PELKOA, MITÄTÖINTIÄ JA ULKOPUOLISUUTTA RASISMI LASTEN JA NUORTEN KOULUARJESSA ANNE-MARI SOUTO YTT, KM
|
|
- Marja Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PELKOA, MITÄTÖINTIÄ JA ULKOPUOLISUUTTA RASISMI LASTEN JA NUORTEN KOULUARJESSA ANNE-MARI SOUTO YTT, KM
2 Anastasia: Kun opettaja puhuu joistakin asioista, niin hän sanoo tavallaan, erottelee suomalaiset ja venäläiset.. Että kun hän esimerkiksi sanoo sanan ryssä tai muuta, niin hän tekee ikään kuin siksi, että haluaisi nähdä meidän venäläisten reaktion, miten siihen suhtaudutaan, hän niiku erottaa sen sanan siinä puheessaan. Sama oli kun hän puhui saksalaisista, niin hän puhui epäkohteliaasti ja huonosti, ja sitten Valentina sanoi, ettei noin saa puhua. Ams: Mitä sen jälkeen tapahtui? Anastasia: Sitten loppui koulu. Tuntui pahalta. Pitää suhtautua siihen opettajaan nyt normaalisti, mutta se on vaikeaa, kun hän puhuu niin ja kääntyy meihin päin, ja joidenkin opiskelijoiden kasvoilla, he tarkastelevat meitä hiljaa.
3 Ams: Mitä haukkumasanoja kuulet? Kristiina: Ryssä ja huora, ja neekeri. MULLE ainakin ryssä, mut kun mie oon Sabinen ja niitten kanssa niin neekeri, yksin ryssä. Jos lähen niitten kanssa, niin neekeri ja huora tullee.
4 Samuel: Minä ja äitiki halusi rakennusalalle, minä sanoin sille ryhmänohjaajalle, että minä en tykkää hirveesti tästä luokan ilmapiiristä, koska se on huono, koska minä haluun valmistua, haluun opiskella paikassa, missä on hyvä ilmapiiri että miusta tuntuu turvalliselta No yks minun kaveri luovutti sieltä x-oppilaitoksesta. AMS: No minkä takia hän luovutti? Samuel: No vähän rasistinen meininki siellä Minusta nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja matkailuala on semmoset, missä on hyviä ihmisiä On erilainen kuin autoala, kiviala, putkimies, rakennusala, metalliala Nää on erilaiset, koska jos sanotaan suoraan, tää ala ja matkailuala on semmoset, jossa ihmisen pitää olla sosiaalinen ja avoin Koska nuorisotalolle voi tulla kuka tahansa ihminen Voi tulla tumma Jos sinä olet semmonen ohjaaja, että sinä katot ihonväri, sit ei kannata olla siellä. Sama matkailualalla, joutuu olla tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa mutta nyt jos puhutaan kiviala ja ne alat, että sun ei ole pakko olla tekemisissä kenen kanssa sinä et halua.
5 Ams: Mitä sie mietit, miltä Osmanista on tuntunut tulla tähän kouluun? Sabine: Sitä on varmasti ainakin alussa pelottanut ihan hirveesti kun on yksin, mut kun sen pitäs tajuta et jos sitä joku kiusaa, niin täällä kaikki ulkomaalaiset on kaikkien puolella, mut kun se sen tietäs niin se kyllä se varmasti uskaltas täällä enemmänkin liikkuu, täällä koulussa, ei sitä nää välitunneilla, missään! Minnuu säälittää se niin hirveesti kun se niin pelkää, sen pittää näyttää niille että se ei pelkää niitä! Yhtään! Sen ei pidä olla semmonen ujo, mut ei pidä olla semmonen koviskaan, että niiku mä en pelkää ja tulkaa tänne vaan niin mä hakkaan teidät, on ihan normaalisti niin et näyttelee et ei pelkää.
