Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus. Elisa Savolainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus. Elisa Savolainen"

Transkriptio

1 Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus Elisa Savolainen

2 Sisällysluettelo YLEISET OHJEET... 1 JOHDANTOLUENTO MITÄ MUOTOILU ON?... 2 TEHTÄVÄNANNOT ALAKOULULAISILLE a. Suunnitteluprosessi b. Makeisen suunnitteluprosessi a. Käyttäjälähtöinen suunnittelu b. Repun suunnittelu käyttäjälle a. Muoto ja esteettisyys b. Maljakon suunnittelu TEHTÄVÄNANNOT YLÄKOULULAISILLE a. Tuotteen elinkaari b. Tuolin elinkaari a. Kuluttajakäyttäytyminen b. Hajuvesipullon suunnittelu LIITTEET Suunnittelupohjat 2. Ideointikortit

3 Yleiset ohjeet Muotoilukasvatuksen opetusmateriaali on tarkoitettu hyödynnettäväksi peruskoulun kuvataiteen oppitunneilla, mutta sitä voidaan käyttää myös muun muassa käsityön ja ympäristöopin tunneilla sekä esimerkiksi kuvataidekerhoissa ja vastaavissa opetuksellisissa tilanteissa. Oppimateriaali koostuu perehdyttävästä luennosta sekä erilaisista tehtävänannoista. Tehtävänannot on jaettu peruskoulun ala- ja yläluokille, mutta jako on vain suuntaa antava ja oppimateriaalia voidaan käyttää sovelletusti oppilaiden taitotaso huomioiden, valiten ja muokaten ryhmille sopivimmat tehtävät ja aiheet. Tehtävänantoja voidaan suorittaa niin yksin kuin pienryhmissäkin. Yhden kokonaisen tehtävänannon suorittamiseen menee arviolta 4-6 oppituntia, mutta tehtävät voidaan tehdä myös osittain. Tehtävänannoille on yhteistä se, että jokaisessa käydään läpi suunnitteluprosessi muotoilijan näkökulmasta. Kaikista tehtävänannoista on aina kaksi versiota (a ja b), joista opettaja voi valita, kumpi soveltuu tilanteeseen paremmin. Versiossa a suunnittelukohde on vapaa, versiossa b kohde on ennalta määritelty. Oppimateriaali on pdf-muodossa, ja se voidaan joko näyttää oppilaille luokkahuoneessa oppitunnin yhteydessä tai materiaalin voi tulostaa oppilaille. Oppimateriaalin liitteinä olevat suunnittelupohjat (käyttäjäpersoona, kohderyhmä, käyttöskenaario ja kolme konseptia) on tarkoitettu oppilaiden työn tueksi, ja ne ovat ladattavissa ja tulostettavissa FIDAn verkkosivuilta. Tehtävänantojen yhteydessä on kerrottu, mitä suunnittelupohjaa missäkin tehtävässä voidaan hyödyntää. Suunnittelupohjien lisäksi materiaaliin kuuluu ideointikortteja, joissa kerrotaan muutamien ideointimenetelmien käytöstä. Ideointimenetelmät on tarkoitettu hyödynnettäväksi pienryhmätyöskentelyssä. 1

4 Johdantoluento Mitä muotoilu on? Muotoilukasvatusmateriaalin käyttö on tarkoitus aloittaa johdantoluennolla, jossa oppilaille kerrotaan, mitä muotoilu on. Mitä muotoilu on? -luento on perehdyttävä ja nopea katsaus muotoilun kenttään Suomessa. Sen tarkoituksena on havainnollistaa erilaisin kuvallisin esimerkein muotoilijan työn monipuolisuutta yhteiskunnassamme. Siinä tutustutaan muotoilun eri osa-alueisiin, muotoilijan työvälineisiin, yksinkertaistettuun suunnitteluprosessiin sekä muotoilun alalla työllistymiseen. Luento alkaa Mitä muotoilijat muotoilevat? -sivulla (dia 2), jossa kerrotaan muotoilijan päätehtävä: suunnitella tuotteita ja palveluja. Muotoilijalle tärkeä lähtökohta on ymmärtää, kuka on tuotteen tai palvelun käyttäjä, jotta hän osaa suunnitella käytettävyydeltään tarkoituksenomaisen tuotteen. Muotoilijat suunnittelevat mitä erinäisimpiä tuotteita ja palveluita ja tärkeää onkin tiedostaa se, että kaikki, mitä maailmassa on tuotettu, on jonkun suunnittelemaa, olipa suunnittelijana sitten muotoilija, insinööri tai keksijä! Millä aloilla muotoilijat muotoilevat? -sivu (dia 3), listaa erilaisia muotoilun aloja. Teollisessa muotoilussa muotoilijat suunnittelevat tuotteita teollisesti valmistettaviksi ja esimerkkejä löytyy kaikkialta ympäristöstämme. Tilasuunnittelussa ja kalustesuunnittelussa nimensä mukaisesti suunnitellaan tiloja ja kalusteita. Graafisessa suunnittelussa keskitytään erilaisien tuotteiden visuaalisien elementtien suunnitteluun. Esimerkiksi julkaisut, verkkosivut ja pakkausgrafiikat ovat graafisten suunnittelijoiden töitä. Vaate- ja tekstiilisuunnittelussa suunnitellaan erilaisia tekstiilituotteita. Palvelumuotoilu on verrattain nuori ala Suomessa, ja siinä keskitytään palveluiden suunnitteluun, useimmiten käyttäjälähtöisestä näkökulmasta: ytimessä on palvelun käyttäjän kokemus. Taideteollinen muotoilu eroaa teollisesta muotoilusta siinä, että tuotteita ei ole tarkoitus tuottaa teollisesti sarjavalmisteisena vaan valmistettavat tuotteet voivat olla uniikkeja (yksittäiskappaleita) tai piensarjoissa valmistettuja (piensarja= muutaman kappaleen tuotanto). Diat 4. ja 5. esittelevät yksinkertaistetun suunnitteluprosessin, jonka muotoilijat käyvät läpi suunnitellessaan tuotteita. Prosessi käynnistyy toimeksiannosta, jonka asiakas antaa muotoilijalle. Toimeksiantoa kutsutaan usein briefiksi. Muotoilija perehtyy toimeksiannon aiheeseen, jos hän ei ole tutustunut aihealueeseen aikaisemmin. Esimerkiksi repun suunnittelussa voidaan tutustua kilpailijoiden valmistamiin tuotteisiin ja ottaa selvää erilaisista materiaaleista, joista reppuja voisi valmistaa. Muotoilija lähtee ideoimaan ratkaisuja esimerkiksi erilaisilla ideointimenetelmillä. Ideointi tapahtuu usein toistavana, iteratiivisena prosessina, jossa ideoita tuotetaan ja niitä testataan ja arvioidaan, minkä jälkeen parhainta ideaa jatkojalostetaan edelleen uusilla ideoilla, jota taas testataan ja arvioidaan. Lopulta parhaimmasta tai parhaimmista ideoista koostetaan kokonaisvaltainen suunnitelma, jota kutsutaan konseptiksi. Se on luonnos tai prototyyppi, jota voidaan testata ja arvioida kuin oikeaa tuotetta. Konsepteja voi olla useita, joita arvioiden valitaan parhain konsepti, joka voidaan saattaa tuotantoon saakka. Useimmiten muotoiluprosessi ei suinkaan lopu tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen, vaan suunnitteluprosessit voivat kestää vuosia esimerkiksi tuotekehityksen parissa. 2

