EAY/ENPI Yhteistyö yli rajojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen"

Transkriptio

1 EAY/ENPI Yhteistyö yli rajojen

2 Sisältö Yhteistyö yli rajojen... 3 EAY... 4 Pohjoinen... 7 Botnia-Atlantica... 8 Keskinen Itämeri... 9 Itämeri...10 Pohjoinen periferia...11 Interreg IV C, INTERACT...12 Urbact, Espon ENPI CBC...14 Kolarctic...16 Karjala Kaakkois-Suomi Venäjä...18 Itämeri-strategia...19 Julkaisijat: Taitto ja ulkoasu: Kuvat: Paino: Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Viisikko-Communica VCA VCA/Shutterstock Edita Prima Oy 2

3 Yhteistyö yli rajojen kaudella Osana unionin koheesiopolitiikkaa ja ulkosuhdepolitiikkaa Euroopan unioni on jo 1990-luvulta asti tukenut rajat ylittävää alueellista yhteistyötä sekä jäsenmaiden välillä että unioniin rajoittuvien kolmansien maiden kanssa. Keskeisin väline on ollut rakennerahastovaroista rahoitettu INTERREG-yhteisöaloite, jota toteutettiin vuodesta 1990 lähtien: INTERREG I , INTERREG II ja INTERREG III Alkuvaiheessa tuki kohdistettiin rajan läheiseen, pääasiassa kahdenväliseen yhteistyöhön, mutta sittemmin mukaan otettiin myös laaja-alaisempi valtioiden välinen yhteistyö ja verkostomainen alueiden välinen yhteistyö. Kolmansien maiden osallistumista yhteistyöhön pyrittiin edistämään kehittämällä Phare- ja Tacis-ulkosuhdevälineisiin rajayhteistyöosiot. Eri välineiden yhteensovittaminen osoittautui kuitenkin työlääksi, eikä yhteistyö ulkorajoilla toiminut kovinkaan hyvin. Nykyinen ohjelmakausi merkitsee uutta vaihetta tässä yhteistyössä. Ensinnäkin kokeilumuotoisesti INTERREGyhteisöaloitteena toteutettu toiminta on korotettu rakennerahastojen kolmanneksi, Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoitteeksi. Vaikka INTERREG-käsite on tämän myötä poistunut asetustekstistä, se jatkaa kuitenkin elämää vahvana epävirallisena brandina ( INTERREG IV ). Uudesta vahvemmasta asemasta huolimatta EAY:n rahoituskehys on edelleen pieni verrattuna lähestymis- ja alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteiden rahoitukseen, noin 2,5 % rakennerahastojen kokonaiskehyksestä kaudella Toiseksi, ulkorajayhteistyö irrotettiin omaksi kokonaisuudeksi uuden Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteyteen. Tämän ENPI CBC -välineen rahoitus tulee osaksi rakennerahastoista, osaksi ulkosuhdebudjetista. Hallinnollisesti se on ulkosuhdeinstrumentti. Uusi elementti on myös uuden ohjelmakauden säädöspakettiin kuuluva asetus eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY). Sillä on pyritty vastamaan niihin ongelmiin, joita useilla jäsenvaltioilla, erityisesti niiden alue- ja paikallisviranomaisilla, on ollut rajat ylittävän yhteistyön hallinnon järjestämisessä. EAYY:tä voidaan haluttaessa käyttää EAYohjelmien hallinnon järjestämisessä. Suomessa rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ja erityisesti ulkorajayhteistyön merkitys on keskimääräistä suurempi. Suomen rakennerahastorahoituksesta kaudella noin 7 % on osoitettu tähän tarkoitukseen. Tästä Suomi on osoittanut noin kolmanneksen ENPI CBC -ohjelmien rahoittamiseen. EAY-ohjelmat (9 kpl) hyväksyttiin vuoden 2007 loppupuolella ja niiden toteuttaminen käynnistyi pääosin vuoden 2008 aikana. Vuoden 2009 lopussa useat ohjelmat olivat sitoneet jo noin puolet rahoituksestaan. ENPI CBC -ohjelmat (3 kpl) hyväksyttiin vuoden 2008 lopussa, mutta Venäjän ja komission välisten rahoitussitoumusten allekirjoittamisen viivästymisestä johtuen niiden toteuttaminen käynnistyy vasta vuoden 2010 alussa. EAY-ohjelmien kansallisena vastuuviranomaisena toimii työja elinkeinoministeriö, kun taas ENPI CBC -ohjelmissa vastuu on jaettu ulkoasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. EAY-ohjelmien hallintoviranomaiset sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta Suomen ulkopuolella. Yhdessä ohjelmassa hallintoviranomaisena toimii maakunnan liitto. ENPI CBC -ohjelmissa hallintoviranomaisena toimii niinikään maakunnan liitto. Missään ohjelmassa, jossa Suomi on mukana, ei ole hyödynnetty EAYY:tä hallinnon järjestämisessä. Vaikka EU:n rahoittama rajat ylittävä alueellinen yhteistyö jakaantuukin nyt kahteen järjestelmään, on Suomessa katsottu tärkeäksi tarkastella sitä yhtenä kokonaisuutena. Näin ollen tässä esitteessä esitellään kaikki 12 EAY- ja ENPI CBC -ohjelmaa, joihin Suomi osallistuu. EAY-ohjelmien esittelyihin on sisällytetty myös joitakin esimerkkejä jo hyväksytyistä hankkeista, kun taas ENPI CBC -ohjelmien esittelyissä kuvataan hieman laajemmin toteuttamisen käynnistymistä. Yhteistyö yli rajojen 3

4 EAY Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä sekä alueiden välistä yhteistyötä erityisesti EU:n sisärajoilla. EAY-tavoitteen ohjelmia osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kaudella tähän tarkoitukseen on osoitettu yhteensä 7,7 mrd euroa. Rajat ylittävä yhteistyö (crossborder) Rajat ylittävä yhteistyö kohdistuu rajaseutujen kehittämiseen ja integroimiseen. EU:n tasolla tähän yhteistyöhön on osoitettu noin 5,5 mrd euroa. Tukikelpoisia alueita ovat kaikki EU-maiden välisillä maarajoilla sijaitsevat NUTS 3 -tason alueet sekä ne meriraja-alueet, joita erottaa enintään 150 kilometriä. Komissio on vahvistanut luettelon tukikelpoisista alueista ja jäsenvaltiot puolestaan ovat sopineet keskenään ohjelma-alueista, joita on yhteensä 53 kpl. Ohjelmien toteuttamiseen voi osallistua myös varsinaisiin tukikelpoisiin alueisiin rajoittuvia alueita, niin kuin kussakin ohjelmassa on sovittu. Suomi osallistuu kolmen rajat ylittävän yhteistyön ohjelman toteuttamiseen: ypohjoinen (Suomi Ruotsi Norja) ybotnia-atlantica (Suomi Ruotsi Norja) ykeskinen Itämeri (Suomi Ruotsi Viro Latvia) Ohjelma-alueista sovittiin ao. maiden välisissä neuvotteluissa. Ohjelmien sisällöt määriteltiin ohjelmiin osallistuvien alueiden toimesta rakennerahastoasetusten antamissa puitteissa. Valmistelutyö käynnistyi kesällä 2006 ja komissio hyväksyi ohjelmat syksyllä Valtioiden välinen yhteistyö (transnational) Valtioiden välinen yhteistyö käsittää laajempia rajat ylittäviä yhteistyöalueita. EU:n tasolla tähän yhteistyöhön on osoitettu noin 1,8 mrd euroa. Ohjelma-alueet, joita on 13, sovittiin komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Ohjelmien toteuttamiseen voi osallistua myös varsinaisen ohjelma-alueen ulkopuolisia alueita, kunhan hyöty kohdistuu ohjelma-alueen toimijoille. Suomi osallistuu kahden valtioiden välisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen: yitämeri (Suomi Ruotsi Tanska Saksa Viro Latvia Liettua Puola Norja Venäjä Valko-Venäjä) ypohjoinen periferia (Suomi Ruotsi Skotlanti Pohjois-Irlanti Irlanti Norja Islanti Färsaaret Grönlanti) Ohjelmien valmistelutyö käynnistyi loppuvuodesta 2005 ja komissio hyväksyi ohjelmat syksyllä Kussakin ohjelmassa valmistelutyötä koordinoi ao. maiden edustajista koostuva valmistelukomitea. Alueiden välinen yhteistyö (interregional) Ohjelmakaudella toteutetaan neljä koko EU:n kattavaa alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmaa, jotka perustuvat vuosina toteutettuihin vastaaviin ohjelmiin. Näihin ohjelmiin on osoitettu yhteensä noin 0,4 mrd euroa. Suomi osallistuu kaikkiin neljään ohjelmaan: yinterreg IV C yinteract yurbact yespon

5 Ohjelmien rahoitus Suomelle osoitetusta EAY-rahoituksesta (120 milj. euroa) 80,7 milj. euroa on jaettu kansallisella päätöksellä kolmen rajat ylittävän yhteistyön ja kahden valtioiden välisen yhteistyön ohjelman kesken (loput ENPI CBC -ohjelmille). Alueiden välisen yhteistyön ohjelmien EAKR-rahoitus on osoitettu suoraan komissiosta. EAY Ohjelma Jäsenvaltiot EAKR-rahoitus Yhteensä milj. josta Suomi milj. Kansallinen rahoitus milj. Yhteensä milj. Muu rahoitus 1) milj. Pohjoinen 34,0 14,8 22,8 56,7 17,3 Botnia-Atlantica 30,5 11,3 30,5 60,9 5,7 Keskinen Itämeri 102,2 27,8 33,8 136,0 Itämeri 208,0 20,9 48,3 256,3 28,6 Pohjoinen periferia 35,1 5,9 24,1 59,2 10,2 INTERREG IV C 321,3 83,8 405,1 6,0 INTERACT 34,0 6,0 40,0 URBACT 53,3 14,5 67,8 0,6 ESPON ,0 11,3 45,4 Yhteensä (milj. euroa) 852,4 80,7 275,1 1127,4 68,4 1) Sisältää Norjan, Islannin, Färsaarten, Grönlannin ja Sveitsin EAKR-vastaavan kansallisen rahoituksen sekä Itämeren ohjelmassa 22,6 milj. euroa ENPI-rahoitusta. Useissa ohjelmissa on mukana EU:n ulkopuolisia maita, jotka eivät voi saada EAKR-rahoitusta. Norja, Islanti, Färsaaret, Grönlanti ja Sveitsi ovat varanneet EAKR-rahoitusta vastaavaa rahaa niihin ohjelmiin, joihin ne osallistuvat. Itämeren ohjelmassa valkovenäläisillä kumppaneilla on käytössä ENPI CBC -rahaa, mutta ei venäläisillä. Itämeri-ohjelman hankkeiden EU-kumppanit voivat rajoitetusti käyttää EAKR-rahaa Venäjällä toteutettaviin toimiin. Hallinto EAY-ohjelmien hallintojärjestelmän rakenne on periaatteessa samanlainen kuin kansallisten EAKRohjelmien. Ylikansallinen toiminta asettaa kuitenkin joitakin erityisvaatimuksia. Kullakin EAY-ohjelmalla on osallistuvien maiden sopima yhteinen hallintojärjestelmä, joka koostuu seuraavista elimistä: yhallintoviranomainen, joka vastaa komissiolle ohjelman hallinnon ja täytäntöönpanon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta. Se tekee myös juridisen päätöksen valituista hankkeista EU-rahoituksen osalta ytodentamisviranomainen, joka todentaa menoilmoitukset ja vastaa maksupyynnöistä komissiolle ytarkastusviranomainen, joka valvoo ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuutta yseurantakomitea, joka huolehtii ohjelman täytäntöönpanon tehokkuudesta ja laadusta ja useissa ohjelmissa myös valitsee rahoitettavat hankkeet. Se koostuu ohjelmaan osallistuvien maiden, alueiden ja muiden yhteistyötahojen edustajista. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa (Pohjoinen, Botnia-Atlantica, Keskinen Itämeri) hankkeiden valinnasta vastaa yksi tai useampi, aluetason edustajista koostuva hallintokomitea. ytekninen sihteeristö, joka avustaa em. hallintoelimiä ja mm. vastaa hakemusten arvioinnista 5

6 EAY Rahoituksen hakeminen ja hankkeiden valinta Useimmissa ohjelmissa järjestetään erillisiä hakuja, joista tiedotetaan ohjelmien kotisivuilla. Botnia-Atlantica ohjelmassa on jatkuva haku. Hakemukset jätetään sihteeristölle, joka arvioi ja esittelee ne seuranta/hallintokomitealle päätettäväksi. Hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa käytetään sovittuja valintakriteerejä. Keskeistä on ylikansallisesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyvä lisäarvo. Hallintoviranomainen tekee tukisopimuksen valitun hankkeen pääpartnerin kanssa. Yhteisön rahoitus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Hankkeet ja hakijat EAY-ohjelmien hankkeissa tulee olla kumppaneita useammasta kuin yhdestä maasta. Kumppanuusvaatimukset vaihtelevat ohjelmittain. Jokaisella hankkeella tulee olla pääpartneri, joka jättää hakemuksen, tekee tukisopimuksen ja jolla on yleisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Pääsääntöisesti kaikki julkiset organisaatiot ovat tukikelpoisia. Yksityisten yritysten osallistumismahdollisuudet ovat rajatut. Kumppaneiden tulee pääsääntöisesti olla ohjelma-alueelta, mutta poikkeuksiakin on. Epäselvissä tapauksissa kumppaneiden tukikelpoisuus on syytä tarkistaa ao. ohjelman sihteeristöltä. Kansallinen rahoitus Hankkeiden EU-kumppanit tarvitsevat ohjelmasta ja maasta riippuen kansallista rahoitusta % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Kansallinen rahoitus voi olla kumppanin omaa rahoitusta (myös luontoissuorituksia) tai sitä voidaan hakea kansallisilta julkisilta rahoittajilta, esimerkiksi valtiolta, maakunnan liitoilta tai kunnilta. Rahoitus on varmistettava ennen hakemuksen jättämistä. Suomessa valtio on varannut koko ohjelmakaudelle runsaat 30 milj. euroa vastinrahaa em. EAY-ohjelmien suomalaisille hankepartnereille. Rahoitus on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan, mutta sen hallintoon osallistuu myös muita viranomaisia. Valtion vastinrahaa tulee hakea ao. viranomaiselta sen antamien ohjeiden mukaisesti. Tietoa vastinrahan hakemisesta löytyy kunkin ohjelman ja ao. viranomaisten kotisivuilta. Valtion vastinrahaa myönnetään pääsääntöisesti enintään 70 % kansallisen rahoituksen tarpeesta. Ensimmäisen tason valvonta Ensimmäisen tason valvonnalla (First level control) tarkoitetaan järjestelmää, jolla varmennetaan kunkin hankkeeseen osallistuvan tuensaajan ilmoittamien menojen laillisuus ja asianmukaisuus. Ohjelmakaudella vastuu ensimmäisen tason valvonnasta EAY-ohjelmissa on jäsenvaltioilla. Jäsenvaltio voi järjestää valvonnan joko niin, että siitä huolehtii nimetty viranomainen (keskitetty järjestelmä) tai niin, että viranomainen nimeää tuensaajan hakemuksesta tilintarkastajan toimimaan ensimmäisen tason valvojana (hajautettu järjestelmä). Suomessa on valittu hajautettu järjestelmä, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. EAY-ohjelmista rahoitettavien hankkeiden suomalaisten tuensaajien tulee hakea valitsemansa auktorisoidun tilintarkastajan (JHTT, KHT tai HTM) nimeämistä valvojaksi. Auktorisoinnin lisäksi valvojaksi ehdotettavalta tilintarkastajalta edellytetään riittävää rakennerahastolainsäädännön tuntemusta ja kokemusta EU-rahoitteisten hankkeiden tarkastuksista. Suomessa tuensaajan sisäistä tarkastajaa ei nimetä ensimmäisen tason valvojaksi. Hakemus tulee lähettää työ- ja elinkeinoministeriölle heti sen jälkeen kun hanke on valittu rahoitettavaksi ja tukisopimus ohjelman kanssa on tehty. Ministeriö tekee päätöksen tilintarkastajan nimeämisestä tuensaajan ensimmäisen tason valvojaksi hankkeessa ja antaa tuensaajalle sertifikaatin. Ensimmäisen tason valvojan palkkio on hankkeen meno, joka tulee sisällyttää hankkeen budjettiin. Sen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että palvelua hankittaessa on noudatettu Euroopan yhteisön, Suomen sekä kyseisen ohjelman ja tuensaajan omia julkisia hankintoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Suomen ensimmäisen tason valvontajärjestelmää koskevat ohjeet ja lomakkeet saa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta 6