6 Koulu on yksi keskeisin lasten ja nuorten monikulttuurista arjen ympäristöistä Koulun on yksi keskeisimmistä vertaissuhteiden ja ystävyyksien muodostumisen paikoista.. Koulu on keskeisimmistä rasismin kokemisen ympäristöistä Koulu on myös paikka, jossa rasismista usein vaietaan ja jossa siitä on vaiettava.. Koulu on kasvatuksen ja kasvun merkittävimpiä institutionaalisia ympäristöjä..
7 TEEMOISTA.. Taustaksi: monikulttuuristuminen sukupolvi-ilmiönä & rasismista yhteiskunnallisena kysymyksenä Arkipäivän rasismista teoreettisena ja arkisena ilmiönä Rasismi suomalaisessa koulussa sekä lasten ja nuorten suhteissa Rasismin seurauksia yksilöiden elämässä Pelko ja arjen monikulttuuristuminen: mistä peloista puhutaan ja mistä vaietaan?
8 MONIKULTTUURISUUS SUKUPOLVI-ILMIÖNÄ
9 MONIKULTTUURISUUS SUKUPOLVI-ILMIÖNÄ Maahanmuuttajien/ turvapaikan hakijoiden joukossa paljon nuoria ja lapsia Koskettaa Suomessa erityisesti lasten ja nuorten institutionaalisia ympäristöjä (mm. päiväkodit, koulut) Toisin kuin aikuiset, lapset ja nuoret kohtaavat vertaisina paljon eri taustoja edustavia ihmisiä arkisissa ympäristöissään Haaste sukupolvien välisille suhteille: Kellä on tieto monikulttuurisesta arjesta ja esimerkiksi rasismista? * herkkyyttä kuunnella ja ottaa vakavasti lasten ja nuorten kokemukset, pyrkimys dialogisuuteen! ANNE-MARI SOUTO
10 Nuoret eivät ole automaattisesti ja luonnollisesti kansainvälistyviä ja monikulttuurisuuteen positiivisesti suhtautuvia Lisääntyvät kohtaamiset eivät itsestään ja automaattisesti edistä monikulttuurisia suhteita Nuorten asennoituminen jännitteistä: Yhtäältä nuoret suhtautuvat monikulttuurisuuteen yhä luontevammin, mutta toisaalta nuorten asenteissa on havaittavissa kriittistä ja maahanmuuttovastaista asennoitumista ANNE-MARI SOUTO
11 RASISMI YHTEISKUNNALLISENA KYSYMYKSENÄ Rasismi on yhteiskunnallisena kysymyksenä vaikea ja moraalisesti latautunut koetaan leimaavana imiönä, mikä voi vähentää halukkuutta ottaa osaa keskusteluun. Keskustelu rasismista lisääntynyt viime vuosina keskustelua puolesta ja vastaan. Nykyään siitä on tehty ääripää kysymys suvakit ja rasistit vie pohjaa rakentavalta keskustelulta Maahanmuuttokriittinen ja rasistinen puhe lisääntynyt julkisuudessa -> samalla lisännyt ja legitimoinut arkista rasismia esimerkiksi nimittely, ahdistelu, töniminen julkisissa tiloissa lisääntynyt. Tartutaan usein siihen, onko puheilla tai teoilla rasistinen motiivi Ei huomioida tekojen arkisia seurauksia tai uhrien kokemuksia rasismin määrittelyssä.