5 Diassa 5. on kuvattu Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojektista. Huomionarvoista on suunnitteluprosessin kulku: ensimmäiseksi on tutustumisvaihe, jonka jälkeen tulee tiedon keräys ja osatutkimukset, jonka jälkeen alapuolella näkyy itse suunnittelu: ideointi, luonnokset sekä työ ja pienoismallit. Näiden jälkeen tulee arviointi. Muotoilijoiden työvälineitä -sivu (dia 6) listaa luovan ongelmanratkaisun menetelmiä, joihin myös ideointimenetelmät kuuluvat. Erilaisista ideointimenetelmistä on liitteissä ideointikortit, joissa menetelmiä esitellään ja kerrotaan toimintaohjeet. Käyttäjätutkimus on muotoilijoille tärkeää, sillä tutkimuksen avulla he saavat tietoa käyttäjistä. Tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi havainnointia, jossa käyttäjiä tarkkaillaan tuotteen käytön aikana ja kirjataan huomioita siitä, miten käyttäjät toimivat erilaisissa tilanteissa (esimerkiksi millainen selän asento on, kun reppu on selässä tai millainen ajoasento autossa istuessa on). Tunnelmataulu eli moodboard on kuvakollaasin omainen yhdistelmä erilaisista kuvista, joilla haetaan nimensä mukaisesti tuotteelta kaivattujen ominaisuuksien tunnelmaa. Tunnelmalla tarkoitetaan esimerkiksi mielikuvia ja värejä, mitä tuotteelta kaivataan, eikä kuvien tarvitse liittyä suunniteltavan tuotteen aihealueeseen (esimerkiksi autosuunnittelussa voidaan liittää kuvia iloisista ihmisistä, nopeasta gepardista ja ketsupinpunainen väri). Miellekartta eli mindmap on useimmille oppilaille tuttu. Siinä tutkittavasta aiheesta luodaan visuaalinen esitys, jossa aiheeseen liittyviä asioita kirjoitetaan tai piirretään karttaan. Miellekartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin. Kuvaskenaariot ovat kertomuksia tuotteen käyttöön liittyvistä tilanteista. Ne ovat kuvallisesti kerrottuja ja voidaan piirtää esimerkiksi sarjakuvien muotoon. Kuvaskenaarioissa olennaista on kertoa, miten tuotetta käytetään ja millainen vaikutus sillä on käyttäjään ja ympäristöön (esimerkiksi millaisia tuntemuksia tuote aiheuttaa käyttäjässä). Suunnitteluohjurit eli design driverit ovat suunnittelua ohjaavia määrittelyjä, jotka tulevat usein toimeksiantajalta. Ne ovat määritelmiä, millainen tuotteen tulisi olla ja mihin tarpeeseen sen tulisi vastata. Ne auttavat suunnittelijaa pysymään ideoinnissaan tietyllä polulla (esimerkiksi tuotteen suunnitteluohjurina voi olla, että tuote tulee suunnitella tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi vanhuksille ja tuotteen käyttö tulee oppia helposti ja nopeasti). Muotoilijoiden työllistyminen -sivu (dia 7) kertoo muotoilijoiden työpaikoista sekä potentiaalisimmista asiakkaista. Muotoilijat voivat työskennellä osana isompaa tuotekehitystiimiä yrityksessä (in-house-designer), omassa yrityksessään joko yksinyrittäjänä tai muiden muotoilijoiden kanssa tai myös freelancerina. Asiakkaina ovat yleensä erilaiset yritykset sekä julkinen sektori, eivät niinkään yksityiset henkilöt. 3

6 Tehtävänannot alakoululaisille Tehtävänannoissa 1 3 keskitytään suunnitteluprosessiin ideoinnin ja sen esittämisen kautta ottaen erilaisia painopisteitä suunnittelulle. Tehtävissä 1a. ja 1b. tutustutaan itse suunnitteluprosessiin, tehtävissä 2a. ja 2b. keskitytään tietylle käyttäjälle tai kohderyhmälle suunnitteluun ja tehtävissä 3a. ja 3b. huomio kiinnitetään tuotteen muotoon ja käyttötarkoitukseen. 1a. Suunnitteluprosessi Tässä tehtävänannossa ei määritellä ennalta suunnittelukohdetta, joten kohde on opettajan tai oppilaiden vapaasti päätettävissä. Suunnittelukohteeksi kannattaa valita jokin oppilaille tuttu tuote, josta on helppo keksiä erilaisia versioita. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin vaiheet on jo kuvattu tarkemmin Mitä muotoilu on? -luennossa. Suunnitteluprosessin vaiheet ovat brief (toimeksianto), jota seuraa suunnitteluprosessin käynnistyminen alkututkimuksella (otetaan selvää suunniteltavan tuotteen aihealueesta). Ideoinnin avulla luodaan konsepteja, joista valitaan parhaimmat tuotantoon sopiviksi (tehtävänannossa esittelyä varten). Sivun kuvassa on Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojekstista. Dia 3. Brief Brief eli toimeksianto määrittelee, mitä suunnittelun tuloksena tulisi syntyä. Briefiin voidaan sisällyttää suunnitteluohjurit eli design driverit, jotka ovat määritelmiä siitä, millainen tuotteen tulee olla. Briefissä määritellään suunnitteluongelma eli esimerkiksi, mihin ongelmaan tai tarpeeseen tuotteen tulisi vastata. Dia 4. Alkututkimus Muotoilija aloittaa suunnittelun perehtymällä tuotteen aihealueeseen. Visuaalisia alkututkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjäpersoonan kuvittaminen/visualisoiminen, käsitekartan luominen, kuvakollaasin luominen esimerkiksi tuotteen käyttötilanteesta tai käyttäjistä tai moodboardin (tunnelmataulun) kokoaminen. Dia 5. Ideointi Vapaalla ideoinnilla tarkoitetaan intuitiivista ongelmanratkaisua, jolla esimerkiksi aletaan piirtää ratkaisua suunnitteluongelmaan käyttämättä ideointimenetelmiä. 4

7 Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Se on luonnos tuotteesta, jolla vastataan suunnitteluongelmaan. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja (hahmomalli = tuotteen muotoa havainnollistava malli) tai prototyyppi (prototyyppi = tuotteen toimintaa vastaava malli, joka on valmis tuotantoon saatettavaksi ja jonka avulla voidaan esimerkiksi testata tuotteen käyttöä). Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Konseptin esitys kannattaa koostaa siisteistä, käsin piirretyistä kuvista, jotka voidaan asetella esimerkiksi kuvakollaasin muotoon. Konseptia voidaan esitellä myös esimerkiksi kuvaskenaariolla (käyttötilanne tuotteesta) tai hahmomallilla tuotteesta. Jos aikaa suinkin riittää, konseptia voidaan esittää myös markkinointimateriaalilla, esimerkiksi piirtämällä mainos tuotteelle. 1b. Makeisen suunnitteluprosessi Makeisen suunnitteluprosessi käynnistyy briefillä, jossa tehtävänä on suunnitella makeinen ja sille pakkaus. Tehtävänanto käsittää suunnitellun makeisen sekä sen pakkauksen, jotka voidaan toteuttaa piirtämällä tuote ja pakkaus tai suunnitelluista tuotteista voidaan valmistaa hahmomalleja esimerkiksi muovailuvahan ja pahvin avulla. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin vaiheet on jo kuvattu tarkemmin Mitä muotoilu on? -luennossa. Suunnitteluprosessin vaiheet ovat brief (toimeksianto), jota seuraa suunnitteluprosessin käynnistyminen alkututkimuksella (otetaan selvää suunniteltavan tuotteen aihealueesta). Ideoinnin avulla luodaan konsepteja, joista valitaan parhaimmat tuotantoon sopiviksi (tehtävänannossa esittelyä varten). Sivun kuvassa on Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojekstista. Dia 3. Brief Tehtävänä on suunnitella makeinen ja sille pakkaus. Voidaan määritellä, onko kyseessä esimerkiksi suklaakonvehti, kova makeinen vai jokin aivan muu. Opettaja voi myös määrittää kohderyhmän eli millaisille käyttäjille tuotetta suunnitellaan (esimerkiksi iän, koulutuksen, asuinpaikan yms. perusteella). Oppilaiden tulee pohtia, millaisia ominaisuuksia tuotteella on eli kenelle se on suunnattu, mistä se on valmistettu ja miltä se näyttää? 5

8 Dia 4. Alkututkimus Oppilaiden tulee ottaa selvää, millaisia makeisia on olemassa. Koska makeiset ovat useimmille lapsille tuttuja, voivat oppilaat piirtää ulkomuistista erilaisia makeisia. Oppilaat voivat myös koota kuvakollaasin leikkaamalla erilaisten makeisten kuvia lehdistä. Oppilaat voivat myös miettiä, millaisia vastaavia, samaan tarpeeseen vastaavia tuotteita on olemassa? Makeiset vastaavat usein käyttäjän makean kaipuuseen, joten mitä muita makeita tuotteita on maailmassa? Oppilaiden tulee myös pohtia, millainen tuotteen pakkauksen tulee olla. Miksi makeiset pakataan pakkauksiin? Mitä pakkauksissa tulisi kertoa tuotteesta? Dia 5. Ideointi Makeisen ominaisuuksia voidaan listata paperille tai niistä voidaan luoda mindmap. Tärkeintä on luoda paljon ideoita siitä, millaisia uusia makeisia maailmassa voisi olla. Makeisia voi piirtää paperille, ja niille voi alkaa jo suunnittelemaan pakkausta (pakkaus voi olla esimerkiksi kääre tai pussi, jossa makeisia myydään). Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja. Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Konseptia esiteltäessä voidaan piirtää makeinen paperille ja askarrella sille pakkaus esimerkiksi pahvista. Hahmomalli makeisesta voidaan valmistaa esimerkiksi muovailuvahasta. Konseptia voidaan täydentää esimerkiksi kuvaskenaariolla makeisen käyttötilanteesta tai suunnittelemalla mainos tuotteelle. 2a. Käyttäjälähtöinen suunnittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu on nimensä mukaisesti tuotteen tai palvelun suunnittelua käyttäjälle mahdollisimman sopivaksi. Tehtävässä määritellään käyttäjä ja suunnitellaan tuote, joka vastaa käyttäjän tarpeisiin ja odotuksiin. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Määritellään brief eli suunniteltava tuote. Opettajan/ohjaajan kannattaa miettiä, millainen tuote (tai palvelu) valitaan suunnittelukohteeksi, jotta käyttäjälähtöisyys toteutuu. Briefissä on hyvä myös määritellä suunnitteluohjurit, joiden avulla suunnittelu saadaan käynnistettyä ja taataan oppilaille yhtenäiset tuotokset. 6

9 Dia 3. Käyttäjälähtöinen suunnittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy käyttäjäpersoonan luomisella (käyttäjäpersoonaliite). Sen avulla oppilaat voivat kuvittaa käyttäjän sekä kirjoittaa, millaisia ominaisuuksia käyttäjällä on. Oppilaiden tulisi miettiä, millaisia tunteita ja ajatuksia suunniteltavan tuotteen tulisi herättää käyttäjässä ja millaisissa tilanteissa käyttäjä tulee käyttämään tuotetta. Dia 4. Alkututkimus Benchmarkkaus on olemassa olevien vastaavien tuotteiden kartoittamista ja tutkimista, jossa esimerkiksi jo markkinoilla olevia tuotteita tarkastellaan ja arvioidaan. Näin saadaan tietoa siitä, mitä on jo tehty ja millaisia ominaisuuksia niissä on. Tämä auttaa myös siinä, että niin sanotusti "pyörää ei keksitä uudelleen". Myös käyttäjää voidaan alkututkimuksessa tutkia, esimerkiksi testata itse tuotteen käyttötilannetta tai havainnoida, kun joku muu käyttää tuotetta. Tärkeää on käsittää tuotteen käyttötilanne ja asettua käyttäjän asemaan (käyttöskenaario-liite). Dia 5. Ideointi Tuote voidaan ideoida vapaalla ideoinnilla tai käyttämällä ideointimenetelmiä (ideointikortteja). Kolme konseptia -suunnittelupohjaa voi hyödyntää ideoiden listaamisessa ja havainnollistamisessa. Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Se on luonnos tuotteesta, jolla vastataan suunnitteluongelmaan. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja (hahmomalli = tuotteen muotoa havainnollistava malli) tai prototyyppi (prototyyppi= tuotteen toimintaa vastaava malli, joka on valmis tuotantoon saatettavaksi ja jonka avulla voidaan esimerkiksi testata tuotteen käyttöä). Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Käyttäjälähtöisen tuotteen esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota juuri käyttäjään liittyvien asioiden esilletuomiseen: käyttäjäpersoonan esitteleminen sekä konseptin esitteleminen. Esitys voidaan koostaa esimerkiksi isolle paperiarkille, johon sommitellaan käyttäjäpersoona sekä ideat, joista muotoutui konsepti. Tuotteen ominaisuuksia voidaan esittää myös kirjallisesti ja tuotteesta voidaan valmistaa hahmomalli. 7

10 2b. Repun suunnittelu käyttäjälle Tehtävässä suunnitellaan reppu/laukku käyttäjälle. Oppilaat pääsevät luomaan oman käyttäjäprofiilin, jonka suunnittelussa kannattaa huomioida, ettei profiili ole hyvän maun vastainen, eikä se pohjaa keneenkään olemassa olevaan ihmiseen. Repun suunnittelussa tulee huomioida käyttötilanne ja tuotteen soveltuvuus käyttäjälle, oppilaat voivat pohtia esimerkiksi, millainen reppu soveltuu esikoululaiselle ja miten se eroaa matkustavan aikuisen repusta. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Tehtävänä on suunnitella reppu, joka suunnitellaan käyttäjälle. Opettaja/ohjaaja määrittelee tuotteelta vaadittavat ominaisuudet (esimerkiksi siihen tulee mahtua paljon koulukirjoja, se soveltuu hyvin kauppareissulle tai siihen sopii urheiluvälineitä). Myös käyttäjä voidaan määritellä käyttäjäprofiilia varten (käyttäjälle voidaan määritellä ikä, sukupuoli, koulutus, asuinpaikka tai muu vastaava). Dia 3. Alkututkimus Käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy käyttäjäpersoonan luomisella (käyttäjäpersoonaliite). Sen avulla oppilaat voivat kuvittaa käyttäjän sekä kirjoittaa, millaisia ominaisuuksia käyttäjällä on. Oppilaiden tulisi miettiä, millaisia tunteita ja ajatuksia repun tulisi herättää käyttäjässä ja millaisissa tilanteissa käyttäjä tulee käyttämään reppua. Dia 4. Ideointi Ideointi kannattaa toteuttaa piirtämällä vapaasti erilaisia reppuja ja laukkuja. Myös ideointimenetelmiä (ideointikortteja) voidaan hyödyntää suunnittelussa. Dia 5. Konsepti Konsepti koostetaan erilaisista ideoista ja yhdessä arvioidaan, kuinka hyvin ne vastaavat alussa annettuihin design drivereihin. Ideoita yhdistelemällä ja muokkaamalla voidaan luoda tarvittaessa uusia ominaisuuksia reppuihin. Parhaasta konseptista piirretään siisti luonnos, ja halutessa voidaan valmistaa repusta hahmomalli esimerkiksi paperista, pahvista tai kankaasta. Dia 6. Konseptin visuaalinen esittäminen Käyttäjälähtöisen tuotteen esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota juuri käyttäjään liittyvien asioiden esilletuomiseen: käyttäjäpersoonan sekä konseptin esitteleminen. Esitys voidaan koostaa esimerkiksi isolle paperiarkille, johon sommitellaan käyttäjäpersoona sekä ideat, joista muotoutui konsepti. Tuotteen ominaisuuksia voidaan esittää myös kirjallisesti ja tuotteesta voidaan valmistaa hahmomalli. Hahmomallit voidaan liittää paperisten esitysten yhteyteen tai ne voidaan valokuvata ja tulostaa paperisiin esityksiin. 8

11 3a. Muoto ja esteettisyys Tehtävänannossa korostetaan tuotteen ulkomuodon esteettisyyttä, eikä käyttäjä ole yhtä suuressa roolissa kuin edellisessä tehtävässä. Tehtävässä suunnitellaan jokin tuote (esimerkiksi taideteollisen muotoilun saralta), jossa huomio kiinnitetään erityisesti tuotteen ulkomuodon elementteihin: muotoon, kokoon ja väreihin. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kolme konseptia- ja käyttöskenaario-liitteitä. Ideakortteja voidaan käyttää tarvittaessa ideoinnin tukena. Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Briefissä määritellään suunniteltava tuote, jolla on selkeä käyttötarkoitus. Oppilaita voidaan pyytää miettimään, millaisissa erilaisissa muodoissa he ovat nähneet suunniteltavaa tuotetta. Millaisilla asioilla tuote "viestii" käyttötarkoituksestaan (esimerkiksi mistä tietää, että tietokone käynnistetään tietystä napista tai mistä tietää, että tuolille on tarkoitus istua)? Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa perehdytään suunniteltavan tuotteen aihealueeseen, joka kannattaa aloittaa tutkimalla "kilpailijoiden" tuotteita benchmarkkauksen avulla. Oppilaat voivat koota kuvakollaaseja muista vastaavista tuotteista. Huomio kannattaa kiinnittää erilaisiin muotoihin, väreihin ja kokoihin. Oppilaat voivat myös havainnoida ympäristöään ja piirtää omia havaintojaan, esimerkiksi koulusta tai kotoa löytyvistä tuotteista. Dia 4. Ideointi Ideoinnissa kannattaa käyttää vapaata ideointia, mutta myös ideointimenetelmiä voidaan hyödyntää. Ideoita voidaan piirtää (kolme konseptia -liite) tai esimerkiksi muovailuvahasta tai muusta materiaalista valmistaa tuote-ideasta "pika-hahmomalleja". Dia 5. Konsepti Konsepti eli kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi koostetaan luoduista ideoista. Konseptia voidaan kehittää niin yhdestä kuin useammastakin ideasta yhdistelemällä ideoita tai muokkaamalla tai lisäämällä ominaisuuksia konseptiin. Konsepti piirretään tai siitä voidaan valmistaa hahmomalli. Dia 6. Konseptin visuaalinen esitys Muotoon perustuvan tuotteen suunnittelussa kannattaa huomioida koko suunnitteluprosessi eli se kuinka konseptista syntyi juuri sen näköinen kuin siitä syntyi. Oppilaat voivat luoda kuvakollaasin ideoistaan ja valokuvata "pika-hahmomallinsa", jotka voidaan tulostaa kollaasiin. Viimeistelty luonnos konseptista, jossa olennaiset ominaisuudet esitellään, on myös paikallaan. Jos aikaa jää, tuotteesta voidaan valmistaa viimeistellympi hahmomalli, ja sille voidaan luoda markkinointimateriaalia (esim. mainos). 9

