LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA

Transkriptio

1 LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA Harkiten hyvä tulee, Hämeen arkkitehtuuriohjelma Hämeen arkkitehtuuriohjelma, Harkiten hyvä tulee, julkaistaan Lahden aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa (Kirkkokatu 16, Lahti) klo Toivomme tiedotusvälineiltä julkistamistilaisuudestamme ennakkotiedotusta. Tiedotusvälineiden edustajat ovat myös tervetulleita julkistustilaisuuteen (ohjelma liitteenä). JULKAISUN KUVAUS Jos on hämäläisten laulun mukaista tahtoa, taitoa ja harkintaa, syntyy hyvää arkkitehtuuria aina kun rakennetaan. Näin tuumaavat Hämeen arkkitehtuuriohjelman kirjoittaneet hämäläiset arkkitehdit. Hämeen arkkitehtuuriohjelma, joka käsittää Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat, on alueellinen julistus hyvän rakennetun ympäristön puolesta. Se pyrkii listaamaan keinoja, joilla taataan hyvän rakennetun ympäristön syntyminen ja säilyminen. Ohjelman perusajatus on, että viihtyisässä ympäristössä voivat hyvin ihminen, yhteisö ja talous. Hämeen arkkitehtuuriohjelman lähtökohta on valtioneuvoston vuonna 1995 hyväksymä Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Valtakunnallisen ohjelman sisältöä on tarkennettu ja lavennettu alueellisesti merkittäviin kysymyksiin. Tällaisia Hämeessä ovat Etelä- Suomelle tyypillinen kiihtyvä ja yhä massiivisempi uudisrakentaminen sekä toisaalta ajallisesti monikerroksinen vanha kulttuuriympäristö sen taustana. Hämäläisessä ympäristössä on runsaasti ihmisten hyvinvoinnille ja hyvälle rakentamiselle suotuisia elementtejä. Monimuotoiset maisemat, luonnonläheisyys, rakentamisen pitkä perinne ja lähiympäristön ihmisläheinen mittakaava ovat ominaisuuksia, joita ohjelma perää hyvän rakentamisen periaatteiksi jatkossakin. Hämeen arkkitehtuuriohjelman ideana on antaa kehys paikallisille arkkitehtuuriohjelmille, joita uskotaan syntyvän alueellisen strategian jälkeen. Näitä voivat tehdä kaupunkien ja kuntien lisäksi vaikkapa yritykset, rakennuttajat ja muut arkkitehtuurin tilaajat, mikseivät yhdistyksetkin. Lahden ja Hämeenlinnan kaupungit ovat jo ilmoittaneet kiinnostuksensa oman arkkitehtuuripolitiikan tekoon. Siinä missä alueellinen strategia puhuu rakentamisen hyvistä periaatteista yleisellä tasolla, toivotaan sen pohjalta syntyvien paikallisten ohjelmien sisältävän konkreettisia, paikkaan ja organisaatioihin kohdentuvia toimia, aikatauluineen ja vastuun kantajineen. Ohjelman sisällön tuottamisesta vastannut työryhmä kannustaa lukijoita lainaamaan, soveltamaan ja kehittämään ohjelmassa esitettyjä ideoita ja ajatuksia. Hämeen arkkitehtuuriohjelman taustalla on koko joukko kokemukseen pohjaavaa tietoa oman alueen ympäristöstä ja rakentamisesta. Alueen arkkitehtonisten ominaispiirteiden ja rakennusalan toimintatapojen hahmottaminen on tärkeä lähtökohta ohjelman keskeisimmille sisällöille, joita ovat tulevaisuuden rakentamista ja sen prosesseja koskevat laadulliset tavoitteet. 1