12 Se, miten rasismi ymmärretään tai miten siitä keskustellaan, vaikuttaa siihen - miten siihen puututaan, - miten uhrit voivat nimetä ja saada tunnustusta kokemuksilleen, - millaista toimintaa avun pyytäminen tai rasismin vastainen toiminta edellyttää. - Tällä hetkellä se edellyttää rohkeutta erottautua ja kykyä argumentoida rakentavasti liiallinen puolustautuminen voidaan helposti määrittää kiittämättömyydeksi ja röyhkeydeksi. ANNE-MARI SOUTO
13 VAIETTU ONGELMA KOULUSSA Tilanne vaihtelee kouluittain Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulu on yksi keskeisistä rasismin ympäristöistä paikka, jossa on pakko olla ja josta ei pääse pakoon. Opetussuunnitelmat eivät puhu rasismista lainkaan asiaa lähestytään mieluummin positiivisesti virittyvien termien (kuten suvaitsevaisuus) kautta Riskinä, että ikävät ilmiöt sivutetaan. Monikulttuuristuvan koulun haasteiden tarkastelussa on keskitytty pitkälti opetuksellisiin kysymyksiin. Mutta kysymykset nuorten ryhmädynamiikasta, arkisesta syrjinnästä ja suomalaisnuorten valmiuksista kohdata monikulttuuristuvaa arkea ovat jääneet toissijaisiksi päähuomion kohdistuessa opetuksellisiin kysymyksiin. ANNE-MARI SOUTO
14 ARKIPÄIVÄN RASISMI ILMIÖNÄ
15 ARKIPÄIVÄN RASISMISSA.. Ei kyse vain tietoisesta ja julkilausutusta ulkomaalaisvihasta tai syrjinnästä (tai vakavasta väkivallasta). Yksilöiden toiminta voi vahvistaa hierarkkisia ryhmärajoja ja asemoida ihmisiä epäarvoisesti silloinkin, kun he eivät siihen tarkoituksellisesti tähtää. Tahattomallakin rasismilla on sekä materiaaliset ja symboliset seuraukset. ANNE-MARI SOUTO
16 Koulun käytävällä on hälyä ja oppilaat meluavat. Yhtäkkiä hissan luokan ovi aukeaa ja opettaja huutaa: - Näytähän Matti kieltäs kohtahan tuo on ihan musta, ku kiroot kun turkkilainen Sie oot ihan kiva Valentina, vaikka sie oot venäläinen ANNE-MARI SOUTO
17 Ihmisryhmien välisten erojen havainnoinnissa, merkityksellistämisessä ja arvottamisessa on pitkälti sosialisaation kautta omaksutuista, sittemmin usein itsestään selvinä pidetyistä tavoista luokitella ihmisiä tiettyjen kriteereiden (esim. ihonväri, syntyperä, uskonto) mukaan. Luokitteluita ja stereotypioita ei tule ymmärtää vain kysymyksenä oikeasta ja väärästä, todesta tai epätodesta vaan myös siten, miten ne ovat läsnä ihmisten kohtaamisissa ja millaisia seurauksia niillä on yksilöiden ja ryhmien elämässä. ANNE-MARI SOUTO
18 Nuorten kokemuksia rasismista vertaissuhteiden tasolla: Katseita, tuijotuksia, huomiotta jättämistä, läpällä heittämistä, tönimistä, lyömistä, nimittelyä, piirrettyjä symboleita, ivallisia nauruja, etäisyyden ylläpitoa, uhkailua, osaamisen epäilemistä, tyhmänä pitämistä, suomalaistumistunteen mitätöintiä, tunnetta siitä ettei ole tervetullut, oman kulttuurisen taustan solvaamista ja vähättelemistä, jne. ARKIPÄIVÄN RASISMI ON KOULUISSA MONINAISTA ANNE-MARI SOUTO
19 Nuorten kokemuksia rasismista opettajien taholta: Erilaisten yhteen niputtamista, vähemmistökokemusten sivuuttamista ja näkymättömyyttä, solvaamista, yksinomaan vain negatiivisten asioiden esille nostamista monikulttuuristumisen ja/ tai toisten kotimaiden /synnyinmaiden yhteydessä, maassa maan tavalla periaatteeseen vetoamista, rasismiin puuttumattomuutta ja rasismin mitätöintiä, jne.
