Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus. Elisa Savolainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus. Elisa Savolainen"

Transkriptio

1 Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus Elisa Savolainen

2 Sisällysluettelo YLEISET OHJEET... 1 JOHDANTOLUENTO MITÄ MUOTOILU ON?... 2 TEHTÄVÄNANNOT ALAKOULULAISILLE a. Suunnitteluprosessi b. Makeisen suunnitteluprosessi a. Käyttäjälähtöinen suunnittelu b. Repun suunnittelu käyttäjälle a. Muoto ja esteettisyys b. Maljakon suunnittelu TEHTÄVÄNANNOT YLÄKOULULAISILLE a. Tuotteen elinkaari b. Tuolin elinkaari a. Kuluttajakäyttäytyminen b. Hajuvesipullon suunnittelu LIITTEET Suunnittelupohjat 2. Ideointikortit

3 Yleiset ohjeet Muotoilukasvatuksen opetusmateriaali on tarkoitettu hyödynnettäväksi peruskoulun kuvataiteen oppitunneilla, mutta sitä voidaan käyttää myös muun muassa käsityön ja ympäristöopin tunneilla sekä esimerkiksi kuvataidekerhoissa ja vastaavissa opetuksellisissa tilanteissa. Oppimateriaali koostuu perehdyttävästä luennosta sekä erilaisista tehtävänannoista. Tehtävänannot on jaettu peruskoulun ala- ja yläluokille, mutta jako on vain suuntaa antava ja oppimateriaalia voidaan käyttää sovelletusti oppilaiden taitotaso huomioiden, valiten ja muokaten ryhmille sopivimmat tehtävät ja aiheet. Tehtävänantoja voidaan suorittaa niin yksin kuin pienryhmissäkin. Yhden kokonaisen tehtävänannon suorittamiseen menee arviolta 4-6 oppituntia, mutta tehtävät voidaan tehdä myös osittain. Tehtävänannoille on yhteistä se, että jokaisessa käydään läpi suunnitteluprosessi muotoilijan näkökulmasta. Kaikista tehtävänannoista on aina kaksi versiota (a ja b), joista opettaja voi valita, kumpi soveltuu tilanteeseen paremmin. Versiossa a suunnittelukohde on vapaa, versiossa b kohde on ennalta määritelty. Oppimateriaali on pdf-muodossa, ja se voidaan joko näyttää oppilaille luokkahuoneessa oppitunnin yhteydessä tai materiaalin voi tulostaa oppilaille. Oppimateriaalin liitteinä olevat suunnittelupohjat (käyttäjäpersoona, kohderyhmä, käyttöskenaario ja kolme konseptia) on tarkoitettu oppilaiden työn tueksi, ja ne ovat ladattavissa ja tulostettavissa FIDAn verkkosivuilta. Tehtävänantojen yhteydessä on kerrottu, mitä suunnittelupohjaa missäkin tehtävässä voidaan hyödyntää. Suunnittelupohjien lisäksi materiaaliin kuuluu ideointikortteja, joissa kerrotaan muutamien ideointimenetelmien käytöstä. Ideointimenetelmät on tarkoitettu hyödynnettäväksi pienryhmätyöskentelyssä. 1

4 Johdantoluento Mitä muotoilu on? Muotoilukasvatusmateriaalin käyttö on tarkoitus aloittaa johdantoluennolla, jossa oppilaille kerrotaan, mitä muotoilu on. Mitä muotoilu on? -luento on perehdyttävä ja nopea katsaus muotoilun kenttään Suomessa. Sen tarkoituksena on havainnollistaa erilaisin kuvallisin esimerkein muotoilijan työn monipuolisuutta yhteiskunnassamme. Siinä tutustutaan muotoilun eri osa-alueisiin, muotoilijan työvälineisiin, yksinkertaistettuun suunnitteluprosessiin sekä muotoilun alalla työllistymiseen. Luento alkaa Mitä muotoilijat muotoilevat? -sivulla (dia 2), jossa kerrotaan muotoilijan päätehtävä: suunnitella tuotteita ja palveluja. Muotoilijalle tärkeä lähtökohta on ymmärtää, kuka on tuotteen tai palvelun käyttäjä, jotta hän osaa suunnitella käytettävyydeltään tarkoituksenomaisen tuotteen. Muotoilijat suunnittelevat mitä erinäisimpiä tuotteita ja palveluita ja tärkeää onkin tiedostaa se, että kaikki, mitä maailmassa on tuotettu, on jonkun suunnittelemaa, olipa suunnittelijana sitten muotoilija, insinööri tai keksijä! Millä aloilla muotoilijat muotoilevat? -sivu (dia 3), listaa erilaisia muotoilun aloja. Teollisessa muotoilussa muotoilijat suunnittelevat tuotteita teollisesti valmistettaviksi ja esimerkkejä löytyy kaikkialta ympäristöstämme. Tilasuunnittelussa ja kalustesuunnittelussa nimensä mukaisesti suunnitellaan tiloja ja kalusteita. Graafisessa suunnittelussa keskitytään erilaisien tuotteiden visuaalisien elementtien suunnitteluun. Esimerkiksi julkaisut, verkkosivut ja pakkausgrafiikat ovat graafisten suunnittelijoiden töitä. Vaate- ja tekstiilisuunnittelussa suunnitellaan erilaisia tekstiilituotteita. Palvelumuotoilu on verrattain nuori ala Suomessa, ja siinä keskitytään palveluiden suunnitteluun, useimmiten käyttäjälähtöisestä näkökulmasta: ytimessä on palvelun käyttäjän kokemus. Taideteollinen muotoilu eroaa teollisesta muotoilusta siinä, että tuotteita ei ole tarkoitus tuottaa teollisesti sarjavalmisteisena vaan valmistettavat tuotteet voivat olla uniikkeja (yksittäiskappaleita) tai piensarjoissa valmistettuja (piensarja= muutaman kappaleen tuotanto). Diat 4. ja 5. esittelevät yksinkertaistetun suunnitteluprosessin, jonka muotoilijat käyvät läpi suunnitellessaan tuotteita. Prosessi käynnistyy toimeksiannosta, jonka asiakas antaa muotoilijalle. Toimeksiantoa kutsutaan usein briefiksi. Muotoilija perehtyy toimeksiannon aiheeseen, jos hän ei ole tutustunut aihealueeseen aikaisemmin. Esimerkiksi repun suunnittelussa voidaan tutustua kilpailijoiden valmistamiin tuotteisiin ja ottaa selvää erilaisista materiaaleista, joista reppuja voisi valmistaa. Muotoilija lähtee ideoimaan ratkaisuja esimerkiksi erilaisilla ideointimenetelmillä. Ideointi tapahtuu usein toistavana, iteratiivisena prosessina, jossa ideoita tuotetaan ja niitä testataan ja arvioidaan, minkä jälkeen parhainta ideaa jatkojalostetaan edelleen uusilla ideoilla, jota taas testataan ja arvioidaan. Lopulta parhaimmasta tai parhaimmista ideoista koostetaan kokonaisvaltainen suunnitelma, jota kutsutaan konseptiksi. Se on luonnos tai prototyyppi, jota voidaan testata ja arvioida kuin oikeaa tuotetta. Konsepteja voi olla useita, joita arvioiden valitaan parhain konsepti, joka voidaan saattaa tuotantoon saakka. Useimmiten muotoiluprosessi ei suinkaan lopu tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen, vaan suunnitteluprosessit voivat kestää vuosia esimerkiksi tuotekehityksen parissa. 2

