2 puiteohjelmassa ( ) onkin kansainvälinen yhteistyö otettu integroidusti huomioon kaikissa ohjelmissa.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 puiteohjelmassa (2007 2013) onkin kansainvälinen yhteistyö otettu integroidusti huomioon kaikissa ohjelmissa."

Transkriptio

1 EU-Aasia yhteistyö Aasian maiden taloudellinen ja poliittinen nousu lisää myös tarvetta kehittää Euroopan ja Aasian keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. EU:n komissio hyväksyi vuonna 2001 uuden Aasia-strategian "Europe and Asia: A Strategic Framework for Enhanced Partnership", jossa korostetaan lisääntyvää yhteistyötä seuraavan vuosikymmenen aikana. Strategian tavoitteena on vahvistaa EU:n läsnäoloa Aasiassa. Se sisältää konkreettisia ehdotuksia EU:n ja Aasian välisten suhteiden parantamiseksi useilla toiminta-aloilla, kuten turvallisuus, kauppa ja talous, köyhyyden vähentäminen, kansalaisyhteiskunta, demokratia, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet. Yhteistyötä on myös tarkoitus lisätä globaalikysymyksissä. EU:lla on myös eri alojen kahdenvälisiä sopimuksia ja yhteisiä ohjelmia esimerkiksi Kiinan, Japanin, Intian ja Etelä-Korean kanssa. EU-Aasia yhteistyö on koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla ollut jo pitkään monipuolista ja kattanut monia toimintoja. EU:n koulutusohjelmista mainittakoon Erasmus-Mundus-ohjelma (vuosille , kokonaisbudjetti 230 milj. euroa), jonka tarkoituksena on kehittää eurooppalaista korkeakoulutusta, lisätä eurooppalaisen koulutusalueen houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti ja edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua etenkin kolmansien maiden kanssa. Ohjelmaan pyritään rekrytoimaan opiskelijoita ympäri maailmaa. Maisteriohjelmiin voidaan myöhemmin lisätä myös Euroopan ulkopuolelle lähtevien eurooppalaisten opiskelijoiden ja opettajien määrää. Asia-Link-ohjelman ( ) tavoitteena oli edistää Euroopan unionin sekä Eteläja Kaakkois-Aasian ja Kiinan välistä yhteistyötä ja verkottumista. Ohjelmalla pyrittiin luomaan yhteistyösuhteita eurooppalaisten ja aasialaisten korkeakoulujen välille sekä vahvistamaan jo olemassa olevia kumppanuuksia. Muista erillisistä koulutus- ja vaihtoohjelmista mainittakoon esimerkkeinä ASEM-DUO ja ASEM Education Hub Suomi on pitänyt tärkeänä, että tutkimuksen puiteohjelmat ovat avoinna kaikkien maiden tutkijoille ja ryhmille. Erityisen tärkeää on yhteistyö tieteen ja teknologian johtavien maiden sekä nopeasti kehittyvien maiden kanssa. Tutkijoiden koulutus- ja liikkuvuushankkeisiin tulisi aktiivisesti rekrytoida tutkijoita myös EU:n ulkopuolelta. Tavoitteena tulisi olla molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. Eurooppalaiset tutkimusohjelmat ovatkin viime vuosikymmeninä avautuneet kolmansille maille. Tutkimuksen 7.