20 Arjen rasismissa on kyse usein hyvin hienovaraisista asioista, joilla muistutetaan toisen yksilön tai ryhmän erilaisuudesta ja toisarvoisuudesta. Tekoja, jotka pienikin lapsi tuntee ja ymmärtää vaikkei ehkä osaa nimetä niitä juuri rasismiksi. Hämmentäviä tai epämiellyttävyyden hetkiä, joissa huomaa että minua kohdellaan, katsotaan tai tuijotetaan toisin kuin muita. Muita ei kohdalla näin En ole kuin muut Miksi minä/ minua? Myös muut lapset voivat tunnistaa, että kiusaaminen / toisin kohteleminen voi liittyä siihen, että kiusattu on erivärinen, puhuu suomea murtaen, jne.
21 RASISMIA TUOTTAVAT JA YLLÄPITÄVÄT KÄSITYSTAVAT Ole kuin suomalainen Suomalaisuuden kriteereiden tiukkuus: tavallisesta suomalaisuudesta poikkeavia tapoja tai piirteitä käytetään helposti eronteon ja ulossulkemisen välineenä Suomalaisuuden etnistäminen ja rodullistaminen Kulttuureiden hierarkiat: Länsimaalaiskeskeisyys, venäläisvastaisuus, islamin rodullistaminen Lännen ulkopuolisiksi tulkittuja kulttuureita ja maita ei pidetä tutustumisen ja tietämisen arvoisina voimistaa stereotyyppistä ajattelua Pakolaiskliseet, avuttomuuden ja tyhmyyden olemuksellistaminen ANNE-MARI SOUTO Joustamaton maassa maan tavalla periaate Kulttuurisen rasismin tunnistamattomuus, kieltäytyminen yhteiselämän pelisääntöjen yhteisestä määrittelystä Solvaavien sanojen hyväksyntä suomalaisten tapojen nimissä
22 PASSIIVINEN SUVAITSEVAISUUS HILJAISTA HYVÄKSYNTÄÄ? Nuorten positiiviset ajatukset monikulttuurisuudesta kääntyvät nihkeästi sosiaaliseksi aloitteellisuudeksi maahanmuuttajia kohtaan tai aktiiviseksi rasismin vastaisuudeksi - velvoittaa maahanmuuttajanuorilta aktiivisuutta. Solvaaviin termeihin ja vitseihin ei uskalleta tai haluta puuttua kiusattu jää yksin. Suvaitsevaisuus on usein pinnallista. Suvaitsevaisuuden takaa löytyy usein valtasuhde, jossa asetetaan ihmiset melko tarkastikin kontrolloituihin kategorioihin ja asemiin. Suomalaista varovaisuuden ja etäkohteliaisuuden kulttuuria ruokitaan ajatuksella, että eri kulttuureja edustavat ihmiset haluavat luonnostaan olla vain toisensa kanssa oikeutetaanko ANNE-MARI SOUTO samalla omaa passiivisuutta?
23 RASISMIN SEURAUKSIA Sosiaalista eristämistä Ryhmien ulkopuolelle jääminen Yksinäisyys, eristäytyminen: Lapset hakeutuvat entistä voimakkaammin muiden erilaisten seuraan Pakko olla sosiaalisesti aloitteellinen ja rohkea Tilalliset ja fyysiset seuraukset Välimatkan ylläpitäminen, turvattomat paikat Liikkumisvapauden rajoittuminen
24 RASISMIN SEURAUKSIA Identiteetin määrittelemisen ongelmallisuus Vaikeus rakentaa positiivista minäkuvaa ja käsitystä omista juurista niin yksilönä, tyttönä/ poikana kuin kulttuuristen ryhmien edustajanakin Ikuinen kiitollisen tulijan ja oppilaan asema turhautuminen toisarvoisuudesta Todistamisen taakka sun tarvii vaan todistaa et somalit ei oo pahoja Oman ruumiin/ ulkonäön/ käytöstapojen/ kielen muokkaaminen vastaamaan suomalaisuuden normia miten voin viihtyä omassa kehossani? Minunkaltaisteni rajatut mahdollisuudet Esimerkkinä: ammatinvalinnan kysymykset