12 3b. Maljakon suunnittelu Tehtävänannossa suunnitellaan maljakko, jonka suunnittelussa huomioidaan erityisesti maljakon ulkonäkö ja käyttötarkoitus. Maljakosta on tarkoitus valmistaa hahmomalli tai prototyyppi, jotka voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisista muovaukseen sopivista materiaaleista. Suunnittelukohteeksi voidaan valita myös muita vastaavia tuotteita, kuten muki, juomalasi, lautanen tai kulho. Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Tehtävänä on suunnitella maljakko. Suunnittelussa huomioidaan ensisijaisesti tuotteen ulkonäköön liittyvät asiat (koko, muoto, kuviointi, väri). Oppilaat voivat pohtia, kuinka maljakko "viestii" käyttötarkoituksestaan eli kuinka käyttäjä tietää, että maljakkoon tulisi laittaa kukkia. Samalla voidaan pohtia, mikä on maljakon tarkoitus. Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa tutustutaan erilaisiin maljakoihin. Benchmarkkauksen eli "kilpailijoiden" tuotteisiin tutustumisella saadaan kattava käsitys erilaisista markkinoilla olevista tuotteista. Erilaisia maljakoita voidaan piirtää (esimerkiksi omista havainnoista) tai erilaisien maljakoiden kuvia voidaan kerätä ja niistä koota kuvakollaasi. Dia 4. Ideointi Erilaisia maljakoiden muotoja ideoidaan piirtämällä. Oppilaat voivat pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Millaiset maljakot ovat kauniita/esteettisiä? Onko erimuotoisilla maljakoilla erilaisia käyttötarkoituksia? Voisiko maljakoita käyttää muuhunkin kuin kukkien säilytykseen? Ideoista voidaan valmistaa "pika-hahmomalleja" esimerkiksi muovailuvahasta. Ideoinnin tukena voidaan käyttää kolme konseptia -liitettä. Dia 5. Konsepti Konsepti koostetaan yhdestä tai useammasta ideasta. Valmistettavaksi tarkoitetusta maljakosta piirretään tarkka kuva (mittasuhteen tulisi olla 1:1), jossa ilmenee maljakon tärkeimmät ominaisuudet (koko, kuviointi, väritys). Kuva toimii suunnitelmana, jonka avulla voidaan valmistaa prototyyppi mahdollisuuksien mukaan savesta tai vastaavasta muovattavasta materiaalista. Dia 6. Konseptin visuaalinen esittäminen Konseptit voidaan esittää esimerkiksi näyttelyn avulla. Näyttelyyn kannattaa yhdistää sekä maljakoiden suunnitelmat että valmistuneet hahmomallit. Näyttelyssä voidaan halutessa esittää myös koko suunnitteluprosessi alun benchmarkkauksesta ensimmäisiin ideoihin ja sitä kautta konseptin suunnitelmasta hahmomalliin/prototyyppiin saakka. 10

13 Tehtävänannot yläkoululaisille Tehtävänannoissa 4-5 keskitytään suunnitteluprosessiin laajemmasta näkökulmasta käsin. Tehtävissä 4a. ja 4b. tutustutaan suunnitteluprosessiin elinkaariajattelun avulla ja tehtävissä 5a. ja 5b. keskitytään kuluttajakäyttäytymisen vaikutukseen tuotteen suunnittelussa. 4a. Tuotteen elinkaari Tehtävänannon tarkoituksena on havainnollistaa se pitkä polku, jonka tuote kulkee ideasta tuotteeksi, valmistuksesta käyttöön ja aina kierrätykseen saakka. Suunnittelukohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi teollisesti valmistettava tuote, jolle valitaan jokin tietty materiaali. Oppilaat voivat pohtia tuotteen materiaalin vaikutuksia esimerkiksi käyttötilanteessa ja tuotteen päätyessä kierrätykseen. Yhdeksi näkökulmaksi voidaan ottaa myös niin kutsuttu trash design, jossa tuote suunnitellaan kierrätysmateriaalista tai materiaalista, joka ei sovellu kierrätykseen. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella tuote, jossa koko elinkaari tulisi ottaa huomioon. Materiaalit ovat pääosassa, sillä ne vaikuttavat olennaisesti tuotteen ominaisuuksiin. Opettaja/ohjaaja tai oppilaat määrittelevät tuotteelta vaaditut ominaisuudet eli päättävät suunnitteluohjurit (design driverit). Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aiheeseen. Jos tuotteessa käytettävä materiaali on ennalta määritelty, mitä tiedetään aiheesta? Millaisia vaikutuksia sillä on ympäristöön? Tuotteeseen perehtymisessä voidaan käyttää benchmarkkausta, jotta saadaan tietää, millaisia tuotteita maailmassa jo on. Jos tuotteessa käytettävää materiaalia ei ole määritelty, voidaan selvittää myös mitä muissa jo olemassa olevien tuotteiden materiaaleina on käytetty. Dia 4. Ideointi Ideoinnin tukena voidaan käyttää erilaisia ideointimenetelmiä (ideointikortit-liite). Ideoinnissa täytyy pitää mielessään suunnittelua rajaavat design driverit. Oppilaat voivat ideointia auttaakseen pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Missä tilanteissa tuotetta käytetään (käyttöskenaario-liite)? Tuottaako se rajoituksia? Kuka käyttää tuotetta (käyttäjäpersoona/kohderyhmä-liite)? 11

14 Dia 5. Konseptointi Konsepti eli viimeistelty luonnos koostetaan parhaasta tai parhaimmista ideoista. Huomio kiinnittyy erityisesti tuotteen materiaaleihin. Materiaalien käyttö tulee myös perustella. Konsepti voidaan esittää luonnoksilla, joissa voidaan esitellä myös erilaisia materiaalivaihtoehtoja. Hahmomallien valmistaminen tuotteesta on myös mahdollista. Tässä vaiheessa oppilaat voivat pohtia myös tuotteen käyttötilannetta (käyttöskenaario-liite). Oppilaiden tulisi myös suunnitella, kuinka käyttäjä saa kierrätettyä tuotteen käytön jälkeen. Dia 6. Esittely Konseptin visuaalisessa esityksessä esitellään koko tuotteen suunnitteluprosessi, joka käynnistyi alkututkimuksesta. Esitys voidaan valmistaa erilaisilla visuaalisilla menetelmillä, esimerkiksi isoksi mindmapiksi, jossa huomioidaan koko suunnitteluprosessi, tai visualisoida tuotteen elinkaari janaksi, jossa suunnitteluprosessi esitetään. Tärkeintä on huomioida prosessi ideoinnista materiaalien valintaan, konseptin luomiseen ja suunnitelma kierrätyksen takaamiseksi. 4b. Tuolin elinkaari Tehtävänannon tarkoituksena on havainnollistaa se pitkä polku, jonka tuote kulkee ideasta tuotteeksi, valmistuksesta käyttöön ja aina kierrätykseen saakka. Suunnittelukohteena on tuoli, jonka suunnitteluun paneudutaan elinkaariajattelun periaatteella. Dia 2. Brief Tehtävänä on suunnitella tuoli, jonka koko elinkaari otetaan huomioon suunnittelussa. Lähtökohtana on materiaali, jonka voi päättää opettaja/ohjaaja tai oppilaat voivat valita mieleisensä materiaalin. Myös design driverit, eli suunnitteluohjurit määritellään, sillä ne ohjaavat suunnittelua (esimerkiksi tuolin on oltava kierrätyspuuta, tuolin käyttöympäristö on puisto tai tuolissa on mahdollista nukkua mukavasti). Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aihealueeseen. Oppilaat voivat benchmarkata, millaisia "kilpailijoiden" tuolit ovat tai mitkä muut tuotteet vastaavat samaan tarpeeseen. Millaisia materiaaleja niissä on käytetty? Millaisia erilaisia materiaaleja niissä voidaan käyttää ja millaisia vaikutuksia niillä on ympäristöön? Alkututkimus voidaan toteuttaa niin kuvakollaasin kuin mindmapin avulla tai vain listaamalla kirjallisesti erilaisia vaihtoehtoja. Dia 4. Ideointi Ideointi voidaan toteuttaa vapaalla ideoinnilla tai käyttämällä erilaisia ideointimenetelmiä (ideointikortit). Ideoidessa tulee pitää mielessä ennalta määritellyt design driverit. Oppilaat voivat miettiä, kuka tai ketkä käyttävät tuolia (käyttäjäpersoona- tai kohdetyhmä-liite), missä käyttöympäristössä tuolia tulee käyttää ja mistä materiaalista/materiaaleista se on valmistettu. 12

15 Dia 5. Konseptointi Konsepti eli viimeistelty luonnos kootaan parhaimmista ideoista. Ideoita voidaan muokata ja yhdistellä, esimerkiksi vaihdellen materiaaleja ja tuolin käyttäjiä. Perustelu on tärkeää: Miksi jokin materiaali valikoituu tuolin valmistukseen? Visuaalisesti konsepti voidaan esittää luonnoksilla ja piirustuksilla sekä hahmomallien valmistamisella (pienoismalli). Tässä vaiheessa oppilaat voivat pohtia myös tuotteen käyttötilannetta (käyttöskenaario-liite). Oppilaiden tulisi myös suunnitella, kuinka käyttäjä saa kierrätettyä tuotteen käytön jälkeen. Dia 6. Esittely Konseptin esityksessä tulee esittää koko suunnitteluprosessi, jossa perustellaan suunnittelussa tehdyt valinnat. Esitys voidaan valmistaa erilaisilla visuaalisilla menetelmillä esimerkiksi isoksi mindmapiksi, jossa huomioidaan koko suunnitteluprosessi, tai visualisoida tuotteen elinkaari janaksi, jossa suunnitteluprosessi esitetään. Tärkeintä on huomioida prosessi ideoinnista materiaalien valintaan, konseptin luomiseen ja suunnitelma kierrätyksen takaamiseksi. 5a. Kuluttajakäyttäytyminen Tehtävänannon alue on laaja, mutta tarkoitus on pohtia tuotteiden kuluttamiseen (ostaminen ja käyttäminen) sekä mainostamiseen liittyviä asioita. Tehtävänannossa suunnitellaan jokin tuote, jolle suunnitellaan myyntipakkaus sekä mainos. Tuotteen suunnittelussa huomioidaan käyttäjäryhmä, jota pohtiessa voidaan käyttää liitteistä löytyvää valmista käyttäjäryhmäsuunnittelupohjaa. Suunniteltavan tuotteen, kohderyhmän sekä design driverit voi määrittää joko opettaja tai oppilaat. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella tuote käyttäjäryhmälle. Tuotteelle tulee suunnitella myyntipakkaus sekä mainos. Aluksi määritellään kohderyhmä, jolle tuote suunnitellaan ja suunnitteluohjurit. Suunnittelun tukena kannattaa hyödyntää kohderyhmä-liitettä. Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aihealueeseen: Millainen on kohderyhmä? Millaisia samoja tuotteita ja samaan "ongelmaan" vastaavia tuotteita on jo olemassa ja kuinka niitä mainostetaan? Oppilaat voivat tutustua erilaisiin pakkauksiin ja mainoksiin, ja kiinnittää erityistä huomiota niiden graafisiin ominaisuuksiin. Dia 4. Ideointi 1 Ideoinnin ensimmäisessä osassa suunnitellaan tuote. Vapaalla ideoinnilla tai ideointimenetelmien (ideointikorttien) kautta luodaan ratkaisuja, joilla kohderyhmän tarpeisiin vastataan. Millaisia ominaisuuksia tuotteella on? Ideointi voidaan toteuttaa visuaalisesti piirtämällä luonnoksia, luomalla mindmap tai kirjallisesti listaamalla ominaisuuksia (kolme konseptia -liite). 13

16 Dia 5. Ideointi 2 Ideoinnin toisessa vaiheessa keskitytään pakkauksen suunnitteluun. Suunnitellulle tuotteelle suunnitellaan pakkaus, jossa pohditaan, mikä on pakkauksen tarkoitus, miltä pakkaus näyttää ja mitä siinä kerrotaan tuotteesta. Graafisten elementtien sommitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi tuotteen nimen tai tuotemerkin sijoittelu pakkaukseen on tärkeää. Onko pakkauksessa kuvitusta ja minne tuotteesta kertovat tekstit sijoitetaan? Dia 6. Konseptointi Konsepti koostetaan yhdestä tai useammasta ideasta, jolla esitetään tuoteidea. Konsepti koostuu tuotteesta ja sen pakkauksesta. Tuotteelle tulee keksiä nimi ja sille piirretään mainos, jossa mielellään esiintyvät tuote ja sen pakkaus. Jos pakkauksesta on valmistettu hahmomalli, voidaan mainos toteuttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi valokuvauksen avulla. Mainosta voidaan muokata myös erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla. Dia 7. Esittely Tuotetuista konsepteista voidaan koota esittelytaulut, joissa esitetään suunnitteluprosessi ideoinnista valittuun konseptiin. Konsepteista voidaan koota myös näyttely. 5b. Hajuvesipullon suunnittelu Tehtävänannossa suunnitellaan hajuvesipullo (tai muu vastaava kosmetiikkatuote), jolle suunnitellaan myyntipakkaus sekä mainos. Hajuvesipullon suunnittelussa huomioidaan käyttäjäryhmä, jota pohtiessa voidaan käyttää valmista käyttäjäryhmä-suunnittelupohjaa. Kohderyhmän sekä design driverit voivat määrittää joko opettaja tai oppilaat. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella hajuvesipullo, sen pakkaus sekä mainos tuotteelle. Aluksi määritellään kohderyhmä, jolle tuote suunnitellaan sekä suunnitteluohjurit. Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa perehdytään aihealueeseen. Kohderyhmän luomisella ja visualisoimisella suunnittelija pääsee lähemmäs kohderyhmänsä maailmaa (kohderyhmä-liite). Benchmarkkauksen avulla kartoitetaan olemassa olevia hajuvesiä (tai muita vastaavia tuotteita). Miten tuotteita mainostetaan? Benchmarkkaus voidaan toteuttaa kuvakollaasina esimerkiksi lehdistä leikatuista mainoksista tai listaamalla erilaisia tuotteita. Dia 4. Ideointi 1 Ensin ideoidaan tuote eli hajuvesipullo käyttäjäryhmä huomioiden. Millaisia ominaisuuksia tuotteella on? Miltä pullo näyttää? Miltä hajuvesi tuoksuu? Millaisia mielikuvia tuote haluaa herättää käyttäjässä/kohderyhmässä (kolme konseptia -liite)? 14

17 Dia 5. Ideointi 2 Toisessa ideointivaiheessa suunnitellaan pakkaus suunnitellulle hajuvesipullolle. Mikä on pakkauksen tarkoitus? Miltä pakkaus näyttää ja millaisia graafisia elementtejä siitä löytyy (kuvitus, värit, tekstit)? Millaisia asioita tuotteesta kerrotaan pakkauksessa? Dia 6. Konseptointi Konsepti luodaan yhdestä tai useammasta ideasta, joka vastaa parhaiten määriteltyihin suunnitteluohjureihin ja soveltuu parhaiten kohderyhmälle. Konsepti koostuu hajuvedestä sekä sen pakkauksesta. Pakkauksesta voidaan valmistaa myös hahmomalli tai prototyyppi esimerkiksi pahvista. Dia 7. Esittely Konseptin esittelyssä voidaan huomioida koko suunnitteluprosessi alkuideoinnista viimeistellyn konseptin ja mahdollisen hahmomallin/prototyypin valmistamiseen. Tuotteesta voidaan valmistaa myös mainos, jossa esitellään tuotteen ominaisuuksia. Millaisia asioita mainoksessa kerrotaan tuotteista? Kokonaisuudesta voidaan pystyttää näyttely. 15

18 LIITTEET 1. Suunnittelupohjat Suunnittelupohjat (käyttäjäpersoona, kohderyhmä, kolme konseptia ja käyttöskenaario) on tarkoitettu oppilaiden tuntityöskentelyn tueksi. Ne ovat tulostettavissa FIDAn verkkosivuilta. 1.1 Käyttäjäpersoona Käyttäjäpersoona-pohjassa oleva harmaa hahmo tulee kuvittaa ja värittää esittämään tuotteen käyttäjää. Hahmon ympärille on tarkoitus kirjoittaa käyttäjästä olennaisia asioita, joita ovat esimerkiksi nimi, ikä, asuinpaikka, työ tai koulu, harrastukset, lempivärit jne.. 16

19 1.2 Kohderyhmä Kohderyhmä-pohjassa on kolme harmaata hahmoa, jotka tulee kuvittaa esittämään kohderyhmän ulkoista olemusta. Hahmojen ympärille on tarkoitus kirjoittaa kohderyhmästä olennaisia asioita, joita ovat esimerkiksi nimet, iät, asuinpaikat, työpaikat tai koulutusalat, harrastukset, lempivärit jne. 1.3 Kolme konseptia Kolme konseptia -pohja sisältää kolme ruutua, joiden alla on Idean kuvaus -teksti. Jokaiseen ruutuun on tarkoitus piirtää yksi idea, jota kuvaillaan sanallisesti ruudun alla oleville riveille. 17

20 1.4 Käyttöskenaario Käyttöskenaario-pohjan kolmeen ruutuun on tarkoitus kuvata tuotteen tai palvelun käyttötilanne, esimerkiksi sarjakuvan muotoon. Skenaariossa voidaan esittää esimerkiksi kuinka käyttäjä käyttää tuotetta ja millaisia vaikutuksia sillä on käyttäjään tai käyttöympäristöön. 18

Opas muotoilukasvatuksen tehtäviin

Opas muotoilukasvatuksen tehtäviin Opas muotoilukasvatuksen tehtäviin Sisällysluettelo TERVETULOA MUOTOILUTEHTÄVIEN PARIIN!... 2 SANASTO... 3 JOHDANTOLUENTO MITÄ MUOTOILU ON?... 6 TEHTÄVÄNANNOT... 11 MAKEISEN SUUNNITTELU... 12 LAUKUN SUUNNITTELU...

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät Torstai2 Ratkaisujen konseptointi Jamk Innovointipäivät Yksittäisistä ideoista konsepteiksi Tähän mennessä on ideoinnilla rakennettu vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia suunnitteluongelman osaratkaisuiksi.

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma: Teema 3

Tuntisuunnitelma: Teema 3 Tuntisuunnitelma: Teema 3 Aika: Oppimiskokonaisuuden 3. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Aihe: Tulkitaan mittaustuloksia paikkatiedon avulla Oppitunnin tavoitteet: Oppilaat tutustuvat

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN:

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: Kansilomake (1) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto AMMATTIOPISTO(T): Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto

Lisätiedot

Esitystapa: Piirrä suunnitelma lyijykynällä, kuulakärkikynällä ja/tai puuväreillä yhdelle vaakasuuntaiselle A3-paperille.

Esitystapa: Piirrä suunnitelma lyijykynällä, kuulakärkikynällä ja/tai puuväreillä yhdelle vaakasuuntaiselle A3-paperille. tehtävä 1. ideointi Suomen kesä tarjoaa useita festivaalitapahtumia moneen makuun. Tällä kertaa vaihtoehtoinasi ovat metallimusiikkiin keskittyvä Tuska, musiikki- ja kaupunkikulttuurifestivaali Flow tai

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK Sisällys 1. InnoGP CO 2 Dragsters muotoiluprojekti... 3 2. InnoGP kisakonsepti, CO 2 Dragsterit teknologiakasvatuksessa... 3 3. CO 2 Dragsterit muotoiluprojekti... 4 4.

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Graafinen. ohjeistus

Graafinen. ohjeistus Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Sinä teet suojatien kampanja

Sinä teet suojatien kampanja Sinä teet suojatien kampanja Kouluissa, päiväkodeissa, työyksiköissä ja järjestöissä toteutettava kampanja, jonka tarkoituksena on nostaa esiin laajasti suojatiehen ja tien ylittämiseen liittyviä keskeisiä

Lisätiedot

VÄLKEKAUNIAINEN. Metsän välke. Annmari Holopainen Alisa Halonen Tinja-Tuulia Lohenoja Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

VÄLKEKAUNIAINEN. Metsän välke. Annmari Holopainen Alisa Halonen Tinja-Tuulia Lohenoja Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto VÄLKEKAUNIAINEN Metsän välke Annmari Holopainen Alisa Halonen Tinja-Tuulia Lohenoja Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Välkekauniainen (Lamprodila rutilans) Monen mielestä Suomen jalokuoriaislajiston

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma: Teema 1.

Tuntisuunnitelma: Teema 1. Tuntisuunnitelma: Teema 1. Aika: Oppimiskokonaisuuden 1. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Tuntien aihe: Oppilaat perehtyvät oppimiskokonaisuuden teemaan, laitteistoihin, työtapoihin,

Lisätiedot

KJR C2005 Tuotesuunnittelu, Konseptisuunnittelu ja osatoiminnot Raporttien arviointi ja palaute

KJR C2005 Tuotesuunnittelu, Konseptisuunnittelu ja osatoiminnot Raporttien arviointi ja palaute KJR C2005 Tuotesuunnittelu, 2016 4. Konseptisuunnittelu ja osatoiminnot Raporttien arviointi ja palaute Yleistä RYHMÄ Yleiset asiat (max 0.5 p.) PISTEET Johdanto (max 0.5 p.) PISTEET Ratkaisujen etsiminen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

StatCrunch -laskentasovellus

StatCrunch -laskentasovellus StatCrunch -laskentasovellus Yleistä sovelluksesta StatCrunch on Integrated Analytics LLC:n valmistama sovellus tilastotieteellisten analyysien tuottamista varten. Se on verkon yli käytettävä analyysisovellus,

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen Tekninen työ Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen 1. MOTIVOINTI Aluksi keskustellaan oppilaiden kanssa, mitä erilaisia kasetteja he

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014)

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 1 KURSSIN TIEDOT Kurssin nimi: 563351, Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat (5 op) Kohderyhmä: Maantieteen pääaineopiskelijat,

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Höyhtyä suunnittelutapahtuma II

Tulevaisuuden Höyhtyä suunnittelutapahtuma II Tulevaisuuden Höyhtyä suunnittelutapahtuma II 21.3.2012 Ohjelma: 17.30 Tilaisuuden avaus Höyhtyän suuralueen yhteistyöryhmän pj. Jouni Petäjäaho 17.35 Höyhtyän suunnittelutilanne Yhteenveto ensimmäisestä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

Mainokset ja media. Elina Kivelä & Rosa Tervonen

Mainokset ja media. Elina Kivelä & Rosa Tervonen Mainokset ja media Elina Kivelä & Rosa Tervonen Mainoslause itsestä Kirjoita lappuun ylistävä mutta totuudenmukainen mainoslause itsestäsi. Älä paljasta lappuasi muille! Mainoslause voi liittyä ulkonäköösi

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä HelMet-kirjastot 3.5.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Esityksen runko 1. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 2. Havainnointi 3. Tulevaisuustyöpaja

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Tehtävä 1. Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Kirjallinen tehtävä Ennakkoon luettava materiaali: Typografia Kieltä vai visuaalisuutta (sivut 81 156). Kirjoita essee, jossa pohdit kysymystä siitä, millaisia

Lisätiedot

Käsityön jaksosuunnitelma

Käsityön jaksosuunnitelma Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN & TS Anna Tausta & Annukka De Meulder syksy 2015 1 Jakso yleisesti Jakso toteutetaan 5. luokkalaisten kanssa, jotka ovat keväällä lähdössä leirikouluun. Käsityöjakson

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

AARNIHIIPPASAMMAL- SEINÄVAATE. Anne Ruokonen, Annukka Mäntynen, Sirke Reiman ja Eeva-Leena Sirviö, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

AARNIHIIPPASAMMAL- SEINÄVAATE. Anne Ruokonen, Annukka Mäntynen, Sirke Reiman ja Eeva-Leena Sirviö, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto AARNIHIIPPASAMMAL- SEINÄVAATE Anne Ruokonen, Annukka Mäntynen, Sirke Reiman ja Eeva-Leena Sirviö, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Aarnihiippasammal (Orthotrichum gymnostomum) Aarnihiippasammal

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön toiminnon, jossa hän määrittelee etenemispolun opintojaksolle. Hän voi jokaisen aktiviteetin kohdalla määritellä

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013 A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Väliaikaraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 22.10.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Tämä on ensimmäisen kuvankäsittelyoppaan jatko-osa. Tässä jatko-osassa opimme käyttämään Picasan mainioita ominaisuuksia tehokkaasti ja monipuolisesti.

Lisätiedot

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön toiminnon, jossa hän määrittelee etenemispolun opintojaksolle. Hän voi jokaisen aktiviteetin kohdalla määritellä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko ALUKSI Tämä tehtäväpaketti sisältää merirosvoaiheisia ohjelmointitehtäviä alkuopetukseen. Kokonaisuus koostuu kolmesta oppitunnista. Merirosvoseikkailu

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Geomedia ja nuorten MARKUS JUNE 05, 2016

Geomedia ja nuorten MARKUS JUNE 05, 2016 Geomedia ja nuorten elämismaailma MARKUS JUNE 05, Amazing race - GoogleEarth-pohjalla seikkaillaan ympäri maailmaa Ensiksi google earth perusjuttuja. Tavallisiin karttoihin verattuna ongelmia, esim. GE

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

POM2STS/ POM2STN Käsityön jaksosuunnitelmatehtävä Katja Riivari & Eveliina Rantala

POM2STS/ POM2STN Käsityön jaksosuunnitelmatehtävä Katja Riivari & Eveliina Rantala POM2STS/ POM2STN Käsityön jaksosuunnitelmatehtävä Katja Riivari & Eveliina Rantala Jaksomme aiheena on oman pelin suunnittelu ja valmistaminen. Jakso on suunnattu 4. luokkalaisille oppilaille. Työskentelyn

Lisätiedot