2 2 puiteohjelmassa ( ) onkin kansainvälinen yhteistyö otettu integroidusti huomioon kaikissa ohjelmissa luvulla EU:n T & K-toiminta sai uuden ulottuvuuden, kun kehitettiin tieteellisiä yhteistyösopimuksia teollistuneiden maiden ja nopeasti kehittyvien maiden kanssa. Uudella kumppanuudella pyrittiin keskittymään molemminpuolisesti kiinnostaviin kysymyksiin, esimerkiksi high tech-sektoriin ja globaaleihin tai alueellisiin ympäristö- ja terveyskysymyksiin luvun alkupuolella on puolestaan aloitettu yli 3000 projektia INCOohjelman (Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimet) piirissä. Tähän ohjelmaan osallistui noin tutkimusryhmää ja noin partneria, joista puolet Euroopasta ja puolet kolmansista maista. Tutkijoiden liikkuvuutta korostavassa Marie Curie-ohjelmassa painotetaan tutkijanuran kehittämistä. Ohjelman kautta on mahdollista edistää EU:n ja muun maailman välistä liikkuvuutta ja ohjelman tulisi myös voida palvella kehitysmaiden tutkijoita eikä johtaa aivovuotoon. Kulttuuri 2000-ohjelma on avoin myös kolmansien maiden, kuten ASEMin aasialaisten maiden kanssa tehtäville yhteistyöprojekteille edellyttäen, että kyseiset maat järjestävät oman rahoitusosuutensa projekteihin. Käytännössä Aasian maat eivät ole pystyneet ohjelman mahdollisuuksia hyödyntämään. Vuonna 2004 komissio järjesti pilottiprojektina tarjouspyynnön Japanin kanssa tehtävistä kulttuurialan yhteistyöprojekteista. Suomesta ei lähetetty komissiolle sitä koskevia hakemuksia. ASEM ja ASEF Laaja-alaista eurooppalais-aasialaista yhteistyötä tehdään eri aloilla myös ASEMin ja ASEFin piirissä. Asia-Europe Meeting (ASEM) on vuonna 1996 perustettu epävirallinen yhteistyöprosessi Euroopan ja Aasian välillä. ASEMin perustamisen taustalla oli tarve vahvistaa Euroopan ja Aasian välisiä suhteita. ASEM-yhteistyöhön osallistuvat EU:n jäsenmaat ja EU:n komissio sekä Japani, Kiina, Etelä-Korea, Indonesia, Filippiinit, Brunei, Malesia, Singapore, Thaimaa, Vietnam, Burma/Myanmar, Laos ja Kambodja. ASEMissa käsitellään poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä (ASEMin ns. kolmea pilaria). Joka toinen vuosi järjestetään huippukokous, johon osallistuvat valtioi-

3 3 den päämiehet. Lisäksi järjestetään muita ministerikokouksia ja korkean tason virkamiestapaamisia (Senior Officials Meeting). Toistaiseksi on järjestetty kaksi ASEMin kulttuuriministerikokousta ja yksi tiede- ja teknologiaministerikokous. ASEMilla ei ole varsinaista sihteeristöä, mikä kuvastaa sen epävirallista luonnetta. ASEMilla onkin muita tahoja täydentävä rooli. Se perustuu tasa-arvoiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle. Poliittista profiilia prosessille tuovat kuitenkin huippukokoukset. ASEMin kuudes huippukokous järjestetään Helsingissä Opetusministeriö toimii kansallisena asiantuntijaministeriönä ASEMin kulttuuripilarin yhteistyöalueiden määrittelyssä ja toiminnan kehittämisessä. Aasia-Eurooppa Säätio (ASEF) on yksityinen säätiö, joka perustettiin ASEMin ulkoministerikokouksessa vuonna ASEF toteuttaa käytännössä ASEMin kolmatta pilaria ja on toistaiseksi ASEMin ainoa konkreettinen laitos. ASEFin tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä Aasian ja Euroopan välillä, edistää vuoropuhelua ja luoda pysyviä verkostoja. Singaporessa sijaitsevan sihteeristön lisäksi ASEFilla on hallintoneuvosto, johon jokainen jäsenmaa nimeää edustajansa. ASEFilla on useita ohjelmakokonaisuuksia kulttuurista henkilövaihtoon ja se rahoittaa eurooppalais-aasialaisia projekteja yhdessä muiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa. ASEFin rahoitusosuus on korkeintaan 50 % kunkin projektin kokonaiskustannuksista. ASEF on toistaiseksi toteuttanut yhteensä noin 300 projektia, joihin on osallistunut yli henkilöä Euroopasta ja Aasiasta. Vuoden 2006 aikana Suomessa järjestetään useita ASEF-projekteja ASEM6-kokouksen johdosta. ASEF tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalais-aasialaisen koulutus- ja kulttuuriyhteistyön kehittämiselle. Jatkossa onkin syytä pohtia, miten näitä mahdollisuuksia voitaisiin parhaiten hyödyntää. Yksityiskohtaisempaa tietoa ASEFista löytyy säätiön internet-sivuilta osoitteesta Kulttuurien välinen dialogi ja kulttuuriksymykset ylipäätään ovat nousseet aikaisempaa paljon näkyvämmin ASEM-yhteistyön asialistalle turvallisuus- ja talouskysymysten rinnalla syyskuun 2001 New Yorkin terrori-iskujen ja niiden jälkeisten tapahtumien vaikutuksesta. Uuden lähestymistavan alkuna voidaan pitää Kööpenhaminassa pidettyä ASEM-huippukokousta.