25 Lapsen tavat tunnistaa ja nimetä syrjinnän ja rasismin kokemuksia, ovat riippuvaisia siitä, kuinka näitä kokemuksia käsitellään ja nimetään heidän kasvuympäristöissään. Kotona, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä, ympäröivässä yhteiskunnassa Tutkimukset ovat osoittaneet, että: Ilmiö on uusi monissa maahanmuuttajataustaisissa perheissä Lisäksi vanhemmille ei aina kerrota. Kasvatusinstituutiot: päiväkodit ja koulut usein vaikenevat rasismista tai eivät osaa sitä tunnistaa. Kiusaamisen kapeat määrittelyt eivät tunnista syrjiviä ja loukkaavia tekoja, joita ei kohdenneta suoraan johonkin yksilöön tai ryhmään. Älä välitä kiusaamiseen puuttumisen tapana jätämmekö lapset ja nuoret liikaa yksin? Voisimmeko vastata useammin Minä välitän! Koulussa vähän ammattilaisia, jotka osaavat kohdata ja käsitellä rasismia puhumattakaan muista traumaattisista kokemuksista, joita maahanmuuttajalapsilla ja nuorilla voi olla. Riskinä on se, että lapsilla ei ole sanoja nimetä kokemuksiaan ja että he jäävät näiden kokemusten kanssa yksin.
26 RASISMIN VASTASTRATEGIAT Vaikeneminen (yksinäisyys, lyön kotona nyrkillä seinään ) Vähättely (sen kanssa on vain opittava elämään) Erottautumisen vältteleminen (sulautuminen) Syrjään vetäytyminen Ryhmäytyminen ja vastarinta (jengiytyminen ja kovilla takaisin vastaaminen) Vain väkivalta antaa tilaa olla rauhassa Vain toiset erilaiset ymmärtävät minun kokemuksia Pyrkimys rakentavaan vuoropuheluun ANNE-MARI SOUTO
27 PELOSTA JA RASISMISTA KOULUSSA
28 PELKO RASISMIA SELITTÄMÄSSÄ? Kulttuurisen erilaisuuden kohtaamisen ja rasismin yhteydessä puhutaan usein pelosta, mutta Mistä silloin oikein puhutaan? Mistä peloista taas vaietaan ja vaiennetaan? Pelko on vahva tunne ja ilmiö Pelko vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin, liikkumiseen sekä siihen, miten he toisia kohtelevat ja kohtaavat sekä siihen, miten he itse voivat itseään määrittellä Pelko lukitsee helposti etäisyyttä ja sosiaalisia rajoja: pelolla piirrettyjä rajoja on vaikea ylittää ANNE-MARI SOUTO Pelon herättäminen on vahva voimakeino: sen avulla kamppaillaan myös vallasta
29 PELKO JA SEN RAJOITTUNUT KÄSITTELY Eri kulttuureita edustavien ihmisten kohtaamisia kuvataan usein jännittävinä ja pelottavinakin tilanteina, etenkin viime aikoina islamofobia on vahvistunut, mutta vähemmän taas puhutaan: Rasismin aiheuttamasta pelosta Vaikuttaa vahvasti yksilön minuuteen ja itselle avautuviin/ sulkeutuviin mahdollisuuksiin Ulossulkemisen ja ryhmän ulkopuolelle jäämisen peloista koulussa nuoren tulee koulua johonkin ryhmään Pelkosta joutua suomalaisuuden ulkopuolelle jos on tekemissä maahanmuuttajien kanssa tavallisen suomalaisuuden kyseenalaistaminen Pelosta tulla häpäistyä ja mitätöityä seksuaalisesti: ANNE-MARI SOUTO Kulttuuriseen välitilaan astujat seksualisoidaan helposti, kulttuurisesti puhtaan tyttöyden ja poikuuden kontrollointi
