Keikkalavojen konkari musiikinluokkaan

Transkriptio

1 Keikkalavojen konkari musiikinluokkaan Ojalan Petrille kitara on kaveri. Kuva: Hanna Kuusisto. Estradin lukion musiikkiluokissa on valloittanut syksyllä uusi taiteilija. Petri Ojalan mukaan musiikillinen elämismaailma on paljon muutakin kuin vain oppitunteja. Petri Ojala aloitti Järvenpään lukiossa musiikinopettajana elokuussa Turusta kotoisin oleva Ojala on kokenut musiikin ammattilainen ja tehnyt uraa niin keikkalavoilla kuin musiikinopettajanakin. Meillä on keikkabussissa usein naurettu, että soittaminen on parasta, mitä mies voi tehdä housut jalassa, hän kommentoi antautumistaan musiikin vietäväksi. Ojala on soittanut muun muassa Dannyn, Nina Tapion, Antti

2 Tuiskun ja Arja Korisevan bändeissä sekä toiminut musiikinopettajana niin musiikki- kuin yleislukioissakin eri puolilla Suomea. Lukionsa hän suoritti Turussa Puolalanmäen musiikkilukiossa ja kirjoitti musiikkiluokalta ylioppilaaksi vuonna Oli selvää, että musiikki jatko-opintojenkin aiheena kiinnostaisi, ja Ojala lähti lukemaan maisteriksi Oulun yliopistoon. Parhaillaan työn alla on väitöskirja musiikillisen elämismaailman merkityksestä sosiaalisessa mediassa sekä kommunikaatiomediassa. Järvenpään lukiossa hyvä miljöö Järvenpään lukioon Ojalan sai hakeutumaan kesällä silmiin osunut työpaikkailmoitus viransijaisuudesta opettaja Matti Rantalan lähdettyä musisoimaan Helsinkiin. Keskeneräinen väitöskirja tosin olisi sekin riittänyt ajankuluksi alkavalle työvuodelle. Järvenpään lukion edistyksellinen musiikkilinjatoiminta kuitenkin houkutteli Ojalan hakemaan paikkaa. Minkälaisen vaikutuksen uuden työpaikan musiikillinen miljöö on tehnyt? Täällä on todella hulppeat tilat, hyvät opiskelijat ja ajanmukaiset varusteet monien muiden yleislukioiden tiloihin ja niiden 1980-luvulta peräisin olevaan kitaravalikoimaan verrattuna, Ojala tiivistää. On luksusta, että opetusta voi hajauttaa neljäänkin eri tilaan. Toki kehitettävää aina löytyy muun muassa teknologian puolelta. Ojala maalailee haavekuvaa utopiasta, jossa musiikintunnilla jokaisella opiskelijalla olisi ipad musiikinopiskelun apuvälineenä. Pelkällä laulukirjalla ei enää pötkitä pitkälle. Musiikintunnit eivät ole ajanhukkaa Muutamaa kitaransointua voisi luonnehtia lukiolaisen perustaidoksi. Opiskelijoiden motivaatio musiikinopiskeluun kuitenkin vaihtelee, sillä kaikki eivät ole yhtä innokkaita

3 kuin musiikkilinjalaiset. Myös isot ryhmäkoot varsinkin ykköskurssilla asettavat joskus rajoja, jolloin ainoa toteutettavissa oleva työskentelytapa voi olla esimerkiksi kitaran soittaminen, kun kaikille opiskelijoille tulisi järjestää jotain musisoitavaa ja kitaroita nyt yleensä riittää kaikille, Ojala toteaa. Tosin ainakin Ruotsissa on tavoite, että jokainen oppisi soittamaan edes jotain, eikä jäisi kammoa soittamista kohtaan. Muutamaa kitaransointua voisi luonnehtia lukiolaisen perustaidoksi, Ojala lisää ja kertoo itse pyrkivänsä opetuksessaan samaan. Musiikin voi myös tuoda nuorten lähelle, sillä suurin osa nuorisoa kuuntelee musiikkia vapaa-ajallaan. Musiikki tarjoaa paitsi rentoutumista ja elämyksiä, myös eväitä ympäröivän maailman tarkasteluun ja taitoja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Ojala näkee asian niin, että siinä missä esimerkiksi urheilulla voi toisille olla suuri merkitys, on toiselle musiikki iso asia elämässä. Ojala kertoo nauraen itsekin pitäneensä aikanaan t-paitaa, jossa luki musiikki pelastanut urheilulta. Myöhemmin hän on kuitenkin itse oivaltanut, että muusikonkin pää toimii paremmin kun fyysisestä kunnostaan huolehtii. Arvovalinta musiikin ja muiden harrasteiden välillä ei ole tarpeen. Opetustyö osana musiikillista elämäntapaa Mikä juuri musiikinopetuksessa on niin kivaa? Tätä kysymystä Ojala kehaisee herkulliseksi pohdinnan aiheeksi. Koulun taideaineena musiikki tarjoaa yhdessä tekemistä ja kokemista. Koulussa jokaiselle löytyy varmasti omaa sopivan tasoista tekemistä, jolloin jokaisella on tilaisuus hoksata että musiikki on ihan kivaa. Musiikinopetus ei ole aina perinteistä opettajajohtoista kuivaa luennointia, vaikka toki teoriaakin tulee hallita. Ennemmin painotetaan juuri tekemistä ja pyritään erilaisiin musiikillisiin elämyksiin. Lukion opettajalla on maailman kriittisin yleisö. Opettajan työ on vaativaa ja edellyttää runsaasti ajankäytön

4 suunnittelua, etenkin kun illat kuluvat pitkälti väitöskirjan edistämiseen. Toisaalta juuri käytännön musiikinopetus on oivallinen väylä itsensä kehittämiseen muusikkona. Lukion opettajalla on maailman kriittisin yleisö, Ojala tokaisee syvän kokemuksen osoittamana. Entä odottaako Petri Ojala innolla ensiesiintymistään Järvenpään lukion kuululla Areenalla? Siellä ainakin riittää kriittistä yleisöä lähes tuhat henkeä. Ojala naurahtaa ja toteaa, että kyllä debyyttiesiintyminen Areenalla on varmaan luvassa jossain vaiheessa lukuvuotta. Lukion opettajabändin tulevaisuus lienee siis turvattu. Elämäntapana filosofia Seija Aarto on tehnyt yli kolmen vuosikymmenen uran Järvenpään lukion filosofian ja uskonnon lehtorina. Koulun oma filosofi kertoo odottavansa eläkettä hyvillä mielin. Seija Aarto aloitti viimeisen lukuvuotensa Järvenpään lukiossa elokuussa Miltä nyt tuntuu? Haikeus, muistot ja nostalgia pyörivät koko ajan mielessä. On niin hurjaa ja lopullista, että pian tämä kaikki täytyy jättää taakse, Aarto pohtii. Ei sentään aivan pian, sillä pitkää ja antoisaa lukuvuotta onneksi riittää vielä. Aarto kertookin nauttivansa jokaisesta hetkestä ja heräävänsä ilomielin pimenevinä syysaamuinakin rakastamansa työnsä pariin. Luonnontieteilijästä humanistiksi Kovasydämisyys ei ollut mun juttuni. Seija Aarto on kotoisin

5 Savosta. Alun perin hän lähti luomaan tulevaisuuttaan apteekin hyllyjen lomaan toimenkuvanaan farmaseutti. Nuorena hänestä ei pitänyt tulla opettajaa. Sen hän kuitenkin tiesi jo tuolloin, että opettajana hänestä ei tulisi samanlaista pelottavaa auktoriteettia kuin mitä hänen omat opettajansa olivat. Aikansa apteekissa aherrettuaan hän ymmärsi kyllästyneensä koviin arvoihin ja rahan tekemiseen ihmisten terveyden kustannuksella. Vastenmielistä oli se, kun apteekkari ärähti minulle mikäli jäin kysymään asiakkaan vointia tai kuulumisia. Ihmisten kohtaaminen on minulle luontaista, mikä taas oli pois rahanteolta. Se kovasydämisyys ei vaan ollut mun juttuni. Kiinnostuksenkohteet vaihtuivat uskontoon ja filosofiaan. Aarto opiskeli teologiaa ja filosofiaa ja päätyi opettamaan ihmistieteitä Järvenpäähän ensin Kartanon silloiseen yläkouluun ja vuodesta 1981 alkaen Järvenpään lukioon, joka silloin toimi vielä junaradan toisella puolella Yhteiskoulussa. Mikä filosofiassa on niin kivaa? Aartolle se on elämäntapa filosofia tarjoaa täytettä elämän tyhjyyteen ja helpottaa pahaa oloa. Jos on ikävä sadepäivä, otan syliini filosofisen kirjan ja syvennyn ajatusseikkailuun. Näköalapaikalla muuttuvassa lukiossa Aartolla on hyvä näkymä lukion vuosikymmenten muutoksiin. Suomalaisen lukiokoulutuksen toistaiseksi radikaalein ja työläin muutos oli 1990-luvun puolivälissä siirtyminen vanhasta luokkamuotoisesta lukiosta kurssimuotoiseen luokattomaan malliin. Se oli mielenkiintoista mutta kaoottista aikaa, sillä opettajat joutuivat pitkälti itse kehittelemään tyhjästä uudet

6 opetusmenetelmänsä kun opetettavat sisällöt muuttuivat, Aarto selostaa. Keskellä kurssimuotoisen lukion rakentelua syntyi kaupungin laatupalkinnonkin myöhemmin ansainnut Järvenpään lukion tutortoiminta. Ajatuksena oli, että tutorit olisivat aktiivisia opiskelijoita jotka osaltaan avustavat yleisessä selviämisessä tuon muutoksen keskellä, Aarto kertoo. Tutorit ovat kautta aikain tehneet hyvää työtä ja olleet avuksi sekä opettajille että opiskelijoille. Tutor-toiminnan yhteyteen Aarto ja tutorit ovat viime vuosina kehitelleet myös opintopiiritoiminnan mistä Aarto on pitkään unelmoinut. Opintopiirien kantava ajatus on kannustaa opiskelijoita yhdessä oivaltavaan oppimiseen ja helpottaa opiskelun painetta. Kuluvana syksynä toimintaan mukaan otettu välipalatarjoilu tarjoaa myös ruumiin ravintoa aivotyön oheen. Toinen suuri muutos on ollut tietotekniikan läpimurto kouluissa. Tietokoneiden tultua luokkahuoneisiin oli luvassa mittava uuden tekniikan opetteleminen. Vanhojen piirtoheitinkalvojen muuntaminen PowerPoint esityksiksi oli niin ikään edessä. Pian vuosituhannen vaihteen jälkeen sai Järvenpään nykyisen lukiorakennuksen rakennushanke ansaitsemansa huomion edellisvuosikymmenen laman jälkeen. Uudet modernit tilat valmistuivat syksyksi 2003 ja lukio pääsi muuttamaan pois Yhteiskoulun vanhoista ja ahtaista tiloista. Aarto oli muiden silloisten opettajien kanssa mukana suunnitteluprojekteissa. Se on ollut ihanaa, että sain tähän taloon heti oman luokkatilan, hän iloitsee. Kun sitten kerran viime vuonna jouduin pitämään yhden kurssin toisessa luokkahuoneessa, huomasin olevani siellä ihan hukassa enkä osannut tehdä siellä mitään. Olen tullut niin osaksi kolmoskerroksen filosofianluokkaa.

7 Muutoksilta ei vältytä vastedeskään. Ylioppilastutkintolautakunnan kaavailema sähköinen ylioppilaskirjoitus edellyttää Aarton mukaan huolellista valmistelua ja muutoksia kurssien sisällöissä. Puhetta onkin jälleen ollut tieto- ja viestintätekniikan lisäämisestä lukioopiskelussa. On kyllä hyvä, että pääsen nyt eläkkeelle ja alta pois, Aarto naurahtaa. Ehkä näitä suuria muutoksia onkin jo tarpeeksi kertynyt omalle uralle ja tätä ei välttämättä enää jaksaisi. Asiantuntevat kollegat hoitavat urakan jahka se etenee ajankohtaisemmaksi. Koulua muistellaan hymyssä suin Mikä se sellainen koulu on, jolla ei ole menneisyyttä? Yksi Aarton rakkaudenkohteista lukiossa työnsä, tutorien ja opintopiirien ohella on Järvenpään Yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistys. Aartolla on ollut ratkaiseva osa yhdistyksen toiminnassa ja häntä kutsutaankin senioriyhdistyksen äidiksi. Vuonna 2008 perustettu yhdistys on vakiintunut osaksi järvenpääläistä lukioyhteisöä. Kun koulun vanhat opiskelijat jaksavat yhä hymyssä muistella opinaikojaan, viestii sekin osaltaan lukion tehneen hyvää työtä jo vuosikymmeniä sitten, Aarto kertoo. Järvenpään lukion vanhoja opiskelijoita on päätynyt eripuolille maailmaa ja senioriyhdistys edistää osaltaan lukion tunnettavuutta ja markkinointia. Senioriyhdistys perustettiin avuksi tallettamaan koulumme historiaa. Toki se tarjoa myös yhteisöllisyyttä vanhoille opiskelijoille ja opettajille. Yhdistyksen verkkosivuilla pääseekin hyvälle tutkimusmatkalle lukion historiaan. Mikä se sellainen koulu on, jolla ei ole menneisyyttä? Aarto

8 toteaakin. Nuoriso on mukavaa seuraa Nuorekas Aarto kertoo viihtyy hyvin opiskelijoiden parissa. Tunnen usein etten oikein osaa olla aikuisten seurassa. Nuorten parissa saa olla niin paljon vapautuneempi ja luontevampi, Aarto kertoo nauraen mutta lisää vuosien varrella tutuiksi tulleitten kollegoiden olevan toki pääosin asiantuntevia ja kivoja ihmisiä. Hevi-Seijankin nimellä tunnettu opettaja on itsekin ollut muiden tavoin nuori. Minullahan oli tietysti aina parhaimmat releet yllä ja pisimmät kledjut kaikista, hän naurahtaa. Työssään Aarto tapaa päivittäin erilaisia opiskelijoita. Luokattoman lukio-opiskelun ongelmana hän näkee sen, että asioita joudutaan koluamaan kursseilla läpi liian nopeasti ja pintapuolisesti, mikä estää syvällisen perehtymisen ja aiheuttaa tietysti kiireitä niin opettajalle kuin opiskelijallekin. Opiskelijoilla kun tuntuu olevan niin paljon muita asioita priorisoituna opiskelun edelle. Eikös tuo Uosukainenkin joskus sanonut, että elämä on niin kovin nautinnollista, muistelee Aarto ja viittaa päivittäin huomiostamme kilpaileviin lukuisiin virikkeisiin. Hän myös peräänkuuluttaa opiskelun kadonneen ilon palauttamista. Opiskelijoiden psyyke vaihtelee. Miten Aarton kohtaamat lukiolaiset voivat? Pääosa heistä voi hyvin, mutta Aarto on havainnut myös riittämättömyyden ja pahan olon tuntemuksia. Nykypäivänä elämä on niin rajua, että nuoriltakin vain vaaditaan ja vaaditaan. Jossain vaiheessa se vertauskuvallinen kuminauha repeää poikki ja nuori ei enää kestä, Aarto pohtii. Jaksamista helpottamaan hän suosittelee paitsi riittäviä

9 yönunia, myös filosofista tyyneyttä ja kiireettömyyden hyvettä paniikinomainen ähkiminen esimerkiksi koeviikon lähestyessä ei johda mihinkään mutta jättää jälkeensä uupumuksen. Eläkkeellä luvassa kaikkea kivaa Tämä koulu on minulle leipäni suonut, joten mielelläni liehutan lukion lippua jatkossakin! Minkälaisia suunnitelmia Aartolla on eläkepäiviään varten? Aluksi luvassa on tietysti pehmeälasku kesäloman muodossa, mutta elokuu tuo tullessaan uuden elämänvaiheen. Ohjelmassa on paljon mummoilua, sillä aikaa riittää jatkossa enemmän lapsenlapsille, Aarto toteaa saman tien. Pikkuhiljaa aion toteuttaa kaikkia asioita joita olen aina halunnut tehdä, kuten eläkkeellä kuuluukin. Luvassa on paljon kulttuuria ja liikuntaa. Järvenpään lukiota Aarto ei täysin jätä taakseen. Hänellä on suunnitelmissaan olla mukana yhä senioriyhdistyksen toiminnassa ja ylläpitää siten tunnesidettään Järvenpään lukioon. Tämä koulu on minulle leipäni suonut, joten mielelläni liehutan lukion lippua jatkossakin!