2 Ohjelman sisältö jakaantuu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä luvussa käsitellään rakennettua ympäristöä ja arkkitehtuuria. Toinen luku pureutuu rakentamisen ja ympäristösuunnittelun prosesseihin. Kolmas luku käsittelee arkkitehtuurikasvatusta ja ammattitaitoa. Teksti on pyritty tiivistämään lyhyeksi ja helppolukuiseksi kokonaisuudeksi, kertoo ohjelman toimitus- ja taittotyön ansiokkaasti tehnyt arkkitehtiylioppilas Heidi Utriainen. Hän kertoo, että julkaisussa on valokuvia paljon ja Hämeen jokaisesta kunnasta. Hämeen arkkitehtuuriohjelmassa korostetaan suunnittelun merkitystä. Uusi arkkitehtuuri luo uusia hyviä miljöitä ja rikastuttaa vanhoja. Uudistuotannon rinnalla korjaus- ja täydennysrakentamisen osuus rakennusalasta tulee jatkossa olemaan suuri, sillä Hämeen rakennuskanta on muuta maata keskimäärin hieman vanhempaa. Helsingistä Lahteen ja Hämeenlinnaan johtavia, ratojen ja moottoriteiden varaan rakentuvia taajamavyöhykkeitä pidetään hyvänä lähtökohtana kestävälle ja toimivalle yhdyskuntarakenteelle. Ohjelma korostaa pääliikenneväylille näkyvän arkkitehtuurin merkitystä alueelliselle ja paikalliselle imagolle. Kehä kolmosen maailmaa emme Hämeeseen halua, oli erään ohjelmakeskustelun selkeä tulos. Hämeessä rakennetaan yhä enemmän, nopeammin ja suurempaa. Ohjelma kantaa huolta rakentamisen laadusta ja sen syntyyn vaikuttavista seikoista. Laatua ei synny, jos sitä ei tavoitella, jos ei ole tekijöitä tai jos on liian kiire. Sitä ei synny myöskään ilman kaikkien osapuolten yhteistyötä. Huolena Hämeessä ovat mm. rakennusalan työvoiman saatavuus ja taitotaso. Arkkitehtuuriohjelma peräänkuuluttaakin koko rakennusalan imagon vahvistamista Hämeessä. Tälle on hyvät alue-, elinkeino- ja ympäristöpoliittiset perusteet. Osana rakennusalan imagon parantamista Hämeen arkkitehtuuriohjelma haastaa julkisyhteisöt kehittämään omaa toimintaansa. Ohjelmassa esitetään kunnille haaste maaja kaavoituspolitiikan tehostamisesta ja kaupunkisuunnittelun nostamisesta sille kuuluvaan arvoonsa. Kuntien toivotaan myös toimivan mallikkaasti hyvän arkkitehtuurin tilaajana ja yhtenäistävän rakennusvalvontojen käytäntöjä. Jos rakennusalan imagoa ja toimintaympäristöä onnistutaan Hämeessä kehittämään, vaikuttaa se välittömästi myös rakentamisen laatuun. Huolella suunnitellut ja taitavasti rakennetut yksittäiset kohteet muuttuvat ennen pitkää hyväksi rakennetuksi ympäristöksi. Ohjelmassa esitetään laatutietoisuuden nivomista koko suunnittelun prosessiin ja kaikkeen rakentamiseen. Arkkitehtuurista ja rakennetun ympäristön laadusta ei koskaan eikä missään voi puhua liikaa. Hämäläisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetukseen ohjelma toivoo lisää arkkitehtuurin oppitunteja ja paikallisia oppimateriaaleja. Niin ikään kaivataan arkkitehtuuria näkyvämmin osaksi kulttuurielämää, politiikkaa ja julkista keskustelua. Parasta arkkitehtuurivalistusta on hyvä rakentaminen ja siitä tiedottaminen. Malliksi kelpaavia kohteita ja toimijoita löytyy Hämeen omaltakin alueelta. Pikkukunnista Hauho on hoitanut hienolla tavalla kirkonkylänsä rakennusperintöä. Lammi ja Hollola ovat rakennuttaneet arkkitehtonisesti hyviä julkisia rakennuksia. Janakkalaa voi kehua hyvin hoidetusta maapolitiikasta ja kaavoituksesta. 2