30 LASTEN JA NUORTEN MONIKULTTUURISESSA ARJESSA ON MONENLAISIA PELKOJA, MUTTA JOS VAIN OSA TUNNISTETAAN.. Lapset ja nuoret jää yksin pelkojen kanssa viha yksi keino käsitellä näitä tunteita * Rasismin vastaisessa työssä on hyvä käsitellä myös tunteita pelkkä tietopohjainen valitus ei riitä! Erilaista tehdään helposti pelon syy Pelkoa synnyttävät opitut stereotypiat jää käsittelemättä Pelko on keskeisessä osassa ryhmärajojen, meidän ja heidän määrittelyssä Jää tunnistamatta ja käsittelemättä se, että pelko kohdistetaan eri tavoin erilaisiin erilaisiin ANNE-MARI SOUTO
31 SUKUPOLVIEN VÄLISELLE DIALOGILLE TARVE Nuorten ryhmien välisissä jännitteissä on riskinsä, että ne kääntyvät etnisiksi ja rasistisiksi konflikteiksi (väkivallan kierre) Nuoria ei saa jättää yksin ilmiön käsittelyssä, vaan heitä on tuettava ottamaan vastuuta monikulttuurisuuden rakentamisesta Lisääntyvät kohtaamiset eivät itsessään synnytä positiivista vuorovaikutusta Rasismin uhrit vaikenevat tai vaiennetaan usein: ulkopuolisuuden tunne vahvistuu Ottaa asiaa puheeksi on tapa mennä lasta ja nuorta vastaan vaikean asian käsittelyssä Osoittaa, että rasismin ilmenemistä ei väheksytä ja että siihen pyritään puuttumaan, että se on ilmiönä väärin. Uhrien kuunteleminen tärkeys ja rasismin moninaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen: pohja ANNE-MARI avoimuuden, SOUTO luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiirille.
32 Lisälukemista: Harinen, Päivi & Honkasalo Veronika & Souto Anne-Mari & Suurpää Leena. (2009) Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Nuorisotutkimusverkosto. Honkasalo, Veronika & Souto, Anne-Mari & Suurpää, Leena (2007) Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Kokemuksia, käytänteitä ja haasteita 10 suurimmassa kunnassa. Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisu. Keskinen, Suvi & Rastas, Anna & Tuori, Salla (2009) En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino. Löytyy myös netistä. Rastas, Anna (2007) Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Souto, Anne-Mari (2011) Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Anne-Mari Souto, Veronika Honkasalo & Leena Suurpää (2015) Kuuntelemista, sanoittamista ja näkyväksi tekemistä. Tutkijat kiistellyn rasismin äärellä. Teoksessa Antti Häkkinen ja Mikko Salasuo (toim.) Salattu, hävetty ja vaiettu. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä? Tampere: Vastapaino. ANNE-MARI SOUTO
Arkipäivän rasismi koulussa. YTT Anne-Mari Souto 14.11.2011
Arkipäivän rasismi koulussa YTT Anne-Mari Souto 14.11.2011 Suomalainen julkinen keskustelu rasismista näyttää olevan ennemminkin keskustelua siitä, mikä kaikki ei ole rasismia kuin siitä, millaista rasismi
LisätiedotYTT, KM Anne-Mari Souto Tutkijatohtori. Arkipäivän rasismi koulussa
YTT, KM Tutkijatohtori Arkipäivän rasismi koulussa Monikulttuurisuus sukupolvi-ilmiönä Kuvio 1. Suomessa asuvien vieraskielisten ikäjakauma vuonna 2010. Ikä vuosina. Tilastokeskus Ilman maahanmuuttoa 50
LisätiedotYTT, KM Anne-Mari Souto Tutkijatohtori. Pelko ja rasismi koulussa Lapset, nuoret ja rasismi seminaari, Pori
YTT, KM Tutkijatohtori Pelko ja rasismi koulussa Lapset, nuoret ja rasismi seminaari, Pori 17.10.13 Monikulttuurisuus sukupolvi-ilmiönä Kuvio 1. Suomessa asuvien vieraskielisten ikäjakauma vuonna 2010.