4 4 Ensimmäinen ASEM-maiden kulttuuriministerikonferenssi järjestettiin Pekingissä. Konferenssin valmisteluista ja rahoituksesta vastasivat Kiina, Tanska, Ranska, Singapore, Malesia ja Indonesia. Ministerikonferenssin yleisteemana oli "Unity in Diversity". Sen puitteissa keskusteltiin mm. globalisaation uhista ja mahdollisuuksista sekä ASEM-maiden yhteisistä arvoista ja tavoitteista. Tavoitteena oli myös pohtia keinoja, joiden avulla voitaisiin käytännössä edistää Euroopan ja Aasian maiden välistä kulttuurivaihtoa ja -yhteistyötä. Konferenssissa suositeltiin, että kulttuuriasioiden käsittelyä jatketaan myös tulevissa ASEM-huippukokouksissa. Euroopan ja Aasian maiden kulttuuriyhteistyön kehittämiselle asetettiin konferenssissa kolme tavoitetta: 1) Ihmisten kohtaamista tukevaa (people-to-people) yhteistyötä tulee laajentaa ja tehostaa. Tämän tavoitteen toteutuksessa ASEF on tärkeässä asemassa. 2) Yhteistyötä pyritään lisäämään kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti Unescon piirissä. 3) Kulttuuripoliittista keskustelua tulee jatkaa ja kehittää maiden kesken tulevina vuosina. Pekingin kulttuuriministerikonferenssin jälkeen kulttuuria koskevat kysymykset olivat laajasti esillä Hanoissa lokakuussa 2004 pidetyssä ASEM-huippukokouksessa. Kokouksessa keskusteltiin mm. kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä, nuorisoon liittyvistä kysymyksistä, opiskelijavaihdosta, tieteellisen tutkimuksen verkostoitumisesta ja informaatioteknologian mahdollisuuksista. Loppuasiakirjassa toivottiin kulttuurialan yhteistyön konkretisoimista erityisen toimintasuunnitelman avulla. Toinen ASEM-maiden kulttuuriministerikonferenssin järjestettiin Pariisissa Pariisin konferenssin teemana oli "Kulttuuridiversiteetti: mahdollisuudet ja haasteet - pitkäjänteinen toimintasuunnitelma ASEMille". Kokouksen "punaisena lankana" painotettiin kulttuuridiversiteertin vaalimisen merkitystä sekä vuoropuhelun tärkeyttä. Pariisin konferenssissa pyrittiin myös konkretisoimaan Pekingin loppuasiakirjassa esitettyjä tavoitteita hyväsymällä niihin liittyvä ASEMin kulttuuripoliittinen toimintasuunnitelma (Action Plan). Viime vuosien kehitys viittaa siihen, että vakiintunut ASEM-yhteistyö tarjoaa yleiset puitteet EU:n ja Aasian maiden kulttuurien kohtaamiselle ja dialogille. Se voi parhaimmillaan jopa tarjota muulle maailmalle esikuvan ja hyviä esimerkkejä.

5 5 Nykyinen kulttuuriyhteistyö Aasian ja Euroopan ASEM-maiden välillä on laajaa, vilkasta ja osin syvääkin. Yhteistyön piirissä ovat taiteen ja kulttuurin perinteiset ja modernit alat uutta viestintäteknologiaa ja kulttuurimatkailua unohtamatta. Vastuu konkreettisesta toimeenpanosta jää kuitenkin jäsenmaille ja se tapahtuu useimmiten kahdenvälisinä tai vain osan ASEM-maista kattavina projekteina. ASEFia ja muita sen kaltaisia organisaatioita tarvitaan rahoittamaan ja toteuttamaan käytännön yhteistyöprojekteja.

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2010 2013 ja maaseutupolitiikan kansainvälisiä toimintatapoja Maaseutupolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Kansainvälinen yhteistyö ja Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa kehitysasiat Tekniset, taloudelliset ja aineelliset voimavaramme riittävät äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta

Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Maria Ranta 1 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti

Lisätiedot

SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma

Lisätiedot

20 kysymystä ja vastausta. Uusi Nato? Karoliina Honkanen Janne Kuusela. SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland

20 kysymystä ja vastausta. Uusi Nato? Karoliina Honkanen Janne Kuusela. SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland 20 kysymystä ja vastausta Uusi Nato? Karoliina Honkanen Janne Kuusela SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland UUSI NATO? 20 kysymystä ja vastausta Karoliina Honkanen

Lisätiedot

Suomen Kiina-toimintaohjelma

Suomen Kiina-toimintaohjelma Suomen Kiina-toimintaohjelma ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Suomen Kiina-toimintaohjelma Johdanto Kiinan merkitys Suomelle sekä kahdenvälisenä yhteistyökumppanina että kansainvälisenä toimijana

Lisätiedot

SUOMEN PAIKKA MAAILMASSA? EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka

SUOMEN PAIKKA MAAILMASSA? EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka PAULI JÄRVENPÄÄ KIRSTI KAUPPI OLLI KIVINEN HANNA OJANEN RISTO PIIPPONEN OLLI REHN ANTTI SIERLA SUOMEN PAIKKA MAAILMASSA? EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP SUOMEN PAIKKA

Lisätiedot

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja

Lisätiedot

Pieni opas kylien kansainvälistymiseen

Pieni opas kylien kansainvälistymiseen Pieni opas kylien kansainvälistymiseen Mitä on kansainvälistyminen? Kansainvälistyminen on oppimista, siirtämistä, ymmärtämistä, verkostoitumista, kauppaa mutta erityisesti kansainvälistyminen on oman

Lisätiedot

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella.