3 Lahden-Heinolan kaupunkiseutu on edelläkävijä maankäytön rakennemalleissa. Lahden satama Sibeliustaloineen on loistava esimerkki kaupunkikulttuurin kehittämisestä rakentamisen keinoin. Hämeenlinnan on kunnostautunut asumiskaupunkina ja kohentanut merkittävästi kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Forssa on vaalinut mallikkaasti teollista rakennusperintöään ja Riihimäki asemaansa rautatiepaikkakuntana. Mitä mahtavat olla ne oman aikamme monumentit, joita muutaman sadan vuoden kuluttua ihaillen katsellaan? Ovatko vielä pystyssä Lahden radiomastot ja hyppyrimäet, Heinolan Tähtisilta, entä vielä rakentamattomat Riihimäen matkakeskus tai moottoritien kate Hämeenlinnassa? Vieläkö näitä rakennuksia tuolloin tarvitaan? Hämeen nykyinen rakennettu ympäristö on syntynyt pitkän ajan kuluessa, hitaasti niin kuin Hämeeseen sopii. Hämeen arkkitehtuuriohjelma muistuttaa lukijoitaan arkkitehtuurin kolmesta peruskivestä: kauneus, kestävyys, käyttökelpoisuus. Harkiten hyvä tulee, ainakin Hämeessä. JULKAISUN TIEDOT Harkiten hyvä tulee. Hämeen arkkitehtuuripolitiikka (2007) Julkaisija Hämeen arkkitehdit SAFA Toimitus ja taitto Heidi Utriainen, arkkitehtiylioppilas Hämeen arkkitehdit SAFA:n työryhmä: Mikko Helasvuo, arkkitehti SAFA, Riihimäki ) Hartti Hämäläinen, arkkitehti SAFA, Heinola ) Heikki Kankaanpää, arkkitehti SAFA, Hämeenlinna ) Seppo Markku, arkkitehti SAFA, Lahti ) Minna Seppänen, arkkitehti SAFA, Hämeenlinna ) Yhteistyökumppanit ja rahoittajat Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Valtion rakennustaidetoimikunta Hämeen ympäristökeskus Hämeen taidetoimikunta Hämeen liitto Rakennusalan yrityksiä Hämeessä Painetun julkaisun jakelu: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Runeberginkatu 5, Helsinki. (09)

4 Julkaisu sähköisessä muodossa: Julkistamistilaisuus Maailman arkkitehtuuripäivä , Lahti KUVAT Oheiset kuvat ovat ladattavissa osoitteessa Hämeen arkkitehdit SAFAlla on kuviin julkaisuoikeus. Tiedotusvälineet voivat käyttää niitä vapaasti ja korvauksetta Hämeen arkkitehtuuriohjelmaa käsittelevässä tiedotuksessa. Julkaistaessa kuvan yhteydessä on julkaistava kuvaan liittyvä kuvateksti kokonaisuudessaan. KUVA 01 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Hämeenlinna. Juha Mäki-Jyllilä /Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Kuva: Taina Anttila. KUVA 02 Lahden Vesijärven satama. Kuva: Minna Seppänen, Hämeen liitto KUVA 03 Ragnar Granitin aukio, Riihimäki. Hanna-Leena Rissanen ja Taina Tuominen / Suunnittelukeskus Oy, Kuva: Jaana Hodju / Riihimäen kaupunki. KUVA 04 Hauhon kirkonkylä. Kuva: Minna Seppänen, Hämeen liitto 4

5 KUVA 05 Hämeenlinnan tori. Kirkkopuiston uudistustyöt: Ramboll Finland Oy, Kuva: Minna Seppänen, Hämeen liitto KUVA 06 Lahden englanninkieliset luokat. H&M Arkkitehdit, Kuva: Seppo Markku. KUVA 07 Mukkulan kirkko, Lahti. Juhani Boman / Arkkitehtityö Oy, Kuva: Seppo Markku. KUVA 08 Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasunnot Ry:n pienkerrostalo Hattelmalantiellä. Anne Ranta-Eskola / Arkkitehtitoimisto Arcare Oy, Kuva: Anne Ranta-Eskola. KUVA 09 Tervakosken yhteiskoulu ja lukio. Mikko Helasvuo ja Anitta Ojanen / Arkkitehtitoimisto Arkit Oy, Kuva: Anitta Ojanen. 5

6 KUVA 10 Heinolan kaupunki. Kuva: Lentokuva Vallas. KUVA 11 Lahden Ankkuri ja Ruomäki. Kuva: Lahden kaupunki / Lentokuva Vallas. KUVA Heinolan asuntomessualue vuodelta Kuva: Jari Helminen. 6