LisätiedotMinkälainen on rasisminvastainen työote?
Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle
LisätiedotVALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry
VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000
LisätiedotGlobaali muuttoliike ja nuoruus
Globaali muuttoliike ja nuoruus tt Yhteiset lapsemme -seminaari Monikulttuuriset nuoret Euroopassa 9.11.2017 Leena Suurpää MAAILMALLA Globaali muuttoliike nuorisoliikkeenä Nuorten määrä maapallolla on
LisätiedotNuorisotyöntekijöiden ja monikulttuuristen nuorten tulkintoja rasismista. Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF
Nuorisotyöntekijöiden ja monikulttuuristen nuorten tulkintoja rasismista Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF Esitelmän rakenne 1) Arkeen heijastuvat yhteiskunnalliset valtasuhteet
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää
LisätiedotMETELIÄ. Rasismista ja siihen puuttumisesta
METELIÄ. Rasismista ja siihen puuttumisesta - Verkko ja rasismivastainen työ nuorten parissa Heli Markkula Projektisuunnittelija, VTM Pelastakaa Lapset 10.11.2011 Verkostotapaaminen nuorisotyön monikulttuurisuudesta
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotMiten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011
Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa
LisätiedotKiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011
Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
Lisätiedot- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi
Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotKanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009
Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotKoulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia
Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotAmoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -
Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotKiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010
20.11.2010 Kiusaavatko pienetkin lapset? 19.11.2010 Oulu MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010 Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotErilainen naapuri - toimintamalli
Erilainen naapuri - toimintamalli Miten suhtautua päihteidenkäyttäjiin ja sekavasti käyttäytyviin ihmisiin? Satu Viskari Helsingin kaupunginkanslia Turvallisuus- ja valmiusyksikkö 2017 19.6.2017 Erilainen
LisätiedotLounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /
Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotPÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi
PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotMonikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.
Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotMonikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto
Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Päivän rakenne 1. Yleistä tutkimushankkeesta Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Nuoret vs. nuorisotyöntekijät.
LisätiedotMyönteinen tunnistaminen
Myönteinen tunnistaminen Taustaymmärrys Kehitetty Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden (Sparg) tutkimusryhmässä Tunnustussuhdeteoreettinen ymmärrys (esim. filosofit Axel Honneth ja Charles
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotKotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015
Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotHumalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057
Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotEsiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014
Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely Koulupalaute
Page 1 of 16 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2013 - Koulupalaute Tiirismaan peruskoulu Vastaajien lukumäärät 2009 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Kaikki luokat Tyttö 12 12 11 14
LisätiedotMonikulttuurisuus ja sukupuolten tasaarvo nuorisotyössä. Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto
Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasaarvo nuorisotyössä Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Tausta Tutkimushanke 2004 2007: Kyselyt (n. 1400) ja haastattelut (38) nuorille kysely järjestöille (n.
LisätiedotEi ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.
YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu
MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN
LisätiedotNuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna
Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotSuhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset
Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotPäiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LisätiedotNÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ
NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotOman elämänsä ekspertit
Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotSetlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN
LisätiedotKiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM
Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotToimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari
Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari 8.5. 2015 Dialoginen ohjaus oppilaitoksen arjessa Anne-Mari Souto Opiskeluhuollon koordinaattori PKKY AMS: Mites koulussa suhtauduttiin tähän sun jaksamisongelmaan?
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotPelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.
Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä
LisätiedotVastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus
Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu
Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotOpiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön
Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen
LisätiedotLasten ja nuorten monikulttuurinen arki
Lasten ja nuorten monikulttuurinen arki Tuula Kumpumäki Yhteiset Lapsemme ry Erilaisuudesta moninaisuuteen maahanmuuttajalapset, - nuoret ja sukupolvet Kemi 4.12.2012 Lasten ja nuorten monikulttuurinen
LisätiedotESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
Lisätiedot