Till riksdagens talman

Transkriptio

1 SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 507/2010 rd Språket i flygledningen på Åland Till riksdagens talman Finavia är ett företag som i sin helhet ägs av staten och kommunikationsministeriet ansvarar för ägarstyrningen. Finavia upprätthåller flygtrafiksystemet i Finland och 25 flygplatser i landet, också Mariehamns flygplats på Åland. Ålands geografiska läge mitt emellan Sverige och Finlands fastland gör att flygplatsen på Åland besöks regelbundet av privatflygare från Sverige och också de åländska privatflygarna har en relativt livlig verksamhet. Flygledningen i Mariehamn ger emellertid service enbart på finska och engelska, vilket upprepade gånger påtalats av piloter, som uppmärksammat faran i att rikssvenska och lokala piloter inte förstår det språk som talas, och att man inte kan använda sig av det lokala språket på Åland. Landskapet Åland är svenskspråkigt. Ämbetsspråket i stats-, landskaps- och kommunalförvaltningen är svenska. Finskspråkiga medborgare har rätt att inför statsmyndigheter i landskapet Åland använda finska i egen sak. (36 och 37 i SjstL för Åland, FFS 1991:1144). Den aktuella revideringen av EUs direktiv om europeiskt flygledarcertifikat kommer att ställa krav på att flygledare skall kunna tala och förstå engelska på tillfredsställande nivå, vilket naturligtvis också kommer att krävas av alla med flygcertifikat. Därtill kommer man av säkerhetsskäl att kräva att flygledarna talar och förstår "det lokala språket". Detta motiverar också att man redan nu går in för att flygledningen på Åland ger service på svenska. I en nödsituation är det en extra stressfaktor att inte få tala sitt modersmål. Med tanke på Ålands svenskspråkiga status, Finlands två nationalspråk och på flygsäkerheten är det rimligt att flygledningen ger service på engelska och på Finlands båda nationalspråk på Åland. På varje flygplats i landet finns informationstavlor för inkommande och avgående flyg, dessa tavlor upprätthålls och uppdateras centralt av Finavia. Där har man gått in för helt finskspråkiga lösningar beträffande ortnamnen, trots att de flesta orter med flygplats också har ett officiellt svenskt namn, t.ex Helsingfors/Helsinki, Åbo/Turku. Mariehamn har däremot ingen officiell version av sitt namn på finska, Maarianhamina är enbart en översättning. Helt mot bestämmelserna i språklagen och Forskningscentralens för de inhemska språken rekommendationer talar man enbart om Helsinki, Turku, Tampere och så vidare på dessa informationstavlor. Finavia säger på sin hemsida att kundens intresse är sporren i deras verksamhet och att kunden kan lita på dem i alla situationer och att de reagerar snabbt på kundrespons. Trots otaliga kundresponser om det orimliga i att man använder enbart den finska versionen av ortnamn på informationstavlorna på flygplatserna har ändå ingen reaktion märkts! Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Version 2.0

2 Vad ämnar regeringen göra för att tillse att flygledningen på Åland ger service också på svenska och att det statsägda företaget Finavia i sin verksamhet följer språklagen och de rekommendationer som Forskningscentralen för de inhemska språken givit ut samt att Finavia på Åland respekterar självstyrelselagens bestämmelser och Ålands enspråkiga status? Helsingfors den 4 juni 2010 Elisabeth Nauclér /sv 2

