason tausta, ehkäisy ja hoito, neurotieteet, kuvantamistutkimukset, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä laaja-alainen kliininen tutkimus. Työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden määrä on laskenut samalla kun työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden määrä on kasvanut kaikissa kolmessa maakunnassa. Kuntien terveyskeskukset ovat merkittäviä työterveyshuoltopalvelujen tarjoajia. Myönteisintä työterveyslääkärien ja -hoitajien määrän kehitys on ollut Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Työterveyshuollossa toimivien psykologien määrä on kasvanut erityisesti Pohjois-Karjalassa. Työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat (psykologeja lukuunottamatta) osallistuvat suhteellisen vähän työpaikkaselvityksiin kaikissa kolmessa maakunnassa. Huolestuttavin tilanne on Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

7 Itä-Suomen ammattitauti-ilmoitusten määrä on 2000-luvulla ollut n. 12% ja Keski-Suomen n. 5% koko maan ammattitauti-ilmoituksista. Itä-Suomessa ammattitauteja ilmoitettiin jopa kuusi kertaa odostusarvoa enemmän, Keski-Suomessa suunnilleen odotusarvojen mukaisesti. Itä-Suomen hengityselinallergioiden ammattitauti-ilmoitukset edustivat lähes 20% koko maan kyseisen tautiryhmän ilmoituksista. Myös Keski-Suomessa hengitystieallergioiden osuus ammattitauti-ilmoituksissa on ajoittain ollut korkea, rasitussairauksissa trendi on ollut nouseva ja ihotaudeissa laskeva. Itä-Suomessa kehitys on ollut päinvastainen. Molemmilla alueilla ammattitautien ilmaantuvuus vuonna 2002 oli suurin maa- ja riistataloudessa, rakentamisen ja julkisen hallinnon aloilla sekä teollisuudessa, Itä-Suomessa lisäksi metsätaloudessa, majoitusja ravitsemistoiminnassa sekä kaupan, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aloilla. Teollisuuden aloista ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin erityisesti koneiden ja laitteiden tai kulkuneuvojen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden ja juomien, Itä-Suomessa lisäksi perusmetallien ja paperin valmistuksessa ja Keski-Suomessa mineraali- ja metallituotteiden valmistuksessa. Paperin, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa ammattitautien ilmaantuvuus Keski-Suomessa oli pienempi kuin koko maassa. Itä-Suomen työtapaturmien määrä on 2000-luvulla ollut n. 8% ja Keski-Suomen n. 4% koko maan työtapaturmista. Tapaturmia sattui Itä-Suomessa yleensä enemmän ja Keski-Suomessa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Molemmilla alueilla eniten työtapaturmia sattui rakennusalalla, maa- ja riistataloudessa, mineraalien kaivussa ja teollisuudessa, erityisesti mineraalituotteiden ja perusmetallien valmistuksessa, sekä kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen alalla. Lisäksi työtapaturmien sattuvuus koko maan tasoon verrattuna oli suurempi Itä-Suomessa kulkuneuvojen, puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa ja Keski-Suomessa turpeen nostossa ja maaliikenteessä. Vuonna 2003 määrällisesti eniten työtapaturmia sattui molemmissa maakunnissa rakentamisessa, maaliikenteessä, puutavaran ja puutuotteiden, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, Itä-Suomessa myös maa- ja riistataloudessa. Palkansaajien sairauspäivärahaan oikeuttavien päivien lukumäärä on 2000-luvulla edustanut Itä-Suomessa 7-11% ja Keski-Suomessa 4-6% koko maan sairauspäivistä. Molemmilla alueilla sairauspäiviä palkansaajaa kohden laskettuna oli enemmän kuin koko maassa. Eniten sairauspäiviä korvattiin liikuntaelinsairauksien takia, jotka muodostivat noin kolmanneksen kaikista korvatuista sairauspäivistä. Seuraavaksi eniten sairauspäiviä korvattiin mielenterveyshäiriöiden sekä vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden takia. Edellä kuvatut erot maakuntien välillä työterveyden ja -turvallisuuden indikaattoreissa voivat selittyä eroista yritysten koossa ja henkilöstörakenteessa, mm. toimihenkilöiden osuudessa sekä toimialaluokituksen epätarkkuuksista. Tilastojen valossa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Itä-Suomessa työväestö on keskimääräistä sairastavampaa ja alttiimpaa työtapaturmille. Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteen tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kuopion aluetoimipisteen koordinoiman toimialavastuun ytimen muodostaa maa- ja metsätalous, joka on edelleen perusta maaseudun hyvinvoinnille ja koko Suomen pysymiselle asuttuna. Maatalouden päätuotantolinjojen ympärille kehittynyt elintarvikeala, puutarhatalous ja marjanviljely sekä metsätalouden sivuelinkeinot, pienyrittäjyyteen perustuva puutavaran ja - tuotteiden valmistus ja koneurakointi, ovat tärkeitä maaseudun yrittäjyydelle ja kilpailukyvylle. Bioenergian tuotanto ja jäteala ovat uusia kasvavia elinkeinoja sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Bioenergian raaka-aineet ovat peräisin sekä maa- että metsätaloudesta. Myös jätteen käyttö on mahdollinen bioenergialähteenä. Bioenergia- ja jätealalla tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on vilkasta. Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto on määritellyt energia- ja ympäristöalan sekä metsäklusterin strategisiksi huippuosaamisen keskittymiksi. Myös muut valtakunnalliset teknologiastrategiat korostavat Suomen kasvavaa osuutta maailmanmarkkinoista bioenergia-alalla. On odotettavissa, että työvoiman vähentyessä maa- ja metsätaloudessa, työvoiman määrä kasvaa lähielinkeinoissa. Maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot ovat edelleen riskialttiita aloja työterveyden ja -turvallisuuden indikaattoreilla mitattuna. Näillä konevaltaisilla aloilla ennakoivan suunnittelun ja tuotekehityksen avulla voidaan ehkäistä tapaturmia, liikuntaelinsairauksia ja hallita työympäristön riskitekijöitä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

8 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset (Liite 1) toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimpisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käytöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

9 2. Alueelliset erityispiirteet 2.1 Maakuntaprofiilit ja kasvukeskukset Keski-Suomen maakunta Keski-Suomen väestön määrä on kasvanut tasaisesti koko maan väestön kasvun tahdissa. Myös Keski-Suomen väestön ikärakenne oli v suunnilleen koko maan väestön ikärakenteen kaltainen; vanhusväestön osuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Maakunnan asukkaista 30% asuu Jyväskylässä ja yli 60% Jyväskylän seutukunnassa. Maakunnan tavoitteena on ylläpitää myönteistä väestökehitystä jatkossakin ja tukea muuttotappiokuntia. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Keski-Suomen väkiluku kasvaa edelleen, tosin hieman koko maan väestökasvua hitaammin (Liite 2, taulukko 2). Ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden väestön osuus kehittyy Keski-Suomessa jopa koko maata suotuisammin, vaikka lapsia syntyykin yhä vähemmän. Keski-Suomen väestön koulutusaste on maan keskitasoa (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien maan keskiarvoa selvästi korkeampi, Suomen maakunnista neljännneksi korkein. Työllistävin toimiala on palveluala (yli 60% työpaikoista), erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus, tukku- ja vähittäiskauppa, julkinen hallinto, yhteiskunnalliset palvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus- ja tietoliikenne, kiinteistöalan, tietojenkäsittelyn ja muut liike-elämän palvelut (Liite 3, taulukko 1). Palkansaajien määrä lisääntyi vuosina etenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen ja tietojen käsittelypalvelujen alalla. Palvelualan yrittäjät toimivat pääasiassa kaupan, muiden liike-elämän palvelujen, maaliikenteen ja terveydenhuolto-, sosiaali- ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen aloilla, joissa maaliikennettä lukuunottamatta yrittäjien määrä lisääntyi vuosina (Liite 3, taulukko 2). Yrityssektorin suurimmat työllistäjät ovat rakentaminen ja teollisuus, joiden työpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi (Liite 2, taulukko 1). Neljännes maakunnan työpaikoista on ko. aloilla. Rakennusalalla yrittäjien määrä lisääntyi, mutta palkansaajien määrä vähentyi vuosina sekä Keski-Suomessa että koko maassa (Liite 3, taulukot 1 ja 2). Maakunnan työllistävimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus, joista ainoastaan metallialalla palkansaajien määrä kasvoi (Kuva 2, Liite 3, taulukot 1 ja 2). Kuitenkin yrittäjien määrä lisääntyi erityisesti puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Myös tekstiilialalla on merkittävää yritystoimintaa Keski-Suomessa. Profiili noudattaa koko maan tilannetta, tosin Keski-Suomen palvelualan ja teollisuuden palkansaajat ja yritykset edustavat alle 10% koko maan palkansaajista ja yrityksistä. Yritystoimipaikkojen määrä on kehittynyt maakunnassa myönteisesti; alottaneiden yritysten lukumäärä on lopettaneita suurempi (Liite 2, taulukko 1). Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Liite 2, taulukko 1). Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet, vaikka metsätalousyrittäjien määrä lisääntyi vv (Liite 3, taulukot 1 ja 2). Keskimääräinen tilakoko on maan keskiarvoa pienempi. Maatalous on erikoistunutta ja monipuolista. Noin 40%:lla maa- ja metsätalouden harjoittajista on muuta yritystoimintaa. Metsän osuus maakunnan pinta-alasta on selvästi maan keskiarvoa korkeampi (Liite 2, taulukko 1). Keski- Suomen kalatalous ja turvetuotanto on valtakunnallisesti merkittävää; yli 10% koko maan palkansaajista työskentelee Keski-Suomessa (Liite 3, taulukko 1). Joutsa-Saarijärvi-Viitasaari on maakunnan maatalousaluetta. Jalostus ja teollisuus on keskittynyt Äänekosken ja Jämsän seutukuntiin, joissa on valtakunnallisesti merkittäviä toimijoita. Alueella hyödynnetään uutta teknologiaa puunjalostus-, metalli- ja elektroniikka- Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

10 teollisuudessa, puun kemiallisessa jalostuksessa sekä ympäristöalalla. Jyväskylän seutukunnassa työpaikkojen määrä on lisääntynyt muuta maata nopeammin. T&K-toiminnassa Keski-Suomi on Suomen viiden parhaan maakunnan joukossa. Jyväskylä Jyväskylän seutu on Keski-Suomen kasvukeskus. Yrityskehityksen ja kasvuyrittäjyyden edistämiseksi Jyväskylän kaupunki yhdessä yliopiston kanssa tukee teknologian hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yhteistyötä. Jyväskylä kehittää ystävyyskaupunkiyhteistyötä, kumppanuusverkostoa ja hankkii EU-ohjelmarahoitusta. Kaupungin ja sen seutukunnan vahvuuksia ovat mm. paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö-, informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen sekä tulevaisuuden ennakointi. Nämä sisältyvät osaamiskeskusohjelmaan ja verkostokaupunkihankkeeseen. Jyväskylä korostaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Kunta- ja palvelurakenne toteutetaan verkostokaupunkimallilla, jossa peruspalvelut organisoidaan seudullisesti yli kuntarajojen. Tämä edeltää kuntarakenteen muutosta. Jyväskylän strategian painoalue on informaatio- ja hyvinvointiteknologia. Jyväskylän seudun Human Technology City koostuu seuraavista kokonaisuuksista 1) Viveca: WellnessDreamLabohjelma, joka integroi tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisorganisaatiot sekä yritysten tuotekehityksen kansainväliseen liiketoimintaan; 2) AgoraHumanTech-tutkimuskeskus, joka tutkii ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta ja 3) NanoScienceCenter, jonka tavoitteena on liikuntabiologian, ICT, bio- ja nanotieteiden hyödyntäminen. Verkostoon kuuluvat kaupungin lisäksi Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiakeskus Oy, VTT, Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen TE-keskus ja Länsi-Suomen lääninhallitus. ICT- alan tavoitteena on 2200 uutta työpaikkaa v mennessä pääasiassa ohjelmistoteknologiaa hyödyntäviin yrityksiin. Panostusta tarvitaan teknologiayritysten liikkeenjohdon ja liiketoiminnan valmiuksien kehittämiseen sekä globaalisti toimivien teknologiayritysten osaamisvalmiuksien tukemiseen (Global Software and Technology-ohjelma, LaunchPadvalmennus) ja ICT-sovellusaloille. Hyvinvointiteknologian osaamisalueet ovat ihmisen terveyden ja toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat ja niitä tukevat ICT-sovellutukset, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus ja näihin liittyvät innovaatioketjut sekä liiketoiminta. Tavoitteena on 500 uutta työpaikkaa v mennessä. Kehittämiskohteita ovat hyvinvointiteknologiayritysten osaamisen, kilpailukyvyn ja verkottumisen edistäminen, ikääntyvän väestön toimintakyky, tuotteiden kaupallistaminen, palveluyritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä bio- ja nanotieteiden sovellukset hyvinvointiteknologiassa (biokuvantaminen, biosensorit ja nanopartikkelit). Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

11 Keski-Suomen väestön määrä kasvaa hieman koko maata hitaammin. Vanhusväestön osuus on vain hieman korkeampi kuin koko maassa. Lapsien osuus kehittyy koko maata suotuisammin. Työttömyysaste on Suomen maakunnista neljänneksi korkein. Yli 60% työpaikoista on palvelualoilla: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen ja tietojen käsittelypalvelujen sekä muiden liike-elämän ja yhteiskunnallisten palvelujen aloilla. Neljännes maakunnan työpaikoista on rakennusalalla ja teollisuudessa. Työllistävimmät teollisuuden alat ovat koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus, paperi- ja puutuoteteollisuus sekä metalliteollisuus. Alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalous sekä turvetuotanto) työpaikkojen osuus on hieman koko maata suurempi. Työpaikat maa- ja metsätaloudessa ovat vähentyneet, mutta metsätalosyrittäjien määrä on lisääntynyt. Alueella hyödynnetään uutta teknologiaa teollisuudessa ja panostetaan T&Ktoimintaan. Jyväskylän seutu on Keski-Suomen kasvukeskus. Seudun vahvuuksia ovat mm. paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö-, informaatio-, hyvinvointi- ja nanoteknologia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Karjala on voimakasta väestötappioaluetta; maakunnan väkiluku on vähentynyt n. 5%:lla viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Vanhusväestön ja taajamien ulkopuolella asuvan väestön osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Karjalan asukkaista n. 70% asuu Joensuun seudulla. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Karjala, erityisesti Pielisen Karjala, kuuluu maan synkimpiin väestötappioalueisiin (Liite 2, taulukko 2). Maakunnan väestön ennustetaan vähenevän n. 10% seuraavan 30 vuoden aikana samalla kun väestö ikääntyy; lapsia maakunnassa on ennusteen mukaan viidenneksen ja työikäisiä neljänneksen vähemmän kuin tällä hetkellä. Pohjois-Karjalan väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi, tällä hetkellä Suomen maakunnista toiseksi korkein. Työllistävin toimiala on palveluala (yli 60% työpaikoista), erityisesti kaupan, kuljetus-, varastointi-, tietoliikenne-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut. Myös sosiaali- ja terveysala on tärkeä työllistäjä maakunnassa. Palvelualan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikka kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetyöpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Vastaavasti alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata selkeästi suurempi. Alkutuontannon elinkeinoja harjoitetaan koko maakunnan alueella. Metsän osuus maakunnan pinta-alasta on huomattava. Myös teollisuustyöpaikkojen osuus on hieman maan keskiarvoa suurempi. Teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa on neljännes maakunnan työvoimasta. Joensuun seudulla on teollisuuskeskittymiä, mm. Outokummun alueella. Pielisen Karjalaan, mm. Lieksan seudulle on keskittynyt kivi-, muovi- ja metallialan yrityksiä, puunjalostusteollisuutta ja elintarvikkeiden jalostusta. Keski-Karjalan seutukunnassa on puunjalostus- ja metalliteollisuutta, myös maaseudun elinkeinot ovat alueella edustettuina. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi. Yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun; alottaneita yrityksiä oli v enemmän kuin lopettaneita, suhdeluku oli päinvastainen v T&K-toiminnan osuus maakunnan BKT:sta on edelleen vaatimaton. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

12 Joensuu Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan kasvukeskus. Joensuun strategia vuoteen 2012 korostaa: Palvelujen kehittämistä väestön ikääntyessä mm. lisäämällä seutuyhteistyötä. Liiketoiminnan ja hyvinvoinnin edistämistä. Kehittämiskohteita ovat mm. hoivapuisto, hyvinvointi- ja elämyskeskus, elokuva- ja populaarikulttuurin keskittymä ja kansainvälisen tason optiikan osaamiskeskittymä. Elinkeinojen kehittämistä. Kasvualoiksi nimetään metalli-, muovi- ja metsäklusterit, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-klusteri. Tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta, hyödyntää innovaatioympäristöä ja osaamista sekä parantaa liikenneyhteyksiä. Pohjois-Karjala on voimakasta väestötappioaluetta. Ennusteen mukaan lapsien ja työikäisten määrä maakunnassa vähenee merkittävästi. Alueen väestön koulutusaste on maan keskitasoa alhaisempi. Työttömyysaste on Suomen maakunnista toiseksi korkein. Palvelualalla toimii yli 60% palkansaajista. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetyöpaikkojen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Alkutuotannon osuus työpaikoista on muuta maata suurempi. Teollisuuden ja jalostuksen palveluksessa on neljännes maakunnan työvoimasta. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta on kääntynyt hienoiseen nousuun. Joensuun seutu on Pohjois-Karjalan kasvukeskus. Seudun kasvualoja ovat metalli-, muovi- ja metsäalat, matkailu ja liiketoiminta sekä ICT-ala Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Savo on niinikään muuttotappioaluetta; maakunnan väkiluku on vähentynyt 3,5%:lla viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Vanhusväestön osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savon asukkaista suurin osa asuu Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduilla. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon väkiluku vähenee edelleen n. 10% seuraavan 30 vuoden aikana samalla kun väestö ikääntyy; lapsia maakunnassa on ennusteen mukaan viidenneksen ja työikäisiä neljänneksen vähemmän kuin tällä hetkellä (Liite 2, taulukko 2). Tavoitteena on kääntää maakunnan muuttotappio voitoksi 2030 mennessä, mutta Ylä-Savo, Sisä-Savo ja Koillis-Savo pysynevät muuttotappioalueena. Pohjois-Savon väestön koulutusaste on samaa tasoa kuin koko maassa, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on maan keskiarvoa pienempi (Kuva 1 ja Liite 2, taulukko 1). Työttömyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden ja jalostuksen alan työpaikkojen osuus alittaa maan keskiarvon, reilu viidennes työpaikoissa on teollisuudessa ja jalostuksessa. Teollisuus on keskittynyt Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. Maakunnan työvoimasta lähes 64% toimii palvelualoilla, mm. kaupan, kuljetus-, varastointi-, tietoliikenne-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Noin puolet palvelualan työpaikosta on yksityissektorilla. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikkojen osuus on Pohjois-Savossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi ja T&K-toiminnan osuus maakunnan BKT:sta alittaa koko maan Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

13 keskiarvon. Yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun; alottaneita yrityksiä oli v 2004 enemmän kuin lopettaneita yrityksiä, suhdeluku oli päinvastainen v Kuopio Kuopion seutu on Pohjois-Savon kasvukeskus. Kaupunki profiloituu kansallisena ja kansainvälisenä hyvinvointikaupunkina, joka perustuu Kuopion yliopiston sekä alueen muiden tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja yhteistöjen osaamiseen. Alueen toimijat ovat keskittyneet terveys- ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikaan. Kaupungin arvoja ovat uusiutumiskyky ja luovuus, työkyky (työyhteisön turvallisuus, fyysinen ja psyykkinen terveys, ammattitaidon ylläpitäminen). Kuopion keskeisiä hankkeita ovat Terve Kuopio-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa hyvinvointialan, tutkimuksen, palvelujen ja liiketoiminnan yhteyksiä ja yhteistyötä; Kuopion kansainvälistymisstrategia, jonka tavoitteena on edistää Kuopion kilpailukykyä; Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus -hanke, jota koordinoi Teknologiakeskus Teknia Oy. Keskuksen osaamisalat ovat lääkekehitys, agrobiotekniikka, terveydenhuollon teknologia; Seudullinen yhteistyö (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula), johon sisältyvät aluekeskusohjelma ja seutukokeiluhanke Kuopion strategia vuoteen 2012 korostaa: Elinkeinoelämän vahvistamista, yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä, kansainvälistymistä ja osaamisen tukemista. Painoalueita ovat bio-, terveys- ja ympäristöala, informaatio- ja sensoriteknologia. Hyvinvointipalvelujen kehittämistä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, palvelurakennetta uudistamalla, mm. seudullisesti, uutta teknologiaa ja verkkopalveluja hyödyntämällä. Palveluissa tavoitteena on asiakaslähtöisyys, tuotteistaminen, laatu, tehokkuus ja ikääntyvän väestön huomioiminen. Pohjois-Savo on väestötappioaluetta. Ennusteen mukaan lapsien ja työikäisten määrä maakunnassa vähenee merkittävästi. Työttömyysaste on maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnan työvoimasta lähes 64% toimii palvelualoilla. Noin puolet palvelualan työpaikosta on yksityissektorilla. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenteen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikkojen osuus on Pohjois-Savossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Reilu viidennes työpaikoista on teollisuudessa ja jalostuksessa. Työpaikoista alkutuotannon osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Maakunnan yrityskanta asukaslukuun suhteutettuna on maan keskiarvoa alhaisempi, mutta yritystoiminta on kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Kuopion seutu on Pohjois-Savon kasvukeskus. Kaupunki profiloituu hyvinvointipalvelujen kehittäjänä. Muita kasvualoja ovat bio-, terveys- ja ympäristöala, informaatio- ja sensoriteknologia Itä-Suomen elinkeinoelämä Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

14 Työolot Suomessa -tietokanta tarkastelee elinkeinoelämän kehitystä Itä-Suomen työsuojelupiirin alueella Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Työllistävimmät alat ovat palvelu ja rakentaminen. Rakennusalalla palkansaajien ja yrittäjien määrä kasvoi vuosina (Liite 3, taulukot 3 ja 4). Itä-Suomen palkansaajista merkittävä osa työskentelee terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, kaupan, koulutuksen, kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen, julkisen hallinnon ja maaliikenteen aloilla, joissa julkista hallintoa lukuunottamatta palkansaajien määrä kasvoi vuosina Itä-Suomen palvelualan yrittäjistä suuri osa toimii maaliikenteen, vähittäiskaupan sekä terveydenhuolto-, sosiaali-, muiden yhteiskunnallisten ja liike-elämän palvelujen alalla. Maaliikennettä lukuunottamatta yrittäjien määrä kasvoi näillä aloilla vuosina Kehitys oli saman suuntainen koko maassa. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus sekä elintarviketeollisuus, joissa palkansaajien määrä Itä-Suomessa lisääntyi vuosina koko maan työpaikkojen kielteisestä kehityksestä huolimatta (Kuva 2, Liite 3, taulukot 3 ja 4). Myös kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistus on merkittävä työllistäjä, tosin palkansaajien määrä on alalla vähentynyt sekä Itä-Suomessa että koko maassa. Teollisuudessa toimivista Itä-Suomen yrittäjistä merkittävä osa on puutavaran, puutuotteiden, huonekalujen, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metalli-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa. Yrittäjien määrä kasvoi näillä aloilla vuosina ja noudatti siten koko maan kehitystä. Alkutuotannossa Itä-Suomen kehitys on ollut saman suuntainen kuin koko maassa (Liite 3, taulukot 3 ja 4). Maa- ja metsätalouden palkansaajien määrä vähentyi vuosina , vaikka metsätalouden yrittäjien määrä kasvoi. Mineraalien kaivussa sekä palkansaajien että yrittäjien määrän kehitys oli myönteinen. Itä-Suomessa työskentelee yli 10% koko maan palkansaajista tekstiiliteollisuudessa, puutavaran- ja puutuotteiden valmistuksessa, mineraalien kaivussa sekä maa- ja metsätaloudessa. Myös maa- ja metsätalouden, mineraalien kaivun, elintarviketeollisuuden, puutavaran ja puutuoteiden valmistuksen, kulkuneuvojen vuokrauksen ja ympäristöhuollon yrittäjistä yli 10% toimii Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa maa- ja metsätalouden palkansaajien määrä on vähentynyt, vaikka metsätalouden yrittäjien määrä on kasvanut. Itä-Suomessa sekä palkansaajien että yrittäjien määrä on lisäntynyt rakentamisessa ja mineraalien kaivussa. Lisäksi palkansaajien määrä on kasvanut, koulutuksen, kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen sekä maaliikenteen aloilla, yrittäjien määrä on kasvanut muun yhteiskunnallisten ja liike-elämän palvelujen alalla. Itä-Suomen työllistävimmät teollisuuden alat ovat puutavaran, puutuotteiden, paperin ja huonekalujen valmistus, metalliteollisuus, koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden valmistus, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistus sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuus. Kuva 1. Maakuntaprofiilit Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

15 Hyvinvointipalvelujen kehittämistä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, palvelurakennetta uudistamalla, % mm. seudullisesti, uutta teknologiaa ja verkkopalveluja hyödyntämällä. Paveluissa tavoitteena on asiakaslähtöisyys, tuot teistaminen, laa tu, tehokuus, ikääntyvän väestön huomioim inen Väkiluvun muutos Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, 0-14 v Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, v Ikärakenne, osuus väestöstä 2004, 65 v - Yli 65 v muutos Taajamissa asuvan väestön osuus 2004 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2004 Työttömyysaste 1995 Työttömyysaste 2000 Työttömyysaste 2005 Työllisyysaste 1995 Työllisyysaste 2000 Työllisyysaste 2005 Alkutuotanto, osuus työpaikoista, 2003 Teoll.&jalostus, osuus työpaikoista, 2003 Palvelu, osuus työpaikoista, 2003 T&K-toiminnan osuus alueen BKT:sta, 2003 Väkiluvun muutos v muutos v muutos Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koko maa Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

16 Kuva 2. Keski- ja Itä-Suomen palkansaajien ja yrittäjien sijoittuminen eri teollisuusaloille (%). Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puutavaran ja puutuotteiden valm. Massan, paperin jne. valm. Kustannus- ja painoala Keski-Suomen palkansaajat Kemian, kumi- ja muovituotteiden valm. Ei-metallisten mineraalituot. valm. Perusmetallien ja metallituotteiden valm. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen jne. valm. Huonekalujen valm Itä-Suomen palkansaajat Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puutuotteiden valm. Kustannus- ja painoala Kemian teollisuus Mineraalituotteiden valm. Metalliteollisuus Koneiden ja laitteiden valm. Huonekalujen valm. Keski-Suomen yrittäjät Itä-Suomen yrittäjät Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

17 2.2 Tutkimustoiminta Yliopistot Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja vastaa inhimillisen teknologian ja monitieteellisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto osallistuu alueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin ja tarjoaa työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Yliopisto on aktiivisesti kehittänyt innovaatiojärjestelmäänsä (uusi tieto käytännön sovellutuksiksi) ja kansainvälistymistään. Yliopiston koulutus- ja tutkimusalat ovat: humanistinen ala: ihmisen sosiaalinen toiminta ja kulttuuri kasvatustieteellinen ala: koko elämänkulut kattava kehitys ja oppiminen liikunta- ja terveystieteellinen ala: ihmisen terveys, toimintakyky ja hyvinvointi elämän eri vaiheissa yhteiskuntatieteet: modernisaatiomurroksen ja hallinnan analyysi psykologia: ihmisen ja yhteisön elämänlaatu kauppatieteet: organisaatioiden johtaminen, taloushallinto, yrittäjyys, talous- ja elinkeinopoliittinen päätöksenteko luonnontieteet: uudet korkean teknologian alat: nanotieteet, ympäristötieteet ja - teknologia informaatioteknologia ja sen sovellukset Yliopisto tekee yhteistyötä Vaasan yliopistojen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, VTTn, TKKn, Teknologiakeskus Jykesin, hich-tech-yritysten, IT-instituutin ja TELIn kanssa. Joensuun yliopisto Joensuun yliopisto on profiloitunut kasvatustieteisiin, metsä- ja ympäristötieteisiin, optiikkaan, uusiin teknologioihin sekä Venäjä-yhteistyöhön. Yliopiston tavoitteena on tukea kansallista ja erityisesti itäisen Suomen ja sen lähialueiden kehitystä sekä vahvistaa yrittäjyyttä ja innovaatiojärjestelmää. Kansainvälisiä suhteita yliopisto avaa erityisesti Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Yliopiston osaamisalat ovat: kasvatus, kehitys ja koulutus: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kytkennät, erityisopetus, aikuiskoulutus ja -kasvatus metsä ja ympäristö optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia: aalto-optiikka ja väritutkimus, polymeerit, erikoismateriaalit, katalyytit, nano- ja komposiittimateriaalit, materiaalimallitus raja-alueiden humanistinen, teologinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus (erityisesti Luoteis-Venäjän alueella): Finnish-Russian Cross-Border University -hanke, johon kuuluu viisi suomalaista ja neljä venäläistä yliopistoa. Joensuun yliopisto koordinoi metsätieteen ja bioenergiatekniikan maisteriohjelmaa. Osaamisen siirto ja alueellinen vaikuttavuus perustuvat kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä vuorovaikutukseen kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto on mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa, erityisesti matkailualan, maahanmuuttajatyön, bioenergia ja strategiatyön hankkeissa. Lisäksi yliopisto osallistuu Jyväskylän yliopiston koordinoimaan kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojektiin, metsäalan koulutusverkostoon ja UNEP-yhteistyöhön. Joensuun yliopiston tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa erityisesti kauppatieteissä. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

18 Yhteistyöverkostoon kuuluvat Joensuun Tiedepuisto Oy, Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Karjalan tutkimuslaitos, Jyväskylän ja Kuopion yliopistot, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistoksi. Yliopiston tavoitteena on edistää toiminnallaan hyvinvointia ja elämisen laatua valtakunnallisesti, edistää Itä-Suomen elinvoimaisuutta (erityisesti Pohjois-Savo, Kuopion seutu, Etelä-Savo ja Kainuu), uusyritystoiminnan käynnistymistä, yritystoiminnan kehittymistä sekä yliopisto- ja teknologiaosaamisen kaupallistamista. Erikoislääkärikoulutus on keskeinen osa-alue. Tutkimuksen painoalat ovat molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka ympäristöterveys, -tekniikka ja ympäristönmuutoksen tutkimus lääketieteellinen ja hyvinvointiteknologia hyvinvointipalvelututkimus informaatioteknologia ja kauppatieteet Yliopiston yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopistot, Mikkelin ja Kajaanin yliopistokeskukset ympäristötieteteissä, metsään ja metsäteollisuuteen liittyvässä tutkimuksessa, ICT-alalla, kemiassa ja fysiikassa Idän kaaren alueen (Joensuu-Kajaani-Kuopio-Oulu) toimijat: mittaustekniikan, optiikan ja senosoritekniikan t&k-yhteistyö mm. paperi- ja selluteollisuudessa sekä lääketieteellisissä sovellutuksissa Alueen tutkimuslaitokset KTL, TTL, GTK, VTT: ympäristöterveys, riskinarviointi, sensoritekniikka Kuopion teknologiakeskus yritysten toimintaympäristön edistämisessä Pohjois-Savon yrittäjät biotekniikan sovellutuksissa eläin- ja kasvituotannossa sekä elintarvikejalostuksessa Kunnat hyvinvointipalveluiden kehittämisessä Ammattikorkeakoulut Savonia, Mikkeli, Etelä-Karjala ja Diakonia- ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitokset Elintarviketurvallisuusvirasto, EVIRA Evira on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on varmistaa elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantoprosessien turvallisuutta ja laatua, kasvien ja eläinten terveyttä sekä hyvinvointia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiselle, maa-, metsä- ja elintarviketaloudelle sekä korkealle kuluttajaturvalle. Eviralla on eläintauti- ja elintarviketutkimusyksikkö Kuopiossa, elintarvike- ja eläinlääkinnän valvonnan tuoteturvallisuus ja -markkinointiyksikkö Siilinjärvellä sekä tuontipuun tarkastusyksikkö Joensuussa. Geologian tutkimuskeskus, GTK GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on kartoittaa ja tutkia maankamaraa geologian, geofysiikan ja -kemian menetelmin sekä tuottaa tietoa erityisesti kaivos- ja rakennusteollisuuden, maankäytön sekä luonnon- ja ympäristön suojelun tarpeisiin. Tavoitteena on turvata geologisen tiedon saatavuus ja edistää sen käyttöä yhteiskunnassa. T&K-toiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali ja Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

19 rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen osalta keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja uudet esiintymät kallio- ja maaperästä. GTK:n Itä-Suomen yksikön toimipaikat ovat Kuopiossa ja Outokummussa. Itä-Suomen yksikkö on erikoistunut kaivannaisteollisuutta, erityisesti luonnonkiviteollisuutta ja ympäristövaikutusselvityksiä palveleviin geologisiin kartoitus- ja tutkimustoimintoihin. Yksikkö vastaa valtakunnallisesti kansannäytetoiminnasta, geologian popularisoinnista ja geomatkailun kehittämisestä. Kuopion yksikkö koordinoi ympäristöriskien arviointikeskusta (Environmental Risk Assessment Centre, ERAC), jossa ovat mukana Kuopion yliopisto, KTL, Pohjois-Savon ympäristökeskus ja Pohjois-Savon TE-keskus. Ilmatieteenlaitos, IL IL on liikenne- ja viestintäministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa havainto- ja tutkimustietoa sekä palveluja ilmakehästä yleisen turvallisuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän ja yleisön tarpeita varten. Tutkimuksen painopisteitä ovat säähavaintotoiminnan ohella ilmakehän vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Ilmatieteen laitoksen Kuopion tutkimus- ja palveluyksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikkö toimii Kuopion yliopiston yhteydessä ja keskittyy ympäristö- ja ilmastotutkimukseen: mm. pilvien muodostus, aerosolien ja pilvien vuorovaikutus, energiantuotannon ja liikenteen ilmastovaikutukset, auringon UV-säteilyn monitorointi, kaasuja hiukkasten mittauspalvelut. Lisäksi Kuopiossa on lento- ja sotilassääpalveluyksikkö ja Puijon torniin perustettu mittausasema. Kuopion yksikkö on mukana v perustetussa Pienhiukkas-tutkimuskeskuksessa (KCaR, Kuopio Centre of Aerosol Research), jossa muita toimijoita ovat Kuopion yliopisto ja KTL. Kansanterveyslaitos, KTL KTL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on suojella ja edistää suomalaisten terveyttä. KTL vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Toiminta-alueita ovat tutkimus- ja asiantuntijatoiminta, kansanterveyden seurantatehtävät, palvelu- ja referenssilaboratoriotehtävät, tieteellinen jatko- ja täydennyskoulutus sekä viestintä ja valistus. Kuopiossa toimii Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden osasto, joka on valtakunnallinen asiantuntijayksikkö ympäristön kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten haittatekijöiden aiheuttamien terveysriskien arvioinnissa. Osaston tärkeimmät toiminta-alueet ovat yhdyskuntailma, vesi, asuntojen kosteusvaurio- ja homeongelmat sekä ympäristön kemikaalit. Osasto koostuu toksikologian, ympäristömikrobiologian, kemian ja ilmahygienian laboratorioista sekä ympäristöepidemiologian yksiköstä. Osastossa toimii myös ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikkö, joka keskittyy dioksiinien ja yhdyskuntailman pienhiukkasten riskianalyysiin. KTL on jäsenenä ERAC- ja KCaR-yhteisöissä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvää tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa ko. sektorille. Tutkimusaloja ovat biologia, teknologia ja talous. MTT:lla on toimipaikkoja mm. Maaningalla, Laukaassa ja Tohmajärvellä. Pohjois-Savon tutkimusaseman pääpaikka on Maaningalla, joka on erikoistunut karjatalouden laiduntutkimukseen. Lisäksi tutkimusasema hallinnoi Tohmajärven yksikköä, jossa tutkitaan emolehmien ravitsemusta ja hyvinvointia sekä ulkotarhojen ympäristövaikutuksia ja naudanlihatuotantoa. Laukaan toimipiste kuuluu MTT:n kasvituotannon tutkimusyksikköön, ja sen tutkimusalana on puutarhatuotanto. Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

20 Metsäntutkimuslaitos, Metla Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on kehittää metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksia ja edistää kestävää käyttöä suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoimintaa ja metsäpolitiikkaa tukevaksi. Tutkimustoiminnan painoaloja ovat metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta (mm. puunkorjuun logistiikka, biotekniikan sovellukset, metsä- ja puutalouden yritystoiminta ja sivuelinkeinot), metsien yhteiskunnallinen merkitys (mm. toimintaympäristön muutokset, taloudellinen merkitys, yrittäjyyden edellytykset), metsäekosysteemien rakenne ja toiminta sekä metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metlalla on toimintayksikköjä Joensuussa ja Suonenjoella. Joensuun toimintayksikkö edistää tutkimuksen keinoin puu- ja metsäosaamiseen liittyvää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehittämistä. Toimintayksikkö on valtakunnallisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuuksia ovat mm. sijainti perinteisellä metsätalousalueella sekä lähellä Venäjää ja Karjalan tasavaltaa, omat tutkimusmetsäalueet ja laaja yhteistyöverkosto käytännön metsäorganisaatioiden kanssa. Toimintayksikkö on verkottunut toiminnassaan myös Metlan muiden yksiköiden sekä lukuisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa. Suonenjoen toimintayksikössä tutkimuksen painoalat ovat taimitarhatutkimus, metsän uudistamistutkimus, metsätalouden suunnittelumenetelmät, ekofysiologinen tutkimus ja metsien terveydentilan tutkimus. Toimintayksiköllä on viranomaistehtävänä kaikkien metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden biologisen tehon ja käyttökelpoisuuden tarkastaminen. Toimintayksikön tehtävänä on myös välittää tutkimustietoa mm. taimitarhojen tietopalvelutoiminnan avulla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL RKTL on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Tavoitteena on vahvistaa kala- ja riistavarojen hyödyntämistä tukevaa tutkimusta ja alan elinkeinojen kannattavuutta, ehkäistä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja ja edistää porolaidunten kestävää käyttöä. RKTL:n toimintalinjoja ovat kala- ja riistavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi, alaan liittyvä elinkeinotoiminta sekä kalan-, riistan- ja porontutkimus sekä vesiviljely. RKTL:lla on riistan- ja kalantutkimusyksiköt Jyväskylässä ja Joensuussa sekä riistantutkimusasema Ilomantsissa, kalanviljelylaitos Laukaassa ja kalantutkimus- ja vesiviljelyasema Tervossa. RKTL on verkouttunut erityisesti yliopistojen kanssa (mm. Jyväskylässä ja Joensuussa). Stakes Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta. Strategiset painoalueet ovat hyvinvointipolitiikan kestävyys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelujen vaikuttavuus, väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta, eriarvoistumisen vähentäminen, ohjaava tietoperusta ja innovaatiokyky. Stakes kehittää uusia palvelujärjestelmämalleja, ennakoi väestörakenteen muutosten ja eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, luo sosiaali- ja terveysalan perustietoja ja tehostaa sosiaali- ja terveysalan innovaatiokykyä. Stakesin Jyväskylän alueyksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikön toiminta painottuu sosiaalipalvelujen kehittämiseen, arviointiin ja tutkimukseen sekä lasten ja perheiden varhaisen tuen tutkimiseen ja kehittämiseen. TTL Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden Toimintaympäristöanalyysi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo. Työterveyslaitos

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot