Suomen suurlähetystö Moskova TALOUSUUTISIA MOSKOVASTA /08 1-9/08

Transkriptio

1 Suomen suurlähetystö Moskova TALOUSUUTISIA MOSKOVASTA /08 1-9/08 BKT:n kasvu, % 8,1 8,0 Federaation budjettiylijäämä, % BKT:sta 5,4 7,2 8,1 Ulkomaankauppa: viennin kasvu US-dollareissa, % tuonnin kasvu US-dollareissa, % viennin kasvu euroissa, % 7 33 tuonnin kasvu euroissa, % (lähde: Venäjän keskuspankki) viennin kasvu Suomeen euroissa, % 8 35 tuonnin kasvu Suomesta euroissa, % 8 23 (lähde: Suomen tulli) Valtion ulkomainen velka mrd. USD Valtion kahden ylijäämärahaston varat mrd. USD Valuuttavaranto mrd. USD Ruplan kurssi : 27,30 RUB/USD; 34,16 RUB/EUR Raakaöljyn hinta : Urals 56,82 USD/bbl; Brent 59,27 USD/bbl Talouskehitys ja talouspolitiikka Tuotannon ja kaupan kasvu vielä nopeaa syyskuussa. Talouden viiden pääsektorin - teollisuuden, maatalouden, rakentamisen, kaupan ja kuljetusten - toiminnan volyymia kuvaava tilastolaitoksen indikaattori, joka yleensä ennakoi koko BKT:n kasvua varsin hyvin, osoitti 3. neljänneksellä vajaan 6 prosentin kasvua ja syyskuussa lähes 7 prosentin kasvua; vuoden ensipuoliskolla kasvu oli yli 8 %. Jalostavan teollisuuden tuotanto kasvoi tämän vuoden 3. neljänneksellä yli 6 % kasvun nopeuduttua syyskuussa runsaaseen 8 prosenttiin - tosin syyskuussa työpäiviä oli kaksi enemmän kuin vuoden 2007 syyskuussa. Maataloustuotannon kasvu nopeutui huomattavasti hyvän sadon ansiosta. Vähittäiskaupan määrä kasvoi 3. neljänneksellä ja syyskuussa edelleen nopeasti - 14 %. Investointien ja rakentamisen kasvu hidastunut. Investointien kasvu hidastui 3. neljänneksellä noin 10 prosenttiin oltuaan vuonna 2007 yli 20 % ja tämän vuoden ensipuoliskolla 15 %. Rakentamisen kasvu hidastui vuoden 2007 ja tämän vuoden ensipuoliskon noin 20 prosentista alle 10 prosenttiin 3. neljänneksellä ja syyskuussa. Asuntorakennusbuumi on osin laantunut: Uutta asuntopinta-alaa valmistui tammi-syyskussa 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin kasvun oltua 20 % vuonna Pääsyy oli alueellinen, sillä Moskovassa asuntopinta-alaa valmistui yli puolet vähemmän kuin vuoden 2007 tammi-syyskuussa. Pietarissa vähennystä oli 4 %. Uralin, Siperian ja Kauko-Idän federaatiopiireissä asuntorakentaminen kasvoi edelleen keskimäärin lähes 20 %. Muissa federaatiopiireissä eri alueiden väliset kasvuerot olivat suuria. Talouskriisi näkyy myös tavarakuljetuksissa, sekä rautateillä että satamissa. Rautateiden tavarakuljetukset kasvoivat tammi-kesäkuussa 2,9 % edellisvuodesta, tammi-elokuussa 2,2 % ja tammi-syyskuussa enää 1,8 %. Suurin pudotus, 13 %, tammi-syyskuussa tapahtui metsäteollisuuden rahtitavaran osalta. Kasvuvauhti on siis hidastumassa ja asiantuntijoiden arvioiden mukaan pian pysähtymässä; vuonna 2009 rautatiekuljetusten odotetaan kääntyvän laskuun. Satamien käsittelemän rahdin määrä kasvoi tammi-syyskuussa 1,6 % edellisvuodesta; luoteisissa satamissa kasvu oli 3,1 %, etelän satamissa puolestaan oltiin jo miinuksella 1,1 prosentin verran. Kaikki tavarakuljetukset kasvoivat vain prosentin vuoden 3. neljänneksellä.

2 BKT:n kasvun arvioidaan hidastuvan 5 prosenttiin vuonna 2009 konsensusennusteessa, johon lokakuun lopulla osallistui 15 Venäjällä toimivaa kotimaista ja ulkomaista pankkia, investointipankkia ja seuranta- & analyysikeskusta. Arviot kasvusta vaihtelivat välillä 3-6 %. Konsensusennusteen kokosi valtakunnallinen päivälehti Vedomosti. Keskuspankki on pitänyt ruplan kurssin vakaana lokakuun jälkipuoliskolla dollarista ja eurosta koostuvaan ruplan päivittäisen ohjailun koriin nähden, normaaliin tapaan myymällä valuuttaa. Keskuspankin valuuttavaranto oli mrd. dollaria eli 385 mrd. euroa (vajaat 600 mrd. dollaria elokuun alussa). Liikkeellä on ollut devalvaatiohuhuja, joita pääministeri Putin, ensimmäinen varapääministeri Shuvalov ja varapääministeri & finanssiministeri Kudrin sekä keskuspankki ovat julkisuudessa torjuneet useana päivänä. Lokakuun 3. viikonlopulla Moskovan useissa valuutanvaihtopisteissä rupla halpeni sekä dollariin että euroon nähden dollarin ja euron ostokurssienkin noustessa keskuspankin kurssia korkeammiksi, mihin keskuspankki reagoi rajoittamalla ruplatarjontaansa valuuttamarkkinoilla tekemiinsä valuutta swap -operaatioihin. Keskuspankki arvioi vaihtotaseen voivan kääntyä alijäämäiseksi jo vuonna 2009, jos Urals-öljyn hinta on 66 dollaria tynnyriltä. Lokakuun puolivälissä hyväksymässään rahapolitiikkaohjelmassa vuosiksi keskuspankki laskee vientitulojen tällöin vähenevän 15 %. Vaikka tuontimenojen arvioidaan kasvavan vain 10 %, vaihtotase olisi 20 mrd. dollaria alijäämäinen. Yksityistä pääomaa keskuspankki arvioi varovaisesti virtaavan Venäjälle ensi vuonna nettomääräisesti 20 mrd. dollaria; arvio tämän vuoden virrasta ulos on 20 mrd. dollaria, joten keskuspankki ennakoi 4. neljänneksen ulosvirtaukseksi samaiset 20 mrd. dollaria. Tämä poistaisi ruplan vahvistumispaineet, joita vastaan keskuspankki on harannut usean viime vuoden ajan ostamalla valuuttaa kotimaisilta valuuttamarkkinoilta pitäen ruplan kurssin varsin vakaana, mikä on osaltaan paisuttanut keskuspankin valuuttavarantoa. Keskuspankki ja valtio jatkaneet pankkien tukemista luotoilla ja talletuksilla. Keskuspankin normaaleja likviditeettiluottoja pidemmän luototuksen lisäämiseksi keskuspankille annettiin lokakuussa oikeus antaa pankeille jopa 6 kuukauden pituisia luottoja ilman vakuuksia. Pankkeja, jotka täyttävät keskuspankin vähimmäisvaatimukset, on yli 100 Venäjän yhteensä yli pankista. Pankeilla oli näitä keskuspankin luottoja 1 ja 3 kuukauden mittaisina runsaat 17 mrd. euroa sekä vekseleitä ja pankkien maksusitoumuksia vastaan myönnettyjä muutaman kuukauden luottoja vajaat 3 mrd. euroa. Finanssiministeriön budjettiylijäämävarojen talletukset, joita on huutokaupattu 28 pankille enimmäkseen 1 ja 3 kuukaudeksi, ovat säilyneet lähes ennallaan, noin 25 mrd. eurossa. Yhteensä em. keskuspankin ja finanssiministeriön luottojen ja talletusten kanta vastaa yli 6 prosenttia pankkisektorin taseesta. Keskuspankin mukaan pankkien varojen siirto ulkomaille on erityistarkkailussa ja sen pohjalta joidenkin pankkien oikeutta saada keskuspankilta vakuudettomia luottoja voidaan rajoittaa. Yli 10 vuoden pituisista valtion osakasluotoista, joita pankeille on luvattu 27 mrd. euroa, suurimmille valtionpankeille on maksettu ainakin 8 mrd. euroa. Yritykset ja pankit anoivat ulkomaisten velkojensa hoitoa varten valtion luottoa yli 70 mrd. euroa (100 mrd. dollaria) eli kaksi kertaa niin paljon kuin tälle ja ensi vuodelle on toistaiseksi varattu. Pankeilta tuli anomuksia lähes 50 mrd. euron edestä ja loput yrityksiltä. Osa luotonpyytäjistä on tarkkailijoiden mukaan jättänyt hakemuksensa varmuuden vuoksi ja osa haluaisi maksaa ulkomaista velkaansa ennenaikaisesti. Tämän vuoden 4. neljänneksellä yritysten ja pankkien on maksettava ulkomaista velkaansa (pl. ulkomaisilta omistajilta saadut luotot) ja sen korkoja noin 32 mrd. euroa, jos ne eivät saa velkaansa uusittua. Varat tulevat luototusta hoitavalle valtion kehityspankille (Vneshekonombank) talletuksina keskuspankista. Osakekurssit putosivat edelleen noin kolmanneksella lokakuun toisella puoliskolla. Kurssit ovat hieman elpyneet alkaneella viikolla. MICEX- ja RTS-osakeindeksit olivat yli 75 % alempana kuin toukokuussa saavutettu huippu (kumpikin indeksi dollareissa). Valtio on vastikään tullut markkinoille antamalla valtion kehityspankin (Vneshekonombank) sijoittaa federaation kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja osakkeisiin, pankin johdon mukaan 0,5 mrd. euroa. Pankilla on tällä erää mahdollisuus sijoittaa hyvinvointirahaston varoja kotimaisille osakemarkkinoille ja yritysten velkakirjamarkkinoille kaiken kaikkiaan noin 5 mrd. euroa. 2

3 Presidentin perustamassa rahoitusmarkkinoiden kehitysneuvostossa edustettuina mm. finanssi- ja talouskehitysministeriö, keskuspankki sekä sisäministeriö ja turvallisuuspalvelu. Presidentti Dmitri Medvedevin perustaman neuvoston tehtävänä on mm. valmistella presidentille ehdotuksia rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja kriisien ehkäisemiseksi sekä sijoittajien oikeuksien suojaamiseksi. Neuvostossa, joka kokoontuu vähintään kerran puolessa vuodessa, on 12 jäsentä eri ministeriöistä, keskusvirastoista ja keskuspankista. Elinkeinoelämä ei saanut toivomaansa edustusta neuvostoon. Yrityssektori Innovaatiostrategia vuoteen Presidentti Medvedevin on kerrottu allekirjoittaneen asetuksen, jolla perustettiin tietoyhteiskunnan kehittämisneuvosto. Asetusta ei vielä ole julkaistu eikä se ole siis astunut voimaan. Neuvoston tehtäviä tulee olemaan Venäjän tieteen ja teknologian vuoteen 2030 ulottuvan kehitysstrategian jatkovalmistelu. Ilmailualalla tuulee. Uusi Avialinii Rossii -yhtiö alkaa saada konkreettisia muotoja. Yhtiön omistajat (valtiollinen Rostehnologii omistaa 50 % plus yhden osakkeen ja Moskovan hallitus 50 % miinus yhden osakkeen) suunnittelevat siitä Aeroflotin vakavaa haastajaa ja toivovat, että yhtiön lopullinen muoto hahmottuisi ensi vuoden loppuun mennessä. Uuden kilpailutilanteen häämöttäessä horisontissa Aeroflot puolestaan on ilmoittanut halukkuutensa ostaa 25,5 % maan toiseksi suurimmasta lentoyhtiöstä Sibiristä (S7 Airlines). Samaan aikaan monet pienet lentoyhtiöt ovat kärsineet akuuteista talousvaikeuksista ja joko peruuttaneet tai kokonaan lopettaneet lentojaan. Venäjän ilmailuviranomaiset ovat myös ottaneet pois toimintalupia muutamilta pieniltä lentoyhtiöiltä (mm. Dalavia, Interavia, Omskavia), jotka ovat tuupertumassa velkataakkansa alle ja jättäneet matkustajia päiväkausiksi lentokentille eri puolilla maata. Metallurgian yrityksiltä on tullut huonoja uutisia. Raaka-aineiden hintojen romahduksen ja akuutin talouskriisin vaikutuksesta moni niistä on joutunut tekemään päätöksiä tuotannon muutoksista niin Venäjällä kuin ulkomaisissa tytäryhtiöissään. Esimerkiksi Nornikel on joutunut keskeyttämään tuotannon australialaisessa tytäryhtiössään Cawsessa ja harkinnee tällä hetkellä myös sen myyntiä. Terästeollisuuden suuret ovat jo alentaneet tuotantoaan (Severstal -25% ja MMK -15%) ja nekin ovat nyt hallituksen puheilla taloudellisen tuen saamiseksi. Samaan aikaan Venäjän hallitus kaavailee metalliromun vientitullin korottamista 15 eurosta 36 euroon tonnilta. Ad valorem -tulli pysytettäisiin 15 prosentissa. Autoteollisuuden vaikeudet syvenevät. Vuoden 2008 myynnin odotetaan jäävän auton verran 3 miljoonan auton tavoitteesta. Tuontiautoja seisoo varastoissa jo arviolta 4-6 kuukauden tarpeiksi, ja myös kotimaisten tuottajien varastot täyttyvät - esimerkiksi AvtoVAZin varastoissa on noin autoa. Muutamat autonvalmistajat ovat jo ilmoittaneet lomautuksista tehtaillaan. Kemianteollisuuden suurin yritys SIBUR Holding on ilmoittanut tuotannon vähennyksistä ja ilmoittanut tarvitsevansa hallituksen tukea. Sementintuottajaliitto puolestaan hakee suojaa vedoten hallitukseen, jotta se suojelisi kotimaisia tuottajia kriisiolosuhteissa vähintään 20 prosentin tuontitullein. Tällä hetkellä sementin tuonti on tullitonta. Monet ravintola- ja kahvilaketjut ovat alkaneet vähentää henkilöstöään. Esimerkiksi suosittu Coffee House -ketju suunnittelee 10 prosentin henkilöstövähennystä. Hotellialalla odotetaan halvempien hintaluokkien hotellien kysynnän lisääntyvän kriisin johdosta; monilla 4-5 tähden hotelleilla voi olla edessään haastavat ajat. Toisaalta hotellialan mukaan tonttimaan korkea hinta ja vaikea saatavuus estää halpojen hotellien rakennuttamisen. Kremlin kupeessa sijainneen, vuonna 2006 puretun Rossija-hotellin tontilla tulee kuitenkin olemaan tyhjää vielä jonkin aikaa. Tontin rakennusoikeudet aikoinaan saanut yhtiö on nyt menettänyt ne tarjouskilpailun ratkaisusta tehdyn valituksen perusteella. Tontille kaavailtu Norman Fosterin suunnittelema, vuonna 2011 valmistuvaksi suunniteltu viihde- ja kauppakeskus jää siis toteutumatta ainakin nykyisessä muodossaan. Samaan aikaan asuntojen hintojen odotetaan laskevan %. 3

4 4 Toiseksi suurin matkapuhelinoperaattori Vympelcom on odotetusti ostanut 50 % miinus yhden osakkeen Venäjän kännykkävähittäiskaupan markkinaykkösen, Jevroset-ketjun osakekannasta. Myös Jevrosetin muille osille odotetaan ilmaantuvan ostajia. Matkapuhelinalalle, niin operaattoreille (muita suurimpia lisäksi MTS ja MegaFon) kuin laitetoimittajillekin (markkinoiden kärjessä Nokia, Samsung ja SonyEricsson), povataan vaikeita aikoja, kun talouskriisin odotetaan iskevän asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen. Suurimman elintarvikekonserni X5:n omistamat vähittäiskaupat laskevat monien elintarvikkeiden hintoja Moskovan ja Pietarin alueella. Muun muassa Perekrjostok-supermarketketju laskee hintoja noin kolmasosassa tuotteistaan (muun muassa hedelmissä, lastenruoissa ja alkoholijuomissa). Hinnat laskevat näissä tuoteryhmissä enimmillään 20 %. Vähittäiskaupan uusia rakennus- ja kehittämisprojekteja on laitettu jäihin eri puolilla maata. Suomalaisyrityksiä uutisissa. Kesko on ilmoittanut, ettei se enää ole mukana kilpailussa hypermarketketju Lentan ostamisesta. SRV on perustanut yhteisyrityksen pietarilaisen Znamja trudan kanssa yli miljardin euron arvoisen liike-, toimisto- ja viihdekeskuksen rakentamiseksi Pietarin keskustaan. EKE Group on ilmoittanut saavansa 115 miljoonan euron Pulkovo Sky -projektinsa päätökseen huhtikuussa RBK Daily -lehden haastattelussa Valion edustaja puolestaan ennusti, että talouskriisin vaikutukset tulevat tuntumaan venäläiskuluttajien arjessa vähemmän kuin länsikuluttajien elämässä. Energia Öljy-yhtiöt vaativat valtiota keventämään niiden verotaakkaa. Öljyntuottajayhtiöt esittävät Venäjän hallitukselle, että raakaöljyn vientitullit määrättäisiin öljyn kahden viikon hintajakson perusteella aikaisemman kahden kuukauden jakson sijaan. Yhtiöt ovat ilmoittaneet joutuvansa leikkaamaan tuotantoa, mikäli vientitulleja ei lasketa. Finanssiministeriön edustajan mukaan vientitullien tasoa voidaan tarkastella, jos raakaöljyn hinta laskee marraskuussa alle 60 dollariin tynnyriltä. Venäjä leikkasi jo vientitulleja 485 dollarista 372 dollariin tonnilta. Energiaministeriön mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto saattaa vuonna 2008 laskea 0,3 % 490 miljoonaan tonniin. Suurimmat kaasuntuottajat Venäjä, Iran ja Qatar sopivat tiivistetystä yhteistyöstä kaasumarkkinoilla. Gazpromin toimitusjohtajan Aleksei Millerin, Iranin öljyministerin ja Qatarin energia- ja teollisuusministerin tapaamisessa sovittiin säännöllisistä tapaamisista ja dialogista maailman kolmen suurimman kaasuntuottajan kesken. Kaasutroikka on Gazpromin toimitusjohtajan Aleksei Millerin mukaan epävirallinen rakenne. Vaikka rakenteesta tulisikin pysyvä, ei siitä Millerin mukaan ole tarkoitus luoda "kaasu-opec:ia". OPEC:in ja Venäjän johto tapasivat Moskovassa Presidentti Medvedevin ja OPECin pääsihteeri El-Badrin tapaamisessa Medvedev vahvisti yhteistyön OPECin kanssa olevan Venäjän prioriteetti. Tapaamisessa keskusteltiin myös talouskriisin negatiivisista vaikutuksista öljysektorin investointeihin. Barentsinmeren Shtokmanin kaasukentän lisenssin omistavan Shtokman Developmentin budjetti vuosille hyväksyttiin. Asiantuntijat arvioivat budjetin (800 miljoonaa dollaria eli yli 650 miljoonaa euroa) riittävän kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Venäjän ensimmäinen varapääministeri Zubkov arvioi Venäjän ja Norjan talouskomission kokouksen yhteydessä Shtokmanin hankkeen ensimmäisen vaiheen investointien olevan miljardia euroa vuoteen 2014 mennessä. Shtokman Developmentin osakkaat ovat Gazprom (51 % osakkeista), ranskalainen Total (25 %) ja norjalainen Statoil Hydro (24 %). Kiinan ja Venäjän pääministerit sopivat taloushankkeista kuten Itä-Siperian öljyputken sivuhaaran rakentamisesta Kiinaan. Pääministeri Putin ja Kiinan pääministeri Wen Jiabao keskustelivat talouskriisistä ja maiden välisen kaupan lisäämisestä. Pääministerit sopivat myös Itä-Siperia - Tyynimeri (ESPO) -öljyputken haaran rakentamisesta Skovorodinosta Amurin oblastista Kiinaan. Transneft ja Rosneft jatkavat neuvotteluja Kiinan CNPC:n kanssa sopimuksesta, jolla Rosneft sitoutuisi toimittamaan Kiinaan rakennettavan putken kautta 300 miljoonaa tonnia öljyä seuraavien

5 20 vuoden aikana (15 miljoonaa tonnia/vuosi). Vastineeksi venäläisyhtiöille luvattiin jopa 20 miljardin euron edestä lainoja kiinalaispankeista. Vierailun aikana allekirjoitettiin myös sopimus nanoteknologiakumppanuuden kehittämisestä Rosnanon ja Kiinan valtion välille. Samoin sopimuksia tehtiin ydinvoiman rakentamisen ja helikopteriteollisuuden alalla sekä pankkisektorilla. Ulkomaantalous Venäjän hallitus hyväksyi ulkomaankauppapolitiikan päälinjat vuoteen 2020 saakka. Pääministeri Putin totesi, että Venäjän tulisi vähentää riippuvuuttaan raaka-aineiden viennistä ja luoda monipuolinen järjestelmä eri alojen viennin tukemiseksi. Erityisesti tulisi kehittää jo nyt kansainvälisesti kilpailukykyisiä sektoreita (avaruus- ja ydinteknologia, lentokoneen- ja laivanrakennus). Pääministerin mukaan Venäjän on välttämätöntä jatkaa tullitariffien yksityiskohtaista virittämistä, jotta raaka-aineiden jalostus Venäjän maaperällä kehittyy. Tullitariffit eivät hänen mukaansa kuitenkaan saa estää näiden alojen teknistä uudistumista. Putin totesi myös, että Venäjästä voi tulla keskipitkällä aikavälillä maailman suurin maataloustuotteiden viejä. Ulkomaankauppapolitiikan kehittymisen ehdottomaksi edellytykseksi Putin mainitsi infrastruktuurin - kuten satamien ja kaasuputkien - kehittämisen. Moskovassa järjestettiin kolmas venäläis-kiinalainen talousfoorumi, johon otti osaa 400 viranomaisten ja liike-elämän edustajaa. Kiinan ja Venäjän kauppa kasvoi kuluvan vuoden tammisyyskuussa 23 %, ja kauppavaihto oli 34 mrd. euroa. Osa tapahtuman osanottajista siirtyi Helsinkiin osallistuakseen Suomen, Kiinan ja Venäjän yhteiseen talousfoorumiin