Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 675/2009 vp Apteekkitoiminnan kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen apteekin ydinpalvelu on resepti- ja itsehoitolääkkeiden toimittaminen sekä lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön liittyvä neuvonta. Apteekin rooli on muuttunut jatkuvasti tuotekeskeisen roolin vaihtuessa yhä asiakaskeskeisemmäksi. Viime aikoina yleisesti lääkealalla on tapahtunut useita muutoksia viitehintajärjestelmän ja lääkehuollon organisaation kehittämisen sekä lääkelain uudistamisen myötä. Väestön ikääntyminen, kuntien ja terveydenhuollon palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset sekä lääkekustannusten kasvu ovat lisänneet osaltaan myös apteekkitoimintaan kohdistuvia muutospaineita. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä vanhusten osuus väestöstä tulee kasvamaan 26 prosenttiin. Toisaalta samalla erilaisten hoitopaikkojen määrää pyritään vähentämään suhteessa tarvitsijoiden määrään tukemalla kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää farmaseuttista asiantuntijuutta, mutta lisäksi yhä enemmän yhteistyötä apteekin ja terveydenhuollon kesken. Lääkehoidon kokonaisarviointi tuleekin olemaan tulevaisuuden moniammatillinen yhteistyömuoto, ja se nousee keskeiseen asemaan osana onnistunutta ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa erityisesti tietyille asiakasryhmille, kuten ns. monilääkityspotilaille. Lääkkeiden ja lääkkeisiin liittyvien palvelujen tarjonnassa korostuu myös hyvä alueellinen saatavuus ja lääketurvallisuus. Keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi nouseekin haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen lääkehuollon turvaaminen. Yksi apteekkialan kehittymistä hidastava tekijä on kuitenkin yrittäjäksi pääsyn hitaus alalle, sillä tällä hetkellä kutakin avoimeksi tulevaa apteekkia ja sen apteekkilupaa hakee keskimäärin 20 proviisoria aloittavan apteekkarin keski-iän ollessa vuotta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten apteekkitoimintaa ja alan koulutusta on tarkoitus kehittää osana terveydenhuollon hoitoketjua ja moniammatillista yhteistyötä huomioiden apteekin roolin muutokset ja toisaalta apteekkialaa koskevat muutospaineet, asiakaslähtöisyys sekä apteekkien kannattavuustekijät, millaisia keinoja hallitus esittää hajaasutusalueiden ja syrjäseutujen lääkehuollon turvaamiseksi ja millä keinoin hallitus aikoo helpottaa ja tukea yrittäjäksi pääsemistä alalle? Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2009 Hannakaisa Heikkinen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 675/2009 vp: Miten apteekkitoimintaa ja alan koulutusta on tarkoitus kehittää osana terveydenhuollon hoitoketjua ja moniammatillista yhteistyötä huomioiden apteekin roolin muutokset ja toisaalta apteekkialaa koskevat muutospaineet, asiakaslähtöisyys sekä apteekkien kannattavuustekijät, millaisia keinoja hallitus esittää hajaasutusalueiden ja syrjäseutujen lääkehuollon turvaamiseksi ja millä keinoin hallitus aikoo helpottaa ja tukea yrittäjäksi pääsemistä alalle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä esitetty käsitys apteekin roolin muuttumisesta yhä enemmän asiakaskeskeisemmäksi pitää paikkansa. Apteekkien palveluista tärkeimpinä pidetään lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistamista, lääkeneuvontaa ja Kelan lääkekorvauksen saamista suoraan apteekista lääkeoston yhteydessä. Apteekin henkilökunnan suullisesti antama lääkeneuvonta on suomalaisille tärkein lääkeneuvonnan lähde (Taloustutkimus 2009, Apteekit myös toteuttavat astma-, diabetes- ja sydänohjelmia, joiden avulla edistetään yleisimpien kansansairauksiemme ehkäisyä ja hoitoa yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Terveydenhuollon ja erikoisesti lääkehuollon haasteet ovat tunnetut: väestö ikääntyy ja yhä suurempi määrä ihmisiä tarvitsee yhä enemmän lääkkeitä samalla kun kustannukset kasvavat. Ongelmia voidaan ainakin osittain ratkaista paitsi parantamalla olemassa olevia lääkehuollon palveluja, myös kehittämällä uusia. Lääkehoidon kokonaisarviointi on potilaalle tarkoitettu palvelu, jota toteuttavat potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset moniammatillisena yhteistyönä. Monen ammattiryhmän yhteistyönä etsitään vastauksia potilaan sellaisiin ongelmiin, joissa lääkitys näyttelee keskeistä osaa. Tällaisia voivat olla lääkehoidon päällekkäisyydet, yhteis- tai haittavaikutukset, mutta myös tarpeettomat lääkkeet, hoitotavoitteeseen nähden sopimaton tai riittämätön lääkitys tai potilaan kyvyttömyys käyttää lääkkeitään oikein. Päätöksen kokonaisarvioinnin toteuttamisesta tekee lääkäri, mutta itse käytännön työn tekee farmasian ammattilainen apteekissa. Hoitohenkilökunta, farmasian henkilöstö, potilas tai hänen omaisensa voivat myös esittää lääkärille perustellusti kokonaisarvioinnin tekemistä. Kokonaisarviointia ei voida liittää apteekin normaaleihin rutiineihin, kuten reseptintoimitukseen, vaan siitä on sovittava erikseen. Kokonaisarvioinnista peritään erillinen korvaus, ja avohoidon lisäksi sitä voidaan tehdä myös sairaala-apteekeissa ja lääkekeskuksissa. Koulutusta lääkehoidon kokonaisarvioinnissa järjestetään tällä hetkellä Kuopiossa, Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Seinäjoella, ja ensi vuonna myös Turussa ja Jyväskylässä. Koulutuksesta on jo valmistunut 110 proviisoria ja farmaseuttia, ja voidaan sanoa, että toimintamallista on tulossa osa lääkehuollon moniammatillista toimintatapaa. Tutkimuksissa on jo tähän mennessä 2

3 Ministerin vastaus KK 675/2009 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk saatu viitteitä siitä, että lääkehoidon kokonaisarvioinnin seurauksena lääkekustannukset näyttäisivät laskevan ja käytössä olevien lääkkeiden määrä pienenevän. Myös lääkitykseen liittyviä ongelmia on pystytty tunnistamaan ja ratkaisemaan ja sitä kautta myös parantamaan lääkehoidon laatua. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan työn alla lääkelain uudistaminen. Lääkelaitoksen ministeriölle tekemät lääkelain muutosesitykset ovat olleet laajalla lausuntokierroksella, ja hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi tullaan antamaan eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Muutosesitys sisältää monia apteekkitoimintaa kehittäviä ehdotuksia. Yksi keskeisiä tavoitteita on turvata apteekkitoiminta myös pienillä paikkakunnilla. Ehdotuksiin kuuluu muun muassa sivuapteekkien määrän rajoituksen poistaminen ja lääkekaappien perustamisen vapautuminen syrjäseuduilla. Lääkekaappien nimi on ehdotettu muutettavaksi apteekkien palvelupisteiksi, ja apteekkarin olisi mahdollista perustaa niitä ilman lukumäärärajoitusta ennakkoilmoituksella. Esityksen mukaan myös reseptilääkkeiden toimittaminen apteekin palvelupisteistä tulisi mahdolliseksi lääkeneuvontaa koskevien käytännön menettelyjen uudistamisen myötä. Lakiehdotukseen sisältyvät myös apteekin verkkopalvelutoimintaa koskevat perusmääritelmät ja lupamenettelyt. Tämänkin muutoksen yhtenä tarkoituksena on parantaa syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden lääkehuollon toimivuutta. Myös kuntien roolia on tarkoituksena vahvistaa alueensa apteekkipalveluiden toimivuuden seurannassa ja arvioinnissa. Uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhtenä tehtävänä on vahvistaa apteekkitoiminnan kehittämistä. Lääkealan kehittäminen tulisi toteuttaa siten, että apteekkiala olisi kiinteässä yhteistyössä mukana kehittämistoiminnassa. Tämä mahdollistaisi apteekkien osaamisen hyödyntämisen nykyistä paremmin terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Apteekkitoiminnan hyvien käytäntöjen kehittämisen kannalta on tärkeää, että alan toimijoiden yhteistyötä tiivistetään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen johdolla. Voimassa olevan lääkelain mukaan apteekkilupa myönnetään tiettyjen perusvaatimusten lisäksi sille, jolla aikaisemman toiminnan perusteella katsotaan olevan parhaat edellytykset apteekkitoiminnan harjoittamiseen. Tällöin otetaan huomioon apteekkitoiminnasta saadun kokemuksen ohella muu toiminta lääkehuollon tehtävissä sekä lisäksi apteekkiliikkeen harjoittamisen kannalta merkityksellinen johtamisosaaminen ja opinnot. Käytännössä apteekkilupajärjestelmä on pitkälti perustunut urakiertoon, jossa proviisorin tutkinnon suorittanut henkilö hankkii kokemusta ja etenee sitä kautta yleensä pienemmistä apteekeista suurempiin apteekkeihin. Syrjäseutujen ja haja-asutusseutujen pienten apteekkien tiheään tapahtuvat apteekkarinvaihdokset ovat voineet vaikuttaa haitallisesti apteekkitoiminnan kehittämiseen. Lääkelaitos on sen vuoksi ehdottanut viiden vuoden määräaikaa ennen kuin apteekkiluvan saanut proviisori voisi hakea uutta apteekkilupaa. Vuoden 2009 alussa oli Suomessa yhteensä 807 apteekkia ja sivuapteekkia. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on 1 apteekki asukasta kohti. Suomen apteekkiverkosto on tiheämpi kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lääkelain mukaan apteekkeja perustettaessa on otettava huomioon alueen väestömäärä, alueella jo olevat apteekkipalvelut ja muiden terveydenhuollon palvelujen sijoittuminen. Uuden apteekin perustamisesta päättää Lääkelaitos lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 675/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkinen /cent: På vilket sätt har regeringen för avsikt att utveckla apoteksverksamheten och utbildningen inom branschen som ett led i vårdkedjan för och det multiprofessionella samarbetet inom hälso- och sjukvården och på samma gång beakta de förändringar som har skett i fråga om apotekens roll och å andra sidan det krav på förändring som finns inom apoteksbranschen, den kundinriktade servicen och lönsamhetsfaktorerna för apoteken, hurdana medel framlägger regeringen för att säkerställa läkemedelsförsörjningen på glesbygden och i avlägsna trakter och med hjälp av vilka metoder ämnar regeringen underlätta och stödja möjligheten att bli företagare inom branschen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den i det skriftliga spörsmålet anförda uppfattningen om att apotekens roll har förändrats och blivit allt mer klientcentrerad stämmer. Av de tjänster som apoteken tillhandahåller anses de viktigaste vara kontroller av läkemedlens interaktion, läkemedelsrådgivning och möjlighet att få Folkpensionsanstaltens läkemedelsersättning direkt på apoteken i samband med inköp av läkemedel. För finländarna är den muntliga läkemedelsrådgivningen som apotekspersonalen ger den viktigaste källan för läkemedelsrådgivning (Taloustutkimus 2009, Apoteken genomför även astma-, diabetes- och hjärtprogram med hjälp av vilka man i samråd med den övriga hälso- och sjukvården främjar förebyggandet och behandlingen av våra vanligaste folksjukdomar. Utmaningarna för hälso- och sjukvården och framför allt för läkemedelsförsörjningen är bekanta: befolkningen blir äldre och en allt större andel av befolkningen behöver en allt större mängd läkemedel samtidigt som kostnaderna ökar. Problemen kan åtminstone till en del lösas genom att förbättra de befintliga tjänsterna för läkemedelsförsörjning och även utveckla nya tjänster. Helhetsbedömningen av läkemedelsbehandlingen är en för patienten avsedd tjänst som tillhandahålls i form av ett multiprofessionellt samarbete mellan de yrkesutbildade personerna inom hälso- och sjukvården vilka deltar i vården av patienten. Genom samarbetet mellan ett flertal yrkesgrupper söker man lösningar på de av patientens problem för vilka läkemedelsbehandling spelar en viktig roll. Som exempel på dessa kan nämnas dubbelmedicinering, interaktion och biverkningar samt även icke behövliga läkemedel, olämplig eller otillräcklig läkemedelsbehandling i relation till vårdmål och oförmåga hos patienten att använda läkemedel på rätt sätt. Beslut om att en helhetsbedömning ska göras fattas av en läkare, det själva praktiska arbetet utförs dock av yrkesutbildad farmacipersonal på apotek. Vårdpersonalen, farmacipersonalen, patienten eller dennes anhöriga kan även om det finns skäl föreslå för läkaren att det görs en helhetsbedömning. Helhetsbedömningen kan inte inlemmas i apotekens normala rutiner, t.ex. expedie- 4

5 Ministerns svar KK 675/2009 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk ring av recept. Man måste således komma överens om den separat. För helhetsbedömningen tas det ut en särskild ersättning. Helhetsbedömningen kan förutom inom öppenvården även göras på sjukhusapotek och läkemedelscentraler. Utbildning i helhetsbedömning av läkemedelsbehandling ordnas för närvarande i Kuopio, Uleåborg, Helsingfors, Tammerfors och Seinäjoki. Nästa år kommer det även att ordnas utbildning i Åbo och Jyväskylä. Sammanlagt 110 provisorer och farmaceuter har genomgått utbildningen och man kan hävda att verksamhetsmodellen håller på att etablera sig som ett led i det multiprofessionella verksamhetssättet inom läkemedelsförsörjningen. Via undersökningar har man redan nu fått fingervisningar om att det förefaller som om läkemedelskostnaderna och den förbrukade mängden läkemedel kommer att sjunka som en följd av helhetsbedömningen av läkemedelsbehandling. Man har även lyckats identifiera och lösa problem i anslutning till läkemedelsbehandling och via detta även förbättra kvaliteten på läkemedelsbehandlingen. Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds för närvarande en revidering av läkemedelslagen. De ändringsförslag som Läkemedelsverket har lagt fram för social- och hälsovårdsministeriet har varit på omfattande remissbehandling och regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av läkemedelslagen kommer att överlämnas Ändringsförslaget innehåller många förslag till att utveckla apoteksverksamheten. Ett av de centrala målen är att säkerställa apoteksverksamheten även på mindre orter. Till förslagen hör bl.a. att slopa begränsningen av antalet filialapotek och att avreglera inrättandet av medicinskåp i avlägsna trakter. Det har föreslagits att namnet på medicinskåp ändras till serviceställen för apotek och att apotekare ges rättighet att inrätta ett obegränsat antal serviceställen utifrån förhandsmeddelanden. Enligt förslaget ska det även gå att expediera receptbelagda läkemedel på serviceställena tack vare en revidering av de praktiska förfaringssätten. I lagförslaget ingår även grundläggande definitioner och tillståndsförfaranden för apotekens webbtjänstsverksamhet. Även med denna ändring strävar man efter att förbättra funktionsdugligheten hos läkemedelsförsörjningen på glesbygden och i avlägsna trakter. Avsikten är också att stärka kommunernas roll i uppföljningen och bedömningen av hur väl apotekstjänsterna fungerar på respektive kommuns område. En av uppgifterna för det nya Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet (Fimea) är att stärka utvecklandet av apoteksverksamheten. Läkemedelsområdet ska utvecklas så att apoteksbranschen deltar i verksamheten i form av nära samarbete. Detta gör det möjligt att i högre grad än i dagens läge utnyttja apotekens kunnande i hälso- och sjukvårdens servicesystem. Med tanke på utvecklandet av god praxis inom apoteksverksamheten är det viktigt att samarbetet mellan aktörerna i branschen intensifieras under ledning av Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet. Enligt den gällande läkemedelslagen ska ett apotekstillstånd meddelas den som utifrån vissa grundläggande krav och även tidigare verksamhet kan anses ha de bästa förutsättningarna att bedriva apoteksverksamhet. Vid bedömningen beaktas då sökandens tidigare verksamhet på apotek och i andra uppgifter inom läkemedelsförsörjning samt ledningsförmåga och studier vilka är av betydelse för drivande av apoteksrörelse. I praktiken har systemet med apotekstillstånd i stor utsträckning baserat sig på en karriärrotation som har inneburit att en person med provisorsexamen har skaffat sig erfarenhet och vanligen därefter avancerat från mindre apotek till större apotek. Täta apotekarbyten på mindre apotek på glesbygden och i avlägsna trakter kan eventuellt ha haft en negativ inverkan på utvecklingen av apoteksverksamheten. Läkemedelsverket har därför föreslagit att det ska finnas en tidsgräns på fem år innan en provisor som har meddelats ett apotekstillstånd ska kunna söka ett nytt apotekstillstånd. I början av 2009 fanns det i Finland sammanlagt 807 apotek och filialapotek. Det innebär att det i Finland finns ett apotek per invånare. Apoteksnätverket är tätare i Finland än i Sverige, Norge och Danmark. Enligt läkemedelslagen ska man vid inrättandet av apotek beakta invånarantalet, befintliga apotekstjänster och lokalisering- 5

6 Ministerns svar en av övriga hälso- och sjukvårdstjänster i området. Läkemedelsverket fattar beslut om inrättande av ett nytt apotek, om tillgången på läkemedel förutsätter det. Helsingfors den 15 september 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6