7 Tavoite Ohjelman yleisenä tavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Saamen osaohjelman tavoitteena on saamelaisyhteisön kaikkien resurssien hyödyntäminen kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi ekologisesti ja pitkäjänteisesti. Ohjelma on jatkoa kaudella toteutetulle Pohjoisen Interreg III A -ohjelmalle. Ohjelma-alue Ohjelma-alue kattaa alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Saamen osaohjelma kattaa Ruotsissa ja Norjassa hieman laajemman alueen kuin pääohjelma. Pohjoinen/Nord Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 34,0 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus pääohjelman hankkeissa on 60 % ja Saamen osaohjelman hankkeissa 65 % hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Norjan rahoitus on 17,3 milj. euroa. Toimintalinjat 1) Elinkeinoelämän kehittäminen (EAKR-rahoitus 11,1 milj. euroa) ykehitetään paitsi perusteollisuuden ohessa toimivien yritysten potentiaalia kansainvälisillä markkinoilla myös matkailua ja muita uusia yritystoiminnan aloja. 2) Tutkimus, kehitys ja koulutus (EAKR-rahoitus 8,2 milj. euroa) yyliopistojen ja tutkimuslaitosten rajat ylittävää yhteistyötä edistetään ja resursseja hyödynnetään eri sektorien välisessä yhteistyössä. 3) Alueellinen toimivuus ja identiteetti (EAKR-rahoitus 8,2 milj. euroa) ykehitetään liikenteen ja tietoliikenteen infrastruktuuria, edistetään yhteenkuuluvuutta yli rajojen esimerkiksi kuntien palveluiden tuottamisessa sekä tuetaan kulttuurin- ja kokemustenvaihtoa. 4) Saamen alaohjelma rajaton kehitys (EAKR-rahoitus 4,3 milj. euroa) yvahvistetaan perinteisiä ja uusia elinkeinoja, kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä, lisätään ympäröivän maailman tietoisuutta saamelaisista, vahvistetaan saamen kieltä ym. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus. Pääsihteeristö sijaitsee Luulajassa ja Saamen osaohjelman sihteeristö Kiirunassa. Suomen kontaktipiste on Lapin liitossa, josta saa tietoa mm. valtion vastinrahan hakemisesta. Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta maasta. Päähakijan tulee olla Suomesta tai Ruotsista. Ohjelman kotisivut Suomen kontaktipiste Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) Filmbågen A Yritystoiminnan kehittäminen (Tl 1) yaudiovisuaalisen teollisuuden kehittäminen Pohjoiskalotin alueella. Kehitetään ja vahvistetaan noin 40 tuotantoyhtiön ja 40 filmityöntekijän osaamista. ypääpartneri Filmpool Nord (Norrbotten), Suomesta mukana Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM Oulusta. ykokonaiskustannukset euroa, josta EU:n osuus euroa. Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toimintaalueella (Tl 3) ytavoitteena on lisätä Tornionlaakson suomalaisten ja ruotsalaisten kuntien hoitoyhteistyötä entisestään, jotta voitaisiin saavuttaa oikea hoidon laatu ja tarjota alueen potilaille vapaata hoitovalintaa. ypääpartneri Norrbottenin läänin maakäräjät, Suomesta mukana Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnat. ykokonaiskustannukset euroa, josta EU:n osuus euroa. Samisk ungdom (Tl 4) ytavoitteena, että nuoriso saa käsityksen museotyöstä ja tulee mukaan osallistumaan saamelaisen kulttuuriperinnön luomiseen. ypääpartneri Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Àjtte, muina kumppaneina Sámi Museum Siida, Várjat Sámi Musea ja Saemien Sijte. ykokonaiskustannukset euroa, josta EU:n osuus euroa. 7

8 Botnia-Atlantica EUROPEISKA UNIONEN Europeiska regionala utvecklingsfonden Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav Cross-border cooperation over mountain and sea Tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella. Ohjelma on jatkoa kaudella toteutetulle Merenkurkku MittSkandia Interreg III A -ohjelmalle. Ohjelma-alue Ohjelma-alue kattaa alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomesta mukana ovat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat sekä ns. rajoittuvana alueena Etelä- Pohjanmaan maakunta. Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 30,5 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus hankkeissa on 50 % hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Norjan rahoitus on 5,7 milj. euroa. Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) ULTRA Lidar-perusteisen maastoanalyysin kehittäminen alueellista käyttöä varten (Tl 1) yhankkeessa kehitetään ja sovelletaan uutta metodia Merenkurkun vedenalaisten alueiden kartoittamiseen. Saadut tiedot parantavat merialueiden hallinnosta ja suunnittelusta vastaavien tahojen suunnittelutyön edellytyksiä. ypääpartneri Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut ykokonaiskustannukset euroa, josta EU:n osuus euroa. KB Kulttuurisilta (Tl 1) ytarkoituksena on nostaa esille alueen yhteinen historia ja toteuttaa kulttuuritoimia vuosina Pyrkimyksenä on myös vahvistaa liikeyhteyksiä ja matkailua ja sitä kautta alueen elinkeinoelämää. ypääpartneri Satakunnan Museo ykokonaiskustannukset euroa, josta EU:n osuus euroa. Open Kvarken (Tl 2) ytavoitteena on perustaa pysyvä resurssikeskus, jonka tehtävänä on tutkia, kehittää ja soveltaa open source -konseptia pkt-yrityksissä ja julkisella sektorilla. Lisäksi tullaan kehittämään järjestelmiä mm. asioidenkäsittelyä ja verkkokokouksia varten. ypääpartneri Vaasan ammattikorkeakoulu ykokouskustannukset euroa, josta EU:n osuus euroa. ywww.openkvarken.fi Toimintalinjat 1) Yhteistoiminnan rakenteet (EAKR-rahoitus 12,9 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoitteena on saavutettavuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Rahoitettavien toimien kohteina ovat ympäristö, liikenne ja yhteenkuuluvuus. 2) Yhteistoiminnalla kasvuun (EAKR-rahoitus 15,7 milj. euroa) ytoimintalinjalla tavoitellaan kasvun vahvistamista Botnia- Atlantica-alueella. Rahoitettavien toimien kohteina ovat osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset palvelut. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus. Pääsihteeristö sijaitsee Uumajassa. Suomen paikallistoimisto on Pohjanmaan liitossa Vaasassa, josta saa tietoa mm. valtion vastinrahan hakemisesta. Ohjelmassa noudatetaan jatkuvaa hakua. Hallintokomitean kokouksissa käsitellään vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta jätettyjä hakemuksia. Hallintokomitean kokouspäivistä ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta maasta. Päähakijan tulee olla Suomesta tai Ruotsista. Ohjelman kotisivut Suomen paikallistoimisto 8

9 Tavoite Ohjelman visiona on luoda globaalisti tunnettu, dynaaminen, kestävä ja kilpailukykyinen alue, joka on houkutteleva niin yrityksille kuin matkailijoillekin ja jossa halutaan asua, työskennellä ja investoida. Ohjelma perustuu Saariston sekä Etelä- Suomen ja Viron INTERREG III A -ohjelmien kokemuksiin. Ohjelma-alue Ohjelma-alue kattaa rannikkoalueita Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Suomesta ohjelma-alueeseen kuuluvat Varsinais-Suomi, Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso sekä Ahvenanmaa. Lisäksi rajoittuvina alueina ovat mukana Kanta- Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on 102,2 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus hankkeissa on Suomessa ja Ruotsissa 75 % ja Virossa ja Latviassa 85 % hyväksyttävistä kustannuksista. Toimintalinjat 1) Turvallinen ja terveellinen elinympäristö (EAKR-rahoitus 28,0 milj. euroa) ytoimintalinjassa keskitytään yhteisen ympäristön suojelemiseen ja tilan kohentamiseen, tavoitteena nostaa ympäristötietoisuutta alueella ja vähentää ympäristökatastrofien riskiä. 2) Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue (EAKR-rahoitus 42,5 milj. euroa) ytoimintalinjassa tavoitellaan parantunutta alueellista kilpailukykyä, joka perustuu kestävään kasvuun, innovaatioihin, yrittäjyyteen, parantuneeseen saavutettavuuteen ja laaja-alaisiin taloudellisiin toimintoihin. 3) Houkuttelevat ja dynaamiset yhdyskunnat (EAKR-rahoitus 25,5 milj. euroa) ytoimintalinjassa keskitytään yhteiskunnassa vallitsevan perusturvan säilyttämiseen sekä alueen yhteisen identiteetin rakentamiseen. Toimintalinjoja toteutetaan hieman eri lailla painottaen koko ohjelmakokonaisuuden (pääohjelma) ja kahden maantieteellisen alaohjelman kautta. Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma perustuu edellisen kauden ohjelma-alueeseen ja Saariston alaohjelma kattaa kaikki saaristoalueet Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto. Sihteeristön pääkonttori sijaitsee Turussa, toimipisteet Maarianhaminassa ja Tallinnassa sekä infopisteet Tukholmassa ja Riikassa. Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kahdesta maasta. Saariston alaohjelmassa toiminnan tulee kohdistua saaristoalueille. Varsinais-Suomen liitosta saa tietoa valtion vastinrahan hakemisesta (www.varsinais-suomi.fi). Ohjelman kotisivut Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) Eco-support activity (Tl 1, Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma)) ytavoitteena on lisätä ympäristötietoisuutta toteuttamalla ekotukitoimintaa (eco-support activity) osallistuvissa kunnissa ja organisaatioissa. Toimintaa toteutetaan nimeämällä ja kouluttamalla ekotukihenkilöitä. ypääpartneri Helsingin kaupunki, muina kumppaneina kaupunkeja Suomesta ja Virosta. ykokonaiskustannus euroa, josta EU:n osuus euroa. Enterprising SELF (Tl 2, Pääohjelma) ytavoitteena on parantaa asenteita yrittäjyyteen ja siten lisätä alueellista kilpailukykyä. Tähän sisältyy erityinen yrittäjäkoulutuskonsepti ja yleisempi koulutuskonsepti. Päaasiallisia kohdejoukkoja ovat opettajat, rehtorit ja opinto-ohjaajat. ypääpartneri Cursor Oy (Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö), muita kumppaneita Ruotsista, Virosta ja Latviasta ykokonaiskustannus euroa, josta EU:n osuus euroa. FLEX (Tl 3, Saariston alaohjelma) ytavoitteena on tehdä saaristosta houkuttelevampi ja dynaamisempi toimintaympäristö kehittämällä joustotyötä, todentamalla sen terveys-, hyvinvointi- ja motivaatiohyödyt sekä selvittämällä joustotyön vaikutuksia alueellisen kehitykseen. ypääpartneri Turun yliopisto, muita kumppaneita Suomesta, Ahvenanmaalta, Virosta ja Ruotsista. ykokonaiskustannus euroa, josta EU:n osuus euroa. Keskinen Itämeri (Central Baltic) 9

