YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Korttelien vierasautopaikkoja saa sijoittaa myös pihakadulle asemakaavassa tarkemmin osoitettavalla tavalla. Ote ei mittakaavassa.

Transkriptio

1 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen likimääräinen sijainti P 1: / PN

2

3 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 3 a Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 Kaava-alueen likimääräinen sijainti P 1: / PN

4 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 3b Ote Lepolan osayleiskaavasta YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Meluntorjunta Melutaso virkistysalueella ja asuinrakennuksen piha-alueella ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db(a) eikä yöohjearvoa 45 db(a). Rakennusten sisällä ei saa ylittää päiväohjearvoa 35dB(A) eikä yöohjearvoa 30dB(A). Asemakaavassa on osoitettava tarpeelliset meluntorjuntatoimenpiteet ja rakennettaessa melualueelle on luvissa edellytettävä sellaisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista, etteivät ohjearvot ylity. Rautatien aiheuttaman värähtelyn ja runkomelun vaimentaminen Alueilla, joilla ylitetään Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) vuonna 2004 laatiman ohjeen mukainen värähtelyn tai vuonna 2009 julkaistun esiselvityksen mukaisen runkomelun enimmäissuositustaso, tulee rakennukset suojata rakenteellisin ratkaisuin. Asemakaavassa on osoitettava tarpeelliset värähtely- ja runkomeluhaitan torjuntavaatimukset ja toimenpiteet, joilla asuin-, liike- ja toimistotiloja sisältävissä rakennuksissa voidaan päästä enintään VTT:n ohjeen (2004) tarkoittamiin C-luokan värähtelyn suositusarvoihin ja runkomelun osalta VTT:n esiselvityksen (2009) tarkoittamaan maksimitasoon (LA,S,max on enintään 35dB asuntojen osalla ja LA,S,max on enintään 45dB liike- ja toimistotiloissa). Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito Kulttuuriympäristön rakennus- ja aluekohteiden arvot on kuvattu tähän osayleiskaavakarttaan liittyvässä selostuksessa ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (2000/2004). Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen rajauksen sisällä olevien rakennuskohteiden ja alueiden sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien kohteiden asemakaavoja laadittaessa ja muita toimenpiteitä suunniteltaessa on kuultava myös museoviranomaisia. Autopaikoitus AKR 1ap/85kem2 + vieraspaikoitusta 1ap/5 asuntoa ARP 1,5ap/asunto + vieraspaikoitusta 1ap/3 asuntoa AP 2ap/asunto + vieraspaikoitusta 1ap/3 asuntoa Korttelien vierasautopaikkoja saa sijoittaa myös pihakadulle asemakaavassa tarkemmin osoitettavalla tavalla. Ote ei mittakaavassa. Kaupunginhallitus hyväksynyt Osayleiskaava ei ole lainvoimainen. Ote ei mittakaavassa / PN

5 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 4 Voimassa olevat asemakaavat 1/ /1 5/ / / / / / /12 4/ / / / / / / Asemakaavoittamatonta aluetta 4/ / / P Lepola 1 kaava-alueen raja

6 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 5 Poistuva kaava P Lepola 1 kaava-alueen raja Poistuva kaava- alue 1:

7 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 6 Maanomistuskartta Lepola 1 asemakaavan alueraja Järvenpään kaupungin omistuksessa olevat alueet Ratahallintokeskus (Suomen valtio) omistaa seuraavat kiinteistöt asemakaava-alueella: , , , , P 1: / PN

8 Lepola 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos sekä tonttijako Liite 7 Kunnallistekniset verkostot Lepola 1 asemakaavan alueraja Johto Jätevesi Jätevesiputkensuu Kaivo SVV VJ SVVP P 1: / PN

9 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavan päätavoitteena on tutkia mahdollisuuksia toteuttaa alueelle monipuolista asuntorakentamista, viher- ja virkistysalueita, puistoalueita ja kevyenliikenteen verkostoa Lepolan osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Alueelle on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisia yhtiömuotoisia kerros- ja pientaloasuntoja, valtion tukemia vuokra- ja osaomistusasuntoja kerrosja rivitaloyhtiöihin sekä yhteisöllistä omakotirakentamista. Maankäytön periaateratkaisut on esitetty Lepolan osayleiskaavassa. Tärkeitä lähtökohtia asemakaavan laatimiselle ovat päärataan ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan täydennysrakentamisen sovittaminen kulttuuriympäristöön ja -maisemaan, ympäristöhäiriöiden vähentäminen sekä pääkaupunkiseudun asuntotuotantotavoitteet. Kaavan laadulliset tavoitteet liittyvät yhteisöllisyyden edistämiseen ja laadukkaaseen, ekotehokkaaseen asuinrakentamiseen. Yhteisöllisyyden toteutumista edistetään kaavassa ohjaamalla suojattujen pihakatujen ja yhteispihojen toteuttamiseen. Asuinrakentamisessa tavoitteena on toteuttaa "tiivis ja matala" -periaatteen mukaista laadukasta asuinaluetta. Osayleiskaavaprosessin aikana esitettyjen mielipiteiden sekä kaavaan liittyvien selvitysten pohjalta Lepolan asemakaavalle on asetettu seuraavat tavoitteet: Liikennemelu ja tärinä Mannilantien jatkeen ajoneuvoliikenteen ja rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä eivät saa merkittävästi kasvaa nykyisillä jo rakennetuilla tonteilla kaava-alueen läheisyydessä. Myös tulevien asuinkortteleiden melu- ja tärinätason tulee olla asumismukavuuden kannalta riittävän alhainen. Radan varteen suunnitellaan tiivis, umpinurkkainen rakennusrintama, jotta melutaso piha- ja oleskelualueilla alittaa melunormit. Rakennusten julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Kortteleiden suunnittelussa ja rakentamistavassa tulee ottaa huomioon raideliikenteen aiheuttamat tärinä- ja runkomelutasot. Ratkaisuina tullaan käyttämään pääosin rakennusrunkojen oikeaa mitoitusta sekä soveltuvia vaimennusrakenteita. Paikoin on varauduttava myös katualueiden vaimennusrakenteisiin. Virkistysalueet ja kevyen liikenteen reitit Lepolan pellot tulee saada yleiseen virkistyskäyttöön ja kevyenliikenteen reitti Kyrölästä Tuusulanjärvelle on säilytettävä. Myös muiden yleisten virkistysalueiden suunnittelua on pyrittävä tekemään yhteistyössä alueen käyttäjien kanssa. Peltoalueiden avoimuus ja tärkeät näkymäakselit Tuusulanjärvelle ja maatalousnormaalikoulun rakennuksiin on säilytettävä. Hulevesien käsittely Hulevedet pyritään käsittelemään korttelien yhteydessä siten, että veden kulkua voidaan viivyttää ja sen laatua parantaa ennen virtaamista Tuusulanjärveen. Alueelle suunnitellaan myös perinteinen hulevesiviemäriverkosto, joka toimii rakennusten omien kuivatusjärjestelmien ja katu- ja tonttialueiden päällystettyjen pintojen kuivatusjärjestelmänä siltä osin, kuin hulevesiä ei voida johtaa luonnonmukaisiin käsittelyjärjestelmiin. Hulevesiviemäri toimii myös rakennettavien kosteikkoalueiden ylivuotojärjestelmänä tulvatilanteissa. 2

10 Tavoitteiden tarkentaminen Osayleiskaavan sosiaalisten vaikutusten arviointia tehdään osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä keväällä 2009, jolloin mahdollisesti esiin nousevat tavoitteet täydennetään asemakaavan tavoitteisiin. 4 SOPIMUKSET Hankkeesta ei ole tarpeen laatia sopimuksia. 5 VIRANOMAISNEUVOTTELU MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa asemakaavan aloitusvaiheessa ja ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. 6 LÄHTÖTIEDOT 6.1 Maanomistus Kaava-alue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. 6.2 Maakuntakaava Alue on maakuntakaavassa (2004), osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen länsipuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä Tuusulanjärven maisema-alue ja itäpuolella päärata. Kuva 2: Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä nuolen osoittamassa kohdassa. 6.3 Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) alue on määrätty eteläosaltaan tiiviiksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (Amid-1), pohjoisosassa urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU) sekä idässä radan varressa suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueen eteläreunan tuntumaan on määrätty ulkoilureitti ja luoteiskulmassa kulkee pohjois-etelä-suuntainen ulkoilun pääreitti. Entisen maatalousnormaalikoulun ja Lepolan peltoaukean valtakunnallinen kulttuuriympäristöalue (kh/v) ulottuu suunnittelualueelle. Kuva 3: Ote Järvenpään yleiskaavasta Suunnittelualueen raja on merkitty valkoisella katkoviivalla Lepolan osayleiskaava Kuva 4: Ote Lepolan osayleiskaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen raja merkitty sinisellä reunaviivalla. Lepolan osayleiskaava ohjaa asemakaavan suunnittelua. Osayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen, ja se on rinnakkainen Järvenpään yleiskaavan kanssa. Osayleiskaavassa asemakaava-alueen pohjoisosaan on sijoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU) ja virkistysaluetta (VA) sekä suojaviheralueita (EV). Suunnittelualueella olevalle virkistysalueelle (VA) sijoittuu myös pienehkö mahdollisesti pilaantunut maa-alue (saa-1). Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Osayleiskaavan tavoitteena on, että rakentamisen tehokkuus alenee ja rakenteen rakeisuus harvenee radalta pellolle päin eli maatalousnormaalikoulua lähestyttäessä. Osayleiskaavan kymmenen asuinkorttelia muodostavat kaksi "asuntosolua". Kumpaankin soluun on sijoitettu kerrostalo- ja pientalokortteleita. Kerrostalot (AKR) on sijoitettu rautatien puolelle (itäpuolelle) rakennettavan Mannilantien jatkeen varteen. Pientalokorttelit (AP) ovat pellon puolella. APR-korttelit, jotka sijaitsevat kerros- ja pientalokortteleiden välissä, on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi. Asuntokortteleiden lomaan on sijoitettu solujen sisäisiä puistoalueita (VK-2), joille on määrätty sijoitettavaksi korttelileikkipaikat. Osayleiskaavassa on osoitettu myös ohjeelliset kevyenliikenteen reitit virkistysalueiden läpi. Asemakaavassa tullaan tutkimaan mahdollisuudet rakentaa kevyen liikenteen alikulku Sipoontielle koulukeskuksen kohdalle. 4

11 Mannilantien jatke on uusi kokoojaväylä Sipoontien ja Poikkitien välillä, jonka pohjoisosa rakennetaan tämän asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Sipoontien ja Mannilantien liittymään tutkitaan mahdollisuudet rakentaa kiertoliittymä. 6.5 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueen pohjoispuolella Sipoontien varressa on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-4). Korttelissa sijaitsee Järvenpään Keskuskoulu ja koulun urheilukenttä (YU). Koulukorttelin asemakaavamuutos on hyväksytty vuonna Keskuskoulun ympärillä olevat asuinkorttelit on osoitettu asemakaavassa pääosin asuinkerrostalojen (AK, AK-1, AK-9, AK-20, AK-43) tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-3, AR-5, AR-9, AR-21, AOR). Maatalousnormaalikoulun alue (suunnittelualueen länsipuolella) on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-7). Suunnittelualueen ja rautatien itäpuolella Kyrölän kaupunginosassa sijaitseva asuinalue on pääasiassa osoitettu asuinpientalojen korttelialueiksi (AP-5, AP-6, AP-7 ja AP-16), joille voi rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Alueella on laajalti voimassa vuonna 1978 hyväksytty asemakaava. Asemakaavamuutoksia on tehty vuosina 1984, 1992 sekä viimeisin vuonna Suunnittelualueesta koilliseen sijaitseva asuinalue Kinnarin kaupunginosassa on niin ikään pientalovaltaista asuinaluetta. Lähimmät korttelit on niin ikään osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-5) ja asemakaavat on hyväksytty vuosina 1984, 1985 ja Muut suunnitelmat ja selvitykset Asemakaavaa ohjaa Lepolan osayleiskaava. Osayleiskaavaprosessin aikana on tehty selvitykset hulevesistä, vesihuollosta, maaperästä, melusta ja tärinästä sekä tunnistettu kaavoituksen mahdollisia sosiaalisia vaikutuksia. Näiden pohjalta on määritelty asemakaavan tavoitteita. Rakennukset ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue liittyy laajempaan Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan, jota koskevat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset alueidenkäyttötavoitteet. Suunnittelualue on kartanokulttuurin synnyttämää viljelymaisemaa, jota rajaa lännessä Tuusulanjärvi. Aluetta leimaavat 1900-luvun alkupuolella rakennetun Maatalousnormaalikoulun rakennuskokonaisuudet (päärakennus ympäristöineen, lehtorienmäki, karjatalouskoulun alue, maatilan alue ja verstasalue), jotka sijoittuvat laajahkosta peltomaisemasta nouseville metsäisille moreenimäille. Rakennuskokonaisuudet ovat säilyttäneet alueelle ominaisluonteen antavan asemansa. Poikkitien ja Sibeliuksentien risteysalueen tuntumassa olevaan metsäsaarekkeeseen sijoittuu säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Ainola. 5 Kuva 5: Tärkeimmät rakennus- ja kulttuuriympäristökohteet ilmakuvaan merkittynä. 7 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Kumppanuuskaavoituksen yrityskumppanit Yhteisöllisen omakotirakentamisen ohjelmaan ilmoittautuneet henkilöt Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto ja Ratahallintokeskus Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 8 KUMPPANUUSKAAVOITUS Lepolan asemakaavoituksessa sovelletaan ns. kumppanuuskaavoituksen menetelmiä. Kaupunki järjestää alueelle suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun yhteistyö- ja toteutuskumppaneiden löytämiseksi asemakaavoitusta ja rakentamista varten. Alueen jatkosuunnittelu tehdään yhteistyössä rakennusliikkeiden, rakennuttajien tai muiden organisaatioiden kanssa kilpailussa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Kumppanuuskaavoituksen suurin hyöty on, että kaupungin asemakaavojen laatiminen tapahtuu kumppanien toteutussuunnittelun rinnalla siten, että prosessin vuorovaikutteinen toimintamalli edistää yhteisen laatuymmärryksen syntyä ja vähentää viime hetken kaavamuutosten ja poikkeamislupien tarvetta. 6

12 Valintamenettelyn kautta valittujen toteuttajien kanssa yhteistyössä varmistetaan asemakaavan toteutuskelpoisuus ja osayleiskaavan ympäristöä koskevien tavoitteiden ja laatutason välittyminen toteutukseen. Kumppanuuskaavoituksen keskeiset toimintaperiaatteet Kumppanuuskaavoitus on kaavaprosessi, jossa rakennusliike, rakennuttaja tai muu organisaatio sitoutuu toteuttamaan hankkeensa kilpailuehdotuksessa esittämiensä suunnitelmien mukaisesti. Korttelialueiden jatkosuunnittelu ja asemakaavan laadinta tehdään yhteistyössä kaupungin ja toteuttajakumppanien kanssa. Suunnitelmat tarkistetaan ja sovitetaan yhteen muiden toteuttajien kanssa. Valintamenettelyt Lepolan toteutuskumppanit valitaan keväällä 2009 toteutettavan valintamenettelyn kautta. Tarkemmat tiedot valintamenettelyistä löytyvät erillisistä valintaprosessiohjelmista, jotka ovat saatavilla internetissä 1. Vapaarahoitteista yhtiömuotoista kerros- ja pientalorakentamista on tarkoitus toteuttaa kuudelle korttelialueelle (Kuva 6, alueet 1, 2, 3, 8, 9 ja 10). Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on tarkoitus toteuttaa kahdelle kerrostalotontille (Kuva 6, alueet 5 ja 6), joista toinen varataan alustavasti Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toteutettavaksi (Kuva 6, alue 5). Yhdelle rivitalotontille voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti valtion tukemia osaomistusasuntoja tai vuokra-asuntoja (Kuva 6, alue 7). Yhteisöllistä omakotirakentamista on tarkoitus toteuttaa yhdelle korttelialueelle (Kuva 6, alue 4). Kuva 6: Valintamenettelyyn liittyvät korttelialueet numeroituna (1-10). Yhtiömuotoista tai valtion tukemaa asuntotuotantoa toteuttavat yritykset valitaan tontinluovutuskilpailun kautta. Kilpailuun ilmoittautuneet yritykset arvioidaan ja niistä valitaan kilpailijat, jotka laativat kukin omat suunnitelmansa. Kilpailuehdotusten joukosta arviointiryhmä valitsee touko-kesäkuussa 2009 voittajat, jotka valitaan toteutuskumppaneiksi. Yhteisöllinen omakotirakentaminen perustuu suuresta ryhmätontista erotettuihin rakennuspaikkoihin, joiden toteutus on kunkin itsenäisen rakentajan vastuulla omakotirakentamisen tapaan. Omakotirakentamisen ohjelmaan on valittu arpomalla 17 ilmoittautujan joukosta yhdeksän tontin saajaa. Loput ilmoittautuneet ovat varasijoilla, mikäli joku tontinsaaja luopuu hankkeestaan. Kaupunginhallitus on päättänyt tontinsaajien valinnasta Kumppanuuskaavoituksen prosessiohjelmat on luettavissa Lepolan suunnittelusivuilla ( kohdista Kumppanuuskaavoitus > Yhteisöllinen omakotirakentaminen tai Tontinluovutuskilpailu. 7 9 LAATIMISVAIHEET 9.1 Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa, Viikkouutisissa ja kaupungin internetsivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 9.2 Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla osoitteessa Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaavaaineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internetsivuille ( Kaavaluonnoksien nähtävilläoloaikana järjestetään mahdollisesti myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Kaavasta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Järvenpää-Seura ry 8

13 Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamiestahoilta: Kaupunkiympäristö Ympäristötoimisto Rakennusvalvonta Vesilaitos Pelastuslaitos Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Museovirasto/ Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Ratahallintokeskus / VR-yhtymä Fortum sähkönsiirto Oy / Etelä-Suomi Fortum Power and Heat Oy / Järvenpää Elisa Networks Oy 9.4 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavaehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen ilmoitustaululle sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuille, ja siitä tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee ja hyväksyy kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavaehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunginhallitus sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunginhallitus esittää ehdotuksen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen. 9.5 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli oikeus myöntää valitusluvan. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 10 ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vuorovaikutteinen vaikutusten arviointi Lepolan osayleiskaavan ehdotusvaiheessa on pyritty tunnistamaan kaavoituksen sosiaalisia vaikutuksia. Samalla on suunniteltu vuorovaikutteinen vaikutusten arviointiprosessi, jota sovelletaan ja kehitetään edelleen Lepolan asemakaavojen yhteydessä. 9 Vuorovaikutteinen vaikutusten arviointi toteutetaan seuraavasti: Lepolan suunnittelusivuille ( avataan verkkokeskustelu, jota ohjaa kaavan valmistelija. Keskustelu on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta keskusteluun kutsutaan myös erityinen arviointiryhmä, joka koostuu eri toimialojen asiantuntijoista ja asukkaiden edustajista. Verkkokeskustelu avataan ensimmäisen kerran asemakaavan suunnitteluaineiston nähtävilläolon yhteydessä. Keskusteluun on mahdollista osallistua myös paperilomakkeella, jonka saa kaavan valmistelijalta (Pilvi Nummi, p ). Nähtävilläolon päättyessä keskusteluista tehdään tiivistetty yhteenveto, joka liitetään kaavan tausta-aineistoksi. Kerättyä tietoa ja näkökulmia hyödynnetään ehdotuksen suunnittelussa. Verkkokeskustelua käydään samaan tapaan myöhemmin asemakaavan ehdotusvaiheessa. Ehdotusvaiheessa keskustelun tavoitteena on tuottaa tietoa osallisten näkökulmista päätöksenteon tueksi. 11 KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan ja tonttijaon laatimistyö on käynnistetty helmikuussa Asemakaavan valmisteluaineisto on nähtävänä (MRL 62 ) arviolta touko-kesäkuussa 2009 Asemakaavan ja tonttijaon ehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta loka-marraskuussa Yleisötilaisuus pidetään asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan ja tonttijaon muutoksen tammikuussa YHTEYSTIEDOT Asemakaavan ja tonttijaon muutos laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa ja mittauksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Valmistelija Arkkitehti Pilvi Nummi KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Kaupunkiympäristö Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine Suunnitteluinsinööri Elina Laalo Järvenpäässä Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 10

14 Järvenpään kaupunki Tekninen toimiala, Kaavoitus ja mittaus PL 41, JÄRVENPÄÄ fax (09) LEPOLA I MIELIPIDE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi ilmaista mennessä tällä lomakkeella postitse tai faksilla, tai sähköpostilla osoitteeseen arja.heyno@jarvenpaa.fi tai käymällä henkilökohtaisesti kaavoituksen ja mittauksen palvelupisteessä Seutulantie 12, 1. kerros. Päiväys ja allekirjoitus Nimi ja osoite