5 Diassa 5. on kuvattu Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojektista. Huomionarvoista on suunnitteluprosessin kulku: ensimmäiseksi on tutustumisvaihe, jonka jälkeen tulee tiedon keräys ja osatutkimukset, jonka jälkeen alapuolella näkyy itse suunnittelu: ideointi, luonnokset sekä työ ja pienoismallit. Näiden jälkeen tulee arviointi. Muotoilijoiden työvälineitä -sivu (dia 6) listaa luovan ongelmanratkaisun menetelmiä, joihin myös ideointimenetelmät kuuluvat. Erilaisista ideointimenetelmistä on liitteissä ideointikortit, joissa menetelmiä esitellään ja kerrotaan toimintaohjeet. Käyttäjätutkimus on muotoilijoille tärkeää, sillä tutkimuksen avulla he saavat tietoa käyttäjistä. Tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi havainnointia, jossa käyttäjiä tarkkaillaan tuotteen käytön aikana ja kirjataan huomioita siitä, miten käyttäjät toimivat erilaisissa tilanteissa (esimerkiksi millainen selän asento on, kun reppu on selässä tai millainen ajoasento autossa istuessa on). Tunnelmataulu eli moodboard on kuvakollaasin omainen yhdistelmä erilaisista kuvista, joilla haetaan nimensä mukaisesti tuotteelta kaivattujen ominaisuuksien tunnelmaa. Tunnelmalla tarkoitetaan esimerkiksi mielikuvia ja värejä, mitä tuotteelta kaivataan, eikä kuvien tarvitse liittyä suunniteltavan tuotteen aihealueeseen (esimerkiksi autosuunnittelussa voidaan liittää kuvia iloisista ihmisistä, nopeasta gepardista ja ketsupinpunainen väri). Miellekartta eli mindmap on useimmille oppilaille tuttu. Siinä tutkittavasta aiheesta luodaan visuaalinen esitys, jossa aiheeseen liittyviä asioita kirjoitetaan tai piirretään karttaan. Miellekartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin. Kuvaskenaariot ovat kertomuksia tuotteen käyttöön liittyvistä tilanteista. Ne ovat kuvallisesti kerrottuja ja voidaan piirtää esimerkiksi sarjakuvien muotoon. Kuvaskenaarioissa olennaista on kertoa, miten tuotetta käytetään ja millainen vaikutus sillä on käyttäjään ja ympäristöön (esimerkiksi millaisia tuntemuksia tuote aiheuttaa käyttäjässä). Suunnitteluohjurit eli design driverit ovat suunnittelua ohjaavia määrittelyjä, jotka tulevat usein toimeksiantajalta. Ne ovat määritelmiä, millainen tuotteen tulisi olla ja mihin tarpeeseen sen tulisi vastata. Ne auttavat suunnittelijaa pysymään ideoinnissaan tietyllä polulla (esimerkiksi tuotteen suunnitteluohjurina voi olla, että tuote tulee suunnitella tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi vanhuksille ja tuotteen käyttö tulee oppia helposti ja nopeasti). Muotoilijoiden työllistyminen -sivu (dia 7) kertoo muotoilijoiden työpaikoista sekä potentiaalisimmista asiakkaista. Muotoilijat voivat työskennellä osana isompaa tuotekehitystiimiä yrityksessä (in-house-designer), omassa yrityksessään joko yksinyrittäjänä tai muiden muotoilijoiden kanssa tai myös freelancerina. Asiakkaina ovat yleensä erilaiset yritykset sekä julkinen sektori, eivät niinkään yksityiset henkilöt. 3

6 Tehtävänannot alakoululaisille Tehtävänannoissa 1 3 keskitytään suunnitteluprosessiin ideoinnin ja sen esittämisen kautta ottaen erilaisia painopisteitä suunnittelulle. Tehtävissä 1a. ja 1b. tutustutaan itse suunnitteluprosessiin, tehtävissä 2a. ja 2b. keskitytään tietylle käyttäjälle tai kohderyhmälle suunnitteluun ja tehtävissä 3a. ja 3b. huomio kiinnitetään tuotteen muotoon ja käyttötarkoitukseen. 1a. Suunnitteluprosessi Tässä tehtävänannossa ei määritellä ennalta suunnittelukohdetta, joten kohde on opettajan tai oppilaiden vapaasti päätettävissä. Suunnittelukohteeksi kannattaa valita jokin oppilaille tuttu tuote, josta on helppo keksiä erilaisia versioita. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin vaiheet on jo kuvattu tarkemmin Mitä muotoilu on? -luennossa. Suunnitteluprosessin vaiheet ovat brief (toimeksianto), jota seuraa suunnitteluprosessin käynnistyminen alkututkimuksella (otetaan selvää suunniteltavan tuotteen aihealueesta). Ideoinnin avulla luodaan konsepteja, joista valitaan parhaimmat tuotantoon sopiviksi (tehtävänannossa esittelyä varten). Sivun kuvassa on Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojekstista. Dia 3. Brief Brief eli toimeksianto määrittelee, mitä suunnittelun tuloksena tulisi syntyä. Briefiin voidaan sisällyttää suunnitteluohjurit eli design driverit, jotka ovat määritelmiä siitä, millainen tuotteen tulee olla. Briefissä määritellään suunnitteluongelma eli esimerkiksi, mihin ongelmaan tai tarpeeseen tuotteen tulisi vastata. Dia 4. Alkututkimus Muotoilija aloittaa suunnittelun perehtymällä tuotteen aihealueeseen. Visuaalisia alkututkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjäpersoonan kuvittaminen/visualisoiminen, käsitekartan luominen, kuvakollaasin luominen esimerkiksi tuotteen käyttötilanteesta tai käyttäjistä tai moodboardin (tunnelmataulun) kokoaminen. Dia 5. Ideointi Vapaalla ideoinnilla tarkoitetaan intuitiivista ongelmanratkaisua, jolla esimerkiksi aletaan piirtää ratkaisua suunnitteluongelmaan käyttämättä ideointimenetelmiä. 4

7 Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Se on luonnos tuotteesta, jolla vastataan suunnitteluongelmaan. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja (hahmomalli = tuotteen muotoa havainnollistava malli) tai prototyyppi (prototyyppi = tuotteen toimintaa vastaava malli, joka on valmis tuotantoon saatettavaksi ja jonka avulla voidaan esimerkiksi testata tuotteen käyttöä). Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Konseptin esitys kannattaa koostaa siisteistä, käsin piirretyistä kuvista, jotka voidaan asetella esimerkiksi kuvakollaasin muotoon. Konseptia voidaan esitellä myös esimerkiksi kuvaskenaariolla (käyttötilanne tuotteesta) tai hahmomallilla tuotteesta. Jos aikaa suinkin riittää, konseptia voidaan esittää myös markkinointimateriaalilla, esimerkiksi piirtämällä mainos tuotteelle. 1b. Makeisen suunnitteluprosessi Makeisen suunnitteluprosessi käynnistyy briefillä, jossa tehtävänä on suunnitella makeinen ja sille pakkaus. Tehtävänanto käsittää suunnitellun makeisen sekä sen pakkauksen, jotka voidaan toteuttaa piirtämällä tuote ja pakkaus tai suunnitelluista tuotteista voidaan valmistaa hahmomalleja esimerkiksi muovailuvahan ja pahvin avulla. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin vaiheet on jo kuvattu tarkemmin Mitä muotoilu on? -luennossa. Suunnitteluprosessin vaiheet ovat brief (toimeksianto), jota seuraa suunnitteluprosessin käynnistyminen alkututkimuksella (otetaan selvää suunniteltavan tuotteen aihealueesta). Ideoinnin avulla luodaan konsepteja, joista valitaan parhaimmat tuotantoon sopiviksi (tehtävänannossa esittelyä varten). Sivun kuvassa on Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojekstista. Dia 3. Brief Tehtävänä on suunnitella makeinen ja sille pakkaus. Voidaan määritellä, onko kyseessä esimerkiksi suklaakonvehti, kova makeinen vai jokin aivan muu. Opettaja voi myös määrittää kohderyhmän eli millaisille käyttäjille tuotetta suunnitellaan (esimerkiksi iän, koulutuksen, asuinpaikan yms. perusteella). Oppilaiden tulee pohtia, millaisia ominaisuuksia tuotteella on eli kenelle se on suunnattu, mistä se on valmistettu ja miltä se näyttää? 5

8 Dia 4. Alkututkimus Oppilaiden tulee ottaa selvää, millaisia makeisia on olemassa. Koska makeiset ovat useimmille lapsille tuttuja, voivat oppilaat piirtää ulkomuistista erilaisia makeisia. Oppilaat voivat myös koota kuvakollaasin leikkaamalla erilaisten makeisten kuvia lehdistä. Oppilaat voivat myös miettiä, millaisia vastaavia, samaan tarpeeseen vastaavia tuotteita on olemassa? Makeiset vastaavat usein käyttäjän makean kaipuuseen, joten mitä muita makeita tuotteita on maailmassa? Oppilaiden tulee myös pohtia, millainen tuotteen pakkauksen tulee olla. Miksi makeiset pakataan pakkauksiin? Mitä pakkauksissa tulisi kertoa tuotteesta? Dia 5. Ideointi Makeisen ominaisuuksia voidaan listata paperille tai niistä voidaan luoda mindmap. Tärkeintä on luoda paljon ideoita siitä, millaisia uusia makeisia maailmassa voisi olla. Makeisia voi piirtää paperille, ja niille voi alkaa jo suunnittelemaan pakkausta (pakkaus voi olla esimerkiksi kääre tai pussi, jossa makeisia myydään). Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja. Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Konseptia esiteltäessä voidaan piirtää makeinen paperille ja askarrella sille pakkaus esimerkiksi pahvista. Hahmomalli makeisesta voidaan valmistaa esimerkiksi muovailuvahasta. Konseptia voidaan täydentää esimerkiksi kuvaskenaariolla makeisen käyttötilanteesta tai suunnittelemalla mainos tuotteelle. 2a. Käyttäjälähtöinen suunnittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu on nimensä mukaisesti tuotteen tai palvelun suunnittelua käyttäjälle mahdollisimman sopivaksi. Tehtävässä määritellään käyttäjä ja suunnitellaan tuote, joka vastaa käyttäjän tarpeisiin ja odotuksiin. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Määritellään brief eli suunniteltava tuote. Opettajan/ohjaajan kannattaa miettiä, millainen tuote (tai palvelu) valitaan suunnittelukohteeksi, jotta käyttäjälähtöisyys toteutuu. Briefissä on hyvä myös määritellä suunnitteluohjurit, joiden avulla suunnittelu saadaan käynnistettyä ja taataan oppilaille yhtenäiset tuotokset. 6

9 Dia 3. Käyttäjälähtöinen suunnittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy käyttäjäpersoonan luomisella (käyttäjäpersoonaliite). Sen avulla oppilaat voivat kuvittaa käyttäjän sekä kirjoittaa, millaisia ominaisuuksia käyttäjällä on. Oppilaiden tulisi miettiä, millaisia tunteita ja ajatuksia suunniteltavan tuotteen tulisi herättää käyttäjässä ja millaisissa tilanteissa käyttäjä tulee käyttämään tuotetta. Dia 4. Alkututkimus Benchmarkkaus on olemassa olevien vastaavien tuotteiden kartoittamista ja tutkimista, jossa esimerkiksi jo markkinoilla olevia tuotteita tarkastellaan ja arvioidaan. Näin saadaan tietoa siitä, mitä on jo tehty ja millaisia ominaisuuksia niissä on. Tämä auttaa myös siinä, että niin sanotusti "pyörää ei keksitä uudelleen". Myös käyttäjää voidaan alkututkimuksessa tutkia, esimerkiksi testata itse tuotteen käyttötilannetta tai havainnoida, kun joku muu käyttää tuotetta. Tärkeää on käsittää tuotteen käyttötilanne ja asettua käyttäjän asemaan (käyttöskenaario-liite). Dia 5. Ideointi Tuote voidaan ideoida vapaalla ideoinnilla tai käyttämällä ideointimenetelmiä (ideointikortteja). Kolme konseptia -suunnittelupohjaa voi hyödyntää ideoiden listaamisessa ja havainnollistamisessa. Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Se on luonnos tuotteesta, jolla vastataan suunnitteluongelmaan. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja (hahmomalli = tuotteen muotoa havainnollistava malli) tai prototyyppi (prototyyppi= tuotteen toimintaa vastaava malli, joka on valmis tuotantoon saatettavaksi ja jonka avulla voidaan esimerkiksi testata tuotteen käyttöä). Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Käyttäjälähtöisen tuotteen esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota juuri käyttäjään liittyvien asioiden esilletuomiseen: käyttäjäpersoonan esitteleminen sekä konseptin esitteleminen. Esitys voidaan koostaa esimerkiksi isolle paperiarkille, johon sommitellaan käyttäjäpersoona sekä ideat, joista muotoutui konsepti. Tuotteen ominaisuuksia voidaan esittää myös kirjallisesti ja tuotteesta voidaan valmistaa hahmomalli. 7

10 2b. Repun suunnittelu käyttäjälle Tehtävässä suunnitellaan reppu/laukku käyttäjälle. Oppilaat pääsevät luomaan oman käyttäjäprofiilin, jonka suunnittelussa kannattaa huomioida, ettei profiili ole hyvän maun vastainen, eikä se pohjaa keneenkään olemassa olevaan ihmiseen. Repun suunnittelussa tulee huomioida käyttötilanne ja tuotteen soveltuvuus käyttäjälle, oppilaat voivat pohtia esimerkiksi, millainen reppu soveltuu esikoululaiselle ja miten se eroaa matkustavan aikuisen repusta. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Tehtävänä on suunnitella reppu, joka suunnitellaan käyttäjälle. Opettaja/ohjaaja määrittelee tuotteelta vaadittavat ominaisuudet (esimerkiksi siihen tulee mahtua paljon koulukirjoja, se soveltuu hyvin kauppareissulle tai siihen sopii urheiluvälineitä). Myös käyttäjä voidaan määritellä käyttäjäprofiilia varten (käyttäjälle voidaan määritellä ikä, sukupuoli, koulutus, asuinpaikka tai muu vastaava). Dia 3. Alkututkimus Käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy käyttäjäpersoonan luomisella (käyttäjäpersoonaliite). Sen avulla oppilaat voivat kuvittaa käyttäjän sekä kirjoittaa, millaisia ominaisuuksia käyttäjällä on. Oppilaiden tulisi miettiä, millaisia tunteita ja ajatuksia repun tulisi herättää käyttäjässä ja millaisissa tilanteissa käyttäjä tulee käyttämään reppua. Dia 4. Ideointi Ideointi kannattaa toteuttaa piirtämällä vapaasti erilaisia reppuja ja laukkuja. Myös ideointimenetelmiä (ideointikortteja) voidaan hyödyntää suunnittelussa. Dia 5. Konsepti Konsepti koostetaan erilaisista ideoista ja yhdessä arvioidaan, kuinka hyvin ne vastaavat alussa annettuihin design drivereihin. Ideoita yhdistelemällä ja muokkaamalla voidaan luoda tarvittaessa uusia ominaisuuksia reppuihin. Parhaasta konseptista piirretään siisti luonnos, ja halutessa voidaan valmistaa repusta hahmomalli esimerkiksi paperista, pahvista tai kankaasta. Dia 6. Konseptin visuaalinen esittäminen Käyttäjälähtöisen tuotteen esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota juuri käyttäjään liittyvien asioiden esilletuomiseen: käyttäjäpersoonan sekä konseptin esitteleminen. Esitys voidaan koostaa esimerkiksi isolle paperiarkille, johon sommitellaan käyttäjäpersoona sekä ideat, joista muotoutui konsepti. Tuotteen ominaisuuksia voidaan esittää myös kirjallisesti ja tuotteesta voidaan valmistaa hahmomalli. Hahmomallit voidaan liittää paperisten esitysten yhteyteen tai ne voidaan valokuvata ja tulostaa paperisiin esityksiin. 8

11 3a. Muoto ja esteettisyys Tehtävänannossa korostetaan tuotteen ulkomuodon esteettisyyttä, eikä käyttäjä ole yhtä suuressa roolissa kuin edellisessä tehtävässä. Tehtävässä suunnitellaan jokin tuote (esimerkiksi taideteollisen muotoilun saralta), jossa huomio kiinnitetään erityisesti tuotteen ulkomuodon elementteihin: muotoon, kokoon ja väreihin. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kolme konseptia- ja käyttöskenaario-liitteitä. Ideakortteja voidaan käyttää tarvittaessa ideoinnin tukena. Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Briefissä määritellään suunniteltava tuote, jolla on selkeä käyttötarkoitus. Oppilaita voidaan pyytää miettimään, millaisissa erilaisissa muodoissa he ovat nähneet suunniteltavaa tuotetta. Millaisilla asioilla tuote "viestii" käyttötarkoituksestaan (esimerkiksi mistä tietää, että tietokone käynnistetään tietystä napista tai mistä tietää, että tuolille on tarkoitus istua)? Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa perehdytään suunniteltavan tuotteen aihealueeseen, joka kannattaa aloittaa tutkimalla "kilpailijoiden" tuotteita benchmarkkauksen avulla. Oppilaat voivat koota kuvakollaaseja muista vastaavista tuotteista. Huomio kannattaa kiinnittää erilaisiin muotoihin, väreihin ja kokoihin. Oppilaat voivat myös havainnoida ympäristöään ja piirtää omia havaintojaan, esimerkiksi koulusta tai kotoa löytyvistä tuotteista. Dia 4. Ideointi Ideoinnissa kannattaa käyttää vapaata ideointia, mutta myös ideointimenetelmiä voidaan hyödyntää. Ideoita voidaan piirtää (kolme konseptia -liite) tai esimerkiksi muovailuvahasta tai muusta materiaalista valmistaa tuote-ideasta "pika-hahmomalleja". Dia 5. Konsepti Konsepti eli kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi koostetaan luoduista ideoista. Konseptia voidaan kehittää niin yhdestä kuin useammastakin ideasta yhdistelemällä ideoita tai muokkaamalla tai lisäämällä ominaisuuksia konseptiin. Konsepti piirretään tai siitä voidaan valmistaa hahmomalli. Dia 6. Konseptin visuaalinen esitys Muotoon perustuvan tuotteen suunnittelussa kannattaa huomioida koko suunnitteluprosessi eli se kuinka konseptista syntyi juuri sen näköinen kuin siitä syntyi. Oppilaat voivat luoda kuvakollaasin ideoistaan ja valokuvata "pika-hahmomallinsa", jotka voidaan tulostaa kollaasiin. Viimeistelty luonnos konseptista, jossa olennaiset ominaisuudet esitellään, on myös paikallaan. Jos aikaa jää, tuotteesta voidaan valmistaa viimeistellympi hahmomalli, ja sille voidaan luoda markkinointimateriaalia (esim. mainos). 9

12 3b. Maljakon suunnittelu Tehtävänannossa suunnitellaan maljakko, jonka suunnittelussa huomioidaan erityisesti maljakon ulkonäkö ja käyttötarkoitus. Maljakosta on tarkoitus valmistaa hahmomalli tai prototyyppi, jotka voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisista muovaukseen sopivista materiaaleista. Suunnittelukohteeksi voidaan valita myös muita vastaavia tuotteita, kuten muki, juomalasi, lautanen tai kulho. Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Tehtävänä on suunnitella maljakko. Suunnittelussa huomioidaan ensisijaisesti tuotteen ulkonäköön liittyvät asiat (koko, muoto, kuviointi, väri). Oppilaat voivat pohtia, kuinka maljakko "viestii" käyttötarkoituksestaan eli kuinka käyttäjä tietää, että maljakkoon tulisi laittaa kukkia. Samalla voidaan pohtia, mikä on maljakon tarkoitus. Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa tutustutaan erilaisiin maljakoihin. Benchmarkkauksen eli "kilpailijoiden" tuotteisiin tutustumisella saadaan kattava käsitys erilaisista markkinoilla olevista tuotteista. Erilaisia maljakoita voidaan piirtää (esimerkiksi omista havainnoista) tai erilaisien maljakoiden kuvia voidaan kerätä ja niistä koota kuvakollaasi. Dia 4. Ideointi Erilaisia maljakoiden muotoja ideoidaan piirtämällä. Oppilaat voivat pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Millaiset maljakot ovat kauniita/esteettisiä? Onko erimuotoisilla maljakoilla erilaisia käyttötarkoituksia? Voisiko maljakoita käyttää muuhunkin kuin kukkien säilytykseen? Ideoista voidaan valmistaa "pika-hahmomalleja" esimerkiksi muovailuvahasta. Ideoinnin tukena voidaan käyttää kolme konseptia -liitettä. Dia 5. Konsepti Konsepti koostetaan yhdestä tai useammasta ideasta. Valmistettavaksi tarkoitetusta maljakosta piirretään tarkka kuva (mittasuhteen tulisi olla 1:1), jossa ilmenee maljakon tärkeimmät ominaisuudet (koko, kuviointi, väritys). Kuva toimii suunnitelmana, jonka avulla voidaan valmistaa prototyyppi mahdollisuuksien mukaan savesta tai vastaavasta muovattavasta materiaalista. Dia 6. Konseptin visuaalinen esittäminen Konseptit voidaan esittää esimerkiksi näyttelyn avulla. Näyttelyyn kannattaa yhdistää sekä maljakoiden suunnitelmat että valmistuneet hahmomallit. Näyttelyssä voidaan halutessa esittää myös koko suunnitteluprosessi alun benchmarkkauksesta ensimmäisiin ideoihin ja sitä kautta konseptin suunnitelmasta hahmomalliin/prototyyppiin saakka. 10

13 Tehtävänannot yläkoululaisille Tehtävänannoissa 4-5 keskitytään suunnitteluprosessiin laajemmasta näkökulmasta käsin. Tehtävissä 4a. ja 4b. tutustutaan suunnitteluprosessiin elinkaariajattelun avulla ja tehtävissä 5a. ja 5b. keskitytään kuluttajakäyttäytymisen vaikutukseen tuotteen suunnittelussa. 4a. Tuotteen elinkaari Tehtävänannon tarkoituksena on havainnollistaa se pitkä polku, jonka tuote kulkee ideasta tuotteeksi, valmistuksesta käyttöön ja aina kierrätykseen saakka. Suunnittelukohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi teollisesti valmistettava tuote, jolle valitaan jokin tietty materiaali. Oppilaat voivat pohtia tuotteen materiaalin vaikutuksia esimerkiksi käyttötilanteessa ja tuotteen päätyessä kierrätykseen. Yhdeksi näkökulmaksi voidaan ottaa myös niin kutsuttu trash design, jossa tuote suunnitellaan kierrätysmateriaalista tai materiaalista, joka ei sovellu kierrätykseen. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella tuote, jossa koko elinkaari tulisi ottaa huomioon. Materiaalit ovat pääosassa, sillä ne vaikuttavat olennaisesti tuotteen ominaisuuksiin. Opettaja/ohjaaja tai oppilaat määrittelevät tuotteelta vaaditut ominaisuudet eli päättävät suunnitteluohjurit (design driverit). Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aiheeseen. Jos tuotteessa käytettävä materiaali on ennalta määritelty, mitä tiedetään aiheesta? Millaisia vaikutuksia sillä on ympäristöön? Tuotteeseen perehtymisessä voidaan käyttää benchmarkkausta, jotta saadaan tietää, millaisia tuotteita maailmassa jo on. Jos tuotteessa käytettävää materiaalia ei ole määritelty, voidaan selvittää myös mitä muissa jo olemassa olevien tuotteiden materiaaleina on käytetty. Dia 4. Ideointi Ideoinnin tukena voidaan käyttää erilaisia ideointimenetelmiä (ideointikortit-liite). Ideoinnissa täytyy pitää mielessään suunnittelua rajaavat design driverit. Oppilaat voivat ideointia auttaakseen pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Missä tilanteissa tuotetta käytetään (käyttöskenaario-liite)? Tuottaako se rajoituksia? Kuka käyttää tuotetta (käyttäjäpersoona/kohderyhmä-liite)? 11

14 Dia 5. Konseptointi Konsepti eli viimeistelty luonnos koostetaan parhaasta tai parhaimmista ideoista. Huomio kiinnittyy erityisesti tuotteen materiaaleihin. Materiaalien käyttö tulee myös perustella. Konsepti voidaan esittää luonnoksilla, joissa voidaan esitellä myös erilaisia materiaalivaihtoehtoja. Hahmomallien valmistaminen tuotteesta on myös mahdollista. Tässä vaiheessa oppilaat voivat pohtia myös tuotteen käyttötilannetta (käyttöskenaario-liite). Oppilaiden tulisi myös suunnitella, kuinka käyttäjä saa kierrätettyä tuotteen käytön jälkeen. Dia 6. Esittely Konseptin visuaalisessa esityksessä esitellään koko tuotteen suunnitteluprosessi, joka käynnistyi alkututkimuksesta. Esitys voidaan valmistaa erilaisilla visuaalisilla menetelmillä, esimerkiksi isoksi mindmapiksi, jossa huomioidaan koko suunnitteluprosessi, tai visualisoida tuotteen elinkaari janaksi, jossa suunnitteluprosessi esitetään. Tärkeintä on huomioida prosessi ideoinnista materiaalien valintaan, konseptin luomiseen ja suunnitelma kierrätyksen takaamiseksi. 4b. Tuolin elinkaari Tehtävänannon tarkoituksena on havainnollistaa se pitkä polku, jonka tuote kulkee ideasta tuotteeksi, valmistuksesta käyttöön ja aina kierrätykseen saakka. Suunnittelukohteena on tuoli, jonka suunnitteluun paneudutaan elinkaariajattelun periaatteella. Dia 2. Brief Tehtävänä on suunnitella tuoli, jonka koko elinkaari otetaan huomioon suunnittelussa. Lähtökohtana on materiaali, jonka voi päättää opettaja/ohjaaja tai oppilaat voivat valita mieleisensä materiaalin. Myös design driverit, eli suunnitteluohjurit määritellään, sillä ne ohjaavat suunnittelua (esimerkiksi tuolin on oltava kierrätyspuuta, tuolin käyttöympäristö on puisto tai tuolissa on mahdollista nukkua mukavasti). Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aihealueeseen. Oppilaat voivat benchmarkata, millaisia "kilpailijoiden" tuolit ovat tai mitkä muut tuotteet vastaavat samaan tarpeeseen. Millaisia materiaaleja niissä on käytetty? Millaisia erilaisia materiaaleja niissä voidaan käyttää ja millaisia vaikutuksia niillä on ympäristöön? Alkututkimus voidaan toteuttaa niin kuvakollaasin kuin mindmapin avulla tai vain listaamalla kirjallisesti erilaisia vaihtoehtoja. Dia 4. Ideointi Ideointi voidaan toteuttaa vapaalla ideoinnilla tai käyttämällä erilaisia ideointimenetelmiä (ideointikortit). Ideoidessa tulee pitää mielessä ennalta määritellyt design driverit. Oppilaat voivat miettiä, kuka tai ketkä käyttävät tuolia (käyttäjäpersoona- tai kohdetyhmä-liite), missä käyttöympäristössä tuolia tulee käyttää ja mistä materiaalista/materiaaleista se on valmistettu. 12

15 Dia 5. Konseptointi Konsepti eli viimeistelty luonnos kootaan parhaimmista ideoista. Ideoita voidaan muokata ja yhdistellä, esimerkiksi vaihdellen materiaaleja ja tuolin käyttäjiä. Perustelu on tärkeää: Miksi jokin materiaali valikoituu tuolin valmistukseen? Visuaalisesti konsepti voidaan esittää luonnoksilla ja piirustuksilla sekä hahmomallien valmistamisella (pienoismalli). Tässä vaiheessa oppilaat voivat pohtia myös tuotteen käyttötilannetta (käyttöskenaario-liite). Oppilaiden tulisi myös suunnitella, kuinka käyttäjä saa kierrätettyä tuotteen käytön jälkeen. Dia 6. Esittely Konseptin esityksessä tulee esittää koko suunnitteluprosessi, jossa perustellaan suunnittelussa tehdyt valinnat. Esitys voidaan valmistaa erilaisilla visuaalisilla menetelmillä esimerkiksi isoksi mindmapiksi, jossa huomioidaan koko suunnitteluprosessi, tai visualisoida tuotteen elinkaari janaksi, jossa suunnitteluprosessi esitetään. Tärkeintä on huomioida prosessi ideoinnista materiaalien valintaan, konseptin luomiseen ja suunnitelma kierrätyksen takaamiseksi. 5a. Kuluttajakäyttäytyminen Tehtävänannon alue on laaja, mutta tarkoitus on pohtia tuotteiden kuluttamiseen (ostaminen ja käyttäminen) sekä mainostamiseen liittyviä asioita. Tehtävänannossa suunnitellaan jokin tuote, jolle suunnitellaan myyntipakkaus sekä mainos. Tuotteen suunnittelussa huomioidaan käyttäjäryhmä, jota pohtiessa voidaan käyttää liitteistä löytyvää valmista käyttäjäryhmäsuunnittelupohjaa. Suunniteltavan tuotteen, kohderyhmän sekä design driverit voi määrittää joko opettaja tai oppilaat. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella tuote käyttäjäryhmälle. Tuotteelle tulee suunnitella myyntipakkaus sekä mainos. Aluksi määritellään kohderyhmä, jolle tuote suunnitellaan ja suunnitteluohjurit. Suunnittelun tukena kannattaa hyödyntää kohderyhmä-liitettä. Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aihealueeseen: Millainen on kohderyhmä? Millaisia samoja tuotteita ja samaan "ongelmaan" vastaavia tuotteita on jo olemassa ja kuinka niitä mainostetaan? Oppilaat voivat tutustua erilaisiin pakkauksiin ja mainoksiin, ja kiinnittää erityistä huomiota niiden graafisiin ominaisuuksiin. Dia 4. Ideointi 1 Ideoinnin ensimmäisessä osassa suunnitellaan tuote. Vapaalla ideoinnilla tai ideointimenetelmien (ideointikorttien) kautta luodaan ratkaisuja, joilla kohderyhmän tarpeisiin vastataan. Millaisia ominaisuuksia tuotteella on? Ideointi voidaan toteuttaa visuaalisesti piirtämällä luonnoksia, luomalla mindmap tai kirjallisesti listaamalla ominaisuuksia (kolme konseptia -liite). 13

16 Dia 5. Ideointi 2 Ideoinnin toisessa vaiheessa keskitytään pakkauksen suunnitteluun. Suunnitellulle tuotteelle suunnitellaan pakkaus, jossa pohditaan, mikä on pakkauksen tarkoitus, miltä pakkaus näyttää ja mitä siinä kerrotaan tuotteesta. Graafisten elementtien sommitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi tuotteen nimen tai tuotemerkin sijoittelu pakkaukseen on tärkeää. Onko pakkauksessa kuvitusta ja minne tuotteesta kertovat tekstit sijoitetaan? Dia 6. Konseptointi Konsepti koostetaan yhdestä tai useammasta ideasta, jolla esitetään tuoteidea. Konsepti koostuu tuotteesta ja sen pakkauksesta. Tuotteelle tulee keksiä nimi ja sille piirretään mainos, jossa mielellään esiintyvät tuote ja sen pakkaus. Jos pakkauksesta on valmistettu hahmomalli, voidaan mainos toteuttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi valokuvauksen avulla. Mainosta voidaan muokata myös erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla. Dia 7. Esittely Tuotetuista konsepteista voidaan koota esittelytaulut, joissa esitetään suunnitteluprosessi ideoinnista valittuun konseptiin. Konsepteista voidaan koota myös näyttely. 5b. Hajuvesipullon suunnittelu Tehtävänannossa suunnitellaan hajuvesipullo (tai muu vastaava kosmetiikkatuote), jolle suunnitellaan myyntipakkaus sekä mainos. Hajuvesipullon suunnittelussa huomioidaan käyttäjäryhmä, jota pohtiessa voidaan käyttää valmista käyttäjäryhmä-suunnittelupohjaa. Kohderyhmän sekä design driverit voivat määrittää joko opettaja tai oppilaat. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella hajuvesipullo, sen pakkaus sekä mainos tuotteelle. Aluksi määritellään kohderyhmä, jolle tuote suunnitellaan sekä suunnitteluohjurit. Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa perehdytään aihealueeseen. Kohderyhmän luomisella ja visualisoimisella suunnittelija pääsee lähemmäs kohderyhmänsä maailmaa (kohderyhmä-liite). Benchmarkkauksen avulla kartoitetaan olemassa olevia hajuvesiä (tai muita vastaavia tuotteita). Miten tuotteita mainostetaan? Benchmarkkaus voidaan toteuttaa kuvakollaasina esimerkiksi lehdistä leikatuista mainoksista tai listaamalla erilaisia tuotteita. Dia 4. Ideointi 1 Ensin ideoidaan tuote eli hajuvesipullo käyttäjäryhmä huomioiden. Millaisia ominaisuuksia tuotteella on? Miltä pullo näyttää? Miltä hajuvesi tuoksuu? Millaisia mielikuvia tuote haluaa herättää käyttäjässä/kohderyhmässä (kolme konseptia -liite)? 14

17 Dia 5. Ideointi 2 Toisessa ideointivaiheessa suunnitellaan pakkaus suunnitellulle hajuvesipullolle. Mikä on pakkauksen tarkoitus? Miltä pakkaus näyttää ja millaisia graafisia elementtejä siitä löytyy (kuvitus, värit, tekstit)? Millaisia asioita tuotteesta kerrotaan pakkauksessa? Dia 6. Konseptointi Konsepti luodaan yhdestä tai useammasta ideasta, joka vastaa parhaiten määriteltyihin suunnitteluohjureihin ja soveltuu parhaiten kohderyhmälle. Konsepti koostuu hajuvedestä sekä sen pakkauksesta. Pakkauksesta voidaan valmistaa myös hahmomalli tai prototyyppi esimerkiksi pahvista. Dia 7. Esittely Konseptin esittelyssä voidaan huomioida koko suunnitteluprosessi alkuideoinnista viimeistellyn konseptin ja mahdollisen hahmomallin/prototyypin valmistamiseen. Tuotteesta voidaan valmistaa myös mainos, jossa esitellään tuotteen ominaisuuksia. Millaisia asioita mainoksessa kerrotaan tuotteista? Kokonaisuudesta voidaan pystyttää näyttely. 15

18 LIITTEET 1. Suunnittelupohjat Suunnittelupohjat (käyttäjäpersoona, kohderyhmä, kolme konseptia ja käyttöskenaario) on tarkoitettu oppilaiden tuntityöskentelyn tueksi. Ne ovat tulostettavissa FIDAn verkkosivuilta. 1.1 Käyttäjäpersoona Käyttäjäpersoona-pohjassa oleva harmaa hahmo tulee kuvittaa ja värittää esittämään tuotteen käyttäjää. Hahmon ympärille on tarkoitus kirjoittaa käyttäjästä olennaisia asioita, joita ovat esimerkiksi nimi, ikä, asuinpaikka, työ tai koulu, harrastukset, lempivärit jne.. 16

19 1.2 Kohderyhmä Kohderyhmä-pohjassa on kolme harmaata hahmoa, jotka tulee kuvittaa esittämään kohderyhmän ulkoista olemusta. Hahmojen ympärille on tarkoitus kirjoittaa kohderyhmästä olennaisia asioita, joita ovat esimerkiksi nimet, iät, asuinpaikat, työpaikat tai koulutusalat, harrastukset, lempivärit jne. 1.3 Kolme konseptia Kolme konseptia -pohja sisältää kolme ruutua, joiden alla on Idean kuvaus -teksti. Jokaiseen ruutuun on tarkoitus piirtää yksi idea, jota kuvaillaan sanallisesti ruudun alla oleville riveille. 17

20 1.4 Käyttöskenaario Käyttöskenaario-pohjan kolmeen ruutuun on tarkoitus kuvata tuotteen tai palvelun käyttötilanne, esimerkiksi sarjakuvan muotoon. Skenaariossa voidaan esittää esimerkiksi kuinka käyttäjä käyttää tuotetta ja millaisia vaikutuksia sillä on käyttäjään tai käyttöympäristöön. 18

Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus. Elisa Savolainen

Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus. Elisa Savolainen Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus Elisa Savolainen Sisällysluettelo YLEISET OHJEET... 1 JOHDANTOLUETTELO MITÄ MUOTOILU ON?... 2 TEHTÄVÄNANNOT ALAKOULULAISILLE... 4 1a. Suunnitteluprosessi...

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Prosessin analysointi ja töiden viimeistely

Prosessin analysointi ja töiden viimeistely ilumuoto a st kasvatu luun ou perusk Tuntikehyksen osa-alue: D1 Logon ja mainonnan suunnittelu Kesto: 1 kaksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Pohitaan koko Mutku-opintojaksoa prosessina ja tehään töitä jotka

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50.

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50. C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne ajankäyttöä. Apuna voi käyttää seuraavaa aikataulua: Ideointi 15 minuuttia Suunnittelu 30 minuuttia Toteutus 30 minuuttia Tauko 5 minuuttia

Lisätiedot

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014)

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Yhteistyöprojekti yhtiön DS Smith Packaking Oy:n ja Lielahden yläkoulun kanssa Tekijät: Hilla Saarela, Sanna Kellokoski ja Esa

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Muotoilun ABC 12.12.2014. Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation

Muotoilun ABC 12.12.2014. Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation Muotoilun ABC 12.12.2014 Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation MITÄ ON? Muotoilu on tuotekehityksen osa-alue Muotoilu on tuotteen ja liiketoiminnan keskeinen kilpailukykytekijä. Muotoilu on esineitä,

Lisätiedot

Kia Koponen. Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK. Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014

Kia Koponen. Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK. Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014 Kia Koponen Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014 Malmin monet kasvot Malmi ennen 1950 Malmi 1980-89 Uusi ja tuleva

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Musiikkivideon viestit

Musiikkivideon viestit Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN:

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: Kansilomake (1) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto AMMATTIOPISTO(T): Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

- 1 - Laitteen valmistamiseen liittyvien prosessikuvausten kautta viestintä- ja mediataidot lisääntyvät ja ovat näin myös osa kilpailusuoritusta.

- 1 - Laitteen valmistamiseen liittyvien prosessikuvausten kautta viestintä- ja mediataidot lisääntyvät ja ovat näin myös osa kilpailusuoritusta. - 1 - Kilpailun tarkoituksena on ideoida, suunnitella ja valmistaa mahdollisimman nopeasti määrätyn matkan kulkeva laite. Laitteen käyttövoimana on 12 g:n hiilidioksidipatruuna. Kilpailuun osallistuminen

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Designerin rooli tuotteistamisessa Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Muotoilutyön taustaa Muotoilun laatu on kilpailukyvyn avain Se joka osaa parhaiten muotoilun, hallitsee koko tuotantoketjua. Siksi

Lisätiedot

MAAILMAN PARAS KOULU TULEVAISUUDEN KOULU OPPIMATERIAALI LAPSILLE

MAAILMAN PARAS KOULU TULEVAISUUDEN KOULU OPPIMATERIAALI LAPSILLE MAAILMAN PARAS KOULU TULEVAISUUDEN KOULU OPPIMATERIAALI LAPSILLE Opetuspaketin ovat suunnitelleet Arkkitehtuurikoulu Arkin pedagogit Niina Hummelin, arkkitehti ja Pihla Meskanen, arkkitehti. Tehtävät laadittiin

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Reiluus saapui työpaikalle -viestintäohje

Reiluus saapui työpaikalle -viestintäohje Reiluus saapui työpaikalle -viestintäohje Elokuu 2010 Ohjeistus Reiluus saapui työpaikalle -logon käyttöön markkinointi- ja viestintämateriaaleissa Sisällysluettelo: 1. Esittely 2. Käyttöoikeudet 3. Logon

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK Sisällys 1. InnoGP CO 2 Dragsters muotoiluprojekti... 3 2. InnoGP kisakonsepti, CO 2 Dragsterit teknologiakasvatuksessa... 3 3. CO 2 Dragsterit muotoiluprojekti... 4 4.

Lisätiedot

Mainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta.

Mainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainonnan eettinen neuvosto Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainontaan voi vaikuttaa Yritykset mainostavat lisätäkseen tuotteidensa ja palveluidensa menekkiä. Ne pyrkivät noudattamaan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Vuoden 2012 World Design Capital kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa, Vaasa, Iisalmi, Oulu

Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa, Vaasa, Iisalmi, Oulu 1 TAITAJA 2014 YRITTÄJYYS Semifinaali, paikkakuntaxxx Osoite:XXX Lajin semifinaalivastaavat: paikallinen koordinaattori Tuomarit: XXX XXX XXX Paikkakunnat: Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa,

Lisätiedot

NANTES VELO-CITY. Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski. Innovation project

NANTES VELO-CITY. Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski. Innovation project NANTES VELO-CITY Innovation project Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski Kiinnostavin tapa esittää LAD projekti Velo-city Nantes messuilla 2015? Sisällysluettelo: Aihe Ideointi Konseptin inspiraatio

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

ota rento asento ja nauti kokemuksesta

ota rento asento ja nauti kokemuksesta Savo s3 ota rento asento ja nauti kokemuksesta Istu uuteen Savo S3 -työtuoliin. Säädä istuinkorkeus itsellesi sopivaksi ja nojaa taaksepäin. Tuolin selkänoja mukailee selkäsi kaarta ja tukee luontevasti

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen 5. Esineet ennen vanhaan (Tehtävä sovellettavissa eri ikäryhmillle) Oppilaat katselevat kuvia virtuaalimuseon vanhoista esineistä ja tutustuvat niihin opettajan

Lisätiedot

M.I.A. Museotuotteiden innovointi ammattikorkeakouluyhteistyönä Esa Antero Savola, Seinäjoen ammattikorkeakoulu TIETOISKU

M.I.A. Museotuotteiden innovointi ammattikorkeakouluyhteistyönä Esa Antero Savola, Seinäjoen ammattikorkeakoulu TIETOISKU M.I.A. Museotuotteiden innovointi ammattikorkeakouluyhteistyönä Esa Antero Savola, Seinäjoen ammattikorkeakoulu TIETOISKU Turun Museokeskus 2009, Teemamallisto Turku palaa Turun Museokeskus 2009, Teemamallisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Suomen makein mainosluettelo. Perusvalikoima 2014

Suomen makein mainosluettelo. Perusvalikoima 2014 p Suomen makein mainosluettelo Perusvalikoima 2014 TUOTE SIVU nro Yksittäispakatut Twist -kierrekääre 3-6 Flow- tyynykääre 7 Tikkarit 8 Annokset Peltirasiat 9 Makeispussit 10 Pastilliaskit 11 Purukumit

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY T-121.110 Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 Yleistä Palautus viikolla 10 Vaiheessa palautetaan Prototyypin testaussuunnitelma Prototyypin navigaatiokartta Prototyyppi 1. Paperiprototyyppi

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Palvelumuotoilun työkalut

Palvelumuotoilun työkalut Palvelumuotoilun työkalut Satu Miettinen Kuva: Reetta Kerola Palvelumuotoilu Palvelumuotoilussa on käyttäjäkeskeinen näkökulma. Se pyrkii takaamaan, että palvelut ovat hyödyllisiä, käyttökelpoisia ja toivottavia

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

4. Mitäpalvelumuotoilu on?

4. Mitäpalvelumuotoilu on? 4. Mitäpalvelumuotoilu on? Palvelumuotoilu on ajassa ja paikassa koettujen palveluprosessien ja palveluympäristöjen muotoilua, jotka tavoittavat ihmiset erilaisten kosketuspisteiden kautta. palvelumuotoilu

Lisätiedot

BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO

BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO JAMK INNOVAATIOVIIKKO 11 /2015 [9.-13.3.2015] Suunnittelukohde -suunnitteluprojektin nimi- BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO Brief eli toimeksianto on dokumentti, joka määrittää

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen Tekninen työ Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen 1. MOTIVOINTI Aluksi keskustellaan oppilaiden kanssa, mitä erilaisia kasetteja he

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

PALVELUMUOTOILU. Eeva Kangas 16.2.2016

PALVELUMUOTOILU. Eeva Kangas 16.2.2016 PALVELUMUOTOILU Eeva Kangas 16.2.2016 @FixUi Oy 2013 2016 ESITYKSEN RAKENNE Klo 12 Aloitus Mitä palvelumuotoilu on? Keskeiset käsitteet ja menetelmät Käyttäjälähtöinen suunnittelu Palvelusafari Käyttäjäpersoona

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0

GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 THE VOICE The Voice on hyväntuulinen ja positiivinen ystävä jonka elämäntehtävä on viihdyttäminen! The Voicen idea on soittaa uptempoista pop-musiikkia, jota höystetään mielenkiintoisilla

Lisätiedot