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Erasmus+ Ohjelmaopas Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Versio 3 (2015): 16/12/2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 A-OSA: YLEISTÄ TIETOA

Lisätiedot

PANEELIEN RAPORTIT. Tieteen. teknologian ja. yhteiskunnan näkymät

PANEELIEN RAPORTIT. Tieteen. teknologian ja. yhteiskunnan näkymät PANEELIEN RAPORTIT Tieteen teknologian ja yhteiskunnan näkymät PANEELIEN RAPORTIT Tieteen teknologian ja yhteiskunnan näkymät www.finnsight2015.fi ISBN 951-715-610-3 Tekes PL 69 (Kyllikinportti 2) 00101

Lisätiedot

Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja

Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki Sitran raportteja 76 Sitran raportteja 76 Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt viiden maan vertailu Suomen Akatemian julkaisuja 2/10 Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Janne Lehenkari, Tarmo Lemola ja Terhi Tuominen Suomen Akatemian julkaisuja 2/10 Tutkimuspolitiikan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

NUORTEN YRITTÄJYYSINTOA UUDELLAMAALLA

NUORTEN YRITTÄJYYSINTOA UUDELLAMAALLA Teemu Rantanen, Anneli Rantanen, Pertti Vuorinen, Eeva Järveläinen & Mari-Anne Lehtola NUORTEN YRITTÄJYYSINTOA UUDELLAMAALLA Tutkimus nuorten yrittäjyyshalukkuudesta, yrittäjyyskasvatuksesta sekä EER 2012

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Antti Mäenpää ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN MITTAAMINEN Esimerkkinä Pohjanmaan triple helix -tutkimus Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO TAULUKKO-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvää

Tehdään yhdessä hyvää AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään

Lisätiedot

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Kiitos kannustuksesta. Sillä oli merkitystä! Tekniikan edistämissäätiön apurahatoiminnan vaikutuksia. Sampsa Kaataja

Kiitos kannustuksesta. Sillä oli merkitystä! Tekniikan edistämissäätiön apurahatoiminnan vaikutuksia. Sampsa Kaataja Kiitos kannustuksesta. Sillä oli merkitystä! Tekniikan edistämissäätiön apurahatoiminnan vaikutuksia Sampsa Kaataja Tekniikan edistämissäätiön tarkoituksena on edistää tekniikan kehitystä Suomessa tukemalla

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö. pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö. pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö pohjoismainen yhteistyö NORDISK MILJØMÆRKNING pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina 2011 ANP 2010:790 ISBN 978-92-893-2177-8

Lisätiedot

Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016

Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11 Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013

Lisätiedot

Hegemonia vai yhteistyö?

Hegemonia vai yhteistyö? Aarne Nurmio Risto Karinen Hegemonia vai yhteistyö? Neljä skenaariota maailmanpolitiikasta www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto

Lisätiedot

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ FILIPPIINIEN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ FILIPPIINIEN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS 29 der Beilagen XXV. GP - Staatsvertrag - 06 Vertragstext finnisch (Normativer Teil) 1 von 99 EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ FILIPPIINIEN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS

Lisätiedot

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen EAY/ENPI 2007 2013 Yhteistyö yli rajojen Sisältö Yhteistyö yli rajojen... 3 EAY... 4 Pohjoinen... 7 Botnia-Atlantica... 8 Keskinen Itämeri... 9 Itämeri...10 Pohjoinen periferia...11 Interreg IV C, INTERACT...12

Lisätiedot

SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA

SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA 1 1 JOHDANTO 3 1.1 Arktinen alue ja Suomi 3 1.2 Arktisen alueen globaali merkitys 4 2 HAURAS ARKTINEN LUONTO 7 2.1 Ilmastonmuutos 7 2.2 Ympäristön saastuminen 8 2.3 Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009. Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti

CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009. Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009 Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti Otsikko Loppuraportti (Matine) CMC Finland & Tampere

Lisätiedot

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia T RY K S A G N R. 541-618 Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia ISBN 978-92-893-2498-4

Lisätiedot