10 Itämeri Tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja alueellisesti integroitua Itämeren aluetta. Ohjelma on jatkoa kaudella toteutetulle Itämeren Interreg III B -ohjelmalle. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä alueita Saksasta ja Venäjältä. Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on 208,0 milj. euroa. EAKR-rahoitusosuus hankkeissa on vanhoissa jäsenmaissa (ml. Suomi) 75 % ja uusissa jäsenmaissa 85 % hyväksyttävistä kustannuksista. Norjan rahoitus on 6 milj. euroa ja ENPI-rahoitus 22,6 milj. euroa. Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) BSR InnoReg (Tl 1) yhankkeen tavoitteena on vahvistaa innovaatiotoiminnan hallinnointia ja tukea metropolialueiden ulkopuolisia toimintaympäristöjä. Hankekumppanit tulevat myös yhdessä kehittämään ja testaamaan uusia välineitä innovaatiotoiminnan tukemiseksi. ypääpartneri Itämeri-instituutti (Tampere), yhteensä 19 kumppania kuudesta maasta. ykokonaiskustannukset 2,9 milj. euroa, josta EU:n osuus 1,8 milj. euroa. C.A.S.H. (Tl 2) yhankkeen tavoitteena on yhdistää relevantteja viranomaisia yli rajojen ja kehittää niiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua rajan ylittävän raskaan tavaraliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Painopiste on tieliikenteessä. ypääpartneri Turun kauppakorkeakoulu, yhteensä 14 kumppania kahdeksasta maasta. ykokonaiskustannukset 3,4 milj. euroa, josta EU:n osuus 2,3 milj. euroa. PURE (Tl 3) yhankkeessa valmistellaan ja toteutetaan investointeja, joilla vähennetään Itämeren fosforipäästöjä. Toiminta kohdistuu valittuihin kuntiin ja niiden jäteveden puhdistamislaitoksiin ja auttaa niitä saavuttamaan HELCOM:in suositusten mukaiset fosforipitoisuudet. ypääpartneri Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö (Turku), yhteensä 11 kumppania kuudesta maasta. ykokonaiskustannukset 3,2 milj. euroa, josta EU:n osuus 2,0 milj. euroa. Toimintalinjat 1) Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella (EAKR-rahoitus 58,7 milj. euroa) ytuetaan innovaatioiden lähteitä, edistetään teknologian siirtoa sekä vahvistetaan uuden tiedon synnyttämiseen ja omaksumiseen tarvittavaa sosiaalista kapasiteettia. 2) Itämeren alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (EAKR-rahoitus 39,1 milj. euroa) yedistetään saavutettavuutta ja kestävää sosioekonomista kasvua vahvistavia liikenne-, kuljetus- ja tietoliikennetoimia. 3) Itämeri yhteisenä resurssina (EAKR-rahoitus 58,7 milj. euroa) ytuetaan merialueiden taloudellista hoitoa ja meren rikkauksien kestävää käyttöä, ilmaston ja demografisten muutosten haasteet huomioon ottavaa vesivarojen hoitoa sekä meri- ja rannikkoalueiden integroitua kehittämistä. 4) Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen (EAKR-rahoitus 39,1 milj. euroa) yvahvistetaan metropolialueita, kaupunkeja ja kaupunkialueita taloudellisen kasvun moottoreina sekä tuetaan alueen integroitua kehitystä. Yhteystiedot ja hakeminen Hallintoviranomaisena toimii Investitionsbank Schleswig-Holstein. Pääsihteeristö sijaitsee Rostockissa ja sivukonttori Riikassa. Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla vähintään kolme kumppania kolmesta eri ohjelma-alueen maasta, joista vähintään kahden tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta. Päähakijan tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta. Tietoa valtion vastinrahan hakemisesta saa ohjelman kotisivuilta tai linkistä Ohjelman kotisivut 10

11 Tavoite Ohjelmassa pyritään auttamaan syrjäisiä ja etäisiä yhteisöjä Euroopan pohjoislaidalla kehittämään taloudellista, sosiaalista ja ympäristöpotentiaaliaan. Tavoitteeseen pyritään valtioiden välisellä yhteistyöllä innovoinnin, yritysten kilpailukyvyn, saavutettavuuden, kestävän kehityksen, luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön aloilla. Ohjelma-alue Ohjelmaan kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Skotlannista, Pohjois-Irlannista ja Irlannista. Lisäksi ohjelmaalueeseen kuuluvat Islanti, Färsaaret ja Grönlanti. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat. Pohjoinen periferia Rahoitus Ohjelman EAKR-rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 35,1 miljoonaa euroa ja sitä vastaava ei-jäsenvaltioiden rahoitus on 10,2 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus hankkeissa on yleensä 60 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden tuensaajien hyväksyttävistä kustannuksista. Toimintalinjat Ohjelmassa on kaksi toimintalinjaa, joiden sisällä on kummassakin kaksi temaattista tavoitetta: 1) Innovaation ja kilpailukyvyn edistäminen erittäin syrjäisillä alueilla (EAKR-rahoitus 19,8 milj. euroa) yinnovaatiot, verkostoituminen ja kilpailukyky ysaavutettavuus 2) Luonnonvarojen kestävä kehitys (EAKR-rahoitus 13,2 milj. euroa) ympäristö syrjäisten alueiden voimavarana ykeskusten ja maaseudun yhteinen kehittäminen ja kulttuuriperinnön edistäminen Yhteystiedot ja hakeminen Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus Uumajassa ja sen sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomen alueellinen yhteyspiste on Rovaniemellä Lapin liitossa (paula.mikkola(at)lapinliitto.fi). Ohjelmassa järjestetään hakukierroksia, joista ilmoitetaan kotisivuilla. Hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta maasta, joista ainakin yhden tulee olla EU:n jäsenmaa. Päähakijan tulee normaalisti sijaita EU:n jäsenmaassa, mutta voi perustelluissa tapauksissa sijaita myös Norjassa tai Islannissa. Tietoja Suomen valtion vastinrahoituksesta ohjelmasta rahoitettaville hankkeille saa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta Ohjelman kotisivut Hanke-esimerkkejä CliMATIC ytavoitteena on koota uutta ja olemassa olevaan tietoa ja kokemuksia siitä, miten maaseutuyhteisöt voivat tehdä ja panna täytäntöön ilmastonmuutokseen mukautumista edistäviä päätöksiä mm. laatimalla ilmastonmuutosta koskevia haavoittuvuusmalleja ja keräämällä esimerkkejä yhteisöjen strategioista ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa. yhankkeen pääpartneri on skotlantilainen UHI Millenium Institute ja siinä on kumppaneita myös Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Grönlannista. ykokonaisbudjetti on noin 2,3 milj. euroa, josta EU:lta noin 1,3 milj. euroa. ylisätietoja Suomessa: miikka.halonen(at)ymparisto.fi. Competitive Health yhankkeen tavoitteena on lisätä terveyspalvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta Euroopan harvaan asutuilla alueilla. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa ja tunnistaa parhaita eurooppalaisia käytäntöjä ja innovatiivisia sähköisiä terveyspalveluratkaisuja, joita voidaan soveltaa, kehittää ja sisällyttää terveydenhoitojärjestelmiin ohjelma-alueella. Hankkeen pääpartneri on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja siinä on mukana partnereita myös Ruotsista, Skotlannista, Irlannista ja Norjasta. ykokonaisbudjetti on noin 1,6 milj. euroa, josta EU:lta noin 0,9 milj. euroa. ylisätietoja Suomessa: minna.makiniemi(at) ppshp.fi 11

12 INTERREG IV C, INTERACT INTERREG IVC TAVOITE Ohjelman tavoitteena on parantaa aluepoliittisten kehittämistoimenpiteiden ja välineiden vaikuttavuutta innovaatioiden ja tietoyhteiskunnan sekä ympäristön ja riskien ehkäisemisen aloilla. Tällä tavalla pyritään tukemaan Euroopan talouden uudistamista ja vahvistamaan sen kilpailukykyä. Ohjelma on jatkoa kaudella toteutetulle Pohjoisen, Itäisen, Eteläisen ja Läntisen vyöhykkeen Interreg III C -ohjelmalle. OHJELMA-ALUE Ohjelma-alue kattaa koko EU:n. Lisäksi Norja ja Sveitsi osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Hanke-esimerkkejä (lisää ohjelman kotisivuilla) CLIQ - Creating Local Innovation for SME s through a Quadruple Helix ypäätavoite on vahvistaa eurooppalaisten keskisuurten kaupunkien kykyä tukea tehokkaasti innovaatiotoimintaa ns. neloiskierre (Quadruple Helix) -mallin pohjalta. Hankkeessa tutkitaan ja jaetaan eurooppalaisia hyviä käytäntöjä esim. vertailevan tutkimuksen avulla sekä vaihdetaan kokemuksia siitä, miten keskisuuret kaupungit voivat tukea yhteistyötä ja auttaa tiedonsiirtoa innovaatiokeskusten, tiedeyhteisöjen, pk-yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. ycliq-verkostossa on mukana 16 partneria 10 Euroopan maasta. Partnerit ovat paikallis- ja aluehallinnon organisaatioita, innovaatiokeskuksia, alueellisia kehitysyksikköjä ja -verkostoja, jotka edustavat erilaisia rooleja innovaatioketjussa. Hankkeen pääpartneri on Jyväskylän kaupunki. ykokonaisbudjetti on noin 1,96 milj. euroa, josta EU:lta noin 1,49 milj.euroa. ylisätietoja Suomessa: laura.ahonen(at)jkl.fi. RAPIDE - Regional Action Plans for Innovation Development and Enterprise yhankkeessa tarkastellaan julkisen sektorin roolia alueiden innovaatiotoiminnan edistäjänä erityisesti siitä näkökulmasta, miten julkinen sektori voi auttaa pk-yrityksiä saamaan uudet tuotteet nopeammin markkinoille. Uusien tuotteiden markkinoille saattamisen nopeuttamisessa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: riskinhallintaan, rahoitukseen ja hyödyllisiin kumppanuuksiin. yhankkeessa on mukana 13 partneria 11 Euroopan maasta. Hankkeen pääpartneri on Lounais-Englannin kehittämiskeskus. ykokonaisbudjetti on noin 1,81 milj. euroa, josta EU:lta noin 1,43 milj. euroa. ylisätietoja Suomessa: riitta.alajarvi-kauppi(at)tokem.fi ja kristiina.jokelainen(at)ramk.fi RAHOITUS Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 405 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 321,1 milj. euroa. EU-rahoitusosuus hanketasolla on jäsenmaasta riippuen joko 75 % tai 85 % hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Norja ja Sveitsi rahoittavat ohjelmaa kumpikin 3 milj. eurolla. TOIMINTALINJAT 1) Innovaatio ja tietoyhteiskunta (EU-rahoitus 177 milj. euroa) yinnovaatiot, tutkimus ja kehittäminen yrittäjyys ja pienyritykset ytietoyhteiskunta ytyöllisyys, osaamispääoma ja koulutus. 2) Ympäristö ja riskien ehkäiseminen (EU-rahoitus 125 milj. euroa) yluonnon- ja teknologiariskit sekä ilmastonmuutos yvesistöjen hoito/suojelu yjätehuolto ybiodiversiteetti ja luonnonympäristön säilyttäminen sekä ilmanlaatu yenergia ja kestävä liikenne ykulttuuriperintö ja maisemointi. Toimintalinjojen puitteissa toteutetaan kahdentyyppisiä hankkeita: alueiden aloitteita ja kapitalisointihankkeita. Näistä löytyy tarkempaa tietoa ohjelman kotisivuilta. YHTEYSTIEDOT JA HAKEMINEN Hallintoviranomaisena toimii Conseil Régional Nord Pas de Calais (Lille). Pääsihteeristö sijaitsee hallintoviranomaisen yhteydessä Lillessä. Pääsihteeristöllä on apunaan 4 alueellista toimipistettä: Rostock, Katowice, Valencia ja Lille (pääsihteeristön yhteydessä). Suomi kuuluu Rostockin toimipisteen alueeseen. Tietoja Suomen valtion vastinrahoituksesta ohjelmasta rahoitettaville hankkeille saa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta Ohjelman kotisivut INTERACT TAVOITE, OHJELMA-ALUE JA RAHOITUS Ohjelman tavoitteena on tukea EAY- ja ENPI CBC -ohjelmien hallintoa ja toiminnan kehittämistä. Ohjelmien hyvän hallinnon on todettu olevan yksi keskeisimmistä haasteista. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne organisaatiot/tahot, jotka osallistuvat EAY- ja ENPI CBC -ohjelmien hallinnointiin: hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset, tekniset sihteeristöt, seuranta- 12

13 komiteat sekä kansalliset yhteyshenkilöt. Ohjelma on jatkoa kaudella toteutetulle saman nimiselle ohjelmalle. Ohjelma-alue kattaa koko EU:n. Lisäksi Norja ja Sveitsi osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 40 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus noin 34 milj. euroa. YHTEYSTIEDOT Hallintoviranomaisena toimii Bratislavan aluehallinto Slovakiassa. Pääsihteeristö sijaitsee hallintoviranomaisen yhteydessä Bratislavassa. Ohjelmalla on 4 alueellista toimipistettä: Turku, Viborg (Tanska), Wien ja Valencia. Lisäksi ulkosuhderahoituksella on perustettu kaksi ENPI CBC -ohjelmia avustavaa toimipistettä. Toinen toimipiste sijaitsee Firenzessä ja toinen Turussa INTERACT-toimipisteen yhteydessä. Turun toimipisteen vastuulla ovat Pohjoismaiden (pl. Tanska), Baltian maiden ja Puolan rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat, mukaan lukien ENPI CBC -ohjelmat. Ohjelman kotisivut Turun toimipiste Yhteystiedot ja hakeminen Ohjelman hallintoviranomainen ja sihteeristö sijaitsee Pariisissa. Ohjelman kansallisena yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Lisätietoja Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö olli.voutilainen(at)tem.fi Ohjelman kotisivut Espon 2013 Tavoite, ohjelma-alue ja rahoitus ESPON ohjelman tavoitteena on tukea alueellista kehitystyötä ja politiikkaa EU-tasolla sekä jäsenmaissa tutkimusten, tietoaineistojen ja yhteistyöverkostojen avulla. Ohjelman puitteissa toteutetaan eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistyönä tutkimusprojekteja, jotka liittyvät Euroopan alueelliseen kehitykseen, aluesuunnitteluun ja -politiikkaan. Ohjelma-alue kattaa kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Sveitsin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin. URBACT, ESPON 2013 URBACT Tavoite ja ohjelma-alue URBACT -ohjelma tarjoaa suomalaisille kaupungeille mahdollisuuden osallistua suoraan kokemustenvaihtoon kaupunkikehityksen eri teemoista muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Ohjelman toimintamuotoina ovat kokemustenvaihtoverkot, työryhmät ja tutkimukset. Ohjelmassa ovat mukana EU:n jäsenvaltiot sekä Norja ja Sveitsi. Rahoitus Kaupungit ovat URBACT-ohjelman ensisijaisia toimijoita. Näiden lisäksi ohjelmaan voivat osallistua muut kaupunkien kehittämiseen liittyvät toimijat, kuten alueviranomaiset tai yliopistot. EU tukee ohjelmaa noin 53 milj. eurolla ja tukiaste on noin 70 %. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tukee mukaan valittavien suomalaisen kaupunkien tai muiden organisaatioiden osallistumista ohjelmaan. Toimintalinjat URBACT-ohjelman sisällölliset painoalat jakautuvat kahteen toimintalinjaan seuraavasti: 1) Kaupungit kasvun ja työpaikkojen luojina, johon kuuluvat teemat ovat yrittäjyyden edistäminen, innovaatiotoiminta ja tietotalous sekä työllisyys ja inhimilliset voimavarat 2) Viihtyisät ja sosiaalisesti eheät kaupungit, johon kuuluvat teemat ovat heikosti kehittyvien kaupunginosien integroitu kehittäminen, sosiaalinen integraatio, kaupunkiympäristö sekä hyvä hallinta ja kaupunkisuunnittelu. Ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudella on 34 milj. euroa. Jäsenmaiden rahoitus on lähes 13 milj. euroa. Toimintalinjat yaluekehitykseen ja -suunnitteluun liittyvät teemakohtaiset tutkimukset ykohdennetut analyysit erityyppisten alueiden osalta yaineistot ja indikaattorit sekä tutkimusmenetelmät yhteistyön kehittäminen, tutkimustiedon levittäminen ja hyväksikäyttö. Toimintalinjat on valittu niin, että tutkimustoiminta palvelee syvenevää ja hakijamaihin laajenevaa aluesuunnittelu- ja aluekehitysyhteistyötä sekä seuraavan rakennerahastoohjelmakauden valmistelua. Yhteystiedot ja hakeminen Ohjelman hallintoviranomainen ja sihteeristö sijaitsee Luxemburgissa. Suomen kansallinen yhteyspiste toimii Joensuun yliopistossa. Lisätietoja heikki.eskelinen(at)joensuu.fi, timo.hirvonen(at)joensuu.fi Ohjelman kotisivut 13