3 Suomennos KK 507/2010 vp Elisabeth Nauclér /r KIRJALLINEN KYSYMYS 507/2010 vp Ahvenanmaan lennonjohdon kieli Eduskunnan puhemiehelle Finavia on kokonaisuudessaan valtion omistama yritys, ja liikenne- ja viestintäministeriö vastaa omistajaohjauksesta. Finavia ylläpitää lennonvarmistusjärjestelmää Suomessa ja maan 25 lentoasemalla, myös Maarianhaminan lentoasemalla Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan maantieteellisen sijainnin vuoksi Ruotsin ja Suomen mantereen puolivälissä Ahvenanmaan lentoasemalla käy säännöllisesti yksityislentäjiä Ruotsista, ja myös ahvenanmaalaisilla yksityislentäjillä on suhteellisen vilkasta toimintaa. Maarianhaminan lennonjohto antaa kuitenkin palvelua ainoastaan suomen ja englannin kielellä, mitä ovat toistuvasti arvostelleet lentäjät, jotka ovat kiinnittäneet huomiota vaaraan, että riikinruotsalaiset ja paikalliset lentäjät eivät ymmärrä lennonjohdon puhumaa kieltä ja että Ahvenanmaalla ei voi käyttää paikallista kieltä. Ahvenanmaan maakunta on ruotsinkielinen. Valtion-, maakunta- ja kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Suomenkielisillä kansalaisilla on oikeus käyttää Ahvenanmaan maakunnassa omassa asiassaan valtion viranomaisissa suomen kieltä (36 ja 37 Ahvenanmaan itsehallintolaki, SäädK 1991:1144). Yhteisön lennonjohtajan lupakirjaa koskevan EU-direktiivin meneillään oleva uudistaminen tulee asettamaan vaatimuksen, jonka mukaan lennonjohtajien tulee osata puhua ja ymmärtää riittävästi englantia, mitä tietenkin tullaan myös vaatimaan kaikilta, joilla on lentolupakirja. Tämän lisäksi turvallisuussyistä tullaan vaatimaan, että lennonjohtajat puhuvat ja ymmärtävät "paikallista kieltä". Tämä on peruste myös sille, että jo nyt päätetään, että Ahvenanmaan lennonjohto antaa palvelua ruotsin kielellä. Hätätilanteessa se, että ei saa puhua äidinkieltään, on erityinen stressitekijä. Ottaen huomioon Ahvenanmaan ruotsinkielinen asema, Suomen kaksi kansalliskieltä ja lentoturvallisuus on järkevää, että Ahvenanmaan lennonjohto antaa palvelua englanniksi ja molemmilla Suomen kansalliskielillä. Kaikilla maan lentoasemilla on saapuvien ja lähtevien lentojen tiedotustauluja, joita Finavia ylläpitää ja päivittää keskitetysti. Näissä on päädytty täysin suomenkielisiin ratkaisuihin paikannimien osalta siitä huolimatta, että useimmilla lentoasemapaikkakunnilla on myös virallinen ruotsinkielinen nimi, esim. Helsingfors/Helsinki, Åbo/Turku. Maarianhaminalla sen sijaan ei ole virallista versiota suomenkielisestä nimestä Maarianhamina on pelkkä käännös. Täysin kielilain ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suositusten vastaisesti näillä tiedotustauluilla käytetään pelkästään suomenkielisiä nimiä Helsinki, Turku, Tampere jne. Finavia toteaa kotisivullaan, että asiakkaan hyöty on heidän toimintansa kannustin, että asiakas voi luottaa heihin kaikissa tilanteissa ja että he reagoivat asiakaspalautteeseen nopeasti. Lukuisista asiakaspalautteista huolimatta, jotka pitävät kohtuuttomana, että lentoasemien tiedotustauluilla käytetään pelkästään paikannimien suomenkielisiä versiota, mitään reaktiota ei ole kuitenkaan havaittu! 3

4 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että Ahvenanmaan lennonjohto antaa palvelua myös ruotsin kielellä, että valtion omistama yritys Finavia noudattaa toiminnassaan kielilakia ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosituksia ja että Finavia noudattaa Ahvenanmaalla itsehallintolain säännöksiä ja Ahvenanmaan yksikielistä asemaa? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2010 Elisabeth Nauclér /r 4

5 Ministerin vastaus KK 507/2010 vp Elisabeth Nauclér /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elisabeth Nauclérin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 507/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että Ahvenanmaan lennonjohto antaa palvelua myös ruotsin kielellä, että valtion omistama yritys Finavia noudattaa toiminnassaan kielilakia ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosituksia ja että Finavia noudattaa Ahvenanmaalla itsehallintolain säännöksiä ja Ahvenanmaan yksikielistä asemaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Finavian velvollisuutta antaa lennonvarmistuspalveluita ja tiedottaa palveluihinsa liittyen myös ruotsin kielellä on arvioitava kielilain (423/2003) 24 :n mukaan. Sen nojalla valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana. Toimivalta lennonvarmistusasioissa on Euroopan unionilla. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat ilmailua. Ilmailun radiopuhelinliikennettä koskevien Suomen ilmailumääräysten mukaan lupakirjan haltija voi käyttää radiopuhelinta ilmailun radiotaajuuksilla suomeksi tai englanniksi kelpuutuksestaan riippuen. Suomen ilmailukäsikirjan mukaan Suomen ilmapalveluelinten, kuten lennonjohdon, käyttämät kielet ovat suomi ja englanti. Lennonjohtajan vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Turvallinen ja luotettava lennonvarmistuspalvelu muodostuu palveluketjuun osallistuvien saumattomasta yhteistyöstä. Suomen lennonvarmistuspalvelu on yhtenäinen valtakunnallinen palvelujärjestelmä, jonka tarkkaan määritelty työkieli, ammattisanasto sekä palvelut tapahtuvat suomeksi ja englanniksi. Yhteisen, kaikkien ymmärtämän kielen käyttö on selkeä turvallisuustekijä. Tulevaisuuden tavoitteena on, että koko Eurooppa käyttäisi lennonvarmistuspalveluissa englantia. EU:n yhteistä lennonjohtajien lupakirjaa koskeva direktiivi ei tuo tältä osin asiaan uutta. Kansainvälisellä tasolla englanti on vakiintunut ilmailualan ammattikieleksi. Ilmailulain (1194/2009) 116 :n mukaan määrätyssä osassa Suomen ilmatilaa käytävä lennonvarmistuspalveluihin liittyvä kommunikointi voidaan jo nykyisin rajoittaa pelkästään englannin kielellä käytävään radiopuhelinliikenteeseen, mikäli se on tarpeen lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Kaikilla Finavian ylläpitämillä lentoasemilla on käytössä matkustajainformaatiojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa mm. lähteviin ja saapuviin lentoihin liittyen. Järjestelmän tavoitteena on mahdollisimman suuri informatiivisuus selkeyden ja käytettävyyden kuitenkaan kärsimättä. Tämän johdosta lentokohteina olevat kaupungit esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti pääsääntöisesti vain englanninkielisenä, joka suomalaisten kaupunkien osalta vastaa yleensä myös sen suomenkielistä nimeä. Poikkeuksena tästä on Maarianhamina, jonka englanninkielinen tiedo- 5

6 Ministerin vastaus tustaululla näytettävä nimi vastaa kaupungin ruotsinkielistä nimeä. Kohdetietojen näyttäminen useammalla kielellä heikentäisi järjestelmän havainnollisuutta olennaisesti. Lentoasemien kautta kulkevien vaihtomatkustajien määrä huomioiden englanninkieliset kohdetiedot ovat perusteltuja myös riittävän palvelutason saavuttamisen kannalta. On huomattava, että osalla lentoasemista on käytössä järjestelmä, joka tarjoaa lentoihin liittyvää yksityiskohtaisempaa informaatiota sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Järjestelmä ottaa näin tältäkin osin huomioon eri kielelliset käyttäjäryhmät. Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 6

7 Ministerns svar KK 507/2010 vp Elisabeth Nauclér /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 507/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Elisabeth Nauclér /sv: Vad ämnar regeringen göra för att tillse att flygledningen på Åland ger service också på svenska och att det statsägda företaget Finavia i sin verksamhet följer språklagen och de rekommendationer som Forskningscentralen för de inhemska språken givit ut samt att Finavia på Åland respekterar självstyrelselagens bestämmelser och Ålands enspråkiga status? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finavias skyldighet att tillhandahålla flygtrafiktjänster och ge information om sina tjänster också på svenska ska bedömas enligt 24 i språklagen (423/2003). Där föreskrivs att statliga affärsverk samt sådana tjänsteproducerande bolag där staten eller en eller flera tvåspråkiga kommuner eller kommuner med olika språk har bestämmanderätt ska betjäna och informera allmänheten på finska och svenska i den omfattning det behövs med tanke på verksamhetens art och saksammanhanget och på ett sätt som enligt en helhetsbedömning inte kan anses oskäligt för bolaget. Behörigheten i frågor som gäller flygtrafiktjänst innehas av Europeiska unionen. Enligt 27 i självstyrelselagen för Åland (1144/1991) har riket lagstiftningsbehörighet i fråga om luftfart. Enligt Finlands luftfartsbestämmelser om radiotelefontrafiken inom luftfarten kan en certifikatsinnehavare använda radiotelefon på luftfartens frekvenser på finska eller engelska beroende på sin behörighet. Enligt Finlands luftfartshandbok använder Finlands luftfartstjänst, såsom flygledningen, språken finska och engelska. Flygtrafikens smidighet och säkerhet är på flygledarens ansvar. En säker och pålitlig flygtrafiktjänst utgörs av ett friktionsfritt samarbete mellan parterna i servicekedjan. Finlands flygtrafiktjänst är ett enhetligt landsomfattande servicesystem, vars noggrant definierade arbetsspråk och fackterminologi är finska och engelska och servicen sker på dessa språk. Ett gemensamt språk som alla förstår är en klar säkerhetsfaktor. Ett framtida mål är att flygtrafiktjänsten i hela Europa ska använda engelska. EU:s direktiv om ett europeiskt flygledarcertifikat tillför inte saken någonting nytt. På internationellt plan har engelska etablerats som fackspråk inom luftfartsbranschen. Enligt 116 i luftfartslagen (1194/2009) kan man besluta att flygtrafikledningstjänster och flygvädertjänster ska tillhandahållas endast på engelska inom ett visst luftrumsblock, om det är nödvändigt för att trygga flygsäkerheten. På alla Finavias flygplatser används ett informationssystem som ger resenärerna information om bl.a. avgående och ankommande flyg. Ett mål med systemet är att det ska vara så informativt som möjligt utan att tydligheten och användbarheten går förlorad. Därför visas flygdestinationerna enligt internationell praxis i huvudsak endast på engelska, som för de finländska städernas del i allmänhet motsvaras av deras finska namn. Ett undantag är Mariehamn, vars svenska namn används på engelskspråkiga informationstavlor. Att visa destinationerna på flera språk skulle försämra systemets åskådlighet betydligt. Om man beaktar mängden transitpassagerare som passerar flygplatserna är information om destina- 7

8 Ministerns svar tioner på engelska motiverat också för att uppnå en tillräcklig servicenivå. Det är skäl att notera att på en del av flygplatserna används ett system som ger mera detaljerad information om flygresorna på både finska, svenska och engelska. Systemet tar på så vis olika språkgrupper i beaktande. Helsingfors den 30 juni 2010 Trafikminister Anu Vehviläinen 8