14 ENPI CBC Ulkorajayhteistyöohjelmat (ENPI CBC) Ohjelmakaudelle Euroopan yhteisön ulkosuhderahoituksen oikeusperustat uudistettiin. Unionin naapurimaihinsa suuntaamaa rahoitusta koskevat säännöt koottiin uuteen eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen (ENPI). ENPI korvaa aikaisemman Välimeren alueen MEDA-asetuksen sekä IVY-maissa sovelletun TACIS-asetuksen. Yhteisön avulla edistetään EU:n ja kumppanimaiden yhteistyötä, asteittaista taloudellista yhdentymistä ja erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusten, assosiaatiosopimusten tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten täytäntöönpanoa. Yhteisön avulla tuetaan myös kumppanimaiden ponnisteluja hyvän hallintotavan ja tasavertaisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Pääosa noin 95 prosenttia ENPI-rahoituksesta kohdistetaan niin kutsutuille maaohjelmille ja useita maita koskeville ohjelmille, joita toteutetaan unionin ulkopuolella. Enintään viisi prosenttia (559 milj. euroa) ENPI-rahoituksesta käytetään jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa niiden alueiden yhteiseksi eduksi edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä (ENPI CBC). Rajat ylittävää yhteistyötä tuetaan ENPI-asetuksen mukaan yhteisillä paikallisilla aloitteilla kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ympäristön kehityksen edistämiseksi kaikkialla yhteisön ulkorajoilla. Ohjelmiin osallistuvat jäsenvaltiot ovat osoittaneet tähän toimintaan rahoitusta myös niille Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen osoitetuista varoista yhteensä 465,5 milj. euroa. Yhteisörahoituksen enimmäismäärä ulkorajat ylittäville ENPI CBC -ohjelmille on täten ohjelmakaudella noin 1 024,5 milj. euroa. Ohjelmia on yhteensä 15. ENPI CBC -ohjelmat Suomi osallistuu kolmen ENPI CBC -ohjelman toteuttamiseen: ykolarctic (Suomi Ruotsi Norja Venäjä) ykarelia (Suomi ja Venäjä) ykaakkois-suomi Venäjä (Suomi ja Venäjä) Lähtökohtana näille ohjelmille olivat Suomen itärajalla kaudella toteutetut INTERREG-ohjelmat, jotka vuonna 2003 muutettiin ns. naapuruusohjelmiksi. Naapuruusohjelmilla pyrittiin INTERREG-rahoituksen ja EU:n ulkosuhderahoituksen (TACIS CBC) entistä parempaan yhteensovittamiseen. ENPI CBC -ohjelma-alueista sovittiin ao. maiden ja komission välisissä neuvotteluissa. Ohjelmien sisällöt määriteltiin ohjelmiin osallistuvien maiden ja alueiden toimesta EU-asetusten antamissa puitteissa. Euroopan komissio hyväksyi ohjelmat joulukuussa Komissio ja Venäjä allekirjoittivat rahoitussopimukset Tukholmassa pidetyn EU Venäjä-huippukokouksen yhteydessä, minkä jälkeen ohjelmien täytäntöönpano voitiin aloittaa. Ohjelmien rahoitus ENPI-rahoitus ohjelmille tulee yhteisön talousarvion ulkosuhdeotsakkeesta, johon on siirretty myös jäsenvaltioiden näille ohjelmille osoittamat EAKR-varat. Ohjelmille osoitettavan yhteisön rahoituksen kokonaismitoituksessa on otettu huomioon mm. koko ohjelma-alueen väestö, nykyisten naapuruusohjelmien jatkuvuus sekä kyky vastaanottaa tukea. Suomi on osoittanut ulkorajayhteistyöhön EAKR-varojaan ohjelmakaudella yhteensä 39,6 milj. euroa. Komissio on vahvistanut Suomen ja Venäjän välisille yhteisille toimintaohjelmille tulevan ENPI-rahoituksen kokonaismääräksi ohjelmakaudelle seuraavat ohjelmakohtaiset luvut: ykolarctic: 28,2 milj. euroa, ykarelia: 23,2 milj. euroa, ykaakkois-suomi Venäjä: 36,2 milj. euroa. Yhteisön rahoitus näille ohjelmille on siis yhteensä 87,6 milj. euroa. Tähän lukuun sisältyy myös Ruotsin Kolarctic-ohjelmalle omista EAKR-varoistaan osoittamat noin 9 milj. euroa. Yhteisön rahoitukseen voidaan rinnastaa Norjan Kolarcticohjelmalle osoittamat 7 milj. euroa. Näillä varoilla ja niitä vastaavalla yhtä suurella Norjan kansallisella vastinrahoituksella voidaan rahoittaa norjalaisten toimijoiden osallistumista ohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin. Yhteisön tukea ei voida myöntää norjalaisille tuensaajille eikä Norjan ja Venäjän kahdenvälisiin hankkeisiin. 14

15 Ohjelmiin osallistuvat EU:n jäsenvaltiot ja Venäjän federaatio ovat sopineet osoittavansa ohjelmille valtion vastinrahoitusta joka on yhteensä yhtä suuri kuin yhteisön rahoitusosuus. Ohjelmien koko rahoituskehys muodostuu täten seuraavaksi: ENPI CBC ENPI CBC -ohjelma EU:n rahoitus milj. Venäjän rahoitus milj. Suomen/Ruotsin rahoitus milj. Norjan rahoitus milj. Rahoitus yhteensä milj. Kolarctic 28,2 14,1 14,1 14,0 70,4 Karelia 23,2 11,6 11,6 46,4 Kaakkois-Suomi Venäjä 36,2 18,1 18,1 72,4 Yhteensä 87,6 43,8 43,8 14,0 189,2 Hallinto ja hankkeiden valinta Ohjelmissa sovelletaan ohjelmakauden tapaan ns. hajautettua hallintomallia. Yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa ohjelman hallinnoinnista ja toteutuksesta. Yhteisön rahoitus maksetaan komissiosta suoraan hallintoviranomaiselle. Ohjelmien hallintoviranomaiset hallinnoivat myös Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusosuutta. Ruotsi ja Norja myöntävät oman kansallisen rahoituksensa suoraan omille toimijoilleen. Seurantakomitea on keskeinen elin ohjelmien toteutuksessa. Komiteassa on yhtä monta jäsentä kaikista ohjelmaan osallistuvista maista. Jäsenet edustavat ohjelma-alueita ja ohjelmiin osallistuvien valtioiden keskushallintoja. Euroopan komission edustaja kutsutaan kokouksiin neuvonantajan ominaisuudessa. Seurantakomitea nimittää valintakomitean, joka valmistelee esityksen rahoitettavien hankkeiden sopivuudesta ohjelmaan sekä yhteisön rahoituksen myöntämisestä. Valintakomiteassa on seurantakomitean tapaan yhtä monta jäsentä kaikista ohjelmaan osallistuvista maista. Valintakomitean jäsenet edustavat alue- ja paikallistason organisaatioita. Seurantakomitea tekee lopulliset päätökset hankkeiden valinnasta rahoitettavaksi vahvistamalla valintakomitean esityksen. Päätökset seurantakomiteassa ja valintakomiteassa tehdään yksimielisesti. Hankkeet ja hakijat Ohjelmista rahoitettavissa hankkeissa tulee olla kumppaneita sekä EU:n jäsenvaltiosta että Venäjältä. Kumppanuusvaatimukset vaihtelevat ohjelmittain. Jokaisella hankkeella tulee olla pääpartneri, joka jättää hakemuksen, tekee tukisopimuksen kaikkien kumppanien puolesta ja jolla on yleisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Kumppaneiden juridista asemaa koskevat vaatimukset tulee varmistaa ao. ohjelmalta. Kansallinen rahoitus EU-rahoituksen lisäksi hankkeissa tulee aina olla myös kansallista rahoitusta. Kansallinen rahoitus voi olla kumppanin omaa rahoitusta (myös luontoissuorituksia) tai sitä voidaan hakea kansallisilta julkisilta rahoittajilta, Suomessa esimerkiksi maakunnan liitoilta tai kunnilta. Suomessa on varattu koko ohjelmakaudelle noin 36,7 milj. euroa valtion vastinrahaa ENPI CBC -ohjelmille. Raha on budjetoitu valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan ja se osoitetaan vuosittain ohjelmien yhteisten hallintoviranomaisten käyttöön. Valtion vastinrahaa tulee hakea hallintoviranomaiselta sen antamien ohjeiden mukaisesti. Tietoja valtion vastinrahan hakemisessa noudatettavasta menettelystä saa kunkin ohjelman kotisivuilta. Kolarctic-ohjelmassa valintakomitea käyttää arviointityössä apunaan lisäksi neljää alueellista arviointiryhmää (Regional Assessor Groups, RAG). 15

16 Kolarctic ENPI CBC Tavoite Ohjelman yleisenä tavoitteena on vähentää ohjelmaan osallistuvien maiden raja-alueiden perifeerisyyttä ja siihen liittyviä ongelmia. Ohjelmalla pyritään tukemaan ohjelmaan osallistuvia alueita rajat ylittävien taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristöön liittyvien voimavarojen kehittämisessä. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän federaation pohjoisia alueita. Suomesta alueeseen kuuluu Lappi, Ruotsista Norrbottenin lääni, Norjasta Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänit ja Venäjältä Murmanskin ja Arkangelin alueet sekä Nenetsian autonominen alue. Ohjelman rajoittuvat alueet ovat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Ruotsissa Västerbotten ja Venäjällä Karjalan tasavalta, Leningradin alue sekä Pietari. Rahoitus Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 70 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 28,24 milj. euroa. Suomi, Ruotsi ja Venäjä osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhteensä samalla summalla. Norjan rahoitus ohjelmalle on 14 milj. euroa. Rahoituksen hakeminen yhankkeissa tulee olla vähintään yksi kumppani EU-maasta ja yksi kumppani Venäjältä. Toimintalinjassa 1 voidaan kuitenkin toteuttaa kahdenvälisiä Norja Venäjä-hankkeita joihin ei myönnetä EU:n rahoitusta. yeu:n rahoitusta sekä Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusta haetaan hallintoviranomaiselta sähköisellä hakemuslomakkeella. Ruotsin kansallista rahoitusta ruotsalaiselle päähakijalle tai kumppaneille haetaan Norrbottenin ja Västerbottenin läänien rahoittajilta. Norjan valtion rahoitusta haetaan EU-rahoitushakemuksen yhteydessä. Norjan alueellista rahoitusta haetaan Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänien rahoittajilta. Tarkempia tietoja rahoituksen hakemisesta saa ohjelman verkkosivuilla kullekin hakukierrokselle julkaistavasta hakuoppaasta (www.kolarcticenpi.info). yohjelman ensimmäinen hakukierros avataan vuoden 2010 alussa, sen jälkeen hakukierroksia toteutetaan kaksi vuodessa vuoden 2013 loppuun saakka. yhakukierrosten yhteydessä ohjelma-alueella järjestetään tiedotusseminaareja, joissa hakijoita opastetaan hakemusten täyttämisessä. Tiedotusseminaarien aikataulut julkaistaan ohjelman kotisivuilla aina hakukierroksen avautuessa. toimintalinjat 1) Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys (EU-rahoitus 11,3 milj.euroa) ytoimintalinjaan sisältyvät mm. elinkeinoelämän yhteistyöja verkostohankkeet, liikenne-, logistiikka- ja viestintäjärjestelmien kehittämishankkeet, energiayhteistyöhön sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen liittyvät hankkeet sekä hankkeet työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi. 2) Yhteiset haasteet (EU-rahoitus 7,06 milj. euroa) ytoimintalinjaan sisältyy yhteisiä haasteita, joilla voi samanaikaisesti olla vaikutusta suureen määrään ihmisiä. Ne liittyvät terveyteen, turvallisuuteen, onnettomuuksiin, ympäristöriskeihin, hallintoon sekä rajoihin. 3) Ihmisten välinen yhteistyö ja identiteetin rakentaminen (EU-rahoitus 7,06 milj.euroa) ytoimintalinjaan sisältyy toimia, joilla vahvistetaan ihmisten välisiä ja kansalaisyhteiskuntaan liittyviä yhteyksiä paikallistasolla. Alkuperäiskulttuurien elinkeinojen ja kielten tukemisella ja kehittämisellä vahvistetaan koko aluetta. Yhteystiedot Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Lapin liitto Rovaniemellä. Ohjelmalla on sivutoimipisteet Norrbottenin lääninhallituksessa Luulajassa sekä Finnmarkin maakuntahallinnossa Vesisaaressa. Sivutoimipiste perustetaan myös Murmanskiin Luoteis-Venäjälle. Ohjelman kotisivut 16

17 Tavoite Ohjelman päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajan ylittävän yhteistyön kautta. Tavoitteen saavuttamiseksi lisätään ohjelman toteuttamiseen liittyvää strategista ohjausta, tuetaan konkreettisten tulosten saavuttamista rajan molemmin puolin ja edistetään näkyvien vaikutusten syntymistä strategisesti tärkeillä toiminnanaloilla. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä Venäjällä Karjalan tasavalta. Rajoittuvia alueita ovat Suomessa Pohjois-Savo ja Lappi sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Karelia enpi cbc Rahoitus Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä 46,4 milj. euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 23,2 milj. euroa. Lisäksi Suomi ja Venäjä osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhteensä 23,2 milj. eurolla. Toimintalinjat ykarelia ENPI CBC -ohjelma jakautuu kahteen toimintalinjaan, joista ensimmäinen käsittää taloudellista kehitystä tukevat toimenpiteet ja toinen korostaa pehmeitä ja inhimillisiä arvoja sekä elämänlaatua. Kestävä kehitys ja sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon horisontaalisina periaatteina molemmissa toimintalinjoissa. 1) Taloudellinen kehitys (EU-rahoitus 12 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoitteena on vahvistaa rajan ylittävää taloudellista yhteistyötä ja edistää rajan ylittävää liiketoimintaa. 2) Elämän laatu (EU-rahoitus 8,9 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoitteena on parantaa elämänlaatua ohjelma-alueella rajan ylittävien toimien avulla. Yhteystiedot Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ohjelmalla on sivutoimipiste Petroskoissa. Ohjelman kotisivut Rahoituksen hakeminen Hankkeissa tulee olla päähakija ja kumppaneita sekä Suomesta että Venäjältä. Kaikkien hankkeiden on ensisijaisesti kohdennuttava varsinaiselle ohjelma-alueelle. EU:n rahoitusta sekä Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusta haetaan hallintoviranomaiselta sähköisellä hakemuslomakkeella. Tarkempia tietoja rahoituksen hakemisesta saa ohjelman kotisivuilla kullekin hakukierrokselle julkaistavasta hakuoppaasta (www.kareliaenpi.eu). Ohjelman ensimmäinen hakukierros avataan vuoden 2010 alkupuolella. Tämän jälkeen hakukierroksia toteutetaan kaksi vuodessa vuoden 2013 loppuun saakka. Toimintaperiaate Ohjelmassa tavoitellaan aiempia ohjelmia suurempaa vaikuttavuutta temaattisuuden kautta. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ohjelman hakukierroksille määritellään edellisiin ohjelmiin verrattuna selkeämmät tavoitteet ja puitteet. Näin on tarkoituksena saada liikkeelle laajoja kokonaisuuksia, jotka koostuvat toisiaan tukevista hankkeista. Ohjelman seurantakomitea vahvistaa kunkin hakukierroksen teeman hakua edeltävän vuoden aikana. Tämän jälkeen teemaan tehdään tarvekartoitus, asetetaan tavoitteet ja määritetään ohjelman kautta käytettävissä olevat voimavarat. 17

18 Kaakkois-Suomi Venäjä Tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa ohjelmaan osallistuvien alueiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset sen toteuttamiselle. Tarkoituksena on kehittää ohjelma-aluetta taloudellisen ja logistisen toiminnan keskuksena. Rahoituksen hakeminen yhankkeissa tulee olla päähakija ja kumppaneita sekä Suomesta että Venäjältä. Hankkeiden toimenpiteiden on ensisijaisesti kohdennuttava varsinaiselle ohjelma-alueelle. EU:n rahoitusta sekä Suomen ja Venäjän kansallista rahoitusta haetaan hallintoviranomaiselta sähköisellä hakemuslomakkeella (enpi. fi). Tarkempia tietoja rahoituksen hakemisesta saa ohjelman kotisivuilla kullekin hakukierrokselle julkaistavasta hakuoppaasta (www.southeastfinrusnpi.fi). yohjelman ensimmäinen hakukierros avataan vuoden 2010 alussa. Tämän jälkeen hakukierroksia toteutetaan kaksi vuodessa vuoden 2013 loppuun saakka. yhakukierrosten yhteydessä ohjelma-alueella järjestetään tiedotusseminaareja, joissa hakijoille annetaan tietoa hakumenettelystä. Tiedotusseminaarien aikataulut julkaistaan ohjelman kotisivuilla ja ohjelma-alueen pääsanomalehdissä hakukierroksen avautuessa. Ohjelma-alue Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Etelä-Karjala, Etelä- Savo ja Kymenlaakso sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvia alueita ovat Suomessa Päijät-Häme, Itä-Uusimaa ja Pohjois-Savo sekä Venäjällä Karjalan tasavalta. Rahoitus Ohjelman julkinen rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä noin 72 milj. euroa, josta EU rahoituksen osuus on 36,19 milj. euroa. Lisäksi Suomi ja Venäjä osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhteensä 36,2 milj. eurolla. Toimintalinjat 1) Talouskehitys (EU-rahoitus 14,5 milj. euroa) yohjelman tärkein tavoite on talouskehityksen edistäminen. Tämä perustuu ohjelma-alueella olevaan valtavaan taloudelliseen ja suomalais-venäläiseen yhteistyöpotentiaaliin: elinkeinorakenne ja tärkeimmät teollisuuden alat ovat rajan molemmilla puolilla samat, ja erityisesti Venäjän puolen tieteen taso on riittävä tarjotakseen mahdollisuuksia yhteisille innovatiivisille kehittämistoimenpiteille. 2) Yhteiset haasteet: rajanylitys ja ympäristö (EU-rahoitus 12,7 milj. euroa) yrajanylitys Toimintalinjan tavoitteena on parantaa rajanylityspaikkojen ja niiden lähiseutujen liikennejärjestelyjä, kehittää rajanylitysmekanismeja ja -menettelyjä sekä lisätä kaupan, matkailun ja rajan ylittävän liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta. yympäristö Toimintalinjan tavoitteisiin kuuluu myös kestävän kehityksen tukeminen: ympäristönsuojelun parantaminen, yhteistyön laajentaminen luonnonperinnön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa, ohjelma-alueen houkuttelevuuden lisääminen sekä yhteiseen ympäristöön liittyvän tietämyksen ja vastuullisuuden lisääminen. 3) Sosiaalinen kehitys ja kansalaisyhteiskunta (EU-rahoitus 5,4 milj. euroa) ytoimintalinjan tavoite on laajentaa Venäjän ja Suomen kulttuurien tuntemusta edelleen kansalaisjärjestöjen ja kulttuuri-instituutioiden harjoittaman suomalais-venäläisen yhteistyön avulla. Toimintalinjalla pyritään lisäämään erilaisten kulttuuri- ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä lähialueella, esimerkiksi opettaja-, opiskelija-, nuoriso- ja urheilijavaihdon avulla. Toimintalinjalla pyritään myös edistämään sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä lisäämällä esimerkiksi terveyttä ja terveitä elintapoja edistäviä sekä sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseviä hankkeita. Yhteystiedot: Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto. Ohjelmalla on sivutoimipiste Pietarissa. Ohjelman kotisivut 18

19 EAY- ja ENPI CBC -ohjelmat tukevat EU:n Itämeri-strategian toteuttamista Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2009 EU:n Itämeri-strategian, joka on unionin ensimmäinen makroaluestrategia. Strategian hyväksymistä edelsi lähes kaksivuotinen laaja-alainen valmistelu. Strategiassa on neljä toiminnallista osiota tai pilaria: 1) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena, 2) taloudellisesti menestyvä alue, 3) kiinnostava ja hyvien yhteyksien varassa toimiva alue ja 4) turvallinen alue. Itämeri-strategia Nämä muodostavat strategian ja sen liitteenä olevan toimintasuunnitelman rungon. Toimintasuunnitelmassa pilareiden alaisuuteen on määritetty 15 prioriteettialuetta ja lähes 80 ns. lippulaivahanketta. Toimintasuunnitelma on määrä päivittää noin parin vuoden välein. Kullekin prioriteettialueelle on määritetty vastuutaho, pääsääntöisesti yksi tai useampi alueen jäsenvaltio, ja kullekin erilliselle hankkeelle vastuullinen vetäjä, esim. jokin sopiva alan viranomainen tai organisaatio. Strategialla ei ole omaa budjettia eikä siinä myöskään esitetä kokonaisarviota esitettyjen toimien vaatimasta rahoituksesta, vaan tarkoituksena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoituslähteitä. Keskeisinä lähteinä nähdään Itämeren alueella toteutettavat EU:n rahoitusohjelmat (erityisesti rakennerahasto-ohjelmat), kansainväliset rahoituslaitokset (esimerkiksi EIB ja NIB), jäsenmaiden oma rahoitus sekä yksityinen rahoitus. Monissa tapauksissa joudutaan yhdistelemään eri lähteitä. Itämeren alueella toteutettavat EAY-ohjelmat sopivat maantieteelliseltä kattavuudeltaan ja sisällöllisiltä painotuksiltaan hyvin Itämeri-strategiaa tukevien yhteishankkeiden rahoittamiseen. Ohjelmien suhteellisen vähäiset rahalliset resurssit asettavat kuitenkin rajoitteita hankkeiden koolle. Useat ohjelmat käynnistivät vuonna 2009 keskustelun strategian huomioon ottamisesta mm. informaatiotoiminnassa, hankevalmistelussa ja hankevalinnassa. Itämeren ja Keskisen Itämeren ohjelmat päättivät syksyllä 2009 toimenpiteistä, joilla vahvistetaan strategian huomioon ottamista keväällä 2010 toteutettavilla hakukierroksilla. Hakijoita pyydetään selostamaan hankkeen kytkentää strategiaan ja kannustetaan erityisesti ns. lippulaivahankkeita hakemaan rahoitusta. Itämeri-strategiaa selvästi tukevia hankkeita pyritään priorisoimaan mikäli ne täyttävät ohjelman laatukriteerit ja ovat ohjelman painopisteiden mukaisia. Vastaavien toimien käyttöön ottamista harkitaan myös muissa Itämeren alueella toteutettavissa EAYja ENPI CBC -ohjelmissa. Itämeri-strategian huomioon ottaminen tulee olemaan poliittinen painopiste jäljellä olevalla ohjelmakaudella. 19

20

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen EAY/ENPI 2007 2013 Yhteistyö yli rajojen Sisältö Yhteistyö yli rajojen... 3 EAY... 4 Pohjoinen... 7 Botnia-Atlantica... 8 Keskinen Itämeri... 9 Itämeri...10 Pohjoinen periferia...11 Interreg IV C, INTERACT...12

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden tarjoamat. kehityskäytävien rahoittamiseen. Kehityskäytäväseminaari. Harry Ekestam

Uuden ohjelmakauden tarjoamat. kehityskäytävien rahoittamiseen. Kehityskäytäväseminaari. Harry Ekestam Uuden ohjelmakauden tarjoamat mahdollisuudet ylikansallisten kehityskäytävien rahoittamiseen Kehityskäytäväseminaari Jyväskylä 7.6.2007 Harry Ekestam EU:n rajat ylittävä ja ylikansallinen yhteistyö ohjelmakaudella

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus 2.9.2010, Lahti

Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus 2.9.2010, Lahti Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus 2.9.2010, Lahti Harry Ekestam, TEM harry.ekestam@tem.fi 010 60 64921 Suomen rajat ylittävät ohjelmat

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

INTERREG IVC: KANSALLINEN VALTION VASTINRAHOITUS JA ENSIMMÄISEN TASON VALVONTA

INTERREG IVC: KANSALLINEN VALTION VASTINRAHOITUS JA ENSIMMÄISEN TASON VALVONTA INTERREG IVC: KANSALLINEN VALTION VASTINRAHOITUS JA ENSIMMÄISEN TASON VALVONTA Tiedotustilaisuus Helsingissä 13.1.2011 Petri Haapalainen petri.haapalainen@tem.fi p. 040 592 2667 Kansallinen valtion vastinrahoitus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 16.1.2012 TEM/147/09.10.02/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 9. haku, ml. strategisten hankkeiden haku (16.1.

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ensimmäisen tason valvonta alueellisen yhteistyön ohjelmissa. Pekka Järviö Hallitusneuvos pekka.jarvio@tem.fi 010 60 64924

Ensimmäisen tason valvonta alueellisen yhteistyön ohjelmissa. Pekka Järviö Hallitusneuvos pekka.jarvio@tem.fi 010 60 64924 Ensimmäisen tason valvonta alueellisen yhteistyön ohjelmissa Pekka Järviö Hallitusneuvos pekka.jarvio@tem.fi 010 60 64924 Ensimmäisen tason valvonta EAY:ssä First level control = management verification

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA)

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Kajaani 14.12.2015 Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Jouni Ponnikas Kainuun liitto www.interreg-npa.eu Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1. Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020. 1. Lainsäädännöllinen perusta TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 ESITYS KARELIA ENI CBC - OHJELMAKSI KAUDELLE 2014 2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan naapuruusvälineen rajayhteistyöllä (ENI CBC) tuetaan rajat ylittävää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6. 29.1.2010 TEM/12/09.01.01/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6. hakukierroksen hankkeille vuonna 2010 Suomi on ohjelmakaudella

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Ohjelma-alue Pohjoinen ja Sápmi Pinta-ala: Pohjoinen n. 380 221 km 2, Sápmi: n. 388 350 km² (sisältää Kuolan niemimaan Venäjällä). Asukasluku: n.1,4 miljoonaa asukasta,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille 21.1.2009 201/578/2009 Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille 2. haku (19.1. 31.3.2009) Suomi on ohjelmakaudella 2007-2013 mukana kahdessa EU:n rakennerahastojen alueellisen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Karelia CBC ohjelman laadinta kaudelle 2014-2020 1.1. CBC ohjelmat EU tasolla Rajanylittävää yhteistyötä (cross-border

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön vastinrahoitus Pohjoisen Periferian Interreg III B -hankkeille

Sisäasiainministeriön vastinrahoitus Pohjoisen Periferian Interreg III B -hankkeille Sisäasiainministeriö 30.1.2006 Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Sisäasiainministeriön vastinrahoitus Pohjoisen Periferian Interreg III B -hankkeille Vuosi 2006 Suomi on mukana kahdessa Interreg IIIB

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014 ESITYS EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITTEEN MUKAISEKSI KESKISEN ITÄMEREN (CENTRAL BALTIC) RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMAKSI KAUDELLE 2014-2020

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitushauista, Euroopan alueellisen yhteistyön n ohjelmat. 2013, Interreg IVC, Pohjoinen Periferia 2007-2013

Ajankohtaista rahoitushauista, Euroopan alueellisen yhteistyön n ohjelmat. 2013, Interreg IVC, Pohjoinen Periferia 2007-2013 Ajankohtaista rahoitushauista, Euroopan alueellisen yhteistyön n ohjelmat Itämeri 2007-,, Interreg IVC, Pohjoinen Periferia 2007- EAY = Euroopan alueellinen yhteistyö Euroopan alueellinen yhteistyö